Millin utilitarismi. Utilitarismi ja onnellisuus
|
|
- Pirkko Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Millin utilitarismi Englantilainen filosofi ja taloustieteilijä John Stuart Mill ( ) oli aikakautensa kuuluisimpia yhteiskunnallisia ajattelijoita. Hänen lapsuuttaan ei voi millään mittapuulla pitää tavallisena, mikä on hänen isänsä James Millin ( ) kasvatuskäsitysten seurausta. James Mill uskoi ympäristön suureen vaikutukseen lapsen kehityksessä, ja hänen poikansa John joutuikin viettämään aikansa erossa ikätovereistaan kreikkaa, latinaa ja filosofiaa opiskellen [1]. Hän olikin ennen kahdettakymmenettä ikävuottaan jo laajasti sivistynyt sekä kielitaitoinen, ja julkaisi artikkeleita aikansa tieteellisissä lehdissä. Millin tunnetuimpia teoksia ovat On Liberty (1859),Utilitarianism (1861) ja The Subjection of Women (1869). Milliä on pidetty myös liberalismin isänä, sillä hän puolusti voimakkaasti yksilön vapautta, tasa-arvoa ja naisten asemaa [1]. John Stuart Millin moraalifilosofisia ajatuksia esitellyt teos Utilitarismi (Utilitarianism) ilmestyi vuonna 1861, jolloin se julkaistiin kolmena erillisenä esseenä Frazer s Magazine - aikakausilehdessä [1]. Utilitarismi perustuu ajatukselle, jonka mukaan teot ovat moraalisesti oikeita tai vääriä sillä perusteella, edistävätkö vai ehkäisevätkö ne ihmisten onnellisuutta. Teos pohjautuu pitkälti utilitarismin oppi-isänä pidetyn Jeremy Benthamin ( ) ajatuksille, mutta Mill tuo onnellisuuden käsitteeseen oman kuuluisan mielipiteensä ja pyrkii vastaamaan utilitarismia vastaan esitettyihin argumentteihin ja kysymyksiin. Utilitarsmi jakaantuu viiteen lukuun, joissa Mill ensin vertailee utilitarismia muihin oppeihin, sen jälkeen tarkastelee sitä lähemmin, sitten perustelee ja korjaa siihen liittyviä väärinkäsityksiä, ja lopuksi esittää utilitarismille rationaalisen perustelunsa. Keskityn tässä esseessä esittelemään Millin moraalifilosofiaa perusteluineen Utilitarismiteoksen pohjalta, sekä tuomaan esiin sitä vastaan esitettyä kritiikkiä. Pyrin lopuksi antamaan oman näkemykseni siitä, onko utilitarismi oikea tie onneen. Utilitarismi ja onnellisuus Utilitarismi, eli suurimman onnellisuuden oppi, perustuu ajatukselle, jonka mukaan teot ovat oikein siinä määrin kuin niillä on taipumus edistää onnellisuutta ja väärin siinä määrin kuin niillä on taipumus tuottaa onnettomuutta [2]. Onnellisuudella Mill tarkoittaa nautintoa ja tuskan puuttumista, onnettomuudella tuskaa ja nautinnon puuttumista. Tästä asiasta sekä Bentham että Mill ovat muiden utilitaristien ohella yhtä mieltä, mutta nautintojen laadullisten erojen kohdalla heidän näkemyksensä eroavat voimakkaasti toisistaan.
2 Hedonistinen ajattelutapa oli herättänyt aikanaan kritiikkiä, sillä se ymmärrettiin herkästi eläimille ja ihmisille yhteisten aistinautintojen kautta. Mill kuitenkin painottaa, että ihminen on kykenevä toisenlaisiinkin nautintoihin: Ihmisellä on paljon korkeampia kykyjä kuin eläimen vietit, ja kun he tulevat niistä tietoisiksi, he eivät pidä onnellisuutena mitään, mikä ei niitä tyydyttäisi. Bentham ei tee nautintokäsityksessään tällaista eroa erilaisten nautintojen välille, vaan hänen näkemyksensä perustuu kvantitatiiviseen ajatteluun nautintojen määrän maksimoinnista [3]. Mill puolestaan näkee, että tietyn tyyppiset nautinnot ovat tavoiteltavampia ja arvokkaampia kuin toiset, ja hän puhuukin jatkuvasti korkeammista ja matalammista nautinnoista. Millä perusteella nautinnot sitten voidaan arvottaa tavoiteltavuuden mukaan? Millin vastaus kysymykseen on mielestäni hieman yllättävä, mutta sen empiristinen ja käytännönläheinen luonne vetoavat minuun. Mill perustelee nautintojen laadullisia eroja niiden yksilöiden avulla, jotka tuntevat sekä aistinautinnot että korkeamman elämäntavan, jolloin he voivat asettaa toisen näistä etusijalle. Niin sanotuilla korkeammilla kyvyillä varustettu henkilö tarvitsee enemmän saavuttaakseen onnellisuuden, mutta Mill uskoo, että tämä ei silti luopuisi ominaisuuksistaan vajoten alempana pitämälleen olemassaolon tasolle, vaikka saisi vastineeksi täydellisen tyydytyksen. Tätä argumenttia on pidetty yhtenä Utilitarismin heikoimmista [3], kuten myös itse ensin ajattelin, mutta tässä kohtaa on tärkeää erottaa tyytyväisyyden ja onnellisuuden käsitteet ajatuskokonaisuuden ymmärtämiseksi. Tyytyväisyydellä tarkoitetaan kaikkien halujen tyydyttämistä, mikä on sitä helpompaa mitä vähemmän haluja ihmisellä on. Onnellisuus on puolestaan jotain abstraktimpaa ja vaikeammin tavoiteltavaa kuin tyydytys. Oma näkemykseni asiasta on varsin samanlainen, ja Millin kuvaelma asiasta istuu käsitykseeni täydellisesti: Haltioituneet nautinnon tilat kestävät vain hetken. Niissä on kyse nautinnon hetkellisistä loisteliaista leimahduksista, ei sen pysyvästä ja vakaasta tulesta. Millin vahva usko korkeampien nautintojen arvoon ilmenee parhaiten teoksen kuuluisimmasta lauseesta: On parempi olla tyytymätön ihminen kuin tyytyväinen sika, ja on parempi olla tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen typerys. Tällainen näkemys korkeampien nautintojen arvosta tuntuu ainakin omalla kohdallani osuvan oikeaan, sillä en luopuisi opeistani, myötätunnostani tai omatunnostani eläimellisen tyydytyksen saavuttamiseksi. Toisaalta Millin ajatukset antavat sellaisen kuvan, että hän asettaa ihmiselämät eriarvoiseen asemaan, ja suhtautuu mielestäni liian ylimielisesti muihin kanssaeläjiin. Näkemys vahvistuu kolmannessa luvussa, jossa Mill tasa-arvosta puhuessaan huomauttaa, että herran ja orjan suhteessa molempien osapuolien etuja ei tarvitse ottaa huomioon.
3 Teoksen keskeinen sanoma perustelee ihmisen olemassaolon ja elämän tarkoitusta. Millin mielestä ainoastaan onnellisuus, eli nautinto ja vapaus tuskasta, ovat itsessään tavoittelemisen arvoisia asioita; kaikki muut asiat ovat vain välineitä näiden saavuttamiseksi. Tätä vastaan on hyökätty maalaamalla utilitarismia yksilö- ja itsekeskeiseksi moraaliperustaksi, mutta Mill vastaa arvostelijoilleen painottamalla, että oikean toiminnan mittapuuna ei ole yksilön onnellisuus, vaan niiden kaikkien, joihin toiminta vaikuttaa. Olen itse pitänyt onnellisuutta ainoana tavoiteltavana asiana, mutta teoksen neljännessä luvussa Mill laajentaa onnellisuuden käsitettä kiinnostavalla tavalla. Hän näkee, että esimerkiksi raha voi muuttua ihmisen mielessä niin halutuksi asiaksi, että se ei ole enää väline jonkun päämäärän saavuttamiseksi, vaan osa päämäärää. Mill kokee onnellisuuden konkreettiseksi kokonaisuudeksi, joiden osasia esimerkiksi terveys, rakkaus musiikkiin ja raha ovat. Sopii kuitenkin kysyä, että haluavatko ihmiset todella rahaa vain sen itsensä takia? Itse uskon rahan olevan aina väline, jolla ihmiset keräävät ympärilleen turvallisuuden tunnetta, minkä avulla he taas voivat kokea itsensä onnelliseksi. Onnellisuus on itselleni paljon abstraktimpi asia, kuin mitä Mill tällä laajennuksellaan ehdottaa. Todistus Sivistyneenä ja kouluttautuneena ihmisenä Mill haluaa esittää teorialleen myös rationaalisia perusteluja. Jo teoksen ensimmäisessä kappaleessa hän kuitenkin huomauttaa, ettei tässä yhteydessä voida puhua perustelusta sen tavallisessa ja yleisesti käytetyssä merkityksessä. Teoksen neljäs luku, jossa Mill perustelunsa esittää, on saanut hedonismin vastustajat hyökkäämään teosta vastaan kovin sanankääntein, ja se on ollut vähällä jopa tuhota Millin maineen uskottavana filosofina [4]. Perustelu jakaantuu kolmeen osaan: 1) yksilön onnellisuus on tavoittelemisen arvoista, 2) yleinen onnellisuus on tavoittelemisen arvoista ja 3) onnellisuus on ainoa itsessään tavoittelemisen arvoinen asia. Kahteen ensimmäiseen Mill tyytyy vastaamaan vain yhdellä kappaleella, ja keskittää energiansa viimeisen perustelemiseen. Ironista sinänsä, että juuri kahden ensimmäisen perustelu on aiheuttanut suurimman teokseen kohdistuneen kritiikin [3]. Mill vertaa esineiden, äänten ja asioiden olemassaolon todellisuutta onnellisuuden tavoittelemisen olemassaoloon seuraavasti: Ainoa todiste sille, että jokin esine on näkyvä, on se, että ihmiset todella näkevät sen...samaan tapaan ainoa mahdollinen todiste sille, että jokin on tavoittelemisen arvoista, on käsittääkseni se, että ihmiset todella tavoittelevat sitä. Vastaavasti hän järkeilee, että koska yksilön onnellisuus on tavoittelemisen arvoista, niin täten myös yleisen onnellisuuden täytyy sitä olla. Jälkimmäinen perustelu on mielestäni looginen ja vähemmän ongelmallinen kuin ensimmäinen, jota John Grote ( ) arvostelikin käsitteen desirable (haluamisen arvoinen)
4 virheellisestä käytöstä [4]. Mill nimittäin hyppää puhumasta jostain näkemisen kohteena suoraan onnellisuudesta haluamisen arvoisena. Vaikka periaatteessa ymmärrän ja hyväksyn Millin perustelun, niin tässä tapauksessa universaalin totuuden todistaminen ihmisten toiminnan perusteella tuntuu liikaa ihmisen omaan arvostelukykyyn nojaavalta. Ikään kuin kollektiivinen akti voisi muuttaa väärän oikeaksi ja valheen totuudeksi. Vaikka olen Millin moraalifilosofian kannattaja, enkä usko jostain korkealta taholta saatuun elämän tarkoitukseen, niin tämä kohta jättää minut vielä orvoksi ajatusteni keskelle. Niillä tiedoilla, jotka minulla rajallisesta ihmiselämästä on, voin todeta onnellisuuden tavoiteltavaksi asiaksi oman itseni kohdalla, mutta käsitän kuitenkin ymmärrykseni ympäröivästä maailmasta niin rajoittuneeksi, etten pysty rajaamaan pois mahdollisuutta olemiseni valheellisuudesta ja petollisuudesta. Uskon onnellisuuden tavoittelemisen tärkeyteen, mutta Mill ei perustelullaan onnistu poistamaan ajatuksistani muita mahdollisia vaihtoehtoja. Sivusin kolmatta, perustelun viimeistä kohtaa jo aikaisemmin puhuessani Millin onnellisuuskäsityksestä. Mill aloittaa perustelunsa myöntämällä, että ihmiset haluavat asioita, jotka eivät ole sama asia kuin onnellisuus sanan tavallisessa merkityksessä. Esimerkkinä hän käyttää hyveitä, joita ihmiset tavoittelevat niiden itsensä takia; eivät taustalla olevan päämäärän vuoksi. Tässä kohtaa kuitenkin kieli on petollista, ja lähemmän tarkastelun myötä Mill osoittaa, että edellä esitetty näkemys ei ole ristiriidassa sen asian kanssa, että onnellisuus on ainoa tavoittelemisen arvoinen asia. Hän nimittäin näkee, että keinon ja päämäärän välille voi syntyä vahva side, jonka seurauksena ihminen assosioi keinon osaksi päämäärää. Perustelussaan Mill nojaa viime kädessä hedonistiseen ihmiskäsitykseensä, jonka mukaan ihmiset tavoittelevat toiminnallaan aina nautintoa, joten he tavoittelevat vain ja ainoastaan onnellisuutta sen itsensä vuoksi. Yhteenveto Utilitarismi on mielenkiintoinen ja syvien pohdiskelujen tuloksena syntynyt merkkiteos. Sitä kohtaan on esitetty paljon kritiikkiä, josta osa lankeaa kuitenkin tahattomalle tai tahalliselle väärinymmärrykselle. Utilitarismin toimivuutta käytännössä on kyseenalaistettu mm. sen perusteella, että ihmisellä ei ole tarpeeksi aikaa pohtia eri vaihtoehtojen vaikutuksia ennen toimintaan ryhtymistä. Tähän Mill vastaa: Tämä on aivan sama kuin joku väittäisi, että kristinuskon on mahdotonta ohjata toimintaamme, koska meillä ei ole jokaisessa tilanteessa aikaa ennen toimintaan ryhtymistä lukea läpi Vanhaa ja Uutta testamenttia. Näpäytys on mielestäni erittäin osuva, sillä tekojen moraalinen arviointi nojaa pitkään kokemukseen ja aikaisemmin
5 havaittuihin lopputulemiin. Kokemukset ovat luoneet meille toimintamalleja, joista puhutaan monesti intuition käsitteen avulla. Millin omaa uskoa utilitarismiinsa kuvaa hyvin lause teoksen ensimmäisestä luvusta: Uskon, että keskeinen este utilitaristisen opin omaksumiselle onkin ihmisten puutteellinen tietämys sen luonteesta. Mutta kuten aiemmin totesin, niin erityisesti perustelujen kohdalla kritiikki on myös oikeutettua. Onnellisuus on omasta mielestäni tavoiteltava asia, mutta asian perusteleminen jää jokaiselle yksilölle itselleen; Mill ei onnistu riittävän poissulkevasti näyttämään näkemyksensä paikkansapitävyyttä. Utilitarismi on kuitenkin saavuttanut yhteiskunnassamme merkittävän roolin, sillä hyvinvointivaltion rakentaminen perustuu juuri yhteisen hyvän ajatukselle yksilön oikeuksia loukkaamatta. Tässä yhteydessä on hauska huomata eroavaisuus itämaiseen kulttuuriin, jossa yhteisen hyvän tavoitteleminen on jopa niin tärkeää, että yksilön onnellisuutta ei katsota yleisesti tavoiteltavaksi asiaksi. Utilitarismi on oppina ihannoitava ja kauniiseen ajatukseen tähtäävä. Ihmisluonto on kuitenkin sellainen, että tarvitsemme oman moraalikäsityksemme rakentamista, huoltamista ja pakottamista ulkoisilta tahoilta, sillä itsekkyys pääsee muuten liiaksi valloilleen. Lait ja yhteisön kirjoittamattomat normit ovat välttämättömiä, sillä yhteinen hyvä väistyy liian helposti omien etujen tieltä. Vaikka uskon utilitarismiin tienä hyvän elämän elämiseen, niin olen kuitenkin sitä mieltä, että monen ihmisen empatia- ja arvostelukyky on niin rajoittunutta, etteivät he pysty hahmottamaan riittävän hyvin tekojensa seurauksia. Toisaalta tässä kohtaa toteutan ajatuksissani samaa, kuin mistä Milliä aikaisemmin arvostelin: nostan oman arvostelukykyni muiden yläpuolelle ja asetan ihmiset eriarvoiseen asemaan.
6 Lähteet [1] Nordin, Svante (1995), Filosofian historia, Gummerus kirjapaino Oy [2] Mill, John Stuart (1861), Utilitarismi, suom. Saastamoinen, Sajama & Järvenpää, Gaudeamus [3] Saastamoinen, Kari (2000), Millin moraalifilosofia - suomentajan jälkisanat, Gaudeamus [4] West, Henry R. (2004), An Indtroduction to Mill s Utilitarian Ethics, Cambridge University Press
arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LisätiedotMistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi
Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotLuento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )
Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotMITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?
MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii
LisätiedotONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi
ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotOmatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
LisätiedotONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?
ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotIlpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):
6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
Lisätiedot3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng
3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotMinua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.
Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotLuento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat
Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotRiitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen
Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotVastaväitteiden purku materiaali
Vastaväitteiden purku materiaali Ymmärrä, vastaa, ohjaa Ja kun Kun vastaväitteet on purettu, niin; Odota vastausta viimeiseen kysymykseen ja kun saat vastauksen kyllä, niin silloin voit todeta hienoa!
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotOhjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?
Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys
LisätiedotTunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua
Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua KÄRJISTYNYT KESKUSTELU DEMOKRATIAN KRIISI KOMPLEKSINEN MAAILMA Tarjoa dialogia 1 Kysyntää on 2 Dialogi opitaan
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotLastentuntien opettaminen Taso 1
Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit
LisätiedotFokuksessa jokaisen oma ajattelu. Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento
Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento Teknillinen korkeakoulu 3.4.2008 Fokuksessa jokaisen oma ajattelu Erotuksena jonkun auktoriteetin tai E. Saarisen
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
Lisätiedot...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24
...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,
LisätiedotStratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin
Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotMillainen maailmani pitäisi olla?
Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotMinna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus
Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotTelevisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden
Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo
LisätiedotII Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa
Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen
LisätiedotPlatonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia.
Tero Suokas OuLUMA, sivu 1 Platonin kappaleet Avainsanat: geometria, matematiikan historia Luokkataso: 6-9, lukio Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia Tavoitteet: Tehtävässä tutustutaan matematiikan
LisätiedotOnnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)
Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotSanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella
Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotMo@voiva voimaannudava ohjaus II
Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Mitä jäi
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotIhminen pelastuu rakkauden avulla ja rakkaudessa. Viktor E. Frankl
Ihminen pelastuu rakkauden avulla ja rakkaudessa. Viktor E. Frankl rakkaus JA PARISUHDE ONNELLISEN ELÄMÄN RAKENNUSPALIKOINA Elina Tanskanen, YTM, logoterapeutti,toimintaterapeutti erityistason seksuaaliterapeutti
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotOlet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.
Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
Lisätiedot5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotOulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008
Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 A Kiinnostava aina kaikissa kuntoluokissa. Tarjoa! B Kiinnostava hyväkuntoisena. Tuo näytille. C Kiinnostava vain lyöntikiiltoisena
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotMe lähdemme Herran huoneeseen
Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotNäkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
LisätiedotRekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly. Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Dipoli, sali 1 30.1.2013 Muistutuksena: tavoitteena
LisätiedotSISÄLLYS JAKSON KERTAUS 36
I YKSILÖ JA ARVOT 1 ARVOT 11 Mitä arvot ovat? 11 Välinearvot ja itseisarvot 12 Arvojen kuvaaminen ja arvojen määritteleminen 15 2 EETTINEN HARKINTAPROSESSI 19 Hyviä arvoja vai huonoja arvoja? 19 Mitä on
Lisätiedot