XXV Kuntotestauspäivät
|
|
- Kalle Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Voiko kansan kuntoa mitata? mitä mittarit kertovat? XXV Kuntotestauspäivät UKK instituutti Tampere Yhteistyössä: UKK instituutti ja Tampereen Urheilulääkäriasema 1
2 2
3 Kuntotestausvaliokunta Kuntotestausvaliokunta toimii Liikuntatieteellisen Seuran asiantuntijaelimenä, jonka Seuran hallitus nimeää vuosittain. Valiokunnan ja LTS:n yhteistyöllä luodaan uusia yhteistyömalleja eri toimijoiden välille sekä toimitaan alan aktiivisena mielipiteen muodostajana ja keskustelijana. Valiokunta toimii samalla myös vuosittaisten Kuntotestauspäivien suunnittelutyöryhmänä. Valiokunnan kokoonpano 2013 Juha Ahtiainen pj. LitT, valmennus ja testausopin yliassistentti Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos Piia Kaikkonen LitM, testauspäällikkö Tampereen Urheilulääkäriasema Jussi Mikkola LitM, urheilututkija Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä Juha Peltonen LitT, Liikuntafysiologi ja vanhempi tutkija Helsingin Urheilulääkäriasema ja Liikuntalääketieteen yksikkö, Kliininen laitos, Helsingin yliopisto Marjo Rinne TtT, tutkija Jonne Kamsula siht. LitM, koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura 3
4 SISÄLLYS Keskiviikko KUNTOTESTAUKSEN HISTORIAA: VEEOOKAKSMAXIN TARINA... 5 Pekka Oja TERVEYSKUNNON TESTIMENETELMIEN KEHITTÄMINEN... 6 Jaana Suni TERVEYSKUNTOTESTIEN UUDET TUULET... 7 Marjo Rinne 6 minuutin kävelytesti Ari Mänttäri (alustus), Pauliina Husu ja Katriina Ojala (demo) Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä koulumaailmaan Sami Kalaja (alustus ja demo) Liikehallintakykytestaus: ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne (alustus ja demo) Torstai MILLAISTA TIETOA FYYSISESTÄ AKTIIVISUUDESTA KIIHTYVYYSANTUREILLA SAADAAN? Henri Vähä Ypyä KOULUIKÄISTEN LIIKUNTA JA LIIKKUMATTOMUUS LIIKKUVA KOULU OHJELMASSA Tuija Tammelin LASTEN FYYSISEN AKTIIVISUUS KASIT LIIKKEELLE HANKKEESSA Minna Aittasalo LIIKETAITOJEN ARVIOINTI JA NIIDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA LIIKUNNAN HARRASTAJILLA Kati Pasanen (luento ja demo) SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO Pauliina Husu KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ SUOMI MIES SEIKKAILEE Jarmo Heiskanen LIIKKUMATTOMUUDEN KUSTANNUKSET Tommi Vasankari 4
5 KUNTOTESTAUKSEN HISTORIAA: VEEOOKAKSMAXIN TARINA Tutkimusjohtaja (eläkkeellä), Ph.D., Pekka Oja Mikä yhdistää herra Claude Gordon Douglasin ( ) maksimihapenkulutukseen? Vastaus: Douglassäkki. Viime vuosisadan alussa tämä englantilainen fysiologi yhdessä opettajansa J.S.Haldenen kanssa kehitti tavan mitata ihmisen (ja eläimen) energiankulutusta. Tätä varten tarvittiin uloshengityksen määrän sekä hapen ja hiilidioksidin pitoisuuksien määritys. Douglas kehitti ilmatiiviin kaasusäkin hengitysilman keräämiseen ja Haldene analyysimenetelmän kaasupitoisuuksien määrittämiseen. Tämä työ loi tärkeän perustan työ ja liikuntafysiologisille tutkimuksille. Vuonna 1927 perustettiin USA:ssa Harvard Fatigue Laboratory, josta muodostui kuormitusfysiologisen tutkimuksen mekka. Laboratoriota johti D.B.Dill ja se toimi 1940 luvun lopulle saakka. Siellä pätevöityivät monet 1950 ja 60 luvun tunnetuimmat liikuntafysiologit, mm. Ancel Keys ja Henry Taylor. He perustivat sotien jälkeen oman Fysiologisen Hygienian Laboratorion Minnesotaan, jossa tehtiin uraauurtavaa tutkimusta hengitys ja verenkiertoelimistön, lämmönsäätelyn ja aineenvaihdunnan fysiologiasta. Mukana oli myös nuori tutkija Elsworth Buskirk ja tämä ryhmä julkaisi mm. klassisen tutkimuksen maksimaalisen hapenkulutuksen objektiivisesta määrityksestä. Buskirk siirtyi myöhemmin johtamaan liikuntafysiologian laboratoriota Pennsylvania State yliopistossa, jossa minulla oli mahdollisuus tehdä väitöskirjatyöni 1970 luvu alussa. Pohjois amerikkalaisen kehityksen rinnalla syntyi vahva skandinaavinen liikuntafysiologinen tutkimusperinne Erling Asmussenin, Marius Nielsenin ja Erik Hohwy Christensenin johdolla. Viimeksi mainittu oli ensimmäinen fysiologian professori Tukholman liikuntakorkeakoulussa ja hänen seuraajakseen tuli Per Olf Åstrand, joka yhdessä tulevan vaimonsa Irma Rhymingin kanssa julkaisi sittemmin maailmankuulun Åstrand Rhyming nomogrammin maksimihapenkulutuksen arviointiin submaksimaalisen polkupyöräergometritestin perusteella. Per Olof Åstrand perusti korkeakouluun nimeään kantavan kuormituslaboratorion, jossa tehdään edelleen kuormitusfysiologisia kokeita Douglassäkki menetelmällä. Tämän laboratorion kasvatteja ovat mm. Bengt Saltin ja Björn Ekblom. Tällä hetkellä laboratoriota johtaa Peter Schantz. Meitä on muitakin, jotka ovat kehitelleet maksimihapenkulutuksen arviointimenetelmiä. UKK instituutin 2 km kävelytesti on perusteellisen kehitystyön tulos. Raija Laukkasen väitöskirjatyö vuodelta 1993 sisälsi viisi osatutkimusta testin mittausominaisuuksista ja soveltuvuudesta väestömittauksiin. Testiä on jalkautettu instituutin toimesta kansallisen ja kansainvälisen testaajakoulutuksen avulla. Se on löytänyt myös paikkansa alan kansainvälisessä tutkimuksessa. Kirjallisuushaun perusteella testiä on tähän mennessä käytetty yhteensä 87:ssä tieteellisessä tutkimuksessa. Näistä on suomalaisia tutkimuksia runsas kolmannes ja loput muualta maailmasta. Maksimihapenkulutuksen suora mittaus tuottaa hengitys ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn kultaisen standardin. Siitä ja sen epäsuorista johdannaisista on muodostunut yksi liikunnan terveysvaikutusten tutkimuksen kulmakivistä. 5
6 TERVEYSKUNNON TESTIMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Erikoistutkija, TtT, Jaana Suni, UKK instituutti 6
7 TERVEYSKUNTOTESTIEN UUDET TUULET Tutkija, TtT, Marjo Rinne, UKK instituutti Kuntotestit ovat kehittyneet vuosikymmenten kuluessa monien eri toimijoiden ansiosta. Terveyskuntokäsitekin on ollut käytössä jo yli kaksivuosikymmentä. Terveyskuntokin on osa fyysistä kuntoa ja sen osaalueet ovat yhteydessä terveyden eri ulottuvuuksiin. Tiedot väestön ja sen erilaisten osaryhmien terveydestä ja toimintakyvystä ovat terveyspolitiikan tärkeä lähtökohta ja arviointiväline. Fyysinen terveys, kuten kuntokin, on muuttuva tila, jota voidaan seurata monilla eri terveyskunnon indikaattoreilla. Toisen ulottuvuuden terveyteen ja kuntoon antaa myös who:n icf malli (international classification of functioning, disability and health), joka tarjoaa yhtenäisen ja kansainvälisesti sovitun viitekehyksen toiminnallisen terveyden kuvaamiseen. Terveyskunnon testauksen avulla pyritään tunnistamaan sairauksien tai toimintarajoitteiden vaara mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin ollen terveyskunnon testit tuottavat tietoa myös icf mallin mukaisesti työkyvyn, hoidon ja kuntoutuksen tarpeisiin, väestön toimintakyvyn kehityksen seuraamiseksi sekä väestöön ja väestöryhmiin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. Terveyskuntotestit ovat viime vuosina kehittyneet ja täydentyneet entisestään. Tutkimustieto liikehallintakyvyistä ja ikääntyvien toimintakyvystä on tuonut myös uusia testejä terveyskuntotestistöön. Ukk insituutin terveyskunnon testistössä onkin tällä hetkellä valittavissa yli 20:stä testistä erilaisia testikokonaisuuksia. Myös aiemmin erityisesti kuntoutuksessa käytössä ollut 6 minuutin kävelytestiin ollaan laatimassa testin käyttökelpoisuuden vuoksi väestölle sopivia viitearvoja. Nykyisin poliittiset päättäjätkin ovat entistä enemmän kiinnostuneet väestön fyysisestä aktiivisuudesta, terveydentilasta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti euroopan unionin (eu) jäsenmaissa on kiinnostuttu saamaan päätöksenteon tueksi vertailutietoa edellä mainituista tekijöistä eri jäsenmaiden välillä niin yhdyskuntasuunnittelua kuin myös väestön terveydentilan seurantaa varten. Terveydentilan osoittimiksi valittiin sydän ja verisuonisairaudet ja niiden riskitekijät, kuolleisuus, selkäkipu ja siihen liittyvät toimintakyvyn haitat sekä liikkumiskyky. Lopullinen eu:lle suositeltu alpha fit testistö koostui vain testeistä, joilla oli riittävän hyvä toistettavuus. Työkunnossa hankkeen mukaan joka kolmas suomalaisten sairauspoissaoloista johtuu tuki ja liikuntaelinten (tule) sairauksista. Näiden sairauksien määrä kasvaa entisestään, kun työväestö ikääntyy, lihavuus yleistyy ja fyysinen aktiivisuus vähenee. Monet suomalaiset eivät vielä tiedosta näitä vaaratekijöitä riittävän hyvin. Kuitenkin fyysinen kunto on selkeä terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin osoitin, samaten tuki ja liikuntaelinten hyvinvointi on terveyden perusta ja sen edistäminen on terveyden edistämisen perusta. Uudessa terveydenhuoltolaissa kolmannen sektorin toiminta on nähty varsin merkittävänä terveyttä ja liikuntaa tukevana toimintana. Tuki ja liikuntaelimistön toimintakykyä kehittävää liikuntaa tulisi siis huomattavasti lisätä. Tätä asiaa on painotettu suomen tule ry:n koordinoimassa kansallisessa tule ohjelmassa ( ). Jotta eri toimijat saisivat tukea omille pyrkimyksilleen edistää tule terveyttä, tätä varten on laadittu tule kuntomitta opaskirjanen. Koko ajan ollaan kehittämässä myös eri ammattiryhmittäisiä testistöjä. Myös puolustusvoimat ovat uudistaneet tutkitun tiedon perusteella aiemmin käytössä olleita kuntotestejään. 7
8 Luennolla esitellään uudistuneet ukk instituutin terveyskuntotestistö, alpha fit testipaketit aikuisille ja lapsille, tule kuntomitta testistö. Terveyskunnon mittaamisen ohella liikkumattomuus ja runsas istuminen ovat osoittautuneet itsenäisiksi sairauksien riskitekijöiksi. Liikkumattomuuden mittaamiseen on tähän asti helppokäyttöisimmät menetelmät ovat olleet kyselymenetelmiä, mutta nykyisin saatavilla olevien kiihtyvyysantureiden ja terveyskunnon testaamisen yhdistäminen antavat täsmällistä tietoa väestön terveydenedistämisen tueksi. 8
9 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Tuotepäällikkö Ari Mänttäri, UKK Terveyspalvelut Oy (alustus) Tutkija, TtT, Pauliina Husu ja liikuntasuunnittelija (demo) LitM, Katriina Ojala, UKK instituutti (demo) 9
10 10
11 11
12 12
13 13
14 14
15 15
16 MOVE! FYYSISEN TOIMINTAKYVYN SEURANTAJÄRJESTELMÄ KOULUMAAILMAAN Rehtori, LitT, Sami Kalaja, Jyväskylän kaupunki (alustus ja demo) 16
17 17
18 18
19 19
20 20
21 LIIKEHALLINTAKYKYTESTAUS: KETTERYYS, TASAPAINO JA LIIKKUVUUS Tutkija, TtT, Marjo Rinne, UKK instituutti (alustus ja demo) 21
22 MILLAISTA TIETOA FYYSISESTÄ AKTIIVISUUDESTA KIIHTYVYYSANTUREILLA SAADAAN? Tutkija, DI, Henri Vähä Ypyä, UKK instituutti 22
23 23
24 24
25 25
26 26
27 27
28 28
29 29
30 30
31 31
32 32
33 KOULUIKÄISTEN LIIKUNTA JA LIIKKUMATTOMUUS LIIKKUVA KOULU OHJELMASSA Tutkimusjohtaja, FT, Tuija Tammelin, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, LIKES Liikkuva koulu ohjelmaan liittyvän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä perustietoa suomalaisten koululaisten fyysisestä aktiivisuudesta. Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheen aikana paikallisten hankkeiden seurannalla selvitettiin myös miten oppilaiden fyysinen aktiivisuus muuttui pilottivaiheen aikana eri kouluissa. Esityksessä vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mikä on suomalaisten peruskoululaisten objektiivisesti mitattu fyysinen kokonaisaktiivisuus? Kuinka moni täyttää fyysisen aktiivisuuden perussuosituksen? Mikä on oppilaiden fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana objektiivisten mittausten perusteella? Millaisia eroja fyysisessä aktiivisuudessa on eri ikäisillä oppilailla sekä tytöillä ja pojilla? Miten oppilaiden fyysinen aktiivisuus muuttui pilottivaiheen aikana vuosina Liikkuva koulu ohjelman kouluissa ja millaisia eroja fyysisessä aktiivisuudessa oli eri kouluilla? Fyysistä aktiivisuutta mitattiin ActiGraph mittareilla seitsemän päivän ajan 698 oppilaalta vuosiluokilta 1 8 sekä lisäksi seurattiin kuuden koulun oppilaiden fyysisen aktiivisuuden muutoksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheessa vuosina Alakoululaiset olivat aktiivisempia kuin yläkoululaiset, ja luokkien 1 2 oppilaat olivat kaikista aktiivisimpia. Reipasta liikuntaa kertyi alakoululaisilla 62 minuuttia ja yläkoululaisilla 45 minuuttia koko päivän aikana. Pojat olivat tyttöjä aktiivisempia erityisesti luokilla 1 4. Sukupuolten väliset erot reippaan liikunnan määrässä vähenivät ja osin hävisivät luokilla 5 6 ja 7 8. Kuuden tunnin koulupäivän aikana reipasta liikuntaa kertyi alakoululaisilla noin 32 minuuttia ja yläkoululaisilla 17 minuuttia. Reippaan liikunnan osalta tunnin minimimäärä täyttyi noin 50 prosentilla alakoululaisista ja 17 prosentilla yläkoululaisista. Kansainvälisiin samanikäisten aineistoihin verrattuna suomalaisilla luokkien 1 4 oppilailla kertyi liikkumatonta aikaa koko päivän aikana hieman vähemmän, kun taas yläkoululaisilla liikkumatonta aikaa kertyi noin tunnin enemmän kuin kansainvälisissä aineistoissa. Koulupäivän aikana liikkumatonta aikaa oli alakoululaisilla 38 minuuttia ja yläkoululaisilla 45 minuuttia tuntia kohti. Lisäksi mitattiin aktiivisuutta Polar Active mittarilla kuuden koulun 510 oppilaalta vuosiluokilta 1 9. Mittareiden vertailututkimus osoitti, että Polar Active ja ActiGraph mittareilla saaduissa tuloksissa on selvä ero. Polar Active mittarilla mitattuna reipasta liikuntaa kertyi luokkien 5 6 oppilailla noin 40 minuuttia päivässä enemmän kuin ActiGraph mittarilla mitattuna. Fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittaustulokset ovat vertailukelpoisia vain samalla mittarilla mitattujen arvojen kanssa. Tulokset julkaistaan Oppilaan fyysinen aktiivisuus raportissa huhtikuussa Raportti löytyy pdfmuodossa Liikkuva koulu ohjelman verkkosivuilta. Lisätietoa: tuija.tammelin@likes.fi 33
34 LASTEN FYYSISEN AKTIIVISUUS KASIT LIIKKEELLE HANKKEESSA Tutkija, TtT, Minna Aittasalo, UKK instituutti Tampereella käynnistyi vuonna 2010 kolmiosainen Kasit liikkeelle! tutkimushanke. Hankkeeseen kuuluu kyselytutkimus, menetelmätutkimus ja interventiotutkimus. Kyselytutkimus toteutui syksyllä 2011 kaikilla tamperelaisilla kahdeksansilla luokilla. Internet kyselyllä selvitettiin, kuinka paljon tamperelaisnuoret liikkuvat koulumatkoillaan ja vapaa aikanaan ja mitkä psykososiaaliset ja ympäristön tekijät ohjaavat nuorten liikkumista. Kyselyssä tiedusteltiin myös fyysistä kuntoa, ruutuaikaa ja yöunen määrää. Menetelmätutkimus toteutui syksyllä Siinä kehitettiin liikuntapäiväkirja nuorten fyysisen aktiivisuuden arvioimiseksi sekä tutkittiin sen ja kotimaisen Hookie kiihtyvyysmittarin luotettavuutta. Satunnaistettu interventiotutkimus toteutui syksyllä 2012 ja siihen osallistuivat kaikki Tampereen yläkoulut. Tutkimuksessa arvioidaan kolmelle terveystiedon tunnille integroidun internet pohjaisen kartta ja kyselymenetelmän ( ja sitä tukevan FeetEnergy opetusmateriaalin vaikutusta koulumatkaliikuntaan, vapaa ajan liikuntaan ja ruutuaikaan. Esityksessä esitellään Kasit liikkeelle! tutkimuksen tähän mennessä valmistuneita tuloksia nuorten liikkumisesta ja ruutuajasta. Tutkimus on osa Kids Out! Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus erilaisissa kaupunkiympäristöissä hanketta (Kids Out!), jossa ovat mukana Tampereen teknillinen yliopisto, Aalto yliopisto/tkk ja UKKinstituutti. Kids Out! hanke kuuluu Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI KIDS) tutkimusohjelmaan ja sitä rahoittaa opetus ja kulttuuriministeriö. 34
35 LIIKETAITOJEN ARVIOINTI JA NIIDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA LIIKUNNAN HARRASTAJILLA Kehittämispäällikkö, tutkija, FT, Kati Pasanen, UKK instituutti 35
36 DEMONSTRAATIO: LIIKETAITOJEN ARVIOINTI JA NIIDEN HARJOITTAMINEN Kehittämispäällikkö, tutkija, FT, Kati Pasanen, UKK instituutti 36
37 SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO Tutkija, TtT, Pauliina Husu, UKK instituutti 37
38 KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ SUOMI MIES SEIKKAILEE Testauspäällikkö, LitM, Jarmo Heiskanen, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, LIKES SuomiMies seikkailee on kehittynyt pienestä pirkanmaalaisesta paikallishankkeesta Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelman valtakunnalliseksi kampanjaksi ja kansalliseksi teemaksi. SuomiMies seikkailee kampanja eli fyysisesti huonokuntoisten miesten aktivointi liikuntaan sekä yleensä terveellisten elämäntapojen pariin on yksi KKI ohjelman keskeisistä painopisteistä. Tarkoituksena on luoda pysyvää toimintakulttuuria liikkumattoman mieskohderyhmän aktivoimiseen elämänmakuisella otteella. Kampanjan henkeen kuuluvat humoristisuus, rehellisyys, toiminnallisuus sekä kohderyhmän arvostus. Vuodesta 2007 SuomiMies seikkailee kampanja on sisältänyt kaksi näyttävää rekkakiertuetta, ammattilaisille suunnatun seminaarikiertueen, kymmeniä paikallis ja kehittämishankkeita, helposti toteutettavat SuomiMiehen kuntotestit testaustapahtumineen, verkkosivut, materiaaleja ja oppaita sekä miehille suunnattuja liikuntakursseja. Ensimmäistä SuomiMies seikkailee rekkakiertuetta suunniteltaessa päätettiin rekkaan sijoittaa miehiä kiinnostavia mittauksia, jotka herättäisivät kiinnittämään huomiota fyysiseen kuntoon, terveyteen ja ravintotottumuksiin. KKI ohjelma valitsi kolme helposti toteutettavaa mittausta: puristusvoimatestin, Polarkuntotestillä levossa tehtävän arvion kestävyyskunnosta sekä kehonkoostumusmittauksen InBody 720 mittalaitteella. Kestävyyskunnon arvioinnin tueksi tuli myöhemmin mukaan myös Jacksonin (1990) NonExercise menetelmä sekä vyötärönympäryksen mittaus. Tärkeä osio oli myös testipalaute ja jatko opastus. Näin syntyivät yksinkertaiset SuomiMiehen kuntotestit, jotka voi toteuttaa hikoilematta, hengästymättä ja arkivaatteissa. KKI ohjelman kumppanina SuomiMiehen kuntotestien toteutuksessa on ollut LIKES tutkimuskeskuksen testiasema. Aineiston karttuessa LIKES testiasema on kehittänyt Kehon kuntoindeksin kuvaamaan tulosten kokonaisarviota verrattuna samanikäiseen suomalaiseen väestöön sekä tietokantapohjaisen sovelluksen tulostamiseen, tallentamiseen sekä ryhmäyhteenvetojen tekemiseen. Tällä hetkellä aineistoa on miehestä. SuomiMies seikkailee rekkakiertueen 2011 tapahtumien suosio ylitti odotukset, erityisesti rekan kuntotestien osalta. Vilkkaimpina päivinä rekassa testattiin yli 600 osallistujaa. Rekkakiertueen tulosraportti Testatut on julkaistu vuonna
39 39
40 Kuntotestauspäivät UKK instituutti, Tampere 40
41 Kuntotestauspäivät UKK instituutti, Tampere 41
42 42
43 43
44 44
45 LIIKKUMATTOMUUDEN KUSTANNUKSET Johtaja, LT, Tommi Vasankari, UKK instituutti 45
46 YHTEISTYÖSSÄ MUKANA: Acute FD Systems Firstbeat Technologies FysioLine HUR Labs Kuntoväline Oy Omegawave 46
1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät
1933-2013 Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 TAMPERE, UKK-INSTITUUTTI KESKIVIIKKO 20.3.2013 9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI 9.30 AVAUS VÄESTÖN KUNTOTESTAUS
LisätiedotKunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee
Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kuntotestauspäivät 20.-21.3.2013, UKK-instituutti, Tampere Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen, LIKES-tutkimuskeskus Taustaa SuomiMiehenseikkailuille Pirkanmaalaisesta
LisätiedotTerveyskuntotestauksen uudet tuulet
Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 Tampere Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Marjo Rinne TtT, tutkija, ft UKK-instituutti Terveyskunnon testaus yhteiskunnan päätöksenteon tukena Pyritään tunnistamaan
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotKuntotestauspäivät #KTP Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Kunnon testaus on (myös) teknologiaa
www.lts.fi Kuntotestauspäivät 2017 15.-16.3.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Kunnon testaus on (myös) teknologiaa 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetuloa 9.45 Kuntotestin kertomaa totta vai
LisätiedotLisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012
Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva
LisätiedotLasten ja nuorten toiminta- ja suorituskyvyn sekä mittaaminen. Kuntotestauspäivät. 19.3. 20.3.2015 Kisakallion Urheiluopisto, Lohja
Lasten ja nuorten toiminta- ja suorituskyvyn arviointi sekä mittaaminen Kuntotestauspäivät 2015 19.3. 20.3.2015 Kisakallion Urheiluopisto, Lohja Valmennuksen EXTRA-PÄIVÄ 21.3.2015 9.00 Ilmoittautuminen
LisätiedotPaljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto
LisätiedotKouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa
Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Tuija Tammelin tutkimusjohtaja, LIKES Kuntotestauspäivät Tampere 21.3.2013 Liikkuva koulu -ohjelma käynnistettiin hankkeena keväällä
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotNuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti
Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,
LisätiedotLiikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus
Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotTutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään
LisätiedotMuuttuiko koulujen toimintakulttuuri?
Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret
LisätiedotOnko 20 m viivajuoksu turvallinen? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Onko 20 m viivajuoksu turvallinen? Tommi Vasankari UKK-instituutti Miksi UKK-instituutti? UKK-instituutille pyyntö arvioida onko Move!- mittauksien 20 m viivajuoksu turvallinen. Suhtaudutaan pyyntöön vakavasti.
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotLiikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo
Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Maisterikoulutus Liikuntateknologia
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotToimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi
Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn
LisätiedotKuntotestauspäivät 21. 22.3.2012 MITTAA, KOHTAA JA KUUNTELE TESTAAJA KIPEÄN KEHON JA TUNTOJEN TULKKINA SEMINAARITIEDOT
SEMINAARITIEDOT Seminaarin hinta Majoitus Osallistumismaksu 220 LTS:n henkilö- ja yhteisöjäsenet 170 (yhteisöjäseniltä edellytetään yhteisilmoittautumista) LTS:n opiskelijajäsenet (opiskelijakortti tai
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotMitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?
Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotVarhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella
Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin
LisätiedotTunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi
Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotLiikkuva koulu tiiviisti tutkimuksesta
Liikkuva koulu tiiviisti tutkimuksesta Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja Marko Kantomaa, erikoistutkija Kaarlo Laine, yksikönjohtaja Katariina Kämppi, tutkija Sisältö Liikkuva koulu - tutkimus ja seuranta
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotMove! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere
Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä
LisätiedotTervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta
Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta http://bit.ly/liitu-webinaarit Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media LIITU
LisätiedotAktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.
Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu
LisätiedotLasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU- tutkimuksen tuloksia 16 Sami Kokko TtT, yliopistotutkija, dosentti Jyväskylän yliopisto LIITU -tutkimus Laajan tutkijajoukon yhteistyö, mukana tutkijoita
LisätiedotMove! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille
Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten?
Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotTavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke
Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus kirsi.raty@oph.fi, www.liikkuvakoulu.fi Liikkuva koulu -ohjelman vaiheet Valtakunnallinen ohjelma, osa
LisätiedotFyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotAjan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?
Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina? Tiina Kivisaari, johtaja Yhdessä innostuen liikkuva koulu verkostotapaaminen 6.10.2017 2 Ajankohtaista Valtionavustusuudistus-
LisätiedotLIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo
LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotLIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015)
LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015) LAPSET JA NUORET Esitteet ja kortit: Vauhti virkistää! kortti Vauhti virkistää arviointi- ja seurantakortti Istumisen tarkistuskortti koululaiselle
LisätiedotKuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016
24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: SAMI KOKKO, ANETTE MEHTÄLÄ, PAULIINA HUSU, ANNE-MARI JUSSILA, JARI VILLBERG, TOMMI VASANKARI LIITU 2016 -TUTKIMUS: Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua
LisätiedotLiikkuva opiskelu -ohjelma
Liikkuva opiskelu -ohjelma JOHANNA KUJALA, johanna.kujala@oph.fi Saku ry:n ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät 21.11.2018 WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI 2 Liikkuva opiskelu -ohjelman
LisätiedotTerve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille. Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema
Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema Faktoja tärppien taustaksi Liikunnan hyödyt tukee kasvua auttaa
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTERVEYDEKSI! työhyvinvointiohjelma nuorille työntekijöille
TERVEYDEKSI! työhyvinvointiohjelma nuorille työntekijöille Terveydeksi! -työhyvinvointiohjelma yritysten nuorille (alle 30 v.) työntekijöille sisältää nousujohteisen ja motivoivan kohotusohjelman (5 tapahtumaa),
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille
Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
Lisätiedotperuskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus
peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus 26.1.2018 Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotLIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 10/2017)
LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 10/2017) LAPSET JA NUORET Esitteet ja kortit: Vauhti virkistää! -kortti (UKK-instituutti) Vauhti virkistää! -arviointi- ja seurantakortti (UKK-instituutti) Istumisen
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus
Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotKATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS
KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen
LisätiedotVIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille
VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille Hyvinvointiohjelma yritysten ikääntymässä oleville työntekijöille (yli 50 v.) käsittää painotuksiltaan moniulotteisen kokonaisuuden
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI XAMK
HYVINVOINTIANALYYSI 1.2.2018 - XAMK FIRSTBEAT Perustettu Jyväskylässä v. 2002 Yli 20 vuoden tutkimustyö ja kokemus sykkeeseen ja sykevälivaihteluun perustuvista menetelmistä Lähtöisin Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotAjankohtaista Liikkuvasta opiskelusta
Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta ANTTI BLOM, antti.blom@oph.fi JOHANNA KUJALA, johanna.kujala@oph.fi Liikkuva opiskelu -seminaari 12.9.2018 WWW. LIIKKUVAOPISKELU. FI Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuus
LisätiedotLisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet
LisätiedotOppilaat liikkumaan teknologian avulla
Liikunta ja oppiminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Oppilaat liikkumaan teknologian avulla Ari-Matti Rautomäki Liikuntateknologian hyödyntäminen liikunnanopetuksessa ops 2016 Liikunnan opetuksessa
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotLiikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikkumisen merkitys oppimiselle Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Homosabiens taantumassa istuma-asentoon Liikkumisen merkitys oppimiselle Koulumenestykselle Tiedolliselle
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotMuutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena
Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja Jaana Kari, tutkija LIKES-tutkimuskeskus & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotTykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?
Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän
LisätiedotTurun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa
Turun Liikkuva koulu Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari 1.11.2018 Turun Liikkuva koulu Tavoite: jokainen peruskouluikäinen
LisätiedotLiikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta
LisätiedotKaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi
Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi
Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotPAREMPI VOIDA HYVIN. TULES hyvinvointivalmennus Peurungassa (5 + 3 pvä)
PAREMPI VOIDA HYVIN TULES hyvinvointivalmennus Peurungassa (5 + 3 pvä) Kiitämme yhteydenotostanne ja tarjouspyynnöstänne. Suosittelemme Teille alla olevaa tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointiin keskittyvää
LisätiedotAmmattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus
Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin
LisätiedotNuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotMitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä?
SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä? 4 Liikunta & tiede 48 4 / 2011 Teksti: JARMO HEISKANEN, OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN, HARTO HAKONEN, TUIJA
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotAktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava
Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari 27.9.2018 Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aalto Yliopisto Tavoitteena on myötävaikuttaa ikääntyvien
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotTyöikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja
Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,
LisätiedotTeknologia lisää liikuntaa
Teknologia lisää liikuntaa Ari-Matti Rautomäki - Aktiivisuushanke Teknologiaa pidetään yhtenä lapsia ja nuoria eniten passivoivana asiana. Tietokoneet, älypuhelimet, tabletit ja muut vastaavat laitteet
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma
Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma, jota toteutetaan ja kehitetään
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,
LisätiedotLiikkuvan koulun tulevaisuus Mitä kärkihankkeen jälkeen? Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma
Liikkuvan koulun tulevaisuus Mitä kärkihankkeen jälkeen? Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma Toimintakulttuuria muuttamassa jo vuodesta 2010! Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuus rekisteröityneet koulut
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotKoko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi
Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla
LisätiedotLiikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa
Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä
Lisätiedot