SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä?
|
|
- Ada Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä? 4 Liikunta & tiede 48 4 / 2011
2 Teksti: JARMO HEISKANEN, OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN, HARTO HAKONEN, TUIJA TAMMELIN, EINO HAVAS Huonokuntoisten alle 40- vuotiaiden miesten osuus on nyt selvästi oletettua suurempi, kun tuoreita mitattuja tuloksia verrataan 20 vuoden takaisiin kestävyyskunnon viitearvoihin. Hyväkuntoisten yli 40- vuotiaiden miesten ja naisten osuudet ovat myös oletettua suuremmat. Tulokset sekä niiden perusteella laaditut ennusteet antavat aiheen huolestua erityisesti nuorten työikäisten miesten kestävyyskunnosta, työkyvystä ja terveydestä tulevaisuudessa. Kuva: KKI/JUHA SORRI Liikkumattomuus on terveydelle haitallista ja liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja. Liikunta on keskeinen tekijä useiden kansansairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Vähäinen fyysinen aktiivisuus johtaa terveysriskien ohella huonompaan toimintakuntoon ja heikompaan työkykyyn. Liikunnan avulla voidaan sairausriskien pienentämisen lisäksi ehkäistä ennenaikaista fyysisen ja henkisen toimintakyvyn heikkenemistä. Oikeat investoinnit ihmisten terveyteen ovat yhteiskunnan tasolla välttämättömiä hyvinvoinnin ylläpidossa ja edistämisessä, ja terveyden edistäminen liikkumalla on yksi näistä investoinneista. Vaikka kestävyyskunnon merkitys kokonaiskuolleisuuden ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden itsenäisenä riskitekijänä on vakuuttava, se jätetään usein vähälle huomiolle verrattuna muihin riskitekijöihin. Kestävyyskunto on muiden riskitekijöiden ohessa käyttökelpoinen indikaattori, jota voidaan hyödyntää arvioitaessa terveydentilaa ja pyrkimyksissä pitkän ja terveen elämän saavuttamiseksi. Hyvän kestävyyskunnon merkitys korostuu fyysisesti keskiraskaissa ja raskaissa töissä. Heikko kestävyyskunto saattaa fyysisesti raskaassa työssä rajoittaa työkykyä aikaisemmin kuin iän perusteella odotettaisiin. Mutua on ollut ja nyt on faktaakin Vaikka kestävyyskuntoa on mitattu Suomessa jo vuosikymmeniä, meillä ei ole julkaistu tuoretta, kaikkia aikuisväestön ikäluokkia kattavaa ja laajapohjaista mittaustietoa suomalaisten kestävyyskunnosta. Näitä mittauksia edeltäjänsä mukaan lukien noin 20 vuotta tehnyt AinoActive oy luovutti aineistonsa LIKES-tutkimuskeskuksen käyttöön. Aineisto on kerätty vuosina :ssa eri yrityksessä tehdyistä kuntotesteistä eikä se täten perustu väestöpohjaiseen otokseen. Raportin tarkoituksena on kuvata suomalaisten työikäisten (25 64-vuotiaat) kestävyyskunnon nykytilannetta sekä antaa ennusteita suomalaisten kestävyyskunnon kehittymisestä 10, 20 ja 25 vuoden perspektiivillä. Mittauksiin osallistui työssä käyvää vuotiasta suomalaista. Näistä oli miehiä 51 prosenttia ja naisia 49 prosenttia. Mittaukset toteutti AinoActive oy liikkuvalla testiasemallaan 210 suomalaisessa yrityksessä vuosina Mittauksiin osallistuminen oli vapaaehtoista ja ne sisältyivät yritysten työkykyä ylläpitävään toimintaan. Tutkimuksessa arvioitiin kestävyyskunto polkupyöräergometritestillä (maksimaalinen hapenottokyky) ja mitat tiin antropometria (pituus, paino, painoindeksi, vyötärön ympärys ja rasvaprosentti) ja verenpaine. Aineiston edustavuutta on vertailtu suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä selvittävään AVTK-kyselytutkimukseen vuosina vastanneiden vuotiaiden työssä käyvien tuloksiin. Tutkittavat olivat kummassakin aineistossa Liikunta & tiede 48 4 /
3 KUVIO 1. Kuntoluokkien jakaumat miehillä ikäryhmittäin. Ylimmäinen palkki kuvaa vertailuarvona Shvartzin ja Reiboldin (1990) normaalijakaumia ja kuntoluokkia, jotka ovat Suomessa yleisesti käytössä tällä hetkellä. KUVIO 2. Kuntoluokkien jakaumat naisilla ikäryhmittäin. hyvin samankaltaisia sukupuoli- ja ikäjakauman, painoindeksin, vapaa-ajan liikunnan, työmatkaliikunnan, sairauksien, tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen. AinoActiven aineistossa tutkittavien osuus painottuu toimistotyötä tekeviin (73 %). Raportti antaa ajantasaisen ja objektiivisen kuvan suomalaisen työikäisen (25 64-vuotiaat) väestön kestävyyskunnosta sekä arvioi tilanteen kehittymistä jatkossa. Raportti antaa perusteet tilannearviolle sekä täydentää ja vahvistaa UKK-instituutin tekemän tuoreen katsauksen (Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010) viestiä suomalaisten liikkumisen kehittymisestä ja polarisoitumisesta. Aiempia väestötason tutkimuksia kestävyyskunnosta ovat olleet FINRISKI 2002 (Borodulin 2006), Pohjois-Suomen 31-vuotiaiden syntymäkohorttitutkimus (Tammelin 2004) sekä Reserviläistutkimus (Vaara ym. 2009) eivätkä tämän raportin tulokset poikkea merkittävästi aiemmin julkaistuista. Kestävyyskunto on polarisoitunut Kaikkia ikäryhmiä kokonaisuutena tarkasteltaessa suomalaisten kestävyyskunto on hyvä esimerkiksi kuntoluokkien (Shvartz & Reibold, 1990) jakaumien perusteella tai eri ikäryhmien keskimääräisten MET-keskiarvojen perusteella. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa kuntoluokkien jakaumissa on havaittavissa selkeää polarisoitumista sekä miehissä että naisissa (kuviot 1 ja 2). Keskivertoa heikommassa kestävyyskunnossa (kuntoluokat 1 3) oli vuotiaista miehistä 40, vuotiaista 42 ja vuotiaista 41 prosenttia (odotusarvo 33 %). Keskivertoa paremmassa kestävyyskunnossa (kuntoluokat 5 7) oli vuotiasta miehistä 41, vuotiaista 44, vuotiaista 53, vuotiaista 54 ja vuotiaista 56 prosenttia (odotusarvo 33 %). Heikossa kestävyyskunnossa (kuntoluokat 1 2) oli vuotiaista naisista 15, vuotiaista 16 ja vuotiaista 22 prosenttia, kun odotusarvo on 11 prosenttia. Nuorimmissa naisissa heikkokuntoisten osuus on siis huomattava. Keskivertoa paremmassa kestävyyskunnossa (kuntoluokat 5 7) oli vuotiasta naisista 46, vuotiaista 47, vuotiaista 52, vuotiaista 52 ja vuotiaista 67 prosenttia (odotusarvo 33 %). Ennuste tämän hetken tilanteen perusteella Nykytilanteen toteaminen ei herätä tekemään riittäviä toimenpiteitä väestötasolla ja siksi on rohkeasti katsottava kauemmas tulevaisuuteen, koska suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen vähentää työssä käyvän väestön osuutta. Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa nopeasti työtä tekevän väestönosan suhteelliseen osuuteen koko väestöstä (= taloudelliseen huoltosuhteeseen) ja samanaikaisesti terveydenhuollon kustannuksiin. Tästä seuraa paineita tuottavassa työssä käyvien määrän lisäämiseen ja työurien pidentämiseen. Tämän hetken tilanteen sekä Tilastokeskuksen 6 Liikunta & tiede 48 4 / 2011
4 Miehet vuotta: ennuste kuntoluokkien jakaumasta (kestävyyskunnon lasku 1 % vuodessa) Naiset vuotta: ennuste kuntoluokkien jakaumasta (kestävyyskunnon lasku 1 % vuodessa) 0 %2 0 %4 0 %6 0 %8 0 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % 1651% 464% 2314% 2662% 1541% 1259% % 1255% 694% 2428% 1908% 1639% 1858% 192% 1644% 670% 2299% 2581% 1576% 1038% 193% 1173% 647% 2299% 1992% 1686% 2010% % 938% 2116% 2435% 2371% 1302% 612% % 1228% 649% 2258% 1960% 1758% 1894% % 956% 2251% 2583% 2332% 1125% 488% % 1215% 700% 2301% 2045% 1688% 1814% KUVIO vuotiaiden miesten ja naisten jakautuminen eri kuntoluokkiin (Shvartz ja Reibold 1990) vuonna 2010 sekä ennuste 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua, jos kestävyyskunto heikkenee yhden prosentin vuodessa. Miehet vuotta: ennuste kuntoluokkien jakaumasta (kestävyyskunnon lasku 1,5 % vuodessa) Naiset vuotta: ennuste kuntoluokkien jakaumasta (kestävyyskunnon lasku 1,5 % vuodessa) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 110% % 464% 2314% 2662% 1541% 1259% 219% % 694% 2428% 1908% 1639% 1858% 301% 914% 2175% 2521% 2348% 1144% 598% 320% 1531% 840% 2557% 1913% 1438% 1401% % 1813% 2873% 2402% 471% 1699% 168% % 1187% 1844% 2688% 1791% 1112% 831% % 2231% 3183% 2227% 268% 1268% 92% % 1368% 2069% 2750% 1647% 946% 557% KUVIO vuotiaiden miesten ja naisten jakautuminen eri kuntoluokkiin (Shvartz ja Reibold 1990) vuonna 2010 sekä ennuste 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua, jos kestävyyskunto heikkenee puolitoista vuodessa. Liikunta & tiede 48 4 /
5 KUVIO 5. Huonokuntoisten (miehet < 8 MET ja naiset < 6 MET) vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä ja lukumäärät vuonna 2010 sekä ennuste 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua, jos kestävyyskunto heikkenee prosentin vuodessa. KUVIO 6. Huonokuntoisten (miehet < 8 MET ja naiset < 6 MET) vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä ja lukumäärät vuonna 2010 sekä ennuste 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua, jos kestävyyskunto heikkenee puolitoista prosenttia vuodessa. (2009) julkaisemien väestön ikäjakaumien kehitystä koskevien ennustetietojen avulla voidaan laskea, arvi oida ja ennustaa: Kuinka vuotiaat miehet ja naiset sijoittuvat Shvartzin ja Reiboldin viitearvojen mukaisiin kuntoluokkiin vuonna 2010 sekä 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua. Kuinka suuri osa vuotiaasta väestöstä on terveytensä kannalta liian huonossa kestävyyskunnossa ikäryhmään nähden ja lukumääräisesti vuonna 2010 sekä 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua (miehet < 8 MET ja naiset < 6 MET). Kuvioissa 3 ja 4 on ennustettu vuotiaiden miesten ja naisten kuntoluokkien jakaumat, jos kestävyyskunto laskee eri lähteissä olevien arvioiden mukaisesti yhden tai puolitoista prosenttia vuodessa. Kuvioissa 5 ja 6 on ennustettu huonokuntoisten vuotiaiden miesten ja naisten prosentuaaliset osuudet sekä lukumäärät saman ikäisestä väestöstä, jos kestävyyskunto laskee yhden tai puolitoista prosenttia vuodessa. Mielenkiintoinen havainto aineistoa käsitellessä on ollut myös se, että esimerkiksi palvelukseen astuneiden varusmiesten 12 minuutin juoksutestin keskiarvotuloksilla vuosilta , kuntoluokkien jakaumilla ikäryhmittäin sekä nyt esitetyillä ennusteilla on selkeästi havaittava yhteys. Harjoittelu auttaa katse tulevaisuuteen! Kestävyyskuntoa voi parantaa vain fyysisellä kuormituksella. Kestävyyskunnon taustalla oleviin kehon ja elimistön rakenteellisiin muutoksiin vaikuttami- 8 Liikunta & tiede 48 4 / 2011
6 nen vaatii enemmän fyysistä aktiivisuutta pitkällä aikavälillä. Kestävyyskunnon parantamisella olisi mahdollista saada aikaan huomattavia väestötason muutoksia. Jos suomalaiset vuotiaat miehet ja erityisesti heistä huonokuntoisimmat nyt parantaisivat kestävyyskuntoaan 10 prosenttia, olisi kokonaisvaikutus ennusteisiin dramaattinen. Alla olevassa esimerkissä on laskettu tämän ikäkohortin terveysriskien kannalta kriittiseen alle 8 MET:in luokkaan kuuluvien miesten prosentuaaliset osuudet ja kokonaismäärät ikäkohortista kahdella eri oletuksella. Taulukossa 1 seurataan siis samaa ikääntyvää väestöryhmää ennustaen tulevaisuuden tilannetta, kun arvioidaan kestävyyskunnon heikkenevän prosentin tai puolitoista vuosittain. Kustannukset huonosta kestävyyskunnosta (ja sen mukana seuraavista sairauspoissaoloista, huonommasta tuottavuudesta ja muista suorista ja epäsuorista kustannuksista) lankeavat valtiolle, kunnille ja työnantajille. Näillä kaikilla on taloudelliset perusteet rahoittaa hankkeita, joissa tilannetta parannetaan. Elimistön kuormittaminen liikkumalla ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen ei välttämättä maksa mitään. Kyse on henkilökohtaisesta valinnasta eikä tuloksia voida olettaa saavutettavan pakolla. Passiiviseen elämäntapaan ja liian vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen kytkeytyviä henkilökohtaisia syitä on selvitettävä tarkemmin ja löydettävä keinoja tilanteen parantamiseksi. Suomalaisella yhteiskunnalla on monia terveysuhkia. Näistä yksi keskeisimpiä on yhteiskunnan monien muutosten myötä tapahtunut ihmisen terveyden kannalta välttämättömän fyysisen aktiivisuuden vähen tyminen ja sen myötä jo tapahtunut ja tapahtuva kansalaisten fyysisen kunnon heikkeneminen. Sekä yksilöillä että yhteiskunnallamme on nyt näytön paikka osoittaa, haluammeko vai emme olla rapistuva kansakunta. Kullakin yksilöllä on myös oma vastuunsa ja se vaatii ryhtiliikettä nyt nähtävissä olevan suunnan muuttamiseksi. Yhteiskunnan tuki on silti tärkeä ja sen tulee toimillaan ja päätöksillään osoittaa, että kestävyyskunnon vaaliminen on osa kansallista pääomaa, jota ei haluta hukata. Yhteiskunta vaatii työurien pidentämistä. Vaatimusten lisäksi se on myös velvollinen tarjoamaan erilaisin toimenpitein ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itselleen mielekästä liikuntaa. Tarvitaan kannustimia esimerkiksi verohelpotuksia niille, jotka pitävät fyysisestä kunnostaan ja terveydestään huolta liikkumalla. Jo käynnissä olevien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan kohdistettuja toimenpiteitä erityisesti nuoriin työikäisiin, ja tämä tarve on akuutti. Hyvin menestyvä Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin terveitä, hyväkuntoisia ja toimintakykyisiä kansalaisia. Tämän tavoitteen saavuttamiseen voidaan vaikuttaa, siihen kannattaa vaikuttaa ja siihen pitää vaikuttaa myös lisäämällä fyysistä aktiivisuutta ja parantamalla sitä kautta kansalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa. TAULUKKO 1. Alle 8 MET -luokkaan kuuluvien vuotiaiden miesten osuus ja määrä vuonna 2010, ennuste tämän ihmisryhmän tilanteesta 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua kestävyyskunnon laskun kahdella eri ennusteella sekä kestävyyskunnon kymmenen prosentin parantamisen vaikutukset lukemiin. JARMO HEISKANEN, LitM testauspäällikkö Sähköposti: jarmo.heiskanen@likes.fi OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN, LitM suunnittelija Sähköposti: olli-pekka.karkkainen@likes.fi HARTO HAKONEN, FM tilastoasiantuntija Sähköposti: harto.hakonen@likes.fi TUIJA TAMMELIN, FT, LitM tutkimusjohtaja Sähköposti: tuija.tammelin@likes.fi EINO HAVAS, LitK johtaja Sähköposti: eino.havas@likes.fi Artikkeli perustuu kesäkuussa 2011 julkaistuun raporttiin: Jarmo Heiskanen, Olli-Pekka Kärkkäinen, Harto Hakonen, Harri Lindholm, Jyrki Eklund, Tuija Tammelin, Eino Havas. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto Nykyhetken tilanne ja ennusteita. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 247 ( 1. painos. Kopijyvä oy, Jyväskylä, Kirjallisuus ja kuvioiden tarkemmat tutkimuslähteet löytyvät raportista. Liikunta & tiede 48 4 /
Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotLISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI
LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI Alustavia tuloksia ja ennusteita fyysisesti keskiraskaille aloille opiskelevien nuorten kestävyyskunnosta WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI Taustaa Hyvällä kestävyyskunnolla
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotKunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee
Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kuntotestauspäivät 20.-21.3.2013, UKK-instituutti, Tampere Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen, LIKES-tutkimuskeskus Taustaa SuomiMiehenseikkailuille Pirkanmaalaisesta
LisätiedotLiikkuva opiskelu -ohjelma
Liikkuva opiskelu -ohjelma JOHANNA KUJALA, johanna.kujala@oph.fi Saku ry:n ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät 21.11.2018 WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI 2 Liikkuva opiskelu -ohjelman
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotSuomalaisen työikäisen kestävyyskunto
Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto Nykyhetken tilanne ja ennusteita LIKES-tutkimuskeskus toukokuu 011 Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto Nykyhetken tilanne ja ennusteita 4 Suomalaisen työikäisen
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotHenkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta
Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen!
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotTESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.
Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotHyvinvoinnin merkitys. Taustaa 26.8.2014. Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja
Hyvinvoinnin merkitys Taustaa Matti Heikkilä Liikunnan erityisasiantuntija LO 69-71 (Vierumäki) KVT 80 82 (Jyväskylän yliopisto ja Vierumäki) Tmi Sykettä Elämään ja StressinMurtajat Yritysten hyvinvointivalmennus
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi
Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn
LisätiedotTerveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management
Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
Lisätiedot1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät
1933-2013 Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 TAMPERE, UKK-INSTITUUTTI KESKIVIIKKO 20.3.2013 9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI 9.30 AVAUS VÄESTÖN KUNTOTESTAUS
LisätiedotRakastavatko aivosi liikuntaa?
Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi
LisätiedotLiikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta
LisätiedotAKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012
AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet
LisätiedotLiikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikkumisen merkitys oppimiselle Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Homosabiens taantumassa istuma-asentoon Liikkumisen merkitys oppimiselle Koulumenestykselle Tiedolliselle
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotReservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 /
Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / 60 000 Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu,
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotMitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotLUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry
LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotReserviläisen toimintakyky ennen ja nyt
Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotilaslääketieteen
LisätiedotTerveyskuntotestauksen uudet tuulet
Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 Tampere Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Marjo Rinne TtT, tutkija, ft UKK-instituutti Terveyskunnon testaus yhteiskunnan päätöksenteon tukena Pyritään tunnistamaan
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotMITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?
Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 24.11.2018 MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT? FinTerveys-tutkimuksen tuloksia toimintakyvystä Päivi Sainio ja FinTerveysraportin työryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotMitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?
Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus
Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotPaljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto
LisätiedotTerveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014
Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotVaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta
Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta Punainen Risti Satakunnan piiri Anne-Mari Hakuni Terveyden ja hyvinvoinnin päällikkö VESOTE - hanke Yksi hallituksen kärkihankkeista STM rahoittaa/
LisätiedotKANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit
KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA 2012 2018 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: Avohilmo 2.
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotKehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus
Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotVarhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella
Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin
LisätiedotSeurantaindikaattorit
KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN
ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN 21.2.2017 Kirsi Heikkilä-Tammi Tutkimusjohtaja, Työhyvinvointi Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä, ja joilla
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
LisätiedotSUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 2010 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti
Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: PAULIINA HUSU, OLAVI PARONEN, JAANA SUNI, TOMMI VASANKARI SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 1 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti 18 Liikunta
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä
Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä Kuntoutuskeskus Kiipula, Kuntoutumiskeskus Apila, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos sekä UKK-instituutti Hankkeen
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00
LisätiedotHarjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä
LisätiedotAmmattiin opiskelevien fyysinen toimintakyky
Ammattiin opiskelevien fyysinen toimintakyky Tuloksia Stadin AO:n mittauksista vuosilta 2014 ja 2015 Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 9.12.2015, Tampere LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a,
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotLisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet
LisätiedotHyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotKouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa
Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Tuija Tammelin tutkimusjohtaja, LIKES Kuntotestauspäivät Tampere 21.3.2013 Liikkuva koulu -ohjelma käynnistettiin hankkeena keväällä
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotSupermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013
Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola
Lisätiedot