Taloustieteet. Työryhmän osallistujat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloustieteet. Työryhmän osallistujat"

Transkriptio

1 Taloustieteet Työryhmän osallistujat Erkki K. Laitinen, Vaasan yliopisto (puheenjohtaja) Barbro Back, Åbo Akademi Jarna Heinonen, Turun kauppakorkeakoulu Ari Hyytinen, Jyväskylän kauppakorkeakoulu Juha-Pekka Kallunki, Oulun yliopisto Jaakko Kiander, Ilmarinen Klaus Kultti, Helsingin yliopisto Juha-Antti Lamberg, Aalto-yliopisto/Jyväskylän yliopisto Eva Liljeblom, Hanken School of Economics Heli Marjanen, Turun kauppakorkeakoulu Minna Martikainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mervi Niskanen, Itä-Suomen yliopisto Roope Uusitalo, Hecer Johan Willner, Åbo Akademi Hanna Silvola, Turun kauppakorkeakoulu (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Taloustieteen kaikilla oppialoilla tieteellistä tuotantoa on pieneksi maaksi hyvin määrällä mitattuna. Esimerkiksi ulkomailla julkaistujen artikkeleiden määrä on merkittävässä kasvussa (272 referoitua artikkelia vuonna 2000, kun vastaava määrä oli 682 vuonna 2009). Olennaisena selittävänä tekijänä pidetään tohtorituotannon kasvua ja siirtymistä monografiamuotoisista väitöskirjoista artikkeliväitöskirjoihin. Hyviä kokemuksia on saatu toimintamallista, jossa saman aiheen parissa työskentelee ohjaava professori, post doc -tutkija ja muutama tohtorikoulutettava. On kuitenkin ymmärrettävää, etteivät tutkijan työtä vasta harjoittelevat tohtoriopiskelijat yllä laadussa samalle tasolle kuin kansainvälisten professorien muodostama joukko. Tilastojen mukaan ulkomaisen tutkijan mukanaolo lisää viittauksia julkaisuun ja lisää näin ollen tutkimuksen vaikuttavuutta. Kansainväliset tutkijatiimit nähdään mahdollisuutena nostaa tutkimuksen laatua. Määrällisillä mittareilla mitattuna julkaisutoiminta on hyvällä tasolla, mutta laadussa jäädään kansainvälisestä tasosta. Tämä nähdään kannustinjärjestelmien vinoutumana: Sitä saadaan mitä tilataan. Monista rahoituslähteistä, mm. Suomen Akatemialta, on ollut vaikea saada rahoitusta ilman tohtoriopiskelijoita, joiden varassa suuri osa julkaisutuotannosta on. Heikkoa laatua voidaan lisäksi selittää mm. suurella opetuksen määrällä (opettajien määrä suhteessa opiskelijoiden määrään riittämätön) ja vähäisellä kokeneen, pysyvän henkilöstön (senior faculty) määrällä. Suomeen on nopeasti saatava toimiva urapolkujärjestelmä sapattivapaineen, jotta korkealaatuiselle kansainväliselle tutkimukselle luodaan toimivat mahdollisuudet. Tämän vuoksi myös Suomen Akatemian varttuneen tutkijan positiot halutaan takaisin Suomen Akatemian rahoitusmuotoihin. Nykyisessä järjestelmässä opetusvelvollisuus roikkuu usein vielä mukana, vaikka ympäristö on muuttunut. Uusi yliopistojen rahoitusmalli nähdään mahdollisuutena, joka voi tuoda muutosta tilanteeseen, koska siinä on mukana myös laadulliset kriteerit (mm. opettajien 1

2 määrä suhteessa opiskelijoiden määrään). Toisaalta uusi hallitusohjelma lupaa säästöjä ja julkisen rahoituksen väheneminen tekee kaikkien taloustieteen alojen selviytymisen haastavaksi. Akateeminen kutsumus on muuttunut 24/7 työksi, jossa nykyään yhdistyvät sekä liiketoiminnan riski että heikot taloudelliset edut. Professorista on tullut hallintohirviö, jonka aika kuluu rahoitushakemusten valmistelijana. Myös yleinen taloudellinen kehitys vaikuttaa rekrytointiin: Yliopistomaailma ei houkuttele työpaikkana, kun työmarkkinat vetävät hyvin. Kokemusten mukaan rekrytointiin kannattaa kiinnittää huomiota jo varhain maisterivaiheessa: potentiaaliset opiskelijat tulee juurruttaa tutkijakoulutukseen jo hyvin alkuvaiheessa. Valmistuneet tohtorit ovat tähän saakka työllistyneet hyvin sekä tieteen että liike-elämän aloille. Kansainvälisten rekrytointien suhteen Suomen vetovoima on kuitenkin heikko, johon nähdään syinä mm. pienet yksiköt ja heikko palkka/kustannustaso. Tutkimusyksikkömme ovat kansallisella tasolla hajautettu liian pieniksi siiloiksi eikä synny riittävästi ns. kriittistä massaa. Tutkijan on rakennettava tutkijaverkostonsa oman yliopiston ulkopuolelle. Lisäksi esimerkiksi kansantaloustiede on väestön määrään nähden tieteenalana erittäin pieni oppiala jo pelkästään pohjoismaisiin naapureihin verrattuna. Tästä johtuen tutkimukseen on syntynyt katvealueita, sillä pieni porukka ei voi tehdä kaikkea. Tilastot taloustieteilijöiden julkaisumääristä Web of Science -listatuissa julkaisuissa osoittavat myös alueellisia eroja, joiden mukaan ero Aalto-yliopiston ja maakuntayliopistojen välillä on kasvanut 2000-luvun aikana Aalto-yliopiston eduksi. Mahdollisuutena nähdään kansallinen tutkijakoulutus (KAVA, KATAJA), joka on standardisoitua ja hyvälaatuista ja esimerkiksi kansantaloustieteessä kansainvälisessä vertailussa hyvin kilpailukykyistä. Uhkana voidaan nähdä yliopistokohtaiset tohtorikoulutusohjelmat, jotka voivat vaarantaa kansallisen tohtorikoulutuksen edellytyksiä. Myös jatkossa on perusteltua ottaa huomioon tieteenalojen väliset koko- ja voimavaraerot ja se, että edelleenkin (yliopistouudistuksesta huolimatta) monilla tieteenaloilla kansallista yhteistyötä kannattaa jatkaa. Tämän vuoksi rahoitusta on jatkossakin kanavoitava kansalliseen yhteistyöhön perustuvaan jatkokoulutukseen ja varmistaa hyvin toimivien jatkokoulutusorganisaatioiden jatkuvuus. Kilpailevan näkemyksen mukaan tarpeeksi hyvä ja suuri yliopisto voi mainiosti järjestää tohtoriohjelman itsekin, ja yliopistojen pitäisi voida kilpailla nimenomaan koulutusohjelman laadulla. Kansallinen ohjelma voidaan siis toisaalta nähdä niin pienistä yksiköistä johtuvana pakon sanelemana ratkaisuna kuin parhaana mahdollisena tapana organisoida tohtorikoulutus. Eräs ratkaisu tilanteeseen voisi olla se, että pienet yksiköt ovat mukana kansallisessa tohtorikoulutuksessa, mutta suuret yksiköt voivat niin halutessaan irrottautua siitä ja muodostaa oman yliopistokohtaisen tohtorikoulutusohjelman. Tällä tavalla voidaan muodostaa järjestelmä, joka mahdollistaa sekä pienille että suurille yksiköille mahdollisuuden tehokkaaseen ja laadukkaaseen tohtorikoulutukseen. Perustutkimukselle annetaan liian vähän rahoitusta, sillä monet rahoitusmuodot peräänkuuluttavat soveltavaa tutkimusta (vrt. insinööritieteet, lääketieteet). EU-rahoitusta on hankala saada liian akateemisille liiketalouden hankkeille ja Tekesin rahoitus painottaa liikaa soveltuvaa tutkimusta. Rahoitushakemuksissa korostetaan liikaa monitieteellisyyttä. Tutkijat jättävät hyödyntämättä näitä mahdollisuuksia, koska niiden julkaiseminen oman alan huippujulkaisussa nähdään hyvin epätodennäköisinä. Kansainvälisiin huippujulkaisuihin tähdätessä 2

3 monitieteellisyys koetaan jo menneenä ilmiönä, jossa monitieteellisyyden kritiikitön korostaminen voi olla uhka tutkimuksen laadulle. B. Tieteenalan kehitys Suomalainen taloustieteen tutkimus sijoittuu hyvin alan kansainväliseen tutkimuskenttään, josta on osoituksena mm. kasvanut artikkelituotanto koko 2000-luvun ajan. Kansainvälistyminen on ollut Eurooppaan ja jossain määrin Pohjois-Amerikkaan suuntautunutta, joskin se on tutkijoiden henkilökohtaisten yhteistyösuhteiden varassa. Maamme pienuudesta huolimatta taloustieteen kehitys nähdään positiivisena: paljon on kokeneiden tieteenharjoittajien mukaan tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana sekä toimintaympäristössä että -mahdollisuuksissa. Erityisesti kansantaloustieteilijöiden maine on hyvä, vaikka kansantaloustiede on Suomessa pieni tieteenala sekä kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna että myös pohjoismaisessa vertailussa. Myös strategiatutkimuksen parissa on huomattu, että pieni yhteisö voi tehdä kansainvälisesti arvostettua ja merkityksellistä tutkimusta pienessäkin maassa, kun tutkijat puhaltavat yhteen hiileen ja omaavat tarvittavat kompetenssit. Meillä on siis huippuosaajia, mutta keskimääräistä laatua on parannettava. Huippuyksiköt, akatemiaprofessorit ja FiDiPro-professorit (Finland Distinguished Professor Programme) nähdään merkittävinä toimijoina taloustieteen tutkimusympäristöissä, mutta heitä on aivan liian vähän. Näiden rahoitusmuotojen hakemiseen liittyen taloustieteilijöiden yleisenä huolena on se, että taloustieteen eri alojen luonteesta ja julkaisukulttuurista johtuen emme voi tulla mitatuksi samoin kriteerein kuin esimerkiksi lääketiede. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistuminen näkyy selvimmin mahdollisuutena saada ulkomaisia opiskelijoita koulutuksen eri tasoille (suomalaisten kotikansainvälistäminen). Kokemusten mukaan näistä maista tulevien opiskelijoiden tasoerot ovat todella suuria ja lisäksi monikulttuurisuus tuo lisää haastetta tutkielmien ohjaamiseen. Kilpailu hyvistä opiskelijoista kuitenkin kasvaa jatkuvasti, minkä vuoksi sekä koulutuksen että tutkimuksen laatuun on panostettava enenevissä määrin. Edellisessä luvussa kuvatun akateemisen uramuutoksen kuvaukseen lisättäköön, että selvänä uhkana nähdään yliopistojen palkkataso, joka on jäänyt jälkeen liike-elämästä. Parhaita suomalaisia jatko-opiskelijoita menetetään jatkuvasti liike-elämälle ja tilalle otetaan hyviä ulkomaalaisia, jotka kuitenkaan harvoin jäävät Suomeen. Rekrytoinnin haasteena nähdään yliopiston hyvin byrokraattinen ilmapiiri, jota ei enää koeta houkuttelevana työympäristönä. Ulkomaisten opiskelijoiden kouluttamisen tarkoituksenmukaisuus jakoi työpajamme osallistujien näkemykset kahteen eri näkemykseen: ajammeko veronmaksajien etua (jolloin kaikille lahjakkaille ja verovaroin koulutetulle opiskelijoille luotaisiin mahdollisuus jäädä Suomeen ja näin nostaa oman maamme tietotaitotasoa) vai vapaata kilpailua ja kansainvälistymistä, jonka laadunmittarina nähdään Suomesta valmistuneiden ulkomaisten tohtoreiden työllistyminen kansainvälisillä työmarkkinoilla. Joissakin maissa rekrytointipolitiikkana onkin se, että omia kasvatteja ei rekrytoida heti. Juhlapuheissa nuoria tohtoreita pitäisi kannustaa lähtemään ulkomaille ja rekrytoida heidät vasta sen jälkeen takaisin, mutta pienten yksiköiden ja kiristyvän kilpailun vallitessa voi olla käytännössä houkuttelevampaa pyrkiä sitouttamaan hyödyllisimmät tuotannontekijät omaan yksikköön. Opetuslaitosten sisäsiittoisuus on synti, joka johtaa liialliseen sosiaaliseen koheesioon ja sitä myötä alhaisen tutkimuslaadun hyväksymiseen. 3

4 Voitaneen todeta, että Suomen tutkimustyöyhteisö on liian sisäsiittoinen ja kansallinen liikkuvuus on alhaista. Kehittyvien maiden nousu näkyy kiristyvänä kilpailuna myös kansainvälisissä julkaisuissa: heidän tutkimusvolyyminsa on korkea ja artikkeleiden lähettäminen länsimaisiin tiedejulkaisuihin ovat huimassa kasvussa. Kokemusten mukaan kilpailun mukanaan tuomat akkreditointihankkeet ovat saaneet Suomessa aikaan positiivisia sivuvaikutuksia ja synnyttäneet julkaisuja myös varttuneiden tieteenharjoittajien keskuudessa. Tieteenalan kansainvälistä kehitystä arvioitaessa on syytä tehdä kaksi johtopäätöstä: heikkoutena voidaan nähdä alhainen kansainvälisyys tutkijoiden kotipaikkaan liittyen (alhainen liikkuvuus), mutta vahvuutena itse tutkimushankkeiden kansainvälisyys. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus 2000-luvulla tohtoreita on valmistunut hyvä määrä. He ovat valmistuessaan nuoria ja he kaikki ovat työllistyneet hyvin. Erityisesti kansantaloustieteilijöillä on hyvin koulutusta vastaavia työmarkkinoita yliopiston ulkopuolella. Meneillään oleva talouskriisi voidaankin nähdä jopa rekrytointimahdollisuutena, sillä työmarkkinat ovat houkutelleet potentiaalisia jatko-opiskelijoita ja nuoria tohtoreita liian hyvin. Tohtorituotannon kasvaessa taloustieteilijöiden julkaisemien kansainvälisten referoitujen artikkelien määrä on myös merkittävästi lisääntynyt. Tilastojen valossa nämä julkaisut eivät kuitenkaan ole kansainvälistä kärkijoukkoa, johon todennäköisimmin päästäisiin post doc -tutkijoiden ja professorien kansainvälisillä yhteistyöhankkeilla. Tieteenharjoittajat kokevat, että on kohtuutonta vaatia yhtä aikaa korkeaa tohtorituotantoa, jos yhtä aikaa pitäisi tuottaa korkeaa laatua. Kumpaa siis halutaan, määrää vai laatua? Parhaiden jatko-opiskelijoiden rekrytoimiseksi olisi heille pystyttävä tarjoamaan edes kohtuullinen urapolku. Alkuvaiheen rahoitus pitäisi saada taattua kaikille jatko-opiskelijoille esimerkiksi kansallisten tutkijakoulupaikkojen muodossa. Kansallisilla tutkijakouluilla uskotaan olevan positiivinen vaikutus laatuun, sillä pienten yksiköiden ei kannata tarjota kaikkea koulutusta itse. Esimerkiksi kansantaloustieteen hyvää tilannetta (myös kansainvälisesti mitattuna) voidaan pitää pitkäjänteisen kansallisen tohtorikoulutuksen (KAVA) ansiona. Pätkärahoitus nähdään myös johtamisen ongelmana, sillä joissakin yksiköissä on onnistuttu luomaan järjestelmiä, joissa kaikille voidaan taata rahoitusta esimerkiksi 1+3 vuotta. Koska laadun uskotaan syntyvän akateemiselle uralle tohtorintutkinnon jälkeen jääneiden tutkijoiden toimesta, olisi rahoitusta saatava post doc -tutkijoiden vakansseihin. Lyhyet pätkät epävarmassa ja byrokraattisessa ympäristössä houkuttelevat valitsemaan varmemman ja taloudellisesti turvatumman vaihtoehdon liike-elämän puolella. D. Liikkuvuus ja verkostot Vaikka kansainvälisyys keskimäärin parantaakin tutkimusartikkelien vaikuttavuutta, on kuitenkin muistettava, että myös suomalaisella tutkimustiimillä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Kansainvälisyys ei saa olla itseisarvo, vaan sen tulee olla aitoa yhteistyötä, jossa tutkimuksen laatu on oltava ensisijainen tavoite, tehtiinpä sitä sitten kotimaisin tai kansainvälisin voimin. 4

5 Kansainvälistä liikkuvuuden yleisimpiä muotoja Suomesta ulos ovat osallistuminen kansainvälisiin kongresseihin ja seminaareihin, tutkimushankkeet kansainvälisten kollegoiden kanssa ja lyhyet ja pitkät vierailut ulkomaisiin yliopistoihin. Vastaavasti kotikansainvälistämistä harjoitetaan kutsumalla vierailijoita Suomeen ja joissain tapauksissa myös kansainvälisillä rekrytoinneilla, jotka on koettu haastaviksi vaikean saatavuuden vuoksi tohtoriopintojen jälkeisessä vaiheessa. Liikkuvuuteen on saatavilla suhteellisen hyvin rahoitusta, mutta ongelmana on lähtijöiden puute. Missä siis vika, jos rahoitusta on tarjolla, mutta tutkijat pysyvät kotilaitoksen poteroissaan? Tilastojen mukaan perustutkinto-opiskelijoiden vaihto-opiskelu on vähentynyt ja tutkijoidenkin liikkuvuus on heikkoa kongresseja ja yhteistyöhankkeita lukuun ottamatta. Näkemyksemme mukaan liikkuvuus pitää saada käyntiin jo perustutkintoaikana tai jatko-opintojen alkuvaiheessa, jolloin rajoittavia tekijöitä (perhe, asunto, lasten koulu, puolison työ) on vähemmän. Jos ensimmäinen kansainvälinen työskentelyjakso tulee ajankohtaiseksi vasta professorin virassa, nousee lähtemisen kynnys usein liian korkeaksi. Tukitoimet perheen liikkuvuuden parantamiseksi vaihtelevat hyvin paljon yliopistoittain, mutta yleisesti niihin olisi saatava huomattavaa kohennusta. Kun yritys lähettää työntekijän ulkomaille, se huolehtii työntekijälleen kaiken. Kun yliopisto lähettää tutkijan kansainvälistymään, jäävät kaikki järjestelyt (ml. verottajan oikukkaat käytännöt) useimmiten tutkijan itsensä hoidettavaksi. Säätiöiden luoma yhteinen apurahapooli on hyvä esimerkki viimeaikaisesta kehityksestä jatkoopiskelijoiden ja post doc -tutkijoiden liikkuvuuden lisäämiseksi ja rahoituksen hakemisen helpottamiseksi. Urapolkujärjestelmä on saatava käyntiin ja vakiinnutettua siten, että siihen sisältyisi myös ulkomaanjakso. Myös sapattivapaajärjestelmä mahdollistaisi professoreiden liikkuvuutta ja irtiottoa hallinto- ja opetustehtävistä. Lisäksi rahoitusta kaivattaisiin sellaisiin hankkeisiin, jossa voidaan kutsua ulkomaisia tutkijoita Suomeen. Rahoituksen hakemisen heikkous on sen hitaus: ulkomaanjakson suunnitteluun ja rahoituksen hankkimiseen kuluu helposti vuosi. Voisiko rakentaa järjestelmää, josta voisi hakea rahaa lyhyehköllä varoitusajalla? Tieteenalallamme itse tutkimuksen tekeminen ei välttämättä vaadi jatkuvaa tai pitkäkestoista fyysistä läsnäoloa, joten lyhyempikestoisiakin tutkijavierailuja olisi hyödynnettävä paremmin varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa tutkijoilla on jo olemassa olevat kansainväliset verkostot. Vaikka yksittäinen varttuneempi tieteenharjoittaja ei esimerkiksi perhesyistä ole valmis harjoittamaan laajempaa liikkuvuutta, on kuitenkin huomattava, että he voivat tehdä merkityksellistä työtä avatessaan ovia muille ja rakentaessaan mahdollisuuksia laitoksensa junioreille. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Vallitseva käsitys tuntuu olevan, että taloustieteissä ei ole infrastruktuurikuluja, vaikka todellisuudessa tämä ei ole realistista. Itse asiassa aineistot ja niiden kerääminen vievät suhteellisen paljon resursseja yksikkökokoon nähden. Kalliilla tieteenaloilla kansainvälistä yhteistyötä tehdään kustannusten jakamiseksi, mutta taloustieteessä näin ei ole mahdollista lain puitteissa tehdä. Kaupallisten toimijoiden (esim. Compustat, Thompson) tarjoamia aineistoja ja lisenssisopimuksia ei voi yhteistyöllä kiertää. Uhkana nähdäänkin näiden markkinaehtoisesti toimivien aineistojen ja lisenssien sekä kirjastotietokantojen hintojen karkaaminen yliopistojen budjettien ulottumattomiin. Lisäksi monella taloustieteen alalla tutkimusaineistot on kerättävä itse kentältä tai ujuttautumalla tutkittavaan organisaatioon julkisten aineistojen puuttuessa (esim. 5

6 strateginen johtaminen, johdon laskentatoimi), jolloin infrastruktuurikulut näkyvät huomattavina työkustannuksina. Uhkana on, että nämä taloudelliset tekijät eriarvoistavat tutkimusyksiköitä. Joillakin tutkimusaloilla on perustettu voittoa tavoittelemattomia tiedejulkaisuja vastalauseena kaupallistumiselle. Infrastruktuurimme on kuitenkin liikkuvaa, helposti siirrettävää eikä sen hyödyntämiselle ole maantieteellisiä rajoitteita. Aineistojen keräämiseen on Suomessa hyvät mahdollisuudet, sillä meillä on valtion toimesta tilastoituna paljon tietoa. Myös yrityksillä ja yliopistolla on pitkät yhteistyön perinteet eikä tieteellistä tutkimusta vieroksuta liike-elämässä. Tämä mahdollistaa joillakin aloilla uniikkien aineistojen keräämisen. Mahdollisuutena olisi hyödyntää laajemmin näitä julkisin varoin kerättyjä uniikkeja aineistoja asettamalla ne kaikkien tutkijoiden käyttöön. Mahdollisuutena voidaan myös nähdä se, että tiedeyhteisömme on avoin tutkimuksen monimuotoisuudelle ja sallii paradigmojen eroavaisuudet. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Työpajatyöskentelyssä nousi esille kaksi muuta teemaa: 1. Spekulaatiot mahdollisesta ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä yliopistoihin nähdään uhkana, koska opiskelija-aineksen tason odotettaisiin laskevan. Samalla sen pelätään muodostavan uhan tutkimuksen ja opetuksen tieteellisyydelle. Bolognan prosessin täydellinen toteutuminen puolestaan nähdään mahdollisuutena, joka lisää liikkuvuutta kandidaatin ja maisterin tutkinnon välissä. 2. Tutkimuksen vaikuttavuutta tarkastellessa on otettava huomioon, että pelkkä impact factoreiden tuijottaminen saa liikaa huomiota. Monella taloustieteen alalla on niukasti sellaisia tiedejulkaisuja, joilla on kyseinen indeksi. Laskennallinen 2 tai 5 vuoden aikajakso on taloustieteen tutkimuksessa liian lyhyt vaikuttavuusaika, kun ottaa huomioon tyypillisen 2 3 vuotta kestävän referee-prosessin. Tiedejulkaisut voivat koskea niin erikoistunutta tieteenalaa, että viittauksia ei määrällisesti pysty syntymään suurta määrää. 6

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA), Finland Futures Academy (FFA), koordinaattori Sari Söderlund sari.soderlund@tse.fi TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät 25.11.2010 Kansainvälinen opetusyhteistyö

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto UUDISTUVA YLIOPISTO VASTAA VAIKUTTAVUUDEN HAASTEESEEN Rehtori Matti Manninen Agora-päivä kokonaisrahoitus noin 210 M 7 tiedekuntaa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat

Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Oulu ansaitsee korkean kansainvälisen tason kauppakorkeakoulun. Koko Pohjois- Suomi tarvitsee kovan tason

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) KOTA seminaari 1.9.2015 Åbo Akademi Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumin esittely 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos, Liisa Marttila, Oili-Helena Ylijoki ja Erkki Kaukonen Tieteen-, teknologian-

Lisätiedot

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi -seminaari 9.11.2011, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Tiedepolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Emännäntie 3-5 G 90 p. 045-1241080 www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMAN TÄYDENNYS VUODELLE 2015 1. Toimintasuunnitelman täydennyksen perustelut 2. Verkostoituminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Koulutusohjelmien kansainvälistyminen

Koulutusohjelmien kansainvälistyminen Pertti Koistinen Koulutusohjelmien kansainvälistyminen Kokemuksia LabourNet tohtorikoulutusohjelmasta Unelma? Päivän noste: suomalaiset yritykset kiinnostavat kansainvälisiä sijoittajia sillä ne ovat alusta

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta. Eeva Rantala 26

Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta. Eeva Rantala 26 Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta Eeva Rantala 26.4.2014 Kehysriihi ja yliopistot Yliopistoindeksin puoliaaminen (- 16,5 milj euroa 2015, sis. amk:t) ValIo varautuu lisäpääomiaamaan yliopistoja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen 1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA TAPAHTUNUT TÄHÄN MENNESSÄ HY:SSA Helsingin yliopiston tutkimusdatatyöryhmä 2011 pj. dosentti Marjut Salokannel 8 toimenpide-ehdotusta Helsingin

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Maksullisuuden vaikutuksia

Maksullisuuden vaikutuksia Maksullisuuden vaikutuksia Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Professori Minna Martikainen Vararehtori (kansainvälisyys) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja lukukausimaksut 2011-2012

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

KATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN

KATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN LIITE 2 KATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN Yliopistojen taloutta on tarkasteltu aikajaksolla 2011 2013 kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Lisäinformaatiota

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Neurotiede. Työryhmän osallistujat

Neurotiede. Työryhmän osallistujat Neurotiede Työryhmän osallistujat Heikki Rauvala, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Asla Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto Katri Wegelius, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri)

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot