Taloustieteet. Työryhmän osallistujat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloustieteet. Työryhmän osallistujat"

Transkriptio

1 Taloustieteet Työryhmän osallistujat Erkki K. Laitinen, Vaasan yliopisto (puheenjohtaja) Barbro Back, Åbo Akademi Jarna Heinonen, Turun kauppakorkeakoulu Ari Hyytinen, Jyväskylän kauppakorkeakoulu Juha-Pekka Kallunki, Oulun yliopisto Jaakko Kiander, Ilmarinen Klaus Kultti, Helsingin yliopisto Juha-Antti Lamberg, Aalto-yliopisto/Jyväskylän yliopisto Eva Liljeblom, Hanken School of Economics Heli Marjanen, Turun kauppakorkeakoulu Minna Martikainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mervi Niskanen, Itä-Suomen yliopisto Roope Uusitalo, Hecer Johan Willner, Åbo Akademi Hanna Silvola, Turun kauppakorkeakoulu (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Taloustieteen kaikilla oppialoilla tieteellistä tuotantoa on pieneksi maaksi hyvin määrällä mitattuna. Esimerkiksi ulkomailla julkaistujen artikkeleiden määrä on merkittävässä kasvussa (272 referoitua artikkelia vuonna 2000, kun vastaava määrä oli 682 vuonna 2009). Olennaisena selittävänä tekijänä pidetään tohtorituotannon kasvua ja siirtymistä monografiamuotoisista väitöskirjoista artikkeliväitöskirjoihin. Hyviä kokemuksia on saatu toimintamallista, jossa saman aiheen parissa työskentelee ohjaava professori, post doc -tutkija ja muutama tohtorikoulutettava. On kuitenkin ymmärrettävää, etteivät tutkijan työtä vasta harjoittelevat tohtoriopiskelijat yllä laadussa samalle tasolle kuin kansainvälisten professorien muodostama joukko. Tilastojen mukaan ulkomaisen tutkijan mukanaolo lisää viittauksia julkaisuun ja lisää näin ollen tutkimuksen vaikuttavuutta. Kansainväliset tutkijatiimit nähdään mahdollisuutena nostaa tutkimuksen laatua. Määrällisillä mittareilla mitattuna julkaisutoiminta on hyvällä tasolla, mutta laadussa jäädään kansainvälisestä tasosta. Tämä nähdään kannustinjärjestelmien vinoutumana: Sitä saadaan mitä tilataan. Monista rahoituslähteistä, mm. Suomen Akatemialta, on ollut vaikea saada rahoitusta ilman tohtoriopiskelijoita, joiden varassa suuri osa julkaisutuotannosta on. Heikkoa laatua voidaan lisäksi selittää mm. suurella opetuksen määrällä (opettajien määrä suhteessa opiskelijoiden määrään riittämätön) ja vähäisellä kokeneen, pysyvän henkilöstön (senior faculty) määrällä. Suomeen on nopeasti saatava toimiva urapolkujärjestelmä sapattivapaineen, jotta korkealaatuiselle kansainväliselle tutkimukselle luodaan toimivat mahdollisuudet. Tämän vuoksi myös Suomen Akatemian varttuneen tutkijan positiot halutaan takaisin Suomen Akatemian rahoitusmuotoihin. Nykyisessä järjestelmässä opetusvelvollisuus roikkuu usein vielä mukana, vaikka ympäristö on muuttunut. Uusi yliopistojen rahoitusmalli nähdään mahdollisuutena, joka voi tuoda muutosta tilanteeseen, koska siinä on mukana myös laadulliset kriteerit (mm. opettajien 1

2 määrä suhteessa opiskelijoiden määrään). Toisaalta uusi hallitusohjelma lupaa säästöjä ja julkisen rahoituksen väheneminen tekee kaikkien taloustieteen alojen selviytymisen haastavaksi. Akateeminen kutsumus on muuttunut 24/7 työksi, jossa nykyään yhdistyvät sekä liiketoiminnan riski että heikot taloudelliset edut. Professorista on tullut hallintohirviö, jonka aika kuluu rahoitushakemusten valmistelijana. Myös yleinen taloudellinen kehitys vaikuttaa rekrytointiin: Yliopistomaailma ei houkuttele työpaikkana, kun työmarkkinat vetävät hyvin. Kokemusten mukaan rekrytointiin kannattaa kiinnittää huomiota jo varhain maisterivaiheessa: potentiaaliset opiskelijat tulee juurruttaa tutkijakoulutukseen jo hyvin alkuvaiheessa. Valmistuneet tohtorit ovat tähän saakka työllistyneet hyvin sekä tieteen että liike-elämän aloille. Kansainvälisten rekrytointien suhteen Suomen vetovoima on kuitenkin heikko, johon nähdään syinä mm. pienet yksiköt ja heikko palkka/kustannustaso. Tutkimusyksikkömme ovat kansallisella tasolla hajautettu liian pieniksi siiloiksi eikä synny riittävästi ns. kriittistä massaa. Tutkijan on rakennettava tutkijaverkostonsa oman yliopiston ulkopuolelle. Lisäksi esimerkiksi kansantaloustiede on väestön määrään nähden tieteenalana erittäin pieni oppiala jo pelkästään pohjoismaisiin naapureihin verrattuna. Tästä johtuen tutkimukseen on syntynyt katvealueita, sillä pieni porukka ei voi tehdä kaikkea. Tilastot taloustieteilijöiden julkaisumääristä Web of Science -listatuissa julkaisuissa osoittavat myös alueellisia eroja, joiden mukaan ero Aalto-yliopiston ja maakuntayliopistojen välillä on kasvanut 2000-luvun aikana Aalto-yliopiston eduksi. Mahdollisuutena nähdään kansallinen tutkijakoulutus (KAVA, KATAJA), joka on standardisoitua ja hyvälaatuista ja esimerkiksi kansantaloustieteessä kansainvälisessä vertailussa hyvin kilpailukykyistä. Uhkana voidaan nähdä yliopistokohtaiset tohtorikoulutusohjelmat, jotka voivat vaarantaa kansallisen tohtorikoulutuksen edellytyksiä. Myös jatkossa on perusteltua ottaa huomioon tieteenalojen väliset koko- ja voimavaraerot ja se, että edelleenkin (yliopistouudistuksesta huolimatta) monilla tieteenaloilla kansallista yhteistyötä kannattaa jatkaa. Tämän vuoksi rahoitusta on jatkossakin kanavoitava kansalliseen yhteistyöhön perustuvaan jatkokoulutukseen ja varmistaa hyvin toimivien jatkokoulutusorganisaatioiden jatkuvuus. Kilpailevan näkemyksen mukaan tarpeeksi hyvä ja suuri yliopisto voi mainiosti järjestää tohtoriohjelman itsekin, ja yliopistojen pitäisi voida kilpailla nimenomaan koulutusohjelman laadulla. Kansallinen ohjelma voidaan siis toisaalta nähdä niin pienistä yksiköistä johtuvana pakon sanelemana ratkaisuna kuin parhaana mahdollisena tapana organisoida tohtorikoulutus. Eräs ratkaisu tilanteeseen voisi olla se, että pienet yksiköt ovat mukana kansallisessa tohtorikoulutuksessa, mutta suuret yksiköt voivat niin halutessaan irrottautua siitä ja muodostaa oman yliopistokohtaisen tohtorikoulutusohjelman. Tällä tavalla voidaan muodostaa järjestelmä, joka mahdollistaa sekä pienille että suurille yksiköille mahdollisuuden tehokkaaseen ja laadukkaaseen tohtorikoulutukseen. Perustutkimukselle annetaan liian vähän rahoitusta, sillä monet rahoitusmuodot peräänkuuluttavat soveltavaa tutkimusta (vrt. insinööritieteet, lääketieteet). EU-rahoitusta on hankala saada liian akateemisille liiketalouden hankkeille ja Tekesin rahoitus painottaa liikaa soveltuvaa tutkimusta. Rahoitushakemuksissa korostetaan liikaa monitieteellisyyttä. Tutkijat jättävät hyödyntämättä näitä mahdollisuuksia, koska niiden julkaiseminen oman alan huippujulkaisussa nähdään hyvin epätodennäköisinä. Kansainvälisiin huippujulkaisuihin tähdätessä 2

3 monitieteellisyys koetaan jo menneenä ilmiönä, jossa monitieteellisyyden kritiikitön korostaminen voi olla uhka tutkimuksen laadulle. B. Tieteenalan kehitys Suomalainen taloustieteen tutkimus sijoittuu hyvin alan kansainväliseen tutkimuskenttään, josta on osoituksena mm. kasvanut artikkelituotanto koko 2000-luvun ajan. Kansainvälistyminen on ollut Eurooppaan ja jossain määrin Pohjois-Amerikkaan suuntautunutta, joskin se on tutkijoiden henkilökohtaisten yhteistyösuhteiden varassa. Maamme pienuudesta huolimatta taloustieteen kehitys nähdään positiivisena: paljon on kokeneiden tieteenharjoittajien mukaan tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana sekä toimintaympäristössä että -mahdollisuuksissa. Erityisesti kansantaloustieteilijöiden maine on hyvä, vaikka kansantaloustiede on Suomessa pieni tieteenala sekä kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna että myös pohjoismaisessa vertailussa. Myös strategiatutkimuksen parissa on huomattu, että pieni yhteisö voi tehdä kansainvälisesti arvostettua ja merkityksellistä tutkimusta pienessäkin maassa, kun tutkijat puhaltavat yhteen hiileen ja omaavat tarvittavat kompetenssit. Meillä on siis huippuosaajia, mutta keskimääräistä laatua on parannettava. Huippuyksiköt, akatemiaprofessorit ja FiDiPro-professorit (Finland Distinguished Professor Programme) nähdään merkittävinä toimijoina taloustieteen tutkimusympäristöissä, mutta heitä on aivan liian vähän. Näiden rahoitusmuotojen hakemiseen liittyen taloustieteilijöiden yleisenä huolena on se, että taloustieteen eri alojen luonteesta ja julkaisukulttuurista johtuen emme voi tulla mitatuksi samoin kriteerein kuin esimerkiksi lääketiede. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistuminen näkyy selvimmin mahdollisuutena saada ulkomaisia opiskelijoita koulutuksen eri tasoille (suomalaisten kotikansainvälistäminen). Kokemusten mukaan näistä maista tulevien opiskelijoiden tasoerot ovat todella suuria ja lisäksi monikulttuurisuus tuo lisää haastetta tutkielmien ohjaamiseen. Kilpailu hyvistä opiskelijoista kuitenkin kasvaa jatkuvasti, minkä vuoksi sekä koulutuksen että tutkimuksen laatuun on panostettava enenevissä määrin. Edellisessä luvussa kuvatun akateemisen uramuutoksen kuvaukseen lisättäköön, että selvänä uhkana nähdään yliopistojen palkkataso, joka on jäänyt jälkeen liike-elämästä. Parhaita suomalaisia jatko-opiskelijoita menetetään jatkuvasti liike-elämälle ja tilalle otetaan hyviä ulkomaalaisia, jotka kuitenkaan harvoin jäävät Suomeen. Rekrytoinnin haasteena nähdään yliopiston hyvin byrokraattinen ilmapiiri, jota ei enää koeta houkuttelevana työympäristönä. Ulkomaisten opiskelijoiden kouluttamisen tarkoituksenmukaisuus jakoi työpajamme osallistujien näkemykset kahteen eri näkemykseen: ajammeko veronmaksajien etua (jolloin kaikille lahjakkaille ja verovaroin koulutetulle opiskelijoille luotaisiin mahdollisuus jäädä Suomeen ja näin nostaa oman maamme tietotaitotasoa) vai vapaata kilpailua ja kansainvälistymistä, jonka laadunmittarina nähdään Suomesta valmistuneiden ulkomaisten tohtoreiden työllistyminen kansainvälisillä työmarkkinoilla. Joissakin maissa rekrytointipolitiikkana onkin se, että omia kasvatteja ei rekrytoida heti. Juhlapuheissa nuoria tohtoreita pitäisi kannustaa lähtemään ulkomaille ja rekrytoida heidät vasta sen jälkeen takaisin, mutta pienten yksiköiden ja kiristyvän kilpailun vallitessa voi olla käytännössä houkuttelevampaa pyrkiä sitouttamaan hyödyllisimmät tuotannontekijät omaan yksikköön. Opetuslaitosten sisäsiittoisuus on synti, joka johtaa liialliseen sosiaaliseen koheesioon ja sitä myötä alhaisen tutkimuslaadun hyväksymiseen. 3

4 Voitaneen todeta, että Suomen tutkimustyöyhteisö on liian sisäsiittoinen ja kansallinen liikkuvuus on alhaista. Kehittyvien maiden nousu näkyy kiristyvänä kilpailuna myös kansainvälisissä julkaisuissa: heidän tutkimusvolyyminsa on korkea ja artikkeleiden lähettäminen länsimaisiin tiedejulkaisuihin ovat huimassa kasvussa. Kokemusten mukaan kilpailun mukanaan tuomat akkreditointihankkeet ovat saaneet Suomessa aikaan positiivisia sivuvaikutuksia ja synnyttäneet julkaisuja myös varttuneiden tieteenharjoittajien keskuudessa. Tieteenalan kansainvälistä kehitystä arvioitaessa on syytä tehdä kaksi johtopäätöstä: heikkoutena voidaan nähdä alhainen kansainvälisyys tutkijoiden kotipaikkaan liittyen (alhainen liikkuvuus), mutta vahvuutena itse tutkimushankkeiden kansainvälisyys. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus 2000-luvulla tohtoreita on valmistunut hyvä määrä. He ovat valmistuessaan nuoria ja he kaikki ovat työllistyneet hyvin. Erityisesti kansantaloustieteilijöillä on hyvin koulutusta vastaavia työmarkkinoita yliopiston ulkopuolella. Meneillään oleva talouskriisi voidaankin nähdä jopa rekrytointimahdollisuutena, sillä työmarkkinat ovat houkutelleet potentiaalisia jatko-opiskelijoita ja nuoria tohtoreita liian hyvin. Tohtorituotannon kasvaessa taloustieteilijöiden julkaisemien kansainvälisten referoitujen artikkelien määrä on myös merkittävästi lisääntynyt. Tilastojen valossa nämä julkaisut eivät kuitenkaan ole kansainvälistä kärkijoukkoa, johon todennäköisimmin päästäisiin post doc -tutkijoiden ja professorien kansainvälisillä yhteistyöhankkeilla. Tieteenharjoittajat kokevat, että on kohtuutonta vaatia yhtä aikaa korkeaa tohtorituotantoa, jos yhtä aikaa pitäisi tuottaa korkeaa laatua. Kumpaa siis halutaan, määrää vai laatua? Parhaiden jatko-opiskelijoiden rekrytoimiseksi olisi heille pystyttävä tarjoamaan edes kohtuullinen urapolku. Alkuvaiheen rahoitus pitäisi saada taattua kaikille jatko-opiskelijoille esimerkiksi kansallisten tutkijakoulupaikkojen muodossa. Kansallisilla tutkijakouluilla uskotaan olevan positiivinen vaikutus laatuun, sillä pienten yksiköiden ei kannata tarjota kaikkea koulutusta itse. Esimerkiksi kansantaloustieteen hyvää tilannetta (myös kansainvälisesti mitattuna) voidaan pitää pitkäjänteisen kansallisen tohtorikoulutuksen (KAVA) ansiona. Pätkärahoitus nähdään myös johtamisen ongelmana, sillä joissakin yksiköissä on onnistuttu luomaan järjestelmiä, joissa kaikille voidaan taata rahoitusta esimerkiksi 1+3 vuotta. Koska laadun uskotaan syntyvän akateemiselle uralle tohtorintutkinnon jälkeen jääneiden tutkijoiden toimesta, olisi rahoitusta saatava post doc -tutkijoiden vakansseihin. Lyhyet pätkät epävarmassa ja byrokraattisessa ympäristössä houkuttelevat valitsemaan varmemman ja taloudellisesti turvatumman vaihtoehdon liike-elämän puolella. D. Liikkuvuus ja verkostot Vaikka kansainvälisyys keskimäärin parantaakin tutkimusartikkelien vaikuttavuutta, on kuitenkin muistettava, että myös suomalaisella tutkimustiimillä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Kansainvälisyys ei saa olla itseisarvo, vaan sen tulee olla aitoa yhteistyötä, jossa tutkimuksen laatu on oltava ensisijainen tavoite, tehtiinpä sitä sitten kotimaisin tai kansainvälisin voimin. 4

5 Kansainvälistä liikkuvuuden yleisimpiä muotoja Suomesta ulos ovat osallistuminen kansainvälisiin kongresseihin ja seminaareihin, tutkimushankkeet kansainvälisten kollegoiden kanssa ja lyhyet ja pitkät vierailut ulkomaisiin yliopistoihin. Vastaavasti kotikansainvälistämistä harjoitetaan kutsumalla vierailijoita Suomeen ja joissain tapauksissa myös kansainvälisillä rekrytoinneilla, jotka on koettu haastaviksi vaikean saatavuuden vuoksi tohtoriopintojen jälkeisessä vaiheessa. Liikkuvuuteen on saatavilla suhteellisen hyvin rahoitusta, mutta ongelmana on lähtijöiden puute. Missä siis vika, jos rahoitusta on tarjolla, mutta tutkijat pysyvät kotilaitoksen poteroissaan? Tilastojen mukaan perustutkinto-opiskelijoiden vaihto-opiskelu on vähentynyt ja tutkijoidenkin liikkuvuus on heikkoa kongresseja ja yhteistyöhankkeita lukuun ottamatta. Näkemyksemme mukaan liikkuvuus pitää saada käyntiin jo perustutkintoaikana tai jatko-opintojen alkuvaiheessa, jolloin rajoittavia tekijöitä (perhe, asunto, lasten koulu, puolison työ) on vähemmän. Jos ensimmäinen kansainvälinen työskentelyjakso tulee ajankohtaiseksi vasta professorin virassa, nousee lähtemisen kynnys usein liian korkeaksi. Tukitoimet perheen liikkuvuuden parantamiseksi vaihtelevat hyvin paljon yliopistoittain, mutta yleisesti niihin olisi saatava huomattavaa kohennusta. Kun yritys lähettää työntekijän ulkomaille, se huolehtii työntekijälleen kaiken. Kun yliopisto lähettää tutkijan kansainvälistymään, jäävät kaikki järjestelyt (ml. verottajan oikukkaat käytännöt) useimmiten tutkijan itsensä hoidettavaksi. Säätiöiden luoma yhteinen apurahapooli on hyvä esimerkki viimeaikaisesta kehityksestä jatkoopiskelijoiden ja post doc -tutkijoiden liikkuvuuden lisäämiseksi ja rahoituksen hakemisen helpottamiseksi. Urapolkujärjestelmä on saatava käyntiin ja vakiinnutettua siten, että siihen sisältyisi myös ulkomaanjakso. Myös sapattivapaajärjestelmä mahdollistaisi professoreiden liikkuvuutta ja irtiottoa hallinto- ja opetustehtävistä. Lisäksi rahoitusta kaivattaisiin sellaisiin hankkeisiin, jossa voidaan kutsua ulkomaisia tutkijoita Suomeen. Rahoituksen hakemisen heikkous on sen hitaus: ulkomaanjakson suunnitteluun ja rahoituksen hankkimiseen kuluu helposti vuosi. Voisiko rakentaa järjestelmää, josta voisi hakea rahaa lyhyehköllä varoitusajalla? Tieteenalallamme itse tutkimuksen tekeminen ei välttämättä vaadi jatkuvaa tai pitkäkestoista fyysistä läsnäoloa, joten lyhyempikestoisiakin tutkijavierailuja olisi hyödynnettävä paremmin varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa tutkijoilla on jo olemassa olevat kansainväliset verkostot. Vaikka yksittäinen varttuneempi tieteenharjoittaja ei esimerkiksi perhesyistä ole valmis harjoittamaan laajempaa liikkuvuutta, on kuitenkin huomattava, että he voivat tehdä merkityksellistä työtä avatessaan ovia muille ja rakentaessaan mahdollisuuksia laitoksensa junioreille. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Vallitseva käsitys tuntuu olevan, että taloustieteissä ei ole infrastruktuurikuluja, vaikka todellisuudessa tämä ei ole realistista. Itse asiassa aineistot ja niiden kerääminen vievät suhteellisen paljon resursseja yksikkökokoon nähden. Kalliilla tieteenaloilla kansainvälistä yhteistyötä tehdään kustannusten jakamiseksi, mutta taloustieteessä näin ei ole mahdollista lain puitteissa tehdä. Kaupallisten toimijoiden (esim. Compustat, Thompson) tarjoamia aineistoja ja lisenssisopimuksia ei voi yhteistyöllä kiertää. Uhkana nähdäänkin näiden markkinaehtoisesti toimivien aineistojen ja lisenssien sekä kirjastotietokantojen hintojen karkaaminen yliopistojen budjettien ulottumattomiin. Lisäksi monella taloustieteen alalla tutkimusaineistot on kerättävä itse kentältä tai ujuttautumalla tutkittavaan organisaatioon julkisten aineistojen puuttuessa (esim. 5

6 strateginen johtaminen, johdon laskentatoimi), jolloin infrastruktuurikulut näkyvät huomattavina työkustannuksina. Uhkana on, että nämä taloudelliset tekijät eriarvoistavat tutkimusyksiköitä. Joillakin tutkimusaloilla on perustettu voittoa tavoittelemattomia tiedejulkaisuja vastalauseena kaupallistumiselle. Infrastruktuurimme on kuitenkin liikkuvaa, helposti siirrettävää eikä sen hyödyntämiselle ole maantieteellisiä rajoitteita. Aineistojen keräämiseen on Suomessa hyvät mahdollisuudet, sillä meillä on valtion toimesta tilastoituna paljon tietoa. Myös yrityksillä ja yliopistolla on pitkät yhteistyön perinteet eikä tieteellistä tutkimusta vieroksuta liike-elämässä. Tämä mahdollistaa joillakin aloilla uniikkien aineistojen keräämisen. Mahdollisuutena olisi hyödyntää laajemmin näitä julkisin varoin kerättyjä uniikkeja aineistoja asettamalla ne kaikkien tutkijoiden käyttöön. Mahdollisuutena voidaan myös nähdä se, että tiedeyhteisömme on avoin tutkimuksen monimuotoisuudelle ja sallii paradigmojen eroavaisuudet. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Työpajatyöskentelyssä nousi esille kaksi muuta teemaa: 1. Spekulaatiot mahdollisesta ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä yliopistoihin nähdään uhkana, koska opiskelija-aineksen tason odotettaisiin laskevan. Samalla sen pelätään muodostavan uhan tutkimuksen ja opetuksen tieteellisyydelle. Bolognan prosessin täydellinen toteutuminen puolestaan nähdään mahdollisuutena, joka lisää liikkuvuutta kandidaatin ja maisterin tutkinnon välissä. 2. Tutkimuksen vaikuttavuutta tarkastellessa on otettava huomioon, että pelkkä impact factoreiden tuijottaminen saa liikaa huomiota. Monella taloustieteen alalla on niukasti sellaisia tiedejulkaisuja, joilla on kyseinen indeksi. Laskennallinen 2 tai 5 vuoden aikajakso on taloustieteen tutkimuksessa liian lyhyt vaikuttavuusaika, kun ottaa huomioon tyypillisen 2 3 vuotta kestävän referee-prosessin. Tiedejulkaisut voivat koskea niin erikoistunutta tieteenalaa, että viittauksia ei määrällisesti pysty syntymään suurta määrää. 6

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste.

TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste. TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF201 2.-3.12.201, Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste. www.tek.fi/tyf201 Koonnut Pirre Hyötynen, TEK TUTKIMUSTOIMINNAN

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi

Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi Digitaalinen liiketoiminta -tutkimustyöpaja! 29.4.2015, klo 12:00-16:30 Messukeskus Näkemykseni tutkimushaun

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA), Finland Futures Academy (FFA), koordinaattori Sari Söderlund sari.soderlund@tse.fi TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät 25.11.2010 Kansainvälinen opetusyhteistyö

Lisätiedot

Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella.

Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella. Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella. Anssi Mäkynen Oulun yliopisto Rajaus päivän teemaan soveltaen.

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely. Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto

Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely. Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto Aarresaari on yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen

Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen Ritva Dammert 16.6.2014 Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen 16.6.2014 1. Tervetulosanat / kehitysjohtaja Ritva Dammert 2. Yliopistojen rahoitusmallit

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat

Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Oulu ansaitsee korkean kansainvälisen tason kauppakorkeakoulun. Koko Pohjois- Suomi tarvitsee kovan tason

Lisätiedot

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian

Lisätiedot

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) KOTA seminaari 1.9.2015 Åbo Akademi Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumin esittely 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot