Taloustieteet. Työryhmän osallistujat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloustieteet. Työryhmän osallistujat"

Transkriptio

1 Taloustieteet Työryhmän osallistujat Erkki K. Laitinen, Vaasan yliopisto (puheenjohtaja) Barbro Back, Åbo Akademi Jarna Heinonen, Turun kauppakorkeakoulu Ari Hyytinen, Jyväskylän kauppakorkeakoulu Juha-Pekka Kallunki, Oulun yliopisto Jaakko Kiander, Ilmarinen Klaus Kultti, Helsingin yliopisto Juha-Antti Lamberg, Aalto-yliopisto/Jyväskylän yliopisto Eva Liljeblom, Hanken School of Economics Heli Marjanen, Turun kauppakorkeakoulu Minna Martikainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mervi Niskanen, Itä-Suomen yliopisto Roope Uusitalo, Hecer Johan Willner, Åbo Akademi Hanna Silvola, Turun kauppakorkeakoulu (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Taloustieteen kaikilla oppialoilla tieteellistä tuotantoa on pieneksi maaksi hyvin määrällä mitattuna. Esimerkiksi ulkomailla julkaistujen artikkeleiden määrä on merkittävässä kasvussa (272 referoitua artikkelia vuonna 2000, kun vastaava määrä oli 682 vuonna 2009). Olennaisena selittävänä tekijänä pidetään tohtorituotannon kasvua ja siirtymistä monografiamuotoisista väitöskirjoista artikkeliväitöskirjoihin. Hyviä kokemuksia on saatu toimintamallista, jossa saman aiheen parissa työskentelee ohjaava professori, post doc -tutkija ja muutama tohtorikoulutettava. On kuitenkin ymmärrettävää, etteivät tutkijan työtä vasta harjoittelevat tohtoriopiskelijat yllä laadussa samalle tasolle kuin kansainvälisten professorien muodostama joukko. Tilastojen mukaan ulkomaisen tutkijan mukanaolo lisää viittauksia julkaisuun ja lisää näin ollen tutkimuksen vaikuttavuutta. Kansainväliset tutkijatiimit nähdään mahdollisuutena nostaa tutkimuksen laatua. Määrällisillä mittareilla mitattuna julkaisutoiminta on hyvällä tasolla, mutta laadussa jäädään kansainvälisestä tasosta. Tämä nähdään kannustinjärjestelmien vinoutumana: Sitä saadaan mitä tilataan. Monista rahoituslähteistä, mm. Suomen Akatemialta, on ollut vaikea saada rahoitusta ilman tohtoriopiskelijoita, joiden varassa suuri osa julkaisutuotannosta on. Heikkoa laatua voidaan lisäksi selittää mm. suurella opetuksen määrällä (opettajien määrä suhteessa opiskelijoiden määrään riittämätön) ja vähäisellä kokeneen, pysyvän henkilöstön (senior faculty) määrällä. Suomeen on nopeasti saatava toimiva urapolkujärjestelmä sapattivapaineen, jotta korkealaatuiselle kansainväliselle tutkimukselle luodaan toimivat mahdollisuudet. Tämän vuoksi myös Suomen Akatemian varttuneen tutkijan positiot halutaan takaisin Suomen Akatemian rahoitusmuotoihin. Nykyisessä järjestelmässä opetusvelvollisuus roikkuu usein vielä mukana, vaikka ympäristö on muuttunut. Uusi yliopistojen rahoitusmalli nähdään mahdollisuutena, joka voi tuoda muutosta tilanteeseen, koska siinä on mukana myös laadulliset kriteerit (mm. opettajien 1

2 määrä suhteessa opiskelijoiden määrään). Toisaalta uusi hallitusohjelma lupaa säästöjä ja julkisen rahoituksen väheneminen tekee kaikkien taloustieteen alojen selviytymisen haastavaksi. Akateeminen kutsumus on muuttunut 24/7 työksi, jossa nykyään yhdistyvät sekä liiketoiminnan riski että heikot taloudelliset edut. Professorista on tullut hallintohirviö, jonka aika kuluu rahoitushakemusten valmistelijana. Myös yleinen taloudellinen kehitys vaikuttaa rekrytointiin: Yliopistomaailma ei houkuttele työpaikkana, kun työmarkkinat vetävät hyvin. Kokemusten mukaan rekrytointiin kannattaa kiinnittää huomiota jo varhain maisterivaiheessa: potentiaaliset opiskelijat tulee juurruttaa tutkijakoulutukseen jo hyvin alkuvaiheessa. Valmistuneet tohtorit ovat tähän saakka työllistyneet hyvin sekä tieteen että liike-elämän aloille. Kansainvälisten rekrytointien suhteen Suomen vetovoima on kuitenkin heikko, johon nähdään syinä mm. pienet yksiköt ja heikko palkka/kustannustaso. Tutkimusyksikkömme ovat kansallisella tasolla hajautettu liian pieniksi siiloiksi eikä synny riittävästi ns. kriittistä massaa. Tutkijan on rakennettava tutkijaverkostonsa oman yliopiston ulkopuolelle. Lisäksi esimerkiksi kansantaloustiede on väestön määrään nähden tieteenalana erittäin pieni oppiala jo pelkästään pohjoismaisiin naapureihin verrattuna. Tästä johtuen tutkimukseen on syntynyt katvealueita, sillä pieni porukka ei voi tehdä kaikkea. Tilastot taloustieteilijöiden julkaisumääristä Web of Science -listatuissa julkaisuissa osoittavat myös alueellisia eroja, joiden mukaan ero Aalto-yliopiston ja maakuntayliopistojen välillä on kasvanut 2000-luvun aikana Aalto-yliopiston eduksi. Mahdollisuutena nähdään kansallinen tutkijakoulutus (KAVA, KATAJA), joka on standardisoitua ja hyvälaatuista ja esimerkiksi kansantaloustieteessä kansainvälisessä vertailussa hyvin kilpailukykyistä. Uhkana voidaan nähdä yliopistokohtaiset tohtorikoulutusohjelmat, jotka voivat vaarantaa kansallisen tohtorikoulutuksen edellytyksiä. Myös jatkossa on perusteltua ottaa huomioon tieteenalojen väliset koko- ja voimavaraerot ja se, että edelleenkin (yliopistouudistuksesta huolimatta) monilla tieteenaloilla kansallista yhteistyötä kannattaa jatkaa. Tämän vuoksi rahoitusta on jatkossakin kanavoitava kansalliseen yhteistyöhön perustuvaan jatkokoulutukseen ja varmistaa hyvin toimivien jatkokoulutusorganisaatioiden jatkuvuus. Kilpailevan näkemyksen mukaan tarpeeksi hyvä ja suuri yliopisto voi mainiosti järjestää tohtoriohjelman itsekin, ja yliopistojen pitäisi voida kilpailla nimenomaan koulutusohjelman laadulla. Kansallinen ohjelma voidaan siis toisaalta nähdä niin pienistä yksiköistä johtuvana pakon sanelemana ratkaisuna kuin parhaana mahdollisena tapana organisoida tohtorikoulutus. Eräs ratkaisu tilanteeseen voisi olla se, että pienet yksiköt ovat mukana kansallisessa tohtorikoulutuksessa, mutta suuret yksiköt voivat niin halutessaan irrottautua siitä ja muodostaa oman yliopistokohtaisen tohtorikoulutusohjelman. Tällä tavalla voidaan muodostaa järjestelmä, joka mahdollistaa sekä pienille että suurille yksiköille mahdollisuuden tehokkaaseen ja laadukkaaseen tohtorikoulutukseen. Perustutkimukselle annetaan liian vähän rahoitusta, sillä monet rahoitusmuodot peräänkuuluttavat soveltavaa tutkimusta (vrt. insinööritieteet, lääketieteet). EU-rahoitusta on hankala saada liian akateemisille liiketalouden hankkeille ja Tekesin rahoitus painottaa liikaa soveltuvaa tutkimusta. Rahoitushakemuksissa korostetaan liikaa monitieteellisyyttä. Tutkijat jättävät hyödyntämättä näitä mahdollisuuksia, koska niiden julkaiseminen oman alan huippujulkaisussa nähdään hyvin epätodennäköisinä. Kansainvälisiin huippujulkaisuihin tähdätessä 2

3 monitieteellisyys koetaan jo menneenä ilmiönä, jossa monitieteellisyyden kritiikitön korostaminen voi olla uhka tutkimuksen laadulle. B. Tieteenalan kehitys Suomalainen taloustieteen tutkimus sijoittuu hyvin alan kansainväliseen tutkimuskenttään, josta on osoituksena mm. kasvanut artikkelituotanto koko 2000-luvun ajan. Kansainvälistyminen on ollut Eurooppaan ja jossain määrin Pohjois-Amerikkaan suuntautunutta, joskin se on tutkijoiden henkilökohtaisten yhteistyösuhteiden varassa. Maamme pienuudesta huolimatta taloustieteen kehitys nähdään positiivisena: paljon on kokeneiden tieteenharjoittajien mukaan tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana sekä toimintaympäristössä että -mahdollisuuksissa. Erityisesti kansantaloustieteilijöiden maine on hyvä, vaikka kansantaloustiede on Suomessa pieni tieteenala sekä kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna että myös pohjoismaisessa vertailussa. Myös strategiatutkimuksen parissa on huomattu, että pieni yhteisö voi tehdä kansainvälisesti arvostettua ja merkityksellistä tutkimusta pienessäkin maassa, kun tutkijat puhaltavat yhteen hiileen ja omaavat tarvittavat kompetenssit. Meillä on siis huippuosaajia, mutta keskimääräistä laatua on parannettava. Huippuyksiköt, akatemiaprofessorit ja FiDiPro-professorit (Finland Distinguished Professor Programme) nähdään merkittävinä toimijoina taloustieteen tutkimusympäristöissä, mutta heitä on aivan liian vähän. Näiden rahoitusmuotojen hakemiseen liittyen taloustieteilijöiden yleisenä huolena on se, että taloustieteen eri alojen luonteesta ja julkaisukulttuurista johtuen emme voi tulla mitatuksi samoin kriteerein kuin esimerkiksi lääketiede. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistuminen näkyy selvimmin mahdollisuutena saada ulkomaisia opiskelijoita koulutuksen eri tasoille (suomalaisten kotikansainvälistäminen). Kokemusten mukaan näistä maista tulevien opiskelijoiden tasoerot ovat todella suuria ja lisäksi monikulttuurisuus tuo lisää haastetta tutkielmien ohjaamiseen. Kilpailu hyvistä opiskelijoista kuitenkin kasvaa jatkuvasti, minkä vuoksi sekä koulutuksen että tutkimuksen laatuun on panostettava enenevissä määrin. Edellisessä luvussa kuvatun akateemisen uramuutoksen kuvaukseen lisättäköön, että selvänä uhkana nähdään yliopistojen palkkataso, joka on jäänyt jälkeen liike-elämästä. Parhaita suomalaisia jatko-opiskelijoita menetetään jatkuvasti liike-elämälle ja tilalle otetaan hyviä ulkomaalaisia, jotka kuitenkaan harvoin jäävät Suomeen. Rekrytoinnin haasteena nähdään yliopiston hyvin byrokraattinen ilmapiiri, jota ei enää koeta houkuttelevana työympäristönä. Ulkomaisten opiskelijoiden kouluttamisen tarkoituksenmukaisuus jakoi työpajamme osallistujien näkemykset kahteen eri näkemykseen: ajammeko veronmaksajien etua (jolloin kaikille lahjakkaille ja verovaroin koulutetulle opiskelijoille luotaisiin mahdollisuus jäädä Suomeen ja näin nostaa oman maamme tietotaitotasoa) vai vapaata kilpailua ja kansainvälistymistä, jonka laadunmittarina nähdään Suomesta valmistuneiden ulkomaisten tohtoreiden työllistyminen kansainvälisillä työmarkkinoilla. Joissakin maissa rekrytointipolitiikkana onkin se, että omia kasvatteja ei rekrytoida heti. Juhlapuheissa nuoria tohtoreita pitäisi kannustaa lähtemään ulkomaille ja rekrytoida heidät vasta sen jälkeen takaisin, mutta pienten yksiköiden ja kiristyvän kilpailun vallitessa voi olla käytännössä houkuttelevampaa pyrkiä sitouttamaan hyödyllisimmät tuotannontekijät omaan yksikköön. Opetuslaitosten sisäsiittoisuus on synti, joka johtaa liialliseen sosiaaliseen koheesioon ja sitä myötä alhaisen tutkimuslaadun hyväksymiseen. 3

4 Voitaneen todeta, että Suomen tutkimustyöyhteisö on liian sisäsiittoinen ja kansallinen liikkuvuus on alhaista. Kehittyvien maiden nousu näkyy kiristyvänä kilpailuna myös kansainvälisissä julkaisuissa: heidän tutkimusvolyyminsa on korkea ja artikkeleiden lähettäminen länsimaisiin tiedejulkaisuihin ovat huimassa kasvussa. Kokemusten mukaan kilpailun mukanaan tuomat akkreditointihankkeet ovat saaneet Suomessa aikaan positiivisia sivuvaikutuksia ja synnyttäneet julkaisuja myös varttuneiden tieteenharjoittajien keskuudessa. Tieteenalan kansainvälistä kehitystä arvioitaessa on syytä tehdä kaksi johtopäätöstä: heikkoutena voidaan nähdä alhainen kansainvälisyys tutkijoiden kotipaikkaan liittyen (alhainen liikkuvuus), mutta vahvuutena itse tutkimushankkeiden kansainvälisyys. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus 2000-luvulla tohtoreita on valmistunut hyvä määrä. He ovat valmistuessaan nuoria ja he kaikki ovat työllistyneet hyvin. Erityisesti kansantaloustieteilijöillä on hyvin koulutusta vastaavia työmarkkinoita yliopiston ulkopuolella. Meneillään oleva talouskriisi voidaankin nähdä jopa rekrytointimahdollisuutena, sillä työmarkkinat ovat houkutelleet potentiaalisia jatko-opiskelijoita ja nuoria tohtoreita liian hyvin. Tohtorituotannon kasvaessa taloustieteilijöiden julkaisemien kansainvälisten referoitujen artikkelien määrä on myös merkittävästi lisääntynyt. Tilastojen valossa nämä julkaisut eivät kuitenkaan ole kansainvälistä kärkijoukkoa, johon todennäköisimmin päästäisiin post doc -tutkijoiden ja professorien kansainvälisillä yhteistyöhankkeilla. Tieteenharjoittajat kokevat, että on kohtuutonta vaatia yhtä aikaa korkeaa tohtorituotantoa, jos yhtä aikaa pitäisi tuottaa korkeaa laatua. Kumpaa siis halutaan, määrää vai laatua? Parhaiden jatko-opiskelijoiden rekrytoimiseksi olisi heille pystyttävä tarjoamaan edes kohtuullinen urapolku. Alkuvaiheen rahoitus pitäisi saada taattua kaikille jatko-opiskelijoille esimerkiksi kansallisten tutkijakoulupaikkojen muodossa. Kansallisilla tutkijakouluilla uskotaan olevan positiivinen vaikutus laatuun, sillä pienten yksiköiden ei kannata tarjota kaikkea koulutusta itse. Esimerkiksi kansantaloustieteen hyvää tilannetta (myös kansainvälisesti mitattuna) voidaan pitää pitkäjänteisen kansallisen tohtorikoulutuksen (KAVA) ansiona. Pätkärahoitus nähdään myös johtamisen ongelmana, sillä joissakin yksiköissä on onnistuttu luomaan järjestelmiä, joissa kaikille voidaan taata rahoitusta esimerkiksi 1+3 vuotta. Koska laadun uskotaan syntyvän akateemiselle uralle tohtorintutkinnon jälkeen jääneiden tutkijoiden toimesta, olisi rahoitusta saatava post doc -tutkijoiden vakansseihin. Lyhyet pätkät epävarmassa ja byrokraattisessa ympäristössä houkuttelevat valitsemaan varmemman ja taloudellisesti turvatumman vaihtoehdon liike-elämän puolella. D. Liikkuvuus ja verkostot Vaikka kansainvälisyys keskimäärin parantaakin tutkimusartikkelien vaikuttavuutta, on kuitenkin muistettava, että myös suomalaisella tutkimustiimillä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Kansainvälisyys ei saa olla itseisarvo, vaan sen tulee olla aitoa yhteistyötä, jossa tutkimuksen laatu on oltava ensisijainen tavoite, tehtiinpä sitä sitten kotimaisin tai kansainvälisin voimin. 4

5 Kansainvälistä liikkuvuuden yleisimpiä muotoja Suomesta ulos ovat osallistuminen kansainvälisiin kongresseihin ja seminaareihin, tutkimushankkeet kansainvälisten kollegoiden kanssa ja lyhyet ja pitkät vierailut ulkomaisiin yliopistoihin. Vastaavasti kotikansainvälistämistä harjoitetaan kutsumalla vierailijoita Suomeen ja joissain tapauksissa myös kansainvälisillä rekrytoinneilla, jotka on koettu haastaviksi vaikean saatavuuden vuoksi tohtoriopintojen jälkeisessä vaiheessa. Liikkuvuuteen on saatavilla suhteellisen hyvin rahoitusta, mutta ongelmana on lähtijöiden puute. Missä siis vika, jos rahoitusta on tarjolla, mutta tutkijat pysyvät kotilaitoksen poteroissaan? Tilastojen mukaan perustutkinto-opiskelijoiden vaihto-opiskelu on vähentynyt ja tutkijoidenkin liikkuvuus on heikkoa kongresseja ja yhteistyöhankkeita lukuun ottamatta. Näkemyksemme mukaan liikkuvuus pitää saada käyntiin jo perustutkintoaikana tai jatko-opintojen alkuvaiheessa, jolloin rajoittavia tekijöitä (perhe, asunto, lasten koulu, puolison työ) on vähemmän. Jos ensimmäinen kansainvälinen työskentelyjakso tulee ajankohtaiseksi vasta professorin virassa, nousee lähtemisen kynnys usein liian korkeaksi. Tukitoimet perheen liikkuvuuden parantamiseksi vaihtelevat hyvin paljon yliopistoittain, mutta yleisesti niihin olisi saatava huomattavaa kohennusta. Kun yritys lähettää työntekijän ulkomaille, se huolehtii työntekijälleen kaiken. Kun yliopisto lähettää tutkijan kansainvälistymään, jäävät kaikki järjestelyt (ml. verottajan oikukkaat käytännöt) useimmiten tutkijan itsensä hoidettavaksi. Säätiöiden luoma yhteinen apurahapooli on hyvä esimerkki viimeaikaisesta kehityksestä jatkoopiskelijoiden ja post doc -tutkijoiden liikkuvuuden lisäämiseksi ja rahoituksen hakemisen helpottamiseksi. Urapolkujärjestelmä on saatava käyntiin ja vakiinnutettua siten, että siihen sisältyisi myös ulkomaanjakso. Myös sapattivapaajärjestelmä mahdollistaisi professoreiden liikkuvuutta ja irtiottoa hallinto- ja opetustehtävistä. Lisäksi rahoitusta kaivattaisiin sellaisiin hankkeisiin, jossa voidaan kutsua ulkomaisia tutkijoita Suomeen. Rahoituksen hakemisen heikkous on sen hitaus: ulkomaanjakson suunnitteluun ja rahoituksen hankkimiseen kuluu helposti vuosi. Voisiko rakentaa järjestelmää, josta voisi hakea rahaa lyhyehköllä varoitusajalla? Tieteenalallamme itse tutkimuksen tekeminen ei välttämättä vaadi jatkuvaa tai pitkäkestoista fyysistä läsnäoloa, joten lyhyempikestoisiakin tutkijavierailuja olisi hyödynnettävä paremmin varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa tutkijoilla on jo olemassa olevat kansainväliset verkostot. Vaikka yksittäinen varttuneempi tieteenharjoittaja ei esimerkiksi perhesyistä ole valmis harjoittamaan laajempaa liikkuvuutta, on kuitenkin huomattava, että he voivat tehdä merkityksellistä työtä avatessaan ovia muille ja rakentaessaan mahdollisuuksia laitoksensa junioreille. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Vallitseva käsitys tuntuu olevan, että taloustieteissä ei ole infrastruktuurikuluja, vaikka todellisuudessa tämä ei ole realistista. Itse asiassa aineistot ja niiden kerääminen vievät suhteellisen paljon resursseja yksikkökokoon nähden. Kalliilla tieteenaloilla kansainvälistä yhteistyötä tehdään kustannusten jakamiseksi, mutta taloustieteessä näin ei ole mahdollista lain puitteissa tehdä. Kaupallisten toimijoiden (esim. Compustat, Thompson) tarjoamia aineistoja ja lisenssisopimuksia ei voi yhteistyöllä kiertää. Uhkana nähdäänkin näiden markkinaehtoisesti toimivien aineistojen ja lisenssien sekä kirjastotietokantojen hintojen karkaaminen yliopistojen budjettien ulottumattomiin. Lisäksi monella taloustieteen alalla tutkimusaineistot on kerättävä itse kentältä tai ujuttautumalla tutkittavaan organisaatioon julkisten aineistojen puuttuessa (esim. 5

6 strateginen johtaminen, johdon laskentatoimi), jolloin infrastruktuurikulut näkyvät huomattavina työkustannuksina. Uhkana on, että nämä taloudelliset tekijät eriarvoistavat tutkimusyksiköitä. Joillakin tutkimusaloilla on perustettu voittoa tavoittelemattomia tiedejulkaisuja vastalauseena kaupallistumiselle. Infrastruktuurimme on kuitenkin liikkuvaa, helposti siirrettävää eikä sen hyödyntämiselle ole maantieteellisiä rajoitteita. Aineistojen keräämiseen on Suomessa hyvät mahdollisuudet, sillä meillä on valtion toimesta tilastoituna paljon tietoa. Myös yrityksillä ja yliopistolla on pitkät yhteistyön perinteet eikä tieteellistä tutkimusta vieroksuta liike-elämässä. Tämä mahdollistaa joillakin aloilla uniikkien aineistojen keräämisen. Mahdollisuutena olisi hyödyntää laajemmin näitä julkisin varoin kerättyjä uniikkeja aineistoja asettamalla ne kaikkien tutkijoiden käyttöön. Mahdollisuutena voidaan myös nähdä se, että tiedeyhteisömme on avoin tutkimuksen monimuotoisuudelle ja sallii paradigmojen eroavaisuudet. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Työpajatyöskentelyssä nousi esille kaksi muuta teemaa: 1. Spekulaatiot mahdollisesta ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä yliopistoihin nähdään uhkana, koska opiskelija-aineksen tason odotettaisiin laskevan. Samalla sen pelätään muodostavan uhan tutkimuksen ja opetuksen tieteellisyydelle. Bolognan prosessin täydellinen toteutuminen puolestaan nähdään mahdollisuutena, joka lisää liikkuvuutta kandidaatin ja maisterin tutkinnon välissä. 2. Tutkimuksen vaikuttavuutta tarkastellessa on otettava huomioon, että pelkkä impact factoreiden tuijottaminen saa liikaa huomiota. Monella taloustieteen alalla on niukasti sellaisia tiedejulkaisuja, joilla on kyseinen indeksi. Laskennallinen 2 tai 5 vuoden aikajakso on taloustieteen tutkimuksessa liian lyhyt vaikuttavuusaika, kun ottaa huomioon tyypillisen 2 3 vuotta kestävän referee-prosessin. Tiedejulkaisut voivat koskea niin erikoistunutta tieteenalaa, että viittauksia ei määrällisesti pysty syntymään suurta määrää. 6

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi

Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi Digitaalinen liiketoiminta -tutkimustyöpaja! 29.4.2015, klo 12:00-16:30 Messukeskus Näkemykseni tutkimushaun

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen

Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen Ritva Dammert 16.6.2014 Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen 16.6.2014 1. Tervetulosanat / kehitysjohtaja Ritva Dammert 2. Yliopistojen rahoitusmallit

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat

Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Oulu ansaitsee korkean kansainvälisen tason kauppakorkeakoulun. Koko Pohjois- Suomi tarvitsee kovan tason

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Neurotiede. Työryhmän osallistujat

Neurotiede. Työryhmän osallistujat Neurotiede Työryhmän osallistujat Heikki Rauvala, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Asla Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto Katri Wegelius, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri)

Lisätiedot

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumien luokittelu Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Heikki Mannila 14.1.2015 1 Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot 1850 Yliopistot,

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Valtio-oppi, hallintotiede

Valtio-oppi, hallintotiede Valtio-oppi, hallintotiede Työryhmän osallistujat Liisa Laakso, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Tuomas Forsberg, Tampereen yliopisto Hannu Nurmi, Turun yliopisto Kari Palonen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

Psykonetin erikoispsykologikoulutus

Psykonetin erikoispsykologikoulutus Psykonetin erikoispsykologikoulutus Sosiaalityön kevätseminaarissa 11.5.2015 Erikoispsykologikoulutus Suomessa tällä hetkellä Psykologian maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI) Tampereen yliopisto 29.12.2010 Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede

Matematiikka ja tilastotiede Matematiikka ja tilastotiede Työryhmän osallistujat Mikael Lindström, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Jukka Corander, Helsingin yliopisto Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto Heikki Haario,

Lisätiedot

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Oulun yliopisto Kampuskehitys 24.4.2013 Aki Havia Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on perustettu yliopistouudistuksen yhteydessä pääomittamaan

Lisätiedot

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Koulutusta antavat yksiköt LitM-koulutus: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos: yksi vapaasti valittava

Lisätiedot

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta. Eeva Rantala 26

Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta. Eeva Rantala 26 Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta Eeva Rantala 26.4.2014 Kehysriihi ja yliopistot Yliopistoindeksin puoliaaminen (- 16,5 milj euroa 2015, sis. amk:t) ValIo varautuu lisäpääomiaamaan yliopistoja

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot