Psykologia. Työryhmän osallistujat
|
|
- Olavi Juuso Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psykologia Työryhmän osallistujat Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Kimmo Alho, Helsingin yliopisto Jari Hietanen, Tampereen yliopisto Matti Laine, Åbo Akademi Mikael Leiman, Itä-Suomen yliopisto Pekka Niemi, Turun yliopisto Jari-Erik Nurmi, Jyväskylän yliopisto Lea Pulkkinen, Jyväskylän yliopisto Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos (asiatuntijasihteeri) Esipuhe Ryhmän toiminta Raportin lähtökohtana oli Suomen Akatemian nimeämän pienryhmän kokous klo Asiantuntijaryhmän laajentaminen: Psykologian pienryhmä totesi pidetyn kokouksen aluksi, että se ei edusta riittävän hyvin Suomen koko psykologian laajaa kenttää sisältöjen eikä laitosten/yliopistojen osalta. Tämän vuoksi pienryhmän raportti päätettiin lähettää kommentoitavaksi seuraaville senioriasiantuntijoille, jotka lupautuivat tehtävään: Professori Jari Hietanen, Tampereen yliopisto Professori Matti Laine, Åbo Akademi Professori emeritus Mikael Leiman, Itä-Suomen yliopisto Professori Pekka Niemi, Turun yliopisto 1
2 A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Psykologian kannalta merkityksellisimmät toimintaympäristön muutokset liittyvät muutoksiin tutkimusrahoitusmallissa, yliopistohallinnossa, Suomen Akatemiassa ja Psykonet-verkostossa Tutkimukseen tarvitaan lisää henkilötyövuosia ja aputyövoimaa Kokonaisrahoitusmalli on johtanut siihen, että hankkeista muodostuu aikaisempaa kalliimpia ja niitä on siksi aiempaa vähemmän. Tämä on erityisen haitallista vahvasti Suomen Akatemian rahoituksesta riippuvaiselle psykologian alan tutkimukselle. Myös yliopistohallinnossa on tapahtunut isoja muutoksia, jotka ovat syöneet tutkimukseen käytettävissä olevaa aikaa: johtamistapa on muuttunut, palveluita on karsittu laitoksista ja aputyövoimaa on vähennetty. Palveluiden vähentämisen vuoksi professorit ja tutkijat eivät voi keskittyä koulutustaan vastaaviin ydintehtäviinsä eli tutkimukseen ja opetukseen, vaan he joutuvat hoitamaan lukuisia tehtäviä, jotka kuuluisivat sihteereille ja taloushallinnolle. Aputyövoiman puutteen vuoksi myös esimerkiksi mahdollisuus ottaa vastaan merkittäviä kansainvälisiä luottamustehtäviä ja edistää liikkuvuutta ovat vaarantuneet: tärkeistäkin tehtävistä joutuu kieltäytymään, jos tehtävän hoitamisen tueksi ei ole saatavissa resursseja. Kun tukea ei saa riittävästi omasta organisaatiosta, yhteistyön rakentaminen, budjettien hoito ja muu hallinnointi ovat yksittäisten ihmisten jaksamisen varassa. Psykologiatieteen vahva asema on uhattuna Psykologiassa on tehty suhteellisen pienellä tutkijamäärällä valtavasti töitä ja myös onnistuttu, mikä näkyy kansainvälissä arvioissa erittäin korkeana tutkimuksen tasona. Psykonet-verkosto on ollut tässä yksi keino, jonka avulla on vahvistettu tutkimusyhteistyötä ja tohtorikoulutusta. Pienryhmä kuitenkin näkee, että edellisen Suomen tieteen tila ja taso raportin aikana psykologian asema tieteenalana oli vahvempi kuin tällä hetkellä. Viimeaikaiset yliopiston toimintaympäristön muutokset eivät ole tuottaneet sellaisia uusia rakenteita, jotka tukisivat yhteistyötä, vaan uudet rakenteet pikemminkin pirstoavat aiempaa yhteistyötä. Psykonet-verkoston heikentyminen opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksen päätyttyä ja pelko psykologian valtakunnallisen tohtoriohjelman hajoamisesta uhkaavat ennen niin dynaamista tieteenalaamme: se mitä on yhteistyön avulla saavutettu, ollaan pahimmassa tapauksessa menettämässä. Pienessä maassa olisi erityisen tärkeää, että toimintaympäristö ja institutionaaliset rakenteet tukevat yhteistyötä. Myös psykologiatieteen näkyvyys on heikentynyt. Yliopiston rakenteelliset muutokset ovat johtaneet laitosten yhdistämiseen ja tällä hetkellä psykologialla on oma laitos vain Jyväskylän yliopistossa. Psykologia ei ole selkeästi tieteenalana edustettuna myöskään tutkimuslaitoksissa eikä sillä ole omaa tutkimuslaitosta, mikä voisi edistää tieteenalan ja menetelmien kehittämistä sekä tutkimuksen laajentamista entistä soveltavampiin kysymyksiin. Tällä hetkellä suurin osa tutkijoista toimii yliopistoissa ja korkeakouluissa. Suomen Akatemian toimikuntaan toivotaan psykologian edustusta: vaikka kyseessä on pieni tieteenala, on psykologia kuitenkin oma koulutusalansa ja tutkimusrahoituksen määrän ja tutkimuksen tuloksellisuuden ja tason suhteen merkittävä tieteenala. 2
3 Psykologiatieteen yhteiskunnallista merkitystä ei ole riittävän hyvin tunnistettu ja huomioitu Suomessa eikä Euroopan tasolla. Esimerkiksi EU:n puiteohjelmiin olisi tärkeää saada vahvemmin esiin ihmisen, hyvinvoinnin ja perheen näkökulman merkitys koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ja menestykselle. Tämän näkökulman esiintuominen parantaisi psykologian mahdollisuuksia tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Tieteenalamme korkea kansainvälinen taso tulee esiin julkaisujen määrissä ja laadussa. Maamme psykologian laitoksia kiitetään monissa kansainvälisissä arvioissa. Huippuyksiköillä on ollut merkittävä rooli tieteenalamme kehityksessä. Myös kansainvälinen yhteistyö on vilkasta ja hedelmällistä. Suomessa erityistä on vahva perustutkimusosaaminen ja uudet aluevaltaukset. Psykologinen tutkimus Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoista ja verkostoitunutta Psykologian tutkimuksen keskeisimpiä aloja Suomessa ovat kognitiivinen neurotiede, oppimisen ja motivaation tutkimus, kehityspsykologia sekä työ- ja organisaatiopsykologia. Viime vuosina on noussut myös uusia teemoja, kuten musiikinpsykologian ja emootioiden tutkimus. Monet vahvat tutkimusalat ovat löytäneet toisensa ja luoneet siten uusia keskeisiä tutkimuskysymyksiä. Esimerkiksi kehityspsykologia ja kognitiivinen neurotiede tekevät yhteistyötä. Kehityspsykologisen tutkimuksen alue on laajentunut koskemaan lapsen kehityksen lisäksi myös aikuisikään liittyviä kysymyksiä. Tieteenalamme on päässyt pienillä resursseilla kansainväliselle huipulle. Psykologian alalla julkaistujen Suomessa tehtyjen tieteellisten artikkeleiden määrät ovat kasvaneet tasaisesti. Korkea kansainvälinen taso on tullut esiin myös maamme psykologian laitosten arvioinneissa erittäin hyvin tai erinomaisin arvosanoin. Esimerkiksi Jyväskylän psykologian laitos on arvioitu maailman parhaan 5 % joukkoon ja huomiota ovat kiinnittäneet erityisesti maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset pitkittäistutkimukset sekä oppimisen ja motivaation ja oppimisvaikeuksien tutkimus, jotka ovat nousseet kansallisten huippututkimusyksikköjen joukkoon. Samoin Helsingin yliopiston psykologian laitos on saanut korkeimman mahdollisen arvion Helsingin yliopiston sisäisessä kansainvälisessä arvioinnissa ja Excellence Group Psychology 2009 statuksen CHE-arviossa ( Kansainvälinen yhteistyö on vilkasta erityisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan vahvojen tutkimusmaiden kanssa, mutta yhteistyötä on laajennettu myös joidenkin BRIC-maiden (Venäjä, Kiina) suuntaan muun muassa Suomen Akatemian tuella. Yhteistyö uusien maiden kanssa on tulevaisuuden mahdollisuus, jota helpottaisi erityisrahoitus yhteistyön tukemiseen. Huippuyksiköiden ja resurssien väheneminen vaarantavat hyvän tason säilymisen Suomalaisen psykologian huimaa kehittymistä ovat edistäneet tutkimuksen huippuyksiköt ja akatemiaprofessuurit. Tällä hetkellä psykologiassa ei ole akatemiaprofessoreita eikä FiDiProrahoitusta (Finland Distinguished Professor Programme), ja tutkimuksen huippuyksiköiden kaudet ovat päättyneet tai päättymässä. Tilanne vaarantaa psykologian erinomaisen tason säilymisen ja tieteenalan kehittymisen, mikä saattaa tulla esiin vasta vuosien kuluttua, kun päättyneiden ja päättyvien hankkeiden viimeisetkin julkaisut valmistuvat. Suomen Akatemian tulisikin 3
4 rahoituspäätoksissään ottaa enemmän huomioon tutkimuksen taso kuin tieteenalojen tukemisen tasapuolisuus. Kaiken kaikkiaan psykologian alalla ei ole tapahtunut sellaista resurssien kasvua, joka vastaisi tutkimuksen korkeaa tieteellistä laatua ja julkaisujen impaktilukuja. Suorituksina tarkasteltuna tieteenala on kehittynyt hienosti, mutta esimerkiksi professoreiden määrä ei ole lisääntynyt vahvoillakaan tutkimusaloilla. Taustalla on institutionaalisia esteitä: kun työsuhteet ovat sidoksissa koulutusmääriin, niitä ei saada lisää, koska koulutusmäärätkään eivät ole lisääntyneet. Psykologian yliopistollisten tutkimus- ja opetustehtävien puuttuessa ihmiset ovat siirtyneet lähialoille, kuten muun muassa tekniikan ja kasvatustieteen aloille. Tällainen tieteenalan menestys ja kasvu ei kuitenkaan tuo esiin psykologiaa omana tieteenalanaan - piiloon jää psykologian todellinen vaikuttavuus ja laajuus. Monitieteisyys on psykologiassa vahvuus mutta heikentää tieteenalamme näkyvyyttä Monitieteinen tutkimus on psykologian vahvuus. Suomalaisen psykologian korkea metodologinen taso on luonut hyvät mahdollisuudet monitieteisen tutkimuksen lisääntymiseen ja kantaa tutkimusta pitkälle tulevaisuuteen. Erityisesti kognitiivinen neurotiede, kouluun ja oppimiseen liittyvä tutkimus sekä yhteistyö epidemiologisissa ja muissa lääketieteellisissä tutkimuksissa tulevat psykologian alalla vahvoina esiin. Uusina monitieteisinä aloina on noussut genetiikan tutkimus, kuten geenien merkitys käyttäytymisen ohjaajana. Institutionaaliset rakenteet eivät kuitenkaan tällä hetkellä tue monitieteisyyden lisääntymistä yksittäisen tieteenalan kohdalla. Mitä enemmän tehdään monitieteistä tutkimusta, sitä vähemmän esimerkiksi psykologia tieteenalana näkyy suunnitelluissa arvioinneissa: monitieteisessä tutkimusryhmässä ei tule esiin kuinka suuri osuus rahoituksesta kohdistuu psykologian alalle. Psykologia laajentuu uusille aloille Psykologian alalla on nähtävissä useita kansainvälisesti tärkeitä nousevia aloja, jotka on helppo tunnistaa myös Suomessa. Yksi on psykologisen tutkimuksen metodologian kehittäminen. Kehityspsykologisessa tutkimuksessa tulee nousemaan esiin lapsen ja vanhempien molemminpuolinen vuorovaikutus sekä koko elämänkaaren merkitys ja sukupolvien ketju. Oppimisvaikeuksien tutkimus on jo vahvaa erityisesti lasten tutkimuksessa. Jatkossa oppimistutkimuksen kysymyksinä korostuvat myös luokkavuorovaikutukseen, kuntoutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja mediaoppimiseen liittyvät kysymykset. Tulevaisuudessa on tarvetta myös syrjäytymisen tutkimiselle, jota koskevia aineistoja ollaan parhaillaan keräämässä. Ikääntymistutkimuksessa psykologisen tutkimuksen tarve on myös erittäin tärkeä. Tulevaisuuden tärkeitä tutkimusteemoja ovat eläkkeelle siirtyminen, työssä jaksaminen, työelämän kuormittavuus ja toimintakyky. Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimukselle on kasvava tarve, myös liitettynä ikäkysymykseen. Tietotekniikka nousee tulevaisuudessa psykologian tutkimuksessa esiin myös interventioiden ja tutkimuksen välineenä. Prosessitutkimus nousee tiedonhankinnan muotona ja tarjoaa tutkimukselle uusia metodeita ja sovellettavuutta. 4
5 C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtoritutkinnon vaatimukset ovat psykologian alalla kovat ja tulevaisuudessa painotusta tulisi siirtää post doc -vaiheeseen. Tutkijanura tulisi saada houkuttelevammaksi. Psykologian tohtoritutkinto on vaativa Psykologiassa tohtorikoulutus on korkeatasoista ja tohtoritutkinto on vaativa. Väitöskirjojen laatu on noussut ja yhtenäistynyt. Suomalaisten vastaväitelleiden tutkijoiden taitotaso on erinomainen - myös kansainvälisten vertailujen mukaan - ja he pärjäävät hyvin esimerkiksi kansainvälisten post doc -paikkojen haussa. Tohtorikoulutuksen lisääntymisen huippuvuodet sijoittuivat luvuille, jolloin tutkimusrahoitusta oli saatavilla helposti. Nykyään on huomattavasti vaikeampaa löytää tohtoriopiskelijoille rahoitusta. Tulevaisuudessa tohtorikoulutuksen vaatimuksia tulee pienentää ja vaadittujen julkaisuiden määrästä tinkiä, jotta psykologian tohtoriksi olisi mahdollista valmistua suositellussa neljässä vuodessa. Suomalainen tohtorikoulutus tulisi rinnastaa esimerkiksi Englannin ja USA:n tohtorikoulutuksiin, jossa lyhyemmän koulutuksen pohjalta voi suuntautua hallinnollisiin tai soveltaviin tehtäviin ja post doc -koulutuksen kautta tutkijanuralle. Post doc -vaiheeseen ja tutkijanuraan tulisi panostaa Psykologian tutkijakoulutuksen painotusta tulee siirtää aikaisempaa enemmän post doc - vaiheeseen, mikä lisää eri projekteissa toimimista ja laajentaa kokemusta kouluttamiseen osallistumisessa. Psykologiassa tarvitaan aikaisempaa enemmän tutkijatohtoripaikkoja myös yliopistoille, minkä avulla turvataan tieteenalan jatkokehitys, kansainvälisyys ja liikkuvuus. Erityisesti tarvitaan keinoja tarjota pidempiaikaisia kansainvälisiä post doc -paikkoja Suomeen tuleville tutkijoille, jotta meillä on mahdollista kilpailla suosittujen post doc -maiden, esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa. Yliopistoihin tarvitaan myös uusia tutkijanuramahdollisuuksia ja urapolkujärjestelmätyyppistä jatkumoa. Nykyään tutkijatohtorikauden päätyttyä on vaikeaa päästä yliopistotehtäviin. Tutkijanuraa ei nykyään myöskään koeta Suomessa houkuttelevaksi, mikä johtuu usein tutkijoiden palkkaustasosta. Parhaat tohtorit eivät päädy meillä välttämättä tutkijoiksi ja ulkomailla työskennelleiden psykologian tutkijoiden paluu Suomeen on vaikeaa. D. Liikkuvuus ja verkostot Psykologian alalla on paljon yhteisjulkaisuina näkyvää kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja, ja liikkuvuus on hyvällä mallilla, vaikkei sitä näytetä arvostettavan yhtä lailla kuin aikaisemmin. Tarvitaankin uudentyyppisiä joustavia rahoitusmahdollisuuksia. Liikkuvuus on psykologian alalla aktiivista Kansainvälinen yhteistyö on psykologiassa aktiivista, ja tutkijat ovat mukana lukuisissa tutkimusverkostoissa. Yhteistyötä on rakennettu myös lähialueiden kanssa, ja pohjoismaiset huippuyksiköt ja pohjoismais-balttilainen tohtorikoulutus ovat edistäneet yhteistyötä ja 5
6 madaltaneet liikkuvuuden kynnyksiä. Jatkossa erityisesti nuoremman tutkijapolven rekrytoinneissa tulisi osata hyödyntää lähialueita, joissa Suomeen tuleminen koetaan usein houkuttelevammaksi kuin kaukaisemmissa maissa. Valitettavan usein Suomi on läpikulkumaa, jossa ei tarjota tutkijoille jatkomahdollisuuksia ja näin myös ulkomaiset tutkijat hakeutuvat täältä eteenpäin. Liikkuvuutta ei ole vain yksittäisten tutkijoiden siirtymiset maasta toiseen. Kansainvälisyyttä on myös se, että monien väitöskirjojen osajulkaisuja on tehty yhdessä ulkomaisten tutkijoiden kanssa. Tällä tavoin tohtorikoulutettava voi hyötyä kansainvälisestä yhteistyöstä - kyse ei ole vain siirtymisestä maasta toiseen. Yhteistyö usean eri suomalaisen yliopiston kanssa on myös tärkeää tutkijan urakehityksen ja osaamisen kannalta. Psykologiatieteellä on yhtymäkohtia ja mahdollisuus laajentaa yhteistyötä myös uusin suuntiin, esimerkiksi tutkijakollegiumit tarjoavat hyvän ympäristön monitieteiseen tietotaidon jakamiseen ja niihin olisi hyvä saada jatkossa lisää psykologiedustusta. Liikkuvuuden arvostusta ja mahdollisuuksia tulee parantaa Jos kansainvälistä liikkuvuutta halutaan edistää, tarvitaan myös selkeitä professuurien ja lehtoraattien täyttöprosesseihin liittyviä käytäntöjä, joissa kansainvälisiä tutkijakausia arvostetaan. Tällä hetkellä tutkimusmaailmassa ei näytä olevan samanlaista painetta lähteä ulkomaille kuin aikaisemmin - asian arvostusta ja ulkomailla työskentelyn arvoa tulisi nostaa. Kansainväliseen tohtorikoulutukseen olisi hyvä saada malli, johon sisältyy ulkomailla työskentelyn lisäksi myös kotimaahan paluu ja siellä tutkimuksen käynnistäminen. Tällä hetkellä eri maiden käytännöt ja organisatoriset rakenteet vaikeuttavat sujuvaa liikkumista ja rahoituksen hakeminen kansainväliseen tohtorikoulutukseen on ollut työlästä. Tarvitaan myös kevyempiä rahoitusmahdollisuuksia, joiden avulla on mahdollista tutkijanuran joka vaiheessa tehdä edes lyhyitä vierailuita ulkomaille ja joiden avulla saadaan nopeammin ulkomaisia tutkijoita Suomeen vieraiksi. Ulkomaisten tulijoiden rekrytointia voisi houkutella yhden palveluluukun periaate. Houkuttimena toimisi myös akateemisten henkilöiden puolisoiden rekrytoinnin parantaminen ja Suomen hyvän infrastruktuurin ja korkeatasoisten julkisten koulujen ja opetuksen markkinointi perheellisille tulijoille. Tarvitaan myös panostusta Suomen yliopistojen puolelta, koska ulkomaisen tutkijan itse hankkima rahoitus ei yleensä riitä. Suomen Akatemian apu olisi arvokasta tällaisten palveluiden järjestämisessä. Professoreiden sapattivuosijärjestelmää tarvitaan Tutkimukseen käytettävissä olevia henkilötyövuosia vaarantaa Suomen Akatemian varttuneiden tutkijoiden järjestelmän poistaminen. Nykyisessä tilanteessa akateemisesti pätevimmät henkilöt eivät pääse tekemään riittävästi tutkimusta, koska tutkimusintensiivisiä periodeja on vaikea järjestää ilman Akatemian rahoitusta. Professoreiden sapattivuosi (jota olisi parempi kutsua tutkimusintensiiviseksi kaudeksi) tulisi saada Suomeenkin normaalikäytännöksi. Se tukisi myös vastavuoroisuutta: kun lähdetään vuodeksi tutkimustyöhön ulkomaille, luodaan uutta tutkimusta ja kansainvälisiä kontakteja, joiden pohjalta saadaan houkuteltua Suomeen tutkijoita muun muassa vastavuoroisesti sapattivuosikausiksi. 6
7 E. Tutkimuksen infrastruktuurit Psykologia on laitevaltainen ala, joka vaatii paljon tutkimusinfrastruktuurilta. Psykologian vertailukohtana ei tältä osin voi pitää muita yhteiskuntatieteellisiä aloja; psykologiassa valtaosa tutkimuksesta edellyttää laitteita. Psykologian kohdalla infrastruktuuri tulee ymmärtää laajasti. Tieteenala ei tarvitse vain koneita, laitteita ja tutkimusympäristöjä, vaan myös arkistoidut tutkimusaineistot ja menetelmäosaaminen on ymmärrettävä infrastruktuureiksi. Tutkimuslaitteiden rahoitustilanne on heikko Tutkimuslaiterahoitustilanne on heikentynyt ja tarvittaviin kalliisiin investointeihin on vaikeaa saada rahoitusta. Tutkijat ovat kuitenkin luoneet hyvällä yhteistyöllä onnistumisen mahdollisuuksia, esimerkiksi aivotutkimuspuolella on laitehankinnoissa ja laitteistojen käytössä tehty yhteistyötä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja HUS:n kesken. Vastaavasti Turun yliopisto, Åbo Akademi ja TYKS ovat luoneet yhteistyöllä valtakunnallisen PET-keskuksen. Suuremman rahoituksen avulla Suomeen voisi kehittää eräänlaisen psykologian CERN:in, joka tarjoaisi hyvät ja kansainvälisesti houkuttelevat fasiliteetit tutkimuksen tekemiseen. Korkea menetelmäosaaminen mahdollistaa ainutlaatuiset tutkimusaineistot Psykologiassa tutkimusinfrastruktuuriin kuuluu myös korkeatasoinen menetelmäosaaminen, mikä tulee esiin esimerkiksi maailman mittakaavassakin poikkeuksellisissa pitkittäistutkimuksen aineistoissa. Suomessa psykologiassa ei ole kuitenkaan vastaavia laajoja aineistoja kuin brittikohorttiaineistot, joiden keräämiseen maassamme olisi kuitenkin tavanomaista paremmat edellytykset pitkälle kehittyneen väestötieto-järjestelmän ja pienen maastamuuton vuoksi. Suomessa olisi erinomaiset mahdollisuudet kerätä tieteenalojen yhteisiä isoja kohorttiaineistoja, joissa olisi mukana myös psykologisia muuttujia. Tämä toimisi houkuttimena myös kansainvälisille huippututkijoille. Psykologiassa tarvitaan myös rahoitusta olemassa olevien aineistojen avaamiseen. Esimerkiksi yhteiskunnallinen tietoarkisto Tampereen yliopistossa sisältää tällä hetkellä lähinnä yhteiskuntatieteen alaa ja psykologian aineistoja on talletettu sinne melko vähän. Psykologiassa tulisi hyödyntää tällaisia infrastruktuuripalveluita aikaisempaa enemmän. Kansainvälisen rahoituksen saaminen vaatii ammattimaista hakua Iso ongelma tutkimusinfrastruktuurissa Suomessa on, että yliopistoissa ei ole ammattimaisia tutkimusrahoituksen hakijoita. Erityisesti kansainväliset haut ovat isoja prosesseja, joihin ei tällä hetkellä saa riittävästi apua ja tukea. Esimerkiksi englantilaisissa yliopistoissa, joissa tutkimusrahoitushaku on ammattimaista, on onnistuttu saamaan paljon EU-rahoitusta. Suomessa sen sijaan EU-rahoitusta on saatu aika vähän, vaikka tieteellinen taso psykologiassa on erittäin korkea. Yliopiston ja laitosten palvelurakenteen tulisi uudistua ja kansainvälistyä. Onnistunut rahoitushaku ei onnistu vain tutkimuspalvelukeskuksista saatavien ohjeiden avulla vaan tarvitaan tukihenkilöstöä: sihteeriapua ja budjetinlaadinta-apua. Tällä hetkellä tärkeät tukipalvelut puuttuvat. Ihannetilanne olisi, että tutkimuksen ideat ja sisällöllinen tekeminen tulisivat tutkijoilta ja osaava koulutettu väki, jolla on teknistä tietotaitoa rahoituksen hakemisesta, ottaisi suuremman vastuun hakemusten tekemisestä. 7
8 F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Tieteen ja käytännön vuoropuhelu on psykologiassa tärkeää: tutkimus hyödyntää yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemista, käytäntöjä ja lainsäädäntöä. Interventiotutkimuksia tehdään kuitenkin liian vähän, koska rahoituksen saaminen tähän tarkoitukseen on Suomessa hankalaa. Näyttöön perustuvia psykologian sovelluksia tarvitaan Näyttöön perustuvalle kliinisten sovellusten kehittämiselle on suuri tarve, koska ne luovat psykologisen kliinisen toiminnan pohjan. Psykologien tieteellinen neuvottelukunta on jo käynnistänyt näyttöön perustuvan psykologian selvitystyön. Alalla tarvitaan lisää nimenomaan suomalaista tutkimusta, jonka tuloksia voidaan hyödyntää Suomen yhteiskunnan tilanne ja rakenteet huomioiden. Kommentteja psykologian pienryhmän raporttiin (Laajennettu asiantuntijaryhmä: Hietanen, Laine, Leiman ja Niemi) Pienryhmän raportti on huolellisesti valmisteltu ja siinä kiinnitetään huomio monipuolisesti psykologian alan tieteen tilaan, tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen, niiden vahvuuksiin/mahdollisuuksiin ja heikkouksiin/uhkiin. Raportin esittämiin näkökohtiin on helppo yhtyä. Raportissa tuodaan esille Psykonet-verkoston keskeinen asema psykologian alan tutkimusyhteistyön ja koulutuksen kehittämisessä samoin kuin se, kuinka tämän yhteistyön jatkuminen on vaarassa muuttuneen rahoitustilanteen myötä. Tämä on seikka, joka todellakin ansaitsee huomiota. Runsaan kymmenen vuoden aikana Suomen psykologian laitokset ovat luoneet toimintatavan, jolla kohottaa alansa tutkimuksen ja koulutuksen tasoa. Psykonetverkoston toiminnan avulla psykologian laitokset ovat voineet koordinoidusti hoitaa useita erilaisia psykologialle tärkeitä tiede- ja koulutuspolitiikkaan liittyviä asioita. Jo toteutuneet (erillisrahoituksen päättyminen) ja mahdollisesti tulevat muutokset toiminnan rahoitukseen liittyen (valtakunnallisten tohtoriohjelmien hajoaminen) voivat potentiaalisesti merkittävällä tavalla hidastaa psykologian alan kehittymistä Suomessa tulevina vuosina. Yliopistojen oikeudellisen aseman muututtua vuoden 2010 alusta ja jo ennen sitä on vallinnut muutosmyllytys, jolle ei näytä tulevan loppua. Heikosti johdettujen ja vaillinaisesti perusteltujen muutosten tulva on vienyt keskittymisen ja työrauhan. Yhä vähemmän on mahdollisuutta kehittää työyhteisön visioita ja niiden toteuttamiseen tarvittavia toimintamuotoja. Tilalle on tullut amatöörimäinen puhe rahasta, joka tällä hetkellä värittää yliopiston arkea. Valitettavan laajalle on levinnyt vaikutelma, ettei tilanne enää ole yliopistojen hallitusten ja operatiivisen johdon hallinnassa. Psykologian kohdalla tämä näkyy toimintaympäristön selkeänä huonontumisena. Psykologia on luonteensa puolesta monitieteistä, mikä näkyy erityisesti tieteellisessä julkaisemisessa. Kaikkialla näkyvä pyrkimys asioiden keskittämiseen on luonut uhkakuvan, että yhteistyö suuremman alueen kuten lääketieteen kanssa saattaa olla jopa vahingoksi. On pelättävissä, että haut tehdään Web of 8
9 Sciencen ilmoittamien tieteenalojen eikä tutkijoiden taustaorganisaatioiden perusteella. Lääketieteen lehdet eivät noteeraa psykologiaa toissijaiseksi alueekseen, jolloin psykologian tieteellisistä julkaisuista koeajon perusteella mahdollisesti yli puolet jää tunnistamatta alan tuotoksina. Erityisesti tämä haittaisi Helsingin yliopiston psykologian tutkijoita, joiden runsaasta tuotannosta valtaosa ilmestyy muissa kuin psykologian lehdissä. Kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen osasto on pienryhmän raportissa ehkä vähän turhan kapeutunut työryhmän jäsenistön aloille. Raportissa todetaan, että psykologian laitoksilla tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, mutta valitut esimerkit ja tutkimusalueet näyttävät painottuvan kahteen suurimpaan yksikköön: Helsinkiin ja Jyväskylään. Lienee aiheellista muistuttaa, että korkeatasoista tutkimusta tehdään (kilpaillulla tutkimusrahoituksella) myös muissa yksiköissä. Kokonaisvolyymit ovat pienempiä, mutta tutkimuksen laatutaso sinänsä edustaa samaa korkeaa tasoa. Esimerkiksi kliininen neuropsykologia ja myös monitieteinen psykoterapiatutkimus (josta esim. Helsingin psykoterapiaprojekti on kansainvälisesti erittäin tunnettu alalla) voivat hyvin perustein myös sisältyä listaukseen. Psykologian tutkimusta on erityisesti vienyt eteenpäin akatemiaprofessoreiden johtama ja itse tekemä työ. Viimeaikainen kehitys on tässä suhteessa ollut hämmentävää, sillä psykologiaan hyvin vertautuvilta aloilta on tähän tavoiteltuun asemaan päässyt dokumentoidusti heikommilla ansioilla kuin mitä nimittämättä jääneillä psykologian edustajilla on esittää. Asiaa seuraaville on jäänyt arvoitukseksi, johtuuko tämä asiantuntijoiden valinnasta vai Suomen Akatemian noudattamasta jakolinjasta. Raportin yleiskatsaus on hyvä, ja on helppo täysin allekirjoittaa ryhmän ilmaisema huoli yliopistojen nykyisestä tilasta ja sen heijastumisesta psykologiseen tutkimukseen. Työryhmän ehdotukset ovat kauttaaltaan erittäin kohdallisia. Huolestuttavaa vain on, että maassamme vallitseva megatrendi tieteen ja korkeamman opetuksen rahoittamisessa ja organisoinnissa pysyy supistuvalla ja keskittyvällä linjallaan, jossa pienet jäävät jalkoihin. 9
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotSuomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotTutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto
Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit
LisätiedotApulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa
Apulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa Helsingin yliopiston johtosäännössä on määritelty professorin ( 34) ja apulaisprofessorin ( 37) kelpoisuusvaatimukset. Tällä
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotSuomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila
Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila 27.11.2018 1 Miksi kansainvälinen vertailu on tärkeää? Tiede on kansainvälistä Tiede perustuu arvioinnille Suomalainen tiede on jatkuvasti
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotAsk & Apply -kiertue 2013
Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU
LisätiedotHelsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014
Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos
LisätiedotJulkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta
Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotIdeasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu
1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden
LisätiedotLuo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
LisätiedotMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan
LisätiedotSuomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND
Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun
LisätiedotSYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät
SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat
Lisätiedot2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ
Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden
LisätiedotKirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)
Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotRiskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti
Riskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti on valtakunnallinen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus,
LisätiedotKliiniset lääketieteet
Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
LisätiedotICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
LisätiedotMiksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia
Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotApurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotTUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen
TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotURALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena
LisätiedotHakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015
Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotYliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma
Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotKunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa
Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotJulkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä
Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotKokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotProfessorikunnan uudistuminen ja rekrytointi
1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.
LisätiedotAvoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotLaatutyö ja opetuksen kehittäminen
Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien
LisätiedotTiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!
HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön
LisätiedotTutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia
Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotTohtoriopintojen rahoitus
Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotTyönjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén
Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotUudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013
Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotSTM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY
STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotA. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle
Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto
LisätiedotJatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen
Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
LisätiedotTeknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka
Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu
LisätiedotTukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa
Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä
LisätiedotInfrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista
LisätiedotLiikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa
Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotKOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto
KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
LisätiedotKeskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta
LisätiedotTutkimuksen huippulaatu menestystekijänä
Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotTKI O. Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiorakenne syntyykö uutta?
TKI O Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiorakenne syntyykö uutta? Marketta Rajavaara, professori, Helsingin yliopisto marketta.rajavaara@helsinki.fi Sosiaalihuollon näkymät - työkokous Helsingin kuntatalo
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
Lisätiedotja Jyväskylän yliopisto
Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisuyksikkö pekka.olsbo@jyu.fi p. 050-5818355
LisätiedotEettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto
Eettisen toimikunnan työskentely Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Toimikunnan asema Toimikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa Toiminta perustuu rehtorin päätökseen Toimikunnan tehtävä Eettisten asioiden
LisätiedotYliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta. Vararehtori Johanna Björkroth
Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta Vararehtori Johanna Björkroth JOE Tkmhallinnon pvät 26.8.2010 1 Yliopistolaki 2 luku Tutkimus ja opetus 6 Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotKoulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen
Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu
LisätiedotLaatukoulutus 22.05.2007 TUTKIMUKSEN LAADUN MITTAREISTA
Laatukoulutus 22.05.2007 TUTKIMUKSEN LAADUN MITTAREISTA Tutkimuspäällikkö Sirkka-Liisa Korppi-Tommola Miten tutkimuksen laatua mitataan? Tutkimuksen arvioinnissa käytettyjä mittareita Opetusministeriön
LisätiedotICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma
ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma Juha Latikka Johtava tiedeasiantuntija 1 ACADEMY OF FINLAND ICT2023-ohjelma ICT 2015 työryhmä: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen http://www.tem.fi/files/35440/temjul_4_2013_web.pdf
LisätiedotKohti visiota näkökulmia tulokselliseen ja hyvinvoivaan korkeakoulutyöhön
Kohti visiota näkökulmia tulokselliseen ja hyvinvoivaan korkeakoulutyöhön Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Marjo Heikkinen ja asiakkuuspäällikkö Tero Virtanen 1 Työhyvinvointi syntyy onnistumisesta ydintehtävässä
LisätiedotPorin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori
Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen
LisätiedotProfessori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o
Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki
LisätiedotAVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN
AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Kuopio 27.9.2013 Sirpa Virta Professori, turvallisuushallinto Avain: yhteisen intressin / tavoitteen olemassaolo ja tunnistaminen III kansallisen turvallisuustutkimuksen
LisätiedotCASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio
1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotMiten pääsen alkuun?
26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
Lisätiedot