Psykologia. Työryhmän osallistujat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykologia. Työryhmän osallistujat"

Transkriptio

1 Psykologia Työryhmän osallistujat Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Kimmo Alho, Helsingin yliopisto Jari Hietanen, Tampereen yliopisto Matti Laine, Åbo Akademi Mikael Leiman, Itä-Suomen yliopisto Pekka Niemi, Turun yliopisto Jari-Erik Nurmi, Jyväskylän yliopisto Lea Pulkkinen, Jyväskylän yliopisto Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos (asiatuntijasihteeri) Esipuhe Ryhmän toiminta Raportin lähtökohtana oli Suomen Akatemian nimeämän pienryhmän kokous klo Asiantuntijaryhmän laajentaminen: Psykologian pienryhmä totesi pidetyn kokouksen aluksi, että se ei edusta riittävän hyvin Suomen koko psykologian laajaa kenttää sisältöjen eikä laitosten/yliopistojen osalta. Tämän vuoksi pienryhmän raportti päätettiin lähettää kommentoitavaksi seuraaville senioriasiantuntijoille, jotka lupautuivat tehtävään: Professori Jari Hietanen, Tampereen yliopisto Professori Matti Laine, Åbo Akademi Professori emeritus Mikael Leiman, Itä-Suomen yliopisto Professori Pekka Niemi, Turun yliopisto 1

2 A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Psykologian kannalta merkityksellisimmät toimintaympäristön muutokset liittyvät muutoksiin tutkimusrahoitusmallissa, yliopistohallinnossa, Suomen Akatemiassa ja Psykonet-verkostossa Tutkimukseen tarvitaan lisää henkilötyövuosia ja aputyövoimaa Kokonaisrahoitusmalli on johtanut siihen, että hankkeista muodostuu aikaisempaa kalliimpia ja niitä on siksi aiempaa vähemmän. Tämä on erityisen haitallista vahvasti Suomen Akatemian rahoituksesta riippuvaiselle psykologian alan tutkimukselle. Myös yliopistohallinnossa on tapahtunut isoja muutoksia, jotka ovat syöneet tutkimukseen käytettävissä olevaa aikaa: johtamistapa on muuttunut, palveluita on karsittu laitoksista ja aputyövoimaa on vähennetty. Palveluiden vähentämisen vuoksi professorit ja tutkijat eivät voi keskittyä koulutustaan vastaaviin ydintehtäviinsä eli tutkimukseen ja opetukseen, vaan he joutuvat hoitamaan lukuisia tehtäviä, jotka kuuluisivat sihteereille ja taloushallinnolle. Aputyövoiman puutteen vuoksi myös esimerkiksi mahdollisuus ottaa vastaan merkittäviä kansainvälisiä luottamustehtäviä ja edistää liikkuvuutta ovat vaarantuneet: tärkeistäkin tehtävistä joutuu kieltäytymään, jos tehtävän hoitamisen tueksi ei ole saatavissa resursseja. Kun tukea ei saa riittävästi omasta organisaatiosta, yhteistyön rakentaminen, budjettien hoito ja muu hallinnointi ovat yksittäisten ihmisten jaksamisen varassa. Psykologiatieteen vahva asema on uhattuna Psykologiassa on tehty suhteellisen pienellä tutkijamäärällä valtavasti töitä ja myös onnistuttu, mikä näkyy kansainvälissä arvioissa erittäin korkeana tutkimuksen tasona. Psykonet-verkosto on ollut tässä yksi keino, jonka avulla on vahvistettu tutkimusyhteistyötä ja tohtorikoulutusta. Pienryhmä kuitenkin näkee, että edellisen Suomen tieteen tila ja taso raportin aikana psykologian asema tieteenalana oli vahvempi kuin tällä hetkellä. Viimeaikaiset yliopiston toimintaympäristön muutokset eivät ole tuottaneet sellaisia uusia rakenteita, jotka tukisivat yhteistyötä, vaan uudet rakenteet pikemminkin pirstoavat aiempaa yhteistyötä. Psykonet-verkoston heikentyminen opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksen päätyttyä ja pelko psykologian valtakunnallisen tohtoriohjelman hajoamisesta uhkaavat ennen niin dynaamista tieteenalaamme: se mitä on yhteistyön avulla saavutettu, ollaan pahimmassa tapauksessa menettämässä. Pienessä maassa olisi erityisen tärkeää, että toimintaympäristö ja institutionaaliset rakenteet tukevat yhteistyötä. Myös psykologiatieteen näkyvyys on heikentynyt. Yliopiston rakenteelliset muutokset ovat johtaneet laitosten yhdistämiseen ja tällä hetkellä psykologialla on oma laitos vain Jyväskylän yliopistossa. Psykologia ei ole selkeästi tieteenalana edustettuna myöskään tutkimuslaitoksissa eikä sillä ole omaa tutkimuslaitosta, mikä voisi edistää tieteenalan ja menetelmien kehittämistä sekä tutkimuksen laajentamista entistä soveltavampiin kysymyksiin. Tällä hetkellä suurin osa tutkijoista toimii yliopistoissa ja korkeakouluissa. Suomen Akatemian toimikuntaan toivotaan psykologian edustusta: vaikka kyseessä on pieni tieteenala, on psykologia kuitenkin oma koulutusalansa ja tutkimusrahoituksen määrän ja tutkimuksen tuloksellisuuden ja tason suhteen merkittävä tieteenala. 2

3 Psykologiatieteen yhteiskunnallista merkitystä ei ole riittävän hyvin tunnistettu ja huomioitu Suomessa eikä Euroopan tasolla. Esimerkiksi EU:n puiteohjelmiin olisi tärkeää saada vahvemmin esiin ihmisen, hyvinvoinnin ja perheen näkökulman merkitys koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ja menestykselle. Tämän näkökulman esiintuominen parantaisi psykologian mahdollisuuksia tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Tieteenalamme korkea kansainvälinen taso tulee esiin julkaisujen määrissä ja laadussa. Maamme psykologian laitoksia kiitetään monissa kansainvälisissä arvioissa. Huippuyksiköillä on ollut merkittävä rooli tieteenalamme kehityksessä. Myös kansainvälinen yhteistyö on vilkasta ja hedelmällistä. Suomessa erityistä on vahva perustutkimusosaaminen ja uudet aluevaltaukset. Psykologinen tutkimus Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoista ja verkostoitunutta Psykologian tutkimuksen keskeisimpiä aloja Suomessa ovat kognitiivinen neurotiede, oppimisen ja motivaation tutkimus, kehityspsykologia sekä työ- ja organisaatiopsykologia. Viime vuosina on noussut myös uusia teemoja, kuten musiikinpsykologian ja emootioiden tutkimus. Monet vahvat tutkimusalat ovat löytäneet toisensa ja luoneet siten uusia keskeisiä tutkimuskysymyksiä. Esimerkiksi kehityspsykologia ja kognitiivinen neurotiede tekevät yhteistyötä. Kehityspsykologisen tutkimuksen alue on laajentunut koskemaan lapsen kehityksen lisäksi myös aikuisikään liittyviä kysymyksiä. Tieteenalamme on päässyt pienillä resursseilla kansainväliselle huipulle. Psykologian alalla julkaistujen Suomessa tehtyjen tieteellisten artikkeleiden määrät ovat kasvaneet tasaisesti. Korkea kansainvälinen taso on tullut esiin myös maamme psykologian laitosten arvioinneissa erittäin hyvin tai erinomaisin arvosanoin. Esimerkiksi Jyväskylän psykologian laitos on arvioitu maailman parhaan 5 % joukkoon ja huomiota ovat kiinnittäneet erityisesti maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset pitkittäistutkimukset sekä oppimisen ja motivaation ja oppimisvaikeuksien tutkimus, jotka ovat nousseet kansallisten huippututkimusyksikköjen joukkoon. Samoin Helsingin yliopiston psykologian laitos on saanut korkeimman mahdollisen arvion Helsingin yliopiston sisäisessä kansainvälisessä arvioinnissa ja Excellence Group Psychology 2009 statuksen CHE-arviossa (www.che.de). Kansainvälinen yhteistyö on vilkasta erityisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan vahvojen tutkimusmaiden kanssa, mutta yhteistyötä on laajennettu myös joidenkin BRIC-maiden (Venäjä, Kiina) suuntaan muun muassa Suomen Akatemian tuella. Yhteistyö uusien maiden kanssa on tulevaisuuden mahdollisuus, jota helpottaisi erityisrahoitus yhteistyön tukemiseen. Huippuyksiköiden ja resurssien väheneminen vaarantavat hyvän tason säilymisen Suomalaisen psykologian huimaa kehittymistä ovat edistäneet tutkimuksen huippuyksiköt ja akatemiaprofessuurit. Tällä hetkellä psykologiassa ei ole akatemiaprofessoreita eikä FiDiProrahoitusta (Finland Distinguished Professor Programme), ja tutkimuksen huippuyksiköiden kaudet ovat päättyneet tai päättymässä. Tilanne vaarantaa psykologian erinomaisen tason säilymisen ja tieteenalan kehittymisen, mikä saattaa tulla esiin vasta vuosien kuluttua, kun päättyneiden ja päättyvien hankkeiden viimeisetkin julkaisut valmistuvat. Suomen Akatemian tulisikin 3

4 rahoituspäätoksissään ottaa enemmän huomioon tutkimuksen taso kuin tieteenalojen tukemisen tasapuolisuus. Kaiken kaikkiaan psykologian alalla ei ole tapahtunut sellaista resurssien kasvua, joka vastaisi tutkimuksen korkeaa tieteellistä laatua ja julkaisujen impaktilukuja. Suorituksina tarkasteltuna tieteenala on kehittynyt hienosti, mutta esimerkiksi professoreiden määrä ei ole lisääntynyt vahvoillakaan tutkimusaloilla. Taustalla on institutionaalisia esteitä: kun työsuhteet ovat sidoksissa koulutusmääriin, niitä ei saada lisää, koska koulutusmäärätkään eivät ole lisääntyneet. Psykologian yliopistollisten tutkimus- ja opetustehtävien puuttuessa ihmiset ovat siirtyneet lähialoille, kuten muun muassa tekniikan ja kasvatustieteen aloille. Tällainen tieteenalan menestys ja kasvu ei kuitenkaan tuo esiin psykologiaa omana tieteenalanaan - piiloon jää psykologian todellinen vaikuttavuus ja laajuus. Monitieteisyys on psykologiassa vahvuus mutta heikentää tieteenalamme näkyvyyttä Monitieteinen tutkimus on psykologian vahvuus. Suomalaisen psykologian korkea metodologinen taso on luonut hyvät mahdollisuudet monitieteisen tutkimuksen lisääntymiseen ja kantaa tutkimusta pitkälle tulevaisuuteen. Erityisesti kognitiivinen neurotiede, kouluun ja oppimiseen liittyvä tutkimus sekä yhteistyö epidemiologisissa ja muissa lääketieteellisissä tutkimuksissa tulevat psykologian alalla vahvoina esiin. Uusina monitieteisinä aloina on noussut genetiikan tutkimus, kuten geenien merkitys käyttäytymisen ohjaajana. Institutionaaliset rakenteet eivät kuitenkaan tällä hetkellä tue monitieteisyyden lisääntymistä yksittäisen tieteenalan kohdalla. Mitä enemmän tehdään monitieteistä tutkimusta, sitä vähemmän esimerkiksi psykologia tieteenalana näkyy suunnitelluissa arvioinneissa: monitieteisessä tutkimusryhmässä ei tule esiin kuinka suuri osuus rahoituksesta kohdistuu psykologian alalle. Psykologia laajentuu uusille aloille Psykologian alalla on nähtävissä useita kansainvälisesti tärkeitä nousevia aloja, jotka on helppo tunnistaa myös Suomessa. Yksi on psykologisen tutkimuksen metodologian kehittäminen. Kehityspsykologisessa tutkimuksessa tulee nousemaan esiin lapsen ja vanhempien molemminpuolinen vuorovaikutus sekä koko elämänkaaren merkitys ja sukupolvien ketju. Oppimisvaikeuksien tutkimus on jo vahvaa erityisesti lasten tutkimuksessa. Jatkossa oppimistutkimuksen kysymyksinä korostuvat myös luokkavuorovaikutukseen, kuntoutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja mediaoppimiseen liittyvät kysymykset. Tulevaisuudessa on tarvetta myös syrjäytymisen tutkimiselle, jota koskevia aineistoja ollaan parhaillaan keräämässä. Ikääntymistutkimuksessa psykologisen tutkimuksen tarve on myös erittäin tärkeä. Tulevaisuuden tärkeitä tutkimusteemoja ovat eläkkeelle siirtyminen, työssä jaksaminen, työelämän kuormittavuus ja toimintakyky. Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimukselle on kasvava tarve, myös liitettynä ikäkysymykseen. Tietotekniikka nousee tulevaisuudessa psykologian tutkimuksessa esiin myös interventioiden ja tutkimuksen välineenä. Prosessitutkimus nousee tiedonhankinnan muotona ja tarjoaa tutkimukselle uusia metodeita ja sovellettavuutta. 4

5 C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtoritutkinnon vaatimukset ovat psykologian alalla kovat ja tulevaisuudessa painotusta tulisi siirtää post doc -vaiheeseen. Tutkijanura tulisi saada houkuttelevammaksi. Psykologian tohtoritutkinto on vaativa Psykologiassa tohtorikoulutus on korkeatasoista ja tohtoritutkinto on vaativa. Väitöskirjojen laatu on noussut ja yhtenäistynyt. Suomalaisten vastaväitelleiden tutkijoiden taitotaso on erinomainen - myös kansainvälisten vertailujen mukaan - ja he pärjäävät hyvin esimerkiksi kansainvälisten post doc -paikkojen haussa. Tohtorikoulutuksen lisääntymisen huippuvuodet sijoittuivat luvuille, jolloin tutkimusrahoitusta oli saatavilla helposti. Nykyään on huomattavasti vaikeampaa löytää tohtoriopiskelijoille rahoitusta. Tulevaisuudessa tohtorikoulutuksen vaatimuksia tulee pienentää ja vaadittujen julkaisuiden määrästä tinkiä, jotta psykologian tohtoriksi olisi mahdollista valmistua suositellussa neljässä vuodessa. Suomalainen tohtorikoulutus tulisi rinnastaa esimerkiksi Englannin ja USA:n tohtorikoulutuksiin, jossa lyhyemmän koulutuksen pohjalta voi suuntautua hallinnollisiin tai soveltaviin tehtäviin ja post doc -koulutuksen kautta tutkijanuralle. Post doc -vaiheeseen ja tutkijanuraan tulisi panostaa Psykologian tutkijakoulutuksen painotusta tulee siirtää aikaisempaa enemmän post doc - vaiheeseen, mikä lisää eri projekteissa toimimista ja laajentaa kokemusta kouluttamiseen osallistumisessa. Psykologiassa tarvitaan aikaisempaa enemmän tutkijatohtoripaikkoja myös yliopistoille, minkä avulla turvataan tieteenalan jatkokehitys, kansainvälisyys ja liikkuvuus. Erityisesti tarvitaan keinoja tarjota pidempiaikaisia kansainvälisiä post doc -paikkoja Suomeen tuleville tutkijoille, jotta meillä on mahdollista kilpailla suosittujen post doc -maiden, esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa. Yliopistoihin tarvitaan myös uusia tutkijanuramahdollisuuksia ja urapolkujärjestelmätyyppistä jatkumoa. Nykyään tutkijatohtorikauden päätyttyä on vaikeaa päästä yliopistotehtäviin. Tutkijanuraa ei nykyään myöskään koeta Suomessa houkuttelevaksi, mikä johtuu usein tutkijoiden palkkaustasosta. Parhaat tohtorit eivät päädy meillä välttämättä tutkijoiksi ja ulkomailla työskennelleiden psykologian tutkijoiden paluu Suomeen on vaikeaa. D. Liikkuvuus ja verkostot Psykologian alalla on paljon yhteisjulkaisuina näkyvää kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja, ja liikkuvuus on hyvällä mallilla, vaikkei sitä näytetä arvostettavan yhtä lailla kuin aikaisemmin. Tarvitaankin uudentyyppisiä joustavia rahoitusmahdollisuuksia. Liikkuvuus on psykologian alalla aktiivista Kansainvälinen yhteistyö on psykologiassa aktiivista, ja tutkijat ovat mukana lukuisissa tutkimusverkostoissa. Yhteistyötä on rakennettu myös lähialueiden kanssa, ja pohjoismaiset huippuyksiköt ja pohjoismais-balttilainen tohtorikoulutus ovat edistäneet yhteistyötä ja 5

6 madaltaneet liikkuvuuden kynnyksiä. Jatkossa erityisesti nuoremman tutkijapolven rekrytoinneissa tulisi osata hyödyntää lähialueita, joissa Suomeen tuleminen koetaan usein houkuttelevammaksi kuin kaukaisemmissa maissa. Valitettavan usein Suomi on läpikulkumaa, jossa ei tarjota tutkijoille jatkomahdollisuuksia ja näin myös ulkomaiset tutkijat hakeutuvat täältä eteenpäin. Liikkuvuutta ei ole vain yksittäisten tutkijoiden siirtymiset maasta toiseen. Kansainvälisyyttä on myös se, että monien väitöskirjojen osajulkaisuja on tehty yhdessä ulkomaisten tutkijoiden kanssa. Tällä tavoin tohtorikoulutettava voi hyötyä kansainvälisestä yhteistyöstä - kyse ei ole vain siirtymisestä maasta toiseen. Yhteistyö usean eri suomalaisen yliopiston kanssa on myös tärkeää tutkijan urakehityksen ja osaamisen kannalta. Psykologiatieteellä on yhtymäkohtia ja mahdollisuus laajentaa yhteistyötä myös uusin suuntiin, esimerkiksi tutkijakollegiumit tarjoavat hyvän ympäristön monitieteiseen tietotaidon jakamiseen ja niihin olisi hyvä saada jatkossa lisää psykologiedustusta. Liikkuvuuden arvostusta ja mahdollisuuksia tulee parantaa Jos kansainvälistä liikkuvuutta halutaan edistää, tarvitaan myös selkeitä professuurien ja lehtoraattien täyttöprosesseihin liittyviä käytäntöjä, joissa kansainvälisiä tutkijakausia arvostetaan. Tällä hetkellä tutkimusmaailmassa ei näytä olevan samanlaista painetta lähteä ulkomaille kuin aikaisemmin - asian arvostusta ja ulkomailla työskentelyn arvoa tulisi nostaa. Kansainväliseen tohtorikoulutukseen olisi hyvä saada malli, johon sisältyy ulkomailla työskentelyn lisäksi myös kotimaahan paluu ja siellä tutkimuksen käynnistäminen. Tällä hetkellä eri maiden käytännöt ja organisatoriset rakenteet vaikeuttavat sujuvaa liikkumista ja rahoituksen hakeminen kansainväliseen tohtorikoulutukseen on ollut työlästä. Tarvitaan myös kevyempiä rahoitusmahdollisuuksia, joiden avulla on mahdollista tutkijanuran joka vaiheessa tehdä edes lyhyitä vierailuita ulkomaille ja joiden avulla saadaan nopeammin ulkomaisia tutkijoita Suomeen vieraiksi. Ulkomaisten tulijoiden rekrytointia voisi houkutella yhden palveluluukun periaate. Houkuttimena toimisi myös akateemisten henkilöiden puolisoiden rekrytoinnin parantaminen ja Suomen hyvän infrastruktuurin ja korkeatasoisten julkisten koulujen ja opetuksen markkinointi perheellisille tulijoille. Tarvitaan myös panostusta Suomen yliopistojen puolelta, koska ulkomaisen tutkijan itse hankkima rahoitus ei yleensä riitä. Suomen Akatemian apu olisi arvokasta tällaisten palveluiden järjestämisessä. Professoreiden sapattivuosijärjestelmää tarvitaan Tutkimukseen käytettävissä olevia henkilötyövuosia vaarantaa Suomen Akatemian varttuneiden tutkijoiden järjestelmän poistaminen. Nykyisessä tilanteessa akateemisesti pätevimmät henkilöt eivät pääse tekemään riittävästi tutkimusta, koska tutkimusintensiivisiä periodeja on vaikea järjestää ilman Akatemian rahoitusta. Professoreiden sapattivuosi (jota olisi parempi kutsua tutkimusintensiiviseksi kaudeksi) tulisi saada Suomeenkin normaalikäytännöksi. Se tukisi myös vastavuoroisuutta: kun lähdetään vuodeksi tutkimustyöhön ulkomaille, luodaan uutta tutkimusta ja kansainvälisiä kontakteja, joiden pohjalta saadaan houkuteltua Suomeen tutkijoita muun muassa vastavuoroisesti sapattivuosikausiksi. 6

7 E. Tutkimuksen infrastruktuurit Psykologia on laitevaltainen ala, joka vaatii paljon tutkimusinfrastruktuurilta. Psykologian vertailukohtana ei tältä osin voi pitää muita yhteiskuntatieteellisiä aloja; psykologiassa valtaosa tutkimuksesta edellyttää laitteita. Psykologian kohdalla infrastruktuuri tulee ymmärtää laajasti. Tieteenala ei tarvitse vain koneita, laitteita ja tutkimusympäristöjä, vaan myös arkistoidut tutkimusaineistot ja menetelmäosaaminen on ymmärrettävä infrastruktuureiksi. Tutkimuslaitteiden rahoitustilanne on heikko Tutkimuslaiterahoitustilanne on heikentynyt ja tarvittaviin kalliisiin investointeihin on vaikeaa saada rahoitusta. Tutkijat ovat kuitenkin luoneet hyvällä yhteistyöllä onnistumisen mahdollisuuksia, esimerkiksi aivotutkimuspuolella on laitehankinnoissa ja laitteistojen käytössä tehty yhteistyötä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja HUS:n kesken. Vastaavasti Turun yliopisto, Åbo Akademi ja TYKS ovat luoneet yhteistyöllä valtakunnallisen PET-keskuksen. Suuremman rahoituksen avulla Suomeen voisi kehittää eräänlaisen psykologian CERN:in, joka tarjoaisi hyvät ja kansainvälisesti houkuttelevat fasiliteetit tutkimuksen tekemiseen. Korkea menetelmäosaaminen mahdollistaa ainutlaatuiset tutkimusaineistot Psykologiassa tutkimusinfrastruktuuriin kuuluu myös korkeatasoinen menetelmäosaaminen, mikä tulee esiin esimerkiksi maailman mittakaavassakin poikkeuksellisissa pitkittäistutkimuksen aineistoissa. Suomessa psykologiassa ei ole kuitenkaan vastaavia laajoja aineistoja kuin brittikohorttiaineistot, joiden keräämiseen maassamme olisi kuitenkin tavanomaista paremmat edellytykset pitkälle kehittyneen väestötieto-järjestelmän ja pienen maastamuuton vuoksi. Suomessa olisi erinomaiset mahdollisuudet kerätä tieteenalojen yhteisiä isoja kohorttiaineistoja, joissa olisi mukana myös psykologisia muuttujia. Tämä toimisi houkuttimena myös kansainvälisille huippututkijoille. Psykologiassa tarvitaan myös rahoitusta olemassa olevien aineistojen avaamiseen. Esimerkiksi yhteiskunnallinen tietoarkisto Tampereen yliopistossa sisältää tällä hetkellä lähinnä yhteiskuntatieteen alaa ja psykologian aineistoja on talletettu sinne melko vähän. Psykologiassa tulisi hyödyntää tällaisia infrastruktuuripalveluita aikaisempaa enemmän. Kansainvälisen rahoituksen saaminen vaatii ammattimaista hakua Iso ongelma tutkimusinfrastruktuurissa Suomessa on, että yliopistoissa ei ole ammattimaisia tutkimusrahoituksen hakijoita. Erityisesti kansainväliset haut ovat isoja prosesseja, joihin ei tällä hetkellä saa riittävästi apua ja tukea. Esimerkiksi englantilaisissa yliopistoissa, joissa tutkimusrahoitushaku on ammattimaista, on onnistuttu saamaan paljon EU-rahoitusta. Suomessa sen sijaan EU-rahoitusta on saatu aika vähän, vaikka tieteellinen taso psykologiassa on erittäin korkea. Yliopiston ja laitosten palvelurakenteen tulisi uudistua ja kansainvälistyä. Onnistunut rahoitushaku ei onnistu vain tutkimuspalvelukeskuksista saatavien ohjeiden avulla vaan tarvitaan tukihenkilöstöä: sihteeriapua ja budjetinlaadinta-apua. Tällä hetkellä tärkeät tukipalvelut puuttuvat. Ihannetilanne olisi, että tutkimuksen ideat ja sisällöllinen tekeminen tulisivat tutkijoilta ja osaava koulutettu väki, jolla on teknistä tietotaitoa rahoituksen hakemisesta, ottaisi suuremman vastuun hakemusten tekemisestä. 7

8 F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Tieteen ja käytännön vuoropuhelu on psykologiassa tärkeää: tutkimus hyödyntää yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemista, käytäntöjä ja lainsäädäntöä. Interventiotutkimuksia tehdään kuitenkin liian vähän, koska rahoituksen saaminen tähän tarkoitukseen on Suomessa hankalaa. Näyttöön perustuvia psykologian sovelluksia tarvitaan Näyttöön perustuvalle kliinisten sovellusten kehittämiselle on suuri tarve, koska ne luovat psykologisen kliinisen toiminnan pohjan. Psykologien tieteellinen neuvottelukunta on jo käynnistänyt näyttöön perustuvan psykologian selvitystyön. Alalla tarvitaan lisää nimenomaan suomalaista tutkimusta, jonka tuloksia voidaan hyödyntää Suomen yhteiskunnan tilanne ja rakenteet huomioiden. Kommentteja psykologian pienryhmän raporttiin (Laajennettu asiantuntijaryhmä: Hietanen, Laine, Leiman ja Niemi) Pienryhmän raportti on huolellisesti valmisteltu ja siinä kiinnitetään huomio monipuolisesti psykologian alan tieteen tilaan, tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen, niiden vahvuuksiin/mahdollisuuksiin ja heikkouksiin/uhkiin. Raportin esittämiin näkökohtiin on helppo yhtyä. Raportissa tuodaan esille Psykonet-verkoston keskeinen asema psykologian alan tutkimusyhteistyön ja koulutuksen kehittämisessä samoin kuin se, kuinka tämän yhteistyön jatkuminen on vaarassa muuttuneen rahoitustilanteen myötä. Tämä on seikka, joka todellakin ansaitsee huomiota. Runsaan kymmenen vuoden aikana Suomen psykologian laitokset ovat luoneet toimintatavan, jolla kohottaa alansa tutkimuksen ja koulutuksen tasoa. Psykonetverkoston toiminnan avulla psykologian laitokset ovat voineet koordinoidusti hoitaa useita erilaisia psykologialle tärkeitä tiede- ja koulutuspolitiikkaan liittyviä asioita. Jo toteutuneet (erillisrahoituksen päättyminen) ja mahdollisesti tulevat muutokset toiminnan rahoitukseen liittyen (valtakunnallisten tohtoriohjelmien hajoaminen) voivat potentiaalisesti merkittävällä tavalla hidastaa psykologian alan kehittymistä Suomessa tulevina vuosina. Yliopistojen oikeudellisen aseman muututtua vuoden 2010 alusta ja jo ennen sitä on vallinnut muutosmyllytys, jolle ei näytä tulevan loppua. Heikosti johdettujen ja vaillinaisesti perusteltujen muutosten tulva on vienyt keskittymisen ja työrauhan. Yhä vähemmän on mahdollisuutta kehittää työyhteisön visioita ja niiden toteuttamiseen tarvittavia toimintamuotoja. Tilalle on tullut amatöörimäinen puhe rahasta, joka tällä hetkellä värittää yliopiston arkea. Valitettavan laajalle on levinnyt vaikutelma, ettei tilanne enää ole yliopistojen hallitusten ja operatiivisen johdon hallinnassa. Psykologian kohdalla tämä näkyy toimintaympäristön selkeänä huonontumisena. Psykologia on luonteensa puolesta monitieteistä, mikä näkyy erityisesti tieteellisessä julkaisemisessa. Kaikkialla näkyvä pyrkimys asioiden keskittämiseen on luonut uhkakuvan, että yhteistyö suuremman alueen kuten lääketieteen kanssa saattaa olla jopa vahingoksi. On pelättävissä, että haut tehdään Web of 8

9 Sciencen ilmoittamien tieteenalojen eikä tutkijoiden taustaorganisaatioiden perusteella. Lääketieteen lehdet eivät noteeraa psykologiaa toissijaiseksi alueekseen, jolloin psykologian tieteellisistä julkaisuista koeajon perusteella mahdollisesti yli puolet jää tunnistamatta alan tuotoksina. Erityisesti tämä haittaisi Helsingin yliopiston psykologian tutkijoita, joiden runsaasta tuotannosta valtaosa ilmestyy muissa kuin psykologian lehdissä. Kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen osasto on pienryhmän raportissa ehkä vähän turhan kapeutunut työryhmän jäsenistön aloille. Raportissa todetaan, että psykologian laitoksilla tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, mutta valitut esimerkit ja tutkimusalueet näyttävät painottuvan kahteen suurimpaan yksikköön: Helsinkiin ja Jyväskylään. Lienee aiheellista muistuttaa, että korkeatasoista tutkimusta tehdään (kilpaillulla tutkimusrahoituksella) myös muissa yksiköissä. Kokonaisvolyymit ovat pienempiä, mutta tutkimuksen laatutaso sinänsä edustaa samaa korkeaa tasoa. Esimerkiksi kliininen neuropsykologia ja myös monitieteinen psykoterapiatutkimus (josta esim. Helsingin psykoterapiaprojekti on kansainvälisesti erittäin tunnettu alalla) voivat hyvin perustein myös sisältyä listaukseen. Psykologian tutkimusta on erityisesti vienyt eteenpäin akatemiaprofessoreiden johtama ja itse tekemä työ. Viimeaikainen kehitys on tässä suhteessa ollut hämmentävää, sillä psykologiaan hyvin vertautuvilta aloilta on tähän tavoiteltuun asemaan päässyt dokumentoidusti heikommilla ansioilla kuin mitä nimittämättä jääneillä psykologian edustajilla on esittää. Asiaa seuraaville on jäänyt arvoitukseksi, johtuuko tämä asiantuntijoiden valinnasta vai Suomen Akatemian noudattamasta jakolinjasta. Raportin yleiskatsaus on hyvä, ja on helppo täysin allekirjoittaa ryhmän ilmaisema huoli yliopistojen nykyisestä tilasta ja sen heijastumisesta psykologiseen tutkimukseen. Työryhmän ehdotukset ovat kauttaaltaan erittäin kohdallisia. Huolestuttavaa vain on, että maassamme vallitseva megatrendi tieteen ja korkeamman opetuksen rahoittamisessa ja organisoinnissa pysyy supistuvalla ja keskittyvällä linjallaan, jossa pienet jäävät jalkoihin. 9

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu

Lisätiedot

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta. Vararehtori Johanna Björkroth

Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta. Vararehtori Johanna Björkroth Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta Vararehtori Johanna Björkroth JOE Tkmhallinnon pvät 26.8.2010 1 Yliopistolaki 2 luku Tutkimus ja opetus 6 Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Eettisen toimikunnan työskentely Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Toimikunnan asema Toimikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa Toiminta perustuu rehtorin päätökseen Toimikunnan tehtävä Eettisten asioiden

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tieteen tila hankkeen valmistelu Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Kuopio 27.9.2013 Sirpa Virta Professori, turvallisuushallinto Avain: yhteisen intressin / tavoitteen olemassaolo ja tunnistaminen III kansallisen turvallisuustutkimuksen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Lausunto 1 (9) 12.10.2015 AKA/15/00.03.20/2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016-2019 Julkisen talouden suunnitelman eräitä

Lisätiedot

Laatukoulutus 22.05.2007 TUTKIMUKSEN LAADUN MITTAREISTA

Laatukoulutus 22.05.2007 TUTKIMUKSEN LAADUN MITTAREISTA Laatukoulutus 22.05.2007 TUTKIMUKSEN LAADUN MITTAREISTA Tutkimuspäällikkö Sirkka-Liisa Korppi-Tommola Miten tutkimuksen laatua mitataan? Tutkimuksen arvioinnissa käytettyjä mittareita Opetusministeriön

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtoriopintojen rahoitus Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtorikoulutuskyselyn 2015 kertomaa 57 % vastanneista keskustelee tutkimusrahoitusmahdollisuuksista

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

ja Jyväskylän yliopisto

ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisuyksikkö pekka.olsbo@jyu.fi p. 050-5818355

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös ja yliopiston rekrytointiohjeet TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA

Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös ja yliopiston rekrytointiohjeet TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA 28.2.2012 Jakelussa mainitut Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös 15.6.2011 ja yliopiston rekrytointiohjeet 1.9.2011 TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA Yliopiston hallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen 1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot