Katsaus vuoteen Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan

Transkriptio

1 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN Toimintakertomus 2009

2 Sisältö Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Mikkelin yliopistokeskus 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 8 Opetus 12 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen 15 Henkilöstö ja rahoitus 22 Korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyö 23 Kansainvälisyys 25

3 Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan Katsaus vuoteen 2009 V uosi 2009 oli suurten muutosten vuosi yliopistosektorilla. Eduskunta hyväksyi uuden yliopistolain, jonka myötä yliopistot saivat alkaen taloudellisen ja hallinnollisen autonomian. Lain mukaan yliopistojen päätehtävät, tutkimus ja opetus, pysyvät ennallaan ja valtio turvaa yliopistojen indeksiin sidotun perusrahoituksen. Uusi laki huomioi myös yliopistokeskukset ja vakiinnutti niiden aseman yliopistojen alueellisena yhteistyömuotona. Mikkelin yliopistokeskuksen osalta uusi yliopistolaki merkitsi muutoksia emoyliopistoissa: Helsingin kauppakorkeakoulu tuli osaksi uutta Aalto-yliopistoa ja Kuopion yliopisto osaksi Itä-Suomen yliopistoa alkaen. Suuret rakenteelliset kokonaisuudet ovat aina potentiaalinen uhka pienille yksiköille ja sivukampuksille. Mikkelissä vältyttiin suuremmilta muutoksilta vuonna Suurin syy tähän lienee se, että yliopistollinen toiminta on Mikkelissä varsin vankalla pohjalla, sillä yliopistoilta peräänkuulutetut laatu ja kansainvälisyys ovat Mikkelissä hyvällä tasolla. Kansainvälinen toiminta on Mikkelissä todella aktiivista, ja toimintavuonna se laajeni entisestään. Kansainvälisessä yhteistyössä yliopistokeskuksen painopiste on Venäjällä järjestetty Mikkelin ensimmäinen Tiedepäivä tieteen tunnetuksi tekemiseksi aloitti hyvän perinteen, sillä tieteellinen työ jää monesti suurelta yleisöltä huomaamatta. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja MTT Mikkeli. Tiedepäivässä syvennyttiin Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen -teemaan. Mikkelin Tiedepäivän yhteydessä julkistettiin myös Tieteenkesyttäjä 2009 palkinto, joka myönnettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan tutkimusjohtaja Martti Kemppiselle. Palkinto myönnetään henkilölle, joka on tuonut tiedettä esille helposti ymmärrettävässä muodossa. Palkinnon myöntäjänä toimi Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson. Vaikka yliopistosektoriin olikin tulossa merkittäviä muutoksia, ei niitä jääty ihmettelemään vuoden 2009 aikana. Yliopistokeskuksen toiminta laajeni miltei kaikilla mittareilla tarkasteltuna. Kun tähän lisätään vakaalla perustalla oleva rahoituspohja, voidaan todeta, että Mikkelissä on tehty monia asioita oikein ja tästä on hyvä jatkaa kohti tulevaa! Kimmo Mikander Kaupunginjohtaja Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 3

4 Kestävä, uudistuva ja vaikuttava yliopistoyhteisö Mikkelin yliopistokeskus Mikkelin yliopistokeskus on verkostomaisesti toimiva tiedeyhteisö, jonka toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opetukseen ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Helsingin ja Kuopion yliopistot ( alkaen Itä-Suomen yliopisto), Helsingin kauppakorkeakoulu ( alkaen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Mikkelin yliopistokeskus (MUC) tuottaa kestävää kehitystä ja yrittäjyyttä edistävää tieteellistä tutkimusta, koulutusta, sekä ratkaisuja ja toimintamalleja alueellisen kehittämisen edistämiseksi. Mikkelin yliopistokeskuksessa toimii myös kaikille avoin tieteellinen kirjasto. Toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä emoyliopistojen sekä alueen ja sen yritysten kanssa. MUC:n toiminnan painopisteet ovat yhteiskunnallinen vuorovaikutus, koulutus ja tutkimus. Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat ovat Aluekehitys ja maaseutuosaaminen Bioenergia Digitointi Elintarvikeala Luomutuotanto Materiaalitekniikka Osuustoiminta Ympäristötekniikka Yrittäjyys- ja liiketoiminta M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 4

5 Arvot ja tavoitteet Mikkelin yliopistokeskuksen toiminta nojaa vahvaan, kansainvälisesti kilpailukykyiseen tutkimusosaamiseen. Yliopistokeskuksessa tehtävä tutkimus kytkeytyy alueeseen ja täydentää emoyliopistojen osaamista. Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön kehittämishankkeiden ja aikuiskoulutuksen keinoin on oleellinen osa yliopistokeskuksen toimintaa. Yliopistokeskus tarjoaa monitieteistä ja laajaalaista yliopistollista koulutusta Etelä-Savon alueella, mikä nostaa alueen väestön koulutustasoa sekä alueen valtakunnallista merkitystä arvostettuna koulutuksen tarjoajana. Koulutuksen painopiste on aikuiskoulutuksessa. Yliopistokeskus toimii kansallisella, kansainvälisellä ja alueellisella tasolla päämääränään tuottaa vaikuttavuutta ensisijaisesti Etelä-Savon maakunnalle. Yliopistokeskus on aktiivisessa vuorovaikutuksessa alueen eri sidosryhmien, elinkeinoelämän ja niitä edustavien tahojen kanssa. Yliopistokeskuksen toiminnan arvoperustana on kestävä, uudistuva ja vaikuttava yliopistoyhteisö. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2012 Mikkelin yliopistokeskus on aluevaikuttavuudeltaan merkittävä yliopistollinen toimija Suomessa. VISIO Mikkelin yliopistokeskus on aluevaikuttavuudeltaan merkittävä yliopistollinen toimija Suomessa. TOIMINNAN TAVOITTEET Kestävä aluekehitys Elinikäinen oppiminen Yrittäjyysyhteiskunta Mikkelin yliopistokeskuksen strategia TOIMINNAN PAINOPISTEET YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Vakiintunut ja rakenteellinen elinkeinoelämä- ja sidosryhmäyhteistyö Tutkimustiedon hyödyntäminen alueen kehittämisessä kehittämishankkeiden ja palvelujen avulla Tieteen popularisointi KOULUTUS Alueen väestön koulutustason nostaminen Aikuiskoulutus Kansainväliset ja valtakunnalliset erityisohjelmat TUTKIMUS Fokusoituminen valituilla aloilla - Materiaali- ja ympäristötekniikka - Maaseutu- ja bioenergian tuotanto - Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Etelä-Savoon kohdistuva tutkimus TOIMINNAN ARVOPERUSTA Mikkelin yliopistokeskus on kestävä, uudistuva ja vaikuttava yliopistoyhteisö. M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 5

6 Toimijat Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä Kansalliskirjaston Digitointikeskus, Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus sekä International business - kandidaattiohjelma (BScBA), Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio, Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksikkö LUT Savo ja Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö. Vuonna 2009 Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) kokosi Savon alueen toimintansa yhteen LUT Savo - nimikkeen alle. Siihen kuuluvat Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden toimipisteet. Kokonaisuus käsittää energia-, materiaali- ja kuitutekniikan tutkimuksen. LUT Savo toimii aktiivisesti osana paikallista yliopistokeskusta sekä Mikkelissä että Lahdessa. Helsingin yliopisto (Hy) Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston digitointikeskus, Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) LUT Savo Mikkelin yliopistokeskuksen toimijat Koordinaatioyksikkö Helsingin yliopiston kauppakorkeakoulu (HSE) ( alkaen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) Pienyrityskeskus International business -kandidaattiohjelma (BScBA) KUopion yliopisto (Ky) ( alkaen Itä-Suomen yliopisto) Soveltavan ympäristökemian laboratorio (LAEC) Toimitilojen sijainti Yliopistokeskuksen yksiköt toimivat Mikkelissä kolmessa toimipisteessä: Yliopistokeskuskampuksella, Kasarmin kampuksella sekä Pursialan kaupunginosassa. HSE:n Pienyrityskeskuksella on toimitilat myös Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. Vuonna 2009 toimitiloissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Pienyrityskeskuksen Helsingin yksikkö muutti uusiin tiloihin Arkadiankadulle. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla on yksiköt Mikkelissä ja Seinäjoella. Ruralia-instituutti toimii yliopistokeskuksissa molemmilla paikkakunnilla. Kirkkopuiston TORI Yliopistokeskuksen toimipisteiden sijainti Mikkelissä. Karttaan on merkitty vain tärkeimmät pääkadut. M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 6

7 Hallinnollinen asema Mikkelin yliopistokeskus on emoyliopistojen ja Mikkelin kaupungin vuonna 2004 allekirjoitettuun yhteistyösopimukseen perustuva verkosto. Tavoitteena on yliopistollisten toimintojen laajentaminen ja vahvistaminen, yliopisto-opintojen tarjonnan lisääminen, yliopistollisen tutkimuksen vahvistaminen alueella sekä yliopistojen keskinäisen yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen yhdessä alueen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Yliopistoyksiköt ovat emoyliopistojensa alaisia ja itsenäisiä suhteessa Mikkelin yliopistokeskukseen. Helsingin yliopisto on Mikkelin yliopistokeskusta koordinoiva yliopisto. Vuonna 2009 ohjausryhmä päätti, että Helsingin yliopisto jatkaa edelleen koordinoivana yliopistona kaudella Yliopistokeskusyhteistyötä koordinoi ja palvelee koordinaatioyksikkö, jossa työskentelevät pääsihteeri, suunnittelija ja suunnittelusihteeri. Yliopistokeskuksen strategisesta johtamisesta vastaa ohjausryhmä, johon kuuluvat mukana olevien emoyliopistojen rehtorit ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Operatiivisesta johtamisesta vastaa johtoryhmä. Sen jäseniä ovat paikallisten yliopistoyksiköiden edustajat ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kahdesti ja johtoryhmä yhdeksän kertaa. Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmä Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Rehtori Eero O. Kasanen, Helsingin kauppakorkeakoulu Vararehtori Hannu Rantanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Rehtori Matti Uusitupa, Kuopion yliopisto Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki Vs.pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, sihteeri Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmä Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki, puheenjohtaja Johtaja David Atkinson, HSE/BScBA-ohjelma, varapuheenjohtaja, saakka. Johtaja Joan Löfgren, HSE/BScBA-ohjelma alkaen Professori Tapio Ranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Savo Professori Mika Sillanpää, Kuopion yliopisto, Soveltavan ympäristökemian laboratorio Johtaja Pentti Mustalampi, HSE/Pienyrityskeskus Johtaja Pirjo Siiskonen, HY/Ruralia-instituutti Johtaja Majlis Bremer-Laamanen, Kansalliskirjaston Digitointikeskus, Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Vs. pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, sihteeri Suunnittelusihteeri Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus, tekninen sihteeri Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii koordinoivan yliopiston rehtori. Johtoryhmän puheenjohtajuus on vaihtuva: vuosi 2004 johtaja Pirjo Siiskonen, Helsingin yliopisto, Ruralia-insituutti vuosi 2005 johtaja Pentti Mustalampi, Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus vuosi 2006 professori Mika Sillanpää, Kuopion yliopisto, Soveltavan ympäristökemian laboratorio vuosi 2007 professori Tapio Ranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkelin yksikkö vuosi 2008 kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki vuosi 2009 kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 7

8 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Y liopistokeskuksessa tehtävä tutkimus on kansainvälistä ja vastaa yritystoiminnan tarpeisiin mahdollistaen uusien innovaatioiden kehittämisen sekä liiketoiminnan lisääntymisen. Tutkimuksen avulla pyritään kasvattamaan huippuosaamista siten, että se lisäisi alueen yritysten kilpailukykyä. Mikkelin yliopistokeskus tekee tutkimus- ja kehittämistyötä kiinteässä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän, kuntien, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kärkialojen tutkimus painottuu maakunnan elinkeinoelämän kehittämisaloille ollen samalla kansainvälisesti kilpailukykyistä ja valtakunnallisesti erikoistunutta. Mikkelin yliopistokeskuksen tutkimuksen painopistealat ovat: materiaali- ja ympäristötekniikka; ohutkalvopinnoitus, puu- ja muovikomposiitit sekä ympäristö-monitorointi ja kemiallinen vedenkäsittely maaseutu ja bioenergian tuotanto; luomu, maaseutututkimus, bioenergia pk-yrittäjyys ja liiketoiminta; pk-yrittäjyys, liiketoiminta, osuustoiminta Mikkelin yliopistokeskuksessa toteutetaan vuosittain lähes 100 tutkimus- ja kehittämishanketta. Hankkeet toteutetaan pääosin ulkopuolisella projektirahoituksella. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituspohja on monipuolinen ja niiden toteuttamisessa on mukana laaja kansallinen ja kansainvälinen kumppanuusverkosto. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden päärahoituslähteet v Rakennerahastot Ministeriöt Interreg-, naapuruusohjelmat Yritykset, säätiöt EU:n suora rahoitus Suomen Akatemia TEKES Muut YHTEENSÄ M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 8

9 Yliopistokeskuksessa oli vuonna 2009 seitsemän professuuria: bioenergiatekniikka, materiaalitekniikka, yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus, yrittäjyys, myynnin johtaminen, yrittäjyyskasvatus ja ympäristöanalytiikka. Vuoden 2009 aikana yliopistokeskuksen henkilökunta julkaisi yhteensä 74 artikkelia tieteellisissä aikakauslehdissä, kokoomateoksissa ja kongressijulkaisuissa. Lisäksi Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen N-sarjassa julkaistiin 6 tutkimusraporttia. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin sarjoissa ilmestyi 4 Mikkelin yksikössä tehtyä julkaisua. Vuonna 2009 henkilökunta laati lukuisia KOTA-luokituksen ulkopuolisia julkaisuja kuten oppikirjoja, -materiaaleja ja yleistajuisia artikkeleita. Tutkimuksen tunnuslukuja v Artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa referee-käytäntö(joista kansainvälissä tieteellisissä aikakauslehdissä) (19) (19) (39) (40) Artikkelit kokoomateoksissa ja kongressijulkaisuissa (23) (joista ulkomailla julkaistut) (35) (25) (17) Kongressiesitelmät Väitöskirjat Väitöskirjojen esitarkastukset ja vastaväitökset Vertaisarvioinnit ,3 111 * Kansainvälisten tieteellisten julkaisusarjojen ja kongressijulkaisujen vertaisarvioinnit 1 tieto puuttuu HSE/PYK 2 tieto puuttuu HSE/PYK 3 Tietoa ei saatavilla (KY) M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 9

10 Materiaali- ja ympäristötekniikka Materiaalitekniikan tutkimuksessa tehdään uraauurtavaa työtä materiaalien pintojen tutkimuksessa ja ohutkalvopinnoituksessa. Ohutkalvopinnoitusmenetelmistä materiaalitekniikan laboratorio on erikoistunut atomi-kerroskasvatukseen (ALD) ja magnetroni sputterointiin. Toimintavuonna tutkimuskohteina olivat ohutkalvopinnoitetekniikan uudet sovelluskohteet. Pinnoitusprosesseja kehitetään esimerkiksi lääketieteen (BacterioSafe-hanke) ja pakkausteknologian (CALD-hanke) käyttöön. Tutkimustoiminnasta vastaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston alaisuudessa toimiva ASTRaL-laboratorio, jonka laitekanta ja osaaminen on räätälöity erityisesti tähän tarkoitukseen. Vuonna 2009 käynnistettiin suuri Materiaali-tekniikan innovaatioympäristöjen vahvistaminen - hanke, jossa pääpaino on uuden ALD-laitteen hankinnassa. Vuonna 2009 Mikkelissä aloitti toimintansa Tampereen teknillisen yliopiston lujitemuovialan tutkimusyksikkö, jossa käynnistyi muovitekniikan verkostoprofessuuri -hanke MuovePro. Hanke liittyy Etelä-Savon materiaali-ja ympäristöteknologian osaamiskokonaisuuden kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä suomalaisten komposiittialan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Valmistustekniikka painottuu menetelmiin, jotka mahdollistavat automaatioasteen nostamisen ja tuotannon nopeuttamisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yksiköllä on Mikkelissä yksi tutkimusjohtaja. Ympäristötekniikan tutkimus kohdistuu kemialliseen ympäristöanalytiikkaan ja kemiallisiin prosesseihin ympäristötekniikassa. Toiminnasta vastaa Soveltavan ympäristökemian laboratorion tutkimusryhmä, joka on osa Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitosta. Soveltavan ympäristökemian laboratorion tutkimusalat ovat ioniliikkuvuusspektrometria, ympäristöanalytiikka, nano-mittakaavan adsorptio, sähkökemialliset veden ja maaperän puhdistustekniikat ja kehittyneet hapetustekniikat. Vuonna 2009 käynnistyi mm. hanke, jossa tutkitaan erilaisten nanopinnoitteiden käyttöä yhdessä led-valon kanssa veden puhdistuksessa. Maaseutu ja bioenergia Mikkelin yliopistokeskuksessa tehtävä maaseutututkimus on monitieteistä. Se käsittää kolme osaamisalaa: luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta sekä yrittäjyys ja osuustoiminta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita. Toteuttajana toimii Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet -osaamisalalla erityinen näkökulma on elintarvikeketjujen ekologisen kestävyyden ja elintarviketurvallisuuden vahvistaminen. Core Organics -ohjelmassa jatkui kaksi hanketta. Vuonna 2009 alkoi Suomen Akatemian rahoittama ja Oulun yliopiston koordinoima SEED-hanke, jossa tavoitteena on edistää ruokajärjestelmän kestävää kehitystä ruokakasvatuksen kautta. Kehittämistoiminnassa vahvistui tutkimustiedon, käytännön ja koulutuksen välisen vuorovaikutusten vahvistaminen. Mm. Luomutietoa uudella toimintamallilla -hankkessa ryhdyttiin vuonna 2009 jalostamaan tutkimustietoa käytännönläheisempään muotoon alkutuotannon toimijoille. M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 1 0

11 Yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen teemat ovat maaseutupolitiikka, innovaatiojärjestelmät sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Suomen Akatemian hankkeet jatkuivat ja niissä tutkittiin hajautettua hallintaparadigmaa maaseutupolitiikassa ja sosiaalisen kumppanuuden muotoja sosiaalisissa innovaatioissa. Kehittämistoiminnassa uusia avauksia oli Uuden Kouvolan kanssa valmisteltu kumppanuussopimus, joka käsittelee laajasti maaseutukaupungin mahdollisuuksia. Bioenergiaan kohdistuva tutkimustoiminta painottuu bioenergian jalostusketjuun, teknologiaan ja liiketoiminnan tutkimukseen ja kehitystyöhön. Tavoitteena on vahvistaa alueen nykyistä bioenergiaosaamista ja alalla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistää Itä-Suomen energiastrategian toteutumista. Bioenergian tutkimusta toteuttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Savo. Se myös vastaa Varkaudessa Osaamiskeskusohjelman Energiateknologian klusteriohjelman toteutuksesta. Vuonna 2009 alkoi useita bioenergiatutkimushankkeita. Energiapuuta Etelä-Savosta -hankkeessa luodaan toimintamalli, jonka avulla Etelä-Savon maakunnan pienpuun energiahyötykäyttöä saadaan moninkertaistettua. Tarkastelun kohteena ovat logistiikka ja liiketoimintamallit tehokkaiden toimintaedellytysten luomiseksi metsäpolttoaineiden hankinnan arvoketjulle. JaloJäte-hankkeessa tarkastellaan biojätevirtoja, teknologiavaihtoehtoja ja sen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia Etelä-Savon alueella. Hankkeessa luodaan ja vertaillaan malleja jätteitä hyödyntävien biojalostamoiden perustamiselle. Tutkimuskumppaneina ovat HSE/Pienyrityskeskus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Suomen ympäristökeskus. Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Pk-yrittäjyyden ja liiketoiminnan tutkimusta toteuttaa Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Tutkimuksen aihepiirit käsittelevät yritysten kasvua ja kehitystä, yrittäjyysilmastoa ja -asenteita, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja strategioita sekä yrittäjyysasenteita. Tutkimustiedon avulla pyritään edesauttamaan uuden yritystoiminnan syntymistä ja tukemaan jo olemassa olevien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Pienyrityskeskus ja CEMAT (HSE:n Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus) julkaisivat vuonna 2009 kaksi tutkimusta, jotka kuvaavat luovien alojen kansainvälistymisen tilaa ja sen haasteita. Loppuvuodesta 2009 Etelä-Savossa käynnistyi Luovien alojen yrittäjyys -hanke, joka vahvistaa maakunnan luovien alojen yritysten liiketoiminnan, myyntiosaamisen ja kansainvälistymisen valmiuksia. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tehdään osuustoiminnan ja yhteisötalouden tutkimusta ja toteutetaan kehittämishankkeita. Vuonna 2009 käynnissä olevat hankkeet painottuivat tutkimukseen. Ne kohdistuivat osuustoimintaan ja yhteisötalouteen avoimien innovaatioiden ja yrittäjyyden kasvualustana sekä kolmanteen sektoriin kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa. Tuotekehittäjä Raija Alatalo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 1 1

12 Opetus Mikkelin yliopistokeskus tarjosi toimintavuonna tutkintoon johtavaa yliopistollista perusopetusta, täydennyskoulutusta, avoimen yliopiston opintoja sekä tieteellisiä jatkoopintoja tukevaa koulutusta. Säännöllistä koulutusta tarjoavat Helsingin yliopisto ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Mikkelin yliopistokeskuksen opetustarjonta on painottunut aikuiskoulutukseen. Tutkintoon johtava koulutus Helsingin kauppakorkeakoulu tarjoaa tutkintoon johtavaa koulutusta englanninkielisessä International business -kandidaattiohjelmassa (BScBA). Ohjelman hakijamäärä on kasvanut tuntuvasti. Se saavutti vuonna 2009 uuden ennätyslukeman; 1021 hakijaa. Hakemuksia ohjelmaan tuli 55:stä eri maasta, muun muassa Arabiemiirikunnista, Yhdysvalloista, Hong Kongista, Brasiliasta ja Etelä-Koreasta. Hakijoista 47 % oli Suomen kansalaisia. Uusia opiskelijoita valittiin kolme vuotta kestäviin kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon johtaviin yliopisto-opintoihin yhteensä 79. Muu arvosanaopetus Mikkelin yliopistokeskuksessa annetaan luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden (Eco Studies), monitieteisten maaseutuopintojen (Rural Studies) sekä osuustoiminnan ja yhteisötalouden (Co-op Studies) arvosanaopetusta. Opinnot on tarkoitettu suuntautumisvaihtoehdoiksi ja sivuaineopinnoiksi maisterin tutkintoa opiskeleville. Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden opinnoissa voi suo- M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 1 2

13 rittaa perus- ja aineopinnot op. Osuustoiminnassa ja yhteisötaloudessa on tarjolla perusopinnot 25 op ja valinnaisia aineopintoja 40 op. Monitieteisten maaseutuopintojen kurssit ovat aine- ja syventävien opintojen tasoisia ja opetustarjonnan laajuus on yhteensä 120 op. Rural Studies- ja Co-op Studies -ohjelmat toteutetaan usean yliopiston yhteistyönä. Rural Studies -opetusverkostoon kuuluu 10 suomalaista yliopistoa ja Co-op Studies -opetusverkostoon 9 suomalaista yliopistoa. Opiskelijat tulevat eri jäsenyliopistoista. Arvosanaopetuksen käytännön toteuttaja on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Se toimii näiden yliopistoverkostojen koordinaattorina. Vuosi 2009 oli yliopistoverkostojen viimeinen toimintavuosi OPM:n rahoituksella. Toimintaa leimasi valmistautuminen yliopistouudistukseen ja vuodesta 2010 alkavaan uuteen kauteen. Neuvotteluja verkostosopimuksien uusimisesta, jäsenmaksuista sekä täydentävästä rahoituksesta käytiin yliopistoissa erityisesti syksyn 2009 aikana. Rural Studies ja Co-op Studies -ohjelmat jatkavat usean yliopiston yhteisinä opetusverkostoina, joita koordinoidaan Mikkelistä. Co-op Studies -verkoston osalta tärkeää oli Osuustoiminnan neuvottelukunnan tekemä merkittävä rahallinen panostus, joka toteutuu viisivuotisena hankkeena ja joka käytännössä varmisti toiminnan jatkuvuuden. Syksyllä 2009 luomuopetus päätettiin integroida osaksi maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetusta Helsingin yliopistossa. Ruralia-instituutti tarjoaa tiedekunnan opetuksen käyttöön mm. verkko-opetusta, tilakäyntejä ja tilausluentoja. Ruralia-instituutti panostaa jatkossa luomualan tutkimuksen ja alan yliopistollisen täydennyskoulutuksen kehittämiseen yhdessä maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kanssa. Ruralia-instituutti järjesti vuonna 2009 ensimmäistä kertaa kesäkurssin Mikkelissä kasvintuotantotieteiden biologian opiskelijoille yhdessä Soveltavan biologian laitoksen ja MTT:n kanssa. Avoin yliopisto Mikkelin yliopistokeskuksessa avointa yliopisto-opetusta annetaan kauppatieteissä, luonnonmukaisessa maa- ja elintarviketaloudessa sekä osuustoiminnassa ja yhteisötaloudessa. Kauppatieteelliset kurssit ovat Helsingin kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston kursseja. Kurssitarjonnan suunnittelun pohjana on avoimen yliopiston väylä tutkinto-opiskelijaksi. Avoimen väylän kautta voi hakeutua opiskelijaksi joko Helsinkiin tai Mikkeliin. Vuonna 2009 kauppatieteellisiä opintoja oli tarjolla avoimina opintoina yhteensä 140 opintopistettä. Lisäksi avoimen yliopiston opiskelijat voivat erillisellä hakemuksella osallistua HSE:n International business -kandidaattiohjelman kursseille. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti antaa avointa yliopisto-opetusta luonnonmukaisessa maa- ja elintarviketaloudessa sekä osuustoiminnassa ja yhteisötaloudessa. Avoimessa yliopistossa luomuopintoja voi suorittaa perus- ja aineopintojen verran ( op). Osuustoiminnassa ja yhteisötaloudessa voi suorittaa perusopinnot (25 op). Samalla yliopistokampuksella toimiva Mikkelin kesäyliopisto järjestää eri yliopistojen tutkintovaatimusten mukaista avointa yliopisto-opetusta. Täydennyskoulutus Mikkelin yliopistokeskuksen koulutustoiminta painottuu aikuiskoulutukseen. Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen järjestämä koulutus tähtää liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja se järjestää johtamis-, yrittäjyys- ja yritysten kansainvälistymiskoulutusta. Asiakkaita ovat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten johtajat, yrittäjät ja yritysten henkilöstö. HSE Pienyrityskeskus aloitti M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 1 3

14 kolmivuotisen hankkeen, jonka tavoitteena on YES- keskuksen perustaminen Etelä-Savoon. YESkeskukset ovat alueellisia keskuksia, jotka tukevat kouluja ja muita oppilaitoksia yrittäjyyden edistämisessä. YES-keskus kohentaa muun muassa opettajien, opinto-ohjaajien ja rehtoreiden yrittäjyyskasvatustietoja ja -taitoja erityisesti lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on myös synnyttää verkostoja oppilaitosten välillä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti kouluttaa maaseudun kehittämisessä omilla osaamisaloillaan (luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet; maaseutu ja yhteiskunta; yrittäjyys ja osuustoiminta). Pääpaino toimintavuonna oli alkavien yrittäjien tietoiskutilaisuuksissa ja elintarvikealan pk-yritysten valmiuksien kehittämiseen tähtäävässä koulutuksessa. Tiedolla ja taidolla tavoitteisiin -hankkeessa valmennetaan kasvintuotannon yrittäjiä, pk-elintarvikeyrittäjiä ja luontoyrittäjiä monialaisesti. Vuonna 2009 koulutusta järjestettiin mm. laatujärjestelmien laatimisesta, tuotannon ohjauksesta ja asiakaslähtöisestä tuotekehityksestä. Ruralia-instituutin hallinnoima Uusyrityskeskus DYNAMO järjesti 69 tilaisuutta alkaville yrittäjille. Pitkiä, keskipitkiä ohjelmia ja muita kursseja järjestettiin 282 vuonna Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Yli puolet tarjonnasta oli keskipitkiä koulutusohjelmia (yli viisi pv ja alle 30 op), joita järjestettiin 160. Yrittäjyyden ja liiketoiminnan aihepiireillä oli edelleen erittäin vahva asema Mikkelin yliopistokeskuksen täydennyskoulutustarjonnassa; samoin osanottajamäärillä mitattuna. Täydennyskoulutusta toteutettiin varsinaisten koulutushankkeiden lisäksi kehittämishankkeissa. Tohtoriopiskelijoita tuettiin järjestämällä jatko-opiskelijoille kursseja mm. tieteellisestä kirjoittamisesta ja sähköisestä tiedonhausta sekä tutkimusklinikkaohjausta tutkimuksenteon eri teemoista. Opiskelijamäärät Vuonna 2009 Mikkelin yliopistokeskuksessa opiskeli kaikkiaan 5509 henkilöä. Opiskelijoita tutkintotavoitteisissa ohjelmissa oli yhteensä 752, joista International Business -kandidaattiohjelmassa 255. Arvosanaopiskelijoiden määrää kasvatti luomuopintojen (Eco Studies) suosio. Avoimessa yliopistossa oli edellisvuotta enemmän kauppatieteiden ja luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden opiskelijoita. Kokonaisopiskelijamäärä pieneni hieman edellisvuodesta. Mikkelissä suoritettiin yhteensä 79 kauppatieteiden kandidaatin (BScBA) tutkintoa vuonna Tohtorivalmennusta toteutettiin pienimuotoisesti yliopistokeskuksen oman rahoituksen turvin. Opiskelijamäärät v Kandidaattiohjelma (BScBA) Maisteriohjelmat Muu arvosanaopetus Avoin yliopisto Tohtorivalmennus * 53 Täydennyskoulutus Yhteensä * ohjelmassa mukana 125 opiskelijaa, vuonna 2008 kursseille osallistui 26 henkilöä. M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 1 4

15 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Alueellisten sidosryhmäsuhteiden vakiinnuttaminen ja kehittäminen Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunta aloitti toimintansa ja kokoontui kaksi kertaa vuonna Päätös neuvottelukunnan perustamisesta oli tehty edellisen vuoden lopulla, jolloin myös sen jäsenet nimettiin. Jo ensimmäisessä kokouksessa neuvottelukunta todettiin erinomaiseksi yhteistyöfoorumiksi yliopistokeskuksen ja alueen yritysten välillä. Yliopistokeskuksen neuvottelukunta toimii alueen ja yliopistojen välisenä vuorovaikutuskanavana ja edunvalvonnan välineenä valtakunnan tasolla. Neuvottelukunta edistää alueella tehtävää tutkimusja koulutustyötä seuraamalla tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan tilaa ja tarvetta suhteessa toimintaympäristön muutoksiin sekä tekee alueen yliopistotoimintojen kehittämistä koskevia aloitteita ja esityksiä. Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunta 2009 Maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Savon maakuntaliitto, pj. Päätoimittaja Tapio Honkamaa, Länsi-Savo Oy Asiakaspäällikkö Harri Huhta, MTT-Mikkeli Toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen, Osuuskauppa Suur-Savo Kansanedustaja Katri Komi Toimitusjohtaja Markku Kakriainen, Etelä-Savon kauppakamari Kehitysjohtaja Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki Vararehtori Markku Löytönen, Helsingin yliopisto Rehtori Heikki Saastamoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Osastopäällikkö Juha Pulliainen, Etelä-Savon TE-keskus Toimitusjohtaja Miika Puukko, Platom Oy Yrittäjä Pepita Pylkkänen, Tertin kartano Toimitusjohtaja Seppo Rantala, Helprint Oy Toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, Miktech Oy Kansanedustaja Lenita Toivakka Kansanedustaja Pauliina Viitamies Vs.pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, sihteeri Suunnittelusihteeri Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus, tekninen sihteeri M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 1 5

16 Yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyötä on vakiinnutettu emoyliopistojen ja MAMK:n yhteistyösopimuksella. Yliopistokeskuskampuksella sijaitsevan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Mikkelin yksikön kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Kumppanuus on toteutunut erityisesti yhteishankkeina. Myös MTT: n Mikkelin yksikön kanssa solmittiin v yhteistyösopimus. Sopimuksella lisätään yhteistyötä, kehitetään toimintaa ja resurssien käyttöä. Elintarvikealan tutkimuksessa yhteistyötä tehdään Etelä-Savon elintarvikealan Osaamiskeskus Ekoneum ry:n puitteissa. Se on kolmen Mikkelin seudulla toimivan tutkimus- ja kehittämisorganisaation (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, MTT:n ja MAMK:n) muodostama osaamiskeskus, joka avustaa monipuolisesti elintarvikeyrityksiä toimintansa kehittämisessä. Toimintavuonna valmisteltiin Etelä-Savon elintarviketutkimuksen strategiaa TUTKIMUKSELLA TULOKSIIN. Yliopistokeskus on keskeinen toimija DigitalMikkeli- klusterissa, jossa kehitetään digitaalisen aineiston elinkaaren hallintaa ja turvataan kansakunnan muisti. Klusterissa ovat mukana Kansalliskirjaston kansallinen digitointikeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin maakunta-arkisto ja Elinkeinoelämän Keskusarkisto. Koordinoijina toimii Mikkelin teknologiakeskus Oy (Miktech Oy). Vuonna 2009 yhteistyön muita muotoja oli muun muassa Studia Generalia Venäjä -luentosarja, joka toteutettiin yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Suomi-Venäjä -Seuran ja Etelä-Savon kauppakamarin kanssa. Tutkimustiedon hyödyntäminen alueen kehittämisessä Mikkelin yliopistokeskus on monipuolisesti yhteistyössä ympäröivän alueen ja yhteiskunnan kanssa lisätäkseen vuorovaikutusta. Tämä toteutuu ensisijaisesti tutkimuksen ja opetuksen kautta. Mikkelin yliopistokeskus on ollut aktiivisesti mukana aluekeskusohjelman ja osaamiskeskusohjelman toteuttamisessa. Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksella on merkittävä rooli alueen pyrkimyksissä luoda Mikkelistä sähköisen asioinnin ja arkistoinnin kansallinen palvelukeskus. Yliopistokeskustoiminnan vaikuttavuutta on vahvistettu erityisesti yhteisillä hankkeilla. Niitä toteutetaan yhdessä alueen muiden koulutus- ja tutkimus- sekä muiden organisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa. Osa hankkeista palvelee suoraan yrityksiä sekä muita organisaatioita ja aluetta. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on vahvistettu myös tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutuksen lisäämistä. Tutkimuksesta kilpailukykyä -hankkeessa (TUKI) kehitetään toimintamallia, jolla elintarvikeyritykset voisivat tehokkaammin ja johdonmukaisemmin hyödyntää tutkimusta toimintansa kehittämisessä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, HSE:n Pienyrityskeskuksen ja MTT:n yhteishanke on osa valtakunnallista Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittämisohjelmaa. Yliopistokeskustoimijoiden keskinäisen asiantuntijayhteistyön tiivistämisellä ja yhteishankkeilla vahvistetaan erilaisuudesta nousevaa innovatiivisuutta ja sen hyödyntämistä. Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoiden keskinäisen yhteistyön tiivistämiseksi jatkettiin toimintavuonna tutkijatapaamisten järjestämistä. Tavoitteena oli tarjota tutkijoille tilaisuus kuulla ja keskustella tutkimusteemoista. Toiminnalla pyrittiin edistämään vapaata ajatustenvaihtoa sekä poikkitieteellisten innovaatioiden syntyä tieteen rajapinnoilla. Tapaamisia järjestettiin TUKI-hankkeen ja materiaalitekniikan ASTRaLlaboratorion toiminnasta ja siellä tehtävästä tutkimuksesta. M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 1 6

17 Mikkelin yliopistokeskus edistää aikuiskoulutuksella yksilöiden, yhteisöjen ja alueen kehittymistä. Koulutuksessa vahvistetaan työelämäkytkentöjä. HSE:n englanninkielisessä International Business -kandidaattiohjelmassa tehtiin opinnäytetöitä, projekteja ja selvityksiä alueen yrityksille ja muille organisaatioille vierailevien professoreiden ohjauksessa. Business and Community Development projektin tavoitteena oli lähentää kauppakorkeakoulun ja Etelä-Savon elinkeinoelämän yhteistyötä. Keväällä 2009 Project Management for Global Development -kurssilla oppilasryhmät tekivät selvityksen Etelä-Savon maakuntaliitolle. Kurssilla Business Consulting in the Global Economy opiskelijat tekivät markkinatutkimuksia alueella toimiville pk-yrityksille. Rural Studies -opintoja integroitiin vuonna 2009 yhden opintojakson osalta Mikkelin kaupungin kehittämiseen uusiutuvan energian teemalla. Mikkelin yliopistokeskuksessa selvitettiin vuonna 2009 myös alueen yritysten ja muiden organisaatioiden näkemyksiä ja valmiuksia korkea-asteen oppisopimuskoulutukseen, joka on Suomessa vielä uutta ja toiminnan muotoja haetaan vielä. Näkyvä osallistuminen yhteiskunnalliseen vuoropuheluun on osa yliopistokeskuksen toimintaa. Tutkijat välittävät tutkimustietoa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja muuhun toimintaan. Tutkijat sekä muu yliopistokeskuksen henkilökunta osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun taustoittaen ilmiöitä, popularisoiden tiedettä, herättäen keskustelua ja tuottaen kriittisiä näkökulmia. Vuonna 2009 yliopistokeskuksen henkilökunta osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun yleistajuisten esitelmien ja lehtikirjoitusten, julkaisujen sekä muiden julkisten esiintymisten ja verkon kautta. Mikkelin yliopistokeskuksen henkilökunta toimii asiantuntijatehtävissä lukuisissa sekä valtakunnallisissa että alueellisissa toimielimissä. Yliopistokeskus on ollut vuonna 2009 valmistelemassa mm. Etelä-Savon maakunnan strategiaa ja Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiaa. Tieteen popularisointi Mikkelin yliopistokeskus on ottanut erityiseksi tehtäväkseen tieteen tunnetuksi tekemisen suurelle yleisölle. Tavoitteena on tuoda esille tutkimuksen merkitys yhteiskunnan henkiselle ja aineelliselle hyvinvoinnille sekä saada myös nuoret kiinnostumaan tutkijanurasta. Tiedettä tehdään tunnetuksi useilla eri tavoilla. Mikkelin yliopistokeskuksen Studia Generalia -luentosarjat ovat tarjonneet tutkimustietoa kaikille kiinnostuneille vuodesta 2004 lähtien. Vuoden 2009 luentosarjan teemana oli Tutkimuksia ja tulkintoja Merkkivuoden 1809 hengessä. Luentosarja oli menestys ja tiloja jouduttiin vaihtamaan aina suurempiin luentosarjan edetessä. Parhaimmillaan luentoja oli seuraamassa yli 300 henkilöä. Yliopistokeskus järjesti sarjan yhdessä Tulkittua Tuuvaa -hankkeen kanssa. Suomen historian merkkivuosi sisälsi runsaasti erilaisia tapahtumia ympäri maata. Mikkelin yliopistokeskuksen kirjastossa oli lokakuun ajan esillä kaikille avoin Suomi kautta aikojen -kiertonäyttely. Näyttely oli lainassa Kansalliskirjastolta ja se kuvasi Suomen ja suomalaisten kokemuksia osana Ruotsin ja Venäjän valtakuntaa sekä itse- M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 1 7

18 näisenä valtiona. Vuonna 2009 toteutettiin lisäksi Venäjää käsittelevää luentosarjaa yhteistyössä Etelä- Savon maakuntaliiton, Suomi-Venäjä-Seuran, Mikkelin ammattikorkeakoulun sekä Etelä-Savon kauppakamarin kanssa. Vuonna 2009 järjestettiin ensimmäinen Mikkelin Tiedepäivä, jonka teemana oli Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen. Tiedepäivä tullaan toteuttamaan jatkossa vuosittain ja siihen osallistuvat Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja MTT Mikkeli. Tiedepäivän tavoitteena on tuoda esille Mikkelin seudulla tehtävää tutkimusta alueen suurelle yleisölle sekä nostaa Mikkelissä tehtävän tutkimuksen tunnettuutta myös kansallisella ja valtakunnallisella tasolla. Mikkelin Tiedepäivän yhteydessä jaettiin myös Tieteenkesyttäjä palkinto. Tieteenkesyttäjä-palkinto annetaan henkilölle tai henkilöille, jotka ovat tuoneet ansiokkaasti tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa. Palkinnon myöntää Helsingin yliopiston rehtori Mikkelin Tiedepäivän ohjausryhmän esityksestä. Tieteenkesyttäjäksi nimettiin 2009 Mikkelin ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan tutkimusjohtaja Martti Kemppinen. Palkinto myönnettiin neljättä kertaa. Yliopistokeskuksen henkilöstön saamat tunnustukset, palkinnot ja huomionosoitukset tekevät näkyväksi yliopistokeskuksen osaamista ja siihen kohdistuvaa arvostusta. Mikkelin yliopistokeskuksen Ystävät-toimintaa jatkettiin. Yliopistokeskus tiedottaa ystäville ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista sekä toiminnastaan. Yliopistokeskuksen Ystävien toiminta on kaikille avointa. Tuloksia tieteestä ja tutkimuksesta Ensimmäinen Mikkelin Tiedepäivä 2009 Ensimmäistä Mikkelin Tiedepäivää vietettiin Kokous- ja kongressitalo Mikaelissa ja Tiedepäivä keräsi noin 140 kuulijaa. Vuoden 2009 Tiedepäivän teemana oli Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen. Luonnonvarojen rajallisuus on johdattanut pohtimaan niiden kestävää käyttöä, ilmiöiden ymmärtämistä sekä hallintaa tutkimustiedon avulla sekä tämän merkitystä kilpailukykytekijänä. Mikkelin yliopistokeskuksen, Mikkelin ammattikorkeakoulun sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Mikkelin yksikön tutkijat käsittelivät teemaa monitieteisesti. Avauspuheenvuoroissa tarkasteltiin Materiaalitehokkuuden edistämistä ja uusiutuvista energiamuotoja. Tiedepäivä koostui kolmesta sessiosta. Ensimmäinen sessio käsitteli biokaasututkimusta, luomukulutuksen trendejä, savolaisviljelijöiden maapalloistumista sekä kasteluvesien laatua Etelä-Savossa. Toinen sessio tarkasteli ympäristöturpeiden käyttöä, puun modifiointia, nanoteknologian mahdollisuuksia ympäristön tilan parantamisessa sekä elinkaarimallinnusta jätteiden käytölle. Kolmas sessio tutki Jalojäte hanketta, jonka taustalla ovat ilmaston muutoksen, energiaturvallisuuden ja vesistönsuojelun haasteet ja elintarvikeketjun jäte- ja sivuvirtabiomassojen hyödyntämisen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet. M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 1 8

19 Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja tiedon saatavuus Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluva Kansalliskirjaston digitointikeskus, Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vastaa Kansalliskirjaston aineistojen korkeatasoisesta säilytyksestä: digitoinnista, mikrokuvauksesta ja konservoinnista. Sillä on päävastuu Kansalliskirjaston säilytys- ja digitointiohjelman toteutuksesta. Kansalliskirjaston säilytysstrategia valmistui vuonna 2009 keskuksen Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen johdolla. Laitos on kirjastoalan kehittäjä ja koordinoi ja johtaa muun muassa kotimaisten kirjastojen digitointiohjelmaa. Se tuottaa myös digitointi- ja säilytyspalveluja kansalaisille ja organisaatioille. Kansallisen aineiston digitointi -hankkeessa kehitettiin ja otettiin käyttöön tehokkaita tuotantoja logistiikkaprosesseja painetun ja ääniteaineiston massadigitoinnille. Opetusministeriö myönsi vuonna 2009 rahoituksen julkaisuperinnön digitointiin ja digitoitavan aineiston tuottamiseen ja kehittämiseen. Rahoituksella palkattiin 20 uutta työntekijää. Tehdyn kehitystyön ja opetusministeriön erillismäärärahan ansiosta vuoden 2009 aikana digitointituotanto nousi ennätykselliselle tasolle: 1,6 miljoonaan sivuun. Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto on kaikille avoin tieteellinen kirjasto, jonka perustehtävänä on tarjota kirjastopalvelut Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvien Helsingin yliopiston Ruraliainstituutin, Helsingin kauppakorkeakoulun International business -kandidaattiohjelman sekä Pienyrityksen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Se muodostuu kahdesta kirjastosta, jotka ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kirjasto sekä HSE Mikkeli Business Campus-kirjasto. Kokoelmissa on yhteensä noin kirjaa. Kirjojen aihepiirit ovat liiketalous, johtajuus, markkinointi, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, aluetieteet, osuustoiminta ja luonnonmukainen maatalous. Kirjastossa on asiakaskäyttöön tarkoitettuja tietokoneita, joilta on yhteys Helsingin yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun kaikkiin elektronisiin tiedonlähteisiin. Yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kirjastoyhteistyön kautta (MIKKI-lainaus) käytössä on yli nimekkeen suuruinen kirjasto. M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 1 9

20 Mikkelin yliopistokeskuksen tapahtumat vuonna 2009 Studia Generalia -luennot Kaskikansan henkinen ja aineellinen perintö Etelä-Savon elämää 200 vuoden takaa Venäläinen tapakulttuuri Tarua ja totta vuodesta 1809 elokuvan silmin Muuttajia Mikkeliin venäläiset työssä, kotona ja vapaa-ajalla Venäjän kulttuurin ja arvojen kehitys historiasta nykypäivään kriittisen arvioiva puheenvuoro 5.5. Löytöretki Siperiaan 2000-luvulla Korruptio Venäjällä Nikolai Gogol Venäläinen elokuva yhteiskunnan peilinä Tuukkalan kaivaukset syksyllä 2009 Muut tapahtumat Mikkelin Tiedepäivä Flooran päivä Yliopistokeskuksen infopäivä uusille opiskelijoille Lukuvuoden avajaiset Kampusfestarit Avoimet ovet ja Suomi kautta aikojen -kiertonäyttely Suomen ja suomalaisten historiasta Henkilökuntatapahtumat Astuvansalmen retki Pikkujoulut Yliopistokeskuksen joulukahvit ja joululaulu -tilaisuus Yliopistokeskuksen tarjoama henkilöstökoulutus Vakuuttava viestintä ja vuorovaikutus 3.3. Käytettävyyttä pdf-teksteihin Vakuuttava viestintä ja vuorovaikutus Näin syntyy hyvää paperi- ja verkkotekstiä 7.4. Tilastoaineistosta muodostetut graafiset esitykset 5.5. Verkko- ja paperitekstin tuottaminen 5.5. Hyvinvoinnin lähteet työssä Muutosviestinnän työkalut Ensiapukoulutus EA Finnish for Foreigners Ensiapukoulutus EA Vakuuttava viestintä ja vuorovaikutus Työhyvinvoinnin johtaminen M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 2 0

21 Viestintä Mikkelin yliopistokeskuksen viestinnän tavoitteena on vahvistaa käsitystä yliopistokeskuksesta vahvana tieteellisenä asiantuntijana ja yhtenäisenä alueellisena toimijana. Yliopistokeskusta tuodaan esille kestävää kehitystä edistävänä tiedeyhteisönä. Viestinnän tarkoitus on lisätä mielenkiintoa tutkimusta, tiedettä ja koulutusta kohtaan sekä edistää strategisia tavoitteita ja kehittää imagoa. Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö vastaa yhteisestä viestinnästä, josta sovitaan yhdessä yksiköiden kanssa. Viestintää toteutetaan vuosittain laadittavan viestintäsuunnitelman mukaisesti. Toteutuksessa koordinaatioyksikön apuna toimii yliopistokeskuksen viestintäryhmä, jossa on edustus kaikista yliopistokeskuksen yksiköistä. Vuoden 2009 viestintäsuunnitelman pohjalla on Mikkelin yliopistokeskuksen strategia Yliopistokeskuksen omat verkkosivut ( lehdet ja tiedotteet, tapahtumat sekä esitteet ja julkaisut viestittävät tietoa yliopistokeskuksen toiminnasta sekä sen kehittämisestä ja luovat edellytykset vuorovaikutukselle. Mikkelin yliopistokeskuksen julkaisut MUCinoita-tiedote vuodesta 2007 julkaistaan 4 kertaa vuodessa uutisia toiminnasta, tapahtumista, koulutuksesta ja henkilöstöstä Yliopistokeskus-lehti vuodesta 2005 ilmestyy kerran vuodessa vuoden 2009 lehden teemana Kansainvälisyys jaetaan koteihin KULMA Mikkelin seudun tutkimuksen ja kehittämisen lehti vuodesta 2007 esittelee Mikkelin seudulla tehtävää tutkimusta ja tuotekehitystä ja sen tekijöitä ja alueen kehittämistä ja yrityksiä ilmestyy kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin seudun aluekeskusohjelman ja Mikkelin teknologiakeskus Miktech Oy:n kanssa. M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 2 1

22 Henkilöstö ja rahoitus Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköissä työskenteli vuoden 2009 lopussa päätoimisesti yhteensä 235 henkilöä. Päätoimisen henkilöstön määrä kasvoi 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuodet (219 henkilötyövuotta) lisääntyivät vastaavasti 4 %. Henkilökunnasta 47 % oli vakituisessa työsuhteessa (53 % vuonna 2008). Helsingin kauppakorkeakoulun International business -kandidaattiohjelmaa (BScBA) toteutetaan kolmen viikon intensiivijaksoissa, joihin opettajat tulevat eri puolilta maailmaa. Vuonna 2009 vierailevia luennoitsijoita oli 48, joista ulkomaalaisia 43. Jotkut luennoitsijoista opettivat useamman kuin yhden kurssin ja vierailivat Mikkelissä siten useamman kerran vuoden aikana. Henkilöstömäärä v (päätoimiset) Professorit HY HSE * KY LUT-Savo YHTEENSÄ * International business -kandidaattiohjelmassa (BScBA) opetti 48 vierailevaa luennoitsijaa, joista 43 ulkomaalaisia (eivät ole mukana taulukon luvuissa). Tutkimushenkilökunta v Tohtorit ja lisensiaatit 20, Koko tutkimushenkilöstö 61, Kokonaisrahoitus rahoituslähteittäin vuosina 2008 ja 2009 Mikkelin yliopistokeskuksen kokonaisrahoitus vuonna 2009 oli 19,5 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoitus kasvoi edellisestä vuodesta 1,1%. Opetusministeriö myönsi Mikkelin yliopistokeskuksen koordinointiin euroa ja kehittämiseen euroa. Kokonaisrahoitus rahoituslähteittäin vuosina 2008 ja 2009 Yliopistot, OPM 40 % Muu valtion rahoitus 7 % Kunnat 3 % EU 22 % Yritykset 22 % Muut 6 % Yliopistot, OPM 40 % Muu valtion rahoitus 11 % Kunnat 3 % EU 26 % Yritykset 15 % Muut 5 % M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 2 2

23 Korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyö Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä alueella muiden korkeakoulutoimijoiden kanssa. Yliopistotoimijat ovat lisäksi laajasti verkottuneet muiden kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa. Tutkimushankkeissa ja koulutuksessa kumppaneina on kotimaisia sekä ulkomaisia yliopistoja. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen merkitsee suuria muutoksia Mikkelin yliopistokeskuksen emoyliopistoissa. Niistä muodostuu entistä vahvempia ja ne tarjoavat aiempaa laajemmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet vastata alueen tarpeisiin. Vuoden 2009 toimintaa leimasi yliopistojen yhdistymiseen liittyvä suunnittelu- ja valmistelutyö. Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyvät vuonna 2010 Itä-Suomen yliopistoksi. Teknillisen korkeakoulussa, Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Taideteollisessa korkeakoulussa valmisteltiin toimintojen yhdistämistä Aalto-yliopistoksi vuoden 2010 alusta. Alueellinen korkeakouluyhteistyö Etelä-Savon alueella korkeakoulutoimintoja on Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) toimii kaikilla kolmella paikkakunnalla. Pieksämäellä toimii myös Diakonia-ammattikorkeakoulu. Savonlinnassa on yliopistotoimintaa Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella. Korkeakoulujen välinen kumppanuus toteutuu erityisesti yhteishankkeina. Mikkelin yliopistokeskuksen emoyliopistojen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun välillä on solmittu yhteistyösopimus vuonna Yhteistyötä on vakiinnutettu järjestämällä yhteisiä MUC- MAMK -johtoryhmien kokouksia. Yhteistyön toteuttamiseksi on myös perustettu työryhmiä toimenpiteittäin/teemoittain. Työryhmät kehittävät toimintatapoja yhteistyön tiivistämiseksi ja syventämiseksi. Yhteistyösopimus uusittiin vuonna 2009 ja se astuu voimaan vuoden 2010 alusta lukien. Sen mukaan yhteistyötä vahvistetaan erityisesti yhteisillä kärkialoilla, aikuiskoulutuksessa sekä hanketoiminnassa, työnjakoa selkiytetään sekä osapuolten profiilia terävöitetään. Yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö on aktiivista tutkimusja kehittämishankkeissa. MAMK oli kumppanina useissa hankkeissa vuonna MAMK:n hallinnoimassa Aikuiskoulutuksen eurooppalaiset parhaat käytännöt -hankkeessa haettiin hyviä käytäntöjä ja kokemuksia aikuiskoulutukseen mm. Britanniasta, Saksasta ja Hollannista. Saksassa tutustuttiin yhtenä teemana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön. Mikkelin yliopistokeskuksessa toimivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston yksiköt jakoivat Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa yhteisiä tiloja ja laitteita. Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto tekee yhteistyötä Mikkelin ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun kanssa. Ne muodostavat yhdessä Mikkelin korkeakoulujen kirjastoverkon (MIKKI), jolla on yhdessä hankittu kirjastojärjestelmä, yhteinen asiakasrekisteri sekä keskinäinen kirjojen lainausjärjestelmä. MIKKI-kirjastoyhteistyöstä on tehty konsortiosopimus ja asioista sovitaan ja päätetään MIKKIjohtoryhmässä. M U C T o i m i n t a k e r t o m u s } 2 3