Korvalääkäri ja tuberkuloosi
|
|
- Toivo Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapausselostus Tuomas Klockars, Leena-Maija Aaltonen, Leif Bäck, Maija Halme, Anne Pitkäranta ja Maija Hytönen Korvalääkäri ja tuberkuloosi Mycobacterium tuberculosis on edelleen maailman merkittävimpiä taudinaiheuttajia. Kehitysmaissa tuberkuloosin esiintyvyys ja kuolleisuus tautiin on huomattavaa, mutta kehittyneissä maissa tuberkuloosin ilmaantuvuus on vähentynyt tasaisesti. Taudin tavallisin muoto on keuhkotuberkuloosi, mutta bakteeri voi infektoida lähes mitä elintä tahansa. Vuonna 2004 Suomessa todettiin 235 keuhkotuberkuloositapausta ja 112 muiden elinten tuberkuloosia. Tässä katsauksessa kuvaamme HYKS:n korva, nenä ja kurkkutautiklinikassa hoidettuja potilaita sekä pohdimme oireita, löydöksiä, diagnostiikkaa ja hoitoa kirjallisuuskatsauksen avulla. Koska tuberkuloosi on nykyään harvinainen, ei sen mahdollisuus hoidon alkuvaiheessa tule aina mieleen ja oikeaan diagnoosiin pääsy voi olla ongelmallista. T uberkuloosi on maailman merkittävimpiä tauteja: siihen sairastuu vuosittain runsaat kahdeksan miljoonaa ihmistä ja kuolee noin kaksi miljoonaa (Ruutu 2004). Yli 90 % uusista tapauksista ja kuolemista esiintyy köyhissä maissa. Kehitysmaissa ilmaantuvuus on keskimäärin 200/100000/v, mutta Euroopassa se on kohonneen elintason, rokotusten ja tehokkaiden antibioottien ansiosta vain 13/ /v (Tala Heikkilä 2003). Suomessa tuberkuloosin ilmaantuvuus on toistaiseksi vähentynyt tasaisesti niin, että vuonna 2001 uusia tapauksia oli jo alle 10/ Vuonna 2004 todettiin 235 uutta keuhkotuberkuloositapausta ja 112 muiden elinten tuberkuloosia ( Maahanmuuttajien osuus uusista tuberkuloositapauksista Suomessa on noin 10 %. Taudin aiheuttava Mycobacterium tuberculosis leviää ilmaan pisara aerosolina sairaan henkilön yskiessä, aivastaessa tai puhuessa. Nesteen haihtuessa pisaroista muodostuu pieniä leijuvia hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengitysteihin. Pienimmät hiukkaset kulkeutuvat keuhkorakkuloihin asti, kun taas suuremmat hiukkaset jäävät Duodecim 2006;122: ylempiin hengitysteihin. Pieni osa altistuneista saa tartunnan, ja heistä alle 10 % sairastuu elämänsä aikana tuberkuloosiin. Tartunnan todennäköisyys kasvaa suorassa suhteessa altistumisen kestoon ja voimakkuuteen. Sairastumisriski kasvaa, jos tartunnan saaneella on immuunivajavuustila (Ruokonen 1999). Tässä lehdessä on hiljan ilmestynyt kattava artikkeli mykobakteeridiagnostiikasta (Eskola ja Soini 2004). Tuberkuloosibakteerivärjäys ja viljely ovat edelleen tärkeimmät tutkimusmenetelmät. Värjäystulos saadaan päivässä, ja tämä menetelmä on tärkeä väline pikadiagnostiikassa. Ysköksen tuberkuloosivärjäystä käytetään tartuntavaaran määrittämiseen. Värjäyksessä näkyvät haponkestävät sauvabakteerit voivat kuitenkin olla tuberkuloosibasillien lisäksi myös muita mykobakteereita. Tuberkuloosin diagnoosi pitääkin varmistaa viljelyllä ja tarvittaessa nukleiinihapon monistuksella (PCR). Tuberkuloosivärjäys ja viljely voidaan tehdä yskösten lisäksi muista eritteistä sekä kudosnäytteistä. Kudosnäytteiden histologisessa tutkimuksessa tuberkuloosiin viittaa kaseaationekroosia sisältävä granuloma 1367
2 toottinen tulehdusreaktio. Tuberkuloosibakteerin nukleiinihapon monistus on suhteellisen uusi ja nopea testi tuberkuloosidiagnostiikassa. Värjäyspositiivisessa tuberkuloosissa menetelmän herkkyys on yleensä yli 95 %, mutta värjäysnegatiivisissa tapauksissa se on huonompi (Eskola ja Soini 2004, Palomino 2005). Kun yskösvärjäyksen tulos on positiivinen, voidaan tuberkuloosin aiheuttaja erottaa muista mykobakteereista PCR:n avulla. PCR on käyttökelpoinen myös tutkittaessa sellaisia näytteitä, joiden viljely on epäherkkä (esim. likvori ja nivelneste). Viime vuosina on maailmalla otettu lisäksi käyttöön myös tavallista tuberkuloosibakteeriviljelyä nopeampia, radioisotooppeja hyödyntäviä viljelyalustoja, jolloin lajinmääritys saadaan valmiiksi jo parissa viikossa tavanomaisen kuuden viikon viljelyn sijasta (Palomino 2005). Suomessa tuberkuloosirokotus on kuulunut pienten lasten yleiseen rokotusohjelmaan 1940 luvulta alkaen, ja sen saavat lähes kaikki vastasyntyneet. Rokotus suojaa hyvin pienten lasten yleistyneeltä tuberkuloosilta ja aivokalvontulehdukselta mutta keuhkotuberkuloosilta huonommin. Monissa Euroopan maissa rokotuksista on luovuttu tautitapausten vähentyessä, ja Suomessakin suunnitellaan vain riskiryhmiin kuuluvien lasten rokottamista vastaisuudessa. Suomalaisen ja eurooppalaisen suosituksen mukaan tuberkuloosin hoidossa käytetään peruslääkkeinä isoniatsidia ja rifampisiinia puoli vuotta. Kahden ensimmäisen kuukauden ajan käytetään myös pyratsiiniamidia (ERS Task Force 1999, Tala Heikkilä 2003). Näiden lääkkeiden yhdistelmästä käytetään nimitystä kolmoishoito. Lääkehoidon aloittamisen jälkeen tartuntavaara on ohi 2 3 viikon kuluttua (Tala-Heikkilä 2003). Tuberkuloosibakteerikantojen lisääntyvä lääkeresistenssi on nykyään hoidon suurimpia ongelmia. Se on lähes aina seurausta lääkityksen laiminlyönneistä. Resistenssi on vielä harvinainen Suomessa, mutta entisen Neuvostoliiton alueella se on jo merkittävä syy epäonnistuneelle hoidolle ja taudin leviämiselle (Ruutu 2004). Lääkeresistenttejä kantoja hoidetaan herkkyysmääritysten mukaan, yleensä usean lääkkeen yhdistelmillä. Tässä katsauksessa keskitymme tuberkuloosiin korva, nenä ja kurkkutautien piirissä. Kuvatut potilaat on hoidettu HYKS:n korva, nenä ja kurkkutautien klinikassa vuosina Korvan tuberkuloosi Oma potilas. Suomalainen 75 vuotias nainen, jolla oli muina sairauksina eteisvärinä ja kohonnut verenpaine, lähetettiin jatkotutkimuksiin Korvaklinikkaan oikean korvan säryn ja pitkittyneen korvavuodon takia. Tutkimuksissa syyksi paljastui välikorvan granulaatiomainen tuumori, joka päätettiin hoitaa leikkauksella. Potilaalle tehtiin tympanomastoidektomia, jonka yhteydessä välikorvasta otettiin bakteeri ja kudosnäytteitä. Tuberkuloosiviljelyissä kasvoi Mycobacterium tuberculosis, johon potilas sai lääkityksen vuoden ajaksi. Lääkityksen aikana korvatulehdus rauhoittui. Korvan tuberkuloosi voi ilmentyä kroonisena välikorva tai kartiolisäketulehduksena. Tuberkuloottisen korvatulehduksen tyyppioireina on pidetty kivutonta, pitkään jatkuvaa korvavuotoa, tärykalvossa ilmeneviä monimuotoisia tai laajoja reikiä ja kasvohermohalvausta, mutta taudinkulku ei aina ole tyypillinen (Sierra ym. 2000). Oireisiin liittyy joskus sekamuotoinen kuulonheikkenemä viitteenä sisäkorvan tulehduksesta. Korvan tuberkuloosi leviää harvoin aivokalvoihin tai kallon sisälle (Vaamonde ym. 2004). Korvatuberkuloosi hoidetaan yleensä lääkkein, mutta infektion levitessä kartiolisäkkeen alueelle voidaan tarvita myös kirurgista hoitoa (Saunders ja Albert 2002). Nenänielun ja poskionteloiden tuberkuloosi Oma potilas. Muuten terve 53 vuotias suomalaissyntyinen mies tuli tutkimuksiin äänen käheyden vuoksi. Käheyden aiheuttajaksi paljastui äänihuulten papillooma, mutta sattumalöydöksenä todettiin lisäksi runsaasti karstaa nenänielussa. Sen hoidoksi aloitettiin nenän kostutus. Kuukauden päästä nenänielun tilanne todettiin paremmaksi ja seuranta lopetettiin. Kolme vuotta myöhemmin papilloomaan liittyvän käynnin yhteydessä havaittiin jälleen nenänielu karstaiseksi ja potilaalle varattiin aika tähystystoimenpiteeseen. Nenänielussa todettiin laajalti karstaa, ja limakalvo oli paksuuntunut ja verestävä. Kudosnäytteissä todettiin granulomatoottinen tulehdus, joka viittasi sarkoidoosiin tai tuberkuloosiin. Potilaalle tehtiin toinen tähystys ja otettiin uusia näytteitä. Tuberkuloosiviljelyssä kasvoi M. tuberculosis. Tarkennetussa anamneesissa paljastui, että potilas oli ollut jo 40 vuotta aiemmin tutkimuksissa tuberkuloosiepäilyn vuoksi. Potilas ohjattiin infektiolääkärin hoitoon, ja hänelle aloitettiin kolmoislääkitys T. Klockars ym.
3 Vaikka ylähengitystiet toimivat porttina keuhkoihin, on nenänielun tuberkuloosi harvinainen tauti (Butt 1997, Hup ym. 2001). Alle 2 %:lla tuberkuloosia sairastavista infektio on ylähengitysteissä, ja vain 0,6 %:lla potilaista on tuberkuloosi nenänielussa (Rohwedder 1974). Nenän alueen tuberkuloosia on esitetty sekä primaariksi (bakteeri tarttunut hengitysilman välityksellä) että sekundaariseksi (tartunta levinnyt veri tai imusuoniston kautta keuhkon primaaripesäkkeestä). Nenän ja nenänielun tuberkuloosiin liittyviä oireita ovat nenän tukkoisuus, eritys ja karstoittuminen. Korvatorven turvotus voi aiheuttaa korvaoireita ja johtumistyyppistä kuulon heikkenemistä. Joskus nenänielun tuberkuloosi löydetään etsittäessä tuberkuloottisen lymfadenopatian syytä (Bath ym. 1992, Percodani ym. 1999). Aktiivinen tai vanha keuhkotuberkuloosi löytyy noin kolmasosalta nenätuberkuloosipotilaista (Bath ym. 1992). Erotusdiagnostiikassa on muistettava nenänielun muut granulomatoottiset tulehdukset, kuten sarkoidoosi ja Wegenerin granulomatoosi, sekä sieni infektiot, pahanlaatuisiin kasvaimiin liittyvät muutokset ja sädehoidon jälkitila (Harrison ja Knight 1986, Percodani ym. 1999). Nenän sivuonteloiden tuberkuloosi on nenänielun tuberkuloosiakin harvinaisempi. Tauti infektoi tyypillisesti sivuonteloiden limakalvon, mutta myös luuhun leviämistä on kuvattu. Luuta infektoiva tauti on erittäin nopeasti etenevä ja vaikeahoitoinen (Waldman ym. 1981). Limakalvotuberkuloosissa löydöksinä ovat paksu tulehtunut limakalvo ja märkäerite. Sivuonteloiden tuberkuloosin mahdollisia komplikaatioita ovat aivopaise ja silmänseudun infektio (Shukla ym. 1972, Jha ym. 2002). Sivuonteloiden tuberkuloosissa toistuvilla punktioilla ja kirurgisella hoidolla lienee vaikutusta, mutta tästä ei ole tutkimusnäyttöä. Hoidettuna nenän alueen tuberkuloosilla on hyvä ennuste (Hup ym. 2001). Kurkunpään tuberkuloosi Korvalääkäri ja tuberkuloosi Kuva. Tuberkuloosimuutos kurkunpään takaosassa (kannurustojen välin seudussa) vasemmalla. O m a p o t i l a s. Aiemmin melko terve 63 vuotias tupakoimaton suomalainen nainen lähetettiin korvaklinikalle puolitoista kuukautta vasemmalla kurkussa tuntuneen kivun vuoksi. Avohoidossa annettu antibioottikuuri ei ollut auttanut, mutta haponestolääkitys auttoi oireisiin nopeasti. Ensimmäisellä poliklinikkakäynnillä videolaryngoskopiassa todettiin kurkunpää muuten normaaliksi mutta vasemmalla takana kannurustojen välisellä alueella oli voimakas turvotus ja pieni haavauma. Löydös tulkittiin mahahappoärsytyksen aiheuttamaksi, ja potilaalle aloitettiin haponestäjähoito uudelleen ja sovittiin seurantakäynti kuukauden päähän. Tällöin haavauma todettiin edelleen ja tehtiin laryngomikroskopia. Kudosnäytteessä todettiin granulomatoottinen tulehdus. Erotusdiagnostisina vaihtoehtoina olivat tuberkuloosi, Wegenerin granulomatoosi ja sarkoidoosi. Keuhkokuvassa ei ollut poikkeavaa, ja yskösnäytteitä ei saatu toistuvista yrityksistä huolimatta, mutta tuberkuliinitesti Mantoux n tekniikalla antoi positiivisen tuloksen. Potilas ohjattiin keuhkosairauksien klinikkaan, mutta siellä tehdyissä tutkimuksissa ei todettu aktiivista tuberkuloosia, Wegenerin granulomatoosia eikä sarkoidoosia. Yli puoli vuotta oireiden alkamisen jälkeen potilaasta otettiin yskän takia uudelleen keuhkokuva. Siinä vasen takasoppi oli lähes vaakapintamaisesti varjostunut. Potilas lähetettiin jälleen keuhkosairauksien poliklinikkaan. Ennen vastaanottokäyntiä potilas joutui kuitenkin päivystyspoliklinikkaan keuhkokuumeen takia, joka paljastui tuberkuloosin aiheuttamaksi. Keuhkojen tähystystutkimuksessa otetussa imunäytteessä kasvoi Mycobacterium tuberculosis. Potilaalle aloitettiin kolmoislääkitys, jolla myös kurkunpään oireet ja löydökset hävisivät. Eräs historian tunnetuimmista kurkunpäätuberkuloosipotilaista oli Franz Kafka, jota hoidettiin 1920 luvulla kivuliaiden kurkunpääkomplikaatioiden vuoksi Wienissä. Hänen taudinkuvansa oli tyypillinen ainakin kahdesta syystä: kurkunpään tuberkuloosi liittyi keuhkotuberkuloosiin, ja sen pääasiallisina oireina olivat äänen käheys ja nielemiskivut (Diamant 1998). Myös oma potilaamme hakeutui hoitoon kurkussa tuntuneen kivun takia, ja kliinisessä tutkimuksessa todettiin pieni haavainen muutos kurkunpään takaosassa. Haponestolääkityksen 1369
4 tuoma tilapäinen helpotus oireisiin saattoi selittyä sillä, että hapan mahansisältö pääsi ajoittain kosketuksiin haavauman kanssa. Aiemmin tuberkuloosimuutokset olivat kurkunpään takaosissa tavallisia, mutta nykyisin niitä tavataan siellä enää harvoin (Porras ym. 2002). Kurkunpään tuberkuloosi muistuttaakin usein pahanlaatuista tautia tai näyttäytyy kroonisena epäspesifisenä kurkunpääntulehduksena (Porras ym. 2002, Srirompotong ym. 2003). Tauti on kuvattu myös lapsilla, joiden löydökset ovat vaihdelleet oireettomista punoittavista papuloista äänihuulen tulehdukselliseen turpeuteen (Magina ym. 2003, Singh ym. 2003). Mitään yksittäistä kurkunpään tuberkuloosille tyypillistä kliinistä löydöstä ei siis ole. Kurkunpäästä on nukutuksessa mahdollista ottaa näytteitä histologista tutkimusta, tuberkuloosivärjäystä ja viljelyä sekä PCR:ää varten. Tauti paranee hyvin lääkityksellä, jossa noudatetaan keuhkotuberkuloosin hoitokäytäntöä. Kurkunpään tuberkuloosi miltei katosi 1950 luvun jälkeen (Rizzo ym. 2003), mutta keuhkotuberkuloosin lisääntymisen myötä myös kurkunpään tuberkuloosia tavataan edelleen. Koska tauti on harvinainen, löydökset vaihtelevat ja oireetkin sopivat myös moneen muuhun sairauteen. Kurkunpään tuberkuloosin toteaminen on joskus vaikeaa. Diagnostiset vaikeudet viivyttivät myös oman potilaamme hoitoa, joka aloitettiin vasta yhdeksän kuukautta ensioireiden (vasemmanpuoleinen kurkkukipu) ilmenemisen jälkeen. Sylkirauhasten tuberkuloosi O m a p o t i l a s. Verenpainetautia sairastava 57 vuotias suomalainen mies lähetettiin Korvaklinikkaan korvasylkirauhasen patin vuoksi. Hänellä oli puoli vuotta aikaisemmin todettu IgA nefropatia, johon hän oli saanut steroidihoidon. Samalla hän oli sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Tutkimuksissa havaittiin korvasylkirauhasessa laakea 2 3 cm:n turvotus. Kaikututkimuksessa ja ohutneulanäytteessä todettiin epätarkkarajainen tulehdukselliseksi sopiva muutos. Kuukauden kuluttua muutos oli pienentynyt, mutta ohutneulanäytteen perusteella epäiltiin pahanlaatuista muutosta (luokka III). Magneettitutkimus osoitti miltei koko korvasylkirauhasen alueella epätarkkarajaisen muutoksen. Löydöksen vuoksi ohjelmoitiin sylkirauhasen pintalohkon leikkaus, ja sen yhteydessä otetusta kudosnäytteestä löytyi granulomatoottinen tulehdus. Tuberkuloosivärjäyksen ja PCR tutkimuksen tulokset olivat negatiiviset, mutta viljelyssä kasvoi M. tuberculosis. Potilas ohjattiin infektiolääkärien hoitoon, ja hän sai yhdeksän kuukauden tuberkuloosilääkityksen. Korvasylkirauhastuberkuloosin diagnoosiin päästään useimmiten vasta kirurgisen toimenpiteen yhteydessä (Ataman ym. 1992). Sylkirauhasten tuberkuloosi voi olla primaari, levitä sylkirauhaseen hampaiston tai suun alueelta tai keuhkoista imusuoniston tai verenkierron välityksellä (Stanley ym. 1983). Sylkirauhasessa tulehdus voi esiintyä diffuusisti tai liittyä sylkirauhasen sisäisten imusolmukkeiden tulehdukseen. Jälkimmäinen ilmenee kroonisena hitaasti kasvavana kivuttomana kasvaimena (Kuruvilla ym. 1981). Sylkirauhasten tuberkuloosia epäilläänkin usein pahanlaatuiseksi kasvaimeksi. Kirjallisuudessa on myös kuvattu tuberkuloosin aiheuttama kasvohermohalvaus (Yaniv ja Avedillo 1985). Ohutneulanäytteen tarkkuus diagnostiikassa on hyvä; sen sensitiivisyys on noin 80 % ja spesifisyys noin 93 %. Sylkirauhasten tuberkuloosi on useimmiten lääkityksellä hoidettavissa eikä vaadi leikkausta (Lau ym. 1990). Kaulan tuberkuloosi Oma potilas. Aiemmin terve 22 vuotias opiskelija lähetettiin Korvaklinikkaan kaulan patin vuoksi. Kuukautta aiemmin häntä oli hoidettu terveyskeskuksessa selän talipatin vuoksi. Tutkimuksissa todettiin korkealla kaulassa päännyökkääjälihaksen takana ja alla rakkulainen muutos, joka ulottui korvalokeroston päälle. Muutoksesta tyhjennettiin neulalla kolmesti yhteensä desilitran verran nestettä. Sen sytologia oli luokkaa I. Potilaalle suunniteltiin leikkausta, mutta se siirtyi kaulan alueen infektoitumisen takia. Selän haava oli alkanut myös uudelleen erittää. Kaulan leikkaus tehtiin kolme kuukautta ensimmäisen korvapoliklinikassa käynnin jälkeen. Toimenpiteessä todettiin erittävä kystinen ontelo, jonka alueella oli 1,5 x 3 cm:n ihohaavauma. Leikkauksessa muutos poistettiin kokonaan. Kudosnäytteissä todettiin granulomatoottinen tulehdus. Värjäyksessä ei löydetty haponkestäviä sauvoja, mutta tuberkuloosi PCR:n ja viljelyn positiiviset tulokset varmistivat diagnoosin. Samalla selvisi, että myös selän erittävän ontelon syynä oli tuberkuloosi. Potilas ohjattiin infektiolääkärin hoitoon ja hän sai 12 kuukauden lääkehoidon. Kaulan imusolmukkeet ovat pään ja kaulan alueella tuberkuloosin yleisin esiintymispaikka (Bayazit ym. 2004). Muualla kuin keuhkoissa olevista tuberkuloositapauksista noin kolmasosa paikantuu kaulaan. Kaula on erityisen 1370 T. Klockars ym.
5 yleinen esiintymispaikka immuunivajausta potevilla. Tauti muistuttaa suuresti muita kaulan patologisia prosesseja. Tyypillisesti potilas hakeutuu lääkäriin kasvavan kivuttoman kaulapatin vuoksi. Noin 40 %:lla potilaista esiintyy systeemisiä oireita, kuten kuumetta, laihtumista ja pahoinvointia, ja 10 %:ssa tapauksista tauti aiheuttaa fistelin kaulaan. Tulehtunut imusolmuke voi sijaita missä tahansa kaulan alueella; yleisimmät paikat ovat kaulan takakolmio ja ylemmät syvät kaulan imusolmukkeet. Kahdella kolmasosalla potilaista suurentuneita rauhasia on enemmän kuin yksi, ja yli 80 %:ssa tapauksista tauti on toispuolinen (Baskota ym. 2004). Potilaista %:lla on epäilty radiologisten tutkimusten perusteella myös keuhkotuberkuloosia (Bayazit ym. 2004). Kaulan tuberkuloosi hoidetaan lääkkein. Pohdinta Tuberkuloosi mielletään yleensä keuhkojen sairaudeksi, mutta se voi veri ja imusuoniston välityksellä leviävänä esiintyä missä tahansa elimessä. Nykyisin Suomessa todetuista uusista tuberkuloositapauksista noin kolmasosa on muita kuin keuhkotuberkulooseja. Tuberkuloosin mahdollisuus tulee muistaa kaikilla erikoisaloilla, etenkin jos potilaalla esiintyy pitkittynyt, tavallisiin hoitoihin reagoimaton tulehdus, haava tai fisteli. Yli 70 vuotiaat ovat tuberkuloosin riskiryhmä, ja heillä sairaus puhkeaa tavallisesti aikaisemmin saadun piilevän tuberkuloosi infektion aktivoituessa (Tala Hekkilä 2003). Korva, nenä ja kurkkutauteihin liittyvä tuberkuloosi on harvinainen, ja on arvioitu, että infektio on ylähengitysteissä alle 2 %:lla kaikista tuberkuloosia sairastavista (Rohwedder 1974). On myös epäilty, että esimerkiksi nenän ja nenänielun tuberkuloosi on alidiagnosoitu tauti, koska se on usein lähes oireeton (Waldron ym. 1992). Myös oman aineistomme potilaan nenänielutuberkuloosi todettiin sattumalöydöksenä kurkunpään papilloomaa tutkittaessa. Kroonisten, etenkin taudinkuvaltaan epätyypillisten infektioiden leikkausten yhteydessä otetaan usein laajalti kudos, bakteeri, sieni ja tuberkuloosinäytteitä. Potilasta on saatettu kuitenkin jo pidempään hoitaa polikliinisesti ilman, että tuberkuloosinäytteitä on otettu. Tuberkuloosiviljely ja värjäys (HUS:n hinnastossa 25 euroa) ja PCR (53 euroa) ovat kohtuuhintaisia, joten ainakaan säästötarkoituksessa näytettä ei tarvitse jättää ottamatta. Vaikka tautia osattaisiin epäillä ja tuberkuloosiviljelynäyte märkäeritteestä olisi otettu, saattaa ensimmäisellä kerralla saatu negatiivinen viljelyvastaus viivästyttää diagnoosia. Jos ensimmäiset näytteet ovat olleet negatiiviset mutta tuberkuloosiepäily jatkuu, näytteet tulee ottaa uudelleen (Maasilta 1999). Kudoksista tai märkäeritteestä kannattaa ottaa sekä värjäys ja viljely että PCR näytteet. Esimerkiksi sylkirauhastuberkuloosipotilaallamme tuberkuloosi PCR ja värjäys antoivat negatiiviset tulokset mutta viljelyssä kasvoi M. tuberculosis. Jos korva, nenä ja kurkkutautien klinikassa diagnosoidaan tuberkuloosi infektio, tulee potilas ohjata heti infektio tai keuhkolääkärin y d i n a s i a t Tuberkuloosin mahdollisuus tulee muistaa kaikilla erikoisaloilla, etenkin silloin, kun potilaalla esiintyy pitkittynyt, tavallisiin hoitoihin reagoimaton tulehdus, haava tai fisteli. Korvan, nenän tai kaulan alueen tuberkuloosi on suhteellisen harvinainen. Kaulan imusolmukkeet ovat pään ja kaulan alueella tuberkuloosin yleisin esiintymispaikka. Tuberkuloosibakteerivärjäys, viljely ja PCR ovat tärkeimmät menetelmät diagnostiikassa. Jos ensimmäiset näytteet ovat olleet negatiiviset mutta tuberkuloosiepäily jatkuu, tulee näytteet ottaa uudelleen. Tuberkuloosipotilaita hoitavan henkilökunnan tulee aina huomioida tartuntariski ja käyttää suojavarusteita. Korvalääkäri ja tuberkuloosi 1371
6 hoitoon. Hoidosta on julkaistu kotimaisia ja eurooppalaisia suosituksia (ERS Task Force 1999, Tala Heikkilä 2003). Niiden mukaan peruslääkkeistä isoniatsidia ja rifampisiinia annetaan koko hoidon ajan ja lisäksi pyratsiiniamidia ensimmäiset kaksi kuukautta. Lääkkeiden haittavaikutukset ja lääkeresistenssi tai epäily siitä voivat hankaloittaa hoitoa, ja silloin lääkitys on suunniteltava yksilöllisesti (Tala Heikkilä 2003). Leikkausta tarvitaan vain erityistapauksissa, esimerkiksi kookkaan nekroottisen märkäontelon kanavointia. Tuberkuloosi tarttuu pisara aerosolin välityksellä hengitysteitse, ja tartunnan todennäköisyys kasvaa suorassa suhteessa altistuksen voimakkuuteen. Tartuntaa levittävät potilaat, joiden ysköksiin erittyy niin runsaasti tuberkuloosibakteereja, että ne näkyvät ysköksen värjäyksessä. Tautimuodoista tartuttavin on kurkunpäätuberkuloosi (Ruokonen 1999). Tuberkuloottista haavaa tai märkäonteloa hoitaneen henkilökunnan on kuvattu sairastuneen tuberkuloosiin (D Agata ym. 2001, Keijman ym. 2001). Tällöin haavan siteen vaihdon tai märän imemisen tai huuhtelun yhteydessä ilmaan on muodostunut pisara aerosolia, joka on toiminut tartuntalähteenä. Hyviä ohjeita tuberkuloositartunnan torjunnasta sairaalassa ja altistuksen aiheuttamista toimenpiteistä Suomessa saa asiantuntijaryhmän laatimista selkeistä ohjeista (Rajalahti ym. 2003, 2004). Lopuksi Korva, nenä, kaula tai kurkunpäätuberkuloosia sairastavia on nykyisin Suomessa vähän, mutta tautitapauksia esiintyy kuitenkin jatkuvasti. HYKS:n korva, nenä ja kurkkutautien klinikassa diagnosoitiin vuosina yhteensä 32 tuberkuloosia (24 kaulan, kolme nenän tai nenänielun, kaksi korvan, kaksi sylkirauhasten ja yksi kurkunpään). Todellinen potilasmäärä on kuitenkin todennäköisesti suurempi, koska useimmissa tapauksissa diagnoosi varmistuu vasta lopullisessa hoitopaikassa. Tautiin sairastuva voi olla minkä ikäinen tahansa ja usein muuten terve, kuten oma aineistommekin osoittaa. Tuberkuloosin mahdollisuus tulisi muistaa ja ottaa tarvittaessa useaan kertaan tuberkuloosinäytteitä. Tuberkuloosi infektion varhainen toteaminen auttaa potilasta saamaan tautiinsa parantavan lääkityksen ja vähentää hänen lähiympäristönsä ja hoitohenkilökunnan sairastumisriskiä. Kirjallisuutta Ataman M, Sozeri B, Ozcelik T, ym. Tuberculosis of the parotid salivary gland. Auris Nasus Larynx 1992;19: Baskota DK, Prasad R, Kumar Sinha B, ym. Distribution of lymph nodes in the neck in cases of tuberculous cervical lymphadenitis. Acta Otolaryngol 2004;124: Bath AP, O Flynn P, Gibbin KP. Nasopharyngeal tuberculosis. J Laryngol Otol 1992;106: Bayazit YA, Bayazit N, Namiduru M. Mycobacterial cervical lymphadenitis. ORL J Otorhinolaryngol Relat Spec 2004;66: Butt AA. Nasal tuberculosis in the 20th century. Am J Med Sci 1997;313: D Agata EM, Wise S, Stewart A, Lefkowitz LB Jr. Nosocomial transmission of Mycobacterium tuberculosis from an extrapulmonary site. Infect Control Hosp Epidemiol 2001;22:10 2. Diamant H. Franz Kafka, Sigmund Freud and Markus Hajek. A connection in life and dead. Wien Klin Wochenschr 1998;110: ERS Task Force. Tuberculosis management in Europe. Eur Respir J 1999;14: Eskola J, Soini H. Nykyaikainen mykobakteeridiagnostiikka. Duodecim 2004;120: Harrison NK, Knight RK. Tuberculosis of the nasopharynx misdiagnosed as Wegener s granulomatosis. Thorax 1986;41: Hup AK, Haitjema T, de Kuijper G. Primary nasal tuberculosis. Rhinology 2001;39:47 8. Jha D, Deka RC, Sharma MC. Tuberculosis of the maxillary sinus manifesting as a facial abscess. Ear Nose Throat J 2002;81: Keijman J, Tjhie J, Olde Damink S, ym. Unusual nosocomial transmission of Mycobacterium tuberculosis. Eur J Clin Microbiol 2001;20: Kuruvilla A, Saha NK, Barton RP, ym. Tuberculosis of intra-parotid lymph nodes. J Laryngol Otol 1981;95: Lau SK, Wei WI, Hsu C, ym. Efficacy of fine needle aspiration cytology in the diagnosis of tuberculous cervical lymphadenopathy. J Laryngol Otol 1990;104:24 7. Maasilta P. Tuberkuloosin diagnosointi. Kirjassa: Kunnamo I, Alenius H, Hermansson E, ym. (toim.). Lääkärin käsikirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s Magina S, Lisboa C, Resende C, ym. Tuberculosis in a child presenting as asymptomatic oropharyngeal and laryngeal lesions. Ped Dermatol 2003;20: Palomino JC. Nonconventional and new methods in the diagnosis of tuberculosis: feasibility and applicability in the field. Eur Respir J 2005;26: Percodani J, Braun F, Arrue P, ym. Nasopharyngeal tuberculosis. J Laryngol Otol 1999;113: Porras Alonso E, Martin Mateos A, Perez-Requena J, Avalos Serrano E. Laryngeal tuberculosis. Rev Laryngol Otol Rhinol 2002;123:47 8. Rajalahti I, Hellberg H, Katila ML, ym. Tuberkuloositartunnalle altistumisen aiheuttamat toimet. Asiantuntijaryhmän suositus. Suom Lääkäril 2003;58: Rajalahti I, Katila ML, Lyytikäinen O, ym. Tuberkuloositartunnan torjunta sairaalassa. Asiantuntijaryhmän suositus. Suom Lääkäril 2004;59: Rizzo PB, Da Mosto MC, Clari M, ym. Laryngeal tuberculosis: an often forgotten diagnosis. Int J Infect Dis 2003;7: Rohwedder JJ. Upper respiratory tract tuberculosis. Sixteen cases in a general hospital. Ann Intern Med 1974;80: Ruokonen EL. Tuberkuloosin tarttuminen ja tartunnan torjunta. Suom Lääkäril 1999;54: Ruutu P. Tuberkuloosi globaalisena ongelmana. Duodecim 2004;120: Saunders NC, Albert DM. Tuberculous mastoiditis: when surgery is in- 1372
7 dicted? Int J Ped Otorhinolaryngol 2002;65: Shukla GK, Dayal D, Chabra DK. Tuberculosis of maxillary sinus. J Laryngol Otol 1972;86: Sierra C, Fortun J, Barros C, ym. Extra-laryngeal head and neck tuberculosis. Clin Microbiol Infect 2000;6: Singh K, Kaur G, Parmar TL. Pseudo tumoral laryngeal tuberculosis. Indian Pediatr 2003;40: Srirompotong S, Yimtae K, Srirompotong S. Tuberculosis in upper aerodigestive tract and human immunodeficiency virus coinfections. J Otolaryngol 2003;32: Stanley RB, Fernandez JA, Peppard SB. Cervicofacial mycobacterial infections presenting as major salivary gland disease. Laryngoscope 1983;93: Tala-Heikkilä M. Tuberkuloosi Suomessa. Duodecim 2003;19: Vaamonde P, Castro C, Garcia-Soto N, ym. Tuberculous otitis media: a significant challenge. Otolaryngol Head Neck Surg 2004;130: Waldman SR, Levine HL, Sebek BA, ym. Nasal tuberculosis: a forgotten entity. Laryngoscope 1981;91:11 6. Waldron J, Van Hasselt CA, Skinner DW, ym. Tuberculosis of the nasopharynx: clinicopathological features. Clin Otolaryngol 1992; 17:57 9. Yaniv E, Avedillo H. Facial paralysis due to primary tuberculosis of the parotid gland. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1985;9: Tuomas Klockars, LT, erikoistuva lääkäri tuomas.klockars@hus.fi Leena-Maija Aaltonen, dosentti, erikoislääkäri Leif Bäck, LT, erikoislääkäri Anne Pitkäranta, dosentti, osastonylilääkäri Maija Hytönen, LT, erikoislääkäri HYKS:n korvaklinikka PL 220, HUS Maija Halme, dosentti, erikoislääkäri HYKS:n keuhkosairauksien klinikka PL 340, HUS 1373
Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotTUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö
TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotTietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla
Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotSidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015
Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit
LisätiedotMiksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi maailmalla. Tuberkuloositartunta. Tuberkuloosi meillä ja maailmalla
Miksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka Esiintyvyys kääntynyt nousuun 00-008 Euroopassa,7 % nousu vuosittain Lääkeresistenssi lisääntyy ja leviää Suomen
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotKontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?
Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6
LisätiedotTuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö
Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotTilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla
Tilastotietoa tuberkuloosista Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja niissä maissa, joiden
LisätiedotKokogenomisekvensointi (WGS)
Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,
LisätiedotTUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?
TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? EEVA RUOTSALAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, APULAISYLILÄÄKÄRI 5.3.2018 HUS EPIDEMIOLOGINEN YKSIKKÖ SUOMEN JA HUS:N TUBERKULOOSIKATSAUS TB:N ILMAANTUVUUS
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotTuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla
Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotTuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö
Tuberkuloosi tänään Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskulut ulkomaiseen kongressiin (Pfizer) ECCMID
LisätiedotTuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha
Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotTuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli
Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotBCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos
BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta
LisätiedotTuberkuloosi ja matkailu
Matkailu ja tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi ja matkailu Tuberkuloositartunnan riski Missä tuberkuloosin voi saada Matkailijan tuberkuloositartunnan riski Lähialuematkailijan
LisätiedotTuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet
Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet Eeva Ruotsalainen LT, infektiolääkäri, ayl HUS, Epidemiologinen yksikkö Keuhkolääkäripäivät 16.-17.3.2017 Suomen ja HUS-alueen tuberkuloosikatsaus TB notifications
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotThe permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063
This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063 Author(s): Salo,
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotLasten korvatulehdukset
Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka
LisätiedotFaktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin. Tuberkuloosi maailmalla
Faktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotTuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä
Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin
LisätiedotEi-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito
Alkuperäistutkimus TOOMA UIBU, LIIA KELLOMÄKI, RITVA JÄRVENPÄÄ, RITO VUENTO JA JUKKA LUMIO Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito Atyyppisia mykobakteereja on pitkään pidetty
LisätiedotTuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015
Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50
LisätiedotVARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS
20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotInfluenssa A(H1N1) -toimintaohjeita
1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotViimeiset päivitykset: VALTAKUNNALLISEN TUBERKULOOSI OHJELMAN PÄIVITYS
VALTAKUNNALLISEN TUBERKULOOSI OHJELMAN PÄIVITYS Koko ohjelmaa koskien vanhat termit kontaktiselvitys tai kontaktijäljitys on THL:n vuonna 2017 julkaistussa tartunnanjäljityssuosituksessa muutettu termiksi
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotSata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa.
Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Ylilääkäri tutkii pikku potilasta, kertoo teksti kuvan takana. Iltasanomat 14.5.2016 Tuberkuloosi oli tappava sairaus, joka aiheutti
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotYleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä
PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotTUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS
TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotAlaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotAlle kouluikäisen kaulakyhmy
Lasten korva-, nenä- ja kurkkutaudit Anne Pitkäranta ja Anneli Lauhio Kyhmy lapsen kaulassa on varsin yleinen vanhempia ja lääkäriä huolestuttava löydös. Tavallisin syy kaulapattiin on tulehduksen takia
LisätiedotTartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta
Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Dos. Hanna Soini Johtava asiantuntija, THL Terveysturvallisuusosasto Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta 1 Epidemiologinen katsaus
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
Lisätiedot