Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT
|
|
- Kalle Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT
2 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista Vaihtoehtojen laatimista ennen on mm. selvitetty kehittämisen lähtökohtia, järjestetty Ylitornion tulevaisuuskysely, toteutettu kyläkierros ja kylien profilointi sekä tavattu yrittäjiä ja päättäjiä Vaihtoehdoissa korostuvat keskeiset kehitysteemat (asuminen, matkailu, työpaikat, rajayhteistyö jne.) eri tavoin Vaihtoehdot eivät ole toisensa poissulkevia, vaan niistä voidaan muodostaa erilaisia yhdistelmiä Kaikissa vaihtoehdoissa Ylitornion keskustaa a on kehitettävä. Ikärakenne lisää palvelujen kysyntää keskustassa Muita keskeisiä kehittämisen kohteita ja alueita ovat mm. Vt 21 varsi ja sen liittymäalueet,, Ainiovaara sekä njoen ja Tengeliöjoen vesistöreitit Kylistä tulee kehittää erityisesti niitä, joissa on luontaisesti parhaat kehittymisedellytykset (keskeinen sijainti, tulomuuttoa, nuorekas ikärakenne, palveluja, työpaikkoja jne.) Rajayhteistyö on Ylitornion erityinen mahdollisuus, jonka tulee näkyä vaihtoehdoissa
3 VE 0- KUNTALIITOS
4 VE 0- KUNTALIITOS ASUMINEN Vanha Ylitornio jakautuu on ja Rovaniemeen Asukasluvun aleneminen kiihtyy Ei erityisiä kasvusuuntia Ei asumisen aktiivista kehittämistä LIIKENNE Tiestön kunto säilyy samanlaisena kuin nykyisin tai joiltakin osin heikkenee Liikenneverkon kehittäminen itä-länsi suunnassa on vähäistä VIRKISTYS JA MATKAILU kehittyy n pohjoisena matkailukeskuksena PALVELUT Palveluverkko rapautuu palveluiden katoaminen Palvelut haetaan naapurikunnista säilyy palvelutaajamana, ja palvelukylinä Ei palveluiden kehittämissuunnitelmaa Rajayhteistyötä kehitetään n ja Haaparannan kautta
5 VE 0- KUNTALIITOS Palveluita ssa, n palvelutaajama,n pohjoinen matkailukeskus Toimintojen häviäminen kyliltä ja palvelujen keskittyminen an Rovaniemen palvelukylä Uusi kuntaraja asioinnin pääsuuntien mukaisesti Asukasluvun kiihtyvä aleneminen Tieverkon rapautuminen Asumisen alueet n palvelukylä Rajayhteistyö - Haaparanta Matkailu- ja virkistysalue Palvelutaajama Palvelukylä Pääliikenneväylä
6 VE 1 NAAPURI
7 VE 1 NAAPURI ASUMINEN Asukasluku kasvaa Väestön keskittyy keskustoihin: an, Matarinkiin sekä njokivarren palvelukyliin LIIKENNE Liikenneyhteydet kehittyvät kuntakeskusten ympärillä ja keskusten välillä Ylitornion ja Övertorneån välille luodaan yhteiset joukkoliikennepalvelut Tietoliikenneyhteydet paranevat Yhdyskuntarakenne tiivistyy Ylitornion ja Övertorneån välillä; yhdistäviä reittejä, uutta asumista, tiivis rajayhteistyö Kyläverkko heikkenee njokilaakson ulkopuolella PALVELUT Palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin kehittyy Järvikylien palvelukeskittymänä Liikuntapalvelut keskittyvät voimakkaasti Ainiovaaraan ELINKEINOT Rajakauppa vilkastuu, uusia kaupan hankkeita VIRKISTYS JA MATKAILU sta kehittyy merkittävä, ympärivuotinen matkailupalveluiden keskus Vetovoimatekijänä Ruotsin läheisyys, kansainvälinen matkailu Retkeily- ja virkistysreittejä yhdistetään rajan molemmin puolin
8 VE 1 NAAPURI Övertorneå Ylitornio kaksoiskunta Asumisen tiivistyminen kuntakeskusten välillä rajan molemmin puolin Kyläverkon heikkeneminen Järvikylillä Järvialueen matkailu- ja palvelukylä Itä-länsi suuntaisten yhteyksien heikkeneminen Asukasmäärän kasvun keskittyminen an ja Matarinkiin sekä njokivarren palvelukyliin Rantareitit Asumisen kehittämisvyöhykkeet Palvelualue Rajakauppa ja yhteiset uudet kaupan hankkeet Ainiovaaran kehittyminen monipuolisten liikuntapalvelujen keskuksena Palvelukeskus Palvelukylä Matkailu- ja virkistysalue
9 VE 2 VÄYLÄ
10 VE 2 VÄYLÄ ASUMINEN Asukasluku kasvaa nykyisestä Kasvu ja nauhamainen rakenne muodostuu Vt 21 ympärille, jokilaakson palvelukeskustaan ja jokivarren kyliin Kunnan itäosa autioituu LIIKENNE Tietoliikenneyhteydet paranevat Joukkoliikenne järjestetään Vt 21 -suuntaisesti joen rantareittiä kehitetään PALVELUT Palvelut keskittyvät Vt 21 varteen Palveluportit rakentuvat Vt 21 varteen an (Ylitornio eteläinen) ja n liittymään (Ylitornio pohjoinen) Palvelut lakkautuvat pääosin kunnan itäosissa ELINKEINOT Uusia yritys- ja työpaikka-alueita syntyy Vt 21 varteen mm. Nuotiorannalle ja pääliittymiin VIRKISTYS JA MATKAILU kehittyy kasvavana matkailukeskuksena n kehittymistä tukee Ainiovaaran liikuntakeskus
11 Yritys- ja työpaikka-alueiden kehittäminen pääliittymiin VE 2 VÄYLÄ Vt 21 kehityksen runko Asumisen kehittämisvyöhyke valtatien varrella Matkailutoimintoje n ja -investointien voimakas kasvu Liikenneyhteyksien kehittäminen, mm. kevyen liikenteen yhteys välillä Kaulinranta - Ainiovaaraa kehitetään liikuntakeskuksena Kuntatoimintojen keskus tiivis ja elinvoimainen keskusta Julkisen liikenteen toimivat yhteydet on ja on Kunnan Itäosan taantuminen, toimintojen ja väestön keskittyminen njokilaaksoon Asumisen kehittämisvyöhykkeet Palvelualue Palvelukeskus Palvelukylä Matkailu- ja virkistysalue Kunta- ja matkailuportti Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä, mkk Kehitettävä yritysalue
12 VE 3 REITTI
13 ASUMINEN Asukasluku pysyy ennallaan tai kasvaa vain hieman Vapaa-ajan asumisen lisääntyy ja muuttuu ympärivuotisemmaksi; osa vapaa-ajan asunnoista muutetaan pysyviksi asunnoiksi Asumisen kehittäminen painottuu Tengeliöjoen varteen, njokivarren kylät taantuvat Kuntakeskus ei kehity nykyisestä kovin voimakkaasti Järvialueen rantoja kaavoitetaan asumiselle LIIKENNE Tehokas laajakaistayhteys rakennetaan koko kunnan alueelle Itä-länsi -suuntaisia liikenneyhteyksiä kehitetään Tengeliöjoen varteen luodaan rantareitistö PALVELUT Palveluja kehitetään pistemäisesti palvelu- ja matkailukylinä, suurempina palvelukeskuksina kehittyvät n vesistö- ja luontomatkailukeskus sekä n palvelukeskusta Palvelujen hajauttaminen tuo lisäkustannuksia ELINKEINOT Matkailutyöpaikat lisääntyvät Etätyömahdollisuudet paranevat Ostovoimaa vapaa-ajanasukkaista Työllistymismahdollisuudet Järvikylillä paranevat VIRKISTYS JA MATKAILU Rantojen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat Tengeliöjoen vesireitin varteen syntyy ympärivuotista matkailua VE 3 REITTI
14 Matkailun vetovoima-alue, mkk Palvelukeskus Matkailukylä n vesistö- ja luontomatkailupainotteisten investointien voimakas kasvu joen vesistöreitti Matkailu- ja virkistysalue Moottorikelkkailureitti, mkk njokivarren kylien taantuminen Ainiovaaraan uusia liikuntapalveluja Vesistöyhteys, Kolari Asukasluku pysyy kasvaa kuntakeskuksessa hieman nykyisestä Tengeliöjoen vesistöreitin ja sen matkailupalvelujen voimakas kehittäminen Uusia työpaikkoja Järviseudun matkailukyliin Liikenneyhteyksien kehittäminen, toimiva joukkoliikenne Järvikyliltä kuntakeskukseen VE 3 REITTI
15 Northland Mines Oy VE 4 LUONNONVARA
16 ASUMINEN Asukasluku pysyy ennallaan tai kasvaa hieman nykyisestä Kuntakeskuksen ohella kasvua voi syntyä kunnan itäosan palvelukylissä Ylitornio tarjoaa lähiseutujen kaivoksissa työskenteleville luonnonläheisiä asuinympäristöjä LIIKENNE Tietoliikenneyhteydet kehittyvät koko kunnan alueelle Liikenneinfraa kehitetään palvelemaan työmatkaliikennettä ja kaivostoiminnan kuljetuksia Vt 21 kasvavan liikenteen myötä risteysalueet kehittyvät PALVELUT kehittyy palvelukeskustana ja kunnan itäosan kyliin syntyy kaivostoiminnasta hyötyviä uusia palveluja ELINKEINOT Kaivostoiminnan käynnistyminen Ylitorniolla (ja muualla Länsi-Lapissa) tuo kuntaan merkittävästi uusia työpaikkoja Kaivostoiminta tuo alihankintaan ja palveluihin työpaikkoja logistisen väylän (Vt 21) varteen VIRKISTYS JA MATKAILU Matkailu kehittyy Ainiovaaran ja n alueilla VE 4 LUONNONVARA
17 Palvelualue Palvelukeskus Kaivostoiminnan palvelukeskus Matkailu- ja virkistysalue Kaivostoiminnan palvelualue Kaivosalueiden kuljetuksia ja liikennettä Matkailutyöpaikkojen kasvu kaivostoiminnan ohella; nais- ja miestyöpaikkoja Asukaslukumäärä kasvaa nykyisestä kaivostoiminnan myötä Kaivostoiminnan ydinalue Vt 21 kasvava liikenne ja sen myötä kehittyvät yritysalueet liittymissä Kaivostoiminnan kuljetuksia itä-länsi -suunnassa Kaivostoiminnan myötä kyliin syntyy uutta asumista ja uusia palveluja VE 4 LUONNONVARA
18 Vaikutusten arviointi / VÄESTÖ KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET VÄESTÖN OSALTA Taantuva väestökehitys pysäytetään VÄESTÖKEHITYS / / - + Vesistöyhteys, Kolari Kaivostoiminnan ydinalue Rantareitit joen vesistöreitti
19 Vaikutusten arviointi / ASUMINEN KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET ASUMISEN OSALTA Monipuolisia asumisen mahdollisuuksia ja asuintontteja tarjotaan Rantojen hyödyntäminen asumisessa Vuokra-asuntotarjontaa lisätään sesonkityövoiman ja muuttavien tarpeisiin Palveluasuntojen tarjontaa lisätään ASUMISEN MAHDOLLISUUDET RANTOJEN HYÖDYNTÄMINEN PALVELUASUNTO- JEN TARJONTA / / / - + / - Vesistöyhteys, Kolari Kaivostoiminnan ydinalue Rantareitit joen vesistöreitti
20 Vaikutusten arviointi / TAAJAMAT JA KYLÄT KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET TAAJAMIEN JA KYLIEN OSALTA Keskusta- ja taajama-asumista kehittämällä turvataan hyvä palvelutaso Nykyisen kylärakenteen tiivistäminen KESKUSTAN KEHITTYMINEN KYLÄRAKENTEEN TIIVISTYMINEN / / Vesistöyhteys, Kolari Kaivostoiminnan ydinalue Rantareitit joen vesistöreitti
21 Vaikutusten arviointi / ELINKEINOT KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET ELINKEINOJEN OSALTA Ainiovaaran ja n aluetta kehitetään, matkailupuolen työpaikkoja lisätään Kaivosteollisuuden työpaikkoja kehitetään Yhteistyötä kehitetään Ruotsin kanssa, työmarkkinoiden kehittämiseksi Vt 21 varteen palveluja MATKAILUKESKUS- TEN PALVELUT KAIVOSTEOLLISUUS RAJAYHTEISTYÖ Vt 21 VARREN KEHITTYMINEN + / / / / / / - + / Vesistöyhteys, Kolari Kaivostoiminnan ydinalue Rantareitit joen vesistöreitti
22 Vaikutusten arviointi / LIIKENNE KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET LIIKENTEEN OSALTA Vt 21 liittymiä parannetaan ja kehitetään Raideliikennettä kehitetään palvelemaan työmatkaliikkumista Ylitornion edullista logistista sijaintia hyödynnetään Moottorikelkka- ja retkeilyreitistöjä kehitetään Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotus VT 21 LIITTYMIEN KEHITTÄMINEN RAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SIJAINNIN HYÖDYNTÄMINEN REITISTÖJEN KEHITTYMINEN / / - + / Vesistöyhteys, Kolari Kaivostoiminnan ydinalue Rantareitit joen vesistöreitti
23 Vaikutusten arviointi / MATKAILU KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET MATKAILUN OSALTA Ainiovaaran ja n alueiden kehittäminen matkailukohteina Järvikylien matkailun mahdollisuuksien kehittäminen AINIOVAARAN JA AAVA- SAKSAN KEHITTÄMINEN JÄRVIKIYLIEN MATKAI- LUN KEHITTÄMINEN / / - + / Vesistöyhteys, Kolari Kaivostoiminnan ydinalue Rantareitit joen vesistöreitti
24 Vaikutusten arviointi KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET MATKAILUN OSALTA / VE 0 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VÄESTÖKEHITYS ASUMISEN MAHDOLLISUUDET RANTOJEN HYÖDYNTÄMINEN PALVELUASUNTOJEN TARJONTA KESKUSTAN KEHITTYMINEN KYLÄRAKENTEEN TIIVISTYMINEN MATKAILUKESKUSTEN PALVELUT KAIVOSTEOLLISUUS RAJAYHTEISTYÖ Vt 21 VARREN KEHITTYMINEN VT 21 LIITTYMIEN KEHITTÄMINEN RAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SIJAINNIN HYÖDYNTÄMINEN REITISTÖJEN KEHITTYMINEN AINIOVAARAN JA AAVA- SAKSAN KEHITTÄMINEN JÄRVIKIYLIEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN
25 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU / VAIKUTUKSET VE 0 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 ALUE- JA YHDYSKUNTA- RAKENTEESEEN Hajautunut rakenne johtaa kasvaviin kustannuksiin ja epäviihtyisiin ympäristöihin, väestö keskittyy naapurikuntiin Rakenne tiivistyy rajan läheisyydessä ja kuntakeskusten ympärillä, toiminnalliset yhteydet keskusten välillä vahvistuvat Rakenne tiivistyy nauhamaisesti, mutta samanaikaisesti hajautuu Vt 21 varrelle Vahvistaa uutta kyläasutusta ja yhteyksiä keskustaan, mutta hajauttaa samanaikaisesti rakennetta Kylärakenne tiivistyy, mutta aluerakenne samanaikaisesti hajautuu LIIKENTEESEEN JA LIIKKUMIS- TARPEESEEN Hajautunut rakenne lisää henkilöauton käyttötarvetta, tieverkko rapautuu Matarengin ja n väliset liikenneyhteydet ja kevyen liikenteen reitistö kehittyy, muualla tieverkon kunto heikkenee Vt 21 aktiivinen kehittämisen kohde, joukkoliikenteen kehittämiselle jokivarressa mahdollisuuksia, njoen rantaan uusia reittejä Itä-länsi - suuntaisia liikenneyhteyksiä kehitetään, Tengeliönjoen varren rantareittejä kehitetään, njokivarressa infra ei kehity Liikenneinfraa kehitetään palvelemaan työmatkaliikennettä ja kaivostoiminnan tarpeita, risteysalueet kehittyvät
26 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU / VAIKUTUKSET VE 0 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 YHDYSKUNTA- JA ENERGIA- TALOUTEEN Yhdyskuntarakenteen yläpitäminen ja energiahuolto mallissa kallista, ei rohkaise investointeihin Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen Ylitornion ja Övertorneån välillä tuo säästöjä, käyttöja ylläpitokustannukset alenevat Vt 21 muodostaa tiiviin yhdyskuntarakenteen ja tuo merkittäviä säästöjä käyttö- ja ylläpitokustannuksiin, saa aikaan investointeja Uusille alueille rakentaminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia Maanhankinta aiheuttaa lisäkustannuksia, voidaan hyödyntää nykyistä yhdyskuntarakennetta (kyläalueita) LUONTOON JA LUONNON- VAROIHIN Ei haitallisia vaikutuksia luonnonympäristölle, lisääntyvä liikkumistarve aiheuttaa päästöjä Tiivistyvä asuminen edistää kestävää kehitystä ja vähentää liikkumistarvetta, matkailuliikenne kasvaa ja suunnittelussa on huomioitava mm. n luontoarvot Ei erityisiä haitallisia vaikutuksia luonnonympäristölle, Vt 21 vyöhykkeen tiivistyminen vähentää liikkumistarvetta Rakentaminen uusille alueille vaikuttaa jonkin verran luonnonympäristöön, vaihtoehdossa korostuvat luontoarvot Luonnonvarojen hyödyntäminen aiheuttaa paikallisia muutoksia luonnonympäristössä
27 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU / VAIKUTUKSET VE 0 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 MAISEMAAN, KAUPUNKI- KUVAAN, KULTTUURIPERIN- TÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Nykyisen kaltainen kehitys näivettää kuntakeskuksen ja tuottaa autioituvaa ympäristöä Tiivistymisen myötä kuntakeskukset ja niiden imagot kehittyvät, kunnan itäosa näivettyy Vt21 kehittämisen myötä kuntaimago kehittyy merkittävästi, liittymien ja kuntakeskuksen kehittyminen lisää elinvoimaa, kunnan itäosa heikkenee Maisema-arvot korostuvat Tengeliönjoen yhteyksien kehittämisen myötä, erityistä vaikutuksia keskustaan ja muuhun rakennettuun ympäristöön ei kohdistu Kaivostoiminnan vaikutukset voivat näkyä negatiivisesti maisemassa, kuntakeskukseen ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄ- RISTÖIHIN Viihtyisyys heikkenee väestökadon ja autioitumisen myötä Kuntakeskuksessa ja sen välittömässä läheisyydessä elinympäristöt paranevat, kyläalueilla heikkenevät Vt21 varrella ja kuntakeskuksessa elinympäristö ja viihtyisyys paranevat, kunnan itäosissa elinympäristöt heikkenevät Rantareitistön ja Tengeliöjoen kehittämisen myötä elinympäristöt ja niiden viihtyisyys paranee, kyläyhteisöt kehittyvät Uuden asumisen myötä järvialueiden kylien elinympäristöt paranevat ja viihtyisyys kasvaa, ei positiivisia vaikutuksia kuntakeskukseen
28 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU / VAIKUTUKSET VE 0 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 PALVELUIHIN, ELINKEINOELÄ- MÄÄN JA ALUEEN KILPAILUKYKYYN Elinkeinojen toimintaedellytykset häviävät, palveluiden tarjonta heikkenee n merkitys kasvaa, rajakauppa vilkastuu ja uusia palveluja syntyy kuntakeskuksiin Palvelut häviävät järvikylistä Uusia yritys- ja työpaikka-alueita syntyy merkittävästi kuntakeskukseen ja pääliittymiin, väestökasvun myötä palvelutaso paranee Elinkeinoelämän kehittämismahdollisuudet paranevat matkailualalla, Tengeliöjoen varren kyliin syntyy uusia palveluja Kaivostoiminnan tuomat työpaikat vaikuttavat koko kunnassa, uutta yritystoimintaa syntyy ja kaivosalueiden läheisten kylien palvelut kehittyvät
29 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU / VE 0 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 ALUE- JA YHDYSKUNTA- RAKENTEESEEN LIIKENTEESEEN JA LIIKKUMIS- TARPEESEEN YHDYSKUNTA- JA ENERGIA- TALOUTEEN LUONTOON JA LUONNON- VAROIHIN MAISEMAAN, KAUPUNKIKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖIHIN PALVELUIHIN, ELINKEINOELÄ- MÄÄN JA ALUEEN KILPAILUKYKYYN
Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU. Kuva: Riitta Yrjänheikki
Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU Kuva: Riitta Yrjänheikki Mistä rakennemallityössä on kysymys? Maankäyttöstrategialla hahmotetaan koko kunnan alueen maankäyttöä
LisätiedotKuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
LisätiedotLaukaan kunnan Rakennemalli
Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotRAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN
Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne
LisätiedotLaukaan kunnan Rakennemalli. Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu 8.1.2015
Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu 8.1.2015 Rakennemallivaihtoehdot Rakennemallin pohjaksi on laadittu 3 erilaista vaihtoehtoa Rakennemallivaihtoehtojen tarkoituksena
LisätiedotMITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015
MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotK u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i
L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotKeskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa
1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa
LisätiedotRAKENNEMALLIEN VERTAILU
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,
LisätiedotTARKASTELUALUEET KUNNITTAIN
1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla
LisätiedotASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella
LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan
LisätiedotKajaani-Sotkamo rakennemalli
Kajaani-Sotkamo rakennemalli Sisällön kuvaus, perustelut ja toimenpideohjelma 4.5.2017 4.5.2017 Rakennemalliprosessi Väestö- ja työpaikkatavoitteet vuoteen 2035 KAJAANI Väestötavoite + 1 500 asukasta vuoteen
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014
KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten
LisätiedotRakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi 06.10.2011. Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy
Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi 06.10.2011 Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy A. Rakennemallivaihtoehdot B. Rakennemallien vertailu
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotLahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto
Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotKehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
Kehittyvä yhdyskuntarakenne ja ympäristö kasvun mahdollistajana yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 8.2.2018 UUDEN OULUN VÄESTÖENNUSTE 2010 2015 2020 2025 2030 182 528 195 733 204 465 211 665 217 609 YLEISKAAVATILANNE
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotStrategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto
Strategiapeli 18.5.2011 Yhteenveto Pelilaudan lähtötiedot Karttapohjassa tulostettuna: pelkistetty yleiskaavojen ja maakuntakaavojen yhdistelmä rata- ja tieverkko ja pääkokoojakadut joukkoliikenteen palvelun
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotPieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013
Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni
LisätiedotJämsän kaupunki/kuvapankki. Mallin kuvaus Vaikutusten arvioinnin tiivistelmä Kärkitoimenpiteet 04.01.2012
n kaupunki/kuvapankki Mallin kuvaus Vaikutusten arvioinnin tiivistelmä Kärkitoimenpiteet 04.01.2012 1 2 n kaupunki/kuvapankki Valittu rakennemalli Sydänmalli Koskenpää Haavisto Lahdenkylä Suinula Olkkola
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)
IISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Lähtötietona kaupunkistrategiasta
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotKaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.
Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa. MAL4-sopimus Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman päivitys Kaisu Kuusela, Tampereen kaupunkiseutu
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotKUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotMAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN
MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotTaajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa
MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 25.5.2016 Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen
LisätiedotToimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010
Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Mikä ihmeen rakennemalli? RAKENNEMALLI On osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista On prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1.8.2019 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-
LisätiedotVastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia
1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
1 ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA LÄHTÖKOHDAT JA RAKENNEMALLIEN PERIAATEVAIHTOEHDOT 17.6.2010 TSi 2 Lähtötilanne ja ongelmankartoitus Huhti-kesäkuu 2010, yhteenveto tuloksista Rovaniemen
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman
LisätiedotHonkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.
Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat
LisätiedotALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava
ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve
LisätiedotLiitteet LAUKAAN MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI. Liite 1. Rakennemallin vaikutusten arviointi
LAUKAAN MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI Liitteet Liite 1. Rakennemallin vaikutusten arviointi Vaikutukset suhteessa Jyväskylän seudun aluerakenteeseen Vaikutukset kuntatalouteen / infrastruktuuriin Vaikutukset
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotMaankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA
Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotHOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu
LisätiedotSkenaarioiden heijastuminen eri suunnittelutasoille
Skenaarioiden heijastuminen eri suunnittelutasoille Yhteenveto ryhmäkeskusteluista EVALUATE-työpaja 6.3.2017 2.6.2017 Page 1 BAU-skenaario Yhdyskuntarakenne BAU ei aiheuta suuria muutoksia Kouvolan seudun
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010
JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010 Tavoiteraportin sisältö Valtakunnan tavoitteet A Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja paikalliset muutostekijät Muut tavoitteet VAT
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotKysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille
KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
LisätiedotKuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja
LisätiedotMatkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo
KUVA KUVA KUVA Matkailu perustuu puhtaaseen luontoon Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo Jyväskylä 23.11.2016 Timo Lappi KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
LisätiedotRajaton seutu työpaja Synteesi- ja ohjelmointipaja
Rajaton seutu työpaja 4 30.5.2018 Synteesi- ja ohjelmointipaja Pajassa 30.5. 10-10:45 1. Edellisessä työpajassa sovittua ja pajojen välissä esiin noussutta asiaa 2. Tiivistelmä analyyseistä sekä niistä
LisätiedotRakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen
Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa
LisätiedotYlitornion elinkeino-ohjelma Vanhat mallit eivät toimi, uudet keinot käyttöön!
Ylitornion elinkeino-ohjelma 2018-2021 Vanhat mallit eivät toimi, uudet keinot käyttöön! Johdanto Ylitornion elinkeino-ohjelmalla tähdätään yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamiseen. Tavoite saavutetaan
LisätiedotKYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotE18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ
E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotMerkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
LisätiedotKaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari
Pohjois-Savon Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari maakuntakaava 2040 Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa seminaari 15.1.2019 15.1.2019
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotOULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI
- YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI 30.3.2010 SUOMEN SUURIN VÄESTÖNKASVU Virallinen ennuste 275.000 asukasta vuoteen 2025 mennessä 295.000 asukasta vuoteen
LisätiedotÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016
ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS Rakenneyleiskaava 2016 VALITTU RAKENNEMALLI Uuden Äänekosken tuleva aluerakenne rakenneyleiskaava 2016 on muodostettu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niiden vertailun
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotHLJ 2015. Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI
HLJ 2015 Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tarvitaan arvioita siitä, miten toimintaympäristö tulevaisuudessa
LisätiedotYmpäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa
Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013 Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja
Lisätiedot2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS
Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotUtsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotErityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:
Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 2. Vaihemaakuntakaavaluonnos Teknltk 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen
Lisätiedot