LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, KARLEBY Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2006 Y 136 (131) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Piispanen Mervi ja Juha Hukanluomantie Päntäne ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Lypsykarjatoiminnan laajennus Kauhajoen kaupungin Päntänen kylässä tilalla Salonen RN:o 11:173. Tilalla on nykyisin 56 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 24 alle 6 kk:n ikäistä nuorta nautaa. Maidontuotantoa laajennetaan tuotantorakennuksen sisällä tehtävillä muutoksilla. Kuivike ja rehuvarastoja laajennetaan tarvittavassa määrin. Laajennuksen jälkeen tilalla on paikat 79 lypsylehmälle, 42 hieholle ja 21 alle 6 kk:n ikäiselle nuorelle naudalle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja.

2 TOIMINNAN AIKAISEMMAT LUVAT 2 Nykyiselle toiminnalle on myönnetty ympäristölupa , rakennusluvat ja sekä toimenpidelupa ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee haja asutusalueella Kauhajoella Uuronkylässä Hukanluomantien varressa Hukanluomanojan tuntumassa. Noin 300 metrin säteellä tuotantorakennuksista on niiden pohjoispuolella kolme asuin tai vapaa ajan käytössä olevaa kiinteistöä ja eteläpuolella yksi vapaa ajan kiinteistö. Lähin asunto on noin 80 metrin etäisyydellä. Tuotantorakennukset eivät ole pohjavesialueella. Uuronkylän vedenottamo sijaitsee n. 600 metrin etäisyydellä tuotantorakennuksista koilliseen. Alueella on yksityisiä kaivoja. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Maidontuotantoa jatketaan entiseen tapaan pihattonavetassa. Eläimiä ei laidunneta eikä tilalla ole jaloittelutarhaa. Eläimille saadaan lisätilaa rehuvarastoja saneeraamalla. Rehuvarastoja laajennetaan. Lanta käsitellään lietelantana. Lietelannan varastoimiseen on käytettävissä 2470 m³:n lietelantala. Lietekuilut mukaan lukien lannan varastointitilaa on yhteensä 2970 m³. Lietelanta käytetään lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä 79,24 hehtaaria peltoa, josta omaa on 69,36 hehtaaria ja vuokrapeltoa 9,88 hehtaaria. Lannasta 30% levitetään viikoilla 17/19, 45% viikolla 26 ja 25% viikoilla 35/36. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua vuosittain noin tonnia. Rehu varastoidaan laakasiilossa ja puristenesteet johdetaan 4 m³:n umpisäiliöön, joka tarvittaessa tyhjennetään lietesäiliöön. Tilalla on 4800 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella. Tilan maatalouskonekorjaamossa varastoidaan muita öljytuotteita tynnyreissä noin 300 litran verran. Kasvinsuojeluaineille on lukollinen kaappi korjaamon yläkerrassa.. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa muovit, ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromu, kuolleet eläimet ja rehujäte. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Pilaantunut rehu levitetään pellolle ja kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori ja työkoneliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lietelannan määrän lisääntyminen on suurin muutos nykyiseen toimintaan verrattuna. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ympäristötuen vaatimusten mukaisesti. Lietelantalassa ja pumppukaivossa on peltikate. Lietesäiliö täytetään altapäin. Lannan levityksessä aletaan käyttää letkulevitintä vuoden 2007 aikana, mikä vähentää lannan levityksestä aiheutuvia ammoniakkipäästöjä ja hajuhaittoja. Lanta, rehu, maito ja eläinkuljetusreitit on suunniteltu niin, että haittoja syntyisi mahdollisimman vähän.

3 3 Lähimmän naapurin ja tuotantorakennusten välissä on hakijan omistama metsäpalsta, jossa hakija aikoo ylläpitää näköestettä antavaa ja hajuhaittoja estävää suojapuustoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Hallintoaukio. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kauhajoen kaupunginvirastossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kauhajoen kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Eläinsuojan sijaintipaikalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus Tarkastuksen yhteydessä tarkasteltiin tuotantorakennusten sijaintia ja etäisyyksiä naapureihin. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaosto on antamassaan lausunnossaan todennut, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei ole muuta huomautettavaa, kuin että lietteen levityksessä on huomioitava etäisyydet talousvesikaivoihin ja läheiseen Uuranluomaan. Suojaetäisyydeksi molemmissa tapauksissa esitetään vähintään 100 metriä. Toiminnanharjoittajan toiminnasta ei ole tullut valituksia eikä valvontalautakunnan tiedossa ole, että naapureille aiheutuisi haittoja toiminnasta. Kannuksen kaupungin valvontalautakunnalta ei ole tullut hakemuksen muutoksen ja uuden kuulutuksen myötä uutta lausuntoa. Hakijan kuuleminen Hakija on saapuneessa vastineessaan todennut, että Kauhajoen kaupungin myöntämässä ympäristölupapäätöksessä on määrätty, että lasku ja valtaojien varsille jätetään vähintään 5 m:n sekä purojen ja vesistöjen varsille vähänitään 10 m:n levyiset vyöhykkeet käsittelemättä lannalla. Kahdelle lohkolle (09016, 09015) on lisäksi määrätty 20 metrin suojakaista Uuronluomaan. Lohkojen ympärillä uoma kiertelee kolmella sivulla. Näistä lohkoista toinen on kokonaan poistettu viljelykäytöstä ja toiselle ei ole tarkoitus tulevaisuudessakaan levittää lietettä. Hakija pitää esitystä vähintään 100 metrin suojakaistoista kohtuuttomana, koska ravinteiden kulkeutumisesta vesistöihin ei hakija peltojen osalta ole näytettävissä normaalia suurempaa vaaraa. Hakijan käsityksen mukaan ei ole syytä noudattaa nitraattiasetusta tiukempia määräyksiä ja asettaa hakijaa eriarvoiseen asemaan muihin viljelijöihin verrattuna. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

4 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 4 Ympäristökeskus myöntää Mervi ja Juha Piispaselle luvan nykyiselle toiminnalle ja haetulle toiminnan laajennukselle Kauhajoen kaupungin Päntänen kylässä tilalla Salonen RN:o 11:173. Eläintilojen ja rehuvarastojen muutokset tulee toteuttaa hakemuksen liittenä olevan asemapiirroksen mukaisesti. Muutosten jälkeen tilalla voidaan pitää enintään 79 lypsylehmää, 42 hiehoa ja 21 alle 6 kk:n ikäistä nuorta nautaa. Asiassa annettu lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Koska lannan levityksestä ei ole ilmoitettu aiheutuvan haittaa, eikä muutakaan perustetta ole ilmennyt, on määräys lannan levityksen suojavyöhykkeistä talouskaivojen osalta annettu nitraattiasetuksen mukaisesti joustavana niin, että valvontaviranomainen voi tapauskohtaisen harkinnan perusteella antaa tarkempia ohjeita lannanlevityksestä. Vesistöjen osalta ympäristökeskus on pitänyt ravinteiden vesiin pääsyn kannalta riittävänä aikaisemman luvan mukaista 10 metrin suojavyöhykettä, joka on nitraattiasetuksen liitteen 3 suosituksen mukainen, kun otetaan huomioon, että levittäminen on lopetettu kokonaan kahdella Uuronluoman varrella olevalla lohkolla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen varastointi Lietelannalle, jätevesille ja puristenesteelle tulee olla varastointitilaa vähintään 2880 m³. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantaloiden rakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Jätevedet ja puristenesteet tulee johtaa lietesäiliöihin. Lantalat tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tarkistaa niiden kunto. 2. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen hyödyntäminen Lietelanta, jätevedet ja puristeneste tulee hyödyntää peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 66 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen.

5 5 Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty 10 metriä lähempänä vesistöä. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lantaa ei tule levittää Uuronluoman rannalla oleville lohkoille ja Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke ellei kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä ole muuta määrätty. Valvontaviranomainen voi tapauskohtaisen harkinnan perusteella täsmentää talousvesikaivoja koskevaa määräystä sen mukaan kuin maaston korkeussuhteet, kaivon rakenne ja alueen maalaji antavat aihetta. Luokitellulle pohjavesialueelle ei tule levittää lantaa, jätevesiä tai puristenestettä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan muodostamalle välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen 4. Jätteet Eläinsuojien yhteydessä sijaitsevien lietesäiliöiden pelti tai muita vastaavan suojan antavia kattoja tulee ylläpitää ja tarvittaessa korjata. Lietesäiliöiden ja laakasiilojen käytössä tulee olla huolellinen. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua lannan levityksestä. Hakijan tulee esityksensä mukaisesti ylläpitää tuotantorakennusten ja lähimmän naapurin välissä kohtuullisen suojan antavaa metsää. Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Tarkoitukseen kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan tai jatkokäsittelyyn kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä ei saa polttaa. Polttoainesäiliö tulee varustaa ylitäytön estimellä, lapon estolla, lukituksella ja reunallisella tiiviillä alustalla. Tiiviin alustan sijasta voidaan käyttää myös kaksivaippaista polttoainesäiliötä. Toiminnanharjoittajan on varauduttava öljyvuotojen talteenottoon ja varattava riittävästi imeytysturvetta tai muuta vastaavaa imeytysmateriaalia säiliön läheisyyteen. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla.

6 5. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 6 Lantaloiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa, katteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lannan määrä, toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat. Lannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Tulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito ja voimassa olevat lannan levitys ja peltojen vuokrasopimukset on vuosittain toimitettava valvontaviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä. 6. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi Suomen ympäristökeskus on toiminnan laajennusta koskevassa ympäristölupaharkinnassa ottanut huomioon, että eläinsuojat sijaitsevat alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittamisen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Tilan kaikki lantalat on katettu peltikatteella ja laajennuksen myötä uusia lantaloita tilan yhteyteen ei rakenneta. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Edellä mainitut seikat huomioiden Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien pohjarakenteet, lietelannan ja jätevesien johtamiseen tarkoitetut rakenteet, lietesäiliöt ja laakasiilot tulee olla tai rakentaa vesitiiviistä materiaalista (MMM RMO C4) suorien valumien ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Hakemuksen mukainen lantalatilavuus on riittävä. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen. Säilörehun varastoinnista syntyvä puristeneste

7 7 tulee kerätä talteen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. (lupamääräys 1) Hakijalla on riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on yksi hehtaaria 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa ja yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden (YM ohje ). Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 2) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Jättämällä vesistöjen ja talousvesikaivojen varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön ja vesiin. Hakija on ilmoittanut, että lannan levittäminen on lopetettu lupamääräyksessä mainituilla kahdella lohkolla. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisvaaran takia. (lupamääräys 2) Ylläpitämällä lantaloiden katteita vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Muokkaamalla maa mahdollisimman nopeasti lannan levityksen jälkeen vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. (lupamääräys 3) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttonesteiden, kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. (lupamääräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ennen laitoskäsittelyä ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 4) Tarkkailemalla lantalarakenteita ja katteita, öljysäiliötä ja jätehuoltotiloja säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 5) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista

8 8 kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 6) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2016 koskevat tiedot. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

9 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 9 Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kauhajoen kaupunginhallitus Kauhajoen kaupungin valvontalautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Viitala Seppo Heikki ja Matti Veli, Uurontie 480, Päntäne Kytö Leena Kyllikki, Viktoriagatan 16 A, Oskarström, Sverige Pukkila Tuomo Juhani ja Rintamäki Sinikka Irmeli, Pajulahdentie 6 as 1, Kauhajoki as Ruuti Jussi Sakari, Ruutintie 5 A as 1, Laihia Polvenlahti Hannu Tapani, Alavägen 20, Ljusne, Sverige Korpela Tuula Anneli, Uurontie 406, Päntäne Kulmala Pentti Allan, Stormyravägen 67, Hudiksvall, Sverige Nieminen Aino Lyydia, Mäkitie 1 as 1, Isojoki Tarkanmäki Jouko Ilmari, Hukankankaantie 1, Päntäne Vanha Viitakoski Jari Juhani, Venlankatu 7 9 C 12, Kankaanpää Lehtola Arto Tapani, Uurontie 368, Päntäne Virtanen Aimo Uolevi ja Niemi Tuula Marjatta, Rauhalankatu 12, Lohja Rintamäki Veli Tapani, Uurontie 504, Päntäne Mäki Uuro Mikko ja Ritva, Hukanluomantie 29, Päntäne Pulkkinen Jukka Maurits ja Helena Markareetta, Isokaari 14, Högbacka Keski Hakuni Aira Inkeri, Ohratie 10 A 1, Vantaa Harju Paavo Elias, Väkkärintie, Kauhajoki Mäki Uuro Eila Vilma, Uuron koulutie 28, Päntäne Koski Erkki Johannes ja Kaisu Vilhelmiina, Nurmitie 4, Teuva Mäki Uuro Ruth Orvokki ja Reijo Arvo Johannes, Tattariharjuntie 2 A 1, Helsinki Lehtonen Maire Anita, Aleksis Kivenkatu 11 A 24, Helsinki Oravamäki Sulevi Kullervo, Hukanluomantie 38, Päntäne Penttilä Keijo Tapani ja Sirkka Liisa, Heikkilänjoentie 754, Möykky Rantakallio Raija Heleena, Vainionpääntie 18, Kauhajoki Rantanen Paavo Iivari ja Eila Kaarina, Kaisantie 5, Kauhajoki Vanha Viitakoski Ahti Antti Armas, Uurontie 460, Päntäne

10 Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla 10 Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Stefan Nyman LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros