Varhaiskasvatusyksikkö Pasila-Pikku-Duunari-Tapion toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Varhaiskasvatusyksikkö Pasila-Pikku-Duunari-Tapion toimintasuunnitelma

2 Toimintasuunnitelman sisältö Yleistä toimintasuunnitelman laatimisesta Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Toimintavuoden yhteiset tavoitteet Oppimisympäristö Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden teema ja kehittämiskohde Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Kestävän kehityksen ja kiusaamisen ehkäisyn ohjelma Monikielisyys Yhteistyö ja viestintä huoltajille Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen

3 Yleistä toimintasuunnitelmasta Tässä toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme toteutetaan. Suunnitelma perustuu valtakunnallisiin Vasu-perusteisiin, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan, viime vuoden toimintasuunnitelmaan sekä tähän asti käytyihin lasten vasu-keskusteluihin. Varhaiskasvatusyksikköömme kuuluu kolme päiväkotia: Päiväkoti Pasilassa toimii neljä lapsiryhmää kahdessa kerroksessa. Molemmissa kerroksissa on 1-5-vuotiaita lapsia. Päiväkoti Pikku-Duunarissa toimii myös neljä lapsiryhmää, kaksi Tiitiäisissä ja kaksi Peikoissa. Tiitiäisissä on alle 3- vuotiaita ja Peikoissa 2-5-vuotiaita lapsia. Päiväkoti Tapiossa toimii kaksi lapsiryhmää, 1-3-vuotiaat Puput ja 3-5-vuotiaat Timantit. Täksi vuodeksi olemme valinneet yksikköömme yhteisen teeman (tunteet ja vuorovaikutus). Lasten mielenkiinnon kohteita on havainnoitu, haastateltu ja kysytty huoltajilta. Tänä vuonna kiinnostusta on ollut mm. supersankareihin, kulkuneuvoihin, esiintymiseen, kirjaimiin ja numeroihin sekä retkiin. Nämä kiinnostuksen kohteet vaikuttavat myös toimintaamme. Henkilökunta teki toimintasuunnitelmaa syyskuun lopun kehittämispäivänä. Johtaja kirjoitti tämän työskentelyn pohjalta luonnoksen, jota kommentoitiin ja muokattiin yhdessä lopulliseen muotoonsa.

4 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan Vasuperusteissa määritellyt arvot Helsingin kaupungin strategia Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa Maailman toimivin kaupunki Kestävän kasvun turvaaminen Uudistuvat palvelut Vastuullinen taloudenpito Helsinki vahvistaa ja monipuolistaa edunvalvontaansa

5 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Yleistä Päiväkoteihin voi tutustua avoimilla tutustumiskäynneillä, joita on jokaisessa päiväkodissa toimintavuoden aikana kuusi (kolme syksyllä ja kolme keväällä). Päivähoitohakemusta voi päivittää päiväkodin johtajan avulla. Aloitus Tutustumiseen varataan vanhempien kanssa viikko. Lapsen aloittaessa päivähoidon hänellä on oma naulakkopaikka, tuoli ja sänky valmiiksi nimettynä. Lapset voivat tuoda päiväkotiin mm. oman turvalelun, unikaverin, valokuvan perheestä tai oman tyynyn. Vanhemmat voivat kysellä päivän kulusta viesteillä tai soittamalla myös keskellä päivää. Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa hänen omaan reissuvihkoonsa kirjoitetaan 2-4 viikon ajan kuulumiset, toiminnat ja tunteet. Tähän vihkoon myös perhe voi kirjoittaa kuulumiset ja infoasiat. Aikataulu elokuun aloittajille Toukokuu perheille tieto päivähoitopaikasta Kesäkuu aloituskeskustelun käyminen ja päivähoidon aloituksen sopiminen Elokuu päivähoidon aloittaminen Avoimet tutustumisajat ovat päiväkotien nettisivuilla. Jokaisella uudella lapsella on oma reissuvihko. Elokuussa aloittavien lasten aloituskeskustelut ovat käytynä kesäkuussa.

6 Esimerkki varhaiskasvatuksen aloittamisesta 6

7 Lapsen siirtyminen toiseen ryhmään tai päiväkotiin Ryhmien muodostamisen periaatteet Uuden toimintakauden ryhmät muodostetaan toukokuussa. Ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon lasten ikä, taidot, tuen tarpeet ja kaverisuhteet. Lisäksi asiaan vaikuttaa uusien lasten määrä, tutut kasvattajat sekä mahdolliset aiemmat siirtymiset päiväkodin ryhmien välillä. Siirtyminen toiseen ryhmään Asiasta keskustellaan vanhempien kanssa Lapsella on mahdollisuus tutustua uuteen ryhmään tutun aikuisen kanssa Henkilökunta pitää siirtopalaverin lapsen asioista Lapsen kaverisuhteet ovat henkilökunnan tiedossa ja vaikuttavat ryhmien muodostamiseen. Jokainen viskari on käynyt tulevassa esikoulussaan tutustumassa. Siirtyminen toiseen päiväkotiin Lapsen siirtyessä toiseen päiväkotiin pidämme tarvittaessa siirtopalaverin uuden päiväkodin henkilökunnan kanssa. Viskarit käyvät keväisin tutustumassa tulevaan esikouluunsa oman päiväkodin kanssa. 7

8 Toimintavuoden yhteiset tavoitteet - lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen osallisuus on varmistettu havainnoimalla ja/tai haastattelemalla Lapsesta koottuja havaintoja on käsitelty tiimissä ennen vasukeskustelua Huoltajan osallisuus on varmistettu varaamalla vasu-keskusteluaika ja antamalla materiaali keskustelua varten Havainnoista ja keskusteluista saadaan selville lasten mielenkiinnon kohteet sekä tavoitteet varhaiskasvatukselle Lasten vasuun kirjattuja mielenkiinnon kohteita ja pedagogisia tavoitteita varhaiskasvatukselle käytetään toiminnan suunnittelun pohjana Arviointi Jokainen ryhmä dokumentoi vähintään yhden lasten ideoista käynnistyneen asian/projektin. Johtaja tekee koosteen lasten ideoista syntyneistä projekteista ja lisää koosteen seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan.

9 Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa lapsen osallisuus Lapsen osallisuutta varmistamme edellisten lisäksi: Meillä jokainen lapsi on vuorollaan tähti! Tähän liittyy tähti- tai sydänhenkilöhaastattelu. Jokainen ryhmä pitää lasten kokouksia, joissa käsitellään sekä lasten että kasvattajien aloitteita. Keväällä vanhempien kanssa pidetään viskarivartit, joissa arvioidaan esikouluun siirtyvien lasten vasua. Muille lapsille arviointi järjestetään tarvittaessa, lapsen vasua arvioidaan kuitenkin viimeistään syksyllä uutta vasua laadittaessa. Jokainen lapsi on ollut tähti. Jokainen lapsi on ollut lasten kokouksessa Etunimi Sukunimi 9

10 Toimintavuoden yhteiset tavoitteet - digitalisaatioon liittyvä tavoite Teimme syyskuun kehittämispäivänämme digitalisaation tilan itsearvioinnin. Itsearvioinnin pohjalta kehittämiskohteeksemme nousi Koko henkilöstön riittävä osaaminen älylaitteiden käytössä. Toimenpiteet: Joka päiväkodissa käydään läpi henkilökunnan osaaminen älypuhelimen ja tabletin käytössä. Tämän jälkeen järjestetään peruskoulutusta älylaitteiden käyttöön sitä eniten tarvitseville. Koulutuksen vetää suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja Päivi Nikkilä. Aikataulu: Kartoitus tehdään lokakuussa, koulutus tapahtuu Toimenpiteet on tehty ja aikataulu on pitänyt. Varhaiskasvatusalueen yhteinen tavoite: Digitaitoja jaetaan työntekijöiden ja yksiköiden kesken hyödyntäen alueen pedagogisia verkostoja. Osaamisen jakaminen vahvistaa digivälineiden pedagogista käyttöä lasten kanssa tutkimisessa ja oppimisessa sekä pedagogisessa dokumentoinnissa.

11 Oppimisympäristö Oppimisympäristö jaetaan kolmeen osaan: päiväkodin sisätilat, päiväkodin piha ja muu Helsinki. Päiväkodin sisätilat: Esillä olevat lelut ja pelit valikoituvat lasten kiinnostusten kohteiden mukaan. Lapset osallistuvat oppimisympäristön suunnitteluun ja käyttöön. Tavaroilla on kuvilla merkitty paikka. Leikkitaulu on selkeyttämässä ja tukemassa leikin valintaa sekä sitouttamassa leikkiin. Leikkirauhaa mahdollistetaan sulkemalla ovet, luomalla leikin säännöt jne. Päiväkodin piha: Lapsi voi valita leikkejä tai leluja myös kuvien avulla. Pihalla leikitään myös ilman leluja esim. perinneleikkejä. Muu Helsinki: Päiväkodista tehdään viikoittain retkiä kaupungille (puistoon, kirjastoon, urheilukentälle jne.) Jokainen lapsi on kuvannut päiväkodin mielipaikkansa. Joka päiväkodissa pidetään leluton ulkoilupäivä. Jokainen lapsi on käynyt liikuntapaikassa ja osallistunut kulttuuritapahtumaan.

12 Yksikön toimintakulttuurin kuvaus Toimintakulttuurimme ydin on yhteisöllinen toimintaympäristö, jossa toteutuu yksilöllinen, vanhempien kasvatustyötä tukeva varhaiskasvatus. Yksikössämme jokainen lapsi on arvokas omana itsenään, vahvuuksineen ja tuen tarpeineen. Päiväkodeissamme lapset ja kasvattajat oppivat yhdessä, toinen toisiltaan. Ihmettelemme lasten kiinnostuksen kohteita ja pohdimme lasten kysymyksiä. Pienissä päiväkodeissamme lapset ja vanhemmat oppivat tuntemaan koko henkilökunnan. Olemme yhdessä lasten ja vanhempien kanssa luoneet paikan, jossa lapsen on hyvä ja turvallinen olla, leikkiä, oppia ja ihmetellä. Vanhemmat ovat sovitusti tervetulleita meille seuraamaan ja osallistumaan toimintaan. Meillä on pitkät perinteet ja sekä kokeneita että uusia työntekijöitä. Pidämme hyväksi havaituista asioista kiinni, mutta muutamme niitä, jotka kaipaavat muutosta. Olemme valmiit oppimaan ja kokeilemaan uutta, lähdimme mm. innolla taiteilijaprojektiin mukaan. Panostamme tänä vuonna kestävän kehityksen suunnitelmaan ja koulutamme itseämme pedagogiseen dokumentointiin. Yhteinen teemamme tunteet ja vuorovaikutus auttaa meitä jakamaan osaamistamme.

13 Yksikön toimintakulttuurin kehittämiskohde ja vuoden teema Yksikön toimintakulttuurin kehittämiskohde on tiedostettu kiireettömyys. Tämä näkyy: Selkeinä struktuureina, jolloin kasvattajalla on aikaa olla lapsen kanssa. Tilojen miettimisenä sekä toiminnan että viihtyvyyden kautta. Kiireen tunteen käsittelemisenä. Toimenpiteet: Asiaa käsitellään henkilökunnan kanssa työpaikkakokouksissa ja työilloissa. Sovittuja asioita toteutetaan kokeilemalla jos joku ei toimi niin muutetaan. Kiirettä ja sen syntymistä käsitellään kevään kehittämispäivänä kaikkien työntekijöiden kanssa. Päivän perusrytmi mahdollistaa pienempiin ryhmiin jakaantumisen. Työntekijöiden taukotilaa on kehitetty viihtyisämmäksi. Yksikön toimintakauden teemaksi valittiin keväällä 2018 tunteet ja vuorovaikutus. Jokaisessa kolmessa päiväkodissa pidettiin saman sisältöinen vanhempainilta, jossa vanhemmat keskustelivat vuoden teemastamme. Ryhmien toiminnassa teema näkyy sekä arjen pienissä päivittäisissä hetkissä että suunnitellusti esim. draaman, sadun, pelin tai leikin kautta. Päiväkoteihin on hankittu mm. teemaan liittyvää kirjallisuutta.

14 Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Toiminnan suunnittelu Varhaiskasvatuslaki ja -asetus, valtakunnallinen vasu ja Helsinki-vasu. Lapsen vasu, tähtihaastattelu ja muut havainnot Teemamme tunteet ja vuorovaikutus Yksikkömme toimintakulttuuri ja perinteet Oppimisen kokonaisvaltaisuus - erilaisten taitojen harjoittelua monilla eri keinoilla (leikki, musiikki, liikunta, draama jne.) Lapsi: - mahdollisuus leikkiin ja monipuoliseen toimintaan - mahdollisuus ymmärtää asiat ilman puhetta - mahdollisuus harjoitella itse ja saada apua - kaveritaitojen harjoittelua Kasvattaja: - toiminta on suunniteltua - kuvien käyttö toiminnan tukena - oma-aloitteisuuden tukeminen - havainnointi ja herkkyys toiminnassa Kasvattaja tukee lasten välisiä kaverisuhteita ja vuorovaikutusta Arviointi Lapsi on leikkinyt monien eri kavereiden kanssa. Lapsi on käsitellyt jotain asiaa draaman keinoin. Kasvattajat ovat suunnitelleet erilaisia leikkiryhmiä. Kasvattajat ovat käyttäneet nukkeja, leluteatteria tms. draaman keinoa toiminnassa.

15 Oppimisen alueet Helsinki-vasussa mainitut oppimisen alueet ovat: Kielten rikas maailma Ilmaisun monet muodot Minä ja meidän yhteisömme Tutkin ja toimin ympäristössäni Kasvan, liikun ja kehityn Tänä toimintavuotena nämä näkyvät yksikössämme monipuolisena varhaiskasvatuksena ja erityisesti: Satu- ja lorutteluhetkinä, joissa myös Helsingin monet kielet näkyvät ja kuuluvat. Joulukuussa pidettävänä yksikön yhteisenä Taidejuhlana. Musiikkikasvatuksena (Musakärrytoiminta, yhteiset musiikkituokiot, pienten hetkien laulut jne.) musiikkiin liittyy liike, kieli, tutkiminen, vuorovaikutus jne. Kehotunnetaitojen opetteluna. Alueen muihin toimijoihin ja ympäristöön tutustumisena ja pihavierailuina yksikön muihin päiväkoteihin. Monimuotoisina aamu/päiväpiireinä.

16 Kestävän kehityksen ohjelma Syksyllä 2018 yksikössämme laaditaan kestävän kehityksen ohjelma. Ohjelmaan kuuluvat mm. Kiusaamisen ehkäisy Roskien kierrätys Ruokahävikin miettiminen Teemamme (tunteet ja vuorovaikutus) ehkäisee kiusaamista. Harjoittelemme keskittyneesti vuorovaikutustaitoja, millä on suuri merkitys lasten välisessä toiminnassa. Tunteita tunnistetaan ja sanoitetaan, jolloin niiden kanssa opitaan toimimaan. Kasvattaja myös auttaa lapsia tunteiden säätelyssä. Ohjelma on laadittu vuoden 2018 aikana. Ohjelmaan on sovittu kierrätyssäännöt, joiden toteuttamista arvioidaan keväällä

17 Monikielisyys Eri kielten käyttö rinnakkain yhteisöjen arjessa on luontevaa. Yhteisöissä tunnistetaan kaikkien oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen. Monikielisyys voidaan ymmärtää varhaiskasvatuksessa samaksi asiaksi kuin akateeminen laaja kielitaito. Nykyisin jokainen käyttää arkipäivässään eri kielten palasia ja on siis monikielinen. Meidän yksikössämme: Kommunikaation tukena käytetään kuvia. Tukiviittomia harjoitellaan myös, esim. tunneviittomia yksi viikossa. Lasten äidinkielet ja kulttuurit (myös suomi) näkyvät ja kuuluvat tervehdyksinä, lauluina, julisteina, kirjoina jne. Keskustelemme perheiden kanssa heidän omasta kulttuuristaan ja tarjoamme mahdollisuuden tuoda sitä näkyville päiväkotiin esim. musiikin muodossa. Käytämme tarvittaessa vasu-keskusteluissa tulkkia ja kannustamme perhettä puhumaan lapselle äidinkieltään kotona. Syntymäpäivien onnittelulaulu lauletaan usealla kielellä. Päiväkotiin tultaessa kielet ja kulttuurit näkyvät.

18 Yhteistyö ja viestintä huoltajille Huoltajien toiveita, aloitteita ja ehdotuksia kuullaan päivittäisissä kohtaamisissa, vanhempainilloissa ja vasu-keskusteluissa. Vanhempaintoimikunta toimii joka päiväkodissa. Päiväkodissa järjestetään isän-, äitien- ja tärkeän ihmisen päivän juhlat. Huoltajille lähetetään viikko- tai kuukausikirje. Facebookiin päivitetään kuvia päiväkodin toiminnasta. Lisäksi järjestämme pihaseikkailuja, kevätjuhlia jne. Päiväkodissa on käytössä päivittäin lapsilista, jossa kerrotaan asioita lapsen päivästä. Huoltajat saavat sähköpostilla viikko- tai kuukausikirjeen.

19 Pedagoginen dokumentointi Pedagoginen dokumentointi auttaa meitä toimintamme arvioinnissa, kehittämisessä ja suunnittelussa. Arvioimme sen avulla toimintaamme ja saamme tietoa mm. seuraavista asioista: Oliko toiminta pedagogisesti perusteltua ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaista Ryhmässä vallitseva ilmapiiri Toiminnan sisältö Oppimisympäristöt Lasten kasvun kehityksen ja oppimisen edellytysten toteutuminen Kasvattajayhteisön toiminta Jokainen työntekijä on suorittanut syksyllä 2018 pedagogisen dokumentoinnin verkkokurssin. Tänä toimintavuotena jokainen tiimi suorittaa pedagogisen dokumentoinnin verkkokurssin.