Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Jätkäsaari

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Jätkäsaari

2 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Oppimisympäristö Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa Digitalisaatioon liittyvä tavoite Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen

3 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta ) Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 3

4 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa Yllä mainittujen arvojen lisäksi haluamme, että varhaiskasvatusyksikkömme toiminnassa näkyvät ja todentuvat seuraavat arvot: Yhteisöllisyys Turvallisuus Tasa-arvo Osallisuus (lapset, vanhemmat, henkilökunta) kts. lisää kohdassa Toimintakulttuuri

5 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Pidämme tärkeänä: Meillä yksikössä jokainen kasvattaja tunnistaa aloitusvaiheiden tärkeyden ja tuo sen myös esiin huoltajille. Vastuuaikuiset kannattelevat lasta päivähoidon alkuvaiheessa. Lapsen tärkeät tavarat ja esim. kuvat huoltajista tuovat aloituksessa lapselle turvaa. Lapselle luodaan mahdollisuus tutustua ensin omaan pienryhmään, josta laajennetaan vähitellen koko lapsiryhmään ja siitä koko päiväkotiin. Tutustuminen ja päivähoidon aloitus: 1. Kun päätös päivähoidosta on mennyt huoltajille, vastuukasvattaja ottaa yhteyttä perheeseen aloituskäytäntöjen sopimiseksi. Tutustumiskäynnit sovitaan ensisijaisesti omaan tulevaan pienryhmään ja vastuukasvattajan kanssa. 2. Pehmeälasku tapahtuu lapsen ehdoilla, 1-5 päivää huoltajan tai muun läheisen kanssa, jolloin huoltaja ohjaa ja vastaa lapsestaan päivän eri tilanteissa. Samalla tutustutaan päiväkodin aikuisiin ja rutiineihin. 3. Aloituskeskustelut käydään huoltajan ja kasvattajan kesken ensisijaisesti ennen päivähoidon aloitusta tai tutustumisjaksolla. Niissä on tärkeää kuulla vanhempaa ja hänen tarinaansa lapsesta. 4. Lapsen vasukeskustelut käydään n. 2 kk päivähoidon aloituksen jälkeen, jolloin sovitaan tarkemmin asioista lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen. Siirtyminen toiseen ryhmään: Tuntemalla lapsen yksilölliset tarpeet, ikä- ja kehitystason sekä kaverisuhteet pystymme varmistamaan, että ryhmästä toiseen siirtyminen sujuu mukavasti. Siirtoja valmistellaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä vanhempien kanssa ja heille kerrotaan siirtymisen perusteista. Ryhmää vaihtaville lapsille ja heidän vanhemmilleen järjestetään tutustumisia uuteen ryhmään, sen tiloihin ja kasvattajiin. 5

6 Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa Lapsen vasuprosessi yhteisesti sovitut käytännöt 1. Lastenhoitajat käyvät pääsääntöisesti aloituskeskustelut lapsen hoitosuhteen alkaessa. 2. Kaikki ryhmän kasvattajat havainnoivat lasta eri päivän tilanteissa ja toiminnoissa. 3. Havaintoja jaetaan tiimin kesken, näin saadaan mahdollisimman laaja näkökulma lapseen. 4. Vasulomake jaetaan perheille ja kutsutaan mahdolliset moniammatilliset yhteistyötahot mukaan keskusteluun (esim. elto, S2-lto, puheterapeutti, toimintaterapeutti, ls-työntekijä). 5. Lastentarhanopettaja pitää keskustelun ja kirjaa perheen kanssa yhdessä sovitut tavoitteet. 6. Keskustelussa nousseet asiat käydään läpi tiimin kanssa ja vanhemmille jaetaan tuloste. Keskustelut käydään syys-lokakuussa, lapsen vasua päivitetään tarvittaessa toimintakauden aikana ja arvioidaan viimeistään seuraavana keväänä. Lasten vasujen pohjalta kootaan pedagogisia tavoitteita ryhmän toiminnan suunnitelmaan. Toimintakauden alussa tiimit sopivat oman lapsiryhmän vasujen aikataulut, työnjaon ja vastuut toiminnasta sekä varhaiskasvatuksen sisällöistä VASU-viikkojen ajalle. Vasuprosessin toteutumiseksi tarvitaan koko työyhteisöä. Lastenhoitajien rooli prosessin aikana on tärkeä, vaikka lastentarhanopettaja käykin keskustelun huoltajien kanssa. Haluamme, että kaikki tiimin työntekijät tuntevat osallistuvansa yhteiseen prosessiin omalla asiantuntemuksellaan ja työllään

7 Oppimisympäristö Toimimme kahdessa kerroksessa: Alakerta (4 ryhmää), yläkerta (4 ryhmää), eskarit koulun puolella (2 ryhmää). Muokkaamme oppimisympäristöä herkästi lasten kiinnostuksen kohteiden mukaan. Aikuiset rohkaistuvat käyttämään talon eri tiloja pienryhmiin jakamiseen (esim. nähdään mahdollisuuksia liikkumiseen portaissa, käytävillä, auloissa jne.). Lapset otetaan mukaan muokkaamaan oppimisympäristöä heidän ikätasonsa huomioiden. Esim. pienemmillä lapsilla aikuinen havainnoi ja kyselee lapsilta ja isommilla voidaan jo keskustella lasten kanssa ja havainnoida lasten kiinnostuksen kohteita. Jumppasali on jokaisella ryhmällä käytössään vähintään kerran viikossa (salivuorot lukujärjestyksessä). Iso piha ja pikkupiha ovat sopien kaikkien ryhmien käytössä ulkoiluissa. Pienten pihalta on turvallista tehdä retkiä ison pihan puolelle ja harjoitella siellä toimimista. Lelut ja toimintavälineet ovat siirreltävissä ja muunneltavissa, esim. liikuntasali + musiikki, taiteilu pihalla, liikunta ja laskeminen toimintaa voi tapahtua monessa paikassa. Aikuisen havainnot ohjaavat valitsemaan toimintaa ja oppimisympäristöä.(huomioidaan lasten toiveet ja vasu-keskusteluissa esiin tulleet asiat, esim. jos on liikkuvainen ryhmä otetaan käyttöön pallot ja patjat.) Lähialueeseen tutustutaan yli ryhmärajojen, esim. kummiryhmän kanssa. Retkillä noudatetaan yhteisiä retkiohjeita. Talon yhteiset ja ryhmäkohtaiset säännöt ulkoiluun ja retkille on sovittu. Ulkoilemme ja retkeilemme lähipuistoissa- ja kentillä, lapsiryhmä ja lasten tarpeet huomioiden. Hyödynnämme lähialueen mahdollisuudet myös mm. tekemällä kotivierailuja ja vanhempien työpaikkavierailuja. Jätkäsaaren kirjasto on kävelymatkan päässä. Kullakin ryhmällä on oma kirjastokortti käytössään. Seuraamme lähiympäristön muuttumista ja rakentumista. 7

8 Digitalisaation tavoite varhaiskasvatuksessa Yksikkömme tavoite on lisätä digiteknologian pedagogista käyttöä lapsiryhmissä. Jokainen ryhmä ottaa käyttöönsä toimintavuoden aikana yhden uuden pedagogisen tavan/menetelmän ja jakaa sen muille ryhmille. Näin kartutamme osaamistamme. Digiteknologian käytössä painotamme sisältöä, väline on mahdollistaja. Alueen yhteiseksi digi -kehittämiskohteeksi on valittu: Pedagogisen digiosaamisen kehittäminen ja jakaminen. Alueellisia työpajoja - vastuuhenkilöinä digiagentit Etunimi Sukunimi 8

9 Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Varhaiskasvatusyksikkö Jätkäsaaressa kaikki kasvattajat pääsevät vaikuttamaan toimintakulttuuriin ja rakentamaan talon arvoja, oppimisympäristöä, työtapoja, yhteistyön muotoja, vuorovaikutusta ja ilmapiiriä. Aika yhteiselle keskustelulle ja pohdinnalle on erittäin tärkeää. Keskustelua on käydään sovittuina aikoina mm. kokouksissa. Yhteisöllisyys toteutuu sekä päiväkodin sisällä että Jätkäsaaren kaupunginosassa Me osana Jätkäsaarta. Meillä ei ole ns. kotiryhmätiloja, joissa toimisimme koko päivän ajan, vaan käytämme päivän aikana useita eri tiloja toiminnan mukaan. Turvallisuus: Meille on tärkeää, että lapsella on täällä hyvä ja turvallinen olla. Panostamme turvalliseen ja rauhalliseen päivähoidon aloitukseen, jossa lapsi saa tutustua omaan pienryhmään yhdessä huoltajan kanssa. Lapsen turvallisuuden tunnetta pyrimme lisäämään päivän selkeällä rakenteella ja toistuvilla rutiineilla sekä tuttujen aikuisten läsnäololla lapsen päivän aikana. Toimimme päivittäin pienryhmissä, joissa jokainen lapsi tulee yksilöllisesti nähdyksi, kuulluksi ja huomioiduksi. Pienryhmällä on nimetty vastuukasvattaja ja lapset tietävät, mihin pienryhmään he kuuluvat. Kasvattaja mahdollistaa lasten osallisuuden kuulemalla lasta ja vastaamalla lapsen aloitteisiin. Osallisuutta vahvistaa lasten sensitiivinen kohtaaminen ja myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Lapsi kohdataan ja nähdään omana persoonana ja autetaan häntä tulemaan osaksi ryhmäänsä. Haluamme luoda leikkiin kannustavan ilmapiirin. Yhdessä jaettu ilo kasvattaa me-henkeä, itsetuntoa ja vuorovaikutustaitoja. Lapset ovat osallisina mm. toiminnan ja oppimisympäristön suunnittelemisessa ikätaso huomioiden. Lasten toiveita on kuultu mm. lapsihaastatteluissa ja yhteisissä kokoontumisissa. Päiväkodin pienimmillä lasten osallisuudessa korostuu aikuisen havainnointi ja keskustelu huoltajien kanssa Etunimi Sukunimi 9

10 Leikkiin kannustava toimintakulttuuri Kehittämiskohteeksi valitsimme toimintavuodelle Leikkiin kannustavan toimintakulttuurin lisäämisen: Ohjaamme lapsia kohti pitkäkestoisia leikkejä ja mahdollistamme leikkien jatkumisen esim. seuraavana päivänä. Aikuisen rooli lasten leikeissä on tärkeä ja kulloiseenkin tilanteeseen harkittu; leikin rikastuttaminen, lapsen havainnointi ja lasten mielenkiinnon kohteiden tunteminen. Kasvattajat varmistavat, että lasten tarpeet huomioidaan leikeissä ja että leikissä mahdollistuu myös oppiminen (esim. kielen oppiminen ja kuvien käyttö lapsen osallisuuden mahdollistajina). Käytämme tiloja monipuolisesti pienryhmien leikkiin. Tilanjakajina voivat olla siirrettävät kalusteet, ovet, sänkypinot jne. Lasten kanssa harjoitellaan liekissä kaveritaitoja, vuorovaikutustaitoja ja osallisuutta. Otamme koko talolle käyttöön ideataulun leikkimisestä (sähköinen tai perinteinen). Kaikissa ryhmissä tehdään Leikin arviointi (Parrila ym.), jonka avulla löydetään ryhmän toimintakulttuurin vahvuudet ja kehittämiskohteet. Seuraamme koulutustarjontaa esim. alueen järjestämä Tule kanssani leikkiin -koulutus syksyllä 2018 Sovimme kuka menee mihinkin koulutukseen ja miten hän tuo koulutuksen annin koko työyhteisölle (esim. talon/pedakokouksissa) Arvioimme kehittymistämme keväällä 2019 toimintasuunnitelman arvioinnin yhteydessä Etunimi Sukunimi 10

11 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laajaalainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Yksikkömme kehittämiskohteeksi valitsimme: Ajattelu ja oppiminen aikaa yhteiselle ihmettelylle Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot pukeutuminen, liikkuminen lähiympäristössä jne. Laaja-alaisen osaamisen alueet on kuvattu kattavasti Helsingin Vasussa ja tarkemmin yksikkömme ryhmien toiminnan suunnitelmissa. Oppimisen alueet Oppimisen alueet on kuvattu kattavasti Helsingin Vasussa ja tarkemmin yksikkömme ryhmien toiminnan suunnitelmissa. Yksikkömme kehittämiskohde nimetään kun kaikkien ryhmien toiminnan suunnitelmat ovat valmiit.

12 Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus: Pidämme tärkeänä, että kukin vanhempi lapsineen tulee nähdyksi ja saamme luottamuksen syntymään, jotta vanhemmilla on rohkeutta tuoda esille osallisuuden ideoita. Mahdollistamme osallisuuden ja kannustamme vanhempia osallisuuteen mm. lapsen vasun laadinnassa sekä vanhempien yhteisissä tapaamisissa. Osallistumisen muotoina on suunniteltu mm.: Koti(ovi)käynnit retkinä (varsinkin eskarilaiset). Lapsiryhmien vierailut vanhempien työpaikoille. Vahvuus Varis pääsee kotivierailuille kunkin lapsen luokse vuorollaan. Joulukalenterissa vanhemmat osallisena ideoiden tuojina. Vanhemmat kutsutaan juhliin toimintavuoden aikana (isänpäivä, joulujuhlat, äitienpäivä jne.). Järjestämme erilaisia monimuotoisia vanhempain tilaisuuksia. Vanhempain yhdistyksen toiminta on käynnistynyt ja suunnitteilla on muutama yhteinen tilaisuus toimintavuoden aikana. Miten huoltajille viestitään toiminnasta Päivittäiset kohtaamiset koetaan arvokkaina, lapsen päivästä kerrotaan mahdollisuuksien mukaan ja vanhempaa kuullen. (Turvallisuus huomioiden). Ryhmät lähettävät viikko- tai kuukausikirjeet säännöllisesti. Niissä avataan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja niihin voidaan liittää valokuvia. Päiväkodin seinillä on nähtävissä valokuvia toiminnasta. Ryhmät voivat käyttää instagram -tiliä kuvien lähettämiseen. Päiväkodin internet sivuja päivitetään säännöllisesti. Miten huoltajat voivat osallistua toimintasuunnitelman tekoon: Lasten vasujen kautta. Huomioidaan toiminnassa vanhempien ideoita ja palautetta. Ks edellä oleva Vanhempien ehdotuksia ja palautetta otetaan vastaan, ja toimintaa muutetaan palautteen pohjalta, mikäli mahdollista. Monialainen yhteistyö: Yhteistyökumppaneitamme ovat: Jätkäsaaren Peruskoulu, alueen neuvolat (3v Neuvola päiväkodissa toteutunee meillä keväällä 2019)S2 lastentarhanopettaja, kelto, lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu, kuntouttavat tahot, kirjasto, Hy, Ruoholahden konservatorio. esiopetuksen oppilashuolto,,12

13 Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

14 Pedagoginen dokumentointi Arviomme työtämme suhteessa tavoitteisiimme (Helsingin VASU, lasten VASUt,Yksikön toimintasuunnitelma, tiimien toiminnan suunnitelmat) Kukin työntekijä arvioi itseään, tiimit arvioivat toimintaansa suhteessa tavoitteisiin. Arvioinnin välineistä sovitaan yhdessä. - Oliko toimintani/mme pedagogisesti perusteltua ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaista? - Kuinka vuorovaikutus lasten kanssa? Ryhmässä vallitseva ilmapiiri? Pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt? Päiväkodin johtaja on mukana tiimeissä vähintään kerransyyskaudella ja kerran kevätkaudella. Viikko- ja kuukausikirjeiden säilyttäminen ja valokuvat kertovat toteutuneesta toiminnasta. Arviointia toteutuneesta toiminnasta tehdään myös niiden avulla. Käytämme apuna tsekkilistoja esimerkiksi toiminnan sisällöistä tai monipuolisuudesta. Mitä olemme tehneet ja kuinka usein? Arvioimme lasten kasvun kehityksen ja oppimisen edellytysten toteutumista säännöllisesti. Lapsen vasuja arvioimme ja kehitämme yhdessä vanhempien kanssa tarpeen mukaan toimintavuoden aikana. Arvioimme pienryhmätoiminnan perusteita ja muokkaamme pienryhmiä ja toimintaa tarpeen vaatiessa. Havainnoimalla tunnistamme mahdolliset lasten haasteet ja tuen tarpeet (vk-tuki jne.). Erilaiset kartoitukset apuvälineinä antavat kasvattajalle tietoa lapsen haasteista, jolloin kasvattajien toimintaa on helpompi muuttaa vastaamaan lasten tarpeita. Kasvattajayhteisön toiminta Sovimme riittävästi yhteisiä dokumentoinnin tapoja ja välineitä (mitä ja miksi dokumentoidaan.) Kasvun kansioiden toteuttamisvaihtoehdoista jaamme osaamistamme ja hyviä käytäntöjä. Sovimme kuka osallistuu KASKOn yhteisiin koulutuksiin pedagogisesta dokumentoinnista ja toiminnan arvioinnista ja kuinka koulutusten sisältö tuodaan kakkien saataville. 14