Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Vy Koskela

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Vy Koskela

2 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen.. 3 Työtämme ohjaavat arvot 4 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen. 5 Oppimisympäristö 6 Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa 7 Digitalisaatioon liittyvä tavoite.8 Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde..9 Laaja-alainen osaaminen 11 Oppimisen alueet.12 Kehittämiskohde Yhteistyö ja viestintä. 14 Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen

3 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta ) Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 3

4 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa Edistämme suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöön liittyvistä syistä riippumatta. Henkilöstön tulee luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri. Varhaiskasvatus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka muotoutuu edelleen lasten, heidän huoltajiensa sekä henkilöstön vuorovaikutuksessa. 4

5 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Aloitus: Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa, ryhmässä sovitaan etukäteen, kuka kasvattaja on yhteydessä perheeseen ja ottaa lapsen vastaan päiväkodissa. Aloituksessa lapsen tavat ja perheen toiveet huomioidaan. Tutustumisjaksoon eli ns. pehmeään laskuun yhdessä vanhemman kanssa varataan 1-2 viikkoa lapsen ja perheen tarpeista riippuen. Huoltajien kanssa käydään aloituskeskustelu. Lapsi voi jäädä ilman vanhempia ensimmäisen kerran päiväkotiin, kun varhaiskasvatuspalvelu on alkanut. Siirtyminen toiseen ryhmään: Henkilökunta pitää tarvittaessa siirtopalaverin ja lapsella on mahdollisuus tutustua uuteen ryhmään etukäteen. Lapsen ryhmä pyritään pitämään samana koko toimintakauden ajan ja siirrot tehdään pääsääntöisesti vasta elokuussa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma-prosessi: Ryhmien lastentarhanopettajat käyvät varhaiskasvatuskeskustelut marraskuun loppuun mennessä tai viimeistään kahden kuukauden kuluttua aloituksesta. Vasu-keskustelun pitää lastentarhanopettaja, mutta lapsen havainnointiin osallistuu koko tiimi. Keskusteluun valmistaudutaan vanhemmille ennakkoon jaetulla lomakkeella ja aikaa keskusteluun varataan n. puoli tuntia. Tarvittaessa käytetään tulkkia, jolloin aikaa varataan tunti. Keskustelussa sovitut asiat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka vanhemmat lukevat ja hyväksyvät. Arviontikeskustelu käydään keväällä tai tarvittaessa aiemmin. 5

6 Oppimisympäristö Varhaiskasvatusyksikkö Koskela muodostuu päiväkoti Koskelan (B-rakennus 2-3 krs.) ja ryhmä Koskelanpuiston (Arakennus 1 krs.) tiloista. Päiväkotimme sijainti Koskelan sairaala-alueella tarjoaa upean ja turvallisen leikki- ja oppimisympäristön lasten toiminnalle. Ryhmätilojen käyttö on suunniteltu niin, että ne saadaan jaettua tukemaan pienryhmätoimintaa. Lapsilta nousseet ideat, ajankohtaiset aiheet, juhlat ja teemat muokkaavat oppimisympäristöä toimintavuoden aikana. Leikit, pelit, ilmaisu, liikkuminen samoin kuin mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen tulevat huomioiduiksi tiloja muuntelemalla. Tilojen suunnittelussa huomioidaan myös, että ne innostavat ja houkuttelevat lapsia leikkimään, tutkimaan, kokeilemaan ja oppimaan uutta. Ryhmätiloissa käytetään kuvia rikastuttamassa kielellistä oppimisympäristöä. Tilojen käyttöä arvioidaan jatkuvasti ja muokataan aina tarvittaessa sekä lasten että aikuisten toiveiden mukaan. Koko kaupunki nähdään oppimisympäristönä. Retket lähiympäristöön ja koko kaupunkiin mahdollistavat kaiken ikäisille lapsille havainnoinnin ja ympäristön tutkimisen jokaisena vuodenaikana. Alueen omia palveluja, kuten kirjastoa, pelastusasemaa, kauppaa ja leikkipuistoja hyödynnetään toiminnassa. Koskelan aikuiset haluavat luoda lapsille turvallisen ympäristön, jossa ihmetellään ja opitaan, yksin ja yhdessä, niin sisällä toimien kuin luonnossa kaverin kanssa kiven päälle kiivettäessä. 6

7 Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa (sitova tavoite 2018) Lapsen ja huoltajien tutustuminen päiväkotiin + aloituskeskustelu Lapseen tutustuminen Pedagoginen dokumentointi Havainnointiviikko Vasu-keskustelu käydään mennessä tai uusilla lapsilla n. 1-2 kk lapsen päiväkodissa aloittamisen jälkeen Lapsen vasua arvioidaan jatkuvasti ja muutetaan tarvittaessa. Toimintavuoden lopussa käydään yhteistyössä vanhempien kanssa vanhempain vartti arviointikeskustelut. Pedagogista dokumentointia toteutetaan läpi vasuprosessin. Lapsen yksilöllisen tuen tarpeen arviointia toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä läpi vasuprosessin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana on lapsen etu ja tarpeet Ryhmän toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lasten varhaiskasvatusuunnitelmassa kirjatut pedagogiset tavoitteet Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan suhteessa tavoitteisiin ja toimintaan Sovitaan, kuinka huoltajat voivat olla osallisina ryhmän toiminnassa ja tapahtumissa 7

8 Digitalisaation tupa-tavoite varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatusalueen yhteinen tavoite: Digitaitoja jaetaan työntekijöiden ja yksiköiden kesken hyödyntäen alueen pedagogisia verkostoja. Osaamisen jakaminen vahvistaa digivälineiden pedagogista käyttöä lasten kanssa tutkimisessa ja oppimisessa sekä pedagogisessa dokumentoinnissa. Digitalisaation tupa-tavoite Vy Koskelassa 1. Määrittelemme minimitason työyhteisön tietotekniselle osaamiselle, jotta kaikki voivat hyödyntää digitaalisia välineitä Kaikilla työntekijöillä on valmius etsiä tietoa tietokoneelta/ älypuhelimelta/ tabletilta Kaikki osaavat käyttää Instagramia dokumentointiin. 2. Osaamisen jakaminen aluksi työyhteisön sisällä. 8

9 Toimintakulttuuri ja keskeiset periaatteet VY Koskelaan kuuluu päiväkoti Koskela ja ryhmä Koskelanpuisto. Molempien toimintakulttuuriin kuuluu lämminhenkinen ja avoin yhteistyö vanhempien ja koko henkilökunnan välillä. Yhteistyö toimii yli ryhmärajojen, mikä parhaimmillaan tarkoittaa yhteistä tekemistä ja osaamisen jakamista jokaisen vahvuuksia hyödyntäen. Toiminta on kiireetöntä ja lasta kunnioittavaa. Toimintakulttuuriin kuuluu myös paljon ulkoilua ja luontokasvatusta lähiympäristöä hyödyntäen. Hyvekasvatus kulkee edelleen mukana: Rohkeus, reiluus, kannustavuus ja ystävällisyys ovat toiminnan peruspilareita (Hyveet valittu yhdessä vanhempien kanssa). 9

10 Toimintakulttuuri kehittämiskohde 1: Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Kulttuurinen moninaisuus ja kansainvälisyys ovat luonteva osa päiväkodin arkea, mutta siihen kiinnitetään tällä toimintakaudella erityistä huomiota. Ryhmien toiminnassa näkyvät rikkautena siinä olevien lasten ja varhaiskasvattajien erilaiset kulttuuri- ja kielitaustat. Niin lapsia kuin aikuisia kohdellaan kaikissa tilanteissa tasaarvoisesti ja heidät huomioidaan yksilöinä samoilla mahdollisuuksilla ja yhteisillä säännöillä. Lapsia tuetaan ja rohkaistaan käyttämään kieltä monipuolisesti vuorovaikutusilmapiirissä, missä jokaisen on turvallista ilmaista oma mielipiteensä ja jokaisen yksilön kulttuuria arvostetaan. Ryhmissä opetellaan mm. tervehdykset ryhmän lasten kielillä. Monen kieliset laulut, lorut ja sadut ovat luonteva osa toimintaa. Kaikki kiinnittävät erityistä huomiota selkeään ja tiedostavaan kielenkäyttöön ja arjen sanoittamiseen. Kuvia käytetään monipuolisesti kielen oppimisen tukena. Ryhmissä on käytössä juhlakalenteri, jolloin voidaan huomioida eri kulttuurien juhlat arjessa ja osallistua vanhempia mukaan toimintaan, mm. satu- ja lauluhetkien pitämiseen lapsille. Suomea toisena kielenä puhuville lapsille tehdään suunnitelma yhteistyössä alueen suomi toisena kielenä (S2) varhaiskasvatuksen opettajan kanssa. Suunnitelmaa arvioidaan vähintään kahdesti vuodessa ja aina tarvittaessa. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti mm. tiimipalavereissa ja opettajien palavereissa sekä lapsilta ja vanhemmilta saadun palautteen kautta. Keväällä 2019 järjestetään yhteistyössä vanhempien kanssa koko päiväkodin yhteinen Maailma meissä tapahtuma Järjestämme monikielisiä satuelämyksiä, mm. nukketeatteri ja lukuhetket Osallistumme Kulttuurikeskus Caisan koordinoimaan Satakielikuukauteen helmi-maaliskuussa 2019 Olemme mukana Lukulumo-kokeilussa (monikielinen kuvakirjapalvelu) 10

11 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Monilukutaito ja tieto- ja viestintätekninen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen Laajaalainen osaaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 11

12 Oppimisen alueet Oppimisen alueet eivät ole toisistaan toteutettavia, irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä sovelletaan ja yhdistetään lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Lasten mielenkiinnon kohteet ja kysymykset ovat toiminnan keskeinen lähtökohta ja toimivat erilaisten oppimiskokonaisuuksien innoittajana. Toimintakaudella painotamme erityisesti kestävää kehitystä toiminnassamme. Kielten rikas maailma - perheiden erilaisten kulttuurien/ kielten tutuksi tekeminen -vuorovaikutustaitojen kehittäminen - kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan sanallistamiseen ja kuvien käyttöön viestinnän tukena Minä ja meidän yhteisömme - opetetaan eettiseen ajatteluun - kulttuurien moninaisuus Oppimisen alueet Kasvan, liikun, kehityn - toiminnallinen oppiminen - hyvät tavat ja kiireetön ilmapiiri Tutkin ja toimin ympäristössäni - luontokasvatus ja kestävä kehitys Ilmaisun monet muodot -musakärrytoiminta - moniaistinen ilmaisu 12

13 Kehittämiskohde 2: Kestävä kehitys Koskelan kestävän kehityksen tavoitteet kaudelle Sosiaalinen kestävyys Pysyvät ihmissuhteet Yhdessä tekeminen Turvallinen kasvuympäristö Kulttuurinen kestävyys Suvaitsevaisuus Kulttuurit Tarinat Taloudellinen kestävyys Kestävään kehitykseen opastaminen Hävikkiruuan välttäminen Valojen sammutus tyhjistä huoneista Veden säästäminen, ei valuteta turhaan Lajittelu ja kierrättäminen lasten kanssa Yksikön sisäinen tavaroiden kierrätys Lainaaminen Luonnonmateriaalien ja kierrätysmateriaalien käyttö Ekologinen kestävyys Lapsen luontosuhde Luonnon arvostaminen Luontoprojektit, mm. Lieroprojekti Biojätteet syötetään lieroille Saadaan multaa Istutetaan kukkia saatuun multaan Kukat biojätteisin saadaan multaa jne. 13

14 Yhteistyö ja viestintä Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) syksyllä yhdessä huoltajien kanssa, samalla sovitaan, kuinka huoltajat voivat olla osallisina ryhmän toiminnassa ja tapahtumissa. Tuonti- ja hakutilanteissa vaihdetaan tärkeimmät ja mahdollisesti lapsen päivän kulkuun vaikuttaneet asiat. Huoltajille viestitään pääsääntöisesti sähköpostilla. Kuukausikirjeessä kerrotaan ryhmien toiminnasta pedagogisesta näkökulmasta sekä tulevista tapahtumista, retkistä jne. Ryhmät viestittävät toiminnastaan aktiivisesti ryhmien omilla Instagram-tileillä. Vanhemmille järjestetään tilaisuuksia osallistua päiväkodin toimintaan yhdessä lasten kanssa mm. tulemalla mukaan ajoittain järjestettäviin työpajoihin tai leikkitapaamisiin. Vanhemmat voivat halutessaan osallistua retkille ja olla mukana järjestämässä yhteisiä tapahtumia ja toimintaa. Tulevia yhteistyössä vanhempien kanssa järjestettäviä tapahtumia ovat mm. lukuhetket lapsen omalla äidinkielellä, taidepajat sekä juhlat. Ryhmissä kysytään aktiivisesti lasten ja vanhempien toiveita ja ajatuksia, jotka otetaan toiminnan suunnittelussa huomioon. Koskelassa ja Koskelanpuistossa on yhteinen vanhempaintoimikunta, heillä on myös oma Facebook-ryhmä. Teemme tiivistä yhteistyötä alueen kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) ja suomi toisena kielenä (S2) lastentarhanopettajan kanssa. Yhteistyökumppaneitamme ovat myös kuraattori, neuvola, lastensuojelu sekä erilaiset terapiapalvelut. Käytämme myös aktiivisesti lähialueen kirjasto- ja kulttuuripalveluja sekä ulkoilu- ja liikuntapaikkoja. 14

15 Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

16 Pedagoginen dokumentointi Pedagoginen dokumentointi on havainnointiin perustuva työmenetelmä, jonka avulla tehdään näkyväksi toimintaa sekä lapsen kehitystä ja oppimista. Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa yksittäisen lapsen tarpeista, mielenkiinnon kohteista ja ajatuksista sekä auttaa lapsen yksilöllisten tarpeiden tunnistamisessa. Pedagoginen dokumentointi auttaa toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa sekä antaa mahdollisuuden myös lasten ja huoltajien osallistumiseen toiminnan arviointiin suunnitteluun ja kehittämiseen. Toiminnan arviointi ja kehittäminen pohjaavat päivittäiseen havainnointiin ja dokumentointiin, jota tapahtuu lapsiryhmissä jatkuvasti, etukäteen suunnitellusti ja spontaanisti toiminnan aikana. Arvioinnista saatua palautetta käytetään aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. TAVOITTEET KAUDELLE Jokainen ryhmä kuvaa ja dokumentoi vähintään yhden lasten ideoista käynnistyneen prosessin Tiimit ja työntekijät arvioivat itseään ja toimintaansa säännöllisesti viikkopalavereissa/tiimipalavereissa. Jokainen ryhmä etsii ryhmälleen sopivat dokumentointimenetelmät (valokuvaaminen, sosiaalisen media, lasten töiden esille laitto, videointi, videointi, projektiseinät) projektiseinät,) ja ja käyttää käyttää niitä niitä sovitusti. sovitusti. 16