Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2013

Transkriptio

1 KOKKOLA KARLEBY Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Sisällysluettelot SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Väestön terveys ja hyvinvointi indikaattoritietoa Nuorten terveys ja hyvinvointi Työikäisten terveys ja hyvinvointi Ikääntyvien terveys ja hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sosiaali- ja terveystoimen talous Laatutyö sekä potilas- ja asiakasturvallisuus Laatutyö Johdon katselmukset Itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit Kokkolan terveyspalveluiden laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi ja vanhuspalveluiden laaduntunnustusauditointi Prosessien kehittäminen Asiakaslähtöisyys ja palautejärjestelmä Asukas- ja omaisraadit palvelu- ja laitosasumisessa Kyläraatingit Palautejärjestelmä WWW-sivujen kautta tuleva asiakaspalaute Haittatapahtumat, kantelut ja muistutukset Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaistyö Terveyspalvelut

3 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveystoimen painopisteenä olivat vuonna 2013 vanhuspalvelulain toimeenpano, hoitoketjun toimivuuden parantaminen palvelunohjausta kehittäen, laaja-alaiseen hyvinvointipolitiikkaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen, palvelurakenteen selvittelyn aloittaminen sekä kustannustehokkuuden kasvattaminen. Näissä tavoitteiden asetteluissa on kohtuullisesti onnistuttu. Sosiaali- ja terveydenhuollon eheys ja suhteellisen hyvä integraatio (vain kaksi yhteistoiminta-aluetta) on mahdollistanut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon entistä tiiviimmän yhteistyön, jota sosiaalitoimen palvelut ovat omalta osaltaan tukeneet. Hyvän yhteistyön tuloksena hyväksyttiin ensimmäinen terveydenhuollon maakunnallinen järjestämissuunnitelma, jota lähdettiin mieluusti laajentamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio otettiin loppuvuonna tavoitteeksi ja aloitettiin tulevaisuuden tavoiteorganisaation laadinta. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön on haluttu panostaa. Tavoite saada terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen poliittisen päätöksenteon keskiöön on varsin lähellä toteutua. Sähköinen hyvinvointikertomus laadittiin ja sen indikaattoreita hyödyntäen voidaan suunnitelmallisesti panostaa haasteellisiin kohteisiin ja siten optimoida palvelurakennetta. Tavoitteena on luonnollisesti terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Perusterveydenhuollon kehittämisyksikkö ja sosiaalialan osaamiskeskus tuottivat omalta osaltaan faktoihin perustuvaa analysoitua tietoa, joka oli omalta osaltaan helpottamassa kustannustehokkaan ja asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän kehittymistä. Kuten vuonna 2012 niin myös vuonna 2013 Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen menokehitys oli huomattavasti valtakunnan keskiarvoa maltillisempaa. Sosiaali- ja terveystoimen haasteet liittyivät vuonna 2013 palvelutarpeen kasvuun, joka johtui erityisesti väkimäärän kasvusta, ikärakenteen muutoksesta, hoitoisuuden ja hoitoketjun sekä lainsäädännön muutoksista (esim. vanhuspalvelulaki). Sosiaalija terveyslautakunta ei pysynytkään tarpeiden suuresta lisääntymisestä johtuen läheskään talousarviossaan. Sosiaali- ja terveystoimi pystyi kuitenkin tehostamaan toimintaansa huomattavasti ja ylityspyynnön tarve jäi odotettua pienemmäksi. Moniammatillinen ja poikkisektoraalinen yhteistyö on avainasemassa kaikessa kehittämis- ja asiakastyössä. Yhteistyön tuloksena Päihdekeskus Portti aloitti toimintansa syksyllä Se on konkreettinen esimerkki sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisesta integraatiosta ja asiakaslähtöisestä matalan kynnyksen palvelusta, jonka toivotaan tuovan myönteistä tulosta kansansairauksien ja lastensuojelun suhteen. Uusi valtuusto on valittu ja uudet luottamushenkilöt aloittivat toimintansa alkuvuodesta Erilaisten toimintatapojen ja lukuisten eri ammattiryhmien sekä päättäjien yhtälö on kyettävä ratkaisemaan ja suuntaamaan uusiin, yhteisiin tavoitteisiin. Haasteet ovat suuret ja tarvitsemme välttämättä muutoksia palveluverkossa ja tuotanto- sekä työtavoissa. Nämä välttämätömät muutokset on mahdollista tehdä ainoastaan tutkittuun tietoon perustuen. 3

4 Kokkolan terveyskeskuksen laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi ja vanhuspalveluiden laaduntunnustusauditointi suoritettiin Qualitor Oy:n auditointiryhmän toimesta. Auditoinnin tuloksena Kokkolan Sosiaali- ja terveyspalvelut saivat useita organisaatiotason erityismainintoja. Annetut kehittämissuositukset käsitellään ja annettujen kehittämissuositusten pohjalta valitaan kehittämiskohteet, joille laaditaan kehittämissuunnitelmat. Auditoinnin tuloksena on laaduntunnustus laajennettu Kokkolan Sote:n vanhuspalveluihin. Henkilöstökyselyn tulokset olivat Sote:n osalta edelliskertaa paremmat. Henkilöstö kokee työilmapiirin hyväksi ja työtyytyväisyys on hyvällä tasolla. Näin ollen motivoitunut ja osaava henkilöstö mahdollistaa tulevaisuudessakin laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palveluiden järjestämisen kuntalaisille. Jussi Salminen sosiaali- ja terveysjohtaja 4

5 1. Väestön terveys ja hyvinvointi indikaattoritietoa Seuraavassa kuvataan väestön terveydentilaa kuvaavia yleisiä mittareita. Väestön hyvinvointia ja terveyttä on tarkemmin kuvattu Kokkolan kaupungin hyvinvointikertomuksessa Nuorten terveys ja hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan nuorten terveys- ja hyvinvointitilanne on monelta osin selvästi parantunut, joskin parantamista riittää edelleen. Terveellisten elintapojen osalta myönteinen kehitys jatkuu. Sekä peruskoululaisten että lukiolaisten viikoittainen alkoholinkäyttö ja säännöllinen humalaan juominen ovat vähentyneet luvun alkuvuosista. Raittiiden osuus on sekä Kokkolan 8.- ja 9.- luokkalaisista 60 prosenttia, lukiolaista 39 prosenttia ja ammattiin opiskelevista, 26 prosenttia. Päivittäin tupakoivien osuus on vähentynyt vuosituhannen vaihteesta puoleen. Reipasta liikuntaa harrastavien määrä on lisääntynyt. Puolet ammatillisten oppilaitosten oppilaista, kolmasosa peruskoulun 8. ja 9.luokkalaisista ja n. 70 prosenttia lukiolaisista liikkuu vapaa-ajallaan yli tunnin viikossa. 5

6 Vaikka elintavoissa on tapahtunut paranemista, perusasiat kuten ravinto, lepo, liikunta ja seksuaaliterveys on jatkossakin pidettävä puheenaiheina. Peruskoululaisista 26 prosenttia, lukiolaisista 35 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 50 prosenttia nukkuu arkisin alle 8 tuntia yössä. Kolmannes peruskoululaisista ja lukiolaista sekä lähes puolet ammattiin opiskelevista liikkuu edelleen liian vähän. Aamiainen ja koululounas jätetään usein väliin. Peruskoululaisten ylipaino yleistyi varsinkin pojilla. Suun ja hampaiden hoidossa on parantamisen varaa. Peruskoululaisista puolet, pojista lähes 70 prosenttia harjaavat hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä. Tyttöjen oireilu on yleistä ja tytöt oireilevat huomattavasti poikia enemmän, mutta hakevat myös poikia useammin ongelmiinsa apua. Päänsärkyä, niska- ja hartiakipuja on noin 40 prosentilla peruskoulun ja lukion tytöistä. Myös kohtalaista tai vaikea ahdistuneisuutta esiintyy 19 prosentilla peruskoulun ja 16 prosentilla lukion tytöistä. Seksuaaliterveystiedot ovat huonontuneet. Hyvät tiedot seksuaaliterveydestä oli kyselyn mukaan Kokkolassa vain 16 prosentilla peruskoulun 8.- ja 9.- luokkalaisista. Poikien osalta luvut ovat vielä huonommat. Lastensuojelu Neuvolan perhetyössä oli vuonna asiakasperhettä. Yleisimpiä perhetyön aloituksen tulosyitä olivat: vanhempien oma jaksaminen lapsiperheen arjessa, lapsen uhmaiän tuomat haasteet (esim. rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen) ja vauvan/lapsen vuorokauden rytmittäminen. Lisäksi tulosyinä on ollut tuoreiden vanhempien tukeminen ensimmäisen lapsen hoidossa ja yhden vanhemman lapsiperheiden tukeminen arjen tuomissa haasteissa. Perhetyöperheissä näkyy lähiverkoston vähyys ja näin ollen on ollut ensiarvoisen tärkeää löytää vanhempien kanssa 6

7 yhdessä heidän arkeaan tukevia palveluita. Neuvolan perhetyö vähentää lastensuojelun tarvetta ja sen takia olisi ensisijaisen tärkeää vahvistaa tätä työtä Kokkolassa. Vuonna 2013 lastensuojeluilmoitusten määrä Kokkolassa oli Lasten lukumäärä, joista ilmoituksia on tehty on 721. Vuonna 2013 avohuollon asiakkaana oli 699 lasta ja nuorta. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin lastensuojelun tai sosiaalipäivystyksen toimesta 42. 7

8 Haasteena lastensuojelussa on suuret asiakasmäärät ja se ettei lastensuojelutarpeen selvityksiä ennätetä tehdä lain määräämän 3 kuukauden sisällä. Lastensuojelussa on kehitetty nuorten kanssa tehtävää työtä ja omaa perheohjausta ja siten pyritty estämään sijoituksia. Kokkolassa sijoitukset ovatkin vähentyneet tavoitteellisen ja suunnitelmallisen työn tuloksena. 1.2 Työikäisten terveys ja hyvinvointi Koko aikuisväestön terveydentilasta ei kuntatasolla ole samanlaista tietoa kuin kouluterveyskysely tuottaa nuorten osalta. Aikuisväestön terveyttä seurataan mm. sairastavuusindeksien ja työkyvyttömyyden ja terveyspalveluiden käyttömäärien kautta. Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu indeksejä, jotka kuvaavat kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (koko maa =100). Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta THL:n sairastavuusindeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tukija liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Kruunupyyn sairastavuusindeksit ovat huomattavasti matalammat kuin Kokkolassa. 8

9 Sairastavuusindeksi (THL) Kokkola Kruunupyy Kansantauti-indeksi 2012, Kela Kokkola Kruunupyy Kelan ja THL:n sairastavuusindikaattorien väliset erot, johtuvat indikaattorien erilaisesta laskutavasta. Esim. Kelan sepelvaltimotauti-indikaattori muodostuu erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrästä ja THL:n vastaava indikaattori kuvaa sepelvaltimotautitapahtumien määrää vuotiailla suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön. Kansantaudeista sairastetaan erityisesti sydän- ja verisuonisaitauksia. Monet pitkäaikaissairaudet olisivat ehkäistävissä terveillä elintavoilla kuten terveellisellä ravinnolla ja liikunnalla. Ravinnon ja liikunnan mahdollisuudet tautien ehkäisyssä koskevat erityisesti sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta, useita syöpätauteja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia. WHO:n arvion mukaan jopa 90 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä riittävällä fyysisellä aktiivisuudella ja terveellisellä ravinnolla. 9

10 Sairastavuus näkyy työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrässä, joka on Kokkolassa Kruunupyytä ja muuta maata korkeampi. Suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Kokkolassa on 58,2, mikä on vertailukuntia jonkin verran alhaisempi. Päihdehuollon avopalveluiden asiakasmäärät ovat Kokkolassa huomattavasti korkeammat kuin Kruunupyyssä ja korkeammat kuin maassa keskimäärin (Tilastokeskus). 1.3 Ikääntyvien terveys ja hyvinvointi Väestön ikääntyminen tuo haasteita sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kokkolassa ja Kruunupyyssä on suunnattu vanhuspalveluissa resursseja ennakointityöhön, joista yksi merkittävä asia on ollut ennakoivien kotikäyntien tekeminen 80-vuotiaille kotona asuville. Ennakoivan kotikäynnin tarkoitus on selvittää vanhuksen toimintakyky RAI-screener mittaristoa käyttäen. Lisäksi vanhus haastatellaan ja tehdään muistitutkimus, labo- 10

11 ratoriotutkimukset ja tarvittaessa vanhus ohjataan yleislääkärin tai geriatrin vastaanotolle. Tavoitteena on järjestää asianmukainen sairauksien hoito, kartoittaa vanhuksen palvelujen tarve ja järjestää tarvittavat palvelut vanhuksen omat voimavarat huomioiden ja niitä tukien. Ennakointityön tarkoituksena on vaikuttaa myönteisesti vanhuksen elämän laatuun, itsenäisyyteen ja tukea kotona asumista. Yhteistyö liikuntatoimen, terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden kesken on tuottanut tulosta vanhusten toimintakyvyn ja terveyden tukemisessa. Vanhusten kahdessa palvelutalossa on ikäihmisille suunnitellut kuntosalilaitteet. Kuntosaleilla toimii vapaaehtoisten Vertaisveturien luotsaamia kuntoiluryhmä aktiivisesti. Toiminta on erittäin suosittua ja sen piirissä on viikoittain yli 500 eri henkilöä Kokkolassa ja Kruunupyyssä kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus tulisi tavoitteen mukaan olla 91 % vuoteen 2015 mennessä. Vuoden 2013 lopussa Kokkolassa kotona asui 90,8 % yli 75-vuotiaista ja Kruunupyyssä 88,3 %. Kotona asumisen lisääntyminen suhteessa edellisiin vuosiin on vaatinut kotihoidon hoitotyön resurssien lisäämistä ja optimaalista kohdentamista ja palveluohjauksen ja tukipalveluiden kehittämistä molemmissa kunnissa. 11

12 Kokkolassa ja Kruunupyyssä tavoitteena on, että säännöllisen kotihoidon piirissä tulisi olla vuoteen 2015 mennessä 14,5 % yli 75-vuotiaista. Tämä on selkeä tavoite ja seuraamus, kun Kruunupyyssä vähennetään laitosasumista ja Kokkolassa tehostettua palveluasumista. Monipuolisten tukipalvelujen avulla on kotihoidon asiakkaita siirtynyt tilapäisiksi. Kauppakassi ja ateriapalvelut sekä kotihoidon talonmies palvelu on mahdollistanut kotihoidon käyntien vähentämisen. Toisaalta kotihoidon asiakkaat ovat entistä enemmän hoitoa tarvitsevia, jolloin kotihoidon hoitotyö kohdentuu pienemmälle asiakasjoukolle, mutta heidän saamansa aika on runsasta (2-3 t/vrk). Lisäksi on huomioitava, että Kokkolassa on yksityisiä palveluntuottajia, joilta asiakkaat hankkivat suoraan palvelut. Yli 75-vuotiaden palveluiden %-osuudet verrattuna tavoitteisiin Kokkola Kruunupyy Palvelu/ asumismuoto Tavoite Tilanne 12/2011 Tilanne 12/2012 Tilanne 12/2013 Tilanne 12/2011 Tilanne 12/2012 Tilanne 12/2013 Kotona asuvia 91 % 88,7 % 89,8 % 90,8 % 85,6 % 84,4 % 88,3 % Omaishoidontuen saajia Säännöllinen kotihoito 5-6 % 3,8 % 4,1 % 5,0 % 5,7 % 7,2 % 6,5 % 14,5 % 14,5 % 12,5 % 12,4 % 11,7 % 16,7 % 11,0 % Palveluasuminen - 0,7 % - Tehostettu palveluasuminen 6,5 % 8,7 % 8,5 % 7,9 % 3,7 % 6,0 % 5,3 % Laitosasuminen 1,9 % 1,9 % 1,4 % 1,3 % 10,7 % 9,6 % 6,4 % 12

13 Kokkolassa tehostetun palveluasumisen suhteellinen osuus on korkea, mutta vuoteen 2015 mennessä päästään lähelle tavoitetta, joka on 6,5 %. Kruunupyyssä vastaava luku on valtakunnallisiin tavoitteisiin verrattuna matala, joka johtuu hoitokeskusten laitospaikkojen runsaasta määrästä. Kruunupyyssä päästään tavoitteisiin vuoden 2015 aikana, kun hoitokeskusten osalta tehdään profilointi ja Sandbackan peruskorjaus valmistuu, jolloin tehostetun palveluasumisen paikat lisääntyvät nykyisestä. Kokkolan laitosasumisen osuus on erittäin matala johtuen siitä, että vanhukset, jotka eivät tarvitse lääketieteellisellä perusteella laitospaikkaa, asuvat tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Kruunupyyn laitospaikkojen suhteellinen osuus yli 75- vuotiailla on 10 %. Taulukossa esitetty luku on virheellinen johtuen pitkäaikaisasiakkaiden tietojen kirjautumisesta. Huoltosuhde (Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti) Kokkolan ja Kruunupyyn huoltosuhde muuttuu tulevaisuudessa entistä haastavammaksi. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta tulee huolehtia siitä, että palvelut 13

14 kohdentuvat tarpeen mukaan, palvelujen saamisen kriteereitä noudatetaan ja henkilöstöresurssia käytetään optimaalisesti. 1.4 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia seuramaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kokkolan kaupungin vuoden 2013 hyvinvointikertomuksen valmistelu on tehty poikkihallinnollisessa hyvinvointityöryhmässä, jonka toimintaa ohjaa kaupunginjohtajan johtoryhmä Hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedon ja muun tilastotiedon perusteella painopistealueiksi ja kehittämiskohteiksi esitetään 1. Hyvinvointijohtamisjärjestelmän vakiinnuttaminen Hyvinvoinnin edistäminen liitetään osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia ja kytketään talousarvion laadintaan Ennakoivien vaikutusten arvioinnin (EVA) käytön vakiinnuttaminen 2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten parantaminen - Riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät; Ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Asukkaiden omavastuun vahvistaminen ja asukkaiden osallisuuden parantaminen palveluissa 3. Kansansairauksien väheneminen Mielenterveydenhäiriöt, sydän- ja verisuonisairauksien, aikuistyypin diabetekseen, alkoholisairauksien ennalta ehkäisy ja esiintyvyyden vähentyminen Terveyttä edistävien elintapojen vahvistaminen Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, joka lisää terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Se on suunnitelmallista vaikuttamista hyvinvoinnin ja terveyden taustoihin, kuten elintapoihin, elinoloihin, ympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelemat toimenpiteet painopistealueisiin löytyvät hyvinvointikertomuksen yhteydessä olevasta hyvinvointisuunnitelmasta

15 2. Sosiaali- ja terveystoimen talous 2013 Yleistä Kaupunginhallitus ei hyväksynyt Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen budjetin käyttösuunnitelmaa vuodelle Tänä vuonna on aloitettu laaja sopeuttamisohjelma vuosille , jotta talous saataisiin pysymään tiukoissa raameissa. Kokkolan toiminta Kokkolassa kulujen kokonaiskasvu oli eli + 3,19 % ja se jakaantui seuraavasti: Henkilöstömenot , palveluiden ostot , aineet ja tarvikkeet , avustukset ja muut toimintakulut Huomionarvoista on, että menokasvusta yli 90 % aiheutui tammielokuussa. Tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta yhteensä eurolla eli 2,04 %. Kokkolan nettobudjetti ylittyi 3,8 milj.eurolla. Tehtyjen sopeuttamistoimenpiteiden sekä erikoissairaanhoidon loppuvuoden palautusten ansiosta tulos oli 2,4 milj.euroa elokuun osavuosikatsauksen ennustetta parempi. Toisena vuonna peräkkäin Kokkolan toimintakulujen kasvu jäi alle 3,2 prosentin. Hallinto - Toimintatuotot ylittyivät noin 6 prosentilla. Toimintakulujen määrärahat ylittyivät noin eurolla. Hallinnon menot kuitenkin pienenivät yli 1 prosentilla vuodesta Sosiaalityö - Tuottojen kertymä ylittää tavoitteet johtuen sijaishuollon tuottojen lisäyksestä suhteessa viime vuoteen. Muilta kunnilta on saatu isoja korvauksia huostaanotoista. Toimintakulut ovat kasvaneet 4,3 %. Hyvä tulos johtuu pääosin sijaishuollon hyvästä menokehityksestä (- 8 %). Ulkomaalaistoiminnan kulut ovat kasvaneet selvästi johtuen uusien pakolaisryhmien vastaanottamisesta alkuvuonna Ulkomaalaistoimintaan on käytetty euroa enemmän rahaa kuin viime vuonna. Valtio korvaa menot lähes kokonaan. Toimeentuloturvan talousarviossa ei ollut kasvua viime vuoden tilinpäätökseen verrattuna, mutta kulut ovat kasvaneet yli 10 %. Kasvua on sekä toimeentulotuessa että työmarkkinatuessa. Toimeentulotuessa tukisummat ovat nousseet (indeksikorotukset). Yleinen taloustilanne on lisännyt toimeentulotuen tarvetta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määräraha oli euroa vuoden 2012 tilinpäätöstä pienempi ja menot kuitenkin kasvoivat 35 prosentilla. Vammaispalvelut Tulokehitys vastasi tavoitteita. Toimintakulut ovat kasvaneet yli 7 %. Kasvu johtuu asumispalveluista ja taloudellisen tuen lisäyksistä. Henkilökohtaisen avun ja tukipalveluiden tarve on edelleen kasvanut. Runeberginkadun uusi asumispalveluyksikkö aloitti toimintansa maaliskuussa ja kasvatti menoja. Vanhusten palvelut - Tuotot ovat vähentyneet viime vuodesta johtuen rakennemuutoksista ja sotaveteraanien palveluista maksettavien korvausten laskusta. Talousarvion tavoite alittui yli 6 %. Toimintakulut ovat kasvaneet viime vuodesta + 4,3 %. Suurimmat vajaukset olivat asumispalveluissa ja tukipalveluissa. Henkilöstömenoihin ei ole pystytty käyttösuunnitelmassa osoittamaan riittävästi määrärahoja, jotta budjetti toteutuisi. Siirtymistä kevyempiin palveluihin palvelunohjauksen keinoin pai- 15

16 notetaan koko ajan enemmän, jolloin raskaiden palveluiden määrää voidaan vähentää. Asumispalveluissa toteutettiin merkittävä rakennemuutos, kun Ventuksen ja Minnetin yksiköiden asiakkaat siirrettiin Honkaharjun osastoille. Henkilökunnan työ tehostuu ja tilakustannuksissa saadaan säästöjä (vuositasolla noin alkaen). Kotihoito ja omaishoidon tuki - Toimintatuottojen toteutuma oli hyvä. Kasvua oli yli 7 %. Tällä voidaan kattaa muiden vanhuspalveluiden heikompaa tulokehitystä. Toimintakulut ovat kasvaneet 6,8 %:lla. Kasvu johtuu omaishoidon tuen lisäyksistä ja muusta kotiin annettavan hoidon kasvusta. Kehitys on vanhuspalvelustrategian mukainen. Palvelun ohjausta on kehitetty ja tehostettu edelleen. Perusterveydenhuolto - Tulojen kehitys oli tyydyttävä. Osa tulomuutoksesta johtuu tänä vuonna käyttöön otetusta välinehuollon sisäisestä laskutuskäytännöstä. Toimintakulujen kokonaiskasvu oli vain 0,2 %. Pieni kasvu johtuu osittain toimintojen siirroista vastuualueelta toiselle. Suurinta kasvu oli päivystyksessä, vuodeosastoilla ja suun terveydenhuollossa. Avohoidon kustannukset olivat viime vuoden tasolla. Vuodeosastojen korkea kuormitus näkyy kustannuksissa. Kevään epidemiat ovat myös vaikeuttaneet toimintaa. Kruunupyyn oman terveyskeskussairaalaosaston avaaminen helpottanee jatkossa Kokkolan paineita. Suun terveydenhuollossa menokasvun syynä on mm. hoitojonojen purku lisätöinä Erikoissairaanhoito - Erikoissairaanhoidon kulujen kehitys oli hyvän loppuvuoden ansiosta erittäin hyvä. Erikoissairaanhoidon menot ilman ensihoitoa kasvoivat vain noin 2 %. Palveluiden käyttö on vähentynyt useilla sektoreilla ja erityisesti psykiatrian tulosalueella. Psykiatriassa on tehty määrätietoista yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden kesken ja tulokset näkyvät sekä suoritteissa että kuluissa. Erikoissairaanhoidossa Kokkolan kokonaiskäyntien määrä on laskenut 2 %, hoitopäivien määrä on laskenut 5 %, hoitojaksojen määrä on laskenut yli 1 % ja lisäksi keskimääräiset hoitoajat ovat lyhentyneet 4 %. Psykiatrian käynnit ovat vähentyneet viime vuodesta yli 10 %. Ensihoito siirtyi vuoden alusta sairaanhoitopiirin vastuulle. Pohjana palveluiden tuottamisessa ovat vielä tänä vuonna aikaisemmat palvelusopimukset. Kokkolan menot kasvoivat silti tänä vuonnakin yli 35 %:lla eli eurolla. Tästä kasvusta noin euroa johtuu siitä, että kaupunginhallitukselta siirrettiin sote:lle pelastuslaitoksen vuokria. Kruunupyyn toiminta Kruunupyyssä kulujen kokonaiskasvu (+3,89 %) jakaantui seuraavasti: henkilöstömenot , palveluiden ostot , aineet ja tarvikkeet , avustukset ja muut toimintakulut Tuottojen määrä laski edellisestä vuodesta eli -13,4 %. Talousarvion nettotavoite ylittyi 1,07 milj.eurolla. Tässä ovat mukana pakolaistoiminnan kulut ( ) sekä Kruunupyyn osuus laite-, ohjelmisto- ja kalustohankintojen poistoista ( ). Varsinaisen toiminnan nettoylitys oli siis Tulos oli aikaisemmin ennakoitua selvästi parempi. 16

17 Hallinto - Toimintakulut laskivat viime vuodesta -2,4 %. Budjetin nettotavoite lähes toteutui. Sosiaalityö - Tuottoja ei tälle vuodelle juuri kertynyt. Pakolaistoiminnan tulot maksetaan suoraan kunnalle. Toimintakulut jäivät merkittävästi alemmalla tasolla kuin viime vuonna. Suurin syy on sijaishuollon menojen lasku. Sijaishuoltoon käytettiin yli 50 % vähemmän rahaa kuin viime vuonna (muutos noin ). Kruunupyyssäkin toimeentulotuen menot olivat selvässä kasvussa (+ 46 %). Suurinta kasvu oli perustoimeentulotuessa (lähes 60 %). Työmarkkinatuen menot nousivat 41 %. Talousarvioon oli varattu yhteensä , mutta koko vuoden tarve oli lähes euroa. Päihdetyön sekä taloudellisen tuen menot ovat laskeneet. Vammaispalvelut - Tuottojen kertymä vastasi budjetin tavoitteita. Kuluissakin kokonaisbudjetti alittui. Nousua oli taloudellisen tuen määrissä. Alkuvuonna tehtiin isoja asuntojen muutostöitä, jotka ovat kasvattaneet menoja. Sen sijaan avohoidon ja asumispalveluiden kulut kehittyivät budjetin mukaisesti. Vanhusten palvelut, kotihoito ja omaishoidontuki - Tuottoja ei kertynyt talousarvion mukaisesti. Palvelurakennemuutokset pienensivät tuloja. Toimintakulut alenivat lähes 3 % ja kulubudjetti toteutui hyvin. Laskeva kehitys selittyy Teerijärven vuodeosaston avaamisella, johon osa vanhustyön resursseista siirtyi. Vanhusten asumispalveluissa ja terveyskeskussairaalaosastolla on ollut jatkuvasti rekrytointivaikeuksia. Tämä näkyi myös henkilöstömenoissa. Kotihoidossa ja omaishoidontuessa talousarvion tavoitteisiin ei päästy. Perusterveydenhuolto - Tuottojen toteutuma alitti talousarvion tavoitteet selvästi. Tämä johtuu budjetin ylisuurista tavoitteista. Tuottojen kertymä oli vain 58 %. Avohoidon toimintakulut kasvoivat noin 6 %. Tämä vastaa talousarviota. Kasvua aiheutui ostopalvelusopimuksen kustannusten kasvusta ja tilakustannusten kasvusta. Perusterveydenhuollon menojen kokonaiskasvu johtui pitkälti Teerijärven hoitokeskukseen perustetusta vuodeosastosta, jonka menot kirjataan perusterveydenhuoltoon. Viime vuonna vastaavan osaston menot olivat vanhustyössä. Suun terveydenhuollon menot kasvoivat 7 %. Syynä oli viime vuotta parempi hammaslääkäritilanne. Tähän oli budjetissa varauduttu. Tuototkin kasvoivat. Perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen menot kasvoivat Kruunupyyssä 33 %. Erikoissairaanhoito - Kruunupyyn erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset kasvoivat poikkeuksellisen voimakkaasti. Loppuvuonna kehitys parani, mutta kokonaiskasvuksi ilman ensihoitoa tuli lähes 9 % Malmin sairaalan käyttö on vähentynyt 34 %. Kruunupyyn tilastoitavat käynnit Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ovat kasvaneet viime vuodesta 4 %. Psykiatrian käynnit ovat laskeneet. Medisiinisen tulosalueen käynnit ovat viime vuoden tasolla ja operatiivisen tulosalueen käynnit ovat nousseet lähes 6 %. Kruunupyyn hoitopäivien ja hoitojaksojen määrät sekä hoitojaksojen pituudet ovat käyntimäärien kasvusta huolimatta olleet laskussa viime vuodesta. Kruunupyyllä on ollut tänä vuonna useita pitkäkestoisia kalliita hoitoja. Ensihoidon kustannukset kasvoivat Kruunupyyssä noin 13 %. 17

18 Yhteenveto Kokkolan toiminnassa tehtiin isoja rakenteellisia muutoksia: Lastenkoti Teli, Ventuksen vanhainkodin toiminnan uudelleenjärjestelyt, psykiatrian hoitokäytännöt, lähetekäytännöt erikoissairaanhoitoon, tilaratkaisut ja yhteispäivystyksen muutokset. Lisäksi valmisteltiin toimipaikkaverkostoasioita mm. neuvolatoiminnassa. Henkilöstömenojen kasvua on hillitty mm. sijaiskuluihin vaikuttamalla. Esim. sairauslomasijaisuuksiin käytettiin lähes viime vuotta vähemmän rahaa. Kustannusnousut ja uudet toiminnot (Runeberginkadun vammaispalveluyksikkö, Päihdekeskus Portti) lisäsivät menoja. Kruunupyyssä tulotavoite oli ylimitoitettu. Toimintakuluissa erikoissairaanhoidon menojen kasvu oli poikkeuksellisen suuri. Monella muulla sektorilla taloudellinen tulos oli hyvä. Erityisesti lasten suojelussa menojen merkittävä pienentyminen on tuonut liikkumavaraa muuhun toimintaan. Sekä Kokkolassa että Kruunupyyssä toimeentulotuen ja työmarkkinatuen menot ylittävät talousarvion tavoitteet. 18

19 Kokkolan kaupunki / Sosiaali- ja terveystoimi / Tilinpäätös Toimintatuotot Ta 2013 Tp 2013 Tot.-% Ylitys/alitus Tp 2012 Muutos Muutos % Kokkolan toiminta Hallinto ,6 % ,5 % Sosiaalityö ,3 % ,8 % Vammaispalvelut ,7 % ,1 % Sos. ja vamm.palv. yht ,9 % ,9 % Vanhusten palvelut ,1 % ,6 % Kotihoito ,6 % ,6 % Vanhustyö yhteensä ,2 % ,3 % Perusterveydenhuolto ,6 % ,3 % Erikoissairaanhoito 0 0 0,0 % ,0 % Sosiaalityö yhteensä ,8 % ,1 % Terveystoimi yhteensä ,6 % ,3 % Kokkola yhteensä ,1 % ,04 % Kruunupyyn toiminta Hallinto 0 0 0,0 % ,0 % Sosiaalityö ,6 % ,8 % Vammaispalvelut ,9 % ,4 % Sos. ja vamm.palv. yht ,5 % ,5 % Vanhusten palvelut ,3 % ,0 % Kotihoito ,7 % ,9 % Vanhustyö yhteensä ,4 % ,6 % Perusterveydenhuolto ,0 % ,4 % Erikoissairaanhoito 0 0 0,0 % ,0 % Sosiaalityö yhteensä ,6 % ,6 % Terveystoimi yhteensä ,0 % ,4 % Kruunupyy yhteensä ,6 % ,40 % Sos.- ja terveysltk yht. Hallinto ,6 % ,1 % Sosiaalityö ,1 % ,3 % Vammaispalvelut ,0 % ,4 % Sos. ja vamm.palv. yht ,4 % ,2 % Vanhusten palvelut ,5 % ,5 % Kotihoito ,1 % ,1 % Vanhustyö yhteensä ,8 % ,7 % Perusterveydenhuolto ,7 % ,6 % Erikoissairaanhoito 0 0 0,0 % ,0 % Sosiaalityö yhteensä ,9 % ,2 % Terveystoimi yhteensä ,7 % ,6 % Lautakunta yhteensä ,6 % ,18 % Tilinpäätös 2013 Taloushallinto / Jari Saarinen 19

20 2. Toimintakulut Ta 2013 Tp 2013 Tot.-% Ylitys/alitus Tp 2012 Muutos Muutos % Kokkolan toiminta Hallinto ,8 % ,1 % Sosiaalityö ,8 % ,3 % Vammaispalvelut ,7 % ,5 % Sos. ja vamm.palv. yht ,1 % ,2 % Vanhusten palvelut ,8 % ,0 % Kotihoito ,2 % ,8 % Vanhustyö yhteensä ,6 % ,3 % Perusterveydenhuolto ,8 % ,2 % Erikoissairaanhoito ,3 % ,3 % Sosiaalityö yhteensä ,4 % ,4 % Terveystoimi yhteensä ,9 % ,5 % Kokkola yhteensä ,4 % ,19 % Kruunupyyn toiminta Hallinto ,2 % ,4 % Sosiaalityö ,6 % ,8 % Vammaispalvelut ,8 % ,0 % Sos. ja vamm.palv. yht ,3 % ,4 % Vanhusten palvelut ,4 % ,3 % Kotihoito ,0 % ,2 % Vanhustyö yhteensä ,5 % ,9 % Perusterveydenhuolto ,7 % ,0 % Erikoissairaanhoito ,5 % ,7 % Sosiaalityö yhteensä ,7 % ,0 % Terveystoimi yhteensä ,2 % ,0 % Kruunupyy yhteensä ,8 % ,89 % Sos.- ja terveysltk yht. Hallinto ,9 % ,2 % Sosiaalityö ,8 % ,1 % Vammaispalvelut ,2 % ,8 % Sos. ja vamm.palv. yht ,9 % ,8 % Vanhusten palvelut ,6 % ,1 % Kotihoito ,0 % ,9 % Vanhustyö yhteensä ,8 % ,8 % Perusterveydenhuolto ,5 % ,5 % Erikoissairaanhoito ,5 % ,9 % Sosiaalityö yhteensä ,3 % ,9 % Terveystoimi yhteensä ,5 % ,8 % Lautakunta yhteensä ,3 % ,28 % Tilinpäätös 2013 Taloushallinto / Jari Saarinen 20

21 3. Toimintakate Ta 2013 Tp 2013 Tot.-% Ylitys/alitus Tp 2012 Muutos Muutos % Kokkolan toiminta Hallinto ,7 % ,7 % Sosiaalityö ,1 % ,2 % Vammaispalvelut ,7 % ,9 % Sos. ja vamm.palv. yht ,4 % ,6 % Vanhusten palvelut ,9 % ,2 % Kotihoito ,2 % ,7 % Vanhustyö yhteensä ,6 % ,4 % Perusterveydenhuolto ,0 % ,9 % Erikoissairaanhoito ,3 % ,3 % Sosiaalityö yhteensä ,1 % ,6 % Terveystoimi yhteensä ,2 % ,2 % Kokkola yhteensä ,7 % ,32 % Kruunupyyn toiminta Hallinto ,2 % ,2 % Sosiaalityö ,9 % ,1 % Vammaispalvelut ,6 % ,2 % Sos. ja vamm.palv. yht ,6 % ,3 % Vanhusten palvelut ,7 % ,6 % Kotihoito ,3 % ,1 % Vanhustyö yhteensä ,3 % ,1 % Perusterveydenhuolto ,7 % ,4 % Erikoissairaanhoito ,5 % ,7 % Sosiaalityö yhteensä ,8 % ,0 % Terveystoimi yhteensä ,3 % ,5 % Kruunupyy yhteensä ,1 % ,62 % Sos.- ja terveysltk yht. Hallinto ,3 % ,4 % Sosiaalityö ,6 % ,8 % Vammaispalvelut ,1 % ,4 % Sos. ja vamm.palv. yht ,4 % ,1 % Vanhusten palvelut ,4 % ,6 % Kotihoito ,0 % ,3 % Vanhustyö yhteensä ,1 % ,0 % Perusterveydenhuolto ,4 % ,8 % Erikoissairaanhoito ,5 % ,9 % Sosiaalityö yhteensä ,4 % ,2 % Terveystoimi yhteensä ,1 % ,6 % Lautakunta yhteensä ,0 % ,62 % Tilinpäätös 2013 Taloushallinto / Jari Saarinen 21

22 Sosiaali- ja terveystoimi / Toimintatuotot Kokkola yhteensä Kruunupyy yhteensä Lautakunta yhteensä Tp Ta Tp Sosiaali- ja terveystoimi / Toimintakulut Kokkola yhteensä Kruunupyy yhteensä Lautakunta yhteensä Tp Ta Tp

23 Sosiaali- ja terveystoimi / Toimintakate Kokkola yhteensä Kruunupyy yhteensä Lautakunta yhteensä Tp Ta Tp Sosiaali- ja terveystoimi / Toimintakatteen poikkeama talousarviosta Kokkola yhteensä Kruunupyy yhteensä Lautakunta yhteensä Ylitys/alitus

24 3. Laatutyö sekä potilas- ja asiakasturvallisuus 3.1. Laatutyö Laatutyötä on sosiaali- ja terveyspalveluissa jatkettu systemaattisesti. Esimiesten tukena on laatutyön vuosisuunnitelma, johon on aikataulutettu laadunhallinnan kannalta merkittävät toimenpiteet Johdon katselmukset Johdon katselmuksia toteutettiin vuonna 2013 suunnitelman mukaisesti 15 kappaletta. Johdon katselmukset toteutettiin seuraavissa yksiköissä/toimipisteissä: Sosiaali- ja vammaispalvelut: Ulkomaalaistoimisto, Kruunupyyn sosiaalitoimisto, Vammaispalvelutoimisto, Perheneuvola, Poliisilaitoksen sosiaalityö Vanhuspalvelut: Lepola, Tervakartano, Sandbackan hoitokeskus, Kotihoito, alue 2, Kotihoito, alue 5, Kotihoidon palvelukeskus Terveyspalvelut: Kotisairaala,Senioreiden terveyspiste Daalia, Röntgen, Suun terveydenhuolto Katselmuksiin osallistuivat sosiaali- ja terveysjohtaja ja yksikön palvelujohtaja. Osaan katselmuksista osallistui myös henkilöstön edustaja. Henkilöstöä edustivat: Toni Korkiala, Olli Hyyppä, Päivi Koivisto, Jaana Kinnari ja Päivi Maunula. Sosiaalija terveyslautakunnan edustajina johdon katselmuksissa on ollut läsnä Roy Sabel, Markku Kallinen, Liane Byggmästars ja Stefan Högnabba. Yksikön/toimipisteen edustajina katselmuksiin osallistuivat yksiköiden vastuuhenkilöt, esimiehet sekä henkilöstöä. Johdon katselmuksissa keskusteltiin yksikön toiminnasta, henkilöstötarpeista, toiminnan tavoitteista sekä ongelmista. Katselmuksissa tutustuttiin myös yksiköiden /toimipisteiden tiloihin, niissä oleviin puutteisiin sekä tilatarpeisiin ja laadittiin näistä kehittämisehdotuksia sekä toimenpidesuunnitelmia. Johdon katselmusten palautteen pohjalta voidaan todeta että yksiköissä tulee edelleen kiinnittää huomiota siihen että toimintasuunnitelmat, koulutussuunnitelmat ym. laaditaan kattavasti, jotta toiminta olisi suunnitelmallista ja johdonmukaista. Myös henkilökunnalla tulee olla mahdollisuus osallistua tähän suunnitteluun ja saada tietoa toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta. Tärkeänä painopistealueena säilyy myös prosessien kehittäminen ja varsinkin rajapintojen selkiinnyttäminen. Myös esimerkiksi sosiaalipäivystyksen kehittämistä tulee arvioida. Johdon katselmuksissa annettujen kehittämisehdotusten toteuttaminen on yksikön esimiesten vastuulla. Toteutettuja toimenpiteitä seurataan tulevissa katselmuksissa. 24

25 3.1.2 Itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit Kaikki vanhus- ja terveyspalveluiden, sekä osa sosiaali- ja vammaispalveluiden yksiköistä ovat myös tänä vuonna tehneet itsearviointia, jonka pohjalta ovat laatineet kehittämissuunnitelmat toiminnan ja prosessien edelleen kehittämiseksi. Vuoden vaihteessa tehtyjen sisäisten auditointien painopisteeksi määriteltiin yksiköiden taloudenhallinta. Sisäiset auditoijat arvioivat yksikön toimintaa taloushallinnan näkökulmasta ja määrittelivät yksiköille kehittämissuosituksia toiminnan kehittämiseksi Kokkolan terveyspalveluiden laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi ja vanhuspalveluiden laaduntunnustusauditointi Kokkolan terveyskeskuksen laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi ja vanhuspalveluiden laaduntunnustusauditointi suoritettiin Terveyskeskuksen ylläpitoauditoinnissa arvioitiin erityisesti itsearviointien, sisäisten auditointien ja johdon katselmusten käytäntöjä ja tuloksia, laatupoikkeamia, muistutuksia, kanteluita ja reklamaatioita sekä edellisissä auditoinneissa annettujen kehittämissuositusten johdosta tehtyjä kehittämistoimenpiteitä. Keskeisistä prosesseista valittiin auditoinnin kohteeksi vuodeosastohoito. Vanhuspalveluiden laaduntunnustusauditoinnin osalta organisaation johdon haastattelussa arvioitiin laaduntunnustuksen edellytysten täyttymistä ja laadunhallinnan tilaa organisaatiotasolla. Kuvaa tarkennettiin eri yksiköiden henkilöstöhaastatteluissa. Lisäksi auditointipäivien aikana havainnoitiin organisaation toimintaa ja tiloja Kokkolan ja Kruunupyyn alueella. Auditoinnin tuloksena Kokkolan Sosiaali- ja terveyspalvelut sai seuraavat organisaatiotason erityismaininnat: Toiminnan ja talouden osavuosikatsaus on kattava ja informatiivinen Tiedottaminen on koko kaupunkitasolla ja SoTe:ssa asiakaslähtöistä Tiedon kulku koetaan toimivana Koulutusmyönteinen organisaatio Oppisopimuskoulutusta hyödynnetään Tietopakki on saatu kehitettyä käyttäjäystävälliseksi, se on selkeä ja informatiivinen SoTe:n mentorointi, ohje ja sen mukainen toiminta. Hyvä esimerkki vastuullisesta henkilöstöjohtamisesta Työkierron hyödyntäminen yksiköiden välillä ja yksiköiden sisällä SAI-järjestelmän käyttöönotto terveyskeskuksessa Yksiköiden välisiä raja-aitoja on onnistuttu pienentämään Johdon katselmukset, itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit toimivat ja kattavat sekä terveyspalvelut että vanhuspalvelut. Auditointeja tehdään ristiin auditointina. Johdon katselmukset on koettu hyvinä. Auditoinnin tuloksena vanhuspalvelut sai seuraavat erityismaininnat 25

26 Arvokeskusteluja on käyty hyvin Asiakaslähtöinen ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittava toiminta Osallistava hoitokulttuuri, yhteisöllisyys jalkautuminen arkeen (omaiset ja vapaaehtoiset) Kuntouttava työote, kuntosalitoimintaa on kehitetty Joustava henkilöstö Henkilöstö on innostunut toiminnan kehittämisestä ja sitä tuetaan Tulevan vanhuspalvelulain mukaiset vaatimukset on hyvin ennakoitu Tiimityötä on edelleen kehitetty, tiimisopimuksia on laadittu Oppilaitosten on kanssa tiivistä yhteistyötä, opiskelijoiden perehdyttämistä on kehitetty. Tämä on tuottanut tulosta Henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen on tuottanut tulosta Kotihoidon ja laitos- ja palveluasumisen kriteerit koetaan selvinä ja päätöksen tekoa helpottavina ja tasapuolistavina Vanhusten ravitsemukselliseen tilaan on kiinnitetty huomiota Välittömän ja välillisen työn suhteisiin on kiinnitetty huomiota Lääkäripalvelut on saatu kaikille kotihoitoalueille Hyvä ohjeistus asiakasvarojen käytöstä Tilat ovat siistit ja pääosin kodinomaiset Auditointiraportissa annetut kehittämissuositukset käsitellään johtoryhmissä sekä yksiköissä. Annettujen kehittämissuositusten pohjalta valitaan kehittämiskohteet, joille laaditaan kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmat laaditaan tarvittaessa Sosiaali- ja terveyspalveluiden tasolla. Auditoinnin tuloksena SHQS-työryhmä päätyi suosittamaan yksimielisesti laaduntunnustuksen laajentamista Kokkolan Sote:n vanhuspalveluihin Prosessien kehittäminen Merkittävä osa laadunhallintaa on prosessien kehittäminen. Prosessien kehittämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa kokoontuu kaksi ydinprosessien johtoryhmää, joiden ohjauskessa ydinprosessin merkittävimpiä prosesseja mallinnetaan ja kehitetään. Prosessien kehittämisen tavoitteena on: asiakaslähtöisyyden parantaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen varhainen tuki toimintojen selkiinnyttäminen prosessien rajapintojen selkiinnyttäminen moniammatillisen yhteistyön tehostaminen ammatillisuuden lisääminen kustannustehokkuus Asiakas- ja potilasturvallisuus Potilas- ja asiakasturvallisuus on osa organisaation kokonaisvaltaista laadun- ja riskien hallintaa. Kokonaisvaltainen laadun- ja riskien hallinta vaatii selkeät toimintata- 26

27 vat ja rakenteet, joilla turvallisuusriskejä arvioidaan ja hallitaan. Rakenteeseen sisältyvät potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvät viralliset roolit ja vastuut, jotka tulee olla selkeästi määritelty ja kuvattu. Asiakas- ja potilasturvallisuustyöryhmän kokoontumiset ovat toteutuneet suunnitellusti. Sosiaali- ja potilasasiamies on käynyt yksiköissä tiedottamassa henkilökunnalle mitä potilas- ja asiakasturvallisuus on potilaan ja asiakkaan näkökulmasta ja hän on osallistunut tk- sairaalan kehittämispäivään luennoimalla mm. potilaan ja asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Tavoitteiden toteutuminen - Haipro-järjestelmän aktiivinen käyttö ja hyödyntäminen. Sisältää potilasosion käyttöönoton vuonna Potilasosion käyttöönotto ei ole vielä toteutunut. Esimiehille on järjestetty koulutusiltapäivä Haipron käyttöön ja koulutuksen jälkeen esimiehet osaavat ohjata yksikön henkilökuntaa Haipro- ilmoitusten tekemiseen. Haipron käyttö on ilmoitusten perusteella laajentunut. - Haittatapahtumien prosessin kuvauksen jatkaminen ja korjaavia toimenpiteitä koskevista menettelytavoista sopiminen. Prosessikuvaus on laadittu. - Potilas- ja asiakasturvallisuuteen ja sen kehittämiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen sairaanhoitopiirin toimesta. Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus ei ole vielä toteutunut. - Laiterekisterien kattava laadinta, ja huoltojen sekä kalibrointien asianmukainentoteuttaminen. Turvallisuuskulttuuri kysely järjestettiin koko Sote henkilöstölle ja kyselyn tarkoituksena oli antaa yleiskuva asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuurin tasosta. Kyselyyn kirjattiin 464 kappaletta vastausta, joka vastaa noin 30 % Sote:n henkilöstöstä. Kysely tulokset osoittavat, että henkilöstö kokee, että on vielä paljon parannettavaa ja kehitettävää liittyen asiakas- ja potilasturvallisuudesta tiedottamiseen ja ohjeistamiseen. Erittäin positiivista on kuitenkin se, että henkilöstöllä on hyvä asenne potilas- ja asiakasturvallisuutta kohtaan. Laiterekisterien laadinta osittain toteutunut, laitteiden huolto ei toteudu systemaattisesti. Yhteistyön kehittäminen laitehuollon osalta on käynnistetty Kiurun kanssa. - Potilas- ja asiakasturvallisuutta kuvaavien yhteisten mittareiden kehittäminen - Mittareiden laatiminen ja potilas- ja asiakasturvallisuuden nettisivujen tekeminen on siirretty vuodelle SAI- järjestelmä (sairaala infektioiden seurantajärjestelmä) on otettu käyttöön Kokkolan TK sairaalan osastoilla ja pääkäyttäjä on nimetty. Henkilökunnalle on järjestetty Sai- järjestelmäkoulutusta. Tiivistä yhteystyötä Sai:n osalta tehdään Kiurun kanssa. Uusien työntekijöiden perehdytyksessä tulee jatkossa nostaa potilasturvallisuusasiat esille. Potilasturvallisuustyöryhmä laatii perehdytystä varten potilasturvallisuusosion. Tulevassa henkilöstöoppaassa on potilas- ja asiakasturvallisuus huomioitu. 27

28 4. Asiakaslähtöisyys ja palautejärjestelmä Asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden mukaan ottaminen toimintojen kehittämiseen on ollut edelleen painopistealueena kehittämistyössä. Prosessityön yhteydessä on hahmoteltu tapoja, joiden kautta palveluprosessien ja palvelujen kehittämisessä voitaisiin hyödyntää palveluita käyttävien kuntalaisten kokemuksia Asukas- ja omaisraadit palvelu- ja laitosasumisessa Asukas- ja omaisraadin tarkoitus on tuoda asukkaan ja omaisen näkökulmia sekä mielipiteitä esille palvelutalon arjesta, saada heidän mielipide hoitajien ja muiden taloissa toimivien sidosryhmien, kuten esim. ruokapalveluyksikön tietoon. Asukas- ja omaisraati toimii keskustelevana osana palvelutalojen hoitokulttuuria. Asukas- ja omaisraadin kokoontumisesta tehdään muistio ja siihen palataan aina seuraavassa tapaamisessa, näin arvioidaan palautteiden ja mahdollisten kehittämisehdotusten eteneminen. Asukas- ja omaisraadit kokoontuvat 2-4 kertaa vuodessa. 4.2.Kyläraatingit Kyläraatingit ovat avoimia keskustelutilaisuuksia, joiden tavoitteena on koota kuntalaiset, viranhaltijat ja päättäjät keskustelemaan pyöreän pöydän ääreen ajankohtaisista sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä alueen asukkaiden hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja asioista. Kokkolan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävät vuosittain Kokkolan ja Kruunupyyn alueella muutamia Kyläraatinkeja. Vuonna 2013 kyläraatinkeja järjestettiin Ruotsalossa, Lohtajalla, Teerijärvellä ja Kruunupyyssä. 4.3.Palautejärjestelmä Kokkolan sosiaali- ja terveyspalveluiden palautejärjestelmä koostuu asiakkailta kerätystä palautteesta (asiakaskyselyt, asiakaspalautteet yksiköihin ja www sivujen kautta). Henkilöstön antama palaute koostuu henkilöstökyselyn palautteesta sekä johdon katselmusten kautta annetusta palautteesta. Laatupoikkeamat ovat merkittävä osa palautejärjestelmää. Laatupoikkeamia ilmoitetaan organisaatiolle kanteluiden, muistutusten ja selvityspyyntöjen muodossa. Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys antaa myös merkittävää tietoa, jota voidaan käyttää toimintojen kehittämiseksi. Yksiköiden palautelaatikoihin ja www sivujen kautta tulleet palautteet toiminnasta käsitellään yksiköiden palavereissa ja huomioidaan yksiköiden kehittämissuunnitelmissa WWW-sivujen kautta tuleva asiakaspalaute Kokkolan sosiaali- ja terveystoimessa kerätään asiakaspalautetta www-sivujen kautta, ja Palautteeseen sisältyy myös Kruunupyyn kunnan alueelta tullut palaute. 28