Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2015

Transkriptio

1 KOKKOLA KARLEBY Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Sisällysluettelo 1. Väestön hyvinvointi ja terveys Sosiaali- ja terveystoimen talous Laadunhallinta Kokkolan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatujärjestelmä Johdon katselmukset Itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit Prosessien kehittäminen Asiakas- ja potilasturvallisuus Asiakaslähtöisyys ja palautejärjestelmä Asukas- ja omaraadit palvelu- ja laitosasumisessa Palautejärjestelmä Haittatapahtumat, kantelut ja muistutukset Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaistyö Terveyspalvelut

3 Katsaus vuoteen 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusektorin arjen toimintaan niin valtakunnallisesti kuin myös Kokkolan sosiaali- ja terveyspalveluissa on voimakkaasti vaikuttanut pyrkimys kokonaisvaltaiseen palvelujärjestelmän uudistamiseen, täydellisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation toteuttamiseen, peruspalveluiden vahvistamiseen ja terveyserojen kaventamiseen. Tämän uudistuksen toteuttamiseksi maahan tullaan säätämään uusi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Sote-uudistuksen valmistelu on valtakunnallisesti edennyt kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen nopeasti. Hallitus linjasi toukokuussa hallitusohjelmaa julkistaessaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tavoitteena on saumaton kokonaisuus ja uudistuksella katsotaan myös olevan merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ollaan siirtämässä vuoden 2019 alusta 18 maakuntapohjaiselle itsehallintoalueelle. Myös Kokkolan sosiaali- ja terveystoimessa merkittävä osa kehittämispanoksista on suuntautunut valtakunnallisten suuntaviivojen mukaisen uudistuksen toteuttamiseen. Lisäksi kiristyvä kuntatalouden tila niin Kokkolassa kuin Kruunupyyssäkin on pakottanut pitkäaikaisen sote-palveluiden uudistuksen valmistelun ohella tekemään pikaisia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia sekä hakemaan tätä kautta nopeita säästöjä. Lyhyen ja pitkän aikavälin toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten valmistelu on sitonut merkittävän osan sotetoimialan kehittämis- ja johtamisresursseista. Keski-Pohjanmaalla palvelut yhteen integroivan hallitusohjelman linjausten mukaisen palvelujärjestelmän tarve on nähty jo pitkään. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat todenneet, että käytännössä ehjien palveluketjujen ja asiakas- ja potilaslähtöisen palvelujärjestelmän luominen ja peruspalveluiden vahvistaminen ei ole mahdollista toteuttaa ilman organisaatiouudistusta ja myöskään sote-menojen huolestuttavaa kehitystä ei kyetä taittamaan alueen kuntien kantokyvyn mukaiselle tasolle ilman merkittävää palveluiden uudelleen organisointia. Joulukuussa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat hyväksyivätkin uudistetun perussopimuksen, jonka myötä sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sote-palvelut siirtyvät vuoden 2017 alusta kokonaisuudessaan yhteiselle alueelliselle palveluorganisaatiolle. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu antaa suuntaviivat ja reunaehdot palvelujärjestelmän muutoksen tekemiselle Keski-Pohjanmaalla. Ratkaisevaa on kuitenkin alueella tehtävät omat uudistukset ja muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Näitä alueellisia uudistuksia ja ratkaisuja on aktiivisesti vuoden 2015 aikana ollut hakemassa niin Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunta kuin viranhaltijajohto sekä työntekijät. Loppuvuodesta 2015 aloitettiin valmistelut sähköisen palvelusetelijärjestelmän käyttöönottamiseksi sekä palvelusetelimallin laajentamiseksi yhteistyössä Jyta alueen kanssa. Myös videopuhelu järjestelmän käyttöönottoa on jo pilotoitu ja laajamittaista käyttöönottoa valmistellaan laajassa alueellisessa yhteistyössä. Ajasta ja paikasta riippumattomat palvelut tulevat yleistymään tulevaisuudessa ja Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi haluaa olla innovatiivisesti mukana niiden suunnittelussa ja käyttöönotossa. Yhdessä eteenpäin kohti asiakaskeskeistä ja integroitua palvelujärjestelmää. Jussi Salminen sosiaali- ja terveysjohtaja 3

4 1. Väestön hyvinvointi ja terveys Väestön terveyttä seurataan mm. sairastavuusindeksien ja työkyvyttömyyden ja terveyspalveluiden käyttömäärien kautta. THL:n sairastavuusindeksi kuvaa suomalaisten kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100. Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta Kokkolan sairastavuusindeksi on koko maata korkeampi, Kruunupyyn indeksi selvästi matalampi kuin maassa keskimäärin. Yksittäisistä sairauksista erottuu muuta maata korkeampana molempien kuntien sepelvaltimotauti-indeksi, Kruunupyyn aivoverisuoni-indeksi sekä Kokkolan mielenterveysindeksi ja dementia-indeksi. Sairastavuuden erojen taustalla on monia syitä. Elintavoista etenkin tupakointi sekä alkoholin runsas käyttö lisäävät sairastumisia. Myös väestön ikärakenne, työllisyystilanne sekä koulutus- ja tulotaso vaikuttavat sairastavuuteen. Monet terveysriskit ja sairaudet kasaantuvat vähemmän koulutetuille, pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille. Sairastavuusindeksin lukuja vertaillessa on huomioitava, että myös hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä korkeampana sairastavuutena, kun tauteja seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. 4

5 Kokkolan ikävakioitu sairastavuusindeksi on suhteessa koko maahan alkanut kohota vuoden 2005 jälkeen. THL:n koordinoiman Alueellisella terveys- ja hyvinvointitutkimukseen on vuosina vastannut 745 eri-ikäistä kokkolalaista. Tutkimuksella kerätään väestöryhmittäistä seurantatietoa keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä. Näitä ovat esimerkiksi asukkaiden elintavat ja kokemukset. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi koki 44,8 % vastaajista, vastaavaluku koko Suomessa 38 %. Vähintään kaksi viikkoa jatkunutta masennusoireilua ilmoitti 27,6 % vastaajista (koko maa 25,4 %). Vastaajista 8 % ilmoitti sairastavansa sepelvaltimotauti (koko maa 5,1 %). Työkykynsä heikentyneeksi arvioi 31 % vastaajista, yli 55-vuotiaista 42 %. Neljäsosa yli 75 vuotiaista vastaajista koki arkiaskareissa suuria vaikeuksia ja kolmasosa heistä ilmoitti, etteivät saaneet riittävästi tarvitsemaansa apua. Ylipainoisia (painoindeksi 30) vastaajista oli viidennes. Vapaa-ajalla liikuntaa harrasti 76 % vastaajista, mutta vain n. 12 % harrasti suositusten mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua. Ravinnon osalta kiinnittyy huomio kasvisten ja kasviöljyn vähäiseen käyttöön. Kolmannes vastaajista ilmoitti käyttävänsä vain niukasti kasviksia. Vastaajista 30,6 % (miehistä 38 %) ei ollut kertaakaan käyttänyt kasviöljyä tai kasviöljyvalmisteita viikon aikana. Päivittäin tupakoi 15 % vastaajista. Alkoholia ilmoitti liikaa käyttävänsä neljännes vastaajista. 2. Sosiaali- ja terveystoimen talous 2015 Yleistä Kaupunginhallitus on hyväksynyt Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen talousarvion käyttösuunnitelman vuodelle Vuonna 2015 kaupunginhallitus edellytti toimialoilta rakennemuutosselvitysten tekemistä, jotta talous saataisiin pysymään tiukoissa raameissa. Kokkolan toiminta Kokkolassa kulujen kokonaiskasvu oli eli 3,4 % ja se jakaantui seuraavasti: Henkilöstömenot , palveluiden ostot , avustukset

6 ja muut toimintakulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat menolajin kohdalla kulut kasvoivat Tuotot pysyivät edellisen vuoteen verrattuna ennallaan. Kokkolan nettobudjetti alittui eurolla. Tehtyjen sopeuttamistoimenpiteiden sekä erikoissairaanhoidon loppuvuoden palautusten ansiosta tulos oli 1,77 milj.euroa ennustetta parempi. Kokkolan toimintakulujen kasvu oli 3,4 prosenttia. Hallinto - Toimintatuotot ja -kulut ylittyivät, koska hankkeet koottiin osaksi hallintoa. Toimintakate oli 6 % edellisvuotta parempi. Sosiaalityö - Tuottojen kertymä ylitti tavoitteet 8,2 %, mutta se oli kuitenkin 4,6 % edellistä vuotta pienempi. Toimintakulut toteutuivat lisämäärärahan tarve huomioiden melko odotetusti. Kulut kasvoivat kokonaisuudessaan edellisestä vuodesta eurolla. Työmarkkinatuen kuntaosuuden alkuperäinen määräraha oli euroa, mutta se nostettiin lisämäärärahalla euroon. Keskisin syy työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun oli lakimuutos, jonka myötä kustannuksia aiheutui myös 300 päivää työttömänä olleista. Vammaispalvelut Tulokehitys ylitti selvästi tavoitteen. Toimintakulut kasvoivat 12,2 %. Kasvu johtuu asumispalveluista ja taloudellisen tuen lisäyksistä. Henkilökohtaisen avun ja tukipalveluiden tarve on edelleen kasvanut. Lisäksi on huomioita myös, että Mesilän ryhmäkodin osalta kyseessä oli ensimmäinen toimintavuosi ja lisäksi asiakkaat olivat suunniteltua raskaamman hoidon tarpeessa euron lisämäärärahankin jälkeen kustannukset ylittyivät Mesilän ryhmäkodissa, mutta tuottojen ylittyessä toimintakate jäi kuitenkin hieman ennakoitua paremmaksi. Vanhusten palvelut - Tuotot ovat vähentyneet viime vuodesta n euroa, mutta ne ylittivät silti talousarvion n euroa. Toimintakulut ovat kasvaneet viime vuodesta 7,5 %, mutta talousarvion ylitys oli lisämääräraha huomioiden 0,3 %. Suurimmat haasteet olivat asumispalveluissa ja laitoshoidossa, koska henkilöstön sairauspoissaolot ovat kasvaneet. Siirtymistä kevyempiin palveluihin palvelunohjauksen keinoin painotetaan koko ajan enemmän, jolloin raskaiden palveluiden määrää voidaan vähentää. Kotihoito ja omaishoidon tuki - Toimintatuottojen toteutuma oli hyvä. Kasvua oli yli 21 %. Toimintakulut ovat laskeneet 0,5 % vuoden 2014 tasosta, mutta ylittävät budjetin 2,3%. Kehitys on vanhuspalvelustrategian mukainen. Palvelun ohjausta on kehitetty ja tehostettu edelleen. Myös kotihoidon optimointi on otettu käyttöön. Perusterveydenhuolto - Tulojen kehitys oli tyydyttävä. Tuotot kasvoivat 2,9 %, mutta jäivät tavoitteesta 10,9 % Toimintakulujen kokonaiskasvu oli 4 %. Kustannuksia kasvatti mm. suun terveydenhuollon päivystys. Erikoissairaanhoito - Erikoissairaanhoidon kulujen kehitys oli Kiurulta saadun palautuksen ansiosta erittäin hyvä. Erikoissairaanhoidon menot laskivat noin 0,6 %. Kruunupyyn toiminta Kruunupyyssä kulut pienenivät n verrattuna vuoteen Tulot kasvoivat ennakoitua enemmän johtuen valtionkonttorilta saadusta kertaerästä. Talousarvion nettotavoite alittui eurolla. Tässä ovat mukana pakolaistoiminnan kulut ( ) sekä Kruunupyyn osuus laite-, ohjelmisto- ja kalustohankintojen poistoista ( ). Varsinaisen toiminnan nettoalitus oli siis Tulos on ennakoitua parempi. Hallinto - Toimintakulut laskivat hieman viime vuodesta. Budjetin nettotavoite toteutui hyvin. 6

7 Sosiaalityö Tuottoja kertyi huomattavasti edellistä vuotta paremmin. Pakolaistoiminnan tulot maksetaan suoraan kunnalle. Toimintakulut kasvoivat viime vuodesta, mutta toteutuivat budjetin mukaisesti. Vammaispalvelut - Tuottojen kertymä ylitti budjetin tavoitteen. Kuluissa kokonaisbudjetti ylittyi 5,5 % ja kasvu viime vuoteen verrattuna oli 8,5 %. Vanhusten palvelut, kotihoito ja omaishoidontuki Tuotot ylittivät talousarvion pääasiassa valtionkonttorilta saadun kertaerän vuoksi. Toimintakulut alenivat 2,2 % ja määrärahat alittuivat n euroa. Perusterveydenhuolto - Tuottojen toteutuma alitti hieman talousarvion tavoitteet, mutta kasvoivat viime vuoteen verrattuna 3,4 %. Toimintakulut laskivat viime vuodesta 2,9 % ja alittivat budjetin 2,6 %. Erikoissairaanhoito - Kruunupyyn erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset kasvoivat 1,6 %, mutta ylittyvät budjetin vain 0,9 %. Malmin sairaalan käyttö on vähentynyt. Yhteenveto Kokkolan osalta tehtiin rakennemuutosselvitys keväällä 2015, mutta vaikutusten muutokset vievät aikaa. Keskeisenä tavoitteena on luoda puitteet raskaiden palvelujen tarpeen vähentämiseen panostamalla kevyempään palvelurakenteeseen. Kruunupyyssä tulos oli talousarvioon nähden erittäin hyvä. 7

8 1. Toimintatuotot Ta 2015 Tp 2015 Tot.-% Ylitys/alitus Tp 2014 Muutos Muutos % Kokkolan toiminta Hallinto ,1 % ,7 % Sosiaalityö ,2 % ,6 % Vammaispalvelut ,1 % ,9 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,4 % ,1 % Vanhusten palvelut ,1 % ,3 % Kotihoito ,5 % ,2 % Vanhustyö yhteensä ,5 % ,8 % Perusterveydenhuolto ,1 % ,9 % Erikoissairaanhoito ,0 % ,0 % Sosiaalityö yhteensä ,6 % ,9 % Terveystoimi yhteensä ,1 % ,3 % Kokkola yhteensä ,3 % ,5 % Kruunupyyn toiminta Hallinto 0 0 #JAKO/0! #JAKO/0! Sosiaalityö ,3 % ,0 % Vammaispalvelut ,1 % ,1 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,5 % ,9 % Vanhusten palvelut ,2 % ,7 % Kotihoito ,0 % ,5 % Vanhustyö yhteensä ,6 % ,1 % Perusterveydenhuolto ,1 % ,4 % Erikoissairaanhoito 0 0 0,0 % ,0 % Sosiaalityö yhteensä ,9 % ,3 % Terveystoimi yhteensä ,1 % ,4 % Kruunupyy yhteensä ,3 % ,3 % Sos.- ja terveysltk yht. Hallinto ,1 % ,7 % Sosiaalityö ,4 % ,7 % Vammaispalvelut ,2 % ,6 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,3 % ,8 % Vanhusten palvelut ,4 % ,9 % Kotihoito ,3 % ,4 % Vanhustyö yhteensä ,0 % ,0 % Perusterveydenhuolto ,1 % ,0 % Erikoissairaanhoito ,0 % ,0 % Sosiaalityö yhteensä ,4 % ,8 % Terveystoimi yhteensä ,1 % ,0 % Lautakunta yhteensä ,4 % ,9 % T ilinp äät ö s Taloushallinto / Tommi Koskinen 8

9 2. Toimintakulut Ta 2015 Tp 2015 Tot.-% Ylitys/alitus Tp 2014 Muutos Muutos % Kokkolan toiminta Hallinto ,6 % ,2 % Sosiaalityö ,9 % ,7 % Vammaispalvelut ,0 % ,2 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,4 % ,8 % Vanhusten palvelut ,3 % ,5 % Kotihoito ,3 % ,5 % Vanhustyö yhteensä ,9 % ,7 % Perusterveydenhuolto ,1 % ,0 % Erikoissairaanhoito ,2 % ,6 % Sosiaalityö yhteensä ,5 % ,7 % Terveystoimi yhteensä ,3 % ,0 % Kokkola yhteensä ,3 % ,5 % Kruunupyyn toiminta Hallinto ,7 % ,6 % Sosiaalityö ,5 % ,0 % Vammaispalvelut ,5 % ,5 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,7 % ,6 % Vanhusten palvelut ,3 % ,2 % Kotihoito ,0 % ,8 % Vanhustyö yhteensä ,2 % ,9 % Perusterveydenhuolto ,4 % ,9 % Erikoissairaanhoito ,9 % ,6 % Sosiaalityö yhteensä ,4 % ,6 % Terveystoimi yhteensä ,4 % ,2 % Kruunupyy yhteensä ,0 % ,4 % Sos.- ja terveysltk yht. Hallinto ,1 % ,4 % Sosiaalityö ,1 % ,7 % Vammaispalvelut ,6 % ,8 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,4 % ,2 % Vanhusten palvelut ,7 % ,7 % Kotihoito ,4 % ,9 % Vanhustyö yhteensä ,6 % ,8 % Perusterveydenhuolto ,5 % ,1 % Erikoissairaanhoito ,7 % ,4 % Sosiaalityö yhteensä ,2 % ,7 % Terveystoimi yhteensä ,5 % ,9 % Lautakunta yhteensä ,2 % ,0 % T ilinp äät ö s Taloushallinto / Tommi Koskinen 9

10 3. Toimintakate Ta 2015 Tp 2015 Tot.-% Ylitys/alitus Tp 2014 Muutos Muutos % Kokkolan toiminta Hallinto ,5 % ,0 % Sosiaalityö ,3 % ,2 % Vammaispalvelut ,5 % ,2 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,9 % ,8 % Vanhusten palvelut ,6 % ,3 % Kotihoito ,7 % ,2 % Vanhustyö yhteensä ,1 % ,7 % Perusterveydenhuolto ,4 % ,1 % Erikoissairaanhoito ,2 % ,8 % Sosiaalityö yhteensä ,9 % ,4 % Terveystoimi yhteensä ,9 % ,8 % Kokkola yhteensä ,9 % ,5 % Kruunupyyn toiminta Hallinto ,7 % ,6 % Sosiaalityö ,6 % ,0 % Vammaispalvelut ,6 % ,1 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,7 % ,3 % Vanhusten palvelut ,8 % ,5 % Kotihoito ,9 % ,8 % Vanhustyö yhteensä ,5 % ,0 % Perusterveydenhuolto ,4 % ,9 % Erikoissairaanhoito ,9 % ,6 % Sosiaalityö yhteensä ,1 % ,6 % Terveystoimi yhteensä ,6 % ,5 % Kruunupyy yhteensä ,4 % ,9 % Sos.- ja terveysltk yht. Hallinto ,6 % ,4 % Sosiaalityö ,8 % ,9 % Vammaispalvelut ,3 % ,8 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,0 % ,9 % Vanhusten palvelut ,5 % ,1 % Kotihoito ,0 % ,4 % Vanhustyö yhteensä ,3 % ,5 % Perusterveydenhuolto ,5 % ,1 % Erikoissairaanhoito ,7 % ,5 % Sosiaalityö yhteensä ,6 % ,9 % Terveystoimi yhteensä ,9 % ,7 % Lautakunta yhteensä ,8 % ,8 % T ilinp äät ö s Taloushallinto / Tommi Koskinen 10

11 11

12 12

13 3. Laadunhallinta Terveydenhuoltolain 8 mukaan terveydenhuollon toimintayksiköllä on oltava suunnitelma laadunhallinnasta sekä potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Uuden Sosiaalihuoltolain 47 mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella Kokkolan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatujärjestelmä Laatutyötä on sosiaali- ja terveyspalveluissa jatkettu systemaattisesti. Esimiesten tukena on laatutyön vuosisuunnitelma, johon on aikataulutettu laadunhallinnan kannalta merkittävät toimenpiteet. Kokkolan vanhuspalveluiden ja terveyspalveluiden laaduntunnustuksen ylläpito auditointi suoritettiin Ylläpitoauditoinnissa arvioitiin laadunhallinnan etenemistä vuoden 2014 laaduntunnustusauditoinnin jälkeen. Ylläpitoauditoinnissa arvioitiin itsearviointien, sisäisten auditointien ja johdon katselmusten käytäntöjä ja tuloksia, laatupoikkeamia, muistutuksia, kanteluita ja reklamaatioita sekä edellisessä auditoinnissa annettujen kehittämissuositusten johdosta tehtyjä kehittämistoimenpiteitä. Keskeisistä prosesseista valittiin auditoinnin kohteiksi kotiutusprosessi, POK-toiminta sekä selviämis- ja vieroitushoitoyksikön prosessi. Johdon haastattelussa ja prosesseissa arvioitiin laaduntunnustuksen edellytysten täyttymistä ja laadunhallinnan tilaa organisaatiotasolla. Kuvaa tarkennettiin henkilöstöhaastatteluissa. Lisäksi auditointipäivän aikana havainnoitiin organisaation toimintaa ja tiloja. Auditoinnin tuloksena Kokkolan vanhus- ja terveyspalvelut saivat runsaasti erityismainintoja: kehittämistyötä tehdään paljon ja suunnitelmallisesti tahtotila rakentaa maakunnallista yhteistyötä yhteistyötä Kiurun kanssa on edelleen tiivistetty tukipalveluissa ja rakentamishankkeessa terveyskeskussairaalahankkeen ympärillä toiminnallinen suunnittelu, prosessien kautta tehostaminen. Asiakasnäkökulman huomiointi ja henkilöstön osallistaminen tavoitteellisuus kotona asumisen tukemisessa suunnitelmat optimointikeskuksesta ja kotikuntoutusyksiköstä sähköistä asiointia on edelleen laajennettu johdon katselmuksissa laajapohjaista osallistumista ja ne on koettu positiivisina vapaaehtoinen työkiertomahdollisuus koulutusmyönteisyys 3.2. Johdon katselmukset Johdon katselmuksia toteutettiin välisenä aikana laadunhallinnan suunnitelman mukaisesti 13 kappaletta. Johdon katselmukset toteutettiin seuraavissa yksiköissä/toimipisteissä: Sosiaali- ja vammaispalvelut: Regnbågen, Siilinpesä, Duuni, Lumikonkoti Vanhuspalvelut: Kotihoito, alueet 3 ja 6, Palveluohjauskeskus (POK), Leporanta, Honkaharju, laitosasuminen 13

14 Terveyspalvelut; Kälviän ja Lohtajan terveysasemat, Vuodeosastot, Päihdekeskus Portti Johdon katselmuksiin osallistuivat sosiaali- ja terveysjohtaja ja yksikön palvelujohtaja. Osaan katselmuksista osallistui myös henkilöstön edustaja. Henkilöstöä edustivat: Päivi Maunula, Toni Korkiala, Eija Korkia-Aho ja Päivi Koivisto. Sosiaali- ja terveyslautakunnan edustajina johdon katselmuksissa on ollut läsnä Roy Sabel, Markku Kallinen, Liane Byggmästars ja Stefan Högnabba. Yksikön/toimipisteen edustajina katselmuksiin osallistuivat yksiköiden vastuuhenkilöt, esimiehet sekä henkilöstöä. Johdon katselmuksissa keskusteltiin yksikön toiminnasta, henkilöstötarpeista, toiminnan tavoitteista sekä ongelmista. Kehittämiskohteet: Johdon katselmuksissa on voitu seurata myös edellisen katselmuksen kehitysehdotusten toteutumista ja nähtävissä onkin että katselmusten kehitysehdotuksiin on tartuttu yksiköissä. Johdon katselmuksissa annettujen kehittämisehdotusten toteuttaminen on yksikön esimiesten vastuulla ja toteutettuja toimenpiteitä seurataan aina seuraavissa katselmuksissa. Katselmuksissa tuli esille että henkilöstön perehdyttämiseen tulee edelleen panostaa ja perehdytyksen arviointi tulee myös tehdä suunnitelman mukaan ja se tulee kirjata HRM järjestelmään. Tärkeää on myös tuoda perehdytyksen kehittämisehdotukset esimiehen tietoon. Katselmuksissa todettiin että työn vaativuuden arvioinnit ovat päivittämisen tarpeessa ja myös toimenkuvat tulisi saattaa ajan tasalle. Koulutussuunnitelmien laadinta on edelleen puutteellista ja osaamiskartoituksia tulisi tehdä koulutussuunnitelman pohjaksi. Kertauskoulutusta tarvitaan mm. Abilitan käyttöön. Myös Abilita vastuukäyttäjät tulee nimetä yksiköissä. Henkilökunta toivoo tutustumiskäyntejä järjestettävän. Tutustumiskäynneistä saa henkilökunnan mielestä parhaiten uusia ideoita ja toimintamalleja omaan työhön. Yksiköiden selkeät palaveri- ja tiedon välityskäytännöt ovat tärkeät ja toisaalta myös niihin sitoutuminen. Myös pelisääntöjen määritteleminen nousi esille kehittämiskohteena. Katselmuksissa tutustuttiin myös yksiköiden /toimipisteiden tiloihin, sisäilmaongelmiin, muihin puutteisiin sekä tilatarpeisiin ja laadittiin näistä kehittämisehdotuksia sekä toimenpidesuunnitelmia. Päihdekeskus Portissa tulee toteuttaa työsuojelutarkastajan vaatima varauloskäynti. Terveydenhuollon laitteiden huollossa on edelleen ongelmia vanhustenhuollossa. Myös ulkoisessa auditoinnissa on puututtu tähän kehittämistarpeeseen. Turvallisuustekijöihin kiinnitettiin katselmuksissa huomiota ja keskusteltiin mm. kotikäynneillä tarvittavista vartijapalveluista. Edelleen yksiköissä on tarvetta palveluiden profiloinnille sekä prosessien kehittämiselle, jotta palvelukuvaukset ovat tarpeeksi selkeät niin asiakkaille, omaisille kuin prosessissa työskenteleville. Keskeiset prosessit tulee mallintaa ja niiden toteutumista suunnitelmallisesti arvioida ja kehittää. Myös tehtävänsiirtojen avulla on mahdollista kehittää palveluita ja parantaa niiden saatavuutta. Erilaiset mobiiliratkaisut ovat myös selvityksen alla monissa yksiköissä. 14

15 Mahdolliset tulevat muutokset palveluverkossa sekä uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen nousivat keskusteluun johdon katselmuksissa ja muutos koetaan toisaalta uhkaavana mutta myös mahdollisuutena Itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit Laatujärjestelmän mukaisesti kaikki vanhus- ja terveyspalveluiden yksiköt ovat myös tänä vuonna tehneet itsearvioinnin, jonka pohjalta ovat laatineet kehittämissuunnitelmat toiminnan ja prosessien edelleen kehittämiseksi. Laatujärjestelmän kriteeristöpäivityksen myötä itsearviointien toteutus on siirtynyt sähköiseen portaaliin, Laatuporttiin, joka mahdollistaa entistä paremmin laatujärjestelmän kokonaiskuvan raportointia tulevina vuosina. Kokkolan Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan tehtiin vuodenvaihteessa yhteensä 11 sisäistä auditointia. Sisäiset auditoinnit tehtiin seuraaviin yksiköihin: Terveyskeskussairaalan osasto 4 ja Teerijärven osasto, vastaanotto, röntgen, kotisairaala, POK (Palveluohjauskeskus), Kotihoidon alueille 3 ja 4, Honkaharjun laitosasumiseen, Sandbackaan sekä Päihdekeskus Portin selviämis- ja vieroitushoitoyksikköön. Sisäisten auditointien painopisteeksi oli määritelty yksiköiden taloudenhallinta ja tuloksellisuus. Sisäisinä auditoijina toimii terveys- ja vanhuspalveluiden esimiehiä sekä henkilöstöä. Sisäisille auditoijille pidettiin ennen auditointien aloittamista tilaisuus, jossa kerrattiin sisäisten auditointien toimintaohjetta ja suunniteltiin sisäisten auditointien ohjelmaa. Auditointipalautteista on nähtävissä että esimiehet tarvitsevat edelleen koulutusta taloushallinnossa, myös henkilöstöä tulisi kouluttaa ja tiiviimmin informoida yksikön taloudellisesta tilanteesta. Tuotteistamista tulee jatkaa yksiköissä ja tilastointia tulee selkiinnyttää. SoTe Tietopakkia tulee edelleen kehittää informaatioväylänä ja sen käyttöä aktivoida yksiköissä, jotta henkilöstöllä on mahdollisuus saada tietoa ja osallistua yksikön kehittämiseen. Kehityskeskustelut tulee käydä yksiköissä soten linjausten mukaisesti ja edelleen tulee kiinnittää huomiota henkilöstön perehdyttämiseen ja koulutuksen suunnitelmallisuuteen. Myös työn vaativuuden arviointia tulisi tehdä uudestaan ja päivittää tehdyt kuvaukset. Sijaisjärjestelmien käyttämiselle yli yksikkörajojen nähdään olevan tarvetta ja sijaisjärjestelmiä tulisikin kehittää. Prosessien rajapinnoilla on edelleen tarvetta prosessien ja työnjaon selkiinnyttämiseen, jotta asiakkaan palvelussa ei ole katkoja eikä toisaalta päällekkäisyyksiä. Erityismaininnoista voi nähdä että kotihoidon käyttöönottama Optimointi nähdään hyvänä toimintatapana ja sen on tehostanut toimintaa merkittävästi Prosessien kehittäminen Tärkeä osa jatkuvaa toiminnan kehittämistä on prosessien kehittäminen. Prosessien kehittämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa kokoontuu kaksi ydinprosessien johtoryhmää, joiden ohjauksessa ydinprosessin merkittävimpiä prosesseja mallinnetaan ja kehitetään. Prosessien kehittämisen tavoitteena on: asiakaslähtöisyyden parantaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen varhainen tuki toimintojen selkiinnyttäminen 15

16 prosessien rajapintojen selkiinnyttäminen moniammatillisen yhteistyön tehostaminen ammatillisuuden lisääminen kustannustehokkuus Vuoden aikana prosessien mallintamista ja kehittämistä on jatkettu aktiivisesti ja merkittäviä parannuksia prosesseihin on aikaansaatu. Mm prosessien rajapintoja on sujuvoitettu ja virtaviivaistettu toimintaa prosesseissa. Henkilöstö on antanut palautetta prosessien kehittämisestä ja kommentoinut että työ on selkiintynyt sovittujen toimintatapojen myötä. Loppuvuodesta prosessien kehittämisen työryhmiin on pyydetty myös Jyta alueen edustajat ja prosessien kehittämistyöstä on suunnattu toiminnan yhtenäistämiseen. 4. Asiakas- ja potilasturvallisuus Potilas- ja asiakasturvallisuustyöryhmä seuraa asiakkaisiin/potilaisiin kohdistuvia riskejä ja kehittää asiakas- ja potilasturvallisuutta. Potilas- ja asiakasturvallisuuden painopistealueet vuodelle 2015 ovat olleet: Haipro-järjestelmän aktiivinen käyttö ja hyödyntäminen, sisältäen potilasosion. Koko sotella tehtiin HaiPro- ilmoituksia yhteensä Läheltäpiti- ilmoituksia oli yhteensä 478 eli 22.7 %. TK:n ilmoitusten määrä 409, sosiaali- ja vammaispalveluissa ilmoituksia 724 ja vanhuspalveluissa 975 kpl:tta. Potilasosioon ilmoituksia on tullut kaksi. Järjestelmän tuottamia raportteja on käsitelty johtoryhmissä ja yksiköiden kokouksissa. Haipro järjestelmään tuottettujen vaaratilannetapahtumien avulla on kehitetty toimintaa ja pyritty minimoimaan erilaiset vaaratapahtumat ja riskit. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen järjestäminen sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille Potilas- ja asiakasturvallisuuden verkkokoulutusta tarjotaan uusille työntekijöille ja niille jotka eivät vielä ole suorittaneet koulutusta. Perehdytyksessä otetaan käyttöön potilas- ja asiakasturvallisuusosio. Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma ja verkkokoulutus on liitetty soten perehdytyskorttiin. Hyödynnetään potilas- ja asiakasturvallisuutta kuvaavia mittareita toiminnan arvioinnissa. Potilas- ja asiakasturvallisuutta kuvaavia mittareita on hyödynnetty arvioinnissa ja suunnittelussa. Yksiköiden omissa palavereissa on käsitelty Haipro- ilmoituksia. Otetaan käyttöön THL:n ohjeet kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi Kotihoitoon on laadittu tarkista koti turvalliseksi - tarkistuslista, jolla kartoitetaan asumisympäristön turvallisuutta. Tarkistuslista käydään läpi jokaisen uuden asiakkaan kanssa palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä (palveluohjaus, kotihoito). Tarkistuslista päivitetään asiakkaan toimintakyvyn äkillisissä muutostilanteissa sekä asiakkaan muuttaessa uuteen asuinympäristöön. Lomake on laadittu seniorikasteen työryhmän toimesta. Kuntalaisten versio lomakkeesta löytyy kokkola.fi sivuilta ja asiasta on myös tiedotettu kaupunkilaisia. 16

17 Kehitetään yhteistyötä Kiurun potilasturvallisuustyöryhmän kanssa Kiurun ja Kokkolan soten potilasturvallisuustyöryhmät yhdistyvät 2016 vuoden alussa suunnitelman mukaisesti. 5. Asiakaslähtöisyys ja palautejärjestelmä 5.1 Asukas- ja omaraadit palvelu- ja laitosasumisessa Asukas- ja omaisraadit kokoontuvat 2-4 kertaa vuodessa. Asukas- ja omaisraatien tavoitteena on tuoda asukkaiden ja omaisten näkökulmia sekä mielipiteitä esille palvelutalon arjesta, saada heidän mielipiteensä hoitajien ja muiden taloissa toimivien sidosryhmien, kuten esim. ruokapalveluyksikön tietoon. Asukas- ja omaisraadit toimivat keskustelevana osana palvelutalojen hoitokulttuuria. Asukas- ja omaisraatien kokoontumisesta tehdään muistio ja siihen palataan aina seuraavassa tapaamisessa, näin arvioidaan palautteiden ja mahdollisten kehittämisehdotusten eteneminen. 5.2 Palautejärjestelmä Kokkolan sosiaali- ja terveyspalveluiden palautejärjestelmä koostuu asiakkailta kerätystä palautteesta (asiakaskyselyt, asiakaspalautteet yksiköihin ja www sivujen kautta). Henkilöstön antama palaute koostuu henkilöstökyselyn palautteesta sekä johdon katselmusten kautta annetusta palautteesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköisen asiakaspalautejärjestelmän kautta asiakkaat voivat 24/7 antaa palautetta sekä tehdä vaaratapahtuma ilmoituksen. Asiakkailta saatiin 2015 järjestelmän kautta yhteensä 783 palautetta. Alla koko sotelle yhteisten kysymysten keskiarvot, asteikolla 1-5 (1= täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä). Asiakaspalautteen tulokset ovat erittäin hyvät ja jopa hieman paremmat kuin viime vuonna Sain palvelua äidinkielelläni 4,9 4,9 Henkilökunta kohteli minua hyvin 4,7 4,8 Sain riittävästi tietoa hoidosta/ palvelusta 4,4 4,5 Yksityisyyden suoja oli riittävä 4,7 4,7 Saamani palvelu oli hyvää 4,6 4,7 Sain selkeät ohjeet, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä 4,4 4,5 5.3 Haittatapahtumat, kantelut ja muistutukset Laatupoikkeamat ovat merkittävä osa palautejärjestelmää. Laatupoikkeamia ilmoitetaan organisaatiolle kanteluiden, muistutusten ja selvityspyyntöjen muodossa. Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys antaa myös merkittävää tietoa, jota voidaan käyttää toimintojen kehittämiseksi. Yksiköiden palautelaatikoihin ja sähköisen palautejärjestelmän kautta tulleet palautteet toiminnasta käsitellään yksiköiden palavereissa ja huomioidaan yksiköiden kehittämissuunnitelmissa. Asiakkaalle/potilaalle tapahtuneet haittatapahtumat ja läheltä piti - tilanteet raportoidaan Haipro järjestelmään. Vuoden 2015 aikana Sote:ssa on tehty 2110 (2014/ 1343 kpl, 2013 / 1320) Haipro ilmoitusta. Ilmoitusaktiivisuus henkilökunnan keskuudessa on parantunut merkittävästi, jonka ansiosta vaaratilanteisiin johtaviin syihin päästään entistä paremmin pureutumaan. 17

18 Ilmoitetuista vaaratilanteista 12,8 % aiheutti lievää haittaa potilaalle/asiakkaalle (13,7 % /2014), 3,9 % Kohtalaista haittaa (4 %/2014) ja 0,5 % vakavaa haittaa (0,5 %/2014). Kanteluista ja muistutuksista sekä erilaisista asiakirjapyynnöistä pidetään tilastoa ja haittatapahtuma hyödynnetään toiminnan kehittämiseksi. Kokkolan terveyskeskus Potilasvakuutuskeskukselle hoitoon pääsy 1 hoito kohtelu muu yhteensä terveyskeskusta koskeva hoito K-PKS:ssa hoito muualla Lääninlääkärille (Vaasan lääninhallitus, AVI) hoito 1 3 kohtelu lääkärintodistukset muu Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja 1 muu 2 5 Poliisilaitos potilasasiakirjapyynnöt 1 1 Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle hoito Lääkevahinkovakuutuspooli lääkevahinko 2 2 Vakuutusyhtiöille paperipyynnöt 1 Valvira selvityspyynnöt Asianajajille paperipyynnöt 1 18

19 Muutoksenhakuasiakirjat Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle Potilasvahinkolautakunnalle hoito hoito K-PKS:ssa hoito muualla Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Lokitietojen tarkistuspyyntö Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi Lastensuojelu Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Asiakirjapyynnöt Toimeentulotuki Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu

20 Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Asiakirjapyynnöt Vammaispalvelu Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Kantelut Asiakirjapyynnöt 6 4 Elatusturva Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Asiakirjapyynnöt

21 Ulkomaalaistoiminta Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Asiakirjapyynnöt Perheneuvola Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Asiakirjapyynnöt

22 Vanhustenhuolto Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Asiakirjapyynnöt 9 6. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kokkolan kaupunki on ohjeistanut toimialoja suorittamaan sisäistä valvontaa laatimansa ohjeen mukaisesti ja sosiaali- ja terveystoimen esimiehiä on ohjeistettu toimimaan em. ohjeistuksen mukaan. Sisäinen valvonta perustuu hallintosääntöön ja johtosääntöön, jonka mukaisesti esimiesten tehtävä on valvoa omaa toimintaansa ja siten myös huolehtia sen riskienhallinnasta. Kokkolan sosiaali- ja terveystoimessa on sisäistä valvontaa toteutettu sisäisen seurannan ja sisäisen tarkastuksen avulla. Vuoden 2015 aikana on sisäisen valvonnan toteuttamisessa korostettu erityisesti seuraavia asioita. Henkilöstöhallinto: ohjeistuksen mukainen henkilöstön osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen ja mm kehityskeskusteluiden 100 % kattavuus on otettu tavoitteeksi henkilöstökyselystä saadun palautteen hyödyntäminen aktiivinen yhteistyö työsuojelun kanssa 2015 vuoden johdon katselmusten painopisteenä on ollut henkilöstön osallistaminen ja viestintä Päätöksenteko: sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee johtavien viranhaltijoiden päätökset kuukausittain ja vastaavasti johtavat viranhaltijat tarkastavat alaistensa esimiesten päätökset kuukausittain. päätösten laatiminen toimivallan puitteissa, hyvien perustelujen merkitys ja päätöksistä tiedottaminen asianosaisille ajantasaiset delegointipäätökset. Talouden hoito: osavuosikatsaukset talouden ja toiminnan osalta laaditaan ohjeistuksen mukaan 22

23 menojen ja tulojen toteutumista tarkastellaan kuukausittain taloudellisia päätöksiä tehdään vain toimivallan puitteissa menotositteet asiatarkistetaan ja hyväksytään ohjeistuksen mukaisesti Tietoturva ja tietosuoja: Tietosuojan ja tietoturvan sisäinen valvonta on vastuutettu sosiaali- ja terveyspalveluiden Tietoturvatyöryhmälle. Työryhmä on työstänyt tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä ohjeistuksia ja työtapoja. Tietosuojavastaavat ovat yhdessä potilas- ja asiakas-tietojärjestelmien pääkäyttäjien kanssa tehneet lokitietojen tarkastuksia valvoakseen henkilötietojen oikeanlaista käyttöä. Lokitarkastuksista tehdään muistiot. Tietosuoja ja tietoturvan sisäisestä valvonnasta raportoidaan Kelalle vuosittain. Tietoturvan ja tietosuojan Granite-verkkokoulutusjärjestelmä on käytössä, jotta jokaisella työntekijällä on mahdollisuus saada koulutusta tietoturvallisuuden eri osa-alueista. Kaikki sosiaali- ja terveystoimen työntekijät ovat, jotka käsittelevät asiakas- tai potilastietoja, ovat suorittaneet Tietoturvan ja tietosuojan verkkokurssin lopputesteineen. Turvaposti järjestelmä on päivitetty ja sen käyttöä on laajennettu. Järjestelmä mahdollistaa arkaluonteisten asiakirjojen sähköisen lähettämisen. Osana sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on Kanta palveluihin liittyen tehty tietosuojan ja tietoturvan osalta omavalvontasuunnitelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun antajien, apteekkien ja itsenäisten ammatinharjoittajien, Kansaneläkelaitoksen sekä Kanta-välityspalveluiden tuottajien tulee tehdä omavalvontasuunnitelma. (Määräys 2/2015,THL/1305/ /2014). Suunnitelman avulla ylläpidetään ja kehitetään organisaation tietoturvaa ja tietosuojaa. Sosiaalihuollon omavalvonta: Sosiaalihuoltolain mukaan tulee sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon laatia omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Valvira on antanut määräyksen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan. Päivitetty määräys tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Sosiaali- ja terveyspalvleuissa on laadittu omalle organisaatiolle ohjeistus ja lomake omavalvontasuunnitelman laatimista varten. Omavalvontasuunnitelma julkaistaan kokkola.fi sivuilla. Turvallisuus- ja riskienhallinta työryhmä Riskienhallinnan keinoin tulee pyrkiä poistamaan riski tai pienentämään sitä hyväksyttävälle tasolle sekä samalla tulee pyrkiä turvaamaan toiminnan jatkuvuus. Vuoden 2015 aikana tapahtui suuria muutoksia niin Suomessa kuin Euroopassa, jotka suoraan vaikuttivat myös Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen turvallisuus ja valmiussuunnitteluun. Laajamittaisen maahan tulon vuoksi jouduttiin arvioimaan uudelleen mm. evakuointisuunnitelmia ja pandemiasuunnitelmia. Nämä haasteet lisäsivät niin kunnan kuin alueen muiden viranomaisten välistä yhteistyötä, jota jatketaan hyvässä hengessä myös perustettavassa kuntainyhtymässä. Viestintäverkkojen toimintavarmuudessa oli kuluvan vuoden aikana useasti häiriötä, jotka joko estivät normaalin puheliikenteen tai mobiilityöskentelyn sekä aiheuttivat vaaratilanteita turvapuhelin asiakkaille, koska hälytykset olivat estyneet. Näiden ongelmien pohjalta on Sote:ssa tehty jo pitkään työtä normaalin valmiussuunnittelun lisäksi sen eteen kuinka näitä riskejä voitaisiin joko pienentää tai poistaa. Ratkaisuina on useita eri toimintamalleja kuinka häiriötilanteista tulevaisuudessa selvitään; muun muassa Dual-sim puhelinten, viranomaisverkon ja perinteisten lankaliittymien hyödyntäminen entistä paremmin. 23

24 Työryhmän kokoonpanoa muutettiin alkuvuodesta niin, että siihen kuului viranhaltijoita (palvelupäälliköitä) Soten eri toimialoilta sekä tarvittaessa työryhmää voitiin täydentää asiantuntijoilla mm. pelastustoimi ja Tekpa. Tällä muutoksella haluttiin varmistaa se, että turvallisuustyötä voitiin jalkauttaa yksiköihin. Turvallisuusosaamista pyrittiin kehittämään vuoden aikana mm. pelastuslaitoksen laatiman hoitolaitosten henkilöstön turvallisuusosaamisen ylläpidosta -suosituksen avulla. Henkilökunnan turvallisuuskoulutuksen tulee olla suunniteltua, dokumentoitua ja säännöllistä toimintaa, jolloin varmistetaan niin asukas- ja potilasturvallisuus kuin työturvallisuus. Poistumisturvallisuus-selvitysten teossa annettiin yksiköille toimintaohjeita ja vastuutettiin toimialueiden esimiehiä yhdessä tekemään selvitys kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa. Laatujärjestelmä osana sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa Tervydenhuoltolain 8 mukaisesti terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta. Kokkolan terveyskeskuksella ja vanhuspalveluilla on voimassa oleva SHQS laatujärjestelmän kriteeristön mukainen laaduntunnustus. Laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi suoritettiin kesällä 2015 Vanhus ja Terveyspalveluihin. Laadunhallintajärjestelmän ylläpito vaatii itsearviointijärjestelmän käyttämistä ja vuoden aikana sekä terveys- että vanhuspalveluiden kaikki yksiköt ovat suorittaneet itsearvioinnit, joiden epäkohtia korjaamalla kehitetään toimintaa. Laatujärjestelmä sisältää menettelytavat ja ohjeet laatupoikkeamiin reagoimiselle. Laatupoikkeamia seurataan säännöllisesti kaikkien toimintayksiköiden työpaikkapalavereissa ja laatupoikkeamista tehdään yhteenveto. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa suoritettiin alkuvuodesta 13 johdon katselmusta, joissa keskusteltiin yksikön toiminnasta, henkilöstötarpeista, toiminnan tavoitteista sekä ongelmista. Katselmuksissa tutustuttiin myös yksiköiden /toimipisteiden tiloihin, niissä oleviin puutteisiin sekä tilatarpeisiin ja laadittiin näistä kehittämisehdotuksia sekä toimenpidesuunnitelmia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on myös käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä, jonka kautta asiakkaat voivat 24/7 antaa palautetta sekä tehdä vaaratapahtuma ilmoituksen. Asiakkailta saatiin järjestelmän kautta vuoden aikana yhteensä 788 palautetta. 7. Vanhuspalvelut Toiminta on perustunut vanhuspalvelulakiin ja hyväksyttyihin kriteereihin tukipalveluissa, kotihoidossa ja laitos- ja palveluasumisessa sekä ostopalveluissa. Tehokkaan palveluohjauksen, tarkasti kohdennettujen tukipalveluiden, palvelutarpeen mukaan järjestetyn kotihoidon sekä kriteerien mukaan tehtävien tehostetun palveluasumisen ja laitosasumisen sijoitusten seurauksena on Kokkolassa päästy valtakunnallisen suosituksen tasolle palvelurakenteessa. Kruunupyyssä suuntaa on saatu muuttumaan tavoitteita kohti. Tukipalvelujen asiakasmäärä on kasvanut strategian mukaisesti. Säännöllisen kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumisen osuus ovat pysyneet selkeästi valtakunnallisen tavoitteen mukaisina, kun palveluohjauksen ja tukipalveluiden kohdentamisessa on onnistuttu. Merkittävää on myös se, että ennakointityön ja kuntouttavan työotteen sisäistäminen luo edellytyksen vanhuksen voimavaralähtöiseen kuntoutumiseen, jolloin ns. raskaampien palveluiden tarve siirtyy. 24

25 Yli 75-vuotiaiden palveluiden %-osuudet verrattuna tavoitteisiin Kokkola Kruunupyy Palvelu / asumismuoto Tavoite Tilanne 12 / 2012 Tilanne 12 / 2013 Tilanne 12 / 2014 Tilanne 12 / 2015 Tilanne 12 / 2012 Tilanne 12 / 2013 Tilanne 12 / 2014 Tilanne 12 / 2015 Kotona asuvia 91 % 89,8 % 90,8 % 91,0 % 91,4 % 84,4 % 88,3 % 87,7 % 88,1 % Omaishoidontuen 5-6 % 4,1 % 5,0 % 4,7 % 3,9 % 7,2 % 6,5 % 4,7 % 5,8 % saajia Säännöllinen 14,5 % 12,5 % 12,4 % 11,5 % 13,8 % 16,7 % 11,0 % 11,2 % 12,1 % kotihoito Palveluasuminen - - Tehostettu 6,5 % 8,5 % 7,9 % 7,8 % 7,6 % 6,0 % 5,3 % 8,1 % 7,6 % palveluasuminen Laitosasuminen 1,9 % 1,4 % 1,3 % 1,2 % 1,0 % 9,6 % 6,4 % 4,2 % 4,3 % Omaishoidontuki yli 65-v Päivätoiminta 89 asiakasta Kuljetuspalvelu 175 asiakasta Kauppakassi 168 asiakasta Ateriapalvelu 215 asiakasta Kokkola Kruunupyy , 281, 287, 311, 53, 63, 53, 59, joista yli joista joista joista joista joista joista joista 75-v yli 75-v yli 75-v yli 75-v yli 75-v yli 75-v yli 75-v yli 75-v Turvapuhelin asiakkaita Ehkot ja palvelu ohjaus / kotikäynnit Veteraanihoitajan asiakasmäärä Aputyömieskäynnit - asiakasmäärä / 251 / 238 / Lumiseteli Asunnonmuutostyöt Muistitiimin asiakasmäärä Sijoituspäätökset Omaishoidon tukihenkilötoiminta asiakasta / käyntiä 17 /