KOKKOLAN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSOPETUKSESSA. maaliskuusta 2007 lähtien

Transkriptio

1 KOKKOLAN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSOPETUKSESSA maaliskuusta 2007 lähtien päivitetty marraskuussa 2008

2 Sisällysluettelo 1. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa Opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla Opetuksen järjestäminen kunnassa Yhteistyö Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa /päiväkodissa Oppilaan/lapsen ja perheen vastaanotto Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille Osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe Mahdolliset ongelmat Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen Ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko Koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi teko valtaväestön keskuudessa/otettava huomioon oppilaan ja perheen näkemykset Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustuminen toisiinsa Syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen Kulttuurisen moninaisuuden asema ja arvostus Kulttuurien moninaisuus eri oppiaineissa Oppilas lähtökohtana Oppilaan oman kielen käytön tukeminen ja tunnetuksi teko Erityiset hankkeet ja projektit Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen Oppilaiden taustan huomioiva pedagogiikka Oppimista tukeva materiaali

3 6.3. Opetuksen järjestelyt kokeissa Mahdolliset ongelmat Riittävä tuettu opetus Yhteistyö vanhempien kanssa Opon toiminta Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Huoltajille suunnattu tiedotus suomalaisesta koulusta/päiväkodista Koulun tutustuminen huoltajien taustakulttuuriin Ristiriitatilanteissa Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen Asema opettajana ja kollegana/koulunkäyntiavustajana ym Yhteistyö koulun sisällä Koulutus ja kehittyminen Palkkaus ja työsuhde

4 1. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Perustuslaki 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuuslaki, voimaan Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia; viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Laissa kielletyt syrjintäperusteet: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. On tärkeää tunnistaa syrjintä, suunnitella toimenpiteitä syrjinnän poistamiseksi ja seurata toimenpiteiden toteutumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksessa on otettava huomion kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. 4

5 Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatuksen ja opetuksen haasteisiin on pyritty vastaamaan muuttuvissa tilanteissa mahdollisuuksien mukaan jo useita vuosia. Kehittämistoiminnassa monikulttuurisuustaitoja syvennetään edelleen niin perus-opetuksessa kuin varhaiskasvatuksessakin uusien yhteiskunnallisten haasteiden myötä. Tällä hetkellä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten/oppilaiden määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on n Määrä on kasvussa mm. työperäisen maahanmuuton vuoksi. Lapset ja nuoret edustavat eri kieliryhmiä. Suurimmat kieliryhmät ovat kotimaisen romanikielen lisäksi, arabia, Sudanin kielet, entisen Burman kielet, venäjä, kurdi, bosnia, espanja, viro, vietnam, thai ja hollanti. Lisäksi on joitakin lapsia/oppilaita, joiden äidinkieli on tanska, ranska, ukraina, unkari, portugali sekä kiina Opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset integroidaan lähipäiväkotien lapsiryhmiin, joissa he saavat myös esiopetusta. Kahdessa alakoulussa (Hollihaan koulu, Koivuhaan koulu) ja yhdessä yläkoulussa (Kiviniityn koulu) on valmistavan opetuksen ryhmät, joissa oppilaat opiskelevat yksilöllisesti 1-2 (3)v. Oppilaat integroidaan taito- ja taideaineissa ikätasoaan vastaaviin perusopetusryhmiin yleensä jo valmistavan opetuksen alkuvaiheessa. Valmistavan opetuksen oppilaat ovat ikä- ja taitotasoltaan erittäin heterogeenisiä, joten oppilaille laaditaan yksilölliset oppimissuunnitelmat, joista ilmenee oppilaan opinto- 5

6 ohjelma. Suomea opiskellaan yksilöllisesti suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän mukaisesti. Perusopetukseen integroidut oppilaat saavat Hollihaan koulussa S2- opetusta 2 vkt omissa ryhmissään (1.-2.-luokat, luokat, luokat). Tarvittaessa valmistavan luokan opettaja antaa eri aineissa tukiopetusta. Koulussa työskentelee koulutettu koulunkäyntiavustaja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden tukena. Koivuhaan koulussa S2- opetusta antavat luokanopettajat sekä valmistavan luokan opettaja lukujärjestyksen mukaisesti. Kiviniityn koulussa valmistavan luokan opettaja sekä päätoiminen tuntiopettaja hoitavat perusopetukseen integroitujen oppilaiden S2-opetuksen samaan aikaan, kun muulla luokalla on suomi äidinkielenä -opetusta. Oppilaille laaditaan henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat, joiden mukaisesti heidän opiskeluaan tuetaan eri aineissa pienryhmä- ja samanaikaisopetuksella. Tarvittaessa annetaan tukiopetusta. Yläkoulun maahanmuuttajaopetuksen käytössä on kokopäiväinen koulunkäyntiavustaja. Oman äidinkielen opetusta annetaan lähiopetuksena arabian, bosnian, espanjan, venäjän kielessä. Ryhmäkoko on vähintään 4 oppilasta, koska se oikeuttaa jälkikäteen maksettavaan valtionapuun. Opetus järjestetään kouluissa, joissa on eniten ko. kieltä puhuvia oppilaita. Kurdin ja vietnamin opetusta toteutetaan etäopetuksena video-neuvottelutekniikalla Turusta sekä Hollihaan että Kiviniityn kouluissa. Dinkan ja barin kielen opetus on ollut kerhomuotoista nuorisotoimen yleisavustuksella vuonna Kokkolassa toimii myös romanikerho. Kokkola on mukana OPH:n Romanilasten opetusjärjestelyjen kehittäminen perusopetuksessa -hankkeessa. Päiväkotitoiminta järjestetään suurimmaksi osaksi ilman lisäresursseja. Yhdessä päiväkodissa, jossa on enemmän maahanmuuttajataustaisia lapsia, on maahanmuuttajataustainen lisäresurssi. Peurankadun ja Tulliharjun päiväkoti- ja esikouluryhmissä järjestetään suomi-kerhoja, joissa S2-lapset saavat tehostettua kielitukea. Oppilaille järjestetään oman uskonnon opetusta islamissa etäopetuksena videoneuvottelutekniikalla Hollihaan ja Kiviniityn koulussa. Ortodoksiuskonnon opetusta järjestetään yhdellä koululla. 6

7 Kaikissa kouluissa ei vielä ole huomioitu oppilaiden omia äidinkieliä tai suomi toisena kielenä -opetuksen tarvetta. Äidinkieli saattaa olla kirjattuna väärin hallinto-ohjelmaan (Primus). Alakoulussa erityisoppilaat on integroitu perusopetukseen ja heillä voi olla Hops tai aine- Hojks opiskelun pohjana. Laaja-alaisen erityisopettajan luona he käyvät tarpeen vaatiessa. Erityisluokissa opiskelee muutamia eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita. Erityisoppilaille (dysfasia) annetaan tukiopetusta omalla äidinkielellä. Yläkoulussa erityisoppilaat opiskelevat henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (Hojksin) mukaisesti joko luokkamuotoisessa erityisopetuksessa tai osittain yleisopetukseen integroituina. Yleisopetukseen osittain integroitujen erityisoppilaiden opiskelua tuetaan maahanmuuttajaopetuksen pienryhmässä. Valmistavan luokan opettajat ovat verkostoituneet ja tekevät yhteistyötä. Oman äidinkielen opettajilla ja valmistavan luokan opettajilla on enemmän yhteistyötä kuin muilla opettajilla. Maahanmuuttajaopetuksen työvaliokunnassa on edustettuna yksi oman äidinkielen opettaja, joka toimii yhteyshenkilönä oman äidinkielen opettajien ja muiden opettajien välillä. Kehittämishankkeen aikana on varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen henkilöstön kiinnostus ja osallistuminen monikulttuurisuuskoulutuksiin kasvanut. Monikulttuurisuusseminaariin Kokkolassa syksyllä 2007 osallistui n. 60 henkilöä kasvatus- ja opetusalalta. Kaksipäiväisessä Kohti monikulttuurista koulua -seminaarissa marraskuussa 2008 oli n. 40 osallistujaa. Turun tarjoamiin etäkoulutuksiin osallistuttiin myös jonkin verran. Valtakunnallisiin koulutuksiin, kuten S2-kehittämispäiville syksyllä 2007 ja 2008, OPH:n hankeseminaareihin (Helsinki: Aloitusseminaari; Tampere: Opetus, opetusjärjestelyt ja oppimateriaali; Oulu: Monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja yhteydet valtakulttuuriin; Jyväskylä: Hyvinvointi sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö; Helsinki: Oppilasarviointi) sekä Oulun valtakunnalliseen maahanmuuttajaopetuksen seminaariin keväällä 2008 on myös osallistuttu. Maahanmuuttajaopettajat ja maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori ovat konsultoineet tarpeen vaatiessa alueen muita opettajia. Oman äidinkielen opettajille on järjestetty kokous ja heidät on kutsuttu osallistumaan koulutuksiin. He ovat sivutoimisia, eivätkä yleensä osallistu opettajankokouksiin. Heillä on vastuu opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta ja arvioinnista. He toimivat usein omien 7

8 kulttuuriensa juhlien vastuuhenkilöinä. Joskus he toimivat myös linkkinä koteihin. Valmistavan luokan opettaja (3 opettajaa) toimii yhdyshenkilönä ja koordinaattori koordinoi. Valmistavan opetuksen kouluissa kouluttautumismotivaatio on korkeampi. Erityisesti valmistavien luokkien opettajat ovat pyrkineet kouluttautumaan monikulttuurisuusasioissa. Koivuhaan, Hollihaan ja Kiviniityn kouluissa toimii monikulttuurisuus(s2)- tiimit valmistavan opetuksen opettajan johdolla. Tiimien kautta koulujen monikulttuurisuustaitoja kehitetään. Oppilashuollon henkilöstöllä ei ole vielä paljon monikulttuurisuustietoa tai -koulutusta, mutta esille tulevat tapaukset pyritään hoitamaan. Yhteistyötä ja yhteissuunnittelua päivähoidon kanssa on jonkin verran. Esiopetuksesta kouluun siirtyvän lapsen, vanhempien ja esikoulunopettajan kanssa on tapaaminen keväällä sekä kouluun tutustuminen. Vanhempientapaamiset järjestetään joko perhekunnittain (vanhempainvartti), kieliryhmittäin tai suomenkielisten kanssa yhteisissä vanhempainilloissa, talkoissa tai muissa tilaisuuksissa. Tapaamisia järjestetään säännöllisesti 2-3 kertaa vuodessa ja lisäksi aina tarpeen vaatiessa. Tulkkauspalveluja käytetään yleensä aina. Keväällä 2008 Hollihaassa käytettiin videoneuvottelutulkkausta Turusta vanhempainvarteissa menestyksekkäästi. Puhelintulkkausta käytetään usein, varsinkin äkillisissä tapauksissa. Terveydenhoidonkysymyksistä on henkilökuntaa informoitu jonkin verran esim. kaikkien oppilaiden/opettajien kohdalla suojauksesta verta käsiteltäessä. Päivähoidon henkilökunta on rokotettu sekä jotkut opettajat. Lasten pukeutuminen ilmaston mukaan on päivähoidon ja koulun vastuulla. Omien äidinkielien rekisteröinti saatetaan ajan tasalle. Rehtoreita, koulusihteereitä ja opettajia informoidaan asiasta. Opettajia ohjeistetaan todistusten kirjaamisessa Wilma -ohjelmaan. Vanhemmille annetaan ajanmukaista tietoa omasta äidinkielestä, kodin tuen merkityksestä sekä siitä, mitä suomi toisena kielenä -opetus merkitsee heidän lapsensa koulunkäynnille. 8

9 Perheiden uskontoihin ja elämänkatsomuksiin kiinnitetään enemmän huomiota ja pyritään tarjoamaan ko. opetusta. Viranomaisilla on vastuu lakisääteisten oikeuksien tiedottamisesta vanhemmille, joilta tieto puuttuu. Suomi toisena kielenä -opetuksen oppimäärästä ja opetuksesta tulee huolehtia perusopetuksessa. Kiinnittämällä huomiota opetuksen järjestelyihin esim. lukujärjestysteknisesti voidaan opetuksen haasteisiin vastata paremmin. Tarjotaan koulutusta myös varhaiskasvattajille ja opettajille kielen omaksumisesta, oppimisestaan sekä sen opettamisesta. Yhteistyötä osa-aikaisen erityisopetuksen kanssa on lisättävä tarpeen vaatiessa. Kehitetään valtakunnallista etäopetusyhteistyötä, jotta voimme vastata oppilaiden opetustarpeeseen. Oman äidinkielen opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös harvinaisissa kielissä. Lisätään suomi toisena kielenä -opettajien ja reaaliaineiden opettajien yhteistyötä. Kielitaitokartoitukset, sopivien materiaalien etsiminen sekä joustavat koejärjestelyt ovat tärkeitä erikielisen ja -kulttuurisen oppilaan oppimisen tukemisessa ja arvioinnissa. Yhteisen suunnitteluajan lisääminen mahdollistaa opettajien välisen yhteistyön. Järjestetään valmistavan opetuksen / suomi toisena kielenä / oman äidinkielen opettajien tapaamisia. Etäkokouksia järjestetään tarvittaessa. Koulunkäyntiavustajillekin tarjotaan monikulttuurisuuskoulutusta, jotta he osaisivat tukea ja ohjata eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaita. Järjestetään alueellisia VESO- ja muita koulutuksia esi- ja perusopetuksen toimijoille Kokkolassa (OPEKO, Lääninhallitus, Moku-kehittämishake) S2-opetuksesta, reaaliaineiden tuesta, omasta äidinkielestä ja muista monikulttuurisuusasioista. Ylläpidetään ja hyödynnetään valtakunnallisia verkostoja. Myös oppilashuoltohenkilöstölle järjestetään koulutusta monikulttuurisuuskysymyksissä, jotta he pystyisivät paremmin vastaamaan uusiin haasteisiin. Nimetään kouluihin ja päiväkoteihin monikulttuurisuusvastaavat, yhdyshenkilöt, jotka edistäisivät työyhteisöjensä monikulttuurisuustaitoja. Esi- ja perusopetuksen monikulttuurisuusvastaavat tapaavat esim. alueellisissa kokouksissa. Alueellista verkostoitumista kehitetään. Vanhempientapaamisiin pyritään löytämään uusia toimivia muotoja, joissa erikieliset ja kulttuuriset vanhemmat voisivat tavata ja toimia yhdessä valtaväestön kanssa. 9

10 Voidaan kokeilla myös etävanhempainiltoja kieliryhmittäin toisen paikkakunnan kanssa. Lisätään videoneuvotteluvälitteistä tulkkausta mahdollisuuksien mukaan (kustannustehokkuus). Koulun/päiväkodin ja perhetyön yhteistyötä lisätään ja tarkennetaan vastuualueita Opetuksen järjestäminen kunnassa Hollihaan koulun valmistavan opetuksen opettaja toimii työnsä ohella maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorina. Rehtorit ovat viime kädessä vastuullisia koulujensa opetusjärjestelyistä. Koordinaattorin asema hallinnossa on konsultoiva. Hän kuuluu Maahanmuuttajaopetuksen ohjausryhmään, johon kuuluu koulutoimenjohtaja, Hollihaan koulun rehtori, Kiviniityn koulun rehtori, Koivuhaan koulun rehtori sekä sivistysjohtaja. Ryhmä neuvottelee resursseista ja suunnittelee opetusjärjestelyt. Ohjausryhmä on myös osa Mamutyövaliokuntaa, joka koordinoi ja kehittää toimintaa, suunnittelee oppimispolkuja, kouluttaa/kouluttautuu, järjestää tapahtumia ja verkostoituu. Työvaliokuntaan kuuluu ohjausryhmän lisäksi Kokkolan seudun opiston osastorehtori, Kiviniityn maahanmuuttajaopettaja, Koivuhaan maahanmuuttajaopettaja, oman äidinkielen opettaja/lähihoitaja Peurankadun päiväkodista. Lakisääteisten jälkikäteen maksettavien valtionavustusten haun (valmistava opetus; vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden suomi tai ruotsi toisena kielenä opetukseen tai muun opetuksen tukemiseen; maahanmuuttajien oman äidinkielen, saamen ja romanikielen opetukseen sekä suomenkielisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen tarkoitettuun opetukseen) hoitaa sivistystoimi koulujen antamien tietojen mukaan (huhtikuu). Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori toimii yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Valmistavien luokkien opettajat sekä oman äidinkielen opettaja, joka on mukana erityisosaamisryhmässä, käsittelevät pedagogisia kysymyksiä koskien eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia/nuoria. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin välityksellä Kokkola on mukana maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorien valtakunnallisessa verkostossa. Ulkomaalaistoimisto tekee yhteistyötä jonkin verran varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen 10

11 kanssa uusien pakolais- ja paluumuuttajataustaisten henkilöiden vastaanoton alkuvaiheessa. Kokkolassa on tehty vuonna 2001 opetussuunnitelma koskien eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelua esi- ja perusopetuksessa. Erityistä S2- opetussuunnitelmaa kaupungissa ei ole, mutta kaupungin maahanmuuttajaopetuksen verkkosivuilla on tietoa S2-opetuksesta. Oppilaalla voi olla henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS) ja oppilas saa S2- opetusta suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Varhaiskasvatuksen suunnitelmaan (VASU) ollaan tekemässä monikulttuurisuusosiota. Oman äidinkielen opetusta on pyritty järjestämään, kun ryhmässä on vähintään neljä oppilasta. Oman äidinkielen opettajia, varsinkin harvinaisten kielten, on vaikea löytää alueelta. Oman uskonnon opetusta tai elämänkatsomustietoa pyritään järjestämään perusopetuslain mukaisesti. Kaupungissa on tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, mutta kouluissa/päiväkodeissa ei välttämättä ole erityisiä talokohtaisia suunnitelmia. Monikulttuurisen kasvatuksen/opetuksen koordinointia tehostetaan. Varhaiskasvatukseen nimetään oma maahanmuuttaja-asioista vastaava koordinaattori, joka voisi toimia oman työnsä ohella. Hyödynnetään enemmän valtakunnallista osaamista esim. lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa, koska oppilashuoltopalvelut ovat lakisääteisesti kaikkien oppilaiden subjektiivinen oikeus. Monikulttuurisuuskoulutusta järjestetään myös oppilashuoltohenkilöstölle. Päivitetään tarvittavin osin Kokkolan kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetussuunnitelma esi- ja perusopetuksessa. Laajennetaan opetustarjontaa omissa äidinkielissä, uskonnoissa nykytekniikkaa hyödyntäen. Tarjotaan etäopetusta omissa äidinkielessä Kokkolan ulkopuolelle (esim. bosnia, albania, suomen romani) Tarkistetaan koulujen ja päiväkotien tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. 11

12 2.3. Yhteistyö Ulkomaalaistoimiston kanssa on yhteistyötä pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanottovaiheessa (3 ensimmäistä vuotta). Sosiaalitoimen (perusturvan) kanssa on yhteistyötä kolmen vuoden jälkeen tarpeen vaatiessa. Nuorisotoimi on ollut mukana kieli- ja kulttuurikerhojen rahoituksessa ja on nyt aloittamassa uutta maahanmuuttajanuorille suunnattua kerhotoimintaa. Yhdessä koulun ja nuorisotoimen kanssa järjestettiin monikulttuurinen tapaaminen seitsemännen luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Liikuntatoimi on järjestänyt uimakouluja yläkouluikäisille maahanmuuttajaoppilaille. Neuvola konsultoi tarvittaessa varhaiskasvatusta. Yhteistyössä kulttuuritoimen ja muiden toimialojen kanssa on järjestetty joskus monikulttuurisuustapahtumia. Moniammatillisia mamuverkostopalavereita on järjestetty muutaman kerran vuodessa ulkomaalaistoimiston toimesta. Valmistavilla luokilla on ollut projekteja Pohjoismaisen taidekoulun kanssa. Myös museossa on järjestetty monikulttuurisuustapahtumia maahanmuuttajavanhempien tuella. AMK on tehnyt yhden teatteriprojektin, jossa lähtökohtana oli maahanmuuttajanuorten osallistuminen. Oppilaat käyvät Kaupungin teatterissa ym. esityksissä vuosittain. Kirjaston kautta on hankittu kaukolainana erikielisiä lastenkirjoja. Kirjasto on järjestänyt koulussa myös S2- oppilaille kirjavinkkausta. Valmistavissa luokissa on usein opiskelijoita lasten- ja nuorten erityisohjaajakoulutuksista, paikallisesta Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta, AMK:sta ym. koulutuksista monikulttuurisuusharjoittelujaksoilla. Aikuiskoulutuksen maahanmuuttaja-aikuiset tekevät työharjoittelujaksoja usein valmistavissa luokissa/kouluissa sekä päiväkodeissa. Jalkapallo- ja koripalloseurat tekevät yhteistyötä valmistavan opetuksen opettajien kanssa oppilaiden osallistamiseksi seuratoimintaan. Hyväntekeväisyysjärjestöt avustavat eri toimintojen resursoinnissa. Seurakunta ja muut uskonnolliset yhteisöt tekevät yhteistyötä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Selkiytetään ulkomaalaistoimiston kanssa tehtävää yhteistyötä. Lisätään monikulttuurista yhteistyötä nuorisotoimen kanssa esim. harrastuksiin ohjaamisessa. 12

13 Yhteistyötä kirjaston kanssa lisätään, jotta saataisiin selkeät helppolukuisten kirjojen hyllyt sekä lisää kirjoja omilla äidinkielillä. Omankielisiä satutunteja /satutapahtumia järjestetään eri kieliryhmille. Toteutus ja seuranta Valitaan monikulttuurisuusvastaavat kouluista ja päiväkodista (esiopetuksesta). Päivähoidon yhdyshenkilöt muodostavat verkoston, joka on yhteydessä varhaiskasvatuksen maahanmuuttajakoordinaattoriin, joka puolestaan olisi mukana myös Mamu -työvaliokunnassa sekä maahanmuuttajaopetuksen koordinaattoriin. Opetusasiat käsitellään Maahanmuuttajaopetuksen ohjausryhmässä. Luodaan verkostoistumista tukeva toimintamalli. Maahanmuuttajaopetuksen työvaliokunnassa on henkilö myös varhaiskasvatuksesta. Kehittämistoiminnan arviointi on jatkuvaa ja toimintamalleja kehitetään edelleen. Voidaan laatia verkkokysely toimijoille varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa. 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa /päiväkodissa 3.1. Oppilaan/lapsen ja perheen vastaanotto Vastaanottotilanteessa vanhempien ja lapsen/oppilaan kanssa keskustellaan tulkin välityksellä. Lapsen/oppilaan/perheen tilanne kartoitetaan. Perhetilanne, kielet ja koulunkäyntitaustat selvitetään. Asiat ovat koulukohtaisia, koska yhteistä mallia ei vielä ole. Vanhempia informoidaan päiväkodin/koulun käytänteistä. Tapaamisia on alkuvaiheessa vähintään 2 kertaa/lukukausi. Avoimet ovet -periaate on käytäntönä joissain kouluissa. Joskus tehdään kotikäyntejä. Joissain kouluissa järjestetään kotoisia tapaamisia virallisesti. Vanhemmille kerrotaan valmistavan opetuksen aikana suomalaisista koulutuskäytänteistä: pedagogiikka, tavoitteet, arvioinnit, henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat ja muut käytänteet. Hops laaditaan yhdessä vanhempien kanssa tulkin välityksellä. Tiedot aikaisemmasta koulunkäynnistä ja tavoitteet kirjataan Hopsiin. Hops vastaa aikuisen kotoutumissuunnitelmaa. 13

14 Koulujen käytänteet eroavat muualta Suomesta muuttaneen erikielisen ja -kulttuurisen oppilaan vastaanotossa. Tarpeen vaatiessa ollaan yhteydessä edelliseen kouluun, mikäli se on mahdollista. Oppilaskorttiin kirjataan henkilötietojen lisäksi oppilaan äidinkieli, muut kielet sekä uskonto tai elämänkatsomus. Tiedot siirretään oppilastietoihin. Opettaja kirjaa muut arjessa huomioitavat asiat itselleen ja informoi tarpeen vaatiessa muuta henkilökuntaa. Valmistavan luokan opettajat sekä Monik (monikulttuurinen) -kerhon ohjaajat tutustuttavat oppilaita eri liikuntamuotoihin ja harrastuksiin. Seurakunta informoi ja järjestää myös toimintaa lapsille/nuorille. Perhe voi vierailla ensimmäisen kerran päiväkodissa/koulussa ulkomaalaistoimiston virkailijan sekä tulkin kanssa. Joskus alkuvaiheen kouluinfo annetaan kaikille vanhemmille yhteisesti alkutapaamisessa ulkomaalaistoimiston järjestämässä tilaisuudessa. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori on käynyt puhumassa suomalaisesta koulusta aikuiskoulutuksessa, jossa suuri osa oppilaiden vanhemmista opiskelee. Luodaan yhteiset käytänteet vastaanottoon. Valmistetaan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja muun perusopetuksen henkilökunnalle esite, jossa yhtenäistetään huomioitavia ja kirjattavia asioita. Tarkistetaan nykyisen oppimissuunnitelmakaavakkeen toimivuus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvilla oppilailla. Tehostetaan tiedotusta. Kehitetään pienten lasten äitien kielikoulutusmallia esim. tukiryhmä päiväkodin yhteydessä. Kaupungin nuorisotoimen osallistaminen monikulttuuriseen nuorisotyöhön on osa kehittämistyötä. Nuorisotoimi voi tiedottaa ja ohjata maahanmuuttajalapsia ja nuoria harrastustoimintaan Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille 14

15 Omankielisiä tiedotteita on teetetty jonkin verran esim. kaavakkeet vanhempienkeskustelujen pohjaksi. Suullinen informaatio tulkin välityksellä on todettu usein paremmaksi kuin käännetyt kaavakkeet. Joskus on hyödynnetty verkosta saatavia valmiiksi käännettyjä kaavakkeita. Väestöliiton ja Kesälukioseuran (erityisesti oman äidinkielen tärkeydestä ja kesäleireistä) käännettyjä tiedotteita on annettu vanhemmille. Esitteeseen, josta tulee myös nettiversio, laitetaan kaavakkeita ja linkkejä sopiviin sivustoihin. Virallisen tulkin käyttö vakiinnutetaan yleiseksi käytänteeksi kodin ja koulun/päiväkodin yhteydenpidossa. Hyödynnetään tekniikkaa (puhelintulkkaus, videoneuvottelutulkkaus) lähitulkkauksen ohella. Henkilökohtainen oppimissuunnitelma (Hops) ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (Hojks) käännetään tarvittaville kielille tarpeen vaatiessa Osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe Oppilaskunnan hallituksissa on jonkin verran mukana eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita. Joissakin kouluissa he saavat ideoida ja järjestää kulttuuritapahtumia. Myös tukioppilaissa on mukana maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kiviniityn koulussa on lisäksi kummioppilastoimintaa, johon kaikki halukkaat eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat saavat osallistua. Kummioppilastoiminnassa maahanmuuttajaoppilas saa suomalaisen kaverin, jonka kanssa viettää vapaa-aikaa uuteen kotikaupunkiinsa ja sen harrastuksiin tutustuen. Vanhemmille kerrotaan vanhempainyhdistyksestä. Vanhempainyhdistyksissä on joskus mukana maahanmuuttajavanhempia. Vanhemmat osallistuvat yhdistyksen järjestämiin talkoisiin ja muihin tapahtumiin. Johtokunnissa on poliittisin perustein valittuja jäseniä, eikä kunnallispolitiikassa ole vielä mukana maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. 15

16 Opettajien ja kasvattajien tulee kannustaa oppilaita ja vanhempia osallistumaan entistä enemmän yhteistoimintaan valtaväestön kanssa. Vanhempia ja oppilaita kuullaan Mahdolliset ongelmat Opettaja kuuntelee ja havainnoi oppilasta, ottaa yhteyttä vanhempiin, ulkomaalaistoimistoon sekä sosiaalitoimeen, tai ulkomaalaistoimisto ottaa yhteyttä päiväkotiin/kouluun. Eritysopettajan kanssa tehdään yhteistyötä. Asia viedään tarvittaessa oppilashuoltoryhmään. Pitkät odotusajat ovat myös maahanmuuttajataustaisten ongelma. Vanhemmille kerrotaan tukitoimista ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Kutsutaan asiantuntijat ja tarvittavat toimijat yhteen ja selvitetään monikulttuuristen lasten, oppilaiden ja perheiden tarpeet. Järjestetään tarvittavaa koulutusta. Käytetään apuna asiantuntijoita, joilla on tietoa ja kokemusta. Etäkoulutuksen ja -konsultaation mahdollisuuksia tutkitaan. Toteutus ja seuranta Keväällä 2009 jaetaan päiväkoteihin ja kouluihin monikulttuurista varhaiskasvatusta sekä (esi-) ja perusopetusta koskeva esite. Haastatteluilla selvitetään uusien toimintamallien toimivuutta ja koulutuksen vaikuttavuutta. 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 4.1. Ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko 16

17 Koulun opetussuunnitelmassa asia on mukana Ihmisenä kasvaminen -otsikon alla. Varhaiskasvatussuunnitelmassa ja esiopetussuunnitelmassa ihmisoikeudet, lasten oikeudet, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat yleisenä periaatteena. Kouluissa on erilaisuuden hyväksymiseen ja syrjimättömyyteen kiinnitetty huomiota eri tavoin. Oikeus omaan äidinkieleen ja uskontoon on koulujen yleisenä toimintaperiaatteena. Eri kielet ja kulttuurit ovat esillä koulujen tilaisuuksissa vaihtelevasti. Aamunavauksia pidetään eri kielillä ja/tai niissä kerrotaan eri kulttuureista. Asia on esillä myös seitsemäsluokkalaisten tutustumispäivässä. Koulujen juhlissa on ohjelmaa eri kielillä. Pilottikoulut ja jotkut päiväkodit ovat osallistaneet vanhempia eri tapahtumien järjestelyissä: esim. Hollihaan koulussa YK:n päivänä maahanmuuttajavanhemmat ja -oppilaat olivat mukana järjestämässä Maailma koulussa - festivaaleja 2007, Afrikka-Sudan -viikkoa (koulun rakentaminen Lekiakuduun) Syksyllä 2008 Koivuhaan koulu järjesti Monikulttuurisuustapahtuman ja Kiviniityn koulussa oli Afrikka-pajapäivä. Naistenpäivän nyyttikestit järjestettiin Tulliharjun päiväkodissa ym. Maahanmuuttaja-asiantuntijoita tai ulkomaalaisia on kutsuttu kouluille puhumaan kulttuuriasioista. Kiviniityn koulussa aloitettiin Tuu mukaan -kummioppilastoiminta, jonka tavoitteena on saada aikaan luontevaa kanssakäymistä valtaväestön ja maahanmuuttajaoppilaiden välille myös kouluajan ulkopuolella. Koulun, oppilashuollon ja nuorisotoimen yhteistyönä järjestettiin oppilaiden ja vanhempien monikulttuurinen, toiminnallinen tapaaminen. Luokissa, käytävillä ja ruokalassa on esillä eri kulttuureihin liittyvää materiaalia. Joidenkin koulujen tiedotteissa on mainittu oman äidinkielen ja oman uskonnon opetus. Kouluissa on erilaisia kiusaamiseen puuttumisen strategioita. Kouluissa on järjestetty kiusaamattomuusviikkoja ja -tapahtumia. Valmistavissa luokissa on näkyvillä monikulttuurinen kalenteri, eri kielten aakkosia, karttoja, valokuvia ym. Kuukausikirjeissä on joillakin kouluilla mainittu monikulttuuriset tapahtumat. Vanhemmat tai oppilaat ovat kertoneet luokalle lähtömaistaan, pakolaisuudesta, kulttuuristaan ja sen ilmiöistä. Opettajat painottavat asiaa oman kiinnostuksensa mukaan. Asioita käsitellään esim. yhteiskuntaopin tunneilla. Perusopetuksen vanhempienilloissa ei yleensä käsitellä monikulttuurisuutta. 17

18 Ihmisoikeusasiat ovat esillä oppilaskunnissa. Tukioppilaat yläkoulussa toimivat syrjimistä vastaan. Rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan koulutuksessa asiaa on käsitelty jonkin verran. Valmistavan opetuksen opettajat ovat avainasemassa informaation jakajina. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset vanhemmat ja oppilaat ovat olleet mukana järjestämässä kaupungin monikulttuurisia ja rasisminvastaisia tapahtumia. Paikallisessa suomenkielisessä sekä ruotsinkielisessä lehdessä on kirjoitettu kiitettävästi koulujen ja päiväkotien monikulttuurisuus- ja kiusaamattomuustapahtumista. Lisätään kielten ja kulttuurien näkyvyyttä kouluissa ja päiväkodeissa sekä yhteiskunnassa. Luodaan tilaisuuksia ja kehitetään toimintoja ihmisten väliseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Lisätään lasten ja nuorten kuulemista sekä henkilökunnan koulutusta asiasta. Kaikkien vanhempien kanssa puhutaan yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä Koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi teko valtaväestön keskuudessa/otettava huomioon oppilaan ja perheen näkemykset Keittiöhenkilökunta kunnioittaa ja ottaa huomioon erilaiset ruoka-ainesäännöt. Oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen myötä ymmärrys erilaisia katsomuksia kohtaan on kasvamassa. Oppiaineissa pyritään kompromisseihin perheiden ja opetussuunnitelman puitteissa. Koulujen monimuotoisuus, kuten eri kielet ja esim. kulttuurien juhlapäivät ovat esillä vaihtelevasti. Oppilaita ja vanhempia on pyydetty esiintymään erilaisiin tilaisuuksiin kaupungissa. Paikallinen lehdistö on antanut näkyvyyttä monikulttuurisuusasioille kiitettävästi. 18

19 Monikulttuurisuuskoulutuksien osana käsitellään rasismia ja ihmisoikeuksia. Esitteessä käsitellään myös edellä mainittuja asioita. Lisätään tietoisuutta, jolloin erilaisuudelle tulee enemmän tilaa ja näkyvyyttä. Hyödynnetään olemassa olevia resursseja (vanhemmat, oppilaat) paremmin päivähoidossa ja koulussa. Pyritään osallistamaan vanhempia enemmän esim. vanhempainilloissa sekä kannustetaan heitä osallistumaan koulun ulkopuolisiin tapahtumiin. Kannustetaan maahanmuuttajaoppilaita osallistumaan oppilaskunta- ja tukioppilastoimintaan. Tukioppilas- ja oppilaskuntatoimintaa kehitetään ja sen roolia monikulttuurisuusasioissa korostetaan entistä enemmän. Erilaisuutta pyritään tuomaan näkyviin enemmän, jotta samanlaisuudet voitaisiin kohdata ilman ennakkoasenteita. Urheiluseuroja ym. harrastusryhmiä pyydetään esittäytymään kouluihin. Yritysten kanssa järjestetään kummitoimintaa. Nuorisotoimen aktiivisuutta lisätään monikulttuurisuustyössä esim. nuorisotalotoiminnassa. Tehdään yhteistyötä nuorison info- ja neuvonta-palvelun (NAPA) kanssa. Ulkomaalaistoimiston aktiivista osallistumista kannustetaan Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan Valmistavan opetuksen opettaja/luokanopettaja tutustuttaa koulun toimintakulttuuriin. Integrointi taito- ja taideaineisiin jo valmistavan opetuksen aikana lisää vertaisoppimista, sosiaalisten suhteiden luomista ja kotoutumista. Retket lähiympäristöön omassa ryhmässä tai perusopetusluokkien kanssa ovat osa opetusta. Joskus myös vanhemmat osallistuvat retkiin. Monik-kerhon toimintaan osallistuminen avaa ikkunan paikkakunnan liikuntamahdollisuuksiin ja harrastustoimintaan. Jalkapallo- ym. urheiluseurat ottavat mielellään uusia jäseniä joukkueisiinsa. 19

20 Yläkoulussa tukioppilaat esittelevät koulun toimintaa ja tutustuvat uusiin valmistavan opetuksen oppilaisiin. Oppilaskunta esittelee valmistavalle ryhmälle toimintaansa ja alkuvaiheen jälkeen maahanmuuttajaoppilailla on mahdollisuus osallistua sen toimintaan. Kiviniityn koulussa on lisäksi kummioppilastoimintaa, johon kaikki halukkaat eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat saavat osallistua. Kummioppilastoiminnassa maahanmuuttajaoppilas saa suomalaisen kaverin, jonka kanssa viettää vapaa-aikaa uuteen kotikaupunkiinsa ja sen harrastuksiin tutustuen. Tukioppilaiden ja oppilaskunnan roolia vahvistetaan esim. kummioppilaspassitoiminnalla. Opettajat ja muut oppilaat kannustavat oppilaita osallistumaan entistä enemmän. Maahanmuuttajaoppilaan osallistaminen tulee ottaa esille myös esitteessä. Verkostoitumisen kautta monikulttuurisuustietoisuus lisääntyy ja yhteisiä toimintoja voidaan suunnitella ja toteuttaa paremmin yhdessä maahanmuuttajataustaisten kanssa. Korostetaan johtajien ja rehtorien roolia asian edistämisessä sivistystoimessa, sosiaalitoimessa, päiväkodeissa ja kouluissa Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustuminen toisiinsa Vanhempainilloissa vanhemmat näkevät toisensa, mutta tutustuminen on vaikeampaa. Koulun juhlissa tilanne on sama. Talkoissa ja yhteisissä tapahtumissa vanhempien ja henkilökunnan yhdessä tekeminen lisää tutustumismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. Joissakin kouluissa on etnisiä ruokaviikkoja, jolloin vanhemmat toimivat asiantuntijoina. Seurakunnan toiminnassa olevat vanhemmat tutustuvat toisiinsa myös vapaa-ajalla. Koulujen monikulttuurisuustapahtumissa on mahdollisuus valtakulttuurin ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden luonnollisiin kohtaamisiin. Järjestetään etnisiä ruokatapahtumia, luokkailtoja, monikulttuurisuustapahtumia esim. YK-päivänä kouluissa, jolloin vanhemmat kohtaavat. 20

21 Kaupungissa järjestetään kaikille avoimia monikulttuurisuustilaisuuksia ja konsertteja Syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen Syrjintää ja rasismia ehkäistään tuomalla myönteisesti esiin eri kulttuureja niin koulun arjessa kuin erilaisissa teemapäivissäkin. Valtaväestön ja eri- kieli- ja kulttuuritaustaisten luonnollista kanssakäymistä lisätään mm. kummi- ja tukioppilastoiminnalla sekä järjestämällä monikulttuurista kerhotoimintaa. Kouluissa on erilaisia kiusaamiseen puuttumisen strategioita. Opettajat puuttuvat kiusaamiseen, keskustelevat kiusaajan ja kiusatun kanssa sekä järjestävät tilanteen seurannan. Oppilaille pidetään kiusaamiskyselyitä. Rasismiin ja syrjintään puututaan samoilla menetelmillä. Tasa-arvosuunnitelmaa ja tyttöjen asemaa pyritään tukemaan vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa. Dialoginen lähestymistapa lisää luottamusta. Koulutuksella ja avoimella keskustelulla vaikutetaan henkilökunnan asenteisiin. Keskustellaan koulujen kiusaamiseen puuttumisen malleista. Asia tuodaan esille koko kaupungin toiminnassa. Koulussa/päiväkodissa/kaupungissa on henkilö, johon voi ottaa yhteyttä, jos etnistä syrjintää ja kiusaamista tapahtuu. Tarpeen vaatiessa ohjataan ottamaan yhteyttä valtakunnalliseen syrjintävaltuutettuun. Pidetään nollatoleranssi etnisessä ym. syrjinnässä ja kiusaamisessa. Vanhempienkeskusteluissa perustuslaki, opetussuunnitelmat ja säädökset toimivat dialogin kehyksenä. Toteutus ja seuranta Monikulttuurisuuskoulutuksissa, työryhmissä, päiväkodeissa ja kouluissa keskustellaan osallistamisesta, interkulttuurisesta toiminnasta, kiusaamisen ehkäisystä ja rasismista. Kannustetaan henkilöstöä osallistumaan koulutuksiin. 21

22 Kyselyillä (oppilaat ja vanhemmat) voidaan arvioida kehittämistoimenpiteiden toteutumista ja toimivuutta. 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen 5.1. Kulttuurisen moninaisuuden asema ja arvostus Valmistavan opetuksen koulujen työsuunnitelmissa on otettu huomioon eri kulttuurien juhlat ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta on enemmän. Vapaapäiviä voidaan pyydettäessä myöntää esim. ramadanin alussa ja lopussa. Oikeus omaan äidinkieleen ja uskontoon on otettu huomioon erityisesti valmistavan opetuksen koulujen työsuunnitelmissa ja toimintakulttuurissa. Varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) monikulttuurisuusosio lisää moninaisuuden arvostusta ja vakiinnuttaa sen asemaa. Suhtautuminen oman äidinkielen käyttöön vaihtelee päiväkodeittain ja kouluittain. Seurakunnan aamunavauksille on joissakin kouluissa vaihtoehtoinen tilaisuus, johon voivat osallistua sekä maahanmuuttajat että valtaväestöön kuuluvat oppilaat. Vanhemmilta kysytään suhtautumista koulussa esiintyviin uskonnollisiin elementteihin. Kirkkokäynnille järjestetään vaihtoehto koulussa. Rukouspaikka järjestetään tarpeen vaatiessa. Ruokarukousten katsotaan olevan vapaaehtoisia. Koulujen käytänteet vaihtelevat. Opetus- ja toimintasuunnitelmissa annetaan tilaa monikulttuurisuudelle kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa. Lisätään tietoisuutta omien äidinkielien merkityksestä ja arvosta ja lisätään niiden näkyvyyttä arjessa. Kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetussuunnitelma päivitetään tarpeellisin osin ja lisätään siihen S2- opetussuunnitelma. Kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma tarkistetaan ja tarvittaessa siihen lisätään monikulttuurisuusnäkökulmia. Sen tulisi olla varhaiskasvatussuunnitelman jatkumo niin, että se koskettaisi kaikkia päiväkoteja ja kouluja. Lisätään toimijoiden kielitietoisuutta ja sallivuutta. 22

23 Kielikerhotoimintaa ja kielisuihkuja (esim. venäjä) voidaan järjestää päiväkodeissa mahdollisuuksien mukaan. Luokissa ja päiväkodissa voisi olla monikulttuuriset kalenterit maailman monimuotoisuuden hahmottamisen avuksi. Tarkennetaan perheiden kielten ja katsomusten kirjaamista. Huomioidaan ne paremmin opetuksessa ja muussa toiminnassa. Koulutusten ja keskustelun kautta opitaan arvostamaan ja hyväksymään erilaisia elämänkatsomuksia, kieliä ja kulttuureita. Koko henkilökunnan informointi ja tiedottaminen on tärkeää Kulttuurien moninaisuus eri oppiaineissa Oppikirjoissa ja opetussuunnitelmissa olevat sisällöt määrittävät pitkälti opetusta. Asioiden monipuolinen käsittely riippuu opettajan omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Oman äidinkielen opettajat ja vanhemmat tuovat moninaisuusnäkökulmaa eri oppiaineisiin. Kouluissa luetaan eri maiden satuja ja kertomuksia. S2- oppitunneilla käsitellään kulttuurisia asioita. Matematiikassa voi tulla esille erilaiset laskutavat, numerot ym.. Historiassa ja yhteiskuntaopissa käsitellään erilaisia yhteiskuntia ja käytänteitä. Kuvataiteessa eri maiden taide ja tekniikat voivat tulla esille. Musiikissa otetaan esille eri maiden musiikkia ja soittimia. Pajamuotoisissa teemapäivissä kulttuureja käsitellään eri oppiaineiden näkökulmista. Lisätään koulutuksella ja keskustelulla opettajien ja kasvattajien tietoisuutta kulttuurien moninaisuudesta ja kannustetaan heitä käyttämään eri kulttuurien edustajien asiantuntemusta oman opetustyönsä osana. Järjestetään koko koulun yhteisiä tapahtumia, joissa kulttuureja käsitellään eri oppiaineiden näkökulmista Oppilas lähtökohtana Valmistavan opetuksen vaiheessa oppilaan yksilölliset lähtökohdat otetaan huomioon. Yleisopetuksessa eriyttäminen on vaikeampaa. Valmistavan opetuksen kouluissa tervehdi- 23

24 tään esim. eri kielillä ja oman kielen käyttö on sallittua. Pyritään järjestämään oppiaineissa kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja esim. liikuntatunneilla. Valmistavan opetuksen kouluissa monikulttuurisuus näkyy enemmän kuin muissa kouluissa. Oppilaiden taustakulttuurit ovat olleet projektitöiden ja teemaviikkojen aiheena joissain kouluissa. Oman äidinkielen käyttö eri oppiaineissa on sattumanvaraista. Oppilaat voivat joskus käyttää sanastoja ja hakea tietoa internetistä. Omankielisessä tukiopetuksessa käytetään myös omankielisiä materiaaleja suomenkielisten ohella. Opettajien koulutusta lisätään. Luodaan salliva, avoin ilmapiiri kouluihin ja päiväkoteihin. Sallitaan erilaisuuden näkyä arkipäivässä, jolloin siitä tulee luonnollinen osa olemista. Tehdään yhteistyötä kirjaston kanssa esim. erikielisten hakuteosten hankkimisessa. Kehitetään mahdollisuuksia käyttää omaa äidinkieltä esim. kokeissa tarpeen vaatiessa Oppilaan oman kielen käytön tukeminen ja tunnetuksi teko Valmistavassa vaiheessa oman kielen käyttö ja sen tukeminen on luonnollista, yleisopetuksessa vaihtelevaa. Välitunneilla samankieliset puhuvat usein äidinkieltään keskenään. Joissain kouluissa on aamunavauksia ja yhteislauluja eri kielillä. Kaikille oppilaille avointa kielikerhotoimintaa ei ole tällä hetkellä. Koulujen kirjastoihin ei ole hankittu oppilaiden omankielistä kirjallisuutta. Oman äidinkielen näkyvyyttä arjessa lisätään. Vanhempia informoidaan oman äidinkielen tärkeydestä ja seurauksista, mikäli oma kieli kuihtuu. Sallitaan oman äidinkielen käyttö. 24

25 Muistetaan esitellä oman äidinkielen opettajat ja opetus tiedotteissa ja vanhempainilloissa. Hankitaan omankielistä kirjallisuutta ja äänitteitä. Oman äidinkielenopettajille tarjotaan paikallista koulutusta Erityiset hankkeet ja projektit Maahanmuuttajaopettajat ja oman äidinkielen opettajat ovat olleet aktiivisia monikulttuurisuushankkeissa ja projekteissa. Hankkeistamisesta on vastannut maahanmuuttajakoordinaattori yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kokkola on mukana maahanmuuttajakoordinaattorien valtakunnallisessa verkostossa ja tehnyt yhteistyötä Turun opetuspalvelukeskuksen kanssa opetusjärjestelyissä. Paikalliset maahanmuuttajaopettajat ja yhteistyökumppanit ovat verkostoituneet. Projekteja suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Valmistavan opetuksen koulujen rehtorit ovat tukeneet hankkeita. Kaupungin sivistystoimi on myötämielinen hanketoimintaa kohtaan. Kaupunki on tukenut oppilaiden keskuudessa suositun Monik-kerhon (monikulttuurinen liikuntakerho) toimintaa jo usean vuoden ajan. Useat koulut ovat mukana Comenius-hankkeissa ja tekevät yhteistyötä eri maiden oppilaitosten kanssa. Opettajilla ja oppilailla on mahdollisuus matkustaa ja tutustua eri kulttuureihin sekä tutustuttaa erikielisiä ja -kulttuurisia opettajia ja oppilaita kokkolalaiseen elämänmenoon. Oman äidinkielen opettajat tekevät joskus yhteistyötä lähtömaidensa tai muissa maissa asuvien yhteyshenkilöiden kanssa. Uudessa yhteistyöverkostossa tunnistetaan tarpeita ja etsitään tapoja toteuttaa eri hankkeita. Toivotaan kaupunkiin henkilöä, joka voisi toimia hankkeistajana, tuntisi rahoitusmahdollisuudet ja muokkaisi hankeideat valmiiksi hankkeiksi sekä koordinoisi yhteisesti eri hankkeita, niin että hankkeet voisivat yhdessä kokonaisvaltaisesti kehittää kasvatus- ja opetus/oppimisympäristöjä. 25

26 Hyödynnetään alueellista ja valtakunnallista verkostoitumista entistä paremmin. Jatketaan alueellisen yhteistyön kehittämistä. Toteutus ja seuranta Kaikkien koulutusta lisätään. Vaikutuksia voidaan kysyä esim. verkkokyselynä. Kehityskeskustelun osana kysytään vanhemmilta ja oppilaalta omasta äidinkielestä, sen merkityksestä ja opetuksesta. 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen 6.1. Oppilaiden taustan huomioiva pedagogiikka Kaikilla opettajilla ja kasvattajilla ei ole koulutusta monikulttuuriseen pedagogiikkaan eikä tietoa eri maiden koulukulttuureista. Valmistavan opetuksen opettaja/suomi toisena kielenä -opettaja konsultoi joskus muita opettajia. Kouluissa keskustellaan asioista ja vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä. Keväällä 2009 järjestetään pedagoginen iltapäivä esi- ja alkuopettajille, jossa aiheena on: monikielisyys, oma äidinkieli, S2 ja kulttuurien kohtaaminen. Opetuksen eriyttämistä on jonkin verran. Oppilas voi saada tehostettua tukea oppimiseensa. Oman äidinkielen opettajaa konsultoidaan joskus oppimisvaikeuksien tullessa esiin. He ovat joskus mukana vanhempainvarteissa. Erityisesti valmistavassa vaiheessa oppilaan tiedot, taidot ja osaaminen ovat opetuksen lähtökotana. Oppimaan oppimiseen kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaisesti, kun oppilas oppii uutta kieltä, uudella kielellä, uutta oppimisnäkemystä. Esiopetusryhmissä järjestetään S2-tuokioita, joissa kiinnitetään huomiota uusien käsitteiden oppimisen ja ymmärtämiseen. Oman äidinkielen opettajille järjestetään paikallisesti pedagogis-didaktista koulutusta tammikuussa Järjestetään alueellista koulutusta. Mietitään myös lyhyempien etäkoulutuksien mahdollisuutta (täsmäkoulutus). 26

27 Opetusjärjestelyissä huomioidaan S2-oppijat. Kehitetään edelleen päiväkodin S2-tuokioita ja tiedotetaan toiminnasta alueellisesti. Arviointeja ja lausuntoja oman äidinkielen hallinasta tarkennetaan. Käytetään enemmän hyödyksi oman äidinkielen opettajan asiantuntemusta oppilaasta. Koetehtävien laadinnassa hyödynnetään S2-opettajan tietoa oppilaan suomen kielen kehityksestä. Laaditaan kaikille S2-oppilaille Hops ja eriytetään tarvittavin osin. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaiden arviointia selkeytetään ja opettajia informoidaan. Järjestetään perhekoulutoimintaa, koulutetaan tarvittaessa ohjaajia toteuttamaan toimintaa Oppimista tukeva materiaali Valmistavassa opetuksessa käytetään oppilaan tason mukaisia, selkokielistettyjä materiaaleja. Yläkoulussa perusopetuksen maahanmuuttajaoppilaiden opiskelua tuetaan pienryhmä- ja samanaikaisopetuksella, jolloin myös erityisesti reaaliaineiden materiaaleja selkokielistetään. Tehtäväkirjoiksi valitaan mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan yksilöllistettyyn opetukseen tarkoitettuja kirjoja, jotka esim. biologiassa sisältävät tavallista enemmän kuviin ja nimeämiseen liittyviä tehtäviä. Hyödynnetään myös verkossa olevaa materiaalia sekä OPH:n erikielisiä ainesanastoja. Omankielistä materiaalia on käytössä jonkin verran. Järjestetään koulutusta reaaliaineiden tukemisesta keväällä 2009 (tekstien selkokielistämisestä, pääasioiden nostamisesta esiin jne.). Käytetään hyväksi verkkomateriaalia entistä enemmän. Hakuteoksia hankitaan kouluihin. Sanakirjoja ja sanastoja annetaan oppilaiden käyttöön Opetuksen järjestelyt kokeissa 27

28 Kokeissa annetaan joskus lisäaikaa. Koe voidaan tehdä S2-opettajan tai oman äidinkielen opettajan tuella, jolloin opettaja auttaa oppilasta muotoilemaan ajatuksensa kirjalliseen muotoon. Joissakin tapauksissa kirja voi olla oppilaan apuna koetilanteessa. S2-opettaja voi valmistella kokeet yhteistyössä aineenopettajan kanssa. Koetehtävät voidaan kääntää omalle kielelle. Koe on myös mahdollista suorittaa suullisesti. Tiedotetaan mahdollisuuksista erityisiin koejärjestelyihin. Annetaan oppilaalle tarvittava aika. Annetaan mahdollisuus suulliseen kokeeseen mahdollisuuksien mukaan. Lisätään yhteistyötä S2-opettajan kanssa. Tarpeen vaatiessa annetaan mahdollisuus omankieliseen kokeeseen oman äidinkielen opettajan tuella Mahdolliset ongelmat Oppimisen ongelmiin pyritään puuttumaan ajoissa, niin pian kuin ne voidaan havaita ottaen huomioon oppilaan ja perheen kokonaistilanne. Ongelmia on vaikea arvioida testistön, monikulttuurisuustiedon ja ajan puutteen vuoksi. Maahanmuuttajaopettajat ja oman äidinkielen opettajat ovat antaneet joissain tapauksissa arvioitaan. Psykologeilla ja kuraattoreilla ei ole valtakunnallista yhteistyöverkostoa. Tutkitaan mahdollisuuksia käyttää hyväksi etäkonsultaatiota. Järjestetään koulutusta oppilashuoltohenkilökunnalle sekä erityisopettajille. Tuetaan valtakunnallista verkostoitumista Riittävä tuettu opetus Tuen tunnistaminen esi- ja perusopetuksessa voi olla vaikeaa. Puheen sujuvuus voi hämätä opettajaa. Opetuksen tavoitteet pyritään yleensä asettamaan yksilöllisesti eriyttäen, ottaen huomioon oppilaiden ja perheen henkilöhistoria, koulutausta ja vanhempien luki- 28

29 taidot. Tukitunteja pyritään järjestämään tarvittaessa. Omankielistä tukiopetusta järjestetään esim. dysfasiaoppilaalle. Kiviniityn koulussa tuetaan perusopetuksen maahanmuuttajaoppilaita samanaikais- ja pienryhmäopetuksella sekä läksy- ja tukiopetustunnein. Aineenopettajan/S2-opettajan/oman äidinkielen opettajan yhteistyötä on jonkin verran. Laaja-alaisen erityisopettajan tukea saa tarpeen vaatiessa. Erityisopetukseen siirrot eivät ole yleisiä. Hojks tehdään tarvittaessa. Valmistava opetus voi tukea oppilaan oppimista enemmän kuin yhden vuoden tarpeen vaatiessa. Oppilasta tuetaan alusta asti riittävästi (oma äidinkieli, suomi toisena kielenä - opetus, tukiopetusta suomeksi ja omalla äidinkielellä). Hops tehdään, jos oppilaan kielitaito ei ole äidinkielen tasoinen kaikilla kielen osaalueilla. Perheen lukitaidot otetaan huomioon paremmin. Järjestetään läksykerhoja kouluihin, koska koti ei voi aina tukea oppilaan oppimista. Tuki- ja jakotuntien ryhmittelyssä otetaan huomion maahanmuuttajataustaiset oppilaat entistä paremmin. Opettajien yhteistyö vakiinnutetaan koulun käytänteeksi ja varataan kokousaikaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden asioiden käsittelyyn. Koulutetaan opettajia ja erityisopettajia. Resursoidaan tarpeen mukaan Yhteistyö vanhempien kanssa Oppimissuunnitelma laaditaan yhteisessä keskustelussa vanhempien kanssa. Tulkkaus järjestetään aina tarpeen niin vaatiessa. Keskustelussa tuodaan esiin oppimisen tuen eri muodot ja sovitaan niiden riittävyyden seurannasta. Erilaisista oppimisen tukimuodoista keskustellaan myös muissa vanhempaintapaamisissa. Vanhempia rohkaistaan olemaan aktiivisia ja ottamaan yhteyttä opettajaan aina, kun he tarvitsevat enemmän tietoa ja tuntevat tarvetta keskusteluun. Koulu pyrkii informoimaan vanhempia mahdollisista ongelmatilanteista mahdollisimman pian, ennen kuin ryhdytään toimenpiteisiin. Yhteistyö rajoittuu pitkälti maahanmuuttajaopettajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. 29