KOKKOLAN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSOPETUKSESSA. maaliskuusta 2007 lähtien

Transkriptio

1 KOKKOLAN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSOPETUKSESSA maaliskuusta 2007 lähtien päivitetty syyskuussa 2010

2 Sisällysluettelo 1. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa Opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla Opetuksen järjestäminen kunnassa Yhteistyö Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa /päiväkodissa Oppilaan/lapsen ja perheen vastaanotto Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille Osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe Mahdolliset ongelmat Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen Ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko Koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi teko valtaväestön keskuudessa/otettava huomioon oppilaan ja perheen näkemykset Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustuminen toisiinsa Syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen Kulttuurisen moninaisuuden asema ja arvostus Kulttuurien moninaisuus eri oppiaineissa Oppilas lähtökohtana Oppilaan oman kielen käytön tukeminen ja tunnetuksi teko Erityiset hankkeet ja projektit Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen Oppilaiden taustan huomioiva pedagogiikka Oppimista tukeva materiaali Opetuksen järjestelyt kokeissa... 30

3 1.21.Mahdolliset ongelmat Riittävä tuettu opetus Yhteistyö vanhempien kanssa Opon toiminta Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Huoltajille suunnattu tiedotus suomalaisesta koulusta/päiväkodista Koulun tutustuminen huoltajien taustakulttuuriin Ristiriitatilanteissa Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen Asema opettajana ja kollegana/koulunkäyntiavustajana ym Yhteistyö koulun sisällä Koulutus ja kehittyminen Palkkaus ja työsuhde... 37

4 1. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Perustuslaki 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuuslaki, voimaan Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia; viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Laissa kielletyt syrjintäperusteet: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. On tärkeää tunnistaa syrjintä, suunnitella toimenpiteitä syrjinnän poistamiseksi ja seurata toimenpiteiden toteutumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksessa on otettava huomion kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä.

5 Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatuksen ja opetuksen haasteisiin on pyritty vastaamaan muuttuvissa tilanteissa mahdollisuuksien mukaan jo useita vuosia. Kehittämistoiminnassa monikulttuurisuustaitoja syvennetään edelleen niin perus-opetuksessa kuin varhaiskasvatuksessakin uusien yhteiskunnallisten haasteiden myötä. Tällä hetkellä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten/oppilaiden määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on n Määrä on kasvussa mm. työperäisen maahanmuuton vuoksi. Lapset ja nuoret edustavat eri kieliryhmiä. Suurimmat kieliryhmät ovat kotimaisen romanikielen lisäksi, arabia, Sudanin kielet, entisen Burman kielet, venäjä, kurdi, bosnia, espanja, viro, vietnam, thai ja hollanti ja kiina. Lisäksi on joitakin lapsia/oppilaita, joiden äidinkieli on tanska, ranska, ukraina, unkari sekä portugali. Syksyllä 2010 aloitettiin Kokkolan ruotsinkielisessä koulutoimessa perusopetukseen valmistava opetus, jossa oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaisesti, pääpaino on ruotsi toisena kielenä (SV2) opinnoissa ja kotoutumisessa suomalaiseen koulujärjestelmään Opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset integroidaan lähipäiväkotien lapsiryhmiin, joissa he saavat myös esiopetusta. Kahdessa alakoulussa (Hollihaan koulu, Koivuhaan koulu) ja yhdessä yläkoulussa (Kiviniityn koulu) on perusopetukseen valmistavan opetuksen ryh-

6 mät, joissa oppilaat opiskelevat yksilöllisesti 1-2 (3)v. Oppilaat integroidaan taito- ja taideaineissa ikätasoaan vastaaviin perusopetusryhmiin yleensä jo valmistavan opetuksen alkuvaiheessa. Valmistavan opetuksen oppilaat ovat ikä- ja taitotasoltaan erittäin heterogeenisiä, joten oppilaille laaditaan yksilölliset oppimissuunnitelmat, joista ilmenee oppilaan opintoohjelma. Suomea opiskellaan yksilöllisesti suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän mukaisesti. Perusopetukseen integroidut oppilaat saavat Hollihaan koulussa S2- opetusta 2 vkt omissa ryhmissään (1.-2.-luokat, luokat, luokat). Tarvittaessa valmistavan luokan opettaja tai luokanopettaja antaa eri aineissa tukiopetusta. Perusopetuksen s2- oppilaille laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Koulussa työskentelee koulutettu koulunkäyntiavustaja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden tukena. Koivuhaan koulussa S2-opetusta antavat luokanopettajat sekä valmistavan luokan opettaja lukujärjestyksen mukaisesti. Syksyllä 2010 valmistavaan opetukseen oikeutettuja 7-vuotiaita on integroitu 1-luokkiin ja valmistavaa opetus toteutetaan suurelta osin samanaikaisopetuksena. Kiviniityn koulussa valmistavan luokan opettaja sekä päätoiminen tuntiopettaja (jopoopettaja) hoitavat perusopetukseen integroitujen oppilaiden S2-opetuksen samaan aikaan, kun muulla luokalla on suomi äidinkielenä -opetusta. Oppilaille laaditaan henkilökohtaiset opinto-ohjelmat tai oppimis-suunnitelmat, joiden mukaisesti heidän opiskeluaan tuetaan eri aineissa pienryhmä- ja samanaikaisopetuksella. Tarvittaessa annetaan tukiopetusta. Yläkoulun maahanmuuttaja-opetuksen käytössä on kokopäiväinen koulunkäyntiavustaja. Oman äidinkielen opetusta annetaan lähiopetuksena arabian, bosnian, burman, espanjan, venäjän, hollannin sekä thai-kielessä. Ryhmäkoon, joka oikeuttaa jälkikäteen maksettavaan valtionapuun, tulee olla vähintään 4 oppilasta kunnan alueella lukukauden alussa.. Opetus järjestetään kouluissa, joissa on eniten ko. kieltä puhuvia oppilaita tai eri kouluilla oppilaslähtöisesti. Etäopetuksena on aikaisemmin opetettu kurdia, vietnamia ja thaita. Romanikielen etäopetusta oli Kokkolasta Turkuun. Syksyllä 2010 alkaa kiinan kielen etäopetuskokeilu. Etäopetuskumppaneina ovat Turku ja Raisio sekä Kokkolasta Hollihaan ja Torkinmäen koulut. Dinkan, barin ja thai-kielen opetusta on ollut kerhomuotoisena aikaisempina vuosina. Kokkolassa toimii myös romanikerho. Kokkola on mukana OPH:n Romanilasten opetusjärjestelyjen kehittäminen perusopetuksessa - hankkeessa.

7 Varhaiskasvatus ja esiopetus toteutetaan lähipäiväkodeissa ilman lisäresursseja. Varhaiskasvatuksessa toimii kuitenkin koulutoimen kanssa jaettu kulttuurimentori. Päiväkoti- ja esikouluryhmissä järjestetään tarpeen mukaan suomi-kerhoja, joissa S2-lapset saavat tehostettua kielitukea. Syksyllä 2010 valmistuu varhaiskasvatuksen S2-suunnitelma. Oppilaille järjestetään oman uskonnon opetusta islamissa Hollihaan ja Kiviniityn kouluilla opetus toteutetttiin etäopetuksena Hollihaan ja Kiviniityn kouluissa. Ortodoksiuskonnon opetusta järjestetään Hakalahden koululla. Kieli- ja kulttuuriryhmien oppilastietojen kirjaamista opetellaan. Tärkeää on kirjata hallintoohjelmaan (Pimus) äidinkieli/kotikieliylläpitokieli sekä katsomusaine. Perusopetukseen valmistavan opetuksen aloitus ja perusopetukseen siirtymisajan tulee myös olla hallintoohjelmassa näkyvissä. Kunnalle jälkikäteen maksettavien valtionapujen perusteet S2- opetuksessa, romani-kielessä, S2-oppilaiden tukiopetuksessa suomeksi ja omalla äidinkielellä muuttuivat tammikuussa Alakoulussa erityisoppilaat on integroitu yleensä perusopetukseen ja heillä voi olla HOPS tai HOJKS opiskelun pohjana. Laaja-alaisen erityisopettajan luona he käyvät tarpeen vaatiessa. Erityisluokissa opiskelee muutamia eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita. Tukiopetusta voidaan antaa omalla äidinkielellä. Yläkoulussa erityisoppilaat opiskelevat henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKSin) mukaisesti joko luokkamuotoisessa erityisopetuksessa tai osittain yleisopetukseen integroituina. Yleisopetukseen osittain integroitujen erityisoppilaiden opiskelua tuetaan maahanmuuttajaopetuksen pienryhmässä. Valmistavan luokan opettajat, jopo-opettaja ja kulttuurimentori, joka toimii myös äidinkielen ja islamin opettajana ovat verkostoituneet ja tekevät yhteistyötä. Oman äidinkielen opettajilla ja valmistavan luokan opettajilla on enemmän yhteistyötä kuin muilla opettajilla. Maahanmuuttajaopetuksen työvaliokunnassa on edustettuna yksi oman äidinkielen opettaja, joka toimii yhteyshenkilönä oman äidinkielen opettajien ja muiden opettajien välillä. Kehittämishankkeen aikana varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen henkilöstö on osallistunut monikulttuurisuuskoulutuksiin. Kiinnostus on lisääntynyt. Maahanmuuttajaopettajat ja maahanmuuttaja-opetuksen koordinaattori ovat konsultoineet tar-

8 peen vaatiessa alueen muita opettajia. Koulutussuunnittelija sekä mahanmuuttajaopetuksen koordinaattori tiedottavat koulutuksista, joihin anotaan osallistumislupaa tavanmukaisin käytäntein esimieheltä. Oman äidinkielen opettajille järjestetään paikallista mentorointia ja he osallistuvat tapaamisiin vapaaehtoisesti omalla ajallaan. Opettajat ovat yleensä sivutoimisia, eivätkä yleensä osallistu opettajankokouksiin. Heillä on vastuu opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta ja arvioinnista. He toimivat usein omien kulttuuriensa juhlien vastuuhenkilöinä. Joskus he toimivat myös linkkinä koteihin. Valmistavan luokan opettajat toimivat yhdyshenkilönä. Valmistavan opetuksen kouluissa kouluttautumismotivaatio on ollut korkeampi, mutta 2010 muidenkin koulujen opettajat ovat halukkaita kouluttautumaan. Erityisesti valmistavien luokkien opettajat ovat kouluttautuneet monikulttuurisuusasioissa. Kiviniityn koulussa toimii monikulttuurisuus(s2)- tiimi valmistavan opetuksen opettajan johdolla. Muissa valmistavan opetuksen kouluissa monikulttuurisuusasiat pyritään huomioimaan tavanomaisessa toiminnassa valmistavan opetuksen opettajan ja muiden opettajien yhteistyöllä. Syksyllä 2010 alkaa Kieku (kieli- ja kulttuuriryhmien opettajien) mentorointi (n. 5-6 tapaamiskertaa kaupungintalolla. Oppilashuollon henkilöstöllä ei ole vielä paljon monikulttuurisuustietoa tai -koulutusta, mutta he ovat osallistuneet jonkin verran koulutustilaisuuksiin. Esille tulevat tapaukset pyritään hoitamaan yhteistyössä oppilashuollon, kulttuurimentorin, asianosaisten opettajien sekä vanhempien kanssa. Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa on lisääntynyt. Esiopetuksesta kouluun siirtyvän lapsen, vanhempien ja esikoulunopettajan kanssa on tapaaminen keväällä sekä kouluun tutustuminen. Vanhempientapaamiset järjestetään joko perhekunnittain (vanhempainvartti), kieliryhmittäin tai suomenkielisten kanssa yhteisissä vanhempainilloissa, talkoissa tai muissa tilaisuuksissa. Tapaamisia järjestetään säännöllisesti 2-3 kertaa vuodessa ja lisäksi aina tarpeen vaatiessa. Tulkkauspalveluja käytetään yleensä aina. Tulkkaus on joko lähitulkkausta tai videoneuvottelutulkkausta Turusta. Puhelintulkkausta käytetään usein, varsinkin

9 äkillisissä tapauksissa. Pohjanmaan, Oulun ja Turun tulkkikeskusten palveluja käytetään yleisimmin. Terveydenhoidonkysymyksistä on henkilökuntaa informoitu jonkin verran. Ulkomailta tulevat oppilaat saavat aloittaa koulunsa saavuttuaan Kokkolaan. Lasten pukeutuminen ilmaston mukaan on varhaiskasvatuksen ja koulun vastuulla. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön kasvatuksen ja opetuksen tueksi julkaistiin keväällä 2009 Monikulttuurisuushankeen rahoituksella opas Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatus ja opetus Kokkolassa. Omien äidinkielien rekisteröinti saatetaan ajan tasalle. Rehtoreita, koulusihteereitä ja opettajia informoidaan asiasta. Oppilastietolomaketta sekä hallinto-ohjelmaa on kehitetty. Rehtoreiden ja koulusihteereiden ohjeistamista jatketaan. Opettajia ohjeistetaan todistusten kirjaamisessa Wilma -ohjelmaan. Vanhemmille annetaan ajanmukaista tietoa omasta äidinkielestä, kodin tuen merkityksestä sekä siitä, mitä suomi toisena kielenä -opetus merkitsee heidän lapsensa koulunkäynnille. vanhempaintapaamisia kieliryhmittäin on pidetty ja pidetään tarpeen vaatiessa Perheiden uskontoihin ja elämänkatsomuksiin kiinnitetään enemmän huomiota ja pyritään tarjoamaan ko. opetusta vanhempien niin halutessa. Viranomaisilla on vastuu lakisääteisten oikeuksien tiedottamisesta vanhemmille, joilta tieto puuttuu. Suomi toisena kielenä -opetuksen oppimäärästä ja opetuksesta tulee huolehtia perusopetuksessa. Kiinnittämällä huomiota opetuksen järjestelyihin esim. lukujärjestysteknisesti voidaan opetuksen haasteisiin vastata paremmin. Tarjotaan koulutusta myös varhaiskasvattajille ja opettajille kielen omaksumisesta, oppimisestaan sekä sen opettamisesta. koulutuksiin on osallistuttu S2- suunnitelma on valmistunut syksyllä varhaiskasvattajien/esiopettajien mentorointia suunnitellaan toteutettavaksi Yhteistyötä osa-aikaisen erityisopetuksen kanssa on lisättävä tarpeen vaatiessa. erityisopettajat huolehtivat monissa kouluissa yksittäisten oppilaiden S2- opetuksesta - joillakin kouluilla HOPS/HOJKS tehdään yhteistyössä erityisopettajan kanssa, joka säilyttää niitä ja huolehtii päivittämisestä

10 Kehitetään valtakunnallista etäopetusyhteistyötä, jotta voimme vastata oppilaiden opetustarpeeseen. Adobe Connect Pro n käyttöä on pilotoitu alakoulussa kurdin kielessä ja kokeilu jatkuu kiinan kielelessä Oman äidinkielen opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös harvinaisissa kielissä. Lisätään suomi toisena kielenä -opettajien ja reaaliaineiden opettajien yhteistyötä. Kielitaitokartoitukset, sopivien materiaalien etsiminen sekä joustavat koejärjestelyt ovat tärkeitä erikielisen ja -kulttuurisen oppilaan oppimisen tukemisessa ja arvioinnissa. Yhteisen suunnitteluajan lisääminen mahdollistaa opettajien välisen yhteistyön. yhteistyö on lisääntynyt, mutta suunnitteluaikaa tulee lisätä Järjestetään valmistavan opetuksen / suomi toisena kielenä / oman äidinkielen opettajien tapaamisia. Etäkokouksia järjestetään tarvittaessa. -tapaamisia on järjestetty Koulunkäyntiavustajillekin tarjotaan monikulttuurisuuskoulutusta, jotta he osaisivat tukea ja ohjata eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaita. ovat osallistuneet koulutuksiin Järjestetään alueellisia VESO- ja muita koulutuksia esi- ja perusopetuksen toimijoille Kokkolassa (OPEKO, Lääninhallitus, Moku-kehittämishake) S2-opetuksesta, reaaliaineiden tuesta, omasta äidinkielestä ja muista monikulttuurisuusasioista. monikulttuurisuusnäkökulma oli esillä yleisissä VESO issa - käytäntöä on hyvä jatkaa Ylläpidetään ja hyödynnetään valtakunnallisia verkostoja. osallistutaan jatkossakin maahanmuuttajaopetuksen koordinaattoreiden tapaamisiin Myös oppilashuoltohenkilöstölle järjestetään koulutusta monikulttuurisuuskysymyksissä, jotta he pystyisivät paremmin vastaamaan uusiin haasteisiin. koulutusta tulee tarjota enemmän Nimetään kouluihin ja päiväkoteihin monikulttuurisuusvastaavat, yhdyshenkilöt, jotka edistäisivät työyhteisöjensä monikulttuurisuustaitoja. Esi- ja perusopetuksen monikulttuurisuusvastaavat tapaavat esim. alueellisissa kokouksissa. kaikissa kouluissa ei ole vielä nimettyä monikulttuurisuusvastaavaa Alueellista verkostoitumista kehitetään. Vaasan kanssa lisäksi yhteistyötä Pietarsaaren kanssa kannattaa kehittää Vanhempientapaamisiin pyritään löytämään uusia toimivia muotoja, joissa erikieliset ja kulttuuriset vanhemmat voisivat tavata ja toimia yhdessä valtaväestön kanssa.

11 Voidaan kokeilla myös etävanhempainiltoja kieliryhmittäin toisen paikkakunnan kanssa. Lisätään videoneuvotteluvälitteistä tulkkausta mahdollisuuksien mukaan (kustannustehokkuus). Koulun/päiväkodin ja perhetyön yhteistyötä lisätään ja tarkennetaan vastuualueita. Väestöliiton monikulttuurinen vertaistukiryhmä ohjaajien koulutusta järjestettiin Kokkolassa keväällä koulutukseen osallistui 8 henkilöä. Nuppuprojekti resurssoi ensimmäisen vanhempainryhmä-pilotin Opetuksen järjestäminen kunnassa Hollihaan koulun valmistavan opetuksen opettaja toimii työnsä ohella maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorina. Rehtorit ovat viime kädessä vastuullisia koulujensa opetusjärjestelyistä. Koordinaattorin asema hallinnossa on konsultoiva. Hän kuuluu Maahanmuuttajaopetuksen ohjausryhmään, johon kuuluu, Hollihaan koulun rehtori ja valmistavanopetuksen opettaja, maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori, Kiviniityn koulun rehtori ja valmistavan luokan opettaja, Koivuhaan koulun rehtori sekä valmistavan opetuksen opettaja sekä sivistystoimen kehittämispäällikkö. Ryhmä neuvottelee resursseista ja suunnittelee opetusjärjestelyt. Lisäksi toimii Mamu-työvaliokuntaa (MM-opettajat), joka koordinoi ja kehittää toimintaa, suunnittelee oppimispolkuja, mentoroi/kouluttaa/kouluttautuu, järjestää tapahtumia ja verkostoituu. Työvaliokuntaan kuuluu valmistavien luokkien opettajat, jopoopettaja, sekä varhaiskasvatuksessa toimiva lähihoitaja/oman äidinkielen opettaja/yhdysopettaja/kulttuurimentori Peurankadun päivakodista. Tarvittaessa kokouksiin osallistuu myös varhaiskasvatuksen monikulttuurisuusvastaava. Lakisääteisten jälkikäteen maksettavien valtionavustusten haun (valmistava opetus; vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden suomi tai ruotsi toisena kielenä opetukseen tai muun opetuksen tukemiseen omalla tai suomen kielellä; maahanmuuttajien oman äidinkielen, saamen ja romanikielen opetukseen sekä suomenkielisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen tarkoitettuun opetukseen) hoitaa sivistystoimi koulujen antamien tietojen mukaan (huhtikuu). Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori tapahtuu yhteistyössä sivistystoimen kanssa.

12 Kasvatuksellisia ja pedagogisia kysymyksiä koskien eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia/nuoria käsitellään moniammatillisesti. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin välityksellä Kokkola on mukana maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorien valtakunnallisessa verkostossa. Ulkomaalaistoimisto tekee yhteistyötä jonkin verran varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa uusien pakolais- ja paluumuuttajataustaisten henkilöiden vastaanoton alkuvaiheessa. Kokkolassa on opetussuunnitelma koskien eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelua esi- ja perusopetuksessa. Erityistä S2- opetussuunnitelmaa kaupungissa ei ole, mutta kaupungin maahanmuuttajaopetuksen verkkosivuilla on tietoa S2-opetuksesta. Oppilaalle laaditaan perusopetukseen valmistavassa vaiheessa oma-opinto-ohjelma ja perusopetukseen siirryttäessä henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS).Oppilas saa S2- opetusta suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan kokonaan tai osittain. Varhaiskasvatuksen suunnitelmassa (VASU) on otettu huomioon monikulttuurisuusnäkökulma ja varhaiskasvatuksen S2-suunnitelma valmistui syksyllä Oman äidinkielen opetusta on pyritty järjestämään, kun ryhmässä on vähintään neljä oppilasta. Oppilaat voivat olla eri kouluista ja luokka-asteilta. Oman äidinkielen opettajia, varsinkin harvinaisten kielten, on vaikea löytää alueelta, jolloin on tarjottu etäopetusta harvinaisissa kielissä ja uskonnoissa. Oman uskonnon opetusta tai elämänkatsomustietoa pyritään järjestämään perusopetuslain mukaisesti. Kaupungissa on tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Kouluissa/päiväkodeissa tulee myös olla ko. suunnitelmat. Monikulttuurisen kasvatuksen/opetuksen koordinointia tehostetaan. Varhaiskasvatukseen nimetään oma maahanmuuttaja-asioista vastaava koordinaattori, joka voisi toimia oman työnsä ohella. Hyödynnetään enemmän valtakunnallista osaamista esim. lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa, koska oppilashuoltopalvelut ovat lakisääteisesti kaikkien oppilaiden subjektiivinen oikeus. Monikulttuurisuuskoulutusta järjestetään myös oppilashuoltohenkilöstölle.

13 Päivitetään tarvittavin osin Kokkolan kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetussuunnitelma esi- ja perusopetuksessa. Laajennetaan opetustarjontaa omissa äidinkielissä, uskonnoissa nykytekniikkaa hyödyntäen. Tarjotaan etäopetusta omissa äidinkielessä Kokkolan ulkopuolelle (esim. bosnia, albania, suomen romani) Tarkistetaan koulujen ja päiväkotien tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat Yhteistyö Ulkomaalaistoimiston kanssa on yhteistyötä pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanottovaiheessa (3 ensimmäistä vuotta). Sosiaalitoimen (perusturvan) kanssa on yhteistyötä kolmen vuoden jälkeen tarpeen vaatiessa. Nuorisotoimi on ollut mukana kieli- ja kulttuurikerhojen rahoituksessa ja on nyt aloittamassa uutta maahanmuuttajanuorille suunnattua kerhotoimintaa. Yhdessä koulun ja nuorisotoimen kanssa on järjestetty toimintaa nuorille. Liikuntatoimi on järjestänyt esim. uimakouluja yläkouluikäisille maahanmuuttajaoppilaille. Neuvola konsultoi tarvittaessa varhaiskasvatusta. Yhteistyössä kulttuuritoimen ja muiden toimialojen kanssa on järjestetty monikulttuurisuustapahtumia joihin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen oppilaat ovat voineet osallistua.. Moniammatillisia paikallisia mamuverkostopalavereita järjestetään muutaman kerran vuodessa ulkomaalaistoimiston toimesta. Yhteistyötä on ollut museoiden, Kälviänseudun kulttuuriopiston, maatilojen, Kokkolanseudun opiston, ilmaisutaiteen osuuskunta Draamakipinän, kaupunginteatterin, elokuvateatterin, ja Luontokoulun kanssa. Monikulttuurisuustapahtumia kouluissa ja päiväkodeissa on järjestetty maahanmuuttajavanhempien tuella. Kirjaston kautta hankitaan kaukolainoinana erikielisiä lasten- ja nuortenkirjoja. Valmistavissa luokissa on usein opiskelijoita lasten- ja nuorten erityisohjaajakoulutuksista, paikallisesta Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta, AMK:sta ym. koulutuksista opetusharjoittelussa. Aikuiskoulutuksen maahanmuuttaja-aikuiset tekevät työ-harjoittelujaksoja usein valmistavissa luokissa/kouluissa sekä päiväkodeissa.

14 Jalkapallo- ja koripalloseurat tekevät yhteistyötä valmistavan opetuksen opettajien kanssa oppilaiden osallistamiseksi seuratoimintaan. Hyväntekeväisyysjärjestöt avustavat eri toimintojen resursoinnissa. Seurakunta ja muut uskonnolliset yhteisöt tekevät yhteistyötä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Selkiytetään ulkomaalaistoimiston kanssa tehtävää yhteistyötä. Lisätään monikulttuurista yhteistyötä nuorisotoimen kanssa esim. harrastuksiin ohjaamisessa. Yhteistyötä kirjaston kanssa lisätään, jotta saataisiin selkeät helppolukuisten kirjojen hyllyt sekä lisää kirjoja omilla äidinkielillä. Omankielisiä satutunteja /satutapahtumia järjestetään eri kieliryhmille. Toteutus ja seuranta Valitaan monikulttuurisuusvastaavat kouluista ja päiväkodista (esiopetuksesta). Päivähoidon yhdyshenkilöt muodostavat verkoston, joka on yhteydessä varhaiskasvatuksen maahanmuuttajavastaavaan ja maahanmuuttajaopetuksen koordinaattoriin. Varhaiskasvatuksen vastuuhehkilö on mukana Mamu -työvaliokunnassa tarpeen mukaan. Opetusasiat käsitellään Maahanmuuttajaopetuksen ohjausryhmässä. Luodaan verkostoistumista tukeva toimintamalli. Kehittämistoiminnan arviointi on jatkuvaa ja toimintamalleja kehitetään edelleen. Voidaan laatia verkkokysely toimijoille varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa. 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa /päiväkodissa 1.4. Oppilaan/lapsen ja perheen vastaanotto Vastaanottotilanteessa vanhempien ja lapsen/oppilaan kanssa keskustellaan tulkin välityksellä. Lapsen/oppilaan/perheen tilanne kartoitetaan. Perhetilanne, kielet ja koulunkäyntitaustat selvitetään. Asiat ovat koulukohtaisia, koska yhteistä mallia ei vielä ole. Oppilastietolomaketta on tosin uudistettu Vanhempia informoidaan päiväkodin/koulun käytän-

15 teistä. Tapaamisia on alkuvaiheessa vähintään 2 kertaa/lukukausi. Avoimet ovet -periaate on käytäntönä joissain kouluissa. Joskus tehdään kotikäyntejä. Joissain kouluissa järjestetään kotoisia tapaamisia virallisesti. Vanhemmille kerrotaan valmistavan opetuksen aikana suomalaisista koulutuskäytänteistä: pedagogiikka, tavoitteet, arvioinnit, omat opintoohjelmat, henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat ja muut käytänteet. Oma opinto-ohjelma ja HOPS laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa tulkin välityksellä. Tiedot aikaisemmasta koulunkäynnistä ja tavoitteet kirjataan HOPSiin. HOPS vastaa aikuisen kotoutumissuunnitelmaa. Koulujen käytänteet eroavat muualta Suomesta muuttaneen erikielisen ja -kulttuurisen oppilaan vastaanotossa. Tarpeen vaatiessa ollaan yhteydessä edelliseen kouluun, mikäli se on mahdollista. Oppilastietolomake on uudistettu ja siihen kirjataan henkilötietojen lisäksi oppilaan äidinkieli, muut kielet sekä uskonto tai elämänkatsomus. Valmistavan opetuksen alkamisajankohta sekä myöhemmin prusopetusen aloittamisaika. Tiedot siirretään oppilastietojärjestelmään. Opettaja kirjaa muut arjessa huomioitavat asiat itselleen ja informoi tarpeen vaatiessa muuta henkilökuntaa. Valmistavan luokan opettajat sekä Monik (monikulttuurisuus) -kerhon ohjaajat tutustuttavat oppilaita eri liikuntamuotoihin ja harrastuksiin. Seurakunta informoi ja järjestää myös toimintaa lapsille/nuorille. Pakolais- tai paluumuttajataustainen perhe vierailee usein ensimmäisen kerran päiväkodissa/koulussa ulkomaalaistoimiston virkailijan sekä tulkin kanssa. Joskus alkuvaiheen kouluinfo annetaan kaikille pakolaistaustaisille vanhemmille yhteisesti alkutapaamisessa ulkomaalaistoimiston järjestämässä tilaisuudessa. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori on käynyt puhumassa suomalaisesta koulusta aikuisten työvoimapoliittisessa kielikoulutuksessa, jossa suuri osa oppilaiden vanhemmista opiskelee. Luodaan yhteiset käytänteet vastaanottoon. esitteessä on esitetty malli vastaanottokäytäntöön s.5-6. Lisäksi tukena on oppilastietolomake.

16 Valmistetaan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja muun perusopetuksen henkilökunnalle esite, jossa yhtenäistetään huomioitavia ja kirjattavia asioita. esite Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatus ja opetus Kokkolassa on valmistunut kevällä 2009 Tarkistetaan nykyisen oppimissuunnitelmakaavakkeen toimivuus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvilla oppilailla. käytetään uutta yleistä HOPS-kaavaketta Tehostetaan tiedotusta. Kehitetään pienten lasten äitien kielikoulutusmallia esim. tukiryhmä päiväkodin yhteydessä. Kaupungin nuorisotoimen osallistaminen monikulttuuriseen nuorisotyöhön on osa kehittämistyötä. Nuorisotoimi voi tiedottaa ja ohjata maahanmuuttajalapsia ja nuoria harrastustoimintaan. -Isojärven nuorisotalolla järjestetään toimintaa 1.5. Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille Erikielisiä tiedotteita on käännetty jonkin verran esim. vanhempien keskustelun pohjana olevat kaavakkeet, terveydenhoitoa koskevia kaavakkeita. Suullinen informaatio tulkin välityksellä on todettu usein paremmaksi kuin käännetyt kaavakkeet. Joskus on hyödynnetty verkosta saatavia valmiiksi käännettyjä kaavakkeita. Väestöliiton ja Kesälukioseuran (erityisesti oman äidinkielen tärkeydestä ja kesäleireistä) käännettyjä tiedotteita on annettu vanhemmille. Esitteeseen, josta tulee myös nettiversio, laitetaan kaavakkeita ja linkkejä sopiviin sivustoihin. osoitteita eri sivustoille löytyy esitteestä Virallisen tulkin käyttö vakiinnutetaan yleiseksi käytänteeksi kodin ja koulun/päiväkodin yhteydenpidossa. Hyödynnetään tekniikkaa (puhelintulkkaus, Adobe Connect Pro, videoneuvottelutulkkaus) lähitulkkauksen ohella. Henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS) ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) käännetään tarvittaville kielille tarpeen vaatiessa.

17 1.6. Osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe Oppilaskunnan hallituksissa on jonkin verran mukana eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita. Joissakin kouluissa he saavat ideoida ja järjestää kulttuuritapahtumia. Myös tukioppilaissa on mukana maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kiviniityn koulussa on lisäksi kummioppilastoimintaa, johon kaikki halukkaat eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat saavat osallistua. Kummioppilastoiminnassa maahanmuuttajaoppilas saa suomalaisen kaverin, jonka kanssa viettää vapaa-aikaa uuteen kotikaupunkiinsa ja sen harrastuksiin tutustuen. Vanhemmille kerrotaan vanhempainyhdistyksestä. Vanhempainyhdistyksissä on joskus mukana maahanmuuttajavanhempia. Vanhemmat osallistuvat yhdistyksen järjestämiin talkoisiin ja muihin tapahtumiin. Johtokunnissa on poliittisin perustein valittuja jäseniä, eikä kunnallispolitiikassa ole vielä mukana maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Opettajien ja kasvattajien tulee kannustaa oppilaita ja vanhempia osallistumaan entistä enemmän yhteistoimintaan valtaväestön kanssa. Vanhempia ja oppilaita kuullaan Mahdolliset ongelmat Opettaja kuuntelee ja havainnoi oppilasta, ottaa yhteyttä kulttuurimentoriin, vanhempiin, ulkomaalais-toimistoon sekä sosiaalitoimeen, tai ulkomaalaistoimisto ottaa yhteyttä päiväkotiin/kouluun. Eritysopettajan kanssa tehdään yhteistyötä. Asia viedään tarvittaessa oppilashuolto-ryhmään. Pitkät odotusajat ovat myös maahanmuuttajataustaisten ongelma. Vanhemmille kerrotaan tukitoimista ja sovitaan jatkotoimenpiteistä yhdessä huoltajien kanssa. Kutsutaan asiantuntijat ja tarvittavat toimijat yhteen ja selvitetään monikulttuuristen lasten, oppilaiden ja perheiden tarpeet. Järjestetään tarvittavaa koulutusta.

18 Käytetään apuna asiantuntijoita, joilla on tietoa ja kokemusta. Etäkoulutuksen ja -konsultaation mahdollisuuksia tutkitaan. Toteutus ja seuranta Keväällä 2009 jaetaan päiväkoteihin ja kouluihin monikulttuurista varhaiskasvatusta sekä (esi-) ja perusopetusta koskeva esite. Haastatteluilla selvitetään uusien toimintamallien toimivuutta ja koulutuksen vaikuttavuutta. 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 1.8. Ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko Koulun opetussuunnitelmassa hyvät etniset suhteet ja ihmisoikeudet on mukana Ihmisenä kasvaminen -otsikon alla. Varhaiskasvatussuunnitelmassa ja esiopetussuunnitelmassa ihmisoikeudet, lasten oikeudet, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat yleisenä periaatteena. Kouluissa on erilaisuuden hyväksymiseen ja syrjimättömyyteen kiinnitetty huomiota eri tavoin. Oikeus omaan äidinkieleen ja uskontoon on koulujen yleisenä toimintaperiaatteena. Eri kielet ja kulttuurit ovat tiedostettuja ja esillä kouluissa vaihtelevasti. Aamunavauksia pidetään eri kielillä ja/tai niissä kerrotaan eri kulttuureista. Asia on esillä myös seitsemäsluokkalaisten tutustumispäivässä. Koulujen juhlissa on ohjelmaa eri kielillä. Pilottikoulut ja jotkut päiväkodit ovat osallistaneet vanhempia eri tapahtumien järjestelyissä: esim. Hollihaan koulussa YK:n päivänä maahanmuuttajavanhemmat ja -oppilaat olivat mukana järjestämässä Maailma koulussa - festivaaleja 2007, Afrikka-Sudan -viikkoa (koulun rakentaminen Lekiakuduun) Syksyllä 2008 Koivuhaan koulu järjesti Monikulttuurisuustapahtuman ja Kiviniityn koulussa oli Afrikka-pajapäivä. Naistenpäivän nyyttikestit järjestettiin Tulliharjun päiväkodissa ym.2009 syksyllä järjestettiin afrikkalais-suomalaisen musiikin konsertteja eri kouluille. Keväällä

19 2010 sama kokoonpano esiintyi varhaiskasvatukselle ja opettajille järjestettiin rytmi- ja tanssipajoja. Maahanmuuttaja-asiantuntijoita tai ulkomaalaisia on kutsuttu kouluille puhumaan kulttuuriasioista. Kiviniityn koulussa aloitettiin Tuu mukaan -kummioppilastoiminta, jonka tavoitteena on saada aikaan luontevaa kanssakäymistä valtaväestön ja maahanmuuttaja-oppilaiden välille myös kouluajan ulkopuolella. Koulun, oppilashuollon ja nuorisotoimen yhteistyönä järjestettiin oppilaiden ja vanhempien monikulttuurinen, toiminnallinen tapaaminen. Kiviniityssä toteutettiin oppilaiden filmi-projekti irakilaisen asiantuntijan johdolla. Aiheena oli Miksi minä olen täällä? Luokissa, käytävillä ja ruokalassa on esillä eri maihin ja kulttuureihin liittyvää materiaalia. Joidenkin koulujen tiedotteissa on mainittu oman äidinkielen ja oman uskonnon opetus. Kouluissa on erilaisia kiusaamiseen puuttumisen strategioita. Kouluissa on järjestetty kiusaamattomuusviikkoja ja -tapahtumia. Kokkolan koulut ovat Kiva-kouluja. Luokissa voi olla näkyvillä monikulttuurisia kalentereita, eri kielten aakkosia, karttoja, valokuvia ym. Kuukausikirjeissä on joillakin kouluilla mainittu monikulttuuriset tapahtumat. Vanhemmat tai oppilaat ovat kertoneet luokalle lähtömaistaan, pakolaisuudesta, kulttuuristaan ja sen ilmiöistä. Opettajat painottavat asiaa oman kiinnostuksensa mukaan. Asioita käsitellään esim. yhteiskuntaopin tunneilla. Perusopetuksen vanhempienilloissa ei yleensä käsitellä monikulttuurisuutta. Ihmisoikeusasiat ovat esillä oppilaskunnissa. Tukioppilaat yläkoulussa toimivat syrjimistä vastaan. Rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan koulutuksessa asiaa on käsitelty jonkin verran. Valmistavan opetuksen opettajat ovat avainasemassa informaation jakajina. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset vanhemmat ja oppilaat ovat olleet mukana järjestämässä kaupungin monikulttuurisia ja rasisminvastaisia tapahtumia. Paikallisessa suomenkielisessä sekä ruotsinkielisessä lehdessä on kirjoitettu kiitettävästi koulujen ja päiväkotien monikulttuurisuus- ja kiusaamattomuustapahtumista.

20 Lisätään kielten ja kulttuurien näkyvyyttä kouluissa ja päiväkodeissa sekä yhteiskunnassa. Me olemme kaikki erilaisia puhumme monia kieliä ja osaamme erilaisia asioita. Luodaan tilaisuuksia ja kehitetään toimintoja ihmisten väliseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Lisätään lasten ja nuorten kuulemista sekä henkilökunnan koulutusta asiasta. Kaikkien vanhempien kanssa puhutaan yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä Koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi teko valtaväestön keskuudessa/otettava huomioon oppilaan ja perheen näkemykset Keittiöhenkilökunta kunnioittaa ja ottaa huomioon erilaiset ruoka-ainesäännöt. Oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen myötä ymmärrys erilaisia katsomuksia kohtaan on kasvamassa. Oppiaineissa pyritään kompromisseihin perheiden ja opetussuunnitelman puitteissa. Koulujen monimuotoisuus, kuten eri kielet ja esim. kulttuurien juhlapäivät ovat esillä vaihtelevasti. Oppilaita ja vanhempia on pyydetty esiintymään erilaisiin tilaisuuksiin kaupungissa. Paikallinen lehdistö on antanut näkyvyyttä monikulttuurisuusasioille kiitettävästi. Kokkolaan ollaan perustetamassa YK-liiton Maailmankoulu, joka edistää opettajien ja oppilaiden monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien tuntemusta. Monikulttuurisuuskoulutuksien osana käsitellään rasismia ja ihmisoikeuksia. Esitteessä käsitellään myös edellä mainittuja asioita. Lisätään tietoisuutta, jolloin erilaisuudelle tulee enemmän tilaa ja näkyvyyttä. Hyödynnetään olemassa olevia resursseja (vanhemmat, oppilaat) paremmin päivähoidossa ja koulussa. Pyritään osallistamaan vanhempia enemmän esim. vanhempainilloissa sekä kannustetaan heitä osallistumaan koulun ulkopuolisiin tapahtumiin.

21 Kannustetaan maahanmuuttajaoppilaita osallistumaan oppilaskunta- ja tukioppilastoimintaan. Tukioppilas- ja oppilaskuntatoimintaa kehitetään ja sen roolia monikulttuurisuusasioissa korostetaan entistä enemmän. Erilaisuutta pyritään tuomaan näkyviin enemmän, jotta samanlaisuudet voitaisiin kohdata ilman ennakkoasenteita. Urheiluseuroja ym. harrastusryhmiä pyydetään esittäytymään kouluihin. Yritysten kanssa järjestetään kummitoimintaa. Nuorisotoimen aktiivisuutta lisätään monikulttuurisuustyössä esim. nuorisotalotoiminnassa. Tehdään yhteistyötä nuorison info- ja neuvonta-palvelun (NAPA) kanssa. Ulkomaalaistoimiston aktiivista osallistumista kannustetaan. Yläkouluun järjestetään mahdollisuus suorittaa maailmankansalaisen kypsyyskoe valinnaisena kurssina Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan Valmistavan opetuksen opettaja/luokanopettaja tutustuttaa koulun toimintakulttuuriin. Integrointi taito- ja taideaineisiin jo valmistavan opetuksen aikana lisää vertaisoppimista, sosiaalisten suhteiden luomista ja kotoutumista. Retket lähiympäristöön omassa ryhmässä tai perusopetusluokkien kanssa ovat osa opetusta. Joskus myös vanhemmat osallistuvat retkiin. Monik-kerhon toimintaan osallistuminen avaa ikkunan paikkakunnan liikuntamahdollisuuksiin ja harrastustoimintaan. Jalkapallo- ym. urheiluseurat ottavat mielellään uusia jäseniä joukkueisiinsa. Yläkoulussa tukioppilaat esittelevät koulun toimintaa ja tutustuvat uusiin valmistavan opetuksen oppilaisiin. Oppilaskunta esittelee valmistavalle ryhmälle toimintaansa ja alkuvaiheen jälkeen maahanmuuttajaoppilailla on mahdollisuus osallistua sen toimintaan. Kiviniityn koulussa on lisäksi kummioppilastoimintaa, johon kaikki halukkaat eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat saavat osallistua. Kummioppilastoiminnassa maahanmuuttajaoppilas saa suomalaisen kaverin, jonka kanssa viettää vapaa-aikaa uuteen kotikaupunkiinsa ja sen harrastuksiin tutustuen.

22 Tukioppilaiden ja oppilaskunnan roolia vahvistetaan esim. kummioppilaspassitoiminnalla. Opettajat ja muut oppilaat kannustavat oppilaita osallistumaan entistä enemmän. Maahanmuuttajaoppilaan osallistaminen tulee ottaa esille myös esitteessä. Verkostoitumisen kautta monikulttuurisuustietoisuus lisääntyy ja yhteisiä toimintoja voidaan suunnitella ja toteuttaa paremmin yhdessä maahanmuuttajataustaisten kanssa. Korostetaan johtajien ja rehtorien roolia asian edistämisessä sivistystoimessa, sosiaalitoimessa, päiväkodeissa ja kouluissa Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustuminen toisiinsa Vanhempainilloissa vanhemmat näkevät toisensa, mutta tutustuminen on vaikeampaa. Koulun juhlissa tilanne on sama. Talkoissa ja yhteisissä tapahtumissa vanhempien ja henkilökunnan yhdessä tekeminen lisää tutustumismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. Joissakin kouluissa on etnisiä ruokaviikkoja, jolloin vanhemmat toimivat asiantuntijoina. Seurakunnan toiminnassa olevat vanhemmat tutustuvat toisiinsa myös vapaa-ajalla. Koulujen monikulttuurisuustapahtumissa on mahdollisuus valtakulttuurin ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden luonnollisiin kohtaamisiin. Järjestetään etnisiä ruokatapahtumia, luokkailtoja, monikulttuurisuustapahtumia esim. YK-päivänä kouluissa, jolloin vanhemmat kohtaavat. Kaupungissa järjestetään kaikille avoimia monikulttuurisuustilaisuuksia ja konsertteja Syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen

23 Syrjintää ja rasismia ehkäistään tuomalla myönteisesti esiin eri kulttuureja niin koulun arjessa kuin erilaisissa teemapäivissäkin. Valtaväestön ja eri- kieli- ja kulttuuritaustaisten luonnollista kanssakäymistä lisätään mm. kummi- ja tukioppilastoiminnalla sekä järjestämällä monikulttuurista kerhotoimintaa. Kiva-koulu ohjelmassa on selkeä kiusaamiseen puuttumisen malli. Opettajat puuttuvat kiusaamiseen, keskustelevat kiusaajan ja kiusatun kanssa sekä järjestävät tilanteen seurannan. Oppilaille pidetään kiusaamiskyselyitä. Rasismiin ja syrjintään puututaan samoilla menetelmillä. Tasa-arvosuunnitelmaa ja tyttöjen asemaa pyritään tukemaan vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa. Dialoginen lähestymistapa lisää luottamusta. Koulutuksella ja avoimella keskustelulla vaikutetaan henkilökunnan asenteisiin. Keskustellaan koulujen kiusaamiseen puuttumisen malleista. Asia tuodaan esille koko kaupungin toiminnassa. koulut ovat Kiva-kouluja Koulussa/päiväkodissa/kaupungissa on henkilö, johon voi ottaa yhteyttä, jos etnistä syrjintää ja kiusaamista tapahtuu. Tarpeen vaatiessa ohjataan ottamaan yhteyttä valtakunnalliseen syrjintävaltuutettuun. kulttuurimentori voi toimia välittäjänä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen puolella Pidetään nollatoleranssi etnisessä ym. syrjinnässä ja kiusaamisessa. Vanhempienkeskusteluissa perustuslaki, opetussuunnitelmat ja säädökset toimivat dialogin kehyksenä. Toteutus ja seuranta Monikulttuurisuuskoulutuksissa, työryhmissä, päiväkodeissa ja kouluissa keskustellaan osallistamisesta, kulttuurienvälisestä toiminnasta, kiusaamisen ehkäisystä ja rasismista. Kannustetaan henkilöstöä osallistumaan koulutuksiin. Kiusaamiskyselyiden kautta voidaan arvioida kehittämistoimenpiteiden toteutumista ja toimivuutta.

24 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen Kulttuurisen moninaisuuden asema ja arvostus Valmistavan opetuksen koulujen työsuunnitelmissa on otettu huomioon eri kulttuurien juhlat ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta on enemmän. Vapaapäiviä voidaan pyydettäessä myöntää esim. ramadanin alussa ja lopussa. Oikeus omaan äidinkieleen ja uskontoon on otettu huomioon erityisesti valmistavan opetuksen koulujen työsuunnitelmissa ja toimintakulttuurissa. Varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) monikulttuurisuusosio lisää moninaisuuden arvostusta ja vakiinnuttaa sen asemaa. Suhtautuminen oman äidinkielen käyttöön vaihtelee päiväkodeittain ja kouluittain. Seurakunnan aamunavauksille on joissakin kouluissa vaihtoehtoinen tilaisuus, johon voivat osallistua sekä maahanmuuttajat että valtaväestöön kuuluvat oppilaat. Vanhemmilta kysytään suhtautumista koulussa esiintyviin uskonnollisiin elementteihin. Kirkkokäynnille järjestetään vaihtoehto koulussa. Rukouspaikka järjestetään tarpeen vaatiessa. Ruokarukousten katsotaan olevan hartauden harjoittamista ja näin ollen vapaaehtoisia. Koulujen käytänteet vaihtelevat. Opetus- ja toimintasuunnitelmissa annetaan tilaa monikulttuurisuudelle kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa. Lisätään tietoisuutta omien äidinkielien merkityksestä ja arvosta ja lisätään niiden näkyvyyttä arjessa. Kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetussuunnitelma päivitetään tarpeellisin osin ja lisätään siihen S2- opetussuunnitelma. päivitys tehdään, kun uudet opsin perusteet ja tuntijaot ovat tiedossa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen osalta kaupungin ops on päivitetty 2009 keväällä Kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma tarkistetaan ja tarvittaessa siihen lisätään monikulttuurisuusnäkökulmia. Sen tulisi olla varhaiskasvatussuunnitelman jatkumo niin, että se koskettaisi kaikkia päiväkoteja ja kouluja. Lisätään toimijoiden kielitietoisuutta ja sallivuutta.

25 Kielikerhotoimintaa ja kielisuihkuja (esim. venäjä) voidaan järjestää päiväkodeissa mahdollisuuksien mukaan. perusopetuksessa järjestetään toiminnallinen espanjan kielen kerho. Luokissa ja päiväkodissa voisi olla monikulttuuriset kalenterit maailman monimuotoisuuden hahmottamisen avuksi. Tarkennetaan perheiden kielten ja katsomusten kirjaamista. Huomioidaan ne paremmin opetuksessa ja muussa toiminnassa. Koulutusten ja keskustelun kautta opitaan arvostamaan ja hyväksymään erilaisia elämänkatsomuksia, kieliä ja kulttuureita. Koko henkilökunnan informointi ja tiedottaminen on tärkeää Kulttuurien moninaisuus eri oppiaineissa Oppikirjoissa ja opetussuunnitelmissa olevat sisällöt määrittävät pitkälti opetusta. Asioiden monipuolinen käsittely riippuu opettajan omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Oman äidinkielen opettajat ja vanhemmat tuovat moninaisuusnäkökulmaa eri oppiaineisiin. Kouluissa luetaan eri maiden satuja ja kertomuksia. S2- oppitunneilla käsitellään kulttuurisia asioita. Matematiikassa voi tulla esille erilaiset laskutavat, numerot ym.. Historiassa ja yhteiskuntaopissa käsitellään erilaisia yhteiskuntia, uskomuksia ja käytänteitä. Kuvataiteessa eri maiden taide ja tekniikat voivat tulla esille. Musiikissa otetaan esille eri maiden musiikkia ja soittimia. Pajamuotoisissa teemapäivissä kulttuureja käsitellään eri oppiaineiden näkökulmista. Lisätään koulutuksella ja keskustelulla opettajien ja kasvattajien tietoisuutta kulttuurien moninaisuudesta ja kannustetaan heitä käyttämään eri kulttuurien edustajien asiantuntemusta oman opetustyönsä osana. Järjestetään koko koulun yhteisiä tapahtumia, joissa kulttuureja käsitellään eri oppiaineiden näkökulmista Oppilas lähtökohtana

26 Valmistavan opetuksen vaiheessa oppilaan yksilölliset lähtökohdat otetaan huomioon. Yleisopetuksessa eriyttäminen on vaikeampaa, mutta HOPS auttaa opettajaa hahmottamaan oppilaan oppimisen lähtökohtia. Valmistavan opetuksen kouluissa tervehditään esim. eri kielillä ja oman kielen käyttö on sallittua. Pyritään järjestämään oppiaineissa kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja esim. liikuntatunneilla. Valmistavan opetuksen kouluissa, joissa ulkomaalaistaustaiset oppilaat ovat siirtyneet valmistavasta opetuksesta usein myös perusopetukseen monikulttuurisuus näkyy enemmän kuin muissa kouluissa. Oppilaiden taustakulttuurit ovat olleet projektitöiden ja teemaviikkojen aiheena joissain kouluissa. Oman äidinkielen käyttö eri oppiaineissa on sattumanvaraista. Oppilaat voivat joskus käyttää sanastoja ja hakea tietoa internetistä. Omankielisessä tukiopetuksessa käytetään myös omankielisiä materiaaleja suomenkielisten ohella. Opettajien koulutusta lisätään. koulutusmahdollisuuksia ja mentorointia tarjotaan edelleen Mokun päättymisen jälkeenkin Luodaan salliva, avoin ilmapiiri kouluihin ja päiväkoteihin. Sallitaan erilaisuuden näkyä arkipäivässä, jolloin siitä tulee luonnollinen osa olemista. Tehdään yhteistyötä kirjaston kanssa esim. erikielisten hakuteosten hankkimisessa. Kehitetään mahdollisuuksia käyttää omaa äidinkieltä esim. kokeissa tarpeen vaatiessa Oppilaan oman kielen käytön tukeminen ja tunnetuksi teko Valmistavassa vaiheessa oman kielen käyttö ja sen tukeminen on luonnollista, yleisopetuksessa vaihtelevaa. Välitunneilla samankieliset puhuvat usein äidinkieltään keskenään. Joissain kouluissa on aamunavauksia ja yhteislauluja eri kielillä. Kaikille oppilaille avointa kielikerhotoimintaa ei ole tällä hetkellä. Hollihaan koulussa alkaa syksyllä 2010 toiminnallinen espanjan kerho. Koulujen kirjastoihin ei ole juurikaan hankittu oppilaiden omankielistä kirjallisuutta.

27 Oman äidinkielen näkyvyyttä arjessa lisätään. Vanhempia informoidaan oman äidinkielen tärkeydestä ja seurauksista, mikäli oma kieli kuihtuu. Sallitaan oman äidinkielen käyttö. Muistetaan esitellä oman äidinkielen opettajat ja opetus tiedotteissa ja vanhempainilloissa. Hankitaan omankielistä kirjallisuutta ja äänitteitä. Oman äidinkielenopettajille tarjotaan paikallista koulutusta ja mentorointia Erityiset hankkeet ja projektit Maahanmuuttajaopettajat ja oman äidinkielen opettajat ovat olleet aktiivisia monikulttuurisuushankkeissa ja projekteissa. Hankkeistamisesta on vastannut maahanmuuttajakoordinaattori yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kokkola on mukana maahanmuuttajakoordinaattorien valtakunnallisessa verkostossa ja tehnyt yhteistyötä Turun opetuspalvelukeskuksen kanssa etäopetusjärjestelyissä. Paikalliset maahanmuuttajaopettajat ja yhteistyökumppanit ovat verkostoituneet. Projekteja suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Valmistavan opetuksen koulujen rehtorit ovat tukeneet hankkeita. Kaupungin sivistystoimi on myötämielinen hanketoimintaa kohtaan. Kaupunki on tukenut oppilaiden keskuudessa suositun Monik-kerhon (monikulttuurinen liikuntakerho) toimintaa jo usean vuoden ajan. Useat koulut ovat mukana Comenius-hankkeissa ja tekevät yhteistyötä eri maiden oppilaitosten kanssa. Opettajilla ja oppilailla on mahdollisuus matkustaa ja tutustua eri kulttuureihin sekä tutustuttaa erikielisiä ja -kulttuurisia opettajia ja oppilaita kokkolalaiseen elämänmenoon. Oman äidinkielen opettajat tekevät joskus yhteistyötä lähtömaidensa tai muissa maissa asuvien yhteyshenkilöiden kanssa.

28 Uudessa yhteistyöverkostossa tunnistetaan tarpeita ja etsitään tapoja toteuttaa eri hankkeita. Toivotaan kaupunkiin henkilöä, joka voisi toimia hankkeistajana, tuntisi rahoitusmahdollisuudet ja muokkaisi hankeideat valmiiksi hankkeiksi sekä koordinoisi yhteisesti eri hankkeita, niin että hankkeet voisivat yhdessä kokonaisvaltaisesti kehittää kasvatus- ja opetus/oppimisympäristöjä. Hyödynnetään alueellista ja valtakunnallista verkostoitumista entistä paremmin. Jatketaan alueellisen yhteistyön kehittämistä. Toteutus ja seuranta Kaikkien koulutusta lisätään. Vaikutuksia voidaan kysyä esim. verkkokyselynä. Kehityskeskustelun osana kysytään vanhemmilta ja oppilaalta omasta äidinkielestä, sen merkityksestä ja opetuksesta. 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen Oppilaiden taustan huomioiva pedagogiikka Kaikilla opettajilla ja kasvattajilla ei ole koulutusta monikulttuuriseen pedagogiikkaan eikä tietoa eri maiden koulukulttuureista. Valmistavan opetuksen opettaja/suomi toisena kielenä -opettaja konsultoi joskus muita opettajia. Kouluissa keskustellaan asioista ja vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä. Keväällä 2009 järjestetään pedagoginen iltapäivä esi- ja alkuopettajille, jossa aiheena on: monikielisyys, oma äidinkieli, S2 ja kulttuurien kohtaaminen. Opetuksen eriyttämistä on jonkin verran. Oppilas voi saada tehostettua tukea oppimiseensa. Oman äidinkielen opettajaa konsultoidaan joskus oppimisvaikeuksien tullessa esiin. He ovat joskus mukana vanhempainvarteissa. Erityisesti valmistavassa vaiheessa oppilaan tiedot, taidot ja osaaminen ovat opetuksen lähtökotana. Oppimaan oppimiseen kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaisesti, kun oppilas oppii uutta kieltä, uudella kielellä, uutta oppimisnäkemystä. Esiopetusryhmissä järjestetään S2-tuokioita, joissa kiinnitetään huomiota uusien käsitteiden oppimisen ja ymmärtämiseen.