Dyspepsialla ymmärretään ylävatsaan painottuvia
|
|
- Jaakko Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus MARTTI FÄRKKILÄ Miten dyspepsiaa tulisi hoitaa? Ylävatsavaivat eli dyspepsia ovat tavallinen oire avoterveydenhuollon vastaanotolla, ja ne ovat haastavia sekä diagnostiikan että hoidon kannalta. Helikobakteerin esiintyvyyden pienennyttyä dyspepsian tärkeimmäksi syyksi ovat osoittautuneet toiminnalliset häiriöt. Oireen yleisyyden ja toiminnallisten vatsavaivojen osuuden kasvun takia on pyritty kehittämään endoskopiaa korvaavia diagnostiikka- ja hoitostrategioita, joista kustannustehokkaimmaksi on osoittautunut helikobakteerin noninvasiiviseen seulontaan ja suolahapon erityksen estolääkitykseen perustuva kaksiportainen strategia. Kuten refluksitaudin ja ärtyvän suolen oireyhtymän diagnostiikassa ja hoidossa myös dyspepsiassa olisi siirryttävä endoskopiaan ja pois sulkemiseen perustuvasta negatiivisesta diagnostiikasta positiiviseen ja samalla oire- ja hoitovastepohjaiseen hoitoon. Dyspepsialla ymmärretään ylävatsaan painottuvia kipuja tai epämiellyttävää tunnetta. Vaikka nykyinen määritelmä sulkee pois refluksioireet, käytännön työssä on joskus vaikea erottaa näitä toisistaan, ja lisäksi potilaalla voi esiintyä samanaikaisesti sekä refluksiettä dyspepsiaoireita. Dyspepsia on totunnaisesti jaettu toiminnalliseen ja elimelliseen eli orgaaniseen dyspepsiaan. Toiminnallisesta dyspepsiasta puhutaan silloin, kun oireille ei ole osoitettavissa elimellistä syytä. Usein normaalin gastroskopialöydöksen on katsottu riittävän osoittamaan vaivojen toiminnallisen luonteen. Oirekuvan mukaan lisätutkimuksiksi suositellaan kuitenkin muutamia laboratoriotutkimuksia, kuten laskon, pienen verenkuvan ja ALAT-arvon määrittämistä, laktoosirasituskoetta ja tarvittaessa keliakiaserologiaa (seerumin endomysium- tai transglutaminaasivasta-aineet ja immunoglobuliini A). Kaikututkimuksella sen sijaan on hyvin vähän merkitystä dyspepsian diagnostiikassa (Heikkinen ym. 1997). Elimellinen dyspepsia on kyseessä silloin, kuin oireille on tutkimuksissa osoitettavissa selkeä syy, kuten peptinen haavatauti tai sappikivet. Taulukkoon 1 on kerätty tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa ylävatsavaivoja. Myös paksusuoliperäiset sairaudet ja vaivat, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä, voivat aiheuttaa ylävatsaoireita. Dyspepsia on yksi tavallisimmista ruoansulatuskanavan oireista. Sitä potee länsimaissa % väestöstä (Friedman 1998). Vuosittain lääkärin vastaanotolla käy 5 9 % väestöstä dyspepsian vuoksi (Penston ja Pounder 1996). Dyspepsian tavallisin syy ovat toiminnalliset ylävatsavaivat, ja jopa 70 % aiemmin tutkimattoman dyspepsian vuoksi avohoidossa tehdyistä gastroskopioista antaa täysin normaalit löydökset. TAULUKKO 1. Dyspepsiaa aiheuttavia tekijöitä. Gastrointestinaaliset syyt Refluksitauti Peptinen haavatauti Keliakia Sappikivet Lääkeaineet: tulehduskipulääkkeet, antibiootit, rautalääkkeet Paksusuolisairaudet Maha-, maksa- ja haimasyöpä Krooninen pankreatiitti Muut Metaboliset Diabetes Addisonin tauti Porfyriat Duodecim 2004;120:
2 Dyspepsian oireita on pyritty jakamaan alaryhmiin ja suuntaamaan tutkimukset ja hoito johtavan oirekuvan mukaan. Näitä alaryhmiä ovat mm. refluksi-, ulkus- ja dysmotiliteettityyppinen sekä sekamuotoinen dyspepsia. Dyspepsian alaryhmäjaon ennustearvo on kuitenkin huono niin potilaiden ohjaamisessa endoskopiatutkimuksiin (Mansi ym. 1993, Hansen 1998) kuin arvioitaessa toiminnallisen dyspepsian pitkäaikaisennustetta (Heikkinen ja Färkkilä, 2003). Tähän vaikuttaa mm. se, että oirekuva saattaa muuttua jopa joka toisella vuoden seurannassa. Oireenmukainen hoito ja empiirinen lääkehoitokokeilu Dyspepsian oireenmukainen diagnostiikka on erittäin epätarkkaa ja huonosti toistettavissa (The Danish Dyspepsia Study Group 2001). Oirepohjaisen diagnostiikan osuvuus on eri tutkimusten mukaan ainoastaan % (Bytzer 1998). Empiirinen lääkehoitokokeilu on tavallisin hoito dyspepsiassa (taulukko 2). Potilas saa useimmiten lyhyen kuurin H 2 -salpaajaa tai protonipumpun estäjää (PPI). Ellei hän vastaa hoitoon, hänet ohjataan jatkotutkimuksiin. Hoidosta hyötyvät ensisijaisesti refluksioireista ja peptisestä haavataudista kärsivät; etenkin toiminnallista dyspepsiaa sairastavilla lääkehoito on tehoton tai heikkotehoinen. Hoitostrategia saattaakin ohjata jatkotutkimuksiin ensisijaisesti ne potilaat, joilla gastroskopialöydös todennäköisimmin on täysin normaali (Bytzer 1998). Lisäksi lyhyt lääkehoito on riittämätön mm. peptisen haavataudin ja refluksisairauden parantamiseksi, ja yli puolet peptistä haavatautia sairastavista saa väärän lääkehoidon (Bytzer ym. 1996). Endoskopia TAULUKKO 2. Aiemmin tutkimattoman dyspepsiapotilaan diagnostiikan ja hoidon vaihtoehdot. Oireenmukainen hoito Muutaman viikon empiirinen lääkehoitokokeilu Endoskopia Helikobakteerin seulonta ja positiivisen tuloksen saaneiden hoitaminen (»testaa ja hoida») TAULUKKO 3. Aiheet pikaiseen gastroskopiaan. Nielemiskivut tai ruoan takertumisen tunne Rintakivut ja refluksioire Verenvuoto, verioksennus Anemia Laihtuminen Uusi dyspepsiaoire yli 55-vuotiaalla Voimakkaat jatkuvat kivut Keltaisuus Vaikka endoskopiaa pidetään dyspepsian diagnostiikan»kultaisena standardina», se on primaaritutkimuksena lähinnä teoreettinen vaihtoehto, kun otetaan huomioon oireen yleisyys. Endoskopiaa suositellaan kuitenkin ensisijaiseksi tutkimukseksi aina hälyttävien oireiden yhteydessä (taulukko 3) ja yli 55-vuotiaille potilaille, joilla dyspepsiaoire on uusi. Tärkein peruste endoskopialle on syövän pelko. Mahasyöpä on kuitenkin erittäin harvinainen alle 55-vuotiailla. Kaikista mahasyöpätapauksista vain 7,8 % esiintyy alle 55-vuotiailla ja näistäkin potilaista 96 %:lla on ilmennyt vähintään yksi vakava syöpään viittaava oire ennen diagnoosia (Christie ym. 1997). Oireiden ilmaannuttua tauti on kuitenkin lähes poikkeuksetta parantavan hoidon ulottumattomissa. Yhden ilman hälyttäviä oireita esiintyvän mahasyöpätapauksen löytämiseksi tulisi tehdä miljoona gastroskopiaa (Gillen ja McColl 1999). Hälyttävien oireidenkin takia tähystyksen ohjatuista alle 20 %:lla todetaan diagnostinen löydös (Meinenche-Schmidt ja Jorgensen 1996). Tuoreessa kanadalaistutkimuksessa (Thompson ym. 2003) selvitettiin endoskopialöydöksiä perusterveydenhuollon dyspepsiapotilailla. Refluksiesofagiittia lukuun ottamatta helikobakteerinegatiivisilla potilailla, jotka eivät käyttäneet tulehduskipulääkkeitä, merkittävien löydösten osuus oli ainoastaan 2,6 %. Niiden joukossa, jotka olivat helikobakteeripositiivisia ja käyttivät tulehduskipulääkkeitä, peptinen haavatauti todettiin 20 %:lla. Jos aiemmin tutkimatonta dyspepsiaa poteva alle 55-vuotias ei käytä tulehduskipulääkkeitä ja on helikobakteerinega M. Färkkilä
3 tiivinen, on erittäin epätodennäköistä, että endoskopia vaikuttaisi hänen hoitoonsa. Collinin ym. (2002) retrospektiivisessa tutkimuksessa alle 1 %:lla gastroskopiaan ohjatuista dyspepsiapotilaista todettiin keliakia. Seerumin transglutaminaasi- (IgA) tai endomysiumvasta-aineiden määrityksellä on mahdollista seuloa keliakiaa dyspepsiapotilailta jopa herkemmin kuin gastroskopialla. Keski-Suomen keskussairaalapiirissä tehdyssä tutkimuksessa (Voutilainen ym. 2003) selvitettiin gastroskopioiden lukumäärän vaikutusta kliinisesti merkittäviin löydöksiin. Mitään eroa ei todettu dyspepsiapotilaan hoitoon vaikuttavien löydösten suhteen pienen lähetemäärän (alle 3,3/1 000 asukasta) ja suuren lähetemäärän (yli 3,3/1 000) kuntien välillä. Dyspepsian primaarihoitona gastroskopia ei ole myöskään kustannustehokas, ja rajalliset endoskopiaresurssit tulisikin suunnata tehokkaammin, vaikkapa kolorektaalisyövän seulontaan (Talley 2002). Etenkään normaalin, huolellisesti suoritetun gastro skopian jälkeen toiminnallista dyspepsiaa sairastavan potilaan uusi tutkimus ei ole hyödyllinen oireiden uusiessa (Heikkinen ja Färkkilä 2002).»Testaa ja hoida» Koska välitön endoskopia primaaritutkimuksena ei ole mahdollinen dyspepsian yleisyyden vuoksi, on viimeaikaisissa tutkimuksissa selvitetty helikobakteerin kajoamattomaan diagnostiikkaan perustuvan»testaa ja hoida» -strategian merkitystä dyspepsian hoidossa. Helikobakteerin seulonta on useissa tutkimuksissa osoittautunut turvalliseksi sekä endo skopiakapasiteettia ja kustannuksia säästäväksi. Eri tutkimusten mukaan (Bytzer 1998)»testaa ja hoida» -menetelmä säästää endoskopioita % sovellettuna tavallisesti alle 55-vuotiaisiin potilaisiin, joilla on uusi dyspepsia ilman hälyttäviä oireita. Lassenin ym. (2000) tutkimuksessa satunnaistettiin 500 avoterveydenhuollon dyspepsiapotilasta joko endosko piaan tai»testaa ja hoida» -ryhmään. Potilaiden keski-ikä oli 45 vuotta (vaihteluväli vuotta). Vuoden seurannassa ei todettu mitään eroa elämänlaadussa, oireissa, sairauspäivissä tai myöhemmissä lääkärissäkäynneissä. Useat kansainväliset dyspepsian hoitoa käsitelleet työryhmät ja meta-analyysien tekijät ovat suosittaneet»testaa ja hoida» -strategiaa dyspepsian ensisijaiseksi hoitovaihtoehdoksi (Talley ym. 1999, Malfertheiner ym. 2002, Delaney ym. 2001). Myös helikobakteerin diagnostiikkaa ja hoitoa käsitellyt Maastricht 2000 II -konsensuskokous päätyi suosittamaan dyspepsiaan ensisijaisesti»testaa ja hoida» -strategiaa (Malfertheiner ym. 2002). Ensisijaiseksi seulontamenetelmäksi suositellaan 13 C-ureahengitystestiä. Ellei sitä ole saatavilla, suositellaan helikobakteerin osoittamista monoklonaaliseen vasta-aineeseen pohjautuvalla ulosteantigeenitestillä (HpSAg). Ureahengitystesti perustuu helikobakteerin voimakkaaseen ureaasiaktiivisuuteen. Suomessa on saatavilla maassamme validoitu kymmenen minuutin ureahengitystesti. Sen sensitiivisyydeksi todettiin 98 % ja spesifisyydeksi lähes 100 % Petterssonin ym. (2001) 150 potilasta käsittäneessä vaihtovuoroisessa tutkimuksessa. Veijola ym. (2003) totesivat sen herkemmäksi kuin ulosteantigeenitesti. Y D I N A S I A T Dyspepsia on yleinen oire, jonka etiologia on yhä useammin toiminnallinen. Aiemmin tutkimattomassa dyspepsiassa endoskopialöydös on tavallisesti täysin normaali, ja dyspepsian diagnostiikassa tulisikin siirtyä negatiivisesta positiiviseen, oireenmukaiseen diagnostiikkaan. Tehokkaimmaksi menetelmäksi aiemmin tutkimattoman dyspepsian hoidossa on osoittautunut kaksiportainen seulontamenetelmä, jossa sovelletaan»testaa ja hoida» -strategiaa ja kokeillaan protonipumpun estäjää. Miten dyspepsiaa tulisi hoitaa? 2539
4 Toimiiko»testaa ja hoida» -strategia käytännössä? Kotimaisessa potilaan tutkimuksessa selvitettiin strategian toimivuutta perusterveydenhuollossa (Färkkilä ym. 2004). Helikobakteeristatus selvitettiin hengitystestillä ja positiivisen tuloksen saaneet satunnaistettiin saamaan joko helikobakteerinhäätöhoidon tai kymmenen päivän PPI-lääkityksen. Primaaristi helikobakteerinegatiiviset saivat samoin PPI-kuurin kymmenen päivän ajaksi. Potilaita seurattiin kaksi vuotta. Tutkimus osoitti, että jo negatiivinen tulos helikobakteerihengitystestissä sellaisenaan vähensi merkitsevästi lääkärissäkäyntejä ja endoskopialähetteitä verrattuna positiivisiin tuloksiin. Sen sijaan endoskopialähetteitä helikobakteerin häätö ei vähentänyt, mutta endoskopialöydösten suhteen ryhmien välillä oli selvä ero. Helikobakteerin häädön saaneista ainoastaan 1 %: lla todettiin maha- tai pohjukaissuolihaava. Helikobakteeripositiivisista 6,2 %:lla oli peptinen ulkus. Helikobakteerin esiintyvyyden vähentyessä dyspepsian hoitostrategioita on jouduttu arvioimaan uudelleen. Helikobakteeriin liittyvän peptisen haavataudin ja mahasyövän vähentyessä toiminnallisen dyspepsian osuus ylävatsavaivojen syynä on edelleen korostunut. Jo Working Party Report for the World Congress of Gastroenterology 1998 suositteli kaksiportaista hoitostrategiaa dyspepsiaan: ne, joilla helikobakteerin häätö ei poista oireita, saisivat PPI-hoidon, ja vasta tämän jälkeen harkittaisiin gastroskopiaa. Etsittäessä kustannustehokkainta ja parhaiten potilaan oireita vähentävää hoitoa on analysoitu mallinnusta käyttäen neljää portaittaista hoitovaihtoehtoa (Spiegel ym. 2002). Ensimmäinen vaihtoehto on»testaa ja hoida», jonka jälkeen oireisille joko tehdään endoskopia tai kokeillaan PPI-hoitoa. Toisena vaihtoehtona on antaa primaaristi PPI-hoito, ja tämän jälkeen joko tehdään endoskopia tai»testataan ja hoidetaan». Analyysitulokseen vaikuttavat helikobakteerin esiintyvyyden lisäksi luonnollisesti endoskopian hinta. Suomen oloihin sovellettuna (endoskopian hinta alle 250 euroa) kustannustehokkain hoitostrategia on käyttää»testaa ja hoida» -menetelmää ja antaa PPI-lääkitys helikobakteerinegatiivisille ja tehdä vasta tämän jälkeen tarvit taessa endoskopia. Menettelyn etuna on, että se kattaa myös dyspepsiapotilaista vaikeasti erotettavat refluksioireiset ja ne dyspepsiapotilaat, jotka reagoivat suolahapon eritystä estävään lääkitykseen. Strategia uudistaa myös dyspepsian tavanomaisen, endoskopiaan pohjautuvan diagnostiikan. Helikobakteerin ja peptisen haavataudin esiintyvyyden vähennyttyä tärkein dyspepsiaa aiheuttava tekijä on toiminnallinen, ja sen diagnostiikka tulee muuttumaan negatiivisesta poissulkudiagnoosista positiiviseksi ärtyvän suolen oireyhtymän diagnostiikan (Hillilä ja Färkkilä 2004) ja refluksioireiden diagnostiikan tavoin (Färkkilä 2000). Taulukossa 4 on esitetty vaihtoehdot endoskopialle dyspepsiassa. Dyspepsiapotilaan suositeltava hoito Uuden dyspepsiaoireen primaarihoidoksi suositellaan kaksivaiheista menettelyä (kuva): 1) Helikobakteeriseulonta, ensisijaisesti 13 C-ureahengitystestillä, ellei potilaalla esiinny hälyttäviä oireita eikä hän käytä säännöllisesti tulehduskipulääkkeitä ja hän on alle 55-vuotias. Helikobakteeripositiivisiin potilaisiin sovelletaan»testaa ja hoida» -menetelmää. Ensisijaiseksi lääkitykseksi suositellaan PPI-annosta, amoksisilliinia (1 g) ja klartiromysiiniä (500 mg) kaikkia kahdesti vuorokaudessa otettuina. Helikobakteerin häädön tulos tulee aina kontrol- TAULUKKO 4. Gastroskopian vaihtoehdot dyspepsiapotilaalle, joka ei käytä tulehduskipulääkkeitä 1. Diagnoosin tarkennus Peptinen haavatauti? Mahasyöpä? Refluksisairaus? Keliakia? Potilaan rauhoittaminen»testaa ja hoida» Oireet? Hoitokokeilu protonipumpun estäjällä Seerumin transglutaminaasi- tai endomysiumvasta-aineet 1 Aiemmin tutkimatonta dyspepsiaa poteva alle 55-vuotias, jolla ei ole hälyttäviä oireita ja joka ei käytä tulehduskipulääkkeitä, voidaan hyvin tutkia ja hoitaa ilman gastroskopiaa M. Färkkilä
5 Aiemmin tutkimaton dyspepsia ikä alle 55 vuotta 5 10 % + Ei tulehduskipulääkkeitä, ei IGA-luokan transglutaminaasivasta-aineita seerumissa Hälyttävät oireet 1 Helikobakteerin häätö % Noninvasiivinen helikobakteeritesti Endoskopia Protonipumpun estäjän annoksen pienentäminen + Hoito protonipumpun estäjällä % 2 4 viikkoa % Toiminnallinen dyspepsia Oirepohjainen hoito? KUVA. Alle 55-vuotias potilas, jolla ei ole hälyttäviä oireita ja joka ei käytä tulehduskipulääkkeitä, voidaan tutkia ja hoitaa oheisen kaavion mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa suljetaan pois helikobakteeri dyspepsian syynä (mm. peptinen haavatauti) ja hoidetaan positiivisen tuloksen saaneet. Negatiivisen tuloksen saaneille annetaan 2 4 viikon protonipumpunestäjälääkitys ja ohjeet vähentää annosta, jos siitä on selvästi apua. Ellei lääkitykseen ilmaannu vastetta, on todennäköisesti kyseessä toiminnallinen vatsavaiva. Endoskopia muuttaa tässä ryhmässä harvoin diagnoosia, mutta vaikeasti oireilevien jatkotutkimukset ovat usein aiheellisia. 1 Ks. taulukko 3. Miten dyspepsiaa tulisi hoitaa? loida. Tähän suositellaan 13 C-ureahengitystestiä (Malfertheiner ym. 2002). 2) Primaaristi helikobakteerinegatiiviset ja ne häätöhoidon saaneet, jotka edelleen oireilevat, saavat PPI-lääkitystä 2 4 viikon ajan, minkä jälkeen annosta vähennetään pienimpään määrään, joka pitää potilaan oireettomana, tai lääkitys lopetetaan kuten refluksitaudissa (»step-down») (Färkkilä 2000). Yli 55-vuotiaat ja ne potilaat, joilla esiintyy hälyttäviä oireita, ohjataan suoraan endoskopiaan, ja heidän hoitonsa määräytyy löydöksen mukaan. Ne alle 55-vuotiaat primaaristi helikobakteerinegatiiviset potilaat, jotka eivät käytä tulehduskipulääkkeitä eivätkä reagoi PPI-lääkitykseen ja joilla ei ole mitään hälyttäviä oireita, edustavat erittäin todennäköisesti puhtaasti toiminnallista dyspepsiaa. On epätodennäköistä, että näiltä potilailta löytyisi gastroskopiassa mitään kliinisesti merkittävää (Smith ym. 2003). Sen sijaan hoidon kannalta tämä ryhmä on ongelmallinen: lääketutkimuksia ei ole tehty näiden kriteerien mukaan valikoiduilla toiminnallista dyspepsiaa sairastavilla potilailla. Hoito on oireenmukaista, ja oleellista on selittää potilaalle oireiden hyvänlaatuisuus. Kun hyviä aseita näiden potilaiden hoitoon ei ole, osa hankalasti oireilevista ohjataan varmuuden vuoksi gastroskopiaan ja tarvittaessa edelleen vatsan alueen kaikukuvaukseen ja paksusuolitutkimuksiin. On hyvä muistaa, että jopa puolet ylävatsassa tuntuvista kivuista saattaa olla paksusuoliperäisiä, lähinnä ärtyvän suolen oireyhtymään liittyviä. Jos vatsakivut ovat hallitseva oire, potilas saattaa hyötyä depressiolääkityksestä, kuten trisyklisistä masennuslääkkeistä (esim. amitriptyliini mg/vrk 1 3 kuukauden ajan. Lopuksi Yhdistämällä dyspepsian primaaridiagnostiikassa hyvä anamneesi, 13 C-ureahengitystesti, PPI-hoitokokeilu ja tarvittaessa keliakian serodiagnostiikka (seerumin IgA-luokan transglutaminaasivasta-aineet ja IgA) voidaan alle 55-vuo- 2541
6 tiailta sulkea hyvin luotettavasti pois dyspepsian orgaaniset syyt ilman endoskopiaa, ellei potilas ole tulehduskipulääkkeitten käyttäjä. Dyspepsian diagnostiikassa tulisikin siirtyä endoskopiaan pohjautuvasta negatiivisesta poissulkudiagnostiikasta positiiviseen diagnostiikkaan toiminnallisen häiriön muututtua tärkeimmäksi dyspepsiaa aiheuttavaksi tekijäksi. Toiminnallista dyspepsiaa potevien hoitoon tarvittaisiin pikaisesti uusia lääkkeitä. Kirjallisuutta Bytzer P. How should new-onset dyspepsia be managed in general and specialist practice? Baillieres Clin Gastroenterol 1998;12: Bytzer P, Moller Hansen J, Havelund T, ym. Predicting endoscopic diagnosis in the dyspeptic patient: the value of clinical judgement. Eur J Gastroenterol Hepatol 1996;8: Christie J, Shepherd NA, Codling BW, Valori RM. Gastric cancer below age of 55: implications for screening patients with uncomplicated dyspepsia. Gut 1997;41: Collin P, Rasmussen M, Kyrönpalo S, ym. The hunt for coeliac disease in primary care. QJM 2002;95:75 7. The Danish Dyspepsia Study Group. Value of the unaided clinical diagnosis in dyspeptic patients in primary care. Am J Gastroenterol 2001;96: Delaney BC, Innes MA, Deeks J, ym. Initial management strategies for dyspepsia. Cochrane Database Syst Rev 2001;3:CD Friedman LS. Helicobacter pylori and nonulcer dyspepsia. N Engl J Med 1998;339: Färkkilä M. Refluksitaudin toteaminen.duodecim 2000;116: Färkkilä M, Sarna S, Valtonen V, Sipponen P. Does test-and-treat work in primary health care for management of uninvestigated dyspepsia? A prospective two-year follow-up study of 1552 patients. Scand J Gastroenterol 2004;39: Gillen D, McColl KE. Does concern about missing malignancy justify endoscopy in uncomplicated dyspepsia in patients aged less than 55? Am J Gastroenterol 1999;94:75 9. Hansen JM, Bytzer P, Schaffalitzky De Muckadell OB. Management of dyspeptic patients in primary care. Value of the unaided clinical diagnosis and of dyspepsia subgrouping. Scand J Gastroenterol 1998;33: Heikkinen MT, Pikkarainen PH, Takala JK, ym. Diagnostic methods in dyspepsia: the usefulness of upper abdominal ultrasound and gastroscopy. Scand J Prim Health Care 1997;15:82 6. Heikkinen M, Färkkilä M. Long-term outcome of functional dyspepsia: effect of helicobacter pylori infection. A 6-7 year follow-up study. Scand J Gastroenterol 2002;37: Heikkinen M, Färkkilä M. What is the long-term outcome of the different subgroups of functional dyspepsia? Aliment Pharmacol Ther 2003;18: Hillilä M, Färkkilä M. Ärtyvän suolioireyhtymän lääkehoito. Duodecim 2004 (painossa). Lassen AT, Pedersen FM, Bytzer P, ym. Helicobacter pylori test-anderadicate versus prompt endoscopy for management of dyspeptic patients: a randomised trial. Lancet 2000;356: Mansi C, Savarino V, Mela GS, ym. Are clinical patterns of dyspepsia a valid guideline for appropriate use of endoscopy? A report on 2253 dyspeptic patients. Am J Gastroenterol 1993;88: Malfertheiner P, Mégraud F, O Morain C, ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection The Maastricht Consensus Report. Aliment Pharmacol Ther 2002;16: Meinenche-Schmidt V, Jorgensen T. Prognosis of dyspepsia among patients in general practice. The consequence of having one or more alarming symptoms. Gastroenterology 1996;110:A29. Penston JG, Pounder RE. A survey of dyspepsia in Great Britain. Eur J Gastroenterol Hepatol 1996;10:83 9. Pettersson A, Rasmussen M, Kyrönpalo S, ym. A 10-minutes tablet based 13C-urea breath test for diagnosis of Helicobacter pylori. Gastroenterology 2001;120 (Suppl 1):A579. Smith T, Verzola E, Mertz H. Low yield of endoscopy in patients with persistent dyspepsia taking proton pump inhibitors. Gastrointest Endosc 2003;58:9 13. Spiegel BMR, Vakil NB, Ofman JJ. Dyspepsia management in primary care: a decision analysis of competing strategies. Gastroenterology 2002;122: Talley NJ, Axon A, Bytzer P, Holtman G, ym. Management of uninvestigated and functional dyspepsia: a Working Party report for the World Congress of Gastroenterology Aliment Pharmacol Ther 1999;13: Talley NJ. Dyspepsia management in the Millennium: death of the test and treat? Gastroenterology 2002;122: Thomson AB, Barkun AN, Armstrong D, ym. The prevalence of clinically significant endoscopic findings in primary care patients with uninvestigated dyspepsia: the Canadian Adult Dyspepsia Empiric Treatment - Prompt Endoscopy (CADET-PE) study. Aliment Pharmacol Ther 2003;17: Veijola L, Oksanen A, Löfgren T, ym. Comparison of three stool antigen tests in the confirmation of Helicobacter pylori eradication in Adults. Helicobacter 2003;8(abstrakti 17.17):484. Voutilainen M, Mäntynen T, Kunnamo I, ym. Impact of clinical symptoms and referral volume on endoscopy for detecting peptide ulcer and gastric neoplasms. Scand J Gastroenterol 2003;38: MARTTI FÄRKKILÄ, dosentti, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, gastroenterologian klinikka PL 340, HUS 2542
Markku Heikkinen KYS
Ylävatsavaivojen diagnostiikka ja hoito 30.11.2018 Markku Heikkinen KYS Sidonnaisuudet 2016-18: Osallistunut ulkomaisiin lääketehtaan kustantamiin koulutustilaisuuksiin Ferring, MSD, Olympus Lääketehtaiden
LisätiedotRefluksitaudin toteaminen. Martti Färkkilä
Refluksitauti Martti Färkkilä Refluksitaudin diagnoosi pohjautuu oireisiin, lääkehoitovasteeseen, endoskopiaan ja ruokatorven ph-rekisteröintiin, mutta sen toteamiseen ei ole kultaista standardia. Närästys
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu
LisätiedotBarry Marshall ja Osmo Suovaniemi GastroPanelin esittelyosastolla
Erillispainos Yksityislääkäri-lehti 5/06, GastroPanel dyspepsian, helikobakteeri-infektion ja atrofisen gastriitin ja siihen liittyvien riskien turvallisen tutkimus- ja hoitokäytännön kehittämiseen Hyvä
LisätiedotHelikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014
Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Endoskooppinen arvio Japanilainen monikeskustutkimus, 275 potilasta Kromoendoskopia
LisätiedotBiohitin GastroPanel-keksintö
Shanghaissa 15. - 16. syyskuuta, 2006 pidetyn Gastritis Consensus Workshop in osanottajia. Eturivissä oikealta viidentenä työryhmän puheenjohtaja, mm. Kiinan terveysministeriössä toimiva professori Shu-Dong
LisätiedotDyspepsia. Dyspepsian hoitokäytännön kehittäminen
Dyspepsia GastroPanel- ja GastroView dyspepsian turvallisen ja kustannus Ruoansulatuskanavan alueen sairaudet aiheuttavat suuria kustannuksia terveydenhuollossa maailmanlaajuisesti. Tämän lisäksi monet
LisätiedotDiagnostisten testien arviointi
Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi
LisätiedotRuokatorven refluksitauti on yleinen vaiva,
Refluksitauti Refluksitaudin lääkehoito Pekka Pikkarainen Ruokatorven refluksitauti on krooninen sairaus, joka huonontaa elämänlaatua. Hoidon tavoitteena on lievittää oireita ja parantaa ruokatorvitulehdus.
LisätiedotUlosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys
Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotRuokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB
Ruokatorven patologiaa Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB Ruokatorven tauteja Kehitysvirheet Motoriikan häiriöt Ahtaumat Divertikkelit Herniat Esofagiitti Barrett-esofagus
LisätiedotHelicobacter pylori -infektio on yksi maailmanlaajuisesti. Helicobacter pylori -infektion diagnostiikka milloin ja miten? lääketiede.
Katsausartikkeli Lea Veijola, Hilpi Rautelin Helicobacter pylori -infektion diagnostiikka milloin ja miten? Tärkein tieto K Helicobacter pylori -infektion esiintyvyys on vähentynyt nopeasti Suomessa. K
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,
LisätiedotHelikobakteeri-infektion diagnostiikka ja hoito
Käypä hoito -suositus Helikobakteeri-infektion diagnostiikka ja hoito Tavoitteet Tällä suosituksellä pyritään luomaan yhtenäinen käytäntö helikobakteeri-infektion diagnostiikalle ja hoidolle, edistämään
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotSuolioireisen laboratoriotutkimukset
GPF KEVÄTKOULUTUS 25.5.2018, KALASTAJATORPPA, HELSINKI Suolioireisen laboratoriotutkimukset Perttu Arkkila HUS, Vatsakeskus Gastroenterologian klinikka Meilahden Kolmiosairaala Sidonnaisuudet kahden viimeisen
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotRefluksitauti hyvänlaatuinen mutta kallis sairaus
Markku Voutilainen KATSAUS Refluksitauti hyvänlaatuinen mutta kallis sairaus Kolmanneksella aikuisikäisistä on ruokatorven refluksitaudin (GERD) oireita, ja taudin ilmaantuvuus vuosittain on 5 : 1 000.
LisätiedotKrooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015
Krooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015 Kiitos kutsusta sidonnaisuudet Lääketehtaiden koulutusalaisuudet MSD, AbboF Lääketehtaiden koulutusmatkat MSD, AbboF, Takeda
LisätiedotToiminnalliset vatsavaivat - potilaan kohtaaminen
Toiminnalliset vatsavaivat - potilaan kohtaaminen Markku Hillilä Sisätautien ja gastroenterologian el. HUS Vatsakeskus Yleislääkäripäivät 2016 SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 2 VUODEN
LisätiedotYksityislääkäri. Mahalaukun limakalvon terveystesti. Lea Paloheimo, Tapani Tiusanen, Matti Härkönen Pentti Sipponen: NO 2 MAALIS-HUHTIKUU 2007
Yksityislääkäri NO 2 MAALIS-HUHTIKUU 2007 Lea Paloheimo, Tapani Tiusanen, Matti Härkönen Pentti Sipponen: Mahalaukun limakalvon terveystesti Tulokset GastroView- merkkiainetutkimuksesta Valtakunnallisilla
LisätiedotSkopian indikaatiot Perttu Arkkila
GPF KEVÄTKOULUTUS 25.5.2018, KALASTAJATORPPA, HELSINKI Skopian indikaatiot Perttu Arkkila HUS, Vatsakeskus Gastroenterologian klinikka Meilahden Kolmiosairaala Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta
LisätiedotVatsakivut, niin äkilliset kuin toistuvat, ovat
KATSAUS Erkki Savilahti ja Markku Mäki Toistuvat vatsakivut vaivaavat jopa yhtä kymmenestä kouluikäisestä lapsesta. Parantuneet tutkimusmenetelmät, ennen kaikkea suoliston ylä- ja alaosan tähystykset,
LisätiedotToistuvia vatsakipuja esiintyy yleisimmin
Mitä lapselle kuuluu? Miksi lapsen vatsaan koskee? Merja Ashorn Toistuvat vatsakivut ovat yleinen vaiva erityisesti kouluikäisillä lapsilla. Oireiden taustalta löytyy harvoin mitään vakavaa sairautta,
LisätiedotVatsavaivainen haltuun
Vatsavaivainen haltn Matti Ristikankare Aplaisylilääkäri, Sisätatien poliklinikka, Laakso MRi 25.5. 2018 1 Vatsavaivainen haltn Reflksioireet Ylävatsavaivat Alavatsa-/ solistovaivat Ym. overlapping etenkin
LisätiedotMyöhään saatu keliakiadiagnoosi. -säästääkö serologia kustannuksia
Myöhään saatu keliakiadiagnoosi -säästääkö serologia kustannuksia Professori Katri Kaukinen Tampereen yliopisto, TAYS Sidonnaisuudet Professori, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Päätoimi
LisätiedotOngelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit
Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta
LisätiedotHelicobacter pylori infek.o. H.pylori- infek.on riskitekijöitä. Ikäkohor[- ilmiö Vammalassa n=
Krooniset infektiot:helicobacter pylori Hilpi Rautelin 7.9.2012 Helicobacter pylori infek.o Infek.on prevalenssi on nopeas. vähentynyt (myös) Suomessa Uusi eurooppalainen suositus: Management of Helicobacter
LisätiedotBarrettin ruokatorvi ja mahansuun tulehdus. Markku Voutilainen, Martti Färkkilä ja Pentti Sipponen
Refluksitauti Barrettin ruokatorvi ja mahansuun tulehdus Markku Voutilainen, Martti Färkkilä ja Pentti Sipponen Barrettin ruokatorvi on refluksitaudin merkittävin komplikaatio. Sillä tarkoitetaan ruokatorven
LisätiedotPRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING
PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotTerveyspalvelujen tuottajille ja käyttäjille sekä terveydenhuollon kehittämisestä ja kustannuksista vastaaville tiedoksi
CONCLUSIONS: - Over six years ago Pasechnikov et al. made the following pertinent conclusions (Pasechnikov VD, Chukov SZ, Kotelevets SM, et al. Scand J Gastroenterol 2005; 40: 297-301 ): The analysis of
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Keliakia
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 1.11.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotRuoansulatuskanavan äkillisen verenvuodon hoito
Endoskopia Marianne Udd ja Jorma Halttunen Ruoansulatuskanavan äkillisen verenvuodon hoito Suolistoverenvuodon tavallisimmat oireet ovat meleena ja verioksennus. Noin 80 % vuodoista on peräisin ruoansulatuskanavan
LisätiedotBiomerkkiainetutkimus ja atrofinen gastriitti tärkeä mahalaukun syövän ja B12 vitamiinipuutoksen riskitila
Atrofinen gastriitti Biomerkkiainetutkimus ja atrofinen gastriitti tärkeä mahalaukun syövän ja B12 vitamiinipuutoksen riskitila T ä r k e i n t i e t o Atrofinen gastriitti/hapoton maha on tärkein tunnettu
LisätiedotKeliakian laboratoriodiagnostiikka
Keliakian laboratoriodiagnostiikka Labquality Days 2016 Arno Hänninen, LT Dosentti, kliin. mikrobiol. erik. lääkäri Osastonjohtaja, autoimmuunitutkimukset TYKS Mikrobiologia ja genetiikka Keliakia on tauti,
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotTulehduskipulääkkeet tänään
Tulehduskipulääkkeet tänään Klaus Olkkola Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskipulääkkeiden vaikutukset Kipua lievi6ävä eli analgee8nen vaikutus Kuume6a alentava eli an:pyree8nen vaikutus Tulehdusta lievi6ävä
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotRuokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys (gastroskopia)
HOITOSUOSITUS Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama hoitosuositusryhmä Ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys (gastroskopia) DUODECIM 1999; 115 (4): 425 440 Käypä hoito -suositusten
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotToiminnalliset vatsavaivat. LT Markku Peräaho 30.3.2016
Toiminnalliset vatsavaivat LT Markku Peräaho 30.3.2016 Ärtyvän suolen oireyhtymä (Irritable Bowel Syndrome IBS) Dyspepsia Ylävatsalle painottuva kipu tai epämiellyttävä tuntemus IBS - määritelmä Epäyhtenäinen
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotRefluksileikkaus sittenkin lääkitystä kustannustehokkaampi?
Tuomo Rantanen KATSAUS Refluksileikkaus sittenkin lääkitystä kustannustehokkaampi? Vaikka fundoplikaation on todettu olevan tehokas refluksitaudin hoidossa, sen pitkäaikaistuloksia on alettu epäillä leikkauksen
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
LisätiedotPerusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)
SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotKuppirevisiot. Tyks/FAR Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019
Kuppirevisiot Tyks/FAR 2018 Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019 Kuppirevisiot Tyks 2018, acetabulum-komponentti peräisen syyn mukaan jaoteltuna Uusintaleikkauksen syy Lukumäärä Aseptinen irtoaminen, acetabulum
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotThis document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version
This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Kaukinen Katri,Collin Pekka, Mäki Markku Name of article: Keliakia - diagnostinen
LisätiedotKalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa
Labquality Days 12.2.2016 Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Martti Färkkilä Helsingin Yliopisto Kliininen laitos HUS Vatsakeskus, Gastroenterologian klinikka
LisätiedotVirtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen
Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa Hannu Sarkkinen Virtsatieinfektiot Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin 20 0000 ja avohoidossa noin 250 000 virtsatieinfektiota (6%avohoitokäynneistä)
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotSkopiasta tullut PADvastaus
Skopiasta tllt PADvastas Matti Ristikankare Aplaisylilääkäri, Sisätatien poliklinikka, Laakso MRi 25.5.2018 1 Sidonnaisdet Päätoimi: Aplaisylilääkäri, Sosiaali- ja Terveystoimiala, Helsingin kapnki, sisätatien
LisätiedotMahalaukun ja ruokatorven syöpien muuttuva epidemiologia
Katsaus MARKKU VOUTILAINEN Mahalaukun ja ruokatorven syöpien muuttuva epidemiologia Mahasyöpiä todetaan maassamme nykyisin vuosittain noin 750 ja ruokatorven syöpiä noin 230. Viimeisten 50 vuoden aikana
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotPäänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto
Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
Lisätiedot20.10.2015. Sh Miia Sepponen AVH-valvonta. sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
20.10.2015 Sh Miia Sepponen AVH-valvonta Tavoitteena on, että jokaiselta potilaalta seulotaan vajaaravitsemuksen riski heti hoitojakson alussa Käytetään NRS-2002 (Nutritional Risk Screening) menetelmää
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotSAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala
SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen
LisätiedotPienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle
Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
Lisätiedot