Käypä hoito -suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisessä versiossa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito Keskeinen sanoma Toistuvat ylävatsaoireet ovat väestötasolla yleisiä. Pääosan niistä aiheuttavat dyspepsia, joka jaotellaan toiminnalliseen ja orgaaniseen, ja refluksitauti. Noin puolet ylävatsavaivoista on toiminnallisia. Gastroskopiaharkinnassa on huomioitava riskitekijät. Aiemmin tutkimattoman ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen kuvataan kaaviossa 1. Aikuisilla dyspepsiaoireisilla ylävatsaoireiden diagnostiikassa gastroskopian tarkoitus on useimmiten mahasyövän sulkeminen pois. Mahasyöpä on kuitenkin vähentynyt Suomessa jyrkästi viimeisen 30 vuoden aikana. Toiminnallisen dyspepsian hoito on oireenmukaista. Ensisijaisena lääkehoitona käytetään protonipumpun estäjiä (PPI). Helikobakteeri-infektion hoito auttaa vain pientä osaa ylävatsaoireisista potilaista, mutta infektion toteamisen jälkeen hoitoa suositellaan mahahaavan ja mahasyövän riskin vähentämiseksi. Refluksitauti hoidetaan haponestolääkkeillä. Ellei hoidolla saada vastetta, voidaan myös harkita leikkausta. 2 Rajaukset Hoitosuosituksesta on rajattu pois seuraavat: aikuisten ärtyvän suolen oireyhtymä (irritable bowel syndrome, IBS) akuutti vatsa keliakia (ks. Käypä hoito -suositus Keliakia [1]) vatsan alueen spesifit sairaudet oireettomien henkilöiden seulonnat postoperatiiviset vatsaoireet refluksitaudin erotusdiagnostiikka Barrettin ruokatorven diagnostiikka ja seuranta. Ulkustautia käsitellään kohdassa Helikobakteeri-infektion diagnostiikka ja hoito. Tulehduskipulääkeulkuksen osalta viitataan Käypä hoito -suositukseen Tulehduskipulääkkeet [2]. Hoitosuositus käsittelee sappikivitautia ja kroonista pankreatiittia vain erotusdiagnostisesti. Tavoitteet Suosituksen tarkoituksena on auttaa lääkäreitä ja muita terveydenhuollossa toimivia tutkimaan ja hoitamaan potilaita, joilla on pitkäaikaisia tai toistuvia ylävatsavaivoja. Suositus käsittelee dyspepsiaa, helikobakteeri-infektiota ja refluksitautia (Gastroeso- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä

3 Dyspepsia (aiemmin tutkimaton ylävatsaoire) huolellinen anamneesi ja status Katso erotusdiagnostiikkaa * - sydänperäinen syy, sappitietai maksasairaus? - lääkityksen aiheuttama vaiva, imeytymishäiriö tai muu syy? Tutki ja hoida syyn mukaisesti Yli vuoden ikä tai hälyttävät oireet tai löydökset (oksentelu, verenvuoto tai anemia, laihtuminen, nielemisvaikeus) Ei Tulehduskipulääkkeiden käyttö tai säännöllinen ASAn käyttö Ei Onko johtavana oireena närästys tai mahasisällön takaisinvirtaus? Kyllä Kyllä Kyllä Tähystystutkimus (gastroskopia) suositeltava Katso tulehduskipulääkkeiden hoitokaaviota * Hoida refluksitautina Katso hoitokaaviota * Ei PPI-hoitokokeilu Ei hoitovastetta Gastroskopia Toiminnallinen dyspepsia Negatiivinen Oireet jatkuvat Ei löydöksiä Testaa Helicobacter pylori (Hp) Positiivinen Hp-infektion hoito * ks. suosituksen sähköinen versio Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito Käypä hoito -työryhmä Kaavio 1. Ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen. phageal Reflux Disease, GERD). Lasten ylävatsavaivat käsitellään aikuisten suosituksen yhteydessä, mutta diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät eroavaisuudet käsitellään erikseen. Kohderyhmät Suosituksen kohderyhminä ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Potilasversion kohderyhmänä ovat toistuvista ylävatsavaivoista kärsivät ylävatsavaivaiset potilaat. Määritelmät Dyspepsiassa potilaalla esiintyy vähintään yksi seuraavista oireista: haittaava ruokailun jälkeinen täyteläisyyden tunne varhainen kylläisyys ylävatsakipu (epigastrinen kipu) tai -polttelu. Kyseessä ovat oireet, jotka toistuvat tai ovat pitkäaikaisia. Dyspeptisten oireiden taustalla on orgaaninen dyspepsia (jolloin oireiden taustalla on elimellinen syy) tai toiminnallinen dyspepsia. Toiminnallinen dyspepsia on oireisto, jonka oletetaan olevan lähtöisin ruoansulatuskanavan yläosan alueelta ja jonka oireita ei selitä mikään orgaaninen, systeeminen tai metabolinen sairaus. Refluksitaudissa (GERD) mahalaukusta ruokatorveen nouseva mahansisältö aiheuttaa elämänlaatua heikentäviä oireita (useimmiten närästystä ja mahan sisällön käänteisvirtausta) tai ruokatorven limakalvomuutoksia. 3 Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 4 Refluksitauti on krooninen sairaus, jolle on tyypillistä oireisten ja oireettomien vaiheiden vuorottelu: 1. Erosiivisessa refluksitaudissa (Erosive Reflux Disease, ERD) tähystyksessä todetaan distaalisessa ruokatorvessa limakalvorikkoumia tai haavaumia. 2. Ei-erosiivisessa refluksitaudissa (Non-erosive Reflux Disease, NERD) on refluksioireita, mutta tähystyksessä ei näy silmämääräisiä löydöksiä. Närästys tarkoittaa rintalastan takaista epämiellyttävää tuntemusta tai kipua, joka on luonteeltaan polttavaa. Mahan sisällön käänteisvirtaus (regurgitaatio) tarkoittaa ilman ponnistelua tapahtuvaa mahan sisällön takaisinvirtausta mahalaukusta ruokatorveen, kurkkuun ja suuhun. Mahan sisällön käänteisvirtaukseen ei liity pahoinvointia tai oksentelua. Muut määritelmät ja keskeiset ylävatsavaivoihin liittyvät ICD-10-koodit on käsitelty sähköisissä tausta-aineistoissa. Esiintyvyys Länsimaissa dyspepsian esiintyvyys on aikuisilla noin % [3 5]. Länsimaissa refluksitaudin esiintyvyys on % ja ilmaantuvuus 5/1 000/vuosi [6]. Ruotsalaisessa väestötutkimuksessa [7] erosiivisen refluksitaudin (ERD) esiintyvyys oli 16 %. Heistä kolmanneksella ei ollut refluksitaudin oireita. Dyspepsia ja refluksitauti voivat esiintyä samanaikaisesti. Kehittyneissä maissa helikobakteeri-infektio on käynyt nuorissa ikäluokissa harvinaiseksi [8, 9] C. Henkilöillä, jotka olivat 1990-luvun lopulla 45-vuotiaita, helikobakteeri-infektion esiintyvyys on suomalaisen tutkimuksen [8] mukaan 12 %. Nuoremmilla esiintyvyys on alle 10 %. Esiintyvyys Itä-Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa on suurempaa kuin Suomessa, joten myös potilaan synnyinmaa on huomioitava. Lapsilla toistuvien vatsakipujen ja dyspepsian esiintyvyys on 5 25 % [10]. Helikobakteeri-infektion esiintyvyys 3 12-vuotiailla lapsilla on suomalaisen tutkimuksen mukaan 4,6 5,7 %. Noin kaksi kolmasosaa infektioista on hankittu alle seitsemän vuoden iässä [11, 12]. Etiologia Suomalaisen tutkimuksen [13] mukaan ylävatsavaivojen taustalla on useimmiten toiminnallinen dyspepsia (noin puolet), refluksitauti (noin kolmasosa) tai ulkustauti (noin 15 %) [13, 14] C. Dyspepsiaoire liittyy usein ylipainoon, tupakointiin ja alkoholinkäyttöön [15, 16]. Eräät lääkeaineet, kuten tulehdus- ja kipulääkkeet ja bisfosfonaatit, aiheuttavat ylävatsaoireita. Ks. myös Käypä hoito -suositus Tulehduskipulääkkeet [2] ja tämän suosituksen taulukko 1. Diabeetikoilla tulee muistaa myös gastropareesin mahdollisuus. Eosinofiilinen esofagiitti (EE) on väestötasolla harvinainen mutta mahdollinen ylävatsaoireiden taustasyy [17]. Lapsilla ja nuorilla aikuisilla lisääntyvä, dyspepsian kaltaisia tai dysfagiaa aiheuttavia oireita aiheuttava tekijä on myös eosinofiilinen esofagiitti (EE), joka liittyy atopiataipumukseen. Myös gastroenteriitin jälkeen lapsilla voi esiintyä dyspepsiaoireita [18]. Dyspepsia Toiminnallisen dyspepsian etiologia on tuntematon, mutta sen syiksi on esitetty muun muassa viskeraalista yliherkkyyttä, viivästynyttä mahan tyhjenemistä ja häiriintynyttä mahan fundusosan adaptaatiota. Toiminnallista dyspepsiaa sairastavilla esiintyy usein myös ärtyvän suolen oireyhtymään viittaavia oireita, fibromyalgia- ja niveloireita ja sydämen palpitaatiotaipumusta. Toiminnallista dyspepsiaa sairastavilla saattaa olla enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin verrokkiväestöllä [19 21] C. Masennuksen hoidon osalta Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä

5 Taulukko 1. Merkittävimpiä aikuisten dyspepsiaoireita aiheuttavia ja erotusdiagnostiikassa huomioitavia sairauksia. Toiminnallinen dyspepsia Hypoteeseja motorisista, sensorisista tai psykogeenisistä syistä 1 Helikobakteeri-infektion, johon ei liity havaittavaa somaattista syytä (esim. ulkus), katsotaan kuuluvan toiminnalliseen dyspepsiaan Orgaaninen dyspepsia Maha- tai pohjukaissuolihaava 1) Refluksitauti Maha-suolikanavan yläosan kasvaimet Sappi- ja haimaperäiset syyt Spesifiset ohutsuolen yläosan tulehdukselliset tilat (Crohnin tauti, infektiot) Keliakia Muut esofagiitit kuin refluksi (eosinofiilinen, mikrobien aiheuttama) Akalasia ja muut maha-suolikanavan yläosan motiliteettihäiriöt Tilat, jotka aiheuttavat dyspepsian kaltaisia oireita Ärtyvän suolen oireyhtymä Krooninen munuaissairaus Iskeeminen sydänsairaus tai muu iskeeminen tila Psykiatriset häiriöt (mm. ahdistuneisuushäiriöt, somatoformiset häiriöt) Aineenvaihduntasairaudet (esim. diabetes, porfyria, kilpirauhas- ja lisäkilpirauhassairaudet, kortisoliaineenvaihduntahäiriöt) Yläkehon tuki- ja liikuntaelinvaivat Keuhkokuume Pitkittynyt gastroenteriitti tai infektion jälkeinen motiliteettihäiriö (etenkin lapsilla) Tiettyjen lääkeaineiden käyttö (ks. sähköinen tausta-aineisto Lääkeaineet ja dyspepsian etiologia) ks. myös Käypä hoito -suositus Depressio [22]. Lisäksi toiminnallinen dyspepsiaoire on liitetty stressitiloihin, kuten työttömyyteen ja avioeroon [15]. Orgaanisen dyspepsian etiologisia tekijöitä kuvataan taulukossa 1. Mahan motorisen hermotuksen poikkeavaa toimintaa on todettu lapsipotilaista jopa 77 %:lla [23]. Viskeraalisen yliherkkyyden lisäksi lapsella ahdistuneisuus ja stressaantuneisuus voivat aiheuttaa ylämahan turvottelua ja kipua [24 26]. Lisätietoa toiminnallisen ja orgaanisen dyspepsian etiologiasta on sähköisissä taustaaineistoissa. Refluksitauti Tärkein refluksitaudin etiologinen tekijä on ruokatorven alasulkijan tilapäinen höltyminen, joka aiheuttaa 90 % tapauksista. Vaikeaa refluksitautia sairastavista suurimmalla osalla on myös hiatushernia, joka lisää erityisesti nielemiseen liittyviä refluksijaksoja [27]. Muita etiologisia tekijöitä ovat vähentynyt syljen eritys, tupakointi, raskaus, skleroderma, Sjögrenin oireyhtymä ja diabeettinen gastropareesi [27]. Ylipaino on refluksitaudin riskitekijä [28 30] C. Dyspepsiapotilaalla voi olla samanaikainen refluksitauti. Erotusdiagnostisesti dyspepsiapotilailla patologinen gastroesofageaalinen refluksi tai refluksitaudin oireet ovat tavallisia [31 33] C. Oireet Dyspepsian pääoireet ovat ruokailun jälkeinen täyteläisyyden tunne varhainen kylläisyys ylävatsakipu (epigastrinen kipu) tai polttelun tunne. Lisäksi usein esiintyy ylävatsaturvotusta, pahoinvointia ja närästystä. Refluksitaudin pääoire on närästys ja mahan sisällön käänteisvirtaus. Muita refluksitautiin liittyviä oireita voivat olla * nielemisvaikeus tai -kipu * rintakipu * ruokatorven ulkopuoliset manifestaatiot. Ylävatsavaivaisen potilaan hälyttävät oireet ja löydökset luetellaan taulukossa 2. 5 Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 Taulukko 2. Hälyttävät oireet aikuisilla ja lapsilla (soveltuvin osin). Dyspepsiaoireiden ilmaantuminen ensimmäisen kerran vuotiaana tai vanhempana Nielemisvaikeus tai kipu Tahaton laihtuminen (yli 3 kg puolessa vuodessa tai lapsilla yli 10 %:n painonlasku) Toistuva oksentelu tai pahoinvointi Anemia tai verenvuoto, kuten verioksennus tai veriuloste Palpoitava resistenssi ylävatsalla tai kaulan imusolmukesuurentuma Vatsasta selkään säteilevä tai jatkuva vatsakipu Ylävatsavaivojen diagnostiikka Ylävatsavaivaisen potilaan diagnostiikka ja hoidon pääpiirteet kuvataan kaavioissa 1 ja 2 erikseen aikuisten ja lasten osalta. Toiminnallisen dyspepsian diagnostiikkaan työryhmä suosittelee käytettäväksi Rooma III -kriteereitä ilman aikarajausta. Oireilevan potilaan tutkimukset käynnistetään tapauskohtaisesti hoitavan lääkärin tekemän arvion perusteella. Noninvasiivinen diagnostiikka on riittävä sulkemaan pois elimelliset sairaudet lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla, joiden oireina ovat ns. toiminnalliset vatsakivut ja dyspepsia [34, 35]. Anamneesi ja kliininen tutkiminen Anamneesissa selvitetään, mitkä ovat potilaan keskeisimmät oireet (ks. kohta Määritelmät). onko kyseessä aiemmin tutkimaton oire onko potilaalla hälyttäviä oireita: laihtumista, verioksentelua tai veriulosteita, toistuvaa oksentelua, ruoan kiinni juuttumisen tunnetta niellessä, nielemiskipua, selkään säteilevää ylävatsakipua tai anemiaa; ks. myös taulukko 2. * Lapsilla kiinnitetään erityistä huomiota yli 10 %:n laihtumiseen suhteellisesta painosta. mitä vatsatutkimuksia ja toimenpiteitä potilaalle on aiemmin tehty ja mitä mahdollisia löydöksiä niistä on saatu. Kliinisessä tutkimuksessa keskeisiä ovat (sekä aikuisilla että lapsilla) yleisen terveydentilan selvittäminen (paino, pituus ja BMI) huolellinen yleisstatuksen selvittäminen vatsan tarkastelu ja palpointi peräsuolen tunnustelua unohtamatta ja suolen sisällön värin ja koostumuksen tarkastelu. Tukirankaperäiset syyt ovat harvinaisia ylävatsakivun aiheuttajia, mutta ne on syytä pitää mielessä. Esimerkiksi selkärangan tarkempi tutkiminen saattaa olla aiheellista. Jos kohdeväestön helikobakteerin esiintyvyys on alle 20 %, suositellaan dyspepsian ensisijaiseksi hoitostrategiaksi empiiristä happosalpaajahoitoa eikä helikobakteeritestausta [36]. Rutiinimainen helikobakteerin test and treat strategia ( tutki ja hoida ) ei ole kustannustehokas, koska helikobakteerin esiintyvyys on alle % [37, 38]. Tämä on sovellettavissa suomalaisiin lapsiin ja nuoriin aikuisiin [39, 40]. Helikobakteeriseulonta ei ole tarpeellinen dyspepsiaoireisilla lapsilla [41, 42]. Laboratoriotutkimukset Laboratoriotutkimukset kohdennetaan oirekuvan, statuslöydösten, iän ja diagnoosiepäilyn (tulehduksellinen etiologia, vuoto, mahdollinen imeytymishäiriö tai malignin taudin epäily) perusteella. Perustutkimuksia ovat * lasko (B-La) tai C-reaktiivinen proteiini (S-CRP) * perusverenkuva (B-PVK). Keliakiaa epäiltäessä tutkitaan * kudostransglutaminaasi, IgA-vastaaineet (S-tTGAbA) ja immunoglobuliini A (S-IgA) (ks. Käypä hoito -suositus Keliakia [1]). Laktoosi-intoleranssia epäiltäessä tehdään ruokavaliokokeilu, laktoosikoe (Pt- Lakt-R1) tai laktoosimalabsorptioon liittyvä DNA-tutkimus (B-Lakt-D). Ulosteen piilevän veren testaaminen oireisilla potilailla ei ole järkevää, koska negatii- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä

7 Aiemmin tutkimattomat ylävatsaoireet lapsilla ja nuorilla Vaste + Pääoireina oksentelu ja pulauttelu Hoitokokeilu (PPI) ad 1 kk, hoito ad 3 kk Vaste Hälyttävät oireet: rintalastan takaiset kivut tai yölliset kivut nielemisvaikeus anemia oksentelu hengitysoireet laihtuminen (ks. suosituksen taulukko [T3]) Hoito (PPI) ad 6 kk Gastroskopia biopsioineen Refluksitauti Normaali löydös: seuranta tai hoitokokeilu PPI:llä ad 1 kk Muu löydös Hoito PPI:llä ad 3 kk, tarvittaessa 6 kk Löydöksen mukainen hoito Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito Käypä hoito -työryhmä Kaavio 2. Ylävatsavaivaisen lapsen tutkiminen. vinen testi ei sulje vuotoa pois. Luotettavaa tutkimustietoa asiasta ei kuitenkaan ole [43] D. Vuotoepäilyissä suositellaan jo alkuvaiheessa oirekuvan edellyttämää endoskopiatutkimusta (gastro- tai kolonoskopia). Seerumin pepsinogeeni- ja gastriinimäärityksiä dyspepsian diagnostiikan yhteydessä ei suositella [44 46] D. Seerumin biomarkkereista ei näytä olevan apua myöskään dyspepsiapotilaan lääkehoidon valinnassa [47] C. Lapsilla suositellaan tutkittavaksi laskon (B- La) ja C-reaktiivisen proteiinin (CRP):n lisäksi perusverenkuva ja leukosyyttien erittely (TVK) ja maksa- ja haimaentsyymit (ALAT, ASAT, AFOS, GT ja U-AMYL). Lisäksi suositellaan keliakian ja laktoosiintoleranssin sulkemista pois. Jos lapsen vatsavaivoihin liittyy painonnousun vähyys (tai painonlasku), F-kalprotektiini voidaan tutkia kroonisen tulehduksellisen suolistosairauden sulkemiseksi pois. Helikobakteerin ja refluksitaudin diagnostiikasta on lisätietoa näiden sairauksien kohdalla (ks. suosituksen kohdat Helikobakteerin diagnostiikka ja Refluksitaudin diagnostiikka). Gastroskopian asema dyspepsian diagnostiikassa ja hälyttävät oireet Refluksi- ja dyspepsiaoireiden takia tehdyistä gastroskopioista kolmasosa ja alle 50-vuotiaille tehdyistä jopa 85 % on normaalilöydöksiä [48] (ks. video suosituksen sähköisestä versiosta). Merkittäviä hoitoon vaikuttavia löydöksiä, kuten kasvain, ulkustauti tai striktuura, todetaan %:lla dyspepsian takia tähystetyistä [49 51]. Gastroskopia on aiheellinen ilman hälyttäviä oireita (taulukko 2) vasta silloin, jos dyspepsiaoireet jatkuvat helikobakteerin häädöstä tai oireenmukaisesta hoidosta huolimatta [52 54] A. Ks. kaaviot 1 ja 2. Gastroskopiaa on syytä harkita jo aikaisemmin, jos potilaalla esiintyy syövän tai ulkustaudin riskitekijöitä [55, 56]. Tulehduskipulääkkeen ulkusriskistä on selvitys vuonna 2009 päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa Tulehduskipulääkkeet [2]. Mahasyövän esiintyvyys on pienentynyt jyrkästi Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana [57]. Mahasyöpäriski on alle 55-vuotiailla harvinainen erityisesti silloin, jos hälyttäviä oireita (taulukko 2) ei ole [58, 59] C. 7 Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Varhaisen mahasyövän löytyminen dyspepsiaoireen perusteella tehdyssä gastroskopiassa on sattuma [59]. Aikaisempi normaali gastroskopialöydös ja normaali mahalaukun ja ohutsuolen koepalojen histologinen löydös ovat arvokas tieto, joka tulisi hyödyntää potilasneuvonnassa, jotta voidaan välttää turhia uusintaskopioita [60]. Yleisesti ottaen varhainen gastroskopia dyspepsiaoireen takia ei ole kustannustehokasta. Hälyttävät oireet Hälyttäviä oireita pidetään yleensä vakavan sairauden merkkinä ja aiheena kiireelliseen gastroskopiaan. Ks. taulukko 2. Useimmilla mahasyöpää sairastavista on yksi tai useampia hälyttäviä oireita [59, 61] C. Gastroskopiassa todettava mahasyöpä on tällöin useimmiten levinnyt [59, 61]. Hälyttävä oire ennustaa vain tyydyttävästi merkittäviä löydöksiä gastroskopiassa [50, 62] A. Hoitosuosituksissa äskettäin ilmaantuneita dyspepsiaoireita pidetään yleensä gastroskopian aiheena yli vuotiailla [63 66]. Useissa suosituksissa ikäraja on kuitenkin nostettu 55 vuoteen [67 70]. Mahasyöpädiagnoosi saattaa viivästyä, jos dyspepsiapotilaan gastroskopiaindikaation ikäraja nostetaan 55 vuoteen [51, 71] C. Kuvantaminen Dyspepsian primaaridiagnostiikassa radiologisista tutkimuksista on harvoin hyötyä (ks. suosituksen kohta Etiologia). Vain vatsan kaikututkimuksen antamaa hyötyä on selvitelty dyspepsian ensitutkimuksena. Ylävatsan kaikututkimusta suositellaan dyspepsian ensitutkimukseksi, jos epäillään oireista sappikivitautia [72] C. Kroonista pankreatiittia tai haiman kasvaimia epäiltäessä ylävatsan tietokonekuvaus tai magneettikuvaus ovat ylävatsan kaikututkimusta tarkempia, mutta ne eivät kuulu dyspepsian ensilinjan tutkimuksiin. Toiminnallisen dyspepsian erotusdiagnostiikka Erotusdiagnostiikassa on hyvä huomioida myös ei-ruoansulatuskanavaperäiset syyt. Merkittävimpiä aikuisten dyspepsiaoireita aiheuttavia ja erotusdiagnostiikassa huomioitavia sairauksia luetellaan taulukossa 1. Ulkustauti Ulkustauti diagnosoidaan gastroskopialla. Ulkustaudin tärkeimmät syyt ovat helikobakteeri-infektio ja lääkkeiden käyttö. Ks. suosituksen kohta Helikobakteeri, diagnostiikka ja hoito. Lapsilla ulkustauti on helikobakteeri-infektion yhteydessä harvinainen [10]. Tulehduskipulääkeulkuksen ehkäisystä ja hoidosta ks. Käypä hoito -suositus Tulehduskipulääkkeet [2]. Sappikivitauti ja krooninen pankreatiitti Oireiden perusteella sappikivitauti jaetaan oireettomaan, kipuoireita aiheuttavaan ja komplisoituneeseen tautiin. Suurin osa sappikivistä pysyy oireettomina [73]. Kuten muullakin väestöllä, dyspepsiaa esiintyy myös henkilöillä, joilla on sappikivet. Dyspepsia ei kuitenkaan ole sappikivien oire [74 76] C. Potilailla, joilla on sappikivet, dyspepsia pääoireena altistaa huonolle leikkaustulokselle [77 80] C. Vain spesifisiä oireita (sappikoliikki) aiheuttavat sappikivet tulee leikata. Kroonista pankreatiittia sairastaville on tehty usein jo gastroskopia hälyttävien oireiden, kuten jatkuvien kipujen ja laihtumisen, takia. Kroonista pankreatiittia tulee epäillä etenkin tupakoivilla ja alkoholin suurkuluttajilla [81]. 8 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä

9 Toiminnallisen dyspepsian hoito ja ennuste Kun toiminnallisen dyspepsian diagnoosi on tehty, hoidon kulmakivenä on vakuuttaa potilas oireen vaarattomuudesta. Mahdollisella valitulla lääkeaineella ei oireen vaarattomuuden vuoksi tule olla vakavien haittavaikutusten riskejä. Ks. kaaviot 1 ja 2. Lumeteho toiminnallisen dyspepsian hoidossa on jopa % [82, 83]. Tutkimusnäyttö ruokavaliosta dyspepsian hoidossa on ristiriitaista, joten ruokavaliosuosituksia ei voida antaa [84]. Jos lääkehoito katsotaan tarpeelliseksi, suositellaan ensisijaisesti PPI-lääkehoitoa. PPI-lääkkeet lievittävät toiminnallisen dyspepsian oireita [85] C, [86, 87]. Toiminnallinen dyspepsia on vaaraton tila, joten lääkehoito on oirelähtöistä, lääke otetaan vain tarvittaessa ja jatkuvassa käytössä käytetään pienintä tehokasta annosta. Jos tutkittuun toiminnalliseen dyspepsiaan ei saada hoitovastetta kuukauden kuluessa, tilanne arvioidaan uudelleen. Jos vaste saadaan, hoito voidaan lopettaa ja myöhemmin tarvittaessa aloittaa uudelleen. PPI-lääkehoidon vaihtoehtoja ovat H 2 - salpaajat [85] C ja psykoterapia [88] C, [89, 90]. Lapsilla erityisluvalla saatavaa sisapridia voidaan harkita mutta sen käytössä on huomioitava sydämen rytmihäiriöriski [85]. Muista hoitovaihtoehdoista ei ole näyttöä. SNRI-masennuslääke venlafaksiinilla ei liene tehoa dyspepsiaoireiden hoidossa [91] C. Muiden masennuslääkkeiden osalta ei ole tutkimusnäyttöä. Lisätietoa toiminnallisen dyspepsian hoidosta on sähköisessä tausta-aineistossa. Luontaisvalmisteita, joita on tutkittu yksittäisissä tutkimuksissa toiminnallisen dyspepsian hoidossa, käsitellään sähköisessä tausta-aineistossa. Toiminnallisessa dyspepsiassa oireet ovat pitkäkestoisia, mutta orgaanisten ylävatsan sairauksien riski on pieni [92 94]. Toiminnallisen dyspepsian pitkäaikaisennuste on hyvä [93, 94] C. Nopea PPI-lääkkeen lopetus voi provosoida oireita myös aiemmin terveillä [95]. Helikobakteeri Helikobakteeri-infektion hoito helpottaa osalla potilaista toiminnallisen dyspepsian oireita [63, 96]. Koska helikobakteerin hoito pienentää ulkustautiin, atrofiseen gastriittiin ja mahasyöpään sairastumisen riskiä [63, 97], se on ylävatsavaivapotilailla yleensä aiheellista. Diagnostiikka Helikobakteeri-infektio voidaan todeta noninvasiivisella testillä tai gastroskopialla. Suositeltavia noninvasiivisia testejä sekä primaaridiagnostiikassa että hoitotuloksen selvittämisessä ovat 13 C-ureahengitystesti ja ulosteen antigeenimääritys [63, ] A. Helikobakteerin IgG-vasta-ainetesti on myös herkkä testi, mutta sen ongelmana on, että infektion parantumisen jälkeen vasta-aineet jäävät positiiviseksi kuukausien tai jopa vuosien ajaksi [63, 102]. Serologisen tutkimuksen tekeminen on suositeltavaa, jos primaaritestaus on antanut väärän negatiivisen tuloksen. Gastroskopian yhteydessä parhaat menetelmät ovat histologia ja ureaasitesti [ ]. Jos histologisessa tutkimuksessa todetaan aktiivinen gastriitti, kudosnäytteen negatiiviseen helikobakteerilöydökseen ei pidä luottaa, vaan helikobakteerin läsnäolo tulee todeta tai sulkea pois muilla menetelmillä [103, 106]. Väärä negatiivinen tulos johtuu yleensä haponestolääkityksestä tai antibioottihoidosta [103]. Happosalpaajahoito tulee lopettaa 2 viikkoa ja antibioottihoito 4 viikkoa ennen helikobakteeritestausta. Helikobakteerin diagnostiikassa uloste- ja hengitystestit soveltuvat käytettäväksi myös lapsilla (aikuisten osalta ks. sähköinen tausta-aineisto). 9 Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 3. Suositus aikuisten helikobakteeri-infektion hoidosta. Primaarihoito Happopumpun salpaaja, normaali annos 1 + klaritromysiini 500 mg + amoksisilliini 1 g, kaikki 2/vrk viikon ajan Penisilliiniyliherkille 2 : happopumpun salpaaja, normaali annos klaritromysiini 250 mg 2 + metronidatsoli 400 mg 3/vrk, viikon ajan Uusintahoito yhden epäonnistuneen hoidon jälkeen Happopumpun salpaaja, normaali annos amoksisilliini 1 g 2 + levofloksasiini 500 mg 1/vrk, kaikki 10 vuorokauden ajan Penisilliiniyliherkillä 2 amoksisilliinin voi korvata tetrasykliinillä 500 mg 4/vrk. 1) omepratsoli 20 mg, esomepratsoli 20 mg, lansopratsoli 30 mg, pantopratsoli 40 mg tai rabepratsoli 20 mg 2) Epäselvässä tilanteessa testataan penisilliiniyliherkkyys. 10 Aikuisen helikobakteeri-infektion hoito Helikobakteeri on in vitro herkkä useille antibiooteille. Käytäntö on osoittanut, että hoitoon tarvitaan yhden tai useamman antibiootin ja lisäksi mahahapon eritystä vähentävän lääkkeen eli happopumpun salpaajan yhdistelmä [63]. Hyväksyttävän helikobakteerin häätöhoidon tulee parantaa infektio yli 80 %:lla [63]. Antibiooteista parhaiksi ovat osoittautuneet amoksisilliini, tetrasykliini, metronidatsoli, klaritromysiini ja levofloksasiini [63, 107]. Hoidon valinnassa on syytä ottaa huomioon kansalliset tutkimustulokset ja antibioottiresistenssi [63, 107]. Suomessa helikobakteerit ovat metronidatsolille resistenttejä noin 40 %:lla, klaritromysiinille resistenttejä noin 8 %:lla ja levofloksasiinille resistenttejä noin 7 %:lla [108, 109]. Metronidatsolin in vitro -lääkeresisitenssi ei suoraan kerro in vivo -vastetta [103]. Naissukupuoli ja aikaisempi metronidatsolin käyttö lisäävät metronidatsoliresistenssin todennäköisyyttä. Makrolidien ja fluorokinolonien käyttö puolestaan lisännee helikobakteerin resistenssiä klaritromysiinille ja levofloksasiinille [107, 110, 111]. Hoitomyöntyvyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Tupakointi ja kahvin juonti voivat heikentää hoitotulosta [112]. Taulukossa 3 esitetään hoitosuositus, jolla pyritään tehokkaaseen primaarihoitoon. Jos hoito epäonnistuu, valitaan uusi lääkeyhdistelmä. Lääkkeiden ohjeen mukaista käyttöä on syytä korostaa. Happopumpun salpaajan, klaritromysiinin ja amoksisilliinin yhdistelmän käyttäminen viikon ajan on tehokasta helikobakteeri-infektion hoidossa [107, 109, ] A, ja se on ensisijainen vaihtoehto. Eradikaatiotulos on Suomessa yli 80 % [112]. Amoksisilliinin sijaan penisilliiniallergisille suositellaan ensisijaisessa hoidossa metronidatsolia [107, 109, ] A. Happopumpun salpaajan, amoksisilliinin (tai klaritromysiinin) ja levofloksasiinin yhdistelmä on suositeltava helikobakteeriinfektion hoidossa [109, 110, 115] A, jos ensisijainen hoito epäonnistuu. Uusintahoidossa penisilliiniallergisille suositellaan tetrasykliiniä. Häätöhoidon tulos on syytä varmistaa 13 C-ureahengitystestillä tai ulosteen antigeenimäärityksellä, kun hoidon loppumisesta on kulunut vähintään 4 viikkoa [63, 101]. Kahden epäonnistuneen hoitoyrityksen jälkeen on suositeltavaa tehdä mahabiopsioista helikobakteeriviljely ja antibioottiherkkyysmääritys. Hoito valitaan näiden Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä

11 Taulukko 4. Suomessa myynnissä olevat protonipumpun estäjät annossuosituksineen (lapset ja aikuiset). Dyspepsia tai lievä esofagiitti Vaikean esofagiitin alkuhoito tai helikobakteerin häätö Esofagiitin estohoito Lasten annos Esomepratsoli mg 1 40 mg 1 (20 mg 2) 20 mg 1 0,5 1 mg/kg 1/vrk, enintään 40 mg/vrk Lansopratsoli 30 mg 1 30 mg mg 1 15 mg 1/vrk, tehostetussa hoidossa 15 mg 2/vrk Omepratsoli mg 1 40 mg 1 (20 mg 2) mg 1 1 mg/kg 1 vrk, tehostetussa hoidossa 2/vrk (sic!), enintään 40 mg/vrk Pantopratsoli 40 mg 1 40 mg mg 1 Rabepratsoli 20 mg 1 20 mg mg 1 mukaisesti. Ongelmatapauksissa on syytä konsultoida gastroenterologia. Helikobakteerin aiheuttamaa komplisoitumatonta pohjukaissuolihaavaa sairastavilla helikobakteerin viikon mittainen häätöhoito on riittävä hoito [ ] A. Jos potilas käyttää tulehduskipulääkkeitä tai hänellä on komplisoitunut ulkustauti, hoitoa kannattaa jatkaa happopumpun salpaajalla endoskopiakontrolliin asti. Mahahaavaa sairastavilla PPI-hoitoa on syytä jatkaa, kunnes haavan paraneminen on varmistettu. Mahahaavan paranemista on syytä seurata endoskooppisesti ja histologisesti, koska ulkus voi olla pahanlaatuinen kasvain. Refluksitauti Diagnostiikka Refluksitauti voidaan diagnosoida ensivaiheessa anamneesin perusteella, ellei todeta hälyttäviä oireita (ks. taulukko 2) tai samanaikaisia dyspepsiaoireita. Refluksitaudin diagnostiikassa käytetään 1 viikon mittaista lääkitystä (PPI-annos 2 normaali hoitoannos (ks. taulukko 4). Refluksitaudissa oireiden tulisi vähentyä 75 %. Negatiivinen testitulos ei varmuudella sulje pois refluksitautia [120, 121]. Jos refluksitaudissa tarvitaan toistuvaa tai jatkuvaa lääkitystä, on suositeltavaa tehdä kertaalleen gastroskopia. Ruokatorven tähystyksellä luokitellaan refluksitauti (erosiivinen vai ei-erosiivinen), määritellään erosiivisen refluksitaudin vaikeusaste ja todetaan mahdolliset refluksitaudin komplikaatiot: Barrettin ruokatorvi, ruokatorviulkus tai -striktuura. Puolella tai jopa kahdella kolmasosalla refluksitautia sairastavista ei todeta ruokatorvessa eroosioita, eli heillä on ei-erosiivinen refluksitauti. Ruokatorvibiopsiassa todetun histologisen esofagiitin diagnostinen arvo on vähäinen. Biopsioista on kuitenkin hyötyä eosinofiilisen esofagiitin erotusdiagnostiikassa ja hoidossa [17, 122]. Ruokatorven pitkäaikainen (24 tunnin) ph-mittaus ja manometria ovat erikoissairaanhoidon tutkimuksia, joita tarvitaan joskus refluksitaudin erotusdiagnostiikassa (akalasia ja ruokatorven runko-osan motoriset häiriöt). ph-mittaus ja manometria tehdään usein myös ennen refluksitaudin leikkauspäätöstä. Hoito Lääkkeettömän hoidon periaatteet kuvataan taulukossa Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 Taulukko 5. Refluksitaudin lääkkeetön hoito. Sängyn pääpuolen kohottaminen (yölliset oireet) Laihduttaminen, jos BMI 25,0 Vatsaa kiristävien vaatteiden välttäminen Ilta-aterioiden välttäminen (yölliset oireet) Pienten aterioiden syöminen (aterianjälkeiset oireet) Ärsyttävien ruokien välttäminen (sitrushedelmät, väkevät alkoholijuomat, tomaatti, kahvi, sipuli, voimakkaat mausteet, rasvainen tai käristetty ruoka, suklaa, minttu) Tupakoinnin lopettaminen Alkoholin käytön vähentäminen tai lopettaminen Refluksille altistavien lääkkeiden (nitrovalmisteet, kalsiuminsalpaajat, antikolinergit, teofylliinivalmisteet) välttäminen Lääkehoito Potilailla, joille ei ole tehty tähystystä, hoitoa jatketaan 4 8 viikkoa, jos hoitovaste on saavutettu empiirisessä hoitokokeilussa (ks. taulukko 4). Tähystetyllä potilaalla lääkkeen valinnan ja lääkityksen keston määrää erosiivisen esofagiitin vaikeusaste, joka määritellään Los Angeles -luokituksen avulla. Lääkehoidon periaatteet ovat samat potilailla, joilla tähystyslöydös on normaali tai tähystyksessä todetaan lievä erosiivinen esofagiitti (LA-luokitus A B). Ensisijainen lääkevalinta on protonipumpun estäjä (PPI). Ks. taulukko 4. H 2 -salpaajaa voidaan käyttää lyhyinä kuureina tai tarvittaessa, mutta sille kehittyy nopeasti takyfylaksia eli lääkkeen vaikutus heikkenee toistuvassa käytössä nopeasti [123]. Vaikeassa esofagiitissa (LA-luokitus C D) ensisijainen lääke on protonipumpun estäjä (PPI), jota otetaan minuuttia ennen aamiaista 8 12 viikon ajan [124] B. Eri protonipumpun estäjillä ei ole kliinisesti merkittäviä tehoeroja, kun käytetään riittävää annosta [124]. Vaihtoehdot esitetään taulukossa viikon hoidon jälkeen PPI-annosta titrataan pienemmäksi. Tavoitteena on, että refluksitaudin oireita esiintyy korkeintaan kahdesti viikossa. Satunnaisia oireita voidaan hoitaa antasidilla tai alginaatilla [125]. Kahdesti päivässä annostelua (PPI puoli tuntia ennen aamiaista ja päivällistä) käytetään, jos oireet eivät lievity kerran päivässä otettavalla annoksella. Vaikean (asteen C D) refluksiesofagiitin paraneminen on syytä varmistaa seurantatähystyksellä. Vaikeaa erosiivista esofagiittia sairastavat tarvitsevat pysyvän PPI-hoidon (annos yleensä sama kuin alkuvaiheen oireettomuuteen tarvittu annos) tai operatiivisen hoidon (fundoplikaatio). Omepratsolia suositellaan ensisijaiseksi refluksitaudin lääkkeeksi raskauden aikana, koska sen käytöstä on pisin kokemus. Muillakaan PPI-valmisteilla tai H 2 -reseptorisalpaajilla ei ole raportoitu suurentunutta teratogeenisten vaikutusten riskiä [126, 127]. Nykytiedon mukaan protonipumpun estäjien käyttöön raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana ei liity lisääntynyttä sikiön epämuodostumariskiä eikä keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Eniten tutkimustietoa on omepratsolin käytöstä raskauden aikana [128]. Refluksiesofagiitin uusiutumisen esto %:lla potilaista oireet uusiutuvat vuoden kuluessa lääkehoidon lopetuksesta [129]. Refluksitauti on ainakin osalla potilaista krooninen sairaus. Erosiivinen esofagiitti suurentaa kroonisen oireilun todennäköisyyttä [130]. Ei-endoskooppisessa esofagiitissa lääkityksenä on protonipumpun estäjä kerran päivässä tai tarvittaessa. Lievässä esofagiitissa lääkityksenä on protonipumpun estäjä kerran päivässä hoitoannoksella tai hoitoannoksen puolikkaalla (ks. taulukko 4). Lääkitys lopetetaan, kun potilas on oireeton. Vaikeassa esofagiitissa käytetään aina estohoitoa. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä

13 Pitkäaikaisessa estohoidossa protonipumpun estäjät ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja turvallisiksi [131]. Refluksitaudin kirurginen hoito Refluksitaudin leikkauspäätökseen vaikuttavat pääasiassa oireet ja lääkityksen vaikutus niihin. Päätös perustuu seuraaviin seikkoihin: Lääkehoito on jostain syystä epäonnistunut. Mahdollisia epäonnistumisen syitä ovat kieltäytyminen lääkityksestä, elämänlaadun heikkeneminen lääkityksestä huolimatta (esim. vaikea regurgitaatio), jatkuva lääkityksen tarve ja lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset. Esofagiitti jatkuu tai uusiutuu optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta. Taudin komplikaatiot, kuten ahtaumat, haavaumat, ekstraesofageaaliset manifestaatiot (äänen käheys, astma, kiillevauriot, toistuvat keuhkoputkitulehdukset) ja Barrettin ruokatorvi, huomioidaan leikkauspäätöksessä. Antirefluksileikkauksella tai lääkityksellä ei voida poistaa Barrettin ruokatorvea [73, 132, 133]. Dysplasian kehittyminen saattaa vähentyä leikkauksella [133], joskin ruokatorven syöpä voi kehittyä myös leikatuilla [134]. Antirefluksileikkausten tarkka vaikutusmekanismi on epäselvä, mutta sen on arvioitu perustuvan muun muassa palleatyrän korjaukseen ruokatorven vatsaontelossa olevan osan pituuden palauttamiseen ruokatorven mekaaniseen puristukseen ja intraluminaalisen paineen nousuun alasulkijan kohdalla sulkijan relaksaation vähenemiseen ohimenevien alemman sulkijan relaksaatioiden vähenemiseen. Refluksitaudin hoitoon on kehitetty useita erilaisia leikkaustekniikoita. Yleisin niistä on tähystyskirurgisesti tehtävä Nissenin fundoplikaatio (ks. leikkausvideo suosituksen sähköisestä versiosta). Leikkauksessa palleatyrä suljetaan (hiatoplastia) ja mahalaukun fundusosa irrotellaan kiinnikkeistään, käännetään ruokatorven alaosan taitse ja kiinnitetään noin 2 cm korkeaksi mansetiksi ruokatorven ympärille (fundoplikaatio). Muita vaihtoehtoja ovat muun muassa Toupet n fundoplikaatio, jossa fundus kierretään vain osittain ruokatorven ympärille, ja rintaontelon kautta tehtävä korjaus. Kirurgisen hoidon lyhyt- ja pitkäaikaistulokset ovat hyvät ja leikkauskuolleisuus vähäinen [135, 136]. Tavallisimmat komplikaatiot ovat dysfagia, erilaiset ilmavaivat, turvottelu ja ripuli. Närästys ja regurgitaatio paranevat tai vähenevät noin 90 %:lla leikatuista. Tulokset ovat närästyksen ja regurgitaation osalta paremmat kuin happosalpaajalääkityksellä, mutta ilmavaivoja on enemmän kuin lääkkeillä hoidetuilla vuoden seurannassa tulokset ovat edelleen hyvät, joskin % aloittaa happosalpaajalääkityksen uudestaan erilaisten vatsaoireiden vuoksi, vaikka objektiivinen näyttö lääkityksen tarpeesta usein puuttuu. Lasten dyspepsian, refluksitaudin ja helikobakteeri-infektion hoidon erityispiirteitä Lasten toiminnallisen dyspepsian lääkehoidosta on vähän tutkimusnäyttöä, ja siihen liittyy huomattava lumevaikutus (20 60 %) [34]. Ensisijaisena hoitona käytettävien protonipumpun estäjien annossuositukset lapsille luetellaan taulukossa 4. Famotidiinin [34] ja amitriptyliinin [137] teho ei eroa lumeesta. Mahan tyhjenemistä nopeuttavia lääkeaineita (ns. prokineettejä) on käytetty hoidossa jonkin verran. Tulehduskipulääkkeiden käyttöä suositellaan välttämään. Rasvaisten ruokien välttäminen voi myös nopeuttaa mahan tyhjenemistä. Lactobacillus GG:n käyttö ei vähentänyt maha-suolikanavan oireilua dyspepsiaoireisilla lapsipotilailla [138]. Erytromysiinillä ei ole todettu suotuisaa vaikutusta aikuisilla 13 Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 6. Lasten helikobakteeri-infektion lääkehoitoannokset. Lääke Annos Hoitoaika (vrk) omepratsoli 0,5 1 mg/kg (enintään 20 mg) 2/vrk 7 14 lansopratsoli 0,75 mg/kg (enintään 30 mg) 2/vrk 7 14 pantopratsoli 1,2 mg/kg (enintään 40 mg) / vrk 10 amoksisilliini 25 mg/kg (enintään 1 g) 2/vrk 10 metronidatsoli 10 mg/kg 2/vrk 10 klaritromysiini 7,5 mg/kg 2/vrk < 50 kg 500 mg 2 > 50 kg 10 kolloidaalinen vismuttisubsitraatti 8 mg/kg/vrk jaettuna kolmeen annokseen tehdyissä tutkimuksissa [139]. Refluksitaudin osalta happopumpun salpaajat ovat tehokkaita niin imeväisten kuin vanhempienkin lasten GERD:n ja dyspepsian oireiden hoidossa [ ]. Ks. tau- LUKKO 4. Pantopratsolia on tutkittu eniten lapsilla, ja se on osoittautunut turvalliseksi ja tehokkaaksi GERD:n hoidossa sekä imeväisillä että isommilla lapsilla [140, 143]. Pantopratsoli lienee turvallinen ja tehokas GERD:n hoidossa sekä imeväisillä että isommilla lapsilla [141, 143] C, [148]. Esomepratsoli lienee hyvin siedetty ja turvallinen endoskooppisesti todennetun GERD:n hoidossa lapsilla [147, 149] C. Myös H 2 -salpaajia voidaan käyttää GERD:n hoidossa, joskin PPI:t ovat tehokkaampia [145]. Sisapridista ei ole hyötyä GERD:n hoidossa lapsilla [150]. Lapsilla helikobakteeri-infektion ensisijainen lääkehoito kestää 7 14 vuorokauden ajan [151]. Ensisijaisena hoitona käytetään joko PPI:n, amoksisilliinin ja metronidatsolin tai kahden edellisen ja klaritromysiinin yhdistelmää. * Jos viljely on otettu, toimitaan herkkyysmääritysten mukaisesti. * 14 vuorokauden pituisella kolmoishoidolla on joissain tutkimuksissa päästy parempaan hoitotulokseen kuin viikon hoidolla [152]. Taulukossa 6 esitellään lasten helikobakteeri-infektion lääkehoitoannokset. * Länsimaissa amoksisilliinin rinnalla suositaan metronidatsolia, kun taas Etelä- ja Itä-Euroopassa resistenssitilanteen vuoksi edellisiin yhdistetään klaritromysiini. Helikobakteerin häätö onnistuu noin 66 %:lla lapsipotilaista [153]. Hoidon epäonnistuessa suositellaan gastroskopiaa ja bakteeriviljelyä mahdollisen antibioottiresistenssin havaitsemiseksi [23]. Eosinofiiliseen esofagiittiin liittyy usein ruoka-aineallergioita. Hoitona käytetään sekä happopumpun salpaajia että nieltäviä steroideja [122]. Eosinofiilisen esofagiitin hoidossa steroideilla (paikallisesti tai systeemisesti) on oleellinen merkitys. Myös nieltävästä montelukastista on jonkin verran hyötyä eosinofiilisen esofagiittin hoidossa [154]. Seuranta Toiminnallinen dyspepsia ei vaadi rutiininomaista seurantaa. Jos ylävatsavaivainen potilas on saman oireen vuoksi tähystetty lähivuosina ja häneltä otettu histologia on ollut normaali, gastroskopiaa ei yleensä tarvitse uusia [60]. Helikobakteerin häätöhoidon jälkeen ei tarvita seurantaa, jos hoidon päätyttyä sen onnistuminen on asianmukaisesti varmistettu ja tulos on ollut negatiivinen. Orgaanisen dyspepsian seuranta saattaa olla Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä

15 aiheellista joissakin tapauksissa (ventrikkeliulkus, krooninen pankreatiitti, spesifiset suolistotulehdukset ja komplisoitunut refluksitauti). Lasten toiminnallinen dyspepsia ei vaadi seurantaa, kun perusetiologiset selvitykset on tehty. Jos kyseessä on tavanomainen antirefluksileikkaus, postoperatiivisen seurannan lisäksi ei tarvita muuta seurantaa. Dysplasiatapauksien seuranta suunnitellaan yksilöllisesti. Hoidon porrastus Ylävatsavaivat tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Osa orgaanisista dyspepsioista, komplisoitunut refluksitauti ja vaikeahoitoinen helikobakteeri-infektio vaativat erikoissairaanhoitoa tai sen kannanottoa. Erikoissairaanhoidon antamien ohjeiden mukainen seuranta voidaan useimmiten kuitenkin järjestää perusterveydenhuollossa. Alueelliset hoidonporrastusohjeet täydentävät suositusta. Lasten dyspepsia tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Jos tarvitaan tähystystutkimusta esimerkiksi keliakian sulkemiseksi pois, se tehdään erikoissairaanhoidossa. SUOMALAISEN LÄÄKÄRISEURAN DUODECIMIN JA SUOMEN GASTROENTEROLOGIAYHDISTYKSEN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: KRISTER HÖCKERSTEDT, professori Jäsenet: MERJA ASHORN, dosentti, ylilääkäri, lastentautien erikoislääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala MARKKU HEIKKINEN, gastroenterologian dosentti, ylilääkäri KYS ANNA-LIISA KARVONEN, dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri TaY JARI KOSKENPATO, LT, erikoislääkäri, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri HYKS:n gastroenterologian klinikka ja Lääkärikeskus Aava/GastroLääkärit Oy TANJA LAUKKALA, LT, psykiatrian ylilääkäri, Käypä hoito -toimittaja Sotilaslääketieteen keskus SEPPO NIEMELÄ, dosentti, osastonylilääkäri OYS:n medisiininen tulosalue, gastroenterologian osasto MARTIN RASMUSSEN, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri Tampereen kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi TOM SCHEININ, kirurgian professori, ylilääkäri HYKS:n kirurginen sairaala RAIJA SIPILÄ, LT, Käypä hoito -toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim MARKKU VOUTILAINEN, dosentti, johtajaylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 15 Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 Kirjallisuutta 1. Keliakia (online). Käypä hoito -suositus Tulehduskipulääkkeet (online). Käypä hoito -suositus Agréus L ym. Gastroenterology 1995;109: Talley NJ ym. Gastroenterology 1992;102: Choung RS ym. Am J Gastroenterol 2007;102: Dent J ym. Gut 2005;54: Ronkainen J ym. Scand J Gastroenterol 2005;40: Kosunen TU ym. Epidemiol Infect 1997;119: Harvey RF ym. QJM 2002;95: Hyams JS ym. J Pediatr 1996;129: Ashorn M ym. Scand J Gastroenterol 1995;30: Rehnberg- Laiho L ym. Pediatr Infect Dis J 1998;17: Heikkinen M ym. Scand J Gastroenterol 1995;30: Ford AC ym. Clin Gastroenterol Hepatol 2010;8: Zagari RM ym. Gastroenterology 2010;138: Wiklund I ym. Scand J Gastroenterol Suppl 1996;220: Sealock RJ ym. Aliment Pharmacol Ther 2010;32: Saps M ym. J Pediatr 2008;152: Pajala M (b) ym. Aliment Pharmacol Ther 2005;21: Aro P ym. Gastroenterology 2009;137: Pajala M ym. Aliment Pharmacol Ther 2006;24: Depressio (online). Käypä hoito -suositus Friesen CA ym. Dig Dis Sci 2005;50: Tack J ym. Gastroenterology 2004;127: Stanghellini V ym. Gastroenterology 1996;110: Jones MP ym. J Clin Gastroenterol 2004;38: Voutilainen M. Ruokatorvi. Refluksisairaus. Kirjassa: Gastrorenterologia ja hepatologia. Höckerstedt K ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä, Fletcher J ym. Gut 2011;60: Breckan RK ym. Scand J Gastroenterol 2009;44: Nam SY ym. Gastroenterology 2010;139: Savarino E ym. Gut 2009;58: Neumann H ym. Dig Dis 2008;26: Xiao YL ym. Am J Gastroenterol 2010;105: Ammoury RF ym. World J Pediatr 2009;5: Huertas-Ceballos A ym. Cochrane Database Syst Rev 2008;(1):CD World Gastroenterology Organisation. J Clin Gastroenterol 2011;45: Ladabaum U ym. Aliment Pharmacol Ther 2002;16: Spiegel BM ym. Gastroenterology 2002;122: Suomen Syöpärekisteri Rautelin H ym. Ann Med 2004;36: Salomaa-Räsänen A ym. A Screen-and-Treat Approach for Helicobacter pylori Infection: A Population-Based Study in Vammala, Finland 42. Ford AC ym. Helicobacter 2010;15(Suppl 1): Rasmussen M ym. Scand J Gastroenterol 2002;37: Peitz U ym. J Gastroenterol Hepatol 2011;26: Irvani S ym. Minerva Gastroenterol Dietol 2010;56: Leung WK ym. Lancet Oncol 2008;9: van Marrewijk CJ ym. Aliment Pharmacol Ther 2009;30: Voutilainen M ym. Digestion 2000;61: Wallace MB ym. Gut 2001;49: Voutilainen M ym. Dig Liver Dis 2005;37: Vakil N ym. Clin Gastroenterol Hepatol 2009;7: McColl KE ym. BMJ 2002;324: Arents NL ym. Arch Intern Med 2003;163: Lassen AT ym. Gut 2004;53: Heikkinen M (b) ym. Scand J Prim Health Care 2000;18: Moayyedi P ym. JAMA 2006;295: Breslin NP ym. Gut 2000;46: Christie J ym. Gut 1997;41: Gillen D ym. Am J Gastroenterol 1999;94: Oksanen A ym. Scand J Gastroenterol 2008;43: Bowrey DJ ym. Surg Endosc 2006;20: Vakil N ym. Gastroenterology 2006;131: ; quiz Malfertheiner P ym. Gut 2007;56: Talley NJ ym. Gastroenterology 2005;129: Ikenberry SO ym. Gastrointest Endosc 2007;66: Veldhuyzen van Zanten SJ ym. Can J Gastroenterol 2005;19: Scottish Intercollegiate Guidelines Network (SIGN). Dyspepsia. March 2003, ac.uk/pdf/sign68.pdf 68. Talley NJ ym. Am J Gastroenterol 2005;100: Mason JM ym. Aliment Pharmacol Ther 2005;21: Ajankohtaista Lääkärin käsikirjasta. Duodecim 2011;127: Schmidt N ym. Aliment Pharmacol Ther 2005;21: Heikkinen MT ym. Scand J Prim Health Care 1997;15: Eipasch E ym. Springer 2006; Berhane T ym. Scand J Gastroenterol 2006;41: Kraag N ym. Scand J Gastroenterol 1995;30: Arendt R. Fortschr Med 1993;111: Mertens MC ym. J Gastrointest Surg 2010;14: Bates T ym. Br J Surg 1991;78: Ros E ym. Gut 1987;28: Lorusso D ym. Scand J Gastroenterol 2003;38: Peräaho M ym. Suom Lääkäril 2006;61: Koskenpato J ym. Am J Gastroenterol 2001;96: Veldhuyzen van Zanten SJ ym. Am J Gastroenterol 1996;91: Lacy BE ym. Aliment Pharmacol Ther 2012;36: Moayyedi P ym. Cochrane Database Syst Rev 2011;(2):CD Bolling- Sternevald E ym. Scand J Gastroenterol 2002;37: Kinoshita Y ym. Aliment Pharmacol Ther 2005;21(Suppl 2): Soo S ym. Cochrane Database Syst Rev 2011;(2):CD Calvert EL ym. Gastroenterology 2002;123: Hamilton J ym. Gastroenterology 2000;119: van Kerkhoven LA ym. Clin Gastroenterol Hepatol 2008;6:746-52; quiz El-Serag HB ym. Aliment Pharmacol Ther 2004;19: Heikkinen M ym. Scand J Gastroenterol 2002;37: Lindell GH ym. Eur J Gastroenterol Hepatol 1995;7: Reimer C ym. Gastroenterology 2009;137: Moayyedi P ym. BMJ 2000;321: Bornschein J ym. Helicobacter 2009;14(Suppl 1): Vaira D ym. Lancet 1999;354: Vaira D ym. Aliment Pharmacol Ther 2000;14(Suppl 3): Gisbert JP ym. Helicobacter 2004;9: Veijola L ym. World J Gastroenterol 2005;11: Veijola L ym. Helicobacter 2007;12: Mégraud F ym. Clin Microbiol Rev 2007;20: De Francesco V ym. Ann Intern Med 2006;144: Lerang F ym. Scand J Gastroenterol 1998;33: Cutler AF ym. Gastroenterology 1995;109: Graham DY ym. Gut 2010;59: Koivisto TT ym. Aliment Pharmacol Ther 2004;19: Kostamo P ym. Int J Antimicrob Agents 2011;37: Assem M ym. Eur J Intern Med 2010;21: Perez Aldana L ym. Helicobacter 2002;7: Koivisto TT ym. Aliment Pharmacol Ther 2005;21: Huang J ym. Aliment Pharmacol Ther 1999;13: Wenzhen Y ym. Intern Med 2010;49: Saad RJ ym. Am J Gastroenterol 2006;101: Gisbert JP (b) ym. Aliment Pharmacol Ther 2005;21: Arkkila PE ym. Eur J Gastroenterol Hepatol 2005;17: Ford AC ym. Cochrane Database Syst Rev 2006;(2):CD Higuchi K ym. Aliment Pharmacol Ther 2003;17: Aanen MC ym. Aliment Pharmacol Ther 2006;24: de Leone A ym. Dig Liver Dis 2010;42: Furuta GT ym. Gastroenterology 2007;133: Gillen D ym. Best Pract Res Clin Gastroenterol 2001;15: Wang WH ym. World J Gastroenterol 2005;11: Voutilainen M. Duodecim 2010;126: Nava-Ocampo AA ym. Can Fam Physician 2006;52: Garbis H ym. Reprod Toxicol 2005;19: Gill SK ym. Am J Gastroenterol 2009;104:1541-5; quiz 1540, Kahrilas PJ ym. Gastroenterology 2008;135: Kuster E ym. Gut 1994;35: Nissinen M. Duodecim 2011;127: Fuchs KH ym. Springer 2006; Rees JR ym. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD Kauttu TM ym. Eur J Cardiothorac Surg 2011;40:1450-4; discussion Salminen P ym. Ann Thorac Surg 2012;93: Galmiche JP ym. JAMA 2011;305: Saps M ym. Gastroenterology 2009;137: Gawronska A ym. Aliment Pharmacol Ther 2007;25: Arts J ym. Gut 2005;54: Tsou VM ym. Clin Pediatr (Phila) 2006;45: Winter H ym. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2010;50: Lee JH ym. Arch Dis Child 2011;96: Tolia V ym. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2006;42: Kato S ym. J Pediatr 1996;128: See MC ym. Dig Dis Sci 2001;46: Gunasekaran T ym. BMC Gastroenterol 2009;9: Tolia V ym. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2010;51: Ward RM ym. J Clin Pharmacol 2011;51: Gilger MA ym. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2008;46: Maclennan S ym. Cochrane Database Syst Rev 2010;(4):CD Drumm B ym. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000;30: Gatta L ym. Am J Gastroenterol 2009;104: ; quiz Oderda G ym. Helicobacter 2007;12: Friesen CA ym. Clin Pediatr (Phila) 2006;45:143-7 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä

Markku Heikkinen KYS

Markku Heikkinen KYS Ylävatsavaivojen diagnostiikka ja hoito 30.11.2018 Markku Heikkinen KYS Sidonnaisuudet 2016-18: Osallistunut ulkomaisiin lääketehtaan kustantamiin koulutustilaisuuksiin Ferring, MSD, Olympus Lääketehtaiden

Lisätiedot

Skopian indikaatiot Perttu Arkkila

Skopian indikaatiot Perttu Arkkila GPF KEVÄTKOULUTUS 25.5.2018, KALASTAJATORPPA, HELSINKI Skopian indikaatiot Perttu Arkkila HUS, Vatsakeskus Gastroenterologian klinikka Meilahden Kolmiosairaala Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta

Lisätiedot

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen

Lisätiedot

Diagnostiikka Aikuisen helikobakteeri-infektion hoito Refluksitauti... 15

Diagnostiikka Aikuisen helikobakteeri-infektion hoito Refluksitauti... 15 Käypä hoito -suositus 1 (36) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Sisällysluettelo Keskeinen sanoma... 3 Rajaukset... 3 Tavoitteet... 4 Kohderyhmät...

Lisätiedot

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Vatsavaivainen haltuun

Vatsavaivainen haltuun Vatsavaivainen haltn Matti Ristikankare Aplaisylilääkäri, Sisätatien poliklinikka, Laakso MRi 25.5. 2018 1 Vatsavaivainen haltn Reflksioireet Ylävatsavaivat Alavatsa-/ solistovaivat Ym. overlapping etenkin

Lisätiedot

Suomen Refluksi www.refluksi.fi

Suomen Refluksi www.refluksi.fi Suomen Refluksi www.refluksi.fi imeväisikäisten pulauttelu on normaali fysiologinen ilmiö niin kauan kuin siitä ei aiheudu terveydellisiä ongelmia (pahimmillaan 4-6 kuukauden iässä, loppuu yleensä 18 kuukauteen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet

Lisätiedot

Suolioireisen laboratoriotutkimukset

Suolioireisen laboratoriotutkimukset GPF KEVÄTKOULUTUS 25.5.2018, KALASTAJATORPPA, HELSINKI Suolioireisen laboratoriotutkimukset Perttu Arkkila HUS, Vatsakeskus Gastroenterologian klinikka Meilahden Kolmiosairaala Sidonnaisuudet kahden viimeisen

Lisätiedot

Dyspepsialla ymmärretään ylävatsaan painottuvia

Dyspepsialla ymmärretään ylävatsaan painottuvia Katsaus MARTTI FÄRKKILÄ Miten dyspepsiaa tulisi hoitaa? Ylävatsavaivat eli dyspepsia ovat tavallinen oire avoterveydenhuollon vastaanotolla, ja ne ovat haastavia sekä diagnostiikan että hoidon kannalta.

Lisätiedot

Ruokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB

Ruokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB Ruokatorven patologiaa Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB Ruokatorven tauteja Kehitysvirheet Motoriikan häiriöt Ahtaumat Divertikkelit Herniat Esofagiitti Barrett-esofagus

Lisätiedot

ANTIREFLUKSILEIKKAUKSET VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA VUOSINA 1997-2006

ANTIREFLUKSILEIKKAUKSET VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA VUOSINA 1997-2006 ANTIREFLUKSILEIKKAUKSET VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA VUOSINA 1997-2006 Ilkka Korte Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja dosentti Tuomo Rantanen Kesäkuu

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Krooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015

Krooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015 Krooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015 Kiitos kutsusta sidonnaisuudet Lääketehtaiden koulutusalaisuudet MSD, AbboF Lääketehtaiden koulutusmatkat MSD, AbboF, Takeda

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Refluksitaudin toteaminen. Martti Färkkilä

Refluksitaudin toteaminen. Martti Färkkilä Refluksitauti Martti Färkkilä Refluksitaudin diagnoosi pohjautuu oireisiin, lääkehoitovasteeseen, endoskopiaan ja ruokatorven ph-rekisteröintiin, mutta sen toteamiseen ei ole kultaista standardia. Närästys

Lisätiedot

Ruokatorven refluksitauti on yleinen vaiva,

Ruokatorven refluksitauti on yleinen vaiva, Refluksitauti Refluksitaudin lääkehoito Pekka Pikkarainen Ruokatorven refluksitauti on krooninen sairaus, joka huonontaa elämänlaatua. Hoidon tavoitteena on lievittää oireita ja parantaa ruokatorvitulehdus.

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Skopiasta tullut PADvastaus

Skopiasta tullut PADvastaus Skopiasta tllt PADvastas Matti Ristikankare Aplaisylilääkäri, Sisätatien poliklinikka, Laakso MRi 25.5.2018 1 Sidonnaisdet Päätoimi: Aplaisylilääkäri, Sosiaali- ja Terveystoimiala, Helsingin kapnki, sisätatien

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Vatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi

Vatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi Vatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi Rintaa polttaa! sydän n vai ruoansulatuselimet? kirurgille vai sisätautil tautilääkärille? Rintaa polttaa! Jos ruumiillisessa tai henkisessä rasituksessa sisätautil

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Refluksitauti hyvänlaatuinen mutta kallis sairaus

Refluksitauti hyvänlaatuinen mutta kallis sairaus Markku Voutilainen KATSAUS Refluksitauti hyvänlaatuinen mutta kallis sairaus Kolmanneksella aikuisikäisistä on ruokatorven refluksitaudin (GERD) oireita, ja taudin ilmaantuvuus vuosittain on 5 : 1 000.

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Endoskooppinen arvio Japanilainen monikeskustutkimus, 275 potilasta Kromoendoskopia

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Helicobacter pylori infek.o. H.pylori- infek.on riskitekijöitä. Ikäkohor[- ilmiö Vammalassa n=

Helicobacter pylori infek.o. H.pylori- infek.on riskitekijöitä. Ikäkohor[- ilmiö Vammalassa n= Krooniset infektiot:helicobacter pylori Hilpi Rautelin 7.9.2012 Helicobacter pylori infek.o Infek.on prevalenssi on nopeas. vähentynyt (myös) Suomessa Uusi eurooppalainen suositus: Management of Helicobacter

Lisätiedot

Biohitin GastroPanel-keksintö

Biohitin GastroPanel-keksintö Shanghaissa 15. - 16. syyskuuta, 2006 pidetyn Gastritis Consensus Workshop in osanottajia. Eturivissä oikealta viidentenä työryhmän puheenjohtaja, mm. Kiinan terveysministeriössä toimiva professori Shu-Dong

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta. Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,

Lisätiedot

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 29.9.2017 Alueellinen koulutus Yleistä suoliston mikrobistosta Noin 1000 bakteerilajia

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Toiminnalliset vatsavaivat

Toiminnalliset vatsavaivat Markku Hillilä NÄIN HOIDAN Toiminnalliset vatsavaivat Toiminnalliset vatsavaivat ovat yleisiä perusterveydenhuollon ongelmia. Tavallisimpia niistä ovat ärtyvän suolen oireyhtymä, toiminnallinen dyspepsia,

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

BIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys

BIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys BIOHIT OYJ globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys 1 Biohit lyhyesti Biohit Oyj on globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys. Biohitin missio on "Innovating

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Pioglitazone Actavis

Pioglitazone Actavis Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje

Lisätiedot

Suolistosairauksien laaja kirjo

Suolistosairauksien laaja kirjo Suolistosairauksien laaja kirjo Yhä yleisempien suolistosairauksien, Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen, lisäksi puhutaan myös mikroskooppisesta koliitista, lyhytsuolisyndroomasta ja kloridiripulista.

Lisätiedot

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire!

Lisätiedot

Nexium. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nexium. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Nexium Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ruokatorven refluksitauti Sairauden kuvaus Ruokatorven

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Toiminnalliset vatsavaivat - potilaan kohtaaminen

Toiminnalliset vatsavaivat - potilaan kohtaaminen Toiminnalliset vatsavaivat - potilaan kohtaaminen Markku Hillilä Sisätautien ja gastroenterologian el. HUS Vatsakeskus Yleislääkäripäivät 2016 SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 2 VUODEN

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus. Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus

Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus. Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus Näyttöön perustuva lääketiede Näyttöön perustuva lääketiede (engl. evidence-based

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Lataa Herkän vatsan valinnat - Reijo Laatikainen. Lataa

Lataa Herkän vatsan valinnat - Reijo Laatikainen. Lataa Lataa Herkän vatsan valinnat - Reijo Laatikainen Lataa Kirjailija: Reijo Laatikainen ISBN: 9789522882615 Sivumäärä: 126 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.94 Mb Lähes miljoona suomalaista kärsii herkästä

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka ja hoito

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka ja hoito Käypä hoito -suositus Helikobakteeri-infektion diagnostiikka ja hoito Tavoitteet Tällä suosituksellä pyritään luomaan yhtenäinen käytäntö helikobakteeri-infektion diagnostiikalle ja hoidolle, edistämään

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää

Lisätiedot

Koska refluksitaudin todellisia syitä ei täysin

Koska refluksitaudin todellisia syitä ei täysin Refluksitauti Tuula Kiviluoto Refluksitaudin primaarihoito ovat elämäntapaohjeet ja lääkitys. Vain osa potilaista tarvitsee leikkausta. Hyvä leikkaustulos edellyttää potilaiden huolellista valintaa ja

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Runsaat kuukautiset Käypä hoito Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Vatsakivut, niin äkilliset kuin toistuvat, ovat

Vatsakivut, niin äkilliset kuin toistuvat, ovat KATSAUS Erkki Savilahti ja Markku Mäki Toistuvat vatsakivut vaivaavat jopa yhtä kymmenestä kouluikäisestä lapsesta. Parantuneet tutkimusmenetelmät, ennen kaikkea suoliston ylä- ja alaosan tähystykset,

Lisätiedot

Toistuvia vatsakipuja esiintyy yleisimmin

Toistuvia vatsakipuja esiintyy yleisimmin Mitä lapselle kuuluu? Miksi lapsen vatsaan koskee? Merja Ashorn Toistuvat vatsakivut ovat yleinen vaiva erityisesti kouluikäisillä lapsilla. Oireiden taustalta löytyy harvoin mitään vakavaa sairautta,

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Ravitsemus- kaikkien asia

Ravitsemus- kaikkien asia Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys

Lisätiedot

Infektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa

Infektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa Terveysakatemia Tartuntataudit ja rokotehuolto Alustus: Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä Oulu 24.8.2010 Ville Valtonen Professori, ylilääkäri HYKS, Infektiosairauksien klinikka, Medisiininen tulosyksikkö,

Lisätiedot

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Kosteus- homevauriopotilas. Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan

Kosteus- homevauriopotilas. Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan Kosteus- homevauriopotilas Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 27.1.2016 Perustuu

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Vajaaravitsemuksen hoito

Vajaaravitsemuksen hoito Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja

Lisätiedot