Lausunto Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL2019 luonnoksesta sekä sen vaikutustenarviontiselostuksesta

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Lausunto Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL2019 luonnoksesta sekä sen vaikutustenarviontiselostuksesta 572/ /2018 MHS Tiivistelmä MAL suunnitelman tavoitteet kattavat hyvin seudun haasteet ja ovat linjassa Uusimaa-kaava 2050 kanssa. Suunnitelmilla on sisältönsä puolesta paljon yhteistä, mutta myös merkittäviä eroja mm. suunnittelun aikajänteen, aihealueiden, käsittelytapojen ja juridisen sitovuuden osalta. Asian yksityiskohtainen selostus MAL suunnitelman ensisijaiset vyöhykkeet ja Uusimaa-kaavan kasvun ohjaamisen merkinnät ovat pääosin linjassa keskenään, samoin kuin MAL2019-suunnitelman liikennejärjestelmäosuus ja Uusimaa-kaavan 2050 liikenneosuus. Uudenmaan liitto ehdottaa seuraavia muutoksia MAL2019-suunnitelmaan: Uuteen liikenneinvestointiin kytkeytyville ensisijaisille vyöhykkeille annetaan sitova ohje alueen toteuttamiseksi joukkoliikenteen vaatimalla tehokkuudella tai vyöhykkeitä supistetaan ottaen huomioon joukkoliikenteen vaikutusalueet ja väestöennusteet kullakin vyöhykkeellä. MAL2019 -suunnitelman bussiliikenteen kehittämistoimenpiteissä otetaan huomioon myös valtakunnallisen ja seudullisen bussiliikenteen tarpeet. Luonnon ja kulttuuriympäristön arvojen asettamat reunaehdot maankäytön kehittämiselle ja tiivistämiselle, viheralueiden merkitys hiilinieluina ja kestävän energian tuotannon alueiden mahdollistaminen tuodaan suunnitelmassa voimakkaammin esiin. Johdanto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on pyytänyt lausuntoa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL2019 -luonnoksesta sekä sen vaikutustenarviointiselostuksesta. Suunnitelmaluonnos muodostaa kokonaisuutena yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta, asumisesta ja liikennejärjestelmästä. Suunnitelmassa tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Velvoittavaksi tavoitetasoksi on asetettu vähintään 50% liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetasojen avulla on seurattu suunnitelmaratkaisujen ja toimenpiteiden riittävyyttä. Asetetut tavoitteet saavutetaan monipuolisella, tehokkaalla ja konkreettisella kokonaisuudella. Suunnitelman pääsisältö on:

2 Seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille Seudulle rakennetaan vuosittain n uutta asuntoa ja asuntokannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat panostukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti Päästöjä vähennetään useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, mm. tiemaksuilla sekä ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi uudistaen. Suunnitelmassa on osoitettu konkreettiset toimet, joilla tavoitteisiin päästään 2030 mennessä. Näitä ovat muun muassa seudullisesti määritellyt maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, kuntakohtaiset asuntorakentamisennusteet ja asemakaavatavoitteet sekä ennen vuotta 2030 aloitettavat liikennehankkeet ja -toimenpiteet. Luonnoksen toimenpiteillä Helsingin seutu kasvaa kestävästi ja vähentää päästöjä tehokkaasti. Lähes kaikki suunnitelmalle vuodelle 2030 asetetut tavoitetasot saavutetaan. Asian taustat MAL2019-suunnitelma on seudun lakisääteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sitä koskee viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (200/2005) ja asetuksessa (347/2005) tarkoitettu velvoite laatia suunnitelmasta ympäristöarviointi. Keväällä 2019 valmistuvan MAL suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimus valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. Ehdotus lausunnoksi MAL2019-suunnitelmaa on laadittu tiiviissä yhteistyössä Uusimaa-kaava 2050 eli uuden maakuntakaavatyön valmistelun kanssa. MAL2019-suunnitelman liikennejärjestelmäosuus on Uusimaa-kaavan liikenneratkaisujen lähtökohta Helsingin seudulla, mistä johtuen Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL2019-suunnitelman yhteensovittaminen on nähty tärkeäksi. Uudenmaan liitossa laaditaan liikennejärjestelmäsuunnitelmat Länsi- ja Itä-Uudenmaan osalta osana maakuntakaavaprosessia. Uudenmaan liitto toivoo vastaavanlaisen hyvän yhteistyön jatkuvan myös tulevaisuudessa. MAL2019-työllä ja Uusimaa-kaavalla on keskenään erilaiset aikaperspektiivit, sisällöt, rajaukset ja roolit. Erilaisten sisältöjensä ja rooliensa takia näillä kahdella seudullisella suunnitelmalla on paitsi paljon yhteistä myös eroavaisuuksia. Uudenmaan liitto näkee nämä eroavaisuudet suurimmaksi osaksi maakuntakaavan yleispiirteisen mittakaavan tarkentumisena yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, mutta esittää, että suunnitelmaluonnokseen ja sen vaikutusten arviointiin tehtäisiin vielä seuraavassa esitettyjä tarkennuksia ja muutoksia. Tavoitteet MAL-suunnitelman tavoitteet kattavat hyvin seudun haasteet ja ovat

3 linjassa valmisteilla olevan Uusimaa-kaava 2050 kanssa. Päästöjen vähentämisen ottaminen suunnitelman määrääväksi tavoitteeksi on rohkea ja ilahduttava avaus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maankäytön sijoittamisen periaate kasvun ohjaamisesta nykyiseen rakenteeseen ja kestävän liikkumisen kannalta kilpailukykyisille alueille on yhdensuuntainen Uusimaa-kaavan kestävän kasvun ohjaamisen periaatteiden kanssa. MAL-suunnitelmassa on painotettu päästövähennyksiä liikenteessä ja siihen vaikuttavia liikenteen ratkaisuita. MAL suunnitelman runkona ja oleellisena perustana on kuitenkin asuntotuotannon lisääminen Helsingin seudulla. Asuntorakentamisella on liikenteen ohella merkitystä päästöjen syntymiseen, minkä vuoksi MAL-suunnitelmassa olisi hyvä huomioida paremmin seikkoja, joilla asuntorakentamisen päästöjä voidaan vähentää. Samoin kestävillä energiaratkaisuilla ja hiilinielujen säilyttämisellä on suuri merkitys Uudenmaan ilmastopäästöjen vähentämisessä. Uudenmaan liitto kiittää uudenlaista prosessia vaikutusten arvioimiseksi: vaikutusten arviointi on ollut kiinteä ja vaikuttava osa suunnitelman laadintaa ja sen avulla on saatu vietyä suunnitelmaa järjestelmällisesti kohti tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista kuvaavat mittarit ovat konkreettisia ja selkeitä. Kasvun ohjaaminen Uusimaa-kaavan taajamarakenne ja MAL suunnitelman maankäytön vyöhykkeet ovat pääosin samansuuntaiset painopisteiltään, mutta poikkeavat myös joiltain osin toisistaan. Eroavaisuudet liittyvät suunnitelmien aikaperspektiivien eroihin, mutta myös vyöhykkeiden osoittamisen kriteerien eroihin sekä suunnitelmien mittakaavaeroihin. Suurimmat eroavaisuudet ovat Espoossa, Kirkkonummella, Vihdissä ja Sipoossa. Eroja maankäytön vyöhykkeiden rajauksissa voidaan pitää maakuntakaavan yleispiirteisten vyöhykkeiden tarkentumisena yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa. MAL suunnitelmassa esitetään maankäytön ensisijaiset vyöhykkeet, jotka koostuvat hyvän kestävän saavutettavuuden alueista ja kuntien keskustoista. Tavoitteena on, että seudun asuntotuotannosta vähintään 90 % sijoittuu ensisijaisille vyöhykkeille. MAL-suunnittelu tukee samalla palveluiden ja työpaikkojen kehittämisen edellytyksiä kestävästi saavutettavilla alueilla Uusimaa-kaavan tavoitteiden kanssa yhdenmukaisesti. Uusimaa-kaavaan ei sisälly määrällisiä tavoitteita kasvun ohjaamiselle. MAL-suunnitelman periaate pitkällä tähtäimellä avattavien uusien alueiden kytkemisestä alueen edellytyksenä olevaan raideinvestointiin ja sitä kautta uusien autoriippuvaisten alueiden syntymisen ehkäisy on kannatettava idea. Uudenmaan liitto huomauttaa kuitenkin, että MAL-suunnitelman uuteen liikenneinvestointiin kytkeytyvät ensisijaiset vyöhykkeet ovat niin laajoja, että ne mahdollistavat aluerakenteen toteutumisen vyöhykkeillä niin väljänä, ettei rakenteesta välttämättä synny tarpeeksi tiivistä kannattavan tai houkuttelevan joukkoliikenteen järjestämisen

4 näkökulmasta. Tällöin on riskinä, että kyseiset vyöhykkeet jäävät kuitenkin yksityisautoilun varaan, jolloin myös ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Maakuntakaavassa uudet raideliikenteeseen tukeutuvat taajamavyöhykkeet ovat pääosin suppeampia ja perustuvat raskaan raideliikenteen ratkaisuihin, kun taas MAL-suunnitelmassa tukeudutaan yleisemmin joukkoliikenteeseen paikallisemmalla tasolla. Liitto ehdottaakin, että kyseisille vyöhykkeille annettaisiin sitova ohje alueen toteuttamiseksi joukkoliikenteen vaatimalla tehokkuudella, tai vyöhykkeitä supistettaisiin ottaen huomioon joukkoliikenteen vaikutusalueet ja väestöennusteet kullakin vyöhykkeellä. Joukkoliikenne MAL2019 -suunnitelmaluonnoksessa on mukana junaliikenteen raiteiden rakentamiseen tai parantamiseen liittyvistä hankkeista Espoon kaupunkirata, Pasila-Riihimäki 2. vaihe ja Pisara-radan aloitus vuoteen 2030 mennessä sekä vuoden 2030 jälkeen Kerava-Nikkilä-radan ottaminen henkilöliikennekäyttöön, Lentorata ja Espoo-Salo-rata. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että MAL2019-suunnitelmaan on otettu mukaan myös valtakunnallisen ja maakunnallisen junaliikenteen kehittämiseksi tarvittavat MAL-suunnittelualueella olevat hankkeet. Hankkeet vastaavat Uusimaa-kaava 2050:ssä esitettäviä uusia tai parannettavia ratayhteyksiä. Uudenmaan liitto pitää hyvänä Kerava-Nikkilä radan henkilöliikenteen aloittamisen sitomista maankäytön kehittymiseen. Tämä vastaa myös Uusimaa-kaavan ajatusta maankäytön ja liikenteen kytkennästä toisiinsa. Uudenmaan liitto tarkastelee bussiliikennettä pääasiassa valtakunnallisesta, maakunnallisesta ja seudullisesta näkökulmasta. Tällöin korostuvat sujuvat yhteydet seudun ytimeen, sujuvat vaihdot päätulosuunnista HSL-liikenteeseen ja liityntäpysäköinnin mahdollistaminen. Uudenmaan liitto ehdottaa valtakunnallisen ja pitkämatkaisen seudullisen bussiliikenteen näkökulmasta MAL2019-suunnitelmaan seuraavia tarkennuksia: Vt 4 ja Vt 7 liittymäalueen parantaminen on Sipoon ja Porvoon suunnan bussiliikenteen kehittämisen ja sujuvuuden säilyttämisen kannalta tärkeä kärkihanke. Hanke on MAL2019-suunnitelmassa sidottu Malmin lentokenttäalueen maankäytön kehittämiseksi tarvittaviin liikenneyhteyksiin. Uudenmaan liitto pitää hanketta tärkeänä ja tarpeellisena myös ilman Malmin lentokenttäalueen rakentamista ja toivoo, että hanke voitaisiin nimetä ja ryhmitellä suunnitelmassa siten, että bussiliikenteen tarpeet tuodaan vahvemmin esiin. MAL2019 -suunnitelmassa Tehot irti nykysysteemistä -osan toimenpiteenä on Helsingin seudun bussiliikenteen kehittämisohjelman laatiminen. Suunnitelmaa laadittaessa yhtenä näkökulmana tulisi pitää myös seudullisen ja valtakunnallisen bussiliikenteen tarpeita alueella. Toimenpidekorttiin Joukkoliikenteen vaihtojen ja solmupaikkojen parantaminen toivotaan lisättävän maininta siitä, että myös pitkämatkaisen joukkoliikenteen ja HSL-liikenteen välisiin vaihtoihin kiinnitettäisiin erityistä huomiota niissä solmupaikoissa, jotka ovat seudullisen merkityksen lisäksi myös valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä joukkoliikenteen vaihtopaikkoja.

5 Uudenmaan liitto on Uusimaa-kaava 2050:ssä tunnistanut seudullisesti merkittävien joukkoliikennekäytävien ja HSL-alueen runkojoukkoliikenteen välisiä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä vaihtopaikkoja. Ne sijaitsevat osittain eri paikoissa kuin seudun sisäiset vaihtopaikat ja palvelevat osittain eri tarkoitusta. Jotta kaavassa esitettävät vaihtopaikat nämä eivät menisi sekaisin HSL-alueen sisäisten vaihtopaikkojen ja solmupisteiden kanssa, aikoo Uudenmaan liitto tarkentaa kaava-aineistoa siten, että kaavan vaihtopaikkoja kutsutaan maakunnallisesti merkittäviksi vaihtopaikoiksi ja termiä joukkoliikenteen solmupiste tai solmupaikka ei käytetä muussa merkityksessä kuin HSL sitä käyttää. Joukkoliikenteen liikennöitsijät ovat useissa yhteyksissä nostaneet lippujärjestelmien yhteensopimattomuuden yhdeksi merkittävimmistä joukkoliikenteen kilpailukykyä heikentävistä tekijöistä. Työmatkaliikenteen kannalta on tärkeää, että seudulla olisi mahdollista ostaa koko alueella kelpaava kausilippu. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että HSL edistää osaltaan aktiivisesti lippujärjestelmien yhteentoimivuutta koko seudulla. Asian on tärkeä olla osana MAL2019 -suunnitelmaa. Tavaraliikenne MAL2019 -suunnitelmassa periaatteena on kehittää tieliikenneverkkoa tavara- ja joukkoliikenne edellä. Periaate ja sen edellyttämät toimenpiteet vastaavat hyvin Uusimaa-kaava 2050 tieliikenneverkon kehittämisen periaatteita ja kaavassa esitettyjä yhteyksiä. Uudenmaan liitto pitää hyvänä, että seudun toimijoiden kanssa yhteistyössä tehty selvitys Pääkaupunkiseudun tie- ja katuverkon jäsentely on otettu mukaan MAL2019 -suunnitelmaan. Näin suunnitelma saa sille kuuluvan painoarvon ja tulee kiinteäksi osaksi seudun liikennejärjestelmäsuunnittelua. Raskaan liikenteen palvelualueiden puutteet erityisesti Kehä III vyöhykkeellä ovat jo pitkään olleet vaikea kysymys, joka tulisi ratkaista seudullisesti. On hyvä, että asia on mukana MAL-suunnitelmassa, mutta alueiden toteutumiseen tulisi saada suunnitelman lisäksi voimakkaampi ohjaus ja tuki. Uudenmaan liitto esittää harkittavaksi raskaan liikenteen palvelualueiden mukaan ottamista MAL-sopimukseen. Viherrakenne sekä luonnon ja kulttuuriympäristöjen arvot MAL2019 suunnitelmaluonnoksessa ei esitetä seudun viherrakennetta tai kulttuuriympäristöjä, mutta niihin liittyviä näkökulmia on sivuttu tavoitteita toteuttavien kärkikeinojen yhteydessä ja etenkin osana vaikutusten arviointia. On hyvä, että ympäristön arvojen ominaispiirteiden asettamat reunaehdot maankäytön kehittämiselle pyritään nostamaan esille myös MAL-suunnittelussa. Tätä on tarpeen korostaa vahvemmin suunnitelman toteuttamisessa. MAL-suunnitelmassa esitetyt ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet sisältävät mm. maakuntakaavassa osoitettuja suojelu- ja virkistysalueita sekä näitä yhdistäviä viheryhteyksiä sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

6 merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Näiden ympäristön arvojen ja ominaispiirteiden turvaaminen yksityiskohtaisemmassa MRL:n mukaisessa maankäytön suunnittelussa on erittäin tärkeää asukkaiden hyvinvoinnin, luontoarvojen ja seudun vetovoimaisuuden edistämiseksi. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu alueita, joissa asutuksen tiivistyminen voi aiheuttaa haasteita luonnon, maiseman ja rakennetun ympäristön arvojen säilymiselle. Uudenmaan liitto katsoo, että vaikka eri tavoitteiden välillä joudutaan tekemään arvovalintoja, voidaan maankäytön tiivistäminen sekä ympäristön arvot ja ominaispiirteet yhteensovittaa hyvällä suunnittelulla. Alueidenkäyttöä tehostettaessa on katsottava yksittäisten alueiden lisäksi laajempia kasvuvyöhykkeitä. On myös hyväksyttävä se, että näiden arvojen ja ominaispiirteiden turvaamiseksi voidaan täydennysrakentamisessa joutua tinkimään rakentamistehokkuudesta. Uudenmaan liitto ehdottaakin, että luonnon ja kulttuuriympäristön arvojen asettamat reunaehdot maankäytön kehittämiselle ja tiivistämiselle, viheralueiden merkitys hiilinieluina ja kestävän energian tuotannon alueiden mahdollistaminen tuodaan suunnitelmassa voimakkaammin esiin. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan seuraavasti: Tavoitteet -kohdan viimeiseksi kappaleeksi lisätään: Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että tieliikenteen hinnoittelun käyttöönoton vaikutusten arviointi tehdään huolella tunnistaen Helsingin seudun monimuotoisuus, ihmisten erilaiset liikkumistarpeet ja erilaiset mahdollisuudet hyödyntää joukkoliikennettä, jotta maksuista ei muodostu kohtuuttomia alueen asukkaille. Joukkoliikenne -kohdan ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään kohdat: Edistetään Espoo-Salo -oikoradan / Länsiradan yleissuunnittelua ja valmiutta sen toteuttamiseksi jo ennen vuotta Uudenmaan liitto kehottaa myös selvittämään ERTMS European Rail Transport Management System -järjestelmän uudistamisen aikataulun ja kustannukset. Keskustelun aikana Markku Markkula Jukka Ihanuksen kannattamana esitti, että 1. MAL-suunnitelmaa tulee tarkistaa siten, että se edistää koko MAL-alueen tasapainoista kehittämistä myös ympäristöystävällistä ja ilmastomuutosta hillitsevää pientalorakentamista mahdollistaen kiinteästi kytkeytyneenä joukkoliikenteen kehittämiseen

7 2. MAL-suunnitelman alueella pitää mahdollistaa myös tehokkaiden kylämäisten pientaloalueiden rakentuminen siten, että niille saadaan tehokas palvelutarjonta ja tehokkaat joukkoliikenneyhteydet sähköbussien ja pikaraitiotieverkoston avulla 3. Sähköbussien käytön nopea lisääminen tulee ottaa yhdeksi MAL-suunnitelman periaatteeksi. Erityisesti tulee niitä käyttää runkobusseina etenkin ensisijaisten vyöhykkeiden määrittelyssä houkutellen joukkoliikenteen käyttöön. MAL-suunnitelmaan tulee sisällyttää tarkastelu alueista, joilla kestävän liikkumisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän välineenä voidaan käyttää sähköbusseja hyväksi siirtymävaiheena pikaraitiotieverkoston rakentamiselle. Koska oli tehty kannatettuja muutosehdotuksia, puheenjohtaja totesi, että niistä on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että ensimmäiseksi äänestetään Markkulan 1. ehdotuksesta ja toiseksi 2. ja 3. ehdotuksesta yhdessä äänestystavaksi, että pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Markkulan esityksiä kannattavat EI. Äänestysjärjestys ja äänestystapa hyväksyttiin yksimielisesti. Ensimmäisessä äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 6 JAA-ääntä (Hopsu, Oskala, Taipale, Launiala, Juurikkala, Kiljunen), 8 EI-ääntä (Markkula, Karhuvaara, Ihanus, Meri, Pahlman, Heijnsbroek-Wirén, Lompolo, Salonen). Toisessa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 7 JAA-ääntä (Hopsu, Oskala, Taipale, Pahlman, Launiala, Juurikkala, Kiljunen), 7 EI-ääntä (Markkula, Karhuvaara, Ihanus, Meri, Heijnsbroek-Wirén, Lompolo, Salonen). Puheenjohtaja totesi, että Markkulan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi molemmissa äänestyksissä, toisessa äänestyksessä puheenjohtajan ääni ratkaisi. Nämä lisätään lausuntoehdotuksen Tavoitteet -kohdan loppuun. Päätös: Maakuntahallitus päätti hyväksyä edellä esitetyn lausuntoehdotuksen tarkistettuna sekä maakuntajohtajan muutosehdotuksella että äänestystuloksilla tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Päätösote: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)