Lausunto Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL2019 luonnoksesta sekä sen vaikutustenarviontiselostuksesta

Transkriptio

1 Lausunto 1 (5) / /2018 Maakuntahallitus HSL Helsingin seudun liikenne PL HSL hsl@hsl.fi 59/ /2017 Lausunto Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL2019 luonnoksesta sekä sen vaikutustenarviontiselostuksesta MAL2019-suunnitelmaa on laadittu tiiviissä yhteistyössä Uusimaa-kaava 2050 eli uuden maakuntakaavatyön valmistelun kanssa. MAL2019- suunnitelman liikennejärjestelmäosuus on Uusimaa-kaavan liikenneratkaisujen lähtökohta Helsingin seudulla, mistä johtuen Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL2019-suunnitelman yhteensovittaminen on nähty tärkeäksi. Uudenmaan liitossa laaditaan liikennejärjestelmäsuunnitelmat Länsi- ja Itä-Uudenmaan osalta osana maakuntakaavaprosessia. Uudenmaan liitto toivoo vastaavanlaisen hyvän yhteistyön jatkuvan myös tulevaisuudessa. MAL2019-työllä ja Uusimaa-kaavalla on keskenään erilaiset aikaperspektiivit, sisällöt, rajaukset ja roolit. Erilaisten sisältöjensä ja rooliensa takia näillä kahdella seudullisella suunnitelmalla on paitsi paljon yhteistä myös eroavaisuuksia. Uudenmaan liitto näkee nämä eroavaisuudet suurimmaksi osaksi maakuntakaavan yleispiirteisen mittakaavan tarkentumisena yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, mutta esittää, että suunnitelmaluonnokseen ja sen vaikutusten arviointiin tehtäisiin vielä seuraavassa esitettyjä tarkennuksia ja muutoksia. Tavoitteet MAL-suunnitelman tavoitteet kattavat hyvin seudun haasteet ja ovat linjassa valmisteilla olevan Uusimaa-kaava 2050 kanssa. Päästöjen vähentämisen ottaminen suunnitelman määrääväksi tavoitteeksi on rohkea ja ilahduttava avaus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maankäytön sijoittamisen periaate kasvun ohjaamisesta nykyiseen rakenteeseen ja kestävän liikkumisen kannalta kilpailukykyisille alueille on yhdensuuntainen Uusimaa-kaavan kestävän kasvun ohjaamisen periaatteiden kanssa.

2 2 (5) MAL-suunnitelmassa on painotettu päästövähennyksiä liikenteessä ja siihen vaikuttavia liikenteen ratkaisuita. MAL suunnitelman runkona ja oleellisena perustana on kuitenkin asuntotuotannon lisääminen Helsingin seudulla. Asuntorakentamisella on liikenteen ohella merkitystä päästöjen syntymiseen, minkä vuoksi MAL-suunnitelmassa olisi hyvä huomioida paremmin seikkoja, joilla asuntorakentamisen päästöjä voidaan vähentää. Samoin kestävillä energiaratkaisuilla ja hiilinielujen säilyttämisellä on suuri merkitys Uudenmaan ilmastopäästöjen vähentämisessä. Uudenmaan liitto kiittää uudenlaista prosessia vaikutusten arvioimiseksi: vaikutusten arviointi on ollut kiinteä ja vaikuttava osa suunnitelman laadintaa ja sen avulla on saatu vietyä suunnitelmaa järjestelmällisesti kohti tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista kuvaavat mittarit ovat konkreettisia ja selkeitä. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että tieliikenteen hinnoittelun käyttöönoton vaikutusten arviointi tehdään huolella tunnistaen Helsingin seudun monimuotoisuus, ihmisten erilaiset liikkumistarpeet ja erilaiset mahdollisuudet hyödyntää joukkoliikennettä, jotta maksuista ei muodostu kohtuuttomia alueen asukkaille. (lisäys mhs ) MAL-suunnitelmaa tulee tarkistaa siten, että se edistää koko MAL-alueen tasapainoista kehittämistä myös ympäristöystävällistä ja ilmastomuutosta hillitsevää pientalorakentamista mahdollistaen kiinteästi kytkeytyneenä joukkoliikenteen kehittämiseen (lisäys mhs ) MAL-suunnitelman alueella pitää mahdollistaa myös tehokkaiden kylämäisten pientaloalueiden rakentuminen siten, että niille saadaan tehokas palvelutarjonta ja tehokkaat joukkoliikenneyhteydet sähköbussien ja pikaraitiotieverkoston avulla (lisäys mhs ) Sähköbussien käytön nopea lisääminen tulee ottaa yhdeksi MALsuunnitelman periaatteeksi. Erityisesti tulee niitä käyttää runkobusseina etenkin ensisijaisten vyöhykkeiden määrittelyssä houkutellen joukkoliikenteen käyttöön. MAL-suunnitelmaan tulee sisällyttää tarkastelu alueista, joilla kestävän liikkumisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän välineenä voidaan käyttää sähköbusseja hyväksi siirtymävaiheena pikaraitiotieverkoston rakentamiselle. (lisäys mhs ) Kasvun ohjaaminen Uusimaa-kaavan taajamarakenne ja MAL suunnitelman maankäytön vyöhykkeet ovat pääosin samansuuntaiset painopisteiltään, mutta poikkeavat myös joiltain osin toisistaan. Eroavaisuudet liittyvät suunnitelmien aikaperspektiivien eroihin, mutta myös vyöhykkeiden osoittamisen kriteerien eroihin sekä suunnitelmien mittakaavaeroihin. Suurimmat eroavaisuudet ovat Espoossa, Kirkkonummella, Vihdissä ja Sipoossa. Eroja maankäytön vyöhykkeiden rajauksissa voidaan pitää maakuntakaavan yleispiirteisten vyöhykkeiden tarkentumisena yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa. MAL suunnitelmassa esitetään maankäytön ensisijaiset vyöhykkeet, jotka koostuvat hyvän kestävän saavutettavuuden alueista ja kuntien keskustoista. Tavoitteena on, että seudun asuntotuotannosta vähintään 90 % sijoittuu ensisijaisille vyöhykkeille. MAL-suunnittelu tukee samalla palveluiden ja työpaikkojen kehittämisen edellytyksiä kestävästi saavutettavilla alueilla Uusimaa-kaavan tavoitteiden kanssa yhdenmukaisesti. Uusimaa-kaavaan ei sisälly määrällisiä tavoitteita kasvun

3 3 (5) ohjaamiselle. MAL-suunnitelman periaate pitkällä tähtäimellä avattavien uusien alueiden kytkemisestä alueen edellytyksenä olevaan raideinvestointiin ja sitä kautta uusien autoriippuvaisten alueiden syntymisen ehkäisy on kannatettava idea. Uudenmaan liitto huomauttaa kuitenkin, että MAL-suunnitelman uuteen liikenneinvestointiin kytkeytyvät ensisijaiset vyöhykkeet ovat niin laajoja, että ne mahdollistavat aluerakenteen toteutumisen vyöhykkeillä niin väljänä, ettei rakenteesta välttämättä synny tarpeeksi tiivistä kannattavan tai houkuttelevan joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta. Tällöin on riskinä, että kyseiset vyöhykkeet jäävät kuitenkin yksityisautoilun varaan, jolloin myös ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Maakuntakaavassa uudet raideliikenteeseen tukeutuvat taajamavyöhykkeet ovat pääosin suppeampia ja perustuvat raskaan raideliikenteen ratkaisuihin, kun taas MALsuunnitelmassa tukeudutaan yleisemmin joukkoliikenteeseen paikallisemmalla tasolla. Liitto ehdottaakin, että kyseisille vyöhykkeille annettaisiin sitova ohje alueen toteuttamiseksi joukkoliikenteen vaatimalla tehokkuudella, tai vyöhykkeitä supistettaisiin ottaen huomioon joukkoliikenteen vaikutusalueet ja väestöennusteet kullakin vyöhykkeellä. Joukkoliikenne MAL2019 -suunnitelmaluonnoksessa on mukana junaliikenteen raiteiden rakentamiseen tai parantamiseen liittyvistä hankkeista Espoon kaupunkirata, Pasila-Riihimäki 2. vaihe ja Pisara-radan aloitus vuoteen 2030 mennessä sekä vuoden 2030 jälkeen Kerava-Nikkilä-radan ottaminen henkilöliikennekäyttöön, Lentorata ja Espoo-Salo-rata. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että MAL2019-suunnitelmaan on otettu mukaan myös valtakunnallisen ja maakunnallisen junaliikenteen kehittämiseksi tarvittavat MAL-suunnittelualueella olevat hankkeet. Hankkeet vastaavat Uusimaakaava 2050:ssä esitettäviä uusia tai parannettavia ratayhteyksiä. Edistetään Espoo-Salo -oikoradan / Länsiradan yleissuunnittelua ja valmiutta sen toteuttamiseksi jo ennen vuotta (lisäys mhs ) Uudenmaan liitto kehottaa myös selvittämään ERTMS European Rail Transport Management System -järjestelmän uudistamisen aikataulun ja kustannukset. (lisäys mhs ) Uudenmaan liitto pitää hyvänä Kerava-Nikkilä radan henkilöliikenteen aloittamisen sitomista maankäytön kehittymiseen. Tämä vastaa myös Uusimaa-kaavan ajatusta maankäytön ja liikenteen kytkennästä toisiinsa. Uudenmaan liitto tarkastelee bussiliikennettä pääasiassa valtakunnallisesta, maakunnallisesta ja seudullisesta näkökulmasta. Tällöin korostuvat sujuvat yhteydet seudun ytimeen, sujuvat vaihdot päätulosuunnista HSLliikenteeseen ja liityntäpysäköinnin mahdollistaminen. Uudenmaan liitto ehdottaa valtakunnallisen ja pitkämatkaisen seudullisen bussiliikenteen näkökulmasta MAL2019-suunnitelmaan seuraavia tarkennuksia: Vt 4 ja Vt 7 liittymäalueen parantaminen on Sipoon ja Porvoon suunnan bussiliikenteen kehittämisen ja sujuvuuden säilyttämisen kannalta tärkeä kärkihanke. Hanke on MAL2019-suunnitelmassa sidottu Malmin lentokenttäalueen maankäytön kehittämiseksi tarvittaviin liikenneyhteyksiin. Uudenmaan liitto pitää hanketta tärkeänä ja tarpeellisena myös ilman Malmin lentokenttäalueen rakentamista ja toivoo, että hanke voitaisiin nimetä ja ryhmitellä suunnitelmassa siten, että bussiliikenteen tarpeet tuodaan vahvemmin esiin.

4 4 (5) MAL2019 -suunnitelmassa Tehot irti nykysysteemistä -osan toimenpiteenä on Helsingin seudun bussiliikenteen kehittämisohjelman laatiminen. Suunnitelmaa laadittaessa yhtenä näkökulmana tulisi pitää myös seudullisen ja valtakunnallisen bussiliikenteen tarpeita alueella. Toimenpidekorttiin Joukkoliikenteen vaihtojen ja solmupaikkojen parantaminen toivotaan lisättävän maininta siitä, että myös pitkämatkaisen joukkoliikenteen ja HSL-liikenteen välisiin vaihtoihin kiinnitettäisiin erityistä huomiota niissä solmupaikoissa, jotka ovat seudullisen merkityksen lisäksi myös valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä joukkoliikenteen vaihtopaikkoja. Uudenmaan liitto on Uusimaa-kaava 2050:ssä tunnistanut seudullisesti merkittävien joukkoliikennekäytävien ja HSL-alueen runkojoukkoliikenteen välisiä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä vaihtopaikkoja. Ne sijaitsevat osittain eri paikoissa kuin seudun sisäiset vaihtopaikat ja palvelevat osittain eri tarkoitusta. Jotta kaavassa esitettävät vaihtopaikat nämä eivät menisi sekaisin HSL-alueen sisäisten vaihtopaikkojen ja solmupisteiden kanssa, aikoo Uudenmaan liitto tarkentaa kaava-aineistoa siten, että kaavan vaihtopaikkoja kutsutaan maakunnallisesti merkittäviksi vaihtopaikoiksi ja termiä joukkoliikenteen solmupiste tai solmupaikka ei käytetä muussa merkityksessä kuin HSL sitä käyttää. Joukkoliikenteen liikennöitsijät ovat useissa yhteyksissä nostaneet lippujärjestelmien yhteensopimattomuuden yhdeksi merkittävimmistä joukkoliikenteen kilpailukykyä heikentävistä tekijöistä. Työmatkaliikenteen kannalta on tärkeää, että seudulla olisi mahdollista ostaa koko alueella kelpaava kausilippu. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että HSL edistää osaltaan aktiivisesti lippujärjestelmien yhteentoimivuutta koko seudulla. Asian on tärkeä olla osana MAL2019 -suunnitelmaa. Tavaraliikenne MAL2019 -suunnitelmassa periaatteena on kehittää tieliikenneverkkoa tavara- ja joukkoliikenne edellä. Periaate ja sen edellyttämät toimenpiteet vastaavat hyvin Uusimaa-kaava 2050 tieliikenneverkon kehittämisen periaatteita ja kaavassa esitettyjä yhteyksiä. Uudenmaan liitto pitää hyvänä, että seudun toimijoiden kanssa yhteistyössä tehty selvitys Pääkaupunkiseudun tie- ja katuverkon jäsentely on otettu mukaan MAL2019 -suunnitelmaan. Näin suunnitelma saa sille kuuluvan painoarvon ja tulee kiinteäksi osaksi seudun liikennejärjestelmäsuunnittelua. Raskaan liikenteen palvelualueiden puutteet erityisesti Kehä III vyöhykkeellä ovat jo pitkään olleet vaikea kysymys, joka tulisi ratkaista seudullisesti. On hyvä, että asia on mukana MAL-suunnitelmassa, mutta alueiden toteutumiseen tulisi saada suunnitelman lisäksi voimakkaampi ohjaus ja tuki. Uudenmaan liitto esittää harkittavaksi raskaan liikenteen palvelualueiden mukaan ottamista MAL-sopimukseen. Viherrakenne sekä luonnon ja kulttuuriympäristöjen arvot MAL2019 suunnitelmaluonnoksessa ei esitetä seudun viherrakennetta tai kulttuuriympäristöjä, mutta niihin liittyviä näkökulmia on sivuttu tavoitteita toteuttavien kärkikeinojen yhteydessä ja etenkin osana vaikutusten arviointia. On hyvä, että ympäristön arvojen ominaispiirteiden asettamat reunaehdot maankäytön kehittämiselle pyritään nostamaan esille myös MALsuunnittelussa. Tätä on tarpeen korostaa vahvemmin suunnitelman

5 5 (5) toteuttamisessa. MAL-suunnitelmassa esitetyt ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet sisältävät mm. maakuntakaavassa osoitettuja suojelu- ja virkistysalueita sekä näitä yhdistäviä viheryhteyksiä sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Näiden ympäristön arvojen ja ominaispiirteiden turvaaminen yksityiskohtaisemmassa MRL:n mukaisessa maankäytön suunnittelussa on erittäin tärkeää asukkaiden hyvinvoinnin, luontoarvojen ja seudun vetovoimaisuuden edistämiseksi. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu alueita, joissa asutuksen tiivistyminen voi aiheuttaa haasteita luonnon, maiseman ja rakennetun ympäristön arvojen säilymiselle. Uudenmaan liitto katsoo, että vaikka eri tavoitteiden välillä joudutaan tekemään arvovalintoja, voidaan maankäytön tiivistäminen sekä ympäristön arvot ja ominaispiirteet yhteensovittaa hyvällä suunnittelulla. Alueidenkäyttöä tehostettaessa on katsottava yksittäisten alueiden lisäksi laajempia kasvuvyöhykkeitä. On myös hyväksyttävä se, että näiden arvojen ja ominaispiirteiden turvaamiseksi voidaan täydennysrakentamisessa joutua tinkimään rakentamistehokkuudesta. Uudenmaan liitto ehdottaakin, että luonnon ja kulttuuriympäristön arvojen asettamat reunaehdot maankäytön kehittämiselle ja tiivistämiselle, viheralueiden merkitys hiilinieluina ja kestävän energian tuotannon alueiden mahdollistaminen tuodaan suunnitelmassa voimakkaammin esiin. Uudenmaan liitto