MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU"

Martti Lahti
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja:

1 MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MTY Hannu ja Heikki Ylinen Tilavierailu 10/2011 Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma )

2 LAAJENTAMISESSA ON RISKINSÄ Lypsykarjatiloilla yleinen menettely on kaksinkertaistaa toiminta kertainvestoinnilla. Tämä olisi suuri askel mille tahansa yritykselle, koska investointiin sitoutuva pääoma on suuri suhteessa liikevaihdosta saatavaan tulorahoitukseen. Lypsykarjatilalla yhden toiminnon laajentaminen ei riitä, vaan rakennusinvestoinnin yhteydessä täytyy myös opetella uusia työtapoja, hankkia peltoa ja lisätä karjaa. Oman perheen työpanokselle pohjautuvassa yrityksessä ison kertainvestoinnin riski on usein vielä suurempi kuin palkkatyövoimalla toimivissa yrityksissä, joissa on yleensä enemmän työntekijöitä, jolloin esim. yhden sairastumisesta on pienempi haitta. Tässä esittelemme yhden laajennusesimerkin, jossa investointien riskiä on pienennetty usein eri tavoin. Tilalla on hyödynnetty hyvin niitä resursseja, joita kulloinkin on ollut tarjolla. Selvityksen ovat tehneet Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto Kilpailukykyä Maidontuotantoon -hankkeessa. TILA Etelä-Pohjanmaalla Nurmossa on Hannu ja Heikki Ylisen luomutila. Tilalla ensimmäinen laajennus tehtiin vuonna 1999, kun vanhaan parsinavettaan tehtiin laajennus ja rakennettiin pihatto poikittain. Samalla sijoitettiin vanhaan navettaan lypsyasema. Vuosien aikana rakennettiin toinen pihatto nuorkarjalle ja ummessa oleville lehmille. Sukupolvenvaihdos toteutettiin vuonna 2004 ja kaksi vuotta sen jälkeen vuonna 2006 tila tuli veljeksien Hannun ja Heikin yhteiseksi yhtymäksi. Nykyään tila on keskittynyt luomumaidon tuottamiseen. Lypsylehmiä tilalla on noin 100 kpl + nuorkarja. Pellot siirrettiin luomuun vuonna 1996 ja lehmät vuonna Keskituotos: kg/lehmä/vuosi - Lypsyasema: 2x8 kalanruoto - Lypsyaika: 1,5 h/2hlö/kerta

Lypsykarjatilalla yhden toiminnon laajentaminen ei riitä, vaan rakennusinvestoinnin yhteydessä täytyy myös opetella uusia työtapoja, hankkia peltoa ja lisätä karjaa.

3 TILAN TOIMINTA Maidontuotannon laajentaminen aloitettiin vuonna 1999, jolloin tilan pojat olivat vielä parikymppisiä ja silloiset maidontuottajat vielä hyvässä työkunnossa. Koska työvoimaa oli reilusti käytettävissä, sitä päätettiin hyödyntää pihattoinvestoinnissa. Vanhan navetan hyödyntäminen vaatii usein paljon työtä, mutta tässä tapauksessa työvoima oli edullista. Vanhaan navettaan sijoitettiin pienten eläinryhmien tiloja sekä lypsyasema, joiden sijoitus uudelle puolelle olisi ollut kalleinta. Tällä tavoin voitiin hyödyntää myös vanhaa maitohuonetta ja muita kalliita sivutiloja pienin lisäinvestoinnin. Kun sivutilat jäivät pois pihattohallista, niin sen rakentamisesta tuli yksinkertaista ja vähensi kokonaisuudessa rakentamisen työmäärää. Tämä mahdollisti suhteessa suuremmin oman työvoiman käytön. Parsi- ja ruokintaestekalusteetkin tehtiin itse. Parrenerottimen takatukipylväs esti lehmän vapaata makaamista, joten myöhemmin parsikalusteet korvattiin tehdastekoisilla. Ruokintaeste kuitenkin tehtiin vastoin silloista käytäntöä nykyisten suositusten mukaisesti eteenpäin kallistetuksi. Tämä vähentää syövän lehmän etujalkojen rasitusta selvästi. Ruokintaesteen yläkaide tehtiin kupeille menevästä vesijohtoputkesta, joten yhdellä iskulla saatiin 2 kärpästä. (Kuvio 1.) KUVIO 1. Ruokintaeste tehtiin jo ensimmäiseen pihattoon eteenpäin kallistetuksi, mikä vähentää syövän lehmän etujalkojen rasitusta selvästi. Navetassa saatiin kaksi asiaa yhdistettyä samalla kertaa, kun ruokintaesteen yläkaide tehtiin juomakupeille menevästä vesiputkesta.

Vanhaan navettaan sijoitettiin pienten eläinryhmien tiloja sekä lypsyasema, joiden sijoitus uudelle puolelle olisi ollut kalleinta.

4 Erillisruokintaa ei muutettu aperuokinnaksi, millä pienennettiin investoinnin pääomatarvetta. Työmäärältäänkin tämä ratkaisu nähtiin hyväksi, sillä aperuokinta ei vähennä työmäärää 50 lehmän pihatossa. Pihatto suunniteltiin laajennettavaksi 85 lehmälle niin, että nuorkarjaa siirretään muualle. Kun tuotanto 50 lehmällä oli vakiintunut, niin hiehonkasvatusta ulkoistettiin ja lehmämäärää lisättiin omasta karjasta noin 5 10 lehmää vuodessa. Näin tulot saatiin maksimoitua silloisilla rakennuksilla. Eläinmäärän kasvaminen teki 2x5 lypsyaseman ahtaaksi ja lypsyssä työaika olisi lisääntynyt pienen kapasiteetin takia. Lypsyasemaa laajennettiin 2x8 paikkaiseksi vuonna Ilman uuden pihaton rakentamista lypsyasemaa oli tarve laajentaa. Vaikka lypsyaseman tiloissa säästettiin, silti asemalle tehtiin suora sisääntulo (Kuvio 2.), mikä nopeuttaa lypsyä selvästi. Noihin aikoihin rakennettaessa lypsyasemaa uuteen pihattoon suoraa sisääntuloa ei yleensä tehty säästösyistä. Asemalta poistuminen jäi vähän liian ahtaaksi, mikä huomattiin laajennettaessa asemaa 2x5:stä 2x8:aan. Poistumisen ahtauden merkitys on kuitenkin pienempi kuin suoran sisääntulon. KUVIO 2. Lypsyasemalle on suora sisääntulo, mikä nopeuttaa lypsyä.

Kun tuotanto 50 lehmällä oli vakiintunut, niin hiehonkasvatusta ulkoistettiin ja lehmämäärää lisättiin omasta karjasta noin 5 10 lehmää vuodessa.

5 Varmuuden vuoksi vuonna 2007 oli haettu ympäristölupa hyvissä ajoin toiselle karjarakennukselle, sonnikasvattamolle. Koska maidon- ja hiehontuotanto näytti kannattavammalta, niin sonnilan sijaan päätettiinkin rakentaa hiehokasvattamo lehmien mitoituksella (Kuvio 3.). Investointihetken tarpeeseen nähden kyseessä oli tietenkin yli-investointi, mutta toisaalta vanhassa pihatossa oli valmiiksi maksajia. Tilanne oli siis parempi kuin normaalisti uusinvestointia tehtäessä. KUVIO 3. Hiehokasvattamo kuivalantajärjestelmällä lehmien mitoituksella. Sonnilan ympäristöluvan muuttaminen onnistui muuten helposti, mutta lannankäsittelyn muuttaminen kuivalannasta lietelannaksi olisi vaatinut luvan käsittelyn pidemmän kaavan mukaan. Vaatimus kuivalannasta oli yllättävä, sillä virtsanerotuksella varustetuilla avokouruilla toteutetuista lietelantajärjestelmistä ammoniakkipäästöt ovat vähäisempiä kuin kuivalantajärjestelmästä. Tähän ei kuitenkaan takerruttu, vaan investoinnin nopeuttamiseksi lannanpoisto toteutettiin kuivalantajärjestelmänä. Virtsa erotetaan vinoteräsritilällä ja kuivalanta viedään normaalilla parsinavetan hydraulisella kaavinkoneella lantalaan. Kuivalantalassa lantaa siirretään tarpeen mukaan etukuormaimella kauemmaksi lantakoneen päästä. Tämä järjestelmä on toiminut moitteettomasti. Kuivalannan levitys hoituu kustannustehokkaasti maamiesseuran vaunulla. Virtsa pumpataan pumppauskaivosta Mamec:in pumpulla kaivosta ylös, ja sitten se valuu tasaisesti viettävää putkea pitkin säiliöön (Kuvio 4.). Tärkeää on pitää putki suorana, jottei jäätä ala kertyä putkeen. Jään kertyminen tukkii putken.

Investointihetken tarpeeseen nähden kyseessä oli tietenkin yli-investointi, mutta toisaalta vanhassa pihatossa oli valmiiksi maksajia.

6 KUVIO 4. Pumppauskaivosta virtsa pumpataan ylös Mamec:in pumpulla. Nyt karjan kasvettua yli 85:een, on harkinnassa lypsylehmien siirto uuteen pihattoon. Siihen tulisi rakentaa tilat lypsyä ja erikoislehmiä varten sekä näiden tarvitsemat sivutilat. Nämä ovat selvästi kalliimpia tiloja kuin eläinhalli ja eivätkä sinänsä tuota lisää tuloja. Pääomariskien vähentämiseksi onkin järkevää ensin laajentaa eläinmäärää ja lypsää pidempään vanhalla lypsyjärjestelmällä. Tällöin investoitaessa uuteen lypsyjärjestelmään, ei samaan aikaan tarvitse lisätä rajusti karjakokoa ja karjankin muutosstressi on pienempi. Myös siirtyminen aperuokintaan on harkinnassa, jos karjakoko kasvaa nykyisestään.

Nämä ovat selvästi kalliimpia tiloja kuin eläinhalli ja eivätkä sinänsä tuota lisää tuloja.

7 POHDINTA Lehmäluvun kasvattaminen hitaasti pienentää kertainvestointia, ja siten suojaa korko- ja hintavaihteluiden vaikutuksilta. Tämä antaa taloudellista vapautta kehittää tuotantoa siihen suuntaa kuin kulloinkin on tarvetta ja resursseja. Investointien porrastaminen voi antaa lisää mahdollisuuksia muutenkin tuotannon uudelleen suunnitteluun resurssien muuttuessa. Esimerkiksi nyt kun toinen isännistä on sairastunut lehmäallergiaan ja astmaan, voidaan uuden lypsyjärjestelmän valinnan viivästyttyä ottaa allergiakin huomioon. Jotta jatkuva kehittäminen on mahdollista, tulee kehittämiseen varautua ajoissa eli resursseja tulee hankkia hyvissä ajoin: Valitaan sellaisia kehittämistoimenpiteitä, joiden toteuttamiseen saatavilla olevat omat ja muiden resurssit sopivat hyvin. Ympäristöluvat hankitaan hyvissä ajoin ja väljiksi. Kehittämisjärjestys valitaan niin, että ensin tehtävät toimenpiteet joko lisäävät lehmämäärää tai hyvin pienellä pääomantarpeella helpottavat työtä lisää pääoma- tai työresurssia. Rakennettavat tilat ja toiminnalliset järjestelmät tehdään eri eläinryhmille ja erilaisiin tarpeisiin muuntuviksi likimain samoin tai alhaisemmin kustannuksin kuin kertainvestoinnissa.

Investointien porrastaminen voi antaa lisää mahdollisuuksia muutenkin tuotannon uudelleen suunnitteluun resurssien muuttuessa.

Samankaltaiset tiedostot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden