LYPSYLEHMIEN JALOITTELU TALVELLA JALOITTELUTARHASSA
|
|
- Onni Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LYPSYLEHMIEN JALOITTELU TALVELLA JALOITTELUTARHASSA Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma )
2 JOHDANTO Parsinavetassa pidettäville lehmille tuli jaloitteluvaatimus lailla vuonna 2006, joka voidaan toteuttaa joko laitumella tai jaloittelualueella. Tilan tulee järjestää jaloittelu toukokuun ja syyskuun välisenä aikana vähintään 60 päivää vuodessa. Vuodelle 2012 nautatilojen hyvinvoinnin tuki uudistui ja lisäehtona on mahdollisuus valita nautojen jaloittelu ja laidunnus, jossa yksi vaihtoehto on laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu kasvukauden ulkopuolella. Tuki tähän on 57 /ey (Mavi 2012, 2). Parsinavetassa lehmien jaloittelu päivittäin ympäri vuoden vaatii tilalta paljon ja harvalla tilalla lehmät ulkoilevat myös talvella säännöllisesti. Ympärivuotisella jaloittelulla ja mahdollisuus myös talvella jaloitella lumessa, lisää myönteisiä vaikutuksia eläinten terveyteen ja parantaa nautojen hyvinvointia, vaikka työmäärä vähän kasvaakin. Gustafsson (1993) havaitsi parsinavetassa olevien lypsylehmien päivittäisellä liikunnalla olevan merkittävä ja positiivinen vaikutus lehmien terveyteen sekä eläinlääkinnälliseen hoitotarpeeseen. Utaretulehdukset, poikimisen liittyvät sairaudet ja jalkaongelmat vähenivät. Lypsylehmät kävelivät toukokuun ja lokakuun välisenä aikana 2 3 km/päivä ja syyskuu-huhtikuussa m/päivä. Vertailuryhmänä olivat lypsylehmät, jotka eivät liikkuneet koko aikana. Myös sorkkaterveydessä havaittiin eroja. Lehmillä, jotka eivät liikkuneet jalkainfektiot ja sorkkaongelmat olivat huomattavasti yleisempiä. Ympäristöministeriö jaottelee jaloittelualueen koon mukaan kahteen eri tyyppiin. Suppealla alueella pinta-ala on pienempi kuin 20 m 2 /täysikavuinen nautaeläin ja laajalla alueella 20 m 2 tai enemmän/täysikasvuinen nautaeläin. Suppean alueen vaatimuksia ovat tiivis pohja, likavesien kerääminen talteen tiiviiseen kaivoon tai lanta- tai virtsasäiliöön ja maksimikoko 300 m 2. Laajalla alueella vaaditaan tiivis pohja vain pysyvässä ruokintapaikassa. Jaloittelualueeksi suositellaan paikkaa, jossa maanpinta ei rikkoonnu ja lanta voidaan poistaa säännöllisesti. Tiiviiltä pohjalta valumavesi on kerättävä lietesäiliöön. (Ympäristöministeriö 2010, 69 71) 2
3 TILA Tilalla on parsinavetta, jonka ensimmäinen osa on rakennettu luvulla ja jatkettu 70 -luvulla luvun alussa navettaa laajennettiin nykyiseen kokoonsa ja samalla peruskorjattiin. Tuolloin ajatuksissa oli uuden pihaton rakentaminen, mutta yhteispäätöksellä päätettiin jatkaa parsinavettaa ja lisäksi rakennettiin lypsylehmille jaloittelualue. Tällä hetkellä navetassa on lypsylehmille 52 parsipaikkaa. Parsirivistöt ovat päät vastakkain. Hiehojen kasvatus on tilalla ulkoistettu. TAVOITTEET - Lisätä lehmien hyvinvointia antamalla mahdollisuus ulkoilla ympäri vuoden. Lehmillä muutakin elämää kuin seisoa parressa. - Säästää työaikaa muista päivistä, kun mm. lantaritilöitä ei tarvitse puhdistaa niin perusteellisesti joka päivä, vaan pestään kunnolla kun lehmät ulkona. TOIMINTAPERIAATE Navetan yhteyteen rakennettiin betonipohjainen jaloittelualue, jonka mitat ovat noin 11,5 m x 16 m eli pinta-alaa on 185 m 2. Jaloittelualue on mitoitettu puolelle lypsylehmämäärästä, mutta käytännön kokemuksen mukaan silloin eläintä kohden liikkumistila jää liian pieneksi. Jaloitteluryhmät ovat tätä pienemmät, jotta eläimillä on enemmän tilaa. Talvella lehmät ulkoilevat heti aamulypsyn jälkeen muiden aamutöiden ajan noin 1 2,5 h/kerralla, sen mukaan miten työt saadaan tehtyä. Lyhyessä jaloittelussa lehmät eivät mene makaamaan maahan ja utareet pysyvät puhtaampana. Tämä vähentää utaretulehduksien riskiä. Kesällä lehmät pääsevät aamulypsyn jälkeen jaloittelemaan navetan vieressä olevalle laitumelle aamunavetan töiden ajaksi. 3
4 KUVIO 1. Parsinavetan yhteyteen rakennettu jaloittelutarha, jonka mitat ovat noin 11,5 m x 16 m eli pinta-alaa on 185 m 2. Pohjapiirrokseen merkitty lehmien kulkureitit jaloittelutarhaan (punaiset nuolet), kiinteät ja kääntyvät väliportit (sinisellä) ja kiinteä teleskooppiaita (vihreällä). Jaloittelualueelle ulko-ovi on parsinavetan parsirivistön toissa päässä. Lehmät kulkevat molempien parsirivistön päähän ja päädyssä olevaa käytävää pitkin ulos (Kuvio 1.). Lehmien kulkureitit ulos ja takaisin parsipaikalle muodostetaan kääntyvillä aidoilla. Aidat rajaavat selvästi lehmälle kulkureitin sekä estetään niiden menemisen vääriin paikkoihin ja karkaamisen pois. Ruokintapöydän molemmissa päädyissä on parsirakenteisiin kiinnitetty kääntyvät aidat kiinteiksi. Aidoilla estetään lehmien pääseminen ruokintapöydälle. Jaloittelualueelle menevän ulko-oven viereen on asennettu kiinteäksi saranoitu teleskooppiaita, joka on tehty tilalla tähän kohtaan mittatilaustyönä (Kuvio 2.). Normaalisti, kun lehmät ovat sisällä navetassa, ruokintapöydän päädyissä aidat on käännetty parsirivistön suuntaisesti ja ulko-oven vieressä oleva teleskooppiaita käännettynä seinän viereen. 4
5 KUVIO 2. Lehmien kulkureitit tehdään kääntyvillä aidoilla. Kuvassa ulko-oven viereen kiinteäksi asennettu saranoitu teleskooppiaita, joka on tehty tilalla tähän kohtaan mittatilaustyönä. Lehmäryhmä päästetään irti järjestyksessä ja lehmät kävelevät kulkureittä pitkin ulos. Sisälle otettaessa ulko-ovesta päästetään kerralla kaksi tai kolme lehmää, jotta ne saadaan kerralla ohjattua sujuvasti omalle parsipaikalle. Lehmillä on niskatukiparret, missä kytkyt on kiinni pikalukituksella. Lehmän irrottaminen ja kiinnittäminen käy nopeasti yhdeltä henkilöltä. (Kuvio 3.) KUVIO 3. Pikalukituksella kytkyet saa lehmän nopeasti irrotettua ja takaisin kiinni. 5
6 Navetassa ruokintarobotti jakaa samalla säilörehun ja väkirehut. Robotti on ohjelmoitu siten, että lehmille on omalla parsipaikalla jaettu rehu, kun ne otetaan sisälle. Tämä helpottaa lehmien menemistä parteen. Jaloittelualueella talvella on lehmille tarjolla katetussa ruokintavaunussa kuivaa heinää. Lypsylehmät ulkoilevat ryhmässä ympäri vuoden. Talvella yli -25 o C pakkasjaksolla rajoitetaan ulkoilupäivä. Lehmille pakkanen ei ole ongelma, mutta ulko-oven auki pitäminen lehmiä päästettäessä ulos ja takaisin sisälle, jäähdyttää navettaa liikaa. Ongelmallisia kelejä lehmille ovat pakkasen sijaan kova myrsky, räntäsade ja vinottain puhaltava tuuli. Parsipaikkojen pesurutiini lehmäryhmän ulkoillessa Lehmäryhmän ulkoilun aikana niiden eläinten makuuparsista kolataan ylimääräiset kuivikkeet ja rehut lantaritilän läpi lietekuiluun. Sen jälkeen parsimatot ja parsien takana oleva lantaritilä puhdistetaan painepesurilla. Puhdistuksessa käytetään pelkkää vettä. Heti pesun jälkeen pinnoilta kuivataan lastalla ylimääräiset vedet pois lantakouruun ja annetaan vähän aikaa kuivia vielä. Lopuksi parsipaikalle levitetään desinfiointiainetta, joka kuivattaa makuupartta sekä kuiviketta, joko pelkkää turvetta tai turpeen ja kutterin sekoitusta. Kuiviketta lisätään noin 3 litraa/parsipaikka. Painepesurilla tehtävä työ on fyysisesti vain vähin rasittavaa ja puhdistustyö sujuu nopeasti. TYÖMENEKKI Lypsylehmien ulkoiluttaminen on tilalla työ muiden töiden ohessa aamunavetassa, ei erillinen työvaihe. Aamunavetassa on pääsääntöisesti kaksi henkilöä, iltanavetan ja -lypsyn hoitaa yksi henkilö. Lehmäryhmän ulkoiluttamisen työmenekki on keskimäärin vähän yli 30 min/päivä/2 henkilöllä. (Taulukko 1.) Tarvittaessa yksikin henkilö pystyy laittamaan lehmäryhmän ulos ja ottamaan sisälle, mutta silloin aikaa kuluu enemmän kuin 30 min/kerta. 6
7 TAULUKKO 1. Työmenekki lypsylehmäryhmän ulkoilutuksesta ja parsien puhdistamisesta. Työmenekki/2 hlö/ lypsylehmäryhmä Lehmät ulos Parsipaikkojen ja lantaritilän pesu Parsipaikkojen kuivittaminen Lehmät sisälle Yhteensä min/kerta 5 min 15 min 2 min 10 min 32 min HAVAINNOT TOIMINNASTA Jaloittelualue valmistui navetan yhteyteen syksyllä Keväällä 2004 aurinkoisella ilmalla päätettiin kerran kokeilla yhden ryhmän jaloittelua ja sen huomattiin toimivan ilman suurempaa työmäärän lisäystä. Tästä lähtien tilan lypsylehmät ovat ulkoilleet ryhmissä ympäri vuoden. Jaloittelualue on mitoitettu puolelle lehmämäärälle, mutta käytännön kokemuksen myötä ulkoiluryhmä oli liian iso ja lehmät vain seisoivat paikoillaan. Lehmien aktiivisuutta on pyritty lisäämään laittamalla jaloittelualueelle karjaharja ja heinähäkki. Heti aamulypsyn jälkeen lehmällä on utare tyhjä ja sillä on helpompi liikkua ulkona kuin täydellä ja painavalla utareella. Tyhjällä utareella lehmällä on pienempi riski hyppiessään ja energiaa purkaessaan loukata itseään jaloittelualueella. Tyhjä utare vähentää myös utarekudokseen ja -rakenteen revähtämistä. Myös toisten lehmien mahdollinen puskeminen ei vahingoita utaretta, kun se ei ole täynnä maitoa. Lehmien nupuotus vähentää riskiä, että lehmät vahingoittavat toistensa utareita jaloitellessa. Sarvettomat lehmät ovat myös hoitajan kannalta työturvallisempia. Lehmät ovat ulkoilutuksen myötä rauhallisempia sekä tottuneet ihmisen käsittelyyn. Parressa tämä näkyy selvästi ja lehmien kanssa työskentely on miellyttävämpää, kun ne saavat purkaa energiaa jaloittelualueella. 7
8 Vierailuhetkellä jo pelkästään ruokintapöydän päässä olevia portteja kääntäminen herätti lehmät ja makuulla olevat lehmät nousivat heti ylös. Ulko-oven aukaisu jaloittelualueelle teki lehmät levottomiksi ja innostunut mölinä alkoi koko navetassa. Tilan lypsylehmät selvästi menevät mielellään ulos jaloittelemaan. Säännöllisen ulkoilutuksen myötä lypsylehmien lihaskunto on tullut paremmaksi verrattuna siihen, kun lehmät seisoisivat koko talven parressa kiinni. Jos lehmälle on tullut revähdys, parempi lihaskunto on havaittu nopeuttavan toipumista. Tilalla jaloittelun myötä myös poikimisvaikeudet ovat vähentyneet. Parsien makuualueiden ja lantaritilöiden peseminen painepesurilla, niiltä paikoilta mistä lehmät ovat ulkona, säästää puhdistukseen käytettävää työaikaa muilta työpäiviltä. Parsien makuualueen pesemisessä käytettävä vesi parantaa lietelannan juoksevuutta lantakuilussa myös parsirivistön päädyissä, jossa lanta on usein kuivaa ja kerääntyy kasalle. Parsimatossa ja parsikalusteissa ei ollut havaittavissa mitään kulumista painepesurilla pesemisestä. Lantaritilöiden peseminen painepesurilla parantaa pesujälkeä ja ritilät ovat todella puhtaat joka kohdasta. Tilalla lehmät lastataan teurasautoon jaloittelualueelta, jolloin kuljettajan ei tarvitse tulla navetan sisälle. Lehmä voidaan tuoda valmiiksi alueelle ulos odottamaan teurasauton tuloa, kun tiedetään mihin aikaan se tulee. Lehmien liikkumaan tottuminen on helpottanut lastausta ja se sujuu kerralla nopeasti. Lastaussujuvuus nopeuttaa myös teurasauton hakutyötä. Talvella jaloittelualuetta hiekoitetaan tarvittaessa hienolla hiekalla, jotta lehmät eivät liukastele ja kaadu. Pitävällä pinnalla lehmät myös liikkuvat enemmän, mikä on jaloittelualueen tarkoitus. SOVELTUVUUS - Vanhoihin ja uusiin parsinavetoihin, missä lähelle tai yhteyteen voi rakentaa jaloittelualueen. - Ruokinnan järjestäminen jaloittelutarhaan? Lyhyt jaloitteluaika vähentää ruokinnan tarvetta ulkona. - Navetan lannanpoistojärjestelmä ja jaloittelualueen lantavarastointi. 8
9 POHDINTA Parsinavetassa yksi keino lisätä lehmien hyvinvointia, on järjestää eläimille mm. kesällä laidunnus ja lisäksi talvikaudella jaloittelu ulkona. Lehmien säännöllinen jaloittelu ja lehmien lihaskunnon ylläpitäminen on helppo järjestää päivittäiseksi työrutiiniksi. Tilalla, jolta selvitys on tehty, lehmien ulkoilutuksesta saadut hyvät kokemukset säännöllisestä jaloittelusta ja sen hyödyistä vahvistavat tämän arkirutiinin jatkamisesta myös tulevaisuudessa. Lehmäryhmän päästäminen jaloittelemaan on tilalla aamunavetassa yksi työvaihe muiden töiden ohessa, eikä sitä koeta hankalaksi tai työlääksi. Uusi nautatilojen hyvinvoinnin tukeen ja lisäehtoon, missä lehmät laiduntavat kasvukaudella ja jaloittelevat kasvukauden ulkopuolella toivottavasti innostaa tiloja edes tähän. Esimerkiksi 30 lypsylehmän karjassa tuki on hieman yli /v ja 40 lypsylehmällä lähes /v. Rahallisen tuen lisäksi hyötynä on myös parempi eläinterveys - jaloittelu edistää utareterveyttä, sorkkaterveyttä sekä poikimiseen liittyvät sairaudet vähenevät. Utaretulehduksen kustannus vaihtelee /tapaus. Kustannukseen vaikuttaa mm. mistä lypsykaudesta, millaisesta tulehduksesta sekä hoidosta on kyse (Heikkilä ym. 2009, 1). Myös sorkkaongelmat vaikuttavat maitomäärään ja Kujala (2008) kertoo Green ja muiden laskeneen, että lehmän ontumisen ajalta maitoa menetetään yleensä kg, mikä euroina on noin (maidon hintana laskettu 0,42 /kg). Jos lehmien ulkona jaloittelulla ja liikkumisella saadaan säästettyä karjassa esim. kaksi utaretulehdusta vuodessa, säästää tila kustannuksia pelkästään tällä keskimäärin noin Myös neljän lehmän sorkkaongelmat ja ontuminen vähentävät maidon määrää ja tulonmenetykset ovat äkkiä useita satoja euroja vuodessa. LÄHTEET Gustafson, G. M Effects of daily exercise on the health of tied dairy cows. Viitattu Kujala, M Miksi sorkat on pidettävä kunnossa. Pihatto - päivät luentomateriaali. Viitattu naari_2008/46938b1891b9cf6ee040a8c0023c5336 9
10 Heikkilä, A-M, Nousiainen, J., Pyörälä, S Kallis utaretulehdus. Viitattu MAVI Eläinten hyvinvoinnin tuki - uudistuu vuonna Viitattu _2012_esite.pdf Ympäristöministeriö. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje Viitattu
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LisätiedotLANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA
LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA Paula Kouhia Tilavierailu 11/2011 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.11.2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien
LisätiedotRUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI
RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI Pasi ja Sirpa Hoppula Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.2.2012 Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotJaloittelutarhat Naudan näkökulma
Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat
LisätiedotCOMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA
COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotDELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA
DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotVASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA
VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LisätiedotErilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion
LisätiedotNELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotTerveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotMAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU
MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MTY Hannu ja Heikki Ylinen Tilavierailu 10/2011 Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
Lisätiedot8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy
8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotVASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N
VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen
LisätiedotTalviaikaisen jaloittelun vaikutus lypsylehmän hyvinvointiin
Talviaikaisen jaloittelun vaikutus lypsylehmän hyvinvointiin Hanna-Kaisa Ruuskanen 1,2), Arja Korhonen 1), Hilkka Kämäräinen 1), Heli Wahlroos 1) 1) Savonia-ammattikorkeakoulu, PL 72, 74101 Iisalmi, etunimi.sukunimi@savonia.fi
LisätiedotKESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA
KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,
LisätiedotVASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN
VASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN Seija ja Heikki Kangasaho Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 4.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään.
LisätiedotTankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009
Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia
LisätiedotKokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
LisätiedotYksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin
Yksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin Kunnolliset olosuhteet Raikas ilma Hyvä kuivitus Helppo hoito Toimivat
LisätiedotTUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1
TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä
Lisätiedot9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä
LisätiedotITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU
ITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU Aution maatila Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi
LisätiedotEläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta
Eläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta Anna-Maija Heikkilä Luke ProAgria Maito -valmennus Helsinki 4.9.2015 1 Teppo Tutkija 03.09.2015 Näkökulmia (Vaaralliset) tarttuvat taudit Utaretulehduksen
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotLähtökohtana työtehokkuus Navettarastit , Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio
Lähtökohtana työtehokkuus Navettarastit 3.3.2017, Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio Esityksen sisältö: Testaa nopeutesi! Esittely Marjo Posio Robottinavettatutkimuksen taustaa Pihatossa tehdyt havainnot
LisätiedotLehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla
Lehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla Lilli Frondelius EuroMaito-hankkeessa tehtiin kaikille 12 pilottitialle Welfare Quality eläinten hyvinvoinnin arvio 2 11.4.2019 Yhteiseurooppalainen Welfare
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotKuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma
Kuivikepohja Lehmän onni vai hoitajan ongelma Aina tilakohtainen vaihtoehto Kuunnellaan asiakasta Tarpeiden tunnistaminen Ulkopuolinen puolueeton näkökulma Nykytilanne ja visio tulevaisuudesta Erilaisten
LisätiedotKuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua Juva
Kuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua 1.11.2018 Juva Kuivikkeiden käyttömäärään vaikuttavia tekijöitä? Keskustelu pareittain mitkä tekijät lisäävät/ vähentävät kuivikkeiden menekkiä 2-3 min Kuivikemenekkiin
LisätiedotKotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset
LisätiedotMukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee
Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Hyvät eläinten olosuhteet lisäävät terveyttä ja maitoa! Lehmän vuorokausi: Lypsyllä max 3-4 h/vrk Makuulla 14 h/vrk pari tuntia sikeää unta märehtii,
LisätiedotToimivat lannanpoistojärjestelmät
Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä
LisätiedotTaloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale
Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti
LisätiedotKuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja
Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä
LisätiedotDeLaval parsipedit ja parsimatot navettaan
DeLaval parsipedit ja parsimatot navettaan DeLaval parsimatot ja parsipedit Edistävät lehmän luontaista käyttäytymistä ja hyvinvointia Kun painava lehmä käy makuulle, etupolviin kohdistuva rasitus on valtaisa.
Lisätiedot`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset
`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotVarmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.
Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1. Vesa Rainio, ELT, Dip.ECBHM Lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Opettaja, Savonia amk, VAAVI-hanke Tällä kurssilla Emän hoidosta
LisätiedotKuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta
Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,
LisätiedotRiittävästi vettä, enemmän maitoa
Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:
LisätiedotEnnen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten.
Lypsy Lypsyn valmistelut Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten. Maitohuone: Laitetaan uusi siiviläsukka.
LisätiedotKuivittaminen pihatossa
Investointien johtaminen Pienryhmäkoulutus navettaa suunnitteleville yrittäjille Joensuu 15.11.2016 Kuivittaminen pihatossa Reetta Palva TTS Työtehoseura Miksi kuivittaminen on tärkeää? Kuiviketta tarvitaan
LisätiedotMaitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA
Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotMILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
LisätiedotMaarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset
Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja
LisätiedotLypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen
Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä
LisätiedotTuettu rakentaminen kaudella
Tuettu rakentaminen kaudella 2014-2020 Valion navettaseminaari 9.2.2017 sanna.koivumaki@mmm.fi 10.2.2017 1 Ohjelmakausi 2014-2020, yleistä Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto säilyy vähintään
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VUOHI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotSorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa
Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä
LisätiedotHedelmällisyys ja talous
Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotKUIVITTAMINEN ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN NÄKÖKULMASTA. ELL Aino Wainio, Emovet Oy Kuivikepäivä to , Juva
KUIVITTAMINEN ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN NÄKÖKULMASTA ELL Aino Wainio, Emovet Oy Kuivikepäivä to 1.11.2018, Juva Kuivittamisen tavoitteet: Vähentää eläinten likaisuutta Parantaa makuumukavuutta
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke
Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke - Automaattilypsytilan tuottavuutta pyritään edistämään tiedonvälityksen keinoin Toteuttajat: Työtehoseura TTS ProAgria Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotNAVETTARASTIT Nurmes. Pro Navetta-hanke
NAVETTARASTIT 12.-13.4.2018 Nurmes Pro Navetta-hanke Mikä on Pro Navetta-hanke? Hankepäällikkö, Perttu Kattainen (rak-ins AMK) Hankkeen kesto 1.4.2016 31.5.2018 Tarkoituksena helpottaa ja vauhdittaa maitotilojen
LisätiedotSelvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla
Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Olli Niskanen ja Anna-Maija Heikkilä MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki etunimi.sukunimi@mtt.fi 14.10.2014 MTT
LisätiedotMaksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431
Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,
LisätiedotOhjattu ruokinta tuotoksen perusteella. DeLaval väkirehuvaunut FW ja FM
Ohjattu ruokinta tuotoksen perusteella DeLaval väkirehuvaunut FW ja FM Väkirehuvaunut FW ja FM DeLavalin täysautomaattiset väkirehuvaunut, tilavuusperusteinen FW ja punnitseva FM auttavat sinua saamaan
LisätiedotTarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala
Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto
LisätiedotRakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
LisätiedotMiten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke
Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke Satu Raussi, FT, johtava asiantuntija Tiina Kauppinen, FT, erityisasiantuntija www.eläintieto.fi
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus Iisalmi Leena Suojala, Maatalouslinja MTK
Eläinten hyvinvointikorvaus 2018 Iisalmi 24.1.2018 Leena Suojala, Maatalouslinja MTK Eläinten hyvinvointikorvaus 2014-2020 yleistä: Yksi EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toimenpiteistä
LisätiedotELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon
LisätiedotKOTIELÄIN Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat. Uudenmaan Ely
KOTIELÄIN 2018 Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat Valvonta: Tehdään Mavin ja Eviran otantaperusteilla ELY-keskusten tarkastajien tekemää Toisinaan ELY:n valvojien mukana läänineläinlääkäri tekemässä omia
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS LAMMAS Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
LisätiedotTartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY
Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotSuomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja
Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja Valion navettaseminaari 8.2.2011 Kaija Laitinen Osuuskunta Tuottajain Maito Nuorkarjatiloissa on useimmiten parannettavaa Nuorkarjatiloissa
LisätiedotKuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta
Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Sakari Alasuutari, TTS Valion navettaseminaari, 24.1.2013 Sakari Alasuutari 22.1.2013 1 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta MMM:n rahoittama hanke
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotTALLITARKASTUS Sivu 1 / 5
TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja
LisätiedotDeLaval Pihatto DelPro tuotannonohjaus
DeLaval Pihatto Varma ratkaisu Rakennus myytävissä eteenpäin Laadukas testatut ratkaisut Nopea tuotanto saadaan nopeasti käyntiin Kustannustehokas Helppo vain yksi yhteistyökumppani DeLaval Pihatto DeLaval
LisätiedotEU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE
EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 23.1.2018 Raisio Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM, Evira EU:N NAUTAELÄINPALKKIOT perustuu nautarekisterin tietoihin Tukikelpoisuusikä
LisätiedotMOISION AYRSHIRE UUDEN PIHATON RAKENTAMINEN KESÄ 2015
UUDEN PIHATON RAKENTAMINEN KESÄ 2015 Rakentamispäätöksen lähtökohdat Vanhan navetan remontointi kallis, ei uusia lehmäpaikkoja, nuorkarjan tilat? Uuden rakentaminen pihatto vai parsinavetta? Tuotannon
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotToimivat ruokintaratkaisut
Toimivat ruokintaratkaisut Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Ruokinnan automatisointi Ruokinnan automatisoinnilla tehdään säästöjä ajankäytössä ja työmäärän vähetessä säästyy kustannuksia Heinäautomaatit
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotTERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA
TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA Laukaa 25.01.10 Kannonkoski 11.02.10 Keuruu 25.02.10 Marja-Liisa Vihavainen Mitä terveydenhuolto on? eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä tuotannon kehittämistä elintarvikkeiden
LisätiedotLantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
LisätiedotLantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
LisätiedotLypsylehmien ontuminen
Lypsylehmien ontuminen Lilli Frondelius 1 EuroMaito/OmaNauta Sisältö 1. Miksi ontuminen kiinnostaa? 2. Ontumisen havainnointi 3. Ontumisen vaikutus lehmän käyttäytymiseen 4. Mitä hyötyä ontumisen varhaisesta
LisätiedotEU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM
EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Tukikelpoisuusikä LYPSYLEHMÄT EMOLEHMÄT EMOLEHMÄHIEHOT SAARISTOHIEHOT SONNIT JA HÄRÄT TEURASHIEHOT lypsylehmä,
LisätiedotKäsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia
Käsittelyvälineet Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Eläinten Käsittelytilanteet Sairastuminen Poikimistapahtuma Tiineystarkastus / siemennys Korvamerkintä
Lisätiedot