VASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN
|
|
- Petteri Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN Seija ja Heikki Kangasaho Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma )
2 JOHDANTO Monella tilalla käytössä olleet parsinavetat ovat vielä hyvässä kunnossa ja teknisesti toimivia. Tuotannon laajentaminen lisää myös nuorkarjan määrää, ellei tilalla ole tarkoitus ulkoistaa kasvatusta. Vanhaan parsinavettaan voidaan usein sijoittaa tilat vasikoille ja nuorkarjalle edullisemmin verrattuna siihen, että rakennettaisiin kokonaan uusi rakennus. Parsinavetan hyödyntäminen voi vähentää rakennuskustannuksia kymmenillä tuhansilla euroilla ja tila voi käyttää ne muihin asioihin. Kestävän lehmän kasvattaminen ja valmentaminen alkavat jo vasikasta ja hiehosta. Tuotantoolosuhteet ja ruokinta tulee olla niillä vähintään yhtä tasokkaat kuin lypsävillä lehmilläkin (Keski- Mattinen & Uusimäki 2005, 47). Vanhojen parsinavetoiden muuttamisessa tulee huomioida erityisesti vasikoiden vaatimat olosuhteet, jotka liittyvät karsinaan, lämpötilaan, ilman laatuun ja ilman kosteuteen sekä riittävään kuivitukseen, juottotuttien määrään ja karsinoiden desinfiointiin. Varsinkin vasikoilla ryhmäkoolla on vaikutusta eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Pienen ja saman ikäisten vasikkaryhmän etuja ovat: Kasvavat ja kehittyvät tasaisesti sekä parempi kasvu. Ei eläinten välisiä taisteluita. Pienet vasikat eivät jää isompien jalkoihin ja loukkaantumisriski on siten pienempi vasikan ryhmässä ikäerot suuret, mikä aiheuttaa ryhmässä epätasapainoa. Eläinten siirrot helpompaa ja sujuvampaa kuin isossa ryhmässä. Svensson ja Liberg (2006) havaitsivat, että vasikat pärjäävät paremmin pienissä ryhmissä (6 9 vasikkaa) kuin isommissa ryhmissä (12 18 vasikkaa). Pienessä 3 8 vasikoiden ryhmissä hengitystietulehduksia oli vähemmän kuin isoissa 6 30 vasikan ryhmissä (Lundborg ym. 2005, 14). Vasikkaryhmän pysyminen samana koko ajan vähentää eläinten kokemaa stressiä ja edellytykset kasvaa sekä kehittyä lypsylehmäksi ovat paremmat, kuin niissä ryhmissä missä eläimiä vaihtuu jatkuvasti. Krooninen stressi aiheuttaa mm. kasvun heikkenemistä, puolustuskyvyn laskua ja ruoansulatusongelmia. (Hänninen 2008, 2) Lypsylehmäksi kasvava vasikka sopeutuu parhaiten, kun olosuhteet ovat kaikissa kasvun vaiheissa samantyyppiset. Pihatossa tulevaisuudessa lypsävää lehmää ei kannata kytkeä kiinni, pakottaa makaamaan ritilälattialla tai lanta-alueella missään nuoruuden vaiheessa, jotta se osaisi toimia heti luontevasti pihatossa. (Yli-Hynnilä 2005) 2
3 Tanskalaiset suositukset makuuparren ja ruokintapöydän leveys/eläin mitoituksista vasikoille ja nuorkarjalle ovat taulukossa 1. (Anonyymi 2001, 29, 76, 78 ja MMM 2012). TAULUKKO 1. Makuuparren ja ruokintapöydän mitoitussuositukset vasikoille ja nuorkarjalle. Makuuparren ja ruokintapöydän mitoitus vasikoilla ja nuorkarjalla Eläimen massa 100 kg Tanskalaiset suositukset kg kg kg kg 500 kg 100 kg Suomalaiset suositukset kg kg kg kg Eläimen ikä (noin) 3 kk 5 kk 6 kk 10 kk 13 kk 17 kk 3 kk 5 kk 6 kk 10 kk 13 kk 17 kk Makuuparsi Leveys, min m * 0,55 0,60 0,70 0,85 0,95 1,10 0,80 0,90 0,90 1,00 Pituus, m 1,40 1,50 1,60 1,80 2,00 2,25 1,30 1,60 1,60 2,00 Pituus, m (seinää vasten) 1,50 1,60 1,70 1,95 2,15 2,40 1,70 2,00 2,00 2,40 Makuuparren kaltevuus %, +/- 1 % Makuuparren korkeus lantakäytävältä Ruokintapöytä leveys min/eläin, m +/- 0,05 m Lantakäytävä ruokintapöydän edessä leveys, m # 5 % 2 5 % 0,15 0,25 m 0,15 0,25 m 0,35 0,40 0,50 0,55 0,60 0,65 0,30 0,50 0,60 1,65 1,85 2,20 2,50 2,70 2,95 2,10 2,80 3,10 * Makuuparren leveyteen pitää lisätä +10 %, jos vieressä umpiseinä Rehua tarjolla rajoitettu aika # 1-2 makuuparsiriviä 500 kg Kävimme tilalla, jossa pihaton yhteydessä olevaan entiseen parsinavettaan tehtiin täydellinen muutos ja nuorkarjalle remontoitiin toimivat ryhmäkarsinat makuuparsilla. Selvityksen ovat tehneet Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Kilpailukykyä Maidontuotantoon -hankkeessa. TILA Seija ja Heikki Kangasahon tila sijaitsee Vimpelissä, Etelä-Pohjanmaalla. Tällä hetkellä tilalla on 70 lypsylehmää + nuorkarjaa noin 50 kpl. Tilalla navetta on kokenut vuosien varrella muutoksia. Perusajatuksena on ollut, ettei rakennuksia ole jätetty tyhjilleen vaan ne hyödynnetään, jos vain se on mahdollista. Vuonna 1962 rakennetun 10 lypsylehmän parsinavettaa laajennettiin -80 -luvun alussa ensin 38 lypsylehmälle ja vuonna 2003 parsinavetan päätyyn rakennettiin poikittain 74 makuuparsipaikan lämmin 3 -rivinen pihatto, jossa on 2x8 kalanruoto -lypsyasema. Parsinavettaan 3
4 sijoitettiin vasikat, nuorkarja ja tiineet hiehot. Kesällä 2011 parsinavetta peruskorjattiin nuorkarjalle kokonaan, ja parsipaikat muutettiin ryhmäkarsinoiksi makuuparsilla. Navetassa on lietelantajärjestelmä. TAVOITTEET - Vasikoiden ja hiehojen osasto toimivammaksi sekä eläimille olosuhteet paremmiksi. - Eläinten hoitamisessa päivittäisten rutiinien sujuvampi ja kevyempi työskentely. - Kaikki eläimet haluttiin saman katon alle kuin lypsylehmät, eikä erilliseen rakennukseen. TOIMINTAPERIAATE Aikaisemmin pihaton yhteydessä olevassa parsinavetassa hiehot olivat länkiparsissa, juotosta vieroitetut vasikat 3 ryhmäkarsinassa ritiläpalkeilla ja juottovasikoille 4 yksilökarsinaa. Vasikoiden ja hiehojen osaston mallia etsittiin useista eri lähteistä, mutta kun sopivaa ei oikein löytynyt, suunnittelivat isäntä ja emäntä osaston itse omien toiveiden pohjalta. Nuorkarjaosaston korjauksessa poistettiin parsinavetasta kaikki vanhat kalusteet ja piikattiin lattia lähes kokonaan auki. Parsipaikat ja ulkoseinän vieressä olleet ryhmäkarsinat ritiläpalkkilattialla muutettiin ryhmäkarsinoiksi, joissa on makuuparret kuten pihatossa ja kiinteä lantakäytävä. Katto ja seinät säilyivät remontissa entisellään. Muutoksen jälkeen ruokintapöytä (leveys 2,10 m) on samalla tavalla navetan keskellä. Toisella puolella on kiinteällä makuualueella oleva karsina juotosta vieroitetulle vasikoille sekä 5 ryhmäkarsinaa vähän isommille vasikoille. Ruokintapöydän vastakkaisella puolella on hiehojen 4 ryhmäkarsinaa. Ryhmäkarsinoissa makuuparsien mitoituksessa huomioitiin eläinten ikä ja tilavaatimukset. Suunnittelun yhtenä lähtökohtana oli saada eläinkierto ja -siirrot mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Nuorkarjan pohjapiirros on alla olevassa kuvassa. (Kuvio 1.) 4
5 KUVIO 1. Nuorkarjaosaston pohjapiirros ja ryhmäkarsinoiden makuuparsien mitoitukset. Eläinkierto merkitty punaisilla nuolilla. Lietelannan poisto on painovoimainen. Kookojakuilut on merkitty kuvaan sinisellä katkoviivalla ja pudotuskaivot sinisellä ympyrällä. Eläinkierto Syntyneet vasikat ovat ensimmäiset 4 5 päivää emon kanssa poikimakarsinassa, jonka jälkeen ne siirretään vieressä oleviin yksilökarsinoihin ja samalla totutetaan varovasti muutaman päivän aikana maitojauheesta tehtyyn juomaan. Yksilökarsinoissa vasikat ovat 3 4 päivää. Uuteen juomaan ja tuttisangon tutista juomaan oppimisen jälkeen vasikat siirretään juottamoon, jossa on juottoautomaatti. Juottamo on sijoitettu parsinavetan enti- KUVIO 2. Vasikoiden juottola on parsinavetan entisessä maitohuoneeseen. Kuivikkeena paksu kerros turvetta ja seinällä lisälämmitin. Juottolassa vasikat ovat 3 kk ikään asti. 5
6 seen maitohuoneeseen nuorkarjaosaston viereen. Vasikoilla kuivikkeena on paksu kerros turvetta ja tarvittaessa tilaa voidaan lämmittää seinässä olevalla vesikiertoisella patterilla. (Kuvio 2.) Juottamossa vasikat ovat noin 3 kk ikään asti ja lopussa vieroitetaan vähitellen maidosta niin, että saavat maitoa ennen siirtoa nuorkarja puolelle vain 1 2 l/päivä. Juotosta vieroituksen jälkeen vasikat siirretään nuorkarjan osastolle kiinteällä makuualueella olevaan ryhmäkarsinaan. (Kuvio 3.) Karsina on mitoitettu noin 10 vasikalle ja tämä on voimistumiskarsina. Tässä karsinassa vasikat ovat noin 2 kk ja totuttelevat nuorkarjan osaston rutiineihin kuten rehuihin, makuualueeseen, lantakäytävään ja lantaraappaan sekä syömään ruokintapöydältä. Kun vasikat ovat noin 5 kk ikäisiä, tehdään 5 suurimmasta vasikasta oma ryhmä ja siirretään seuraavaan karsinaan. Jatkossa vasikat pysyvät koko ajan samassa 5 eläimen ryhmässä siirrettäessä aina seuraavaan karsinaan. (Kuvio 4.) KUVIO 3. Juotosta vieroitetut vasikat siirretään voimistumiskarsinaan, missä ne ovat noin 3 kk ja totuttelevat samalla nuorkarjan osasto rutiineihin ja nuorkarjan rehuihin. KUVIO 4. Nuorkarjaosastossa vasikoista tehdään 5 eläimen ryhmiä ja ryhmä pysyy samana koko osastolla olo ajan. Kuva on pienempien vasikoiden puolelta, missä on 5 kpl ryhmäkarsinoita makuuparsilla ja yksi kiinteällä makualueella oleva voimistumiskarsina juotosta vieroitetulle vasikoille. 6
7 Ruokintakäytävän toisella puolella on hiehojen 4 ryhmäkarsinaa. (Kuvio 5.) Viimeisestä karsinasta hiehojen ryhmä siirretään suunnilleen 2 kk ennen poikimista lypsylehmien sekaan pihattoon opetteleman pihatossa liikkumista, ruokintakioskien käyttöä ja lypsylehmien rutiineja. KUVIO 5. Ruokintakäytävän toisella puolella on 4 ryhmäkarsinaa hiehoille. Viimeisestä karsinasta lehmät siirretään 2 kk ennen poikimista pihaton totuttelemaan lypsylehmien rutiineja. Nuorkarjaosastolla eläimet kulkevat tavallaan kierroksen vastapäivään. Ryhmien siirrot seuraavaan karsinaan tehdään noin 1 2 kk välein, sen mukaan miten viimeisestä karsinasta tiineet hiehot siirretään pihattoon. Kaikkien eläinten siirtäminen seuraavaan karsinaan kestää noin 30 min/kerta/2 hlö. Ryhmien siirron jälkeen karsinoita ei erikseen puhdistamista paremmin kuin tavallisesti, koska päivittäisten puhdistusten takia karsinat ovat puhtaat. Parsien ja karsinoiden mitoitus sekä kuivittaminen Ryhmäkarsinoissa on makuuparret mitoitettu sen mukaan, minkä ikäisiä eläimiä siinä on. Nuorkarjan osastolla on viittä eri mitoitusta eläinryhmän mukaan: makuuparren leveydet ovat 0,70 m 1,15 m ja makuuparsien pituudet 1,65 m 1,89 m. Niskapuomilla säädellään parren pituutta. 7
8 5 eläimen ryhmäkarsinoissa pinta-alat (makuualue ja lantakäytävä) vaihtelevat pienempien vasikoiden puolella noin 22 m 2 ja noin 28 m 2 välillä, eläintä kohden tilaa on noin 4,5 m 2 5,5 m 2. Toisella puolella karsinoiden pinta-alat ovat noin 35 m 2 41 m 2 eli noin 7 m 2 8,5 m 2 /eläin. Parsinavetassa olleet parsimatot olivat niin hyvässä kunnossa, että ne asennettiin peruskorjauksen jälkeen makuuparsiin. Parsimattojen päällä käytetään kuivikkeena kutteria, noin 2 l/päivä/eläin eli nuorkarjalle yhteensä noin 3 m 3 /kk. Kuivittaminen tehdään käsin heittämällä kauhalla kuiviketta kuivikekärrystä tai 25 l muovisangosta. (Kuvio 6.) KUVIO 6. Makuuparsien leveydet vaihtelevat 0,70 1,15 m välillä ja pituudet 1,65 1,89 m. Makuuparsissa on parsimatot ja kuivikkeena käytetään kutteria noin 2 l/päivä/eläin. Lannanpoisto Navetassa on lietelantajärjestelmä. Nuorkarjan puolella lähes koko parsinavetan sisus purettiin uudistuksessa. Vain juottamon puoleiselle seinustalle jätettiin lattiaa paikoilleen, koska se olisi pitänyt valaa takaisin. Pienenpien vasikoiden puolelle lantakäytävän leveys on 2,30 m ja isompien vasikoiden/hiehojen puolella 2,40 m. Lantakäytävät on kallistettu keskellä olevaan uraan päin 3 %. Lantakäytävät ovat avokourut ja lantaraappoina DeLavalin Deltamaster -hydrauliraapat. Vasikoiden puolella lantaraappa kulkee 6 krt/päivä ja hiehojen puolella 2 h välein. Nuorkarjaosaston molemmilta lantakäytäviltä raapat vievät lannan ja virtsan kokoojakuiluun, jonka leveys oli 60 cm ja syvyys 84 cm. Kokoojakuilu on sama kuin vanhassa parsinavetassa, eikä sitä tarvinnut muuttaa. Pihaton lantajärjestelmä suunniteltiin parsinavetan kanssa yhtenäiseksi ja parsinavetan jatkoksi. Nuorkarjan puolella kokoojakuilun päässä on pudotuskaivo, mistä liete menee pihaton kokoojakuiluun ja siitä taas kuilun päässä olevaan pudotuskaivoon. Pihaton pudotuskaivosta lietelanta menee lietesäiliöön. (Kuvio 1.) 8
9 Koko navetassa on painovoimainen lantajärjestelmä. Molemmissa kokoojakuilussa on lantakaapimet. Nuorkarjan osastolle asennettiin 1 -lehtinen CompriMad Robust -T -lantakaavin, koska nuorkarjan lanta on kuivaa ja juoksevuus huono. Lannan kulkeminen haluttiin tilalla varmistaa lantakaapimella ja tämä toiminut hyvin, eikä ongelmia tai huoltotoimenpiteitä ole tarvinnut tehdä. Kaapimesta on hyötyä se, kun kaavin vie lantaa eteenpäin, se sekoittaa lannan kiinteää ainetta ja virtsaa keskenään, jolloin koostumus paranee ja se toimii paremmin lietejärjestelmässä. Pihaton kokoojakuilun leveys on 1,6 m ja syvyys 1,4 m. Kuilussa on 2 -lehtinen CompriMad Robust-S - lantakaavin. Nuorkarja osastolla kokoojakuilussa lantakaavin käytetään 1 krt päivässä aamunavetan aikana. Käynnistys tehdään manuaalisesti ja se sammuu automaattisesti. Karsinakalusteet Pienempien vasikoiden puolella lantakäytävällä olevat kääntyvät väliaidat ovat korkeammat ja peittävämmät kuin isompien puolella. Lisäksi väliaidoissa on tällä puolella hoitajan liikkumista helpottavat kulkuportit. Korkeammat ja peittävämmät aidat valittiin sen takia, koska nuoremmat eläimet hyppivät ja tunkevat innokkaasti aidan ali toiselle puolelle viereiseen karsinaan. Aidat estävät tämän. (Kuvio 4.) Isompien puolella väliaidat ovat yksikertaiset, vain kahdesta poikkiputkesta tehty. (Kuvio 5.) Kahdessa viimeisessä ryhmäkarsinassa on ruokintapöydälle lukkiutuvat etuaidat. Näissä karsinoissa toisessa on siemennettävät hiehot ja toisessa siemennetyt hiehot. Lukkiutuva aita helpottaa eläinten kiinnisaamista sekä parantaa työturvallisuutta, kun kaikki eläimet saadaan kiinni esim. siemennyksen, lääkitsemisen tai tiineystarkastuksen vuoksi. Muissa karsinoissa on ruokintapöydälle vinoputkiruokinta-aidat, jotka mm. vähentävät rehun vetämistä lantakäytävän puolelle ja ryhmässä toisten häirintää rehua syödessä. Päivittäiset rutiinit ja työaika Nuorkarjaosastolla päivittäisistä rutiineista osa tehdään käsin ja osa koneellisesti. Kuivittaminen ja väkirehujen jako tehdään käsin, säilörehun jako koneelle. Säilörehu tuodaan pihaton ruokintakäy- 9
10 tävän päätyy traktorilla, mistä sitä jaetaan pihatossa oleville lehmille sekä nuorkarjan osastolle. Yksilökarsinoissa olevat vasikat juottaa lypsyasemalla lypsävä henkilö. Tilalla yksi henkilö hoitaa lypsyjen aikana koko nuorkarjan puolen eli hoitaa juotto-automaatin, puhdistaa ja kuivittaa makuuparret, jakaa väkirehun käsin ja säilörehun pienkuormaajalla. Nuorkarjaosaston päivittäiset työvaiheet ja työajat näkyvät taulukossa 1. Työajat on kirjattu karkealla tasolla. Toisinaan työvaiheet sujuvat nopeammin, mutta keskimäärin työaika on noin reilu 1 h/päivä/1 hlö. TAULUKKO 2. Nuorkarjaosaston työmenekki työvaiheittain ja kokonaistyöaika päivässä. Osastossa noin 46 eläinpaikkaa. Työvaihe Krt/ päivä Työaika/ kerta Yht. työaika päivässä Makuuparsien kolaaminen/lannan poisto 2 10 min 20 min Makuuparsien kuivittaminen -vasikat - hiehot min 10 min 10 min 10 min Väkirehujen jako 2 10 min 20 min Säilörehun jako pienkuormaajalla 2 5 min 10 min Työaika yht/päivä/1 hlö Työaika eläin/päivä 1 h 10 min n. 1,5 min Toistaiseksi väkirehut jaetaan nuorkarjan osastolla ruokintapöydälle käsin. Remontin yhteydessä väkirehujen jakaminen haluttiin automatisoida ja syksyn 2012 aikana on tarkoitus asentaa ruokintarobotti käyttöön. Tämä keventää työtä ja vähentää työaikaa entisestään. HAVAINNOT TOIMINNASTA Aikaisemmin vanhassa parsinavetassa tilan vasikat olivat ryhmäkarsinoissa ja hiehot parsipaikoilla. Isännän ja emännän mukaan uudessa nuorkarjan osastolla eläimillä on paremmat olot ja työmäärä on vähentynyt. Eläimet ovat nyt paljon puhtaampia kuin vanhoissa isoissa lypsylehmien parsissa, jotka olivat liian pitkät mm. hiehoille. Liian pitkissä parsissa lanta jäi parren takaosaan, joka piti 10
11 puhdistaa käsin lantakolalla useamman kerran päivässä. Kuiviketta meni paljon. Parsien puhdistaminen ja kuivittaminen vei työaikaa ja se oli fyysisesti raskasta. Tilalla on noin 70 lypsylehmää ja nuorkarjaosaston suunnittelun lähtökohtana oli karjan uudistamisen tarvittava eläinmäärä. Lehmät poikivat tilalla ympäri vuoden. Tilalla parhaat lehmät siemennetään sekstatulla siemenellä ja huonoimmat lehmät, joista ei haluta jälkeläistä, liharodulla. Emännän mukaan sekstatulla siemenellä sekä lehmien että hiehojen kohdalla tarttuvuus ja tiinehtyvyys ovat hyvät. Sekstatun siemenen käyttö on osoittautunut hyväksi ja sitä jatketaan ehdottomasti. Omaan uudistamiseen jätettäviä lehmävasikoita syntyy keskimäärin noin 2 3 vasikkaa/kk, jolloin niistä saadaan ryhmä muodostettua noin 2 kk välein. Vasikoissa muutaman kuukauden ikäero ei ole ongelma viiden eläimen ryhmää muodostaessa. Tilalla ollaan tosi tyytyväisiä nuorkarjan jaottelusta viiden eläimien ryhmiksi. Ryhmä ei ole liian iso käsiteltäväksi ja kun esim. siemennetään 1 2 eläintä, pienessä ryhmässä se onnistuu paremmin, kuin 10 eläintä olisi samassa ryhmässä ja säheltäisi vieressä. Viiden eläimen ryhmässä pystyy myös huomaamaan paremmin mm. eläinten kiimoja. Eläinten käsittely ja siirrot tapahtuvat nykyään sujuvasti. Aikaisemmin eläimet säikähtivät, potkivat ja hyppivät, kun hoitaja meni parsipaikkojen väliin. Lisäksi ongelmia oli eläinten siirtämisessä, päästä kiinni ollessa liikkuminen ei ollut helppoa ja niitä piti vetää eteenpäin. Kun eläimet saavat olla vasikasta asti vapaana karsinassa, ne oppivat liikkumaan vapaasti ja liikuttelu käy luontevasti. Eläinten siirto on helppoa seuraavaan karsinaan, kun avataan vain väliportti. Eläimet ovat tottuneita hoitajaan ja ryhmäkarsinoissa eläinten keskellä voi liikkua normaalisti. Vasikoiden iän ja koon mukaan ryhmäkarsinassa mitoitetut makuuparret pitävät eläimet puhtaana. Vasikoiden ryhmäkarsinasta kiinteältä makuualueelta siirretyt vasikat ovat oppineet heti makaamaan makuuparsissa. Nuorkarjaosastolta ensimmäiset poikivat hiehot siirrettiin pihattoon seuraavana päivänä vierailusta ja toukokuuhun 2012 mennessä on yhteensä 3 hiehoryhmää siirretty pihattoon. Ryhmässä ja vapaana kasvaminen ovat tehneet hiehoista rohkeampia ja osaavat heti liikkua paremmin pihatossa ja osaavat olla heti alusta isommassa laumassa, verrattuna aikaisemmin parressa kasvaneisiin 11
12 hiehoihin. Hiehot ovat heti oppineet makaamaan makuuparsissa, eikä kukaan makaa käytävillä ritilöillä. Kaikki hiehot ovat myös itse oppineet käymään kioskeilla muutaman päivän aikana, ja muutama on käynyt jo heti ensimmäisenä päivänä. Parresta tulleet hiehot olivat laumassa arkoja ja ne piti erikseen opettaa liikkumaan, eivät syöneet kunnolla, mikä taas vaikutti maitotuotokseen. Lypsylehmien sekaan siirretty 5 eläimen ryhmä on parempi kuin yksittäisten eläinten siirto, koska lypsylehmät menevät sekaisin eivät osaa huomioida, mitkä kaikki ovat uusia yksilöitä laumassa. Ryhmän siirrossa lypsylehmille jaetaan uutta rehua ruokintapöydälle ja ne keskittyvät enemmän rehuun kuin lauman uusiin yksilöihin. Näillä toimenpiteillä on vähennetty uusien körmyyttämistä. Parsinavetan seinät sekä kattoa kantavat välitolpat olivat rajoittava tekijä korjauksessa. Hiehojen puolelle makuuparsien ja seinän väliin jäi kapea huoltokäytävä, jossa ei mahdu mm. työntämään kuivituskärryä. Tämä hidastaa kuivitustyötä jonkin verran. Myös lantakäytävien malliin vaikuttivat olemassa olevat rakenteet ja rakennuskustannukset. Tilalla haluttiin hyödyntää jo olemassa olevaa lantajärjestelmää ja haluttiin tehdä mahdollisimman paljon omana työnä. Lantakäytäväksi avokourut olivat parempi vaihtoehto ja mielekkäämpi tilan mielestä kuin ritilälattia. Mm. avokouruissa katon kannatinpalkit voitiin tehdä suunniteltuihin kohtiin ja makuuparsien takareunan kohdille. Ritilälattia olisi vaatinut syvemmät alarakenteet, jolloin myös kannatinpalkit olisi pitänyt perustaa syvemmälle. Tämä olisi lisännyt kustannuksia reilusti. Parsinavetan remontti kesti kesällä 2011 noin 3 kk ja sen ajan nuorkarja oli laitumella. Muutostyöt tila teki omana työnä lähes kokonaan ja mm. kaikki valut tehtiin itse. Kokonaiskustannus on noin (sis. kalusteet ja rakennusaineet). Oman työn kustannuksia ei ole laskettu mukaan kokonaishintaan. Jos vastaavankokoiset tila olisi tehty uuteen rakennukseen, jo pelkkä katon ja seinien lisäkustannus olisi remonttikustannusta suurempi. Sisäilma tuntui vierailuhetkellä raikkaalta. Takaseinällä (ulkoseinä) on muutama seinän läpi olevaa tuuletinta, josta tuloilmaa otettaan osastolle. Ilma liikkuu nuorkarjaosastolta pihattoon päin. Suunnitelmissa on mahdollisesti vaihtaa hiehojen puolla olevat ikkunat säädettäviin kennolevyihin ilmanvaihdon parantamiseksi. 12
13 SOVELTUVUUS - Parsinavetan rakenteet hyvässä kunnossa, jotta perusrakenteisiin ei tarvitse tehdä suuria korjauksia. Tämä vähentää rakennuskustannuksia. - Pinta-alaa ja ilmatilaa riittävästi, jotta karsinan, ilmanvaihdon ja makuuparsien mitoituksessa voidaan huomioida nykyiset mitoitussuositukset. Usein lehmille suunniteltu ilmanvaihto riittää nuorkarjalle, jonka kosteuden tuotto ja ilmavaihtotarve ovat selvästi pienempiä. - Vanhan hyödyntäminen tulee kyseeseen etenkin silloin, kun remontin tarve ei ole aivan välitön ja kun tilalla on käytössä omaa työvoimaa remonttiin. POHDINTA Tilalla uusi vasikoiden ja hiehojen osasto on vähentänyt päivittäistä työaikaa ja työ on nyt myös fyysisesti keveämpää. Päivittäisten rutiinien helpottuminen lisää työmotivaatiota ja aikaa jää enemmän vasikoiden ja hiehojen tarkkailuun sekä hoitamiseen. Oikeilla ryhmäkohtaisilla makuuparsien mitoituksella sekä makuuparret pysyvät puhtaana että myös eläimet. Lanta menee sinne minne sen pitääkin eli lantakäytävälle. Tulevat lypsylehmät oppivat pienestä pitäen makuuparsiin ja lantaraapat toimintaan eli olosuhteet ovat samanlaiset kuin pihatossa lypsylehmillä. Reilun puolen vuoden käyttökokemuksien jälkeen tila on erittäin tyytyväinen uudistettuun osastoon, sen toimivuuteen sekä vasikoiden ja hiehojen ryhmittelyyn 5 eläimen ryhmiin. Työmäärää on vähentänyt pihattoon siirrettävien hiehojen opettaminen pihatossa liikkumiseen ja kioskeilla käymiseen. Nyt työ on muuttunut enemmän tarkkailuksi, mitä voidaan tehdä pihatossa muun työn ohessa. Myös eläimille pihattoon siirron yhteydessä tullut stressi on pienempi kuin aikaisemmin, kun toiminnot ovat samanlaiset kuin ryhmäkarsinassa ja liikkuminen makuuparren ja ruokintapöydän välillä on tuttua. Investoinnilla haettiin eläinten hyvinvoinnin ja kevyemmän työn lisäksi myös kustannustehokkuutta. Kun esim. kokoojakuilu oli jo valmiina ja se voitiin hyödyntää sellaisena, saatiin jo tällä kustannuksia alennettua. Nuorkarjan osastolla eläinpaikkoja on noin 46 kpl. Kokonaiskustannus oli noin eli noin /eläinpaikka. Vastaavasti uuden tilojen rakentamisessa kustannus on noin /eläinpaikka (Kuismin 2012). 13
14 LÄHTEET Anonyymi Housing design for cattle Danish recommendations. Third edition. Viitattu Hänninen, L Miksi vasikalla pitää olla hyvät olosuhteet?. Viitattu naari_2008/46938b189195cf6ee040a8c0023c5336 Keski-Mattinen, V., Uusimäki, O Vasikoiden hoito-opas. Viitattu Kuismin, E Piiripäällikkö. DeLaval. Puhelinkeskustelu Lundborg, G.K., Svensson, E.C., Oltenacu, P.A Herd-level risk factors for infectious diseases in Swedish dairy calves aged 0 90 days. Viitattu &_check=y&_origin=article&_zone=toolbar&_coverDate=10-May- 2005&view=c&originContentFamily=serial&wchp=dGLbVlBzSkWA&md5=127fd9ed88920c923fc2f3faa39f7bd6/1-s2.0-S main.pdf MMM Tuettavaa rakentamista koskevista lypsykarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista. MMM asetus Viitattu Svensson, C. & Liberg, P The effect of group size on health and growth rate of Swedish dairy calves housed in pens with automatic milk feeders. Viitattu Yli-Hynnilä, M Hyvät vasikkatilat täyttävät vasikoiden perimmäiset tarpeet. Maito ja Me lehti 2/2005. Viitattu
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LisätiedotLANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA
LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA Paula Kouhia Tilavierailu 11/2011 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.11.2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien
LisätiedotVASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA
VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LisätiedotRUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI
RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI Pasi ja Sirpa Hoppula Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.2.2012 Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotTankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009
Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia
LisätiedotCOMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA
COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotRyhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria
Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3
LisätiedotMAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU
MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MTY Hannu ja Heikki Ylinen Tilavierailu 10/2011 Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotDELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA
DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotMaarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset
Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja
LisätiedotVasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei
LisätiedotErilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion
LisätiedotKotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset
LisätiedotKokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta
Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotSuomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja
Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja Valion navettaseminaari 8.2.2011 Kaija Laitinen Osuuskunta Tuottajain Maito Nuorkarjatiloissa on useimmiten parannettavaa Nuorkarjatiloissa
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
LisätiedotMukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat
Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
Lisätiedot1 Pihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot
1 Pihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot Luvun ovat kirjoittaneet Tapani Kivinen, Kristiina Hakkarainen, Kim Kaustell, Veli-Matti Tuure ja Janne Karttunen 1.1 Pihaton mitoitus Tutkimuksen alussa asetettiin
LisätiedotRakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
LisätiedotNELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi
LisätiedotLantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
LisätiedotLantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
LisätiedotMILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
LisätiedotMukava olo. Lypsykarjan vasikkatilat
Mukava olo Lypsykarjan vasikkatilat Tilantarve Yksilökarsinat Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Iglut Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ruokintajärjestelyt Riittävästi ruokintapaikkoja
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
LisätiedotVasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja
LisätiedotKuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua Juva
Kuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua 1.11.2018 Juva Kuivikkeiden käyttömäärään vaikuttavia tekijöitä? Keskustelu pareittain mitkä tekijät lisäävät/ vähentävät kuivikkeiden menekkiä 2-3 min Kuivikemenekkiin
LisätiedotYleisimmät eläinterveyttä haittaavat virheet navettarakentamisessa
Yleisimmät eläinterveyttä haittaavat virheet navettarakentamisessa Tapani Kivinen, Erityisasiantuntija Luonnonvarakeskus LUKE Vaavi-hanke 18.1.2017 Luonnonvarakeskus Eläinterveyden elementit 1) Vapaus
LisätiedotYksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin
Yksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin Kunnolliset olosuhteet Raikas ilma Hyvä kuivitus Helppo hoito Toimivat
LisätiedotSorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa
Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä
LisätiedotMaitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA
Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotTUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1
TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä
LisätiedotLYPSYLEHMIEN JALOITTELU TALVELLA JALOITTELUTARHASSA
LYPSYLEHMIEN JALOITTELU TALVELLA JALOITTELUTARHASSA Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 8.6.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi
LisätiedotITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU
ITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU Aution maatila Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi
LisätiedotUudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt
Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden
LisätiedotToimivat lannanpoistojärjestelmät
Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä
LisätiedotKESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA
KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,
LisätiedotESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT
ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.
LisätiedotSuunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus
Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus Klo 8.30 Kahvi (hanke tarjoaa) Klo 9.00 Päivän avaus ja terveiset Vaavi-hankkeen Saksan opintomatkalta, Katriina Pylkkänen
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotIben Alber Christiansen Advisor in Building Design for Dairy Cows. Specialist member of
Taloudellisuus hyvinvointia rakennettaessa Mikä on tärkeintä? Kuinka optimoida navettasuunnittelu lehmän hyvinvointi ja luontainen käyttäytyminen huomioiden? Iben Alber Christiansen Advisor in Building
LisätiedotTaloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale
Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta
LisätiedotKuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma
Kuivikepohja Lehmän onni vai hoitajan ongelma Aina tilakohtainen vaihtoehto Kuunnellaan asiakasta Tarpeiden tunnistaminen Ulkopuolinen puolueeton näkökulma Nykytilanne ja visio tulevaisuudesta Erilaisten
LisätiedotTuettu rakentaminen kaudella
Tuettu rakentaminen kaudella 2014-2020 Valion navettaseminaari 9.2.2017 sanna.koivumaki@mmm.fi 10.2.2017 1 Ohjelmakausi 2014-2020, yleistä Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto säilyy vähintään
LisätiedotLähtökohtana työtehokkuus Navettarastit , Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio
Lähtökohtana työtehokkuus Navettarastit 3.3.2017, Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio Esityksen sisältö: Testaa nopeutesi! Esittely Marjo Posio Robottinavettatutkimuksen taustaa Pihatossa tehdyt havainnot
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
LisätiedotÄlä työnnä rehua SEKOITA SE UUDELLEEN
Älä työnnä rehua SEKOITA SE UUDELLEEN DeLaval OptiDuo ÄLÄ PELKÄSTÄÄN TYÖNNÄ REHUA Kun rehua siirretään säännöllisesti takaisin ruokintapöydälle, lehmät pääsevät rehuun paremmin käsiksi, mutta se ei merkitse
LisätiedotLypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto
Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto Vasikkatilan vasikoiden ehdoilla KESTO-Kestävä karjatalous Savonia Iislami11.4.2014 Tapani Kivinen, MTT, Hanke lyhykäisesti Asiantuntijatyöryhmä Tutkijat
LisätiedotMaitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy
Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma
LisätiedotMukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee
Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Hyvät eläinten olosuhteet lisäävät terveyttä ja maitoa! Lehmän vuorokausi: Lypsyllä max 3-4 h/vrk Makuulla 14 h/vrk pari tuntia sikeää unta märehtii,
LisätiedotELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon
LisätiedotEU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi
EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,
LisätiedotKARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast
VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011 KARSINARATKAISUJA Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast Sisällysluettelo 1. Avaus, Heikki Kemppi 2. Vasikkatilan vaatimukset ja hyvät toimintatavat 3. Kuivikkeet 4.
LisätiedotROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille
ROTUKARJA 2025 -investointiohjelma emolehmätiloille KYSYNTÄ KASVAA NYT ON OIKEA AIKA PANOSTAA ROTUKARJAAN Etsimme ketjuumme tulevaisuuteen katsovia rotukarjan tuottajia, joilla on vahva halu kehittää tilaansa
LisätiedotLypsyn eläinliikennekokemuksia osa 2: Automaattilypsy
Lypsyn eläinliikennekokemuksia osa 2: Automaattilypsy Valion navettaseminaari 8.2.2011 Vantaa MTT Maitokoneet Esa Manninen ja Kaj Nyman Kuvat: Esa Manninen ja Kaj Nyman, jos ei muuta mainita AMS tilasto
LisätiedotESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT
ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus eli EHK Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Eläinten hyvinvointikorvaus eli EHK 1.1. 31.12.2018 Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa 040 5025590 EHK tilamäärät Eläinten hyvinvointikorvauksen tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentuminen Tuotantoeläinten
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotKuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja
Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotKuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta
Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotMaitosektorin uudistuminen Wisconsinissa
Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Kasvavat Wisconsinin perhemaitotilat David W. Kammel Biological Systems Engineering UW Madison Ilmasto ja pinta-ala Pinta-ala Wisconsin 169,637 km2 Suomi 338,145
LisätiedotPihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset
Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset Yhteenveto Kristiina Hakkarainen HYELTDK, Saaren yksikkö Kirjoituksessa esitellään vuosina 2004 2006 toteutetun kotimaisen pihattotutkimuksen tuloksia,
LisätiedotUusimpia kokemuksia verhoseinistä
Uusimpia kokemuksia verhoseinistä Alapohjan lämmityskapasiteetti VENE Verkostot karjatalouden edistäjinä OULU - EDEN 7.2. 212 Tapani Kivinen, MTT Jorma Heikkinen VTT Ismo Heimonen VTT Uusimpia kokemuksia
LisätiedotKuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta
Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Sakari Alasuutari, TTS Valion navettaseminaari, 24.1.2013 Sakari Alasuutari 22.1.2013 1 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta MMM:n rahoittama hanke
LisätiedotEtälantala MTY Veljekset Herrala Isokankaantie Vimpeli
23 000 LIITE 1 35 000 A A B B C C 13 000 D D E E F F H H G G 14 000 VANHA VANHA PIHATTO VAAKASIILO KATETUT VAAKASIILOT VAAKASIILOT KATETUT VAAKASIILOT VIRTSAKAIVO KONEHALLI VASIKKA- KASVATTAMON VASIKKA-
LisätiedotEU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet
EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta, lammas, vuohi -> 7 vrk tapahtumasta
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila
ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä
LisätiedotVENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012
VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle
LisätiedotJaloittelutarhat Naudan näkökulma
Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotTyön tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys
Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys Valion navettaseminaari Vantaa Rantasipi Airport 24.1.2013 Veli Matti Tuure, Markku Lätti & Janne Karttunen, TTS Työtehoseura
Lisätiedot`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset
`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotLoppukasvattamot. Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa
Nautaparlamentti 24.-25.7.2014 Härmän kylpylä, Kauhava Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa Reetta Palva, TTS Työtehoseura Loppukasvattamot Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta esitti vuonna
LisätiedotDeLaval Pihatto DelPro tuotannonohjaus
DeLaval Pihatto Varma ratkaisu Rakennus myytävissä eteenpäin Laadukas testatut ratkaisut Nopea tuotanto saadaan nopeasti käyntiin Kustannustehokas Helppo vain yksi yhteistyökumppani DeLaval Pihatto DeLaval
LisätiedotUudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista
Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta
LisätiedotMiljoona litraa yksillä harteilla
Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotLaiduntavat naudat keräävät ruohoa. Ruokintapaikka lehmän mittojen mukaan
Ruokintapöydän esteiden pitää antaa eläimille mahdollisuus syödä mahdollisimman runsaasti, estää toisten eläinten häirintä ja rehun haaskaaminen. Esteet eivät saa myöskään vahingoittaa eläintä. Viistoista
LisätiedotKotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 2 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (1/1) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotRiittävästi vettä, enemmän maitoa
Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:
LisätiedotTyömäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti 11.3 2015 Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Robottinavettatutkimus V. 2014 aikana 33 robottinavettaa
LisätiedotKokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
LisätiedotLypsykarjatilan eläinten ryhmittely
Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely tavoitteena sujuva työ ja eläinten hyvinvointi Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely 1 Tähän ryhmittelyoppaaseen on koottu keskeisiä asioita, jotka on hyvä huomioida eläinten
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä
LisätiedotYLEISKUVAUS TOIMINNASTA
LIITE 1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Tietoja kiinteistöstä Tila sijaitsee Vihdin kunnassa, Härkälän kylässä Vakkamäentien varressa. Talouskeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella.
LisätiedotPerhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto
1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.
LisätiedotAutomaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely
Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/
Lisätiedot