Tutkimusraportti Yksityinen kopiointi

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Yksityinen kopiointi TALOUSTUTKIMUS OY Helsinki Turku Tampere Lemuntie 9 Yliopistonkatu 37 A Kuninkaankatu 30 B 7 Y-tunnus FI Helsinki, Finland FI Turku, Finland FI Tampere, Finland Business ID FI tel tel tel fax fax

2 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TUTKIMUSKYSYMYKSET KOTIKOPIOINTITUTKIMUS JOHTOPÄÄTÖKSET TALOUSTUTKIMUKSESTA... 28

3 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) TIIVISTELMÄ Taloustutkimus Oy toteutti syksyllä 2015 kyselytutkimuksen yksityisestä kopioinnista ja sen laajuudesta. Taloustutkimuksessa neljännen kerran toteutetun kotikopiointitutkimuksen tavoitteena oli arvioida yksityisen kopioinnin volyymiä Suomessa kopioitujen tiedostojen määrällä mitattuna. Kyselytutkimus toteutettiin vuonna 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Tutkimus on seurantatutkimus aikaisempina vuosina toteutetuille kyselyille. Kyselyiden suunnittelua ja toteutusta on aiemmin ohjannut tutkimustyöryhmä, jossa ovat olleet edustettuina laiteteollisuus, tekijänoikeusjärjestöt sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Kotikopiointitutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan 1,5 miljoonaa suomalaista (virhemarginaali on ±2,5 % - yksikköä 95 %:n luotettavuustasolla) kopioi musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön. Yksityisen kopioinnin kokonaismäärä vuositasolla on tutkimuksen mukaan noin miljoonaa kappaletta musiikki- ja videotiedostoja. 359 miljoonasta kopioidusta tiedostosta on karsittu pois kaikki muu kuin tekijänoikeuslain tarkoittama laillinen yksityinen kopiointi - esimerkiksi itse tehty aineisto, laiton lataaminen ja kopiot, joista on maksettu muuta kautta (esimerkiksi itunes.) Laki sallii myös kavereille ja perheenjäsenille kopioinnin. Kavereilta ja perheenjäseniltä tai CD-R ja DVD-R- levyiltä kopioitua aineistoa kopioidaan vuositasolla 63 miljoonaa tiedostoa. Koska näiden tiedostojen alkuperää ei voitu tutkimuksella selvittää, asettuu arvio yksityisen kopioinnin kokonaismäärästä 359 ja 422 miljoonan kopioidun tiedoston välille. Vuoden 2014 tutkimuksessa arvio yksityisen kopioinnin määrästä oli miljoonaa tiedostoa. Arvio yksityisen kopioinnin kokonaismäärästä on laskenut vuodesta Muut tiedossa olevat lähteet mukaan laskettuna kotitalouksissa tapahtuvan kopioinnin kokonaismäärä on vuositasolla noin miljardi tiedostoa vuodessa. Musiikkia kopioidaan useimmin internetistä ilmaiseksi, esim. artistien omilta internet-sivuilta (23 % vastaajista, virhemarginaali +2,8 % -yksikköä) ja alkuperäisiltä CD-levyiltä (22 % vastaajista, virhemarginaali on ±2,5 % -yksikköä). Videotiedostoja kopioidaan useimmin televisiosta (70 % vastaajista, virhemarginaali on ±2,9 % -yksikköä ). Matkapuhelin ja tietokone ovat yleisimmät laitteet, joihin musiikkia on viimeksi tallennettu. Videotiedostoja tallennetaan useimmin tallentavalle digiboksille. Tulosten mukaan tietokone on yksityisessä käytössä 3,8 miljoonalla vuotiaalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,1 % -yksikköä), ja USB-muistitikku tai matkapuhelin, johon voi tallentaa musiikkia, noin 3,3 miljoonalla (virhemarginaali ±1,6 % -yksikköä).

4 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) MP3-soitin tai ipod on käytössä lähes 1,4 miljoonalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,7 % -yksikköä). Tablet-laitteiden käyttö on lisääntynyt edelleen merkittävästi vuoden aikana, laitteita on nyt lähes 2,3 miljoonalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,8 % -yksikköä). Viime vuonna tablettia sanoi käyttävänsä 1,8 miljoona suomalaista. Musiikin suoratoistopalvelujen käyttäjämäärät ovat myös edelleen kasvaneet vuodesta Spotify tai jokin muu vastaava suoratoistopalvelu on käytössä lähes 1,5 miljoonalla (virhemarginaali ±1,7 % - yksikköä) suomalaisella (vuonna 2014 käyttäjiä lähes 1,4 miljoonaa). Pilvitallennuspalveluiden käyttö (kuten Dropbox, Google Drive, icloud, Microsoft Skydrive jne.) on myös selvästi lisääntynyt. Palveluja käyttää jo 1,8 miljoonaa (virhemarginaali ±1,8 % -yksikköä) suomalaista (vuonna 2014 käyttäjiä oli 1,3 miljoonaa). Netflix, HBO Nordic, Viaplay tai joku muu kuukausimaksullinen verkon kautta katsottavissa oleva TVpalvelu on käytössä yli 1,1 miljoonalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,6 % -yksikköä). Vuonna 2014 kuukausimaksullisia verkon kautta katsottavia TV-palveluja sanoi käyttävänsä suomalaista. Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten kulutuskäyttäytymistä musiikin ja videomateriaalin kulutuksen osalta. Musiikin kuuntelemisen lähteenä radio on ylivoimaisesti suosituin. Suomalaisista musiikin kuuntelijoista 95 % käyttää radiota. Fyysiset äänitteet ovat toiseksi yleisin musiikin kulutusmuoto, mutta aktiivisemmat kuuntelijat käyttävät selvästi useammin Youtubea musiikin lähteenä kuin äänitteitä. Suomalaisista 58 % kuuntelee kuukausittain musiikkia Youtubesta, kun fyysisiä äänitteitä kuuntelee 47 %. Youtuben ja suoratoistopalvelujen käyttäjistä 80 % kuuntelee myös fyysisiä äänitteitä. Vuonna 2014 vastaava osuus oli 87 %. Suomalaisista 93 % katsoo televisiolähetyksiä suorana. Netti-TV lähetysten katsominen on lisääntynyt, niitä katsoo 66 % suomalaisista (vuonna %). Digiboksitallenteita katsoo 44 % suomalaisista. Netti-TV:n, verkkotallennuspavelujen ja VOD streaming palvelujen (esim. Netflix) käyttäjistä 93 % katsoo televisiota myös suorina lähetyksinä. Näiden palvelujen käyttäjien keskuudessa digiboksilta tallenteena katsominen on hieman vähentynyt, mutta silti ko. palvelujen käyttäjistä edelleen suurempi osa tallentaa TVsisältöjä digiboksille kuin suomalaiset yleisesti. Kuluttajat käyttävät edelleen hyvin monipuolisesti erilaisia palveluja ja uudet palvelut ovat toistaiseksi vanhojen rinnalla.

5 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Erilaisten tallentavien laitteiden määrä kotitalouksissa on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Seuraavaan taulukkoon on koottu tietoja kuluttajien ja kotitalouksien käytössä olevista laitteista ja palveluista Uudempien laitteiden ja palvelujen käyttäjämäärissä on tapahtunut kasvua viime vuodesta, mutta esimerkiksi erillisten Mp3-soittimien tai ipodien käyttäjämäärä on laskenut selvästi. Tiedot pohjautuvat Taloustutkimuksen kotikopiointitutkimukseen (2015). Laite/yhteys Tietokone 90 Internetyhteys 89 USB-muisti 76 Matkapuhelin mp3-76 soitinominaisuudella Langaton kotiverkko 74 Tablet-laite 54 Tallentava digisovitin 46 Ulkoinen kiintolevy 44 Tiedostollennuspalvelu internetissä* 41 Streaming musiikkipalvelu 34 Mp3-soitin tai ipod 32 Pelikonsoli ** 30 Kuukausimaksullinen TV streaming-palvelu 27 % suomalaisista on käytössään IPTV-palvelu *** 22 * esim. idropbox, Google Drive, icloud/ramazon Cloud, Microsoft SkyDrive ** kiintolevyllä varustettu pelikonsoli *** esim. Elisa Viihde, Sonera Viihde tai jokin muu vastaava Taulukko 1. Kuinka suurella osalla suomalaisista on mainittu laite tai palvelu käytössään /Laitteiden ja yhteyksien yleisyys suomalaisissa kotitalouksissa Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

6 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) 1. TUTKIMUSKYSYMYKSET Kopiointitutkimuksilla on selvitetty yksityisen kopioinnin laajuutta: kuinka suuri osa suomalaisista kopioi musiikkia, videoaineistoja ja muuta tekijänoikeuksin suojattua aineistoa yksityiseen käyttöön eri laitteille ja alustoille? Kuinka paljon kopioidaan? Mistä lähteistä kopiointi tapahtuu? Tutkimusten kysymyksenasettelu on lähtenyt liikkeelle tavasta, jolla yksityinen kopiointi on määritelty tekijänoikeuslaissa: mitä tallennusalustoja suomalaiset käyttävät merkittävissä määrin tekijänoikeuksin suojatun aineiston yksityiseen käyttöön tapahtuvaan kopiointiin? Kuinka usein ja kuinka paljon eri aineistoja kopioidaan? Mistä lähteistä kopiointi tapahtuu? Nämä tutkimuskysymykset muodostavat yhdessä vastaajilta kerättävien laitetietojen ja muiden taustatietojen kanssa tutkimusten kysymysrungon. Viimeisten vuosien aikana tutkimuksissa on keskitytty ennen kaikkea kopioinnin määrälliseen selvittämiseen: kuinka suuria kopiomäärät ovat vuositasolla. Tämän lisäksi tutkimuksissa on selvitetty kuinka moni kopioi, kuinka paljon, kuinka usein ja mille alustoille kopioidaan. Kyselyjen perusrakenne on pysynyt samankaltaisena. Kyselyissä vastaajilta on kysytty vastaajan viimeisimmästä kopiointitapahtumasta. Oletuksena on, että viimeisimmän kopiointikerran yksityiskohdat ovat helpoimmin palautettavissa mieleen. Lisäksi on kysytty kopioinnin useutta: kuinka usein vastaaja kopioi kyseistä aineistoa kyseiselle alustalle? Määrällisten ja ajallisten arvioiden lisäksi vastaajilta on tiedusteltu viimeisimmän kopiointikerran osalta kopioinnin lähteitä: olivatko viimeksi kopioidut tiedostot esimerkiksi alkuperäiseltä fyysiseltä tallenteelta, verkkokaupasta, lähipiiriltä tai vertaisverkosta ladattua aineistoa? Viimeisen tallennuskerran kopiomäärän, kopioiden alkuperäislähteen ja kopiointifrekvenssin avulla on arvioitu kokonaiskopiointimääriä käyttämällä Suomen väestöä edustavia painokertoimia. Yksityistä kopiointia selvittävät tutkimukset ovat keskittyneet musiikki- ja videoaineistoon, koska muiden aineistolajien kopiointi yksityiseen käyttöön (esim. tekstit, e-kirjat, äänikirjat jne.) on aiempien tutkimustulosten mukaan ollut vähäistä. Muiden sisältöjen selvittämisen tarvetta voidaan tarkastella jatkotutkimuksissa.

7 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Kotikopiointitutkimuksen metodologiasta tehtiin arviointi Helsingin yliopiston Professori Seppo Laaksosen toimesta kesällä Ottaen huomioon, että kyseessä on vaikeasti hahmotettava ilmiö, Laaksonen toteaa, että käytetty menetelmä antaa kohtuullisen luotettavan kuvan yksityisestä kopioinnista. Laaksosen metodologisessa arvioinnissa antamia parannusehdotuksia otettiin soveltuvin osin huomioon 2014 kyselyssä. 2. KOTIKOPIOINTITUTKIMUS 2015 Tutkimuksen toteutus ja menetelmät Taloustutkimus Oy toteutti syksyllä 2015 neljännen kerran kyselytutkimuksen tekijänoikeuksin suojatun aineiston yksityisestä kopioinnista Suomessa. Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä oli musiikin ja videosisällön yksityisen kopioinnin kokonaismäärään kartoittaminen. Tutkimus toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina osana Omnibus-kuluttajatutkimusta. Omnibus on tiedonkeruumenetelmänä tähän tarkoitukseen sopivin eli haastattelut tehdään väestöä edustavasti eikä vastaajajoukko painotu pelkästään esimerkiksi internetin aktiivisimpiin käyttäjiin (mikä voisi näkyä tuloksissa esim. eri laitteiden kohdalla, jos tutkimus tehdään internet-paneelitutkimuksena). Omnibus tutkimuksessa Taloustutkimuksen koulutetut haastattelijat tekevät haastattelut valvotusti. Henkilökohtainen haastattelu mahdollistaa vastausvaihtoehtojen esittämisen tarvittaessa vastaajalle kortilta. Tässä tutkimuksessa kokonaisvastaajamäärä oli kattava, kaiken kaikkiaan haastateltiin yli 3000 vastaajaa, mikä tarkoittaa sitä että 95 % luotettavuustasolla tutkimuksen kokonaistulosten virhemarginaali on enimmillään 1,8 prosenttiyksikköä. Kohderyhmänä olivat vuotiaat suomalaiset kuluttajat Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, maakunta- ja kuntatyyppijakauma. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Painotetut N-luvut vastaavat Suomen vuotiasta väestöä tuhansina (SVT ). Haastattelut toteutettiin , ja Haastattelutyöhön osallistui ensimmäisessä osassa 41, toisessa 47 ja kolmannessa 48 Taloustutkimuksen kouluttamaa haastattelijaa. Haastatteluja tehtiin ensimmäisessä osassa 97 paikkakunnalla, toisessa osassa 104 paikkakunnalla ja kolmannessa osassa 94 paikkakunnalla. Tutkimuksessa on laskettu arvio kopioinnin kokonaistiedostomääristä vuosittain käyttäen väestöä edustavia painokertoimia. Arvio kokonaismäärästä on laskettu viimeisen tallennuskerran kopiomäärän ja kopiointifrekvenssiä kuvaavan kertoimen avulla.

8 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Lukujen laskelmissa on käytetty realistisia, mutta alakanttiin laskettuja kertoimia. Tämä huomioi kopiointifrekvenssin eli päivittäin tapahtuvat tallennukset saavat suuremman painon kuin harvemmin tapahtuvat tallennukset. Arvio vuosittain kopioitujen tiedostojen määrästä/hlö= viimeksi kopioitujen tiedostojen määrä * kerroin (esim. muutaman kerran viikossa=60). Tästä huolimatta yksittäisiä suuria tallennuksia ei ole laskettu mukaan analyysivaiheessa, jos ne vaikuttavat epätodellisilta tutkimuksessa jätettiin huomioimatta tallentajat, jotka olivat tallentaneet kerralla yli 5000 musiikkitiedostoa. Tutkimuksen tulokset on painotettu vuotiasta väestöä vastaavaksi iän, sukupuolen, asuinpaikan ja talouden koon mukaan. Kuinka usein tallennatte musiikkia/videotiedostoja xx laitteelle Kerroin 1. Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa 2 5. Harvemmin 0,5 Taulukko 2. Tallennusfrekvenssiä kuvaavat kertoimet: kotikopiointi. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Mitä tutkimuksessa on tarkoitettu yksityisellä kopioinnilla? Yksityisen kopioinnin määritelmä ei ole yksiselitteinen. Tulkinnat vaihtelevat eri maissa. Tässä tutkimuksessa yksityisellä kopioinnilla on tarkoitettu musiikin ja videon alkuperäislähteistä (alkuperäiset CD-levyt, TV-lähetykset) tapahtuvaa kopiointia. Laki sallii myös kopioimisen kavereilta ja perheenjäseniltä. Koska haastattelujen avulla ei aukottomasti pystytä selvittämään kavereilta ja perheenjäseniltä kopioidun musiikin alkuperää, arvio kopioinnin kokonaismäärästä on esitetty kahden luvun välisenä arviona, jonka alapäässä ovat yksinomaan alkuperäisistä lähteistä tapahtunut kopiointi ja yläpäässä luku, johon on lisätty kavereilta ja perheenjäseniltä kopioitu materiaali sekä musiikin osalta CD-R ja DVD-R levyiltä tehdyt kopiot. Verkosta ostettu lisensioitu materiaali, laittomista lähteistä ladattu materiaali sekä automaattinen varmuuskopiointi on rajattu yksityisen kopioinnin ulkopuolelle. Tutkimuksen kysymyksenasettelussa on lisäksi rajattu pois omatekoinen musiikki, itse kuvattu tai muu omatekoinen videomateriaali, sekä työkäyttöä varten kopioitu musiikki- tai videoaineisto.

9 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Laitekanta ja palveluiden käyttäminen Kyselyn ensimmäinen osa selvitti suomalaisten laitekantaa ja palveluiden käyttöä (Kuva 1.). Kyselyn perusteella lähes 90 %:lla vuotiailla suomalaisilla on käytössään tietokone ja internet-yhteys (virhemarginaali ±1,1 %). Yksi tai useampia USB-muisteja ( muistitikku ) on käytössään 76 %:lla vastaajista (virhemarginaali ±1,6 %) ja tallentava digiboksi on käytössä 46 %:lla vastaajista (virhemarginaali ±1,8 %). MP3-soitinominaisuudella varustettujen matkapuhelimien käyttäjien määrä on kasvanut vuodesta ,1 miljoonasta yli 3,2 miljoonaan (76 % suomalaisista, virhemarginaali ±1,6 %). Onko käytössä Tietokone (kannettava tai pöytäkone) Internet-yhteys kotona Matkapuhelin, jolla voi kuunnella ja tallentaa musiikkitiedostoja USB-muistitikku Langaton kotiverkko kotona Tablet-laite eli kosketusnäytöllinen kämmentietokone Tallentava digiboksi Ulkoinen kovalevy Joku tiedostontallennuspalvelu internetissä**** Spotify/Deezer/joku muu vastaava palvelu Erillinen Mp3-soitin tai ipod, joka ei ole myös matkapuhelin Playstation/Xbox Tallentava Blu-ray tai DVD-soitin, ei kuitenkaan tietokoneen DVD-asema (kiintolevyllä tai ilman) Kuukausimaksullinen verkonkautta katsottavissa oleva TV-palvelu*** TV-ohjelmien verkkotallennuspalvelu** Kaikki vastaajat, n=3045 Kyllä Ei Ei osaa sanoa % *) Kyllä vastaukset: virhemarginaali + % -yksikköä 95 %:n luotettavuustasolla **) kuten Elisa Viihde, Sonera Viihde tai jokin muu vastaava ***) Netflix, HBO Nordic, Viaplay tai joku muu ****) esim. idropbox, Google Drive, icloud, Amazon Cloud, Microsoft SkyDrive Virhemarginaali* Väestöestimaatit ,10 1,10 1,60 1,60 1,60 1,80 1,80 1,80 1,80 1,70 1,70 1,70 1,70 1,60 1,40 Kuva 1. Laitekanta ja palveluiden käyttö Suomessa. N=3045. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

10 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Erillinen MP3-soitin on käytössä lähes 1,4 miljoonalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,7 % -yksikköä). Tablet-laitteiden käyttö on lisääntynyt edelleen merkittävästi vuoden aikana, laitteita on nyt yli 2,3 miljoonalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,8 % -yksikköä). Viime vuonna tablettia sanoi käyttävänsä 1,8 miljoona suomalaista. Vuonna 2015 ulkoisia kovalevyjä on käytössään noin 1,9 miljoonalla suomalaisella. Musiikin suoratoistopalvelujen käyttäjämäärät ovat myös edelleen kasvaneet vuodesta Spotify tai jokin muu vastaava suoratoistopalvelu on käytössä lähes 1,5 miljoonalla (virhemarginaali ±1,7 % - yksikköä) suomalaisella (vuonna 2014 käyttäjiä oli hieman alle 1,4 miljoonaa). Spotify on ylivoimaisesti suosituin musiikin suoratoistopalvelu rekisteröitymistä vaativista palveluista (Taulukko 3.). Palvelu Käyttäjät Spotify Youtube Music Key Beta Rdio Google Play Music Deezer MixRadio Groove/Xbox Music Tidal Taulukko 3. Suomen yleisimmät musiikin suoratoistopalvelut (rekisteröitymistä vaativat). (Palvelu on käytössä kotitaloudessa) vuotiaat suomalaiset. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Netflix, HBO Nordic, Viaplay tai joku muu kuukausimaksullinen verkon kautta katsottavissa oleva TVpalvelu on käytössä yli 1,1 miljoonalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,6 % -yksikköä, 2014: ). Suosituin palvelu Netflix on käytössä tulosten mukaan suomalaisella. IPTV-palveluita, joissa on verkkotallennusominaisuus, käyttää noin suomalaista (vuonna 2014: ). Yleisimmät palvelut ovat Elisa Viihde ja Sonera Viihde. Musiikki- ja videopalveluja koskevat luvut eivät kuvaa palvelujen asiakasmääriä. Palvelu voi olla vastaajan käytössä esimerkiksi samassa kotitaloudessa asuvan henkilön tilaamana. Pilvitallennuspalveluiden käyttö (kuten Dropbox, Google Drive, icloud, Microsoft Skydrive) on myös erittäin selvästi lisääntynyt. Palveluja käyttää lähes 1,8 miljoonaa (virhemarginaali ±1,8 %) suomalaista (vuonna 2014 käyttäjiä oli 1,3 miljoonaa). Pilvitallennuspalveluja käytetään selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Käytetyimmät pilvitallennuspalvelut ovat Dropbox ja Google Drive. Google Drive on käytössä suomalaisella (virhemarginaali 1,6, 2014: ) ja Dropbox suomalaisella (virhemarginaali ±1,3 %, 2014: ). Kopiointiin soveltuvia pelikonsoleita on käytössä lähes 1,3 miljoonalla suomalaisella. Yleisin konsolilaite on Sony Playstation 3.

11 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Kuluttajakäyttäytyminen Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten kuluttajakäyttäytymistä musiikin ja videomateriaalin käytön osalta (Kuvat 2. ja 3.). Musiikin kuuntelemisen lähteenä radio on ylivoimaisesti suosituin. 95 % suomalaisista musiikin kuuntelijoista käyttää radiota. Fyysiset äänitteet ovat toiseksi yleisin musiikin kulutusmuoto, mutta aktiivisemmat kuuntelijat käyttävät selvästi useammin Youtubea musiikin lähteenä kuin äänitteitä. Suomalaisista 58 % kuuntelee kuukausittain musiikkia Youtubesta, kun fyysisiä äänitteitä kuuntelee kuukausittain 47 %. Youtuben ja suoratoistopalvelujen käyttäjistä 80 % kuuntelee kuitenkin edelleen fyysisiä äänitteitä. Suomalaisista 93 % katsoo televisiolähetyksiä suorana. Netti-TV lähetysten katsominen on lisääntynyt, niitä katsoo 66 % suomalaisista. Digiboksitallenteita katsoo 44 % suomalaisista. Netti-TV:n, verkkotallennuspavelujen ja VOD streaming palvelujen (esim. Netflix) käyttäjistä 93 % katsoo televisiota myös suorina lähetyksinä. Näiden palvelujen käyttäjien keskuudessa digiboksilta tallenteena katsominen on hieman vähentynyt, silti ko. palvelujen käyttäjistä edelleen suurempi osa tallentaa TVsisältöjä digiboksille kuin suomalaiset yleisesti. Kuluttajat käyttävät edelleen hyvin monipuolisesti erilaisia palveluja ja uudet palvelut ovat toistaiseksi vanhojen rinnalla. Musiikin kulutus Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei lainkaan Ei osaa sanoa Kuuntelen musiikkia radiosta Kuuntelen musiikkia Youtubesta Kuuntelen musiikkia tiedostoina Kuuntelen musiikkia muista ilmaisista musiikin suoratoistopalveluista Kuuntelen musiikkia fyysisiltä äänitteiltä (CD-levyt, LP-levyt) Kuuntelen musiikkia maksullisista musiikkisuoratoistopalveluista Kuuntelen omistamaani musiikkia music locker -palvelujen kautta Kaikki vastaajat, n= % Kuva 2. Musiikin kuluttamisen tavat Suomessa. N=3045. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

12 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Videosisältöjen kulutus Päivittäin Katson televisio-ohjelmia suorana lähetyksenä televisiosta Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei lainkaan Ei osaa sanoa Katson televisio-ohjelmia tallenteena digiboksilta Katson televisio-ohjelmia netti-televisiosta Katson televisio-ohjelmia maksullisista verkkopalveluista Katson televisio-ohjelmia tallenteena verkkotalennuspalveluista Katson televisio-ohjelmia Youtubesta Vuokraan elokuvia internetin maksullisista elokuvanvuokrauspalveluista Kaikki vastaajat, n= % Kuva 3. Videosisältöjen kuluttamisen tavat Suomessa. N=3045. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Musiikki- ja videomateriaalin kopiointi Laitteiden ja palvelujen käyttöä sekä kuluttajakäyttäytymistä selvittävien kysymysten jälkeen tutkimuksessa kysyttiin erikseen musiikin ja videon tallentamisesta eri laitteille ja tallennusalustoille. Tarkasteluajankohtana olivat kyselyä edeltäneet kaksitoista kuukautta. Vastaajille luettiin aluksi seuraavat vastausohjeet: Musiikkitallennukset: Seuraavat kysymykset koskevat MUSIIKIN tallentamista digitaaliseen muotoon, eli musiikin lataamista, siirtämistä tai kopiointia tiedostomuodossa esimerkiksi tietokoneelle, erilaisille muisteille, kannettaville soittimille, CD- tai DVD-levyille. Kysymykset eivät koske tiedostojen varmuuskopiointia, jossa luodaan backuptiedosto tietojen palautusta varten. Tallentamisella ei tarkoiteta pelkkää musiikin kuuntelua esimerkiksi CD-levyiltä, radiosta tai internetistä. Musiikkivideoista kysytään myöhemmin. Kysymykset koskevat ainoastaan yksityiskäyttöön tehtyjä tallennuksia. Kysymykset eivät koske työtehtäviin liittyvää tallentamista eivätkä omatekoista aineistoa. Omatekoisella aineistolla tarkoitetaan itse tehtyä musiikkia tai lähipiirin eli ystävien tai perheenjäsenien tekemää musiikkia. Musiikkitiedostolla tarkoitetaan yhtä musiikkikappaletta, esimerkiksi mp3-tiedostoa tai vastaavaa.

13 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Videotallennukset: Seuraavat kysymykset koskevat VIDEOSISÄLLÖN tallentamista, siirtämistä, polttamista tai kopiointia esimerkiksi tallentavan digiboksin kovalevylle, tietokoneelle, CD- tai DVD-levyille, VHS-nauhoille tai erilaisille kannettaville soittimille tai muisteille. Videosisällöllä tarkoitetaan esimerkiksi elokuvia, TV-ohjelmia, TVsarjan jaksoja, musiikkivideoita, tai internetistä tallennettua videosisältöä. Kysymykset eivät koske varmuuskopiointia, jossa luodaan backup-tiedosto tietojen palautusta varten. Tallentamisella ei tarkoiteta kuvaamista videokameralla, digikameralla tai matkapuhelimella. Tallentamisella ei tarkoiteta pelkkää videosisällön katselemista esimerkiksi DVDlevyiltä, televisiosta tai internetistä (esim. YouTube ja vastaavat palvelut). Kysymykset koskevat ainoastaan yksityiskäyttöön tehtyjä tallennuksia. Kysymykset eivät koske työtehtäviin liittyvää tallentamista eivätkä omatekoisia videoita. Omatekoisilla videoilla tarkoitetaan itse kuvattuja videotiedostoja tai ystävien tai perheenjäsenten kuvaamia videotiedostoja. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin sekä musiikin ja videomateriaalin osalta kopiointia kunkin heidän käyttämänsä laitteen ja alustan osalta: Oletteko viimeisen 12 kuukauden aikana tallentanut musiikkia [laite tai tallennusalusta]? Oletteko viimeisen 12 kuukauden aikana tallentanut videoaineistoa [laite tai tallennusalusta]? Kaikkiaan 31 % kaikista kyselyvastaajista (n=3045) kertoi tallentaneensa musiikkia jollekin digitaaliselle laitteelle tai tallennusalustalle viimeisen 12 kk aikana. Vastaava määrä oli 36 % vuoden 2014 tuloksissa. Musiikkia tallentavien ihmisten määrä on hieman pienempi kuin viime vuonna.tuloksen pohjalta voidaan arvioida, että yli 1,3 miljoonaa suomalaista (15-79-vuotiaat) tallentaa musiikkitiedostoja vuosittain (virhemarginaali ±1,7 %) (Kuva 4.). Tässä luvussa ei ole eritelty yksityisen kopioinnin osuutta muusta musiikin lataamisesta, tallentamisesta ja siirtämisestä (esimerkiksi verkkokaupasta tietokoneelle hankitut DRMsuojatut tiedostot).

14 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Tallentanut musiikkia johonkin Kaikki vastaajat, n=936/3040/3003/3056/3045 Sukupuoli Nainen, n=443/1597/1562/1594/1612 Mies, n=493/1443/1441/1462/ Populaatiomäärä Virhemarginaali , ,70 Ikäryhmä vuotta, n=183/731/707/797/ vuotta, n=301/958/884/941/ vuotta, n=452/1351/1412/1318/ % n=kaikki vastaajat 2011/2012/2013/2014/ Kuva 4. Kuinka moni on tallentanut musiikkia viimeisen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Vastaajista 40 % eli noin 1,7 miljoonaa suomalaista oli kopioinut videoaineistoa viimeisen 12 kuukauden aikana (Kuva 5.). Prosenttiluku on sama kuin vuoden 2014 tutkimuksessa. Määrä ei ole vertailukelpoinen kuvassa 5. nähtäviin 2011 lukuihin, jotka on saatu Tilastokeskuksen vuonna 2011 teettämästä tutkimuksesta erilaisella kysymyksenasettelulla. Tässä arviossa ei ole eritelty yksityisen kopioinnin osuutta muusta musiikin lataamisesta, tallentamisesta ja siirtämisestä. Viimeisen tallennuskerran lähteen perusteella voi arvioida, että laillista yksityistä kopiointia harjoittaa noin 1,5 miljoonaa suomalaista (virhemarginaali ±2,5 %). Laillisen yksityisen piiriin kuuluvia musiikkitiedostoja oli kopioinut noin suomalaista ja videotiedostoja lähes 1,3 miljoonaa suomalaista (Taulukko 5.). Luvut ovat laskeneet hieman viime vuodesta.

15 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Tallentanut videoita johonkin Kaikki vastaajat, n=936/3040/3003/3056/3045 Sukupuoli Nainen, n=443/1597/1562/1594/1612 Mies, n=493/1443/1441/1462/ Populaatiomäärä Virhemarginaali , ,80 Ikäryhmä vuotta, n=183/731/707/797/ vuotta, n=301/958/884/941/ vuotta, n=452/1351/1412/1318/ % n=kaikki vastaajat 2011/2012/2013/2014/2015 Kuva 5. Kuinka moni on tallentanut musiikkia viimeisen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus Musiikkiaineiston kopioijat Videoaineiston kopioijat Yhteensä noin Taulukko 4. Yksityisen kopioinnin populaatiomääriä (15-79-vuotiaat suomalaiset). Kopiointitutkimus Taloustutkimus.

16 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Kun tarkastellaan suomalaisia yleisesti, niin yleisimmät musiikintallennusalustat ovat tietokone (20 % vastaajista on kopioinut musiikkia tietokoneelle viimeisen 12 kk aikana), matkapuhelin (19 %) ja USBmuistitikku (12 %) (Kuva 6.). Jos sen sijaan tarkastellaan sitä, kuinka suuri osa yksittäisen laitteen käyttäjistä on kopioinut laiteelle musiikkia, yleisimmät laiteet ovat matkapuhelin (25 % laitteen käyttäjistä on kopioinut laitteelle musiikkia viimeisen 12 kk aikana), MP3-soitin (22 %) ja tietokone (22 %). Vuonna 2012 vielä 50 % MP3-soittimien käyttäjistä oli kopioinut musiikkia laitteelleen viimeisen vuoden aikana. Luku on edelleen laskenut selvästi ja vaikuttaa siltä, että ainoastaan musiikinkuunteluun tarkoitettuja laitteita käytetään jatkossa entistä vähemmän. Yleisimmät laiteet videomateriaalin kopiointiin ovat tallentava digiboksi (24 % suomalaista on tallentanut videoaineistoa viimeisen 12 kk aikana) ja tietokone (11 %) (Kuva 7.). Yksittäisten laitteiden käyttäjien osalta käytetyimmät alustat tai palvelut videoaineiston tallentamiseen ovat tallentava digisovitin (51 % laitteen käyttäjistä on tallentanut videoaineistoa viimeisen 12 kk aikana), IPTVverkkotallennuspalvelut (31 %), tietokone (12 %) ja matkapuhelin (10 %). Mille laitteelle on tallentanut musiikkia viimeisen 12 kuukauden aikana (2) Tietokoneelle (tietokoneen kiintolevylle) Matkapuhelimeen USB-muistitikulle Mp3-soittimeen tai ipodiin Ulkoiselle kovalevylle Kyllä Ei Ei osaa sanoa Ei ole kys. laitetta Virhemarginaali* 1,40 1,60 1,70 1,40 1,60 1,60 1,20 1,30 1,30 0,87 1,20 1,30 0,87 0,99 0, % Kaikki vastaajat, *) Kyllä vastaukset: virhemarginaali + % -yksikköä 95 %:n luotettavuustasolla 2013 n=3003, 2014 n=3056, 2015 n=3045 Kuva 6. Mille laitteelle on tallennettu musiikkia viimeisen 12 kk aikana N=3045. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

17 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Mille laitteelle on tallentanut videoita viimeisen 12 kuukauden aikana (2) Tallentavalle digiboksille Tietokoneelle (tietokoneen kiintolevylle) Matkapuhelimeen TV-ohjelmien verkkotallennuspalveluun** USB-muistitikulle Ulkoiselle kovalevylle Kyllä Ei EOS Ei ole kys. laitetta % Kaikki vastaajat, *) Kyllä vastaukset: virhemarginaali + % -yksikköä 95 %:n luotettavuustasolla **) kuten Elisa Viihde, Sonera Viihde tai muu vastaava 2013 n=3003, 2014 n=3056, 2015 n=3045 Virhemarginaali* 1,60 1,60 1,70 1,10 1,20 1,20 0,99 0,87 0,87 0,97 0,79 0,87 0,79 0,87 0,99 0,71 0,71 0,87 Kuva 7. Mille laitteelle on tallennettu videomateriaalia viimeisen 12 kk aikana N=3045. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Tallentamisen useus Tallentamisen useutta eli tallentamisfrekvenssiä käytetään kokonaiskopiointimäärän arviointiin. Viimeisen 12 kuukauden aikana musiikkia tallentaneista vastaajista (n=911) 15 % totesi tallentavansa musiikkia jollekin digitaaliselle laitteelle tai tallennusalustalle päivittäin tai muutaman kerran viikossa (2014: 16 %) (Kuva 8.). Lähes puolet musiikkia tallentaneista (49 %) tallentaa musiikkia ainakin muutaman kerran kuukaudessa (2014: 54 %). Musiikkia muutaman kerran kuudessa kopioivien määrä on laskenut hieman viime vuodesta. Muilta osin musiikin tallentajien tallennusfrekvenssissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna edellisiin vuosiin.

18 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Kuinka usein tallentaa musiikkia (2) Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat 2015, n= , n= , n= , n= , n=348 Ikäryhmä vuotta 2015, n= , n= , n= , n= , n= vuotta 2015, n= , n= , n= , n= , n= vuotta 2015, n= , n= , n= , n= , n=49* % n=tallentanut musiikkia johonkin 12 kk:n aikana *) Alhainen vastaajamäärä, tulos suuntaa-antava Kuva 8. Musiikin tallentamisen useus Musiikkia ed. 12 kk aikana tallentaneet (2015 n=911) sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Viimeisen 12 kuukauden aikana videoaineistoa tallentaneista (n=1111) 21 % vastasi kopioivansa päivittäin videoaineistoa (2014: 23 %) (Kuva 9.). 78 % vastasi tallentavansa videoaineistoa vähintään muutaman kerran kuussa (2014: 77 %). Videomateriaalia kopioineiden tallennusfrekvenssi ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2014.

19 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Kuinka usein tallentaa videoita (2) Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat 2015, n= , n= , n= , n= , n=541 Ikäryhmä vuotta 2015, n= , n= , n= , n= , n= vuotta 2015, n= , n= , n= , n= , n= vuotta 2015, n= , n= , n= , n= , n= % n=tallentanut videoita johonkin 12 kk:n aikana Kuva 9. Videon tallentamisen useus Videoaineistoa ed. 12 kk aikana tallentaneet (2015 n=1111) sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Viimeinen tallennuskerta: tallennuskohde, lähteet sekä kopioitujen tiedostojen määrä Vastaajilta kysyttiin viimeisimmästä tallennuskerrasta erikseen musiikin ja videon osalta: mille laitteelle tai alustalle vastaaja on viimeksi tallentanut tiedostoja, mistä lähteestä tiedostot tallennettiin ja kuinka monta tiedostoa tallennettiin. Viimeisimmän tallennuskerran perusteella 12 vastaajien yleisimmät musiikin tallennuspaikat olivat järjestyksessä matkapuhelin (43 % musiikkia tallentaneista) tietokone (26 %) ja USB-muistitikku (9 %) ja mp3-soitin (8 %) (Kuva 10.). MP3-soittimen käyttö musiikin tallennuspaikkana on laskenut vuodesta Matkapuhelin mainittiin tallennuspaikaksi useammin kuin vuoden 2014 tutkimuksessa. Viimeisin musiikin tallennuskerta on sisältänyt keskimäärin 24 kopioitua musiikkitiedostoa (2014:27) (2015 mediaani 10, n=911) YK5A. Mistä lähteestä tai lähteistä viimeksi tallentamanne musiikki oli peräisin? 13 YK6. Kuinka monta musiikkikappaletta (musiikkitiedostoa) viimeksi tallensitte?

20 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Mihin viimeksi tallensi musiikkia Matkapuhelimeen Tietokoneelle (tietokoneen kovalevylle) USB-muistille eli muistitikulle Mp3-soittimeen tai ipodiin (ei matkapuhelin) Tablet-laitteelle CD-levylle Ulkoiselle kovalevylle Internetin tiedostontallennuspalveluun Bluray- tai DVD-levylle* Pelikonsolin (PlayStation 3, XBox 360) kovalevylle Jonnekin muualle Ei osaa sanoa , n= , n= , n= , n= % n=tallentanut musiikkia johonkin 12 kk:n aikana *) 2012 DVD-levylle Kuva 10. Mihin viimeksi on tallennettu musiikkia Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Videosisällön osalta viimeisin tallennuskerta oli useimmin tehty tallentavalle digisovittimelle, jolle tallennuksia on tehty nyt vähemmän kuin vuoden 2014 tutkimuksessa (50 % tallentajista, 2014: 56 %) (Kuva 11.) 14. Digisovittimen jälkeen yleisimmät tallennusalustat olivat tietokone (viimeksi tallentanut 15 % tallentajista), IPTV-verkkotallennuspalvelut (13 %) ja matkapuhelin (12 %). IPTV-verkkotallennuspalvelut ja matkapuhelin mainittiin useammin kuin vuoden 2014 tutkimuksessa. Vastaajilta kysyttiin viimeisimmän tallennuskerran osalta myös tallennetun aineiston tyyppiä 15. Videota tallentaneista 62 %:lla viimeisin tallennuskerta oli sisältänyt TV-ohjelmia tai TV-sarjan jaksoja ja 30 %:lla elokuvia. Videomateriaalia oli tallennettu tyypistä riippuen keskimäärin 2-7 videotiedostoa kerralla (mediaani 1-2). Videosisällön tallennuskohtaisissa kappalemäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. 14 YK9A. Mihin viimeksi tallensitte videosisältöä? 15 YK10. Oliko viimeksi tallentamanne videosisältö: TV-ohjelmia tai TV-sarjan jaksoja /elokuvia /musiikkivideoita / /lyhyitä videoklippejä? (VOI VALITA USEITA) Ohje: Videoklipillä tarkoitetaan lyhyitä videotiedostoja, jotka voivat olla esimerkiksi Internetistä tallennettuja lyhyitä katkelmia elokuvista tai tv-ohjelmista, sketsejä, tietoiskuja, mainoksia tai elokuvien tai TV-ohjelmien trailereita

21 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Mihin viimeksi tallensi videosisältöä Tallentavalle digiboksille Tietokoneelle (tietokoneen kovalevylle) TV-ohjelmien verkkotallennuspalveluun, eli Elisa Viihde, Sonera Viihde tai muu vastaava palvelu Matkapuhelimeen USB-muistille eli muistitikulle Tablet-laitteelle Ulkoiselle kovalevylle BluRay- tai DVD-levylle* VHS-nauhalle CD-levylle Internetin tiedostontallennuspalveluun Erilliseen Mp3-soittimeen tai ipodiin (ei matkapuhelin) Jonnekin muualle Ei osaa sanoa % n=tallentanut videosisältöä 12 kk aikana johonkin *) 2012 DVD-levylle , n= , n= , n= , n=1269 Kuva 11. Mihin viimeksi on tallennettu videosisältöä Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Viimeksi tallennetun musiikin ja videon lähteitä tiedusteltiin vastaajilta monivalintakysymyksellä, jossa vastaaja pystyi valitsemaan useita lähteitä. Yksittäinen musiikin tallennuskerta voi sisältää musiikkiaineistoja useasta eri lähteestä. Käytännössä kuitenkin valtaosa vastaajista on kopioinut yhdellä kertaa samassa lähteessä alun perin olleita tiedostoja. Viimeisin musiikin tallennuskerta sisälsi internetistä ilmaiseksi tallennettuja tiedostoja 23 %:lla tallentajista ja alkuperäisiltä CD-levyiltä tallennettua musiikkia 22 %:lla tallentajista (2014: 29 %) (Kuva 12.). Alkuperäisiltä CD-levyiltä on tallennettu musiikkia vähemmän kuin vuoden 2014 tutkimuksessa. Kuukausimaksullisista suoratoistopalveluista offline-tilaan musiikkia oli tallentanut 15 % tallentajista (2014:14 %). Latauskauppa oli musiikin alkuperäislähteenä 10 % musiikin tallentajista ja vertaisverkko 9 % tallentajista. Videosisältöjen kopioinnissa selvästi yleisin alkuperäislähde oli televisiolähetyksistä tehdyt tallenteet (Kuva 13.). 70 %:lla videotallentajista aineiston alkuperäislähde oli TV-lähetys (2014: 73 %).

22 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Mistä lähteistä viimeksi tallennettu musiikki oli peräisin Muita internetistä ilmaiseksi tallentamianne tiedostoja (esim. artistien omilta sivuilta) Alkuperäisiltä CD-levyiltä (oma, kaverin tai perheenjäsenen levy) Kuukausimaksullisesta streaming-palvelusta tallennettua (esim. Spotify Premium -palvelusta Offline-kuunteluun tallennettuja musiikkitiedostoja) Kavereilta tai perheenjäseneltä tiedostomuodossa Verkkokaupasta ostamaanne Vertaisverkko-ohjelman avulla internetistä ladattua CD-R, Bluray- tai DVD-R -levyiltä* Kirjastosta lainatulta CD-levyltä , n= , n= , n= , n=1204 Musiikkia jostain muusta lähteestä Ei osaa sanoa % n=tallentanut musiikkia johonkin 12 kk:n aikana *) 2012 CD-R tai DVD-R -levyiltä Kuva 12. Mistä lähteistä viimeksi tallennettu musiikki oli peräisin Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

23 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Mistä lähteistä viimeksi tallennettu videosisältö oli peräisin Televisiosta (tallensitte esimerkiksi digiboksin, videonauhurin tai tietokoneen avulla) Internetistä ilmaiseksi ladattua, ei kuitenkaan vertaisverkoista Kavereilta tai perheenjäseniltä tiedostomuodossa saatua Vertaisverkko-ohjelman avulla internetistä ilmaiseksi ladattua Itse poltetuilta CD-R-, DVD-R tai Bluray-levyiltä* Verkkokaupasta tiedostomuodossa ostettua Alkuperäisiltä DVD-levyiltä (ostolevyt, ei tallennetut) Jostain muusta lähteestä Ei osaa sanoa , n= , n= , n= , n= % n=tallentanut videosisältöä 12 kk aik johonkin *) 2012 Itse poltetuilta CD-R tai DVD-R -levyiltä Kuva 13. Mistä lähteistä viimeksi tallennettu musiikki oli peräisin Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Kopioinnin kokonaismäärä Tutkimuksen keskeinen kysymys on, kuinka paljon yksityistä kopiointia tapahtuu. Yhteensä musiikki- ja videomateriaalia kopioidaan tunnistetuista lähteistä tulosten mukaan noin miljardi tiedostoa (2014: noin 840 miljoonaa). Tästä noin % on laillista yksityistä kopiointia. Yksittäisiä tallennustapahtumia on vuositasolla noin 137 miljoonaa kappaletta vuodessa (2014: 146 miljoonaa). Yksityisellä kopioinnilla on tarkoitettu tässä tutkimuksessa alkuperäislähteistä (alkuperäiset CD-levyt, kirjastosta lainatut CD-levyt ja TV-tallennukset) tapahtuvaa kopiointia ja kopioimista kavereilta ja perheenjäseniltä. Musiikin osalta mukaan on huomioitu myös CD-R ja DVD-R -levyiltä kopioitu musiikki. Koska haastattelujen avulla ei aukottomasti pystytä selvittämään kavereilta ja perheenjäseniltä kopioidun

24 miljoonaa tiedostoa Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) musiikin alkuperää, arvio kopioinnin kokonaismäärästä on esitetty kahden luvun välisenä arviona, jonka toisessa päässä ovat yksinomaan alkuperäisistä lähteistä tapahtunut kopiointi ja toisessa päässä alkuperäislähteet lisättynä kavereilta ja perheenjäseniltä kopioidulla materiaalilla sekä musiikin osalta CD- R ja DVD-R levyiltä tehdyillä kopioilla. Tutkimuksen kysymyksenasettelussa on rajattu jo alkuvaiheessa pois omatekoinen musiikki ja itse kuvattu tai muu omatekoinen videomateriaali, sekä työkäyttöä varten kopioitu musiikki- tai videoaineisto. Yksityinen kopiointi (miljoonaa tiedostoa vuodessa) Alkuperäiset CD-levyt ja TV-tallennukset, kirjastosta lainatut CD-levyt Kavereilta/perheejäseniltä kopioitu materiaali, CD-R ja DVD-Rlevyiltä kopioitu materiaali Kuva 14. Musiikki ja videosisältöjen yksityinen kopiointi vuositasolla. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Arvio yksityisen kopioinnin määrästä Suomessa vuositasolla on miljoonaa tiedostoa (Kuva 14.). 51 % yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvista musiikkikappaleiden kopioista tehdään alkuperäiseltä CDlevyltä (vuonna %). Musiikkitiedostojen määrä yksityisen kopioinnin kokonaismäärästä laskentatavasta riippuen on miljoonaa tiedostoa. Kopioitujen musiikkitiedostojen määrä on laskenut selvästi viime vuodesta, jolloin arvio oli miljoonaa tiedostoa. Suurin muutos on tapahtunut alkuperäisiltä CD-levyiltä tallennettujen tiedostojen kappalemäärässä, joka on laskenut 164 miljoonasta 66 miljoonaan.

25 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Videotiedostoista valtaosa on kopioitu televisiolähetyksestä. Videotiedostojen kappalemäärä on samalla tasolla kuin vuoden 2014 tutkimuksessa. Videotiedostojen osuus yksityisen kopioinnin piirissä tehdyistä kopioinneista on 70 %. Musiikkitiedostot Videotiedostot Alkuperäisiltä CD-levyiltä CD-R ja DVD-R levyiltä Kirjastoista lainatuilta CDlevyiltä Videotiedostoja televisiosta Kavereilta/ perheejäseniltä Yksityinen kopiointi yhteensä Taulukko 5. Yksityinen kopiointi vuositasolla Kopioituja tiedostoja (kpl). Kopiointitutkimus Taloustutkimus.

26 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28). 3. JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimusten mukaan musiikin ja videon tallentajien määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta Yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvaa kopiointia harjoittava populaatio on myös pienentynyt selvästi vuoden ,8 miljoonasta suomalaisesta noin 1,5 miljoonaan suomalaiseen. Vuoden 2015 tuloksissa on havaittavissa laillisen yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvan kopioinnin lasku musiikkitiedostojen osalta. Eniten laskua on alkuperäisiltä CD-levyiltä tapahtuvassa kopioinnissa. Verkossa toimivien palvelujen yleistyminen on nopeaa Suomessa ja uusien palvelujen tuleminen markkinoille näkyy myös suuren yleisön sisältöjen kulutus- ja käyttötavoissa. Fyysisten äänitteiden myynnin lasku näyttäisi vaikuttavan yksityisen kopioinnin määrään. Musiikin suoratoistopalvelut ovat yleistyneet voimakkaasti viime vuosien aikana ja musiikkia kuunnellaan entistä enemmän digitaalisten palvelujen kautta. Spotify tai vastaava suoratoistopalvelu on käytössään yli kolmanneksella vuotiaista suomalaisista. Television ja videomateriaalin katselu on viime vuosina muuttunut merkittävästi. Netflixin ja vastaavien VOD-streaming -palvelujen käyttäjiä on Suomessa yli 1,1 miljoonaa ja IPTV-palveluita käyttää noin suomalaista. Kuitenkin netti-tv -palvelujen ja VOD-suoratoistopalvelujen käyttäjistä 93 % katsoo edelleen lineaarisia televisiolähetyksiä. Tuloksista on edelleen havaittavissa se, että netti-tv -palvelujen, IPTV-palvelujen ja VOD-suoratoistopalvelujen käyttäjät katsovat enemmän digiboksille tehtyjä tallenteita kuin keskimääräinen TV-ohjelmien kuluttaja. Digiboksitallenteita katsovien osuus tästä kohderyhmästä on kuitenkin pienempi kuin vuoden 2014 tutkimuksessa. Yksityinen kopiointi on vähentynyt erityisesti musiikkitiedostojen osalta. Merkittävä syy on todennäköisesti uusien digitaalisten sisältöpalvelujen yleistyminen. Musiikkia fyysisiltä tallenteilta kuuntelee kuitenkin viikoittain yli neljännes kaikista suomalaisista. Youtubea ja suoratoistopalveluja musiikin kuunteluun käyttävistä 80 % kuuntelee edelleen fyysisiä äänitteitä (yli neljännes ainakin muutaman kerran viikossa.). Fyysisiä tallenteita kuuntelevien osuus tässä kohderyhmässä on hieman alhaisempi kuin vuoden 2014 tutkimuksessa. Kuitenkin tulosten perusteella näyttää siltä, että fyysisiä tallenteita tullaan käyttämään vielä lähivuosinakin, eivätkä ne ole kokonaan häviämässä. Kuluttajat käyttävät sisältöjä monilla eri tavoilla rinnakkain eivätkä korvaa heti vanhoja uusilla. Aktiivisimmat musiikin ja videomateriaalin kuluttajat käyttävät keskimääräistä kuluttajaa enemmän sekä uusia että perinteisiä tapoja musiikin kuunteluun ja videomateriaalin katseluun.

27 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) Tässä tutkimuksessa tehty laskelma yksityisen kopioinnin määrästä on arvio. Se ei ole eksakti luku, koska tarkkaa arviota on kyselytutkimuksella mahdoton selvittää hankalasti määriteltävästä ilmiöstä. Yksittäisessä mittauksessa ei voida kysyä jokaisen vuoden aikana tehdyn tallennuskerran määrää tarkalleen yhtä kopioijaa kohti. Käytetty menetelmä antaa kuitenkin laajan kuvan kopioinnin kokonaistilanteesta ja on hyödyllistä tietoa etenkin, kun tutkimuksia tehdään samalla tavalla vuodesta toiseen. Näin nähdään mihin suuntaan määrät kehittyvät, mille laitteille tallennukset painottuvat ja miten tallennustapahtumien määrissä tapahtuu muutoksia.

28 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yksityisen kopioinnin tutkimus (28) TALOUSTUTKIMUKSESTA Taloustutkimus Oy on suomalainen täyden palvelun markkinatutkimusyritys, joka on perustettu vuonna Taloustutkimus työllistää Suomessa noin 80 vakituista markkinatutkimusalan ammattilaista sekä noin 300 haastattelijaa ympäri Suomea. Helsingin pääkonttorin lisäksi kotimaiset aluetoimistot sijaitsevat Tampereella, Turussa ja Oulussa. Ulkomaisia tytär- ja osakkuusyhtiöitä on Venäjällä ja kaikissa Baltian maissa. Taloustutkimus kuuluu kansainväliseen GIA/WIN-verkostoon, joka toimii yli 72 maassa. Taloustutkimus noudattaa kaikessa tutkimustoiminnassaan kansainvälisen kauppa-kamarin (ICC) ja ESOMARin (European Society for Opinion and Marketing Research) tutkimussääntöjä. Käytössä on sekä ISO 9001:2008 standardin mukainen laatujärjestelmä että kansainvälinen markkinatutkimustoimialastandardi ISO 20252, jotka on sertifioinut SGS Finland..