Tutkimusraportti Yksityinen kopiointi

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Yksityinen kopiointi

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TUTKIMUSKYSYMYKSET KOTIKOPIOINTITUTKIMUS JOHTOPÄÄTÖKSET TALOUSTUTKIMUKSESTA... 36

3 TIIVISTELMÄ toteutti keväällä ja alkusyksyllä 2016 kyselytutkimuksen yksityisestä kopioinnista ja sen laajuudesta. Taloustutkimuksessa viidennen kerran toteutetun kotikopiointitutkimuksen tavoitteena oli arvioida yksityisen kopioinnin volyymiä Suomessa kopioitujen tiedostojen määrällä mitattuna. Kyselytutkimus toteutettiin vuonna 2015 ja 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Tutkimus on seurantatutkimus aikaisempina vuosina toteutetuille kyselyille. Kyselyiden suunnittelua ja toteutusta on ennen vuotta 2015 ohjannut tutkimustyöryhmä, jossa ovat olleet edustettuina laiteteollisuus, tekijänoikeusjärjestöt sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Kotikopiointitutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan 1,4 miljoonaa suomalaista (virhemarginaali on ±2,5 % - yksikköä 95 %:n luotettavuustasolla) kopioi musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön. Yksityisen kopioinnin kokonaismäärä vuositasolla on tutkimuksen mukaan noin miljoonaa kappaletta musiikki- ja videotiedostoja (15-79-vuotiaiden keskuudessa). 392 miljoonasta kopioidusta tiedostosta on karsittu pois kaikki muu kuin tekijänoikeuslain tarkoittama laillinen yksityinen kopiointi - esimerkiksi itse tehty aineisto, laiton lataaminen ja kopiot, joista on maksettu muuta kautta (esimerkiksi itunes.) Laki sallii myös kavereille ja perheenjäsenille kopioinnin. Kavereilta ja perheenjäseniltä tai CD-R ja DVD-R- levyiltä kopioitua aineistoa kopioidaan vuositasolla 40 miljoonaa tiedostoa. Koska näiden tiedostojen alkuperää ei voitu tutkimuksella selvittää, asettuu arvio yksityisen kopioinnin kokonaismäärästä 392 ja 432 miljoonan kopioidun tiedoston välille. Kun laskelmaan otetaan mukaan vuotiaat lapset, on kokonaiskopiointimäärä miljoonaa tiedostoa. Vuoden 2015 tutkimuksessa arvio yksityisen kopioinnin määrästä oli miljoonaa tiedostoa ( vuotiaiden keskuudessa). Vuonna 2016 arvio yksityisen kopioinnin kokonaismäärästä vuotiaiden keskuudessa, on samalla tasolla kuin vuonna Muut tiedossa olevat lähteet mukaan laskettuna kotitalouksissa tapahtuvan kopioinnin kokonaismäärä on vuositasolla noin 720 miljoonaa tiedostoa vuodessa. Kun laskelmaan otetaan mukaan myös lapset (12-79-vuotiaat), kokonaismäärä on 750 miljoonaa tiedostoa. Musiikkia kopioidaan useimmin alkuperäisiltä CD-levyiltä (26 % vuotiaista musiikin tallentajista, virhemarginaali on ±3 % -yksikköä). internetistä ilmaiseksi, esim. artistien omilta internet-sivuilta (24 %, virhemarginaali +3 % -yksikköä) sekä kuukausimaksullisesta streaming-palvelusta (20 %, virhemarginaali +2,8 %-yksikköä). Videotiedostoja kopioidaan useimmin televisiosta (68 % videoiden tallentajista, virhemarginaali on ±2,9 % -yksikköä ). Matkapuhelin ja tietokone ovat yleisimmät laitteet, joihin musiikkia on viimeksi tallennettu. Videotiedostoja tallennetaan useimmin tallentavalle digiboksille. Tulosten mukaan

4 tietokone on yksityisessä käytössä noin 3,9 miljoonalla vuotiaalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,1 %). Kun lukuun otetaan mukaan myös vuotiaat lapset, tietokoneen käyttäjiä on yli 4 miljoonaa. USB-muistitikku on käytössä noin 3,4 miljoonalla vuotiaalla ja matkapuhelin, johon voi tallentaa musiikkia, noin 3,5 miljoonalla (virhemarginaali ±1,4 %). Kun tarkasteluun otetaan mukaan myös vuotiaat, on USB-muistitikun käyttäjiä noin 3,5 miljoonaa ja matkapuhelimen käyttäjiä noin 3,7 miljoonaa (virhemarginaali +1,4). MP3-soitin tai ipod on käytössä lähes 1,4 miljoonalla vuotiaalla (virhemarginaali ±1,7 %). Tabletlaitteiden käyttö on lisääntynyt edelleen vuoden aikana, laitteita on nyt lähes 2,6 miljoonalla vuotiaalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,8 %). Viime vuonna tablettia sanoi käyttävänsä 2,3 miljoona vuotiasta. Kun otetaan vuoden 2016 lukuun mukaan vuotiaat, on tabletin käyttäjiä silloin noin 2,7 miljoonaa. Musiikin suoratoistopalvelujen käyttö on edelleen lisääntynyt vuodesta Spotify tai jokin muu vastaava suoratoistopalvelu on käytössä lähes 1,8 miljoonalla (virhemarginaali ±1,7 %) vuotiaalla (vuonna 2015 käyttäjiä lähes 1,5 miljoonaa). Spotifyn tai jonkin muun vastaavan suoratoistopalvelun käyttäjiä on vuotiaiden keskuudessa lähes 1,9 miljoonaa. Pilvitallennuspalveluja (kuten Dropbox, Google Drive, icloud, Microsoft Skydrive jne.) käyttää jo yli 1,8 miljoonaa vuotiasta (virhemarginaali ±1,8 % -yksikköä) suomalaista. Kun otetaan mukaan vuotiaat, on pilvitallennuspalvelun käyttäjiä yli 1,9 miljoonaa suomalaista. Netflix, HBO Nordic, Viasat tai joku muu kuukausimaksullinen verkon kautta katsottavissa oleva TV-palvelu on käytössä lähes 1,4 miljoonalla vuotiaalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,7 %). Vuonna 2015 kuukausimaksullisia verkon kautta katsottavia TV-palveluja sanoi käyttävänsä noin 1,1 miljoonaa vuotiasta suomalaista. Kun laskelmaan otetaan mukaan vuotiaat lapset, on kuukausimaksullisten verkon kautta katsottavissa olevien TV-palvelujen käyttäjiä lähes 1,5 miljoonaa. Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten kulutuskäyttäytymistä musiikin ja videomateriaalin kulutuksen osalta. Musiikin kuuntelemisen lähteenä radio on ylivoimaisesti suosituin. Suomalaisista musiikin kuuntelijoista 94 % käyttää radiota. Fyysiset äänitteet ovat edelleen toiseksi yleisin musiikin kulutusmuoto, mutta aktiivisemmat kuuntelijat käyttävät selvästi useammin Youtubea musiikin lähteenä kuin äänitteitä. Suomalaisista (15-79-vuotiaat) 58 % kuuntelee kuukausittain musiikkia Youtubesta, kun fyysisiä äänitteitä kuuntelee 43 % (12-79-vuotiaista 42 %). Youtuben ja suoratoistopalvelujen vuotiaista käyttäjistä 77 % kuuntelee myös fyysisiä äänitteitä (12-79-vuotiaista 76 %). Vuonna 2015 Youtuben ja suoratoistopalvelujen vuotiaista käyttäjistä fyysisiä äänitteitä kuunteli 80 %.

5 15-79-vuotiaista 93 % katsoo televisiolähetyksiä suorana (12-79-vuotiaiden keskuudessa osuus on sama). Netti-TV lähetyksiä katsoo 66 % vuotiaista suomalaisista (12-79-vuotiaista 67 %). Digiboksitallenteita katsoo 43 % vuotiaista suomalaisista (44 % vuotiaista). Netti-TV:n, verkkotallennuspavelujen ja VOD streaming palvelujen (esim. Netflix) vuotiaista käyttäjistä 93 % katsoo televisiota myös suorina lähetyksinä. Vuosina tehtyjen tutkimusten aikana musiikin ja AV-sisällön suoratoistopalvelujen käyttö on kokoajan kasvanut. Internetissä toimivien musiikin ja videotiedostojen tallennuspalveluiden käyttäjämäärät ovat myös kasvaneet voimakkaasti. Seuraavaan taulukkoon on koottu tietoja kuluttajien ja kotitalouksien käytössä olevista laitteista ja palveluista Uudempien laitteiden ja palvelujen käyttäjämäärissä on tapahtunut edelleen kasvua viime vuodesta, mutta esimerkiksi erillisten Mp3-soittimien tai ipodien käyttäjämäärässä ei ole tapahtunut kovin merkittävää muutosta. Tiedot pohjautuvat Taloustutkimuksen kotikopiointitutkimukseen (2016). Laite/yhteys % vuotiaista suomalaisista. Laite on käytössä % vuotiaista suomalaisista. Laite on käytössä Tietokone Internetyhteys Matkapuhelin mp soitinominaisuudella USB-muisti Langaton kotiverkko Tablet-laite Tallentava digisovitin Ulkoinen kiintolevy Tiedostollennuspalvelu internetissä* Streaming musiikkipalvelu (ei Youtube) Pelikonsoli ** Mp3-soitin tai ipod Kuukausimaksullinen TV streaming-palvelu IPTV-palvelu *** * esim. idropbox, Google Drive, icloud/ramazon Cloud, Microsoft SkyDrive ** kiintolevyllä varustettu pelikonsoli *** esim. Elisa Viihde, Sonera Viihde tai jokin muu vastaava Taulukko 1. Kuinka suurella osalla suomalaisista on mainittu laite tai palvelu käytössään /Laitteiden ja yhteyksien yleisyys suomalaisissa kotitalouksissa Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

6 1. TUTKIMUSKYSYMYKSET Kopiointitutkimuksilla on selvitetty yksityisen kopioinnin laajuutta: kuinka suuri osa suomalaisista kopioi musiikkia, videoaineistoja ja muuta tekijänoikeuksin suojattua aineistoa yksityiseen käyttöön eri laitteille ja alustoille? Kuinka paljon kopioidaan? Mistä lähteistä kopiointi tapahtuu? Tutkimusten kysymyksenasettelu on lähtenyt liikkeelle tavasta, jolla yksityinen kopiointi on määritelty tekijänoikeuslaissa: mitä tallennusalustoja suomalaiset käyttävät merkittävissä määrin tekijänoikeuksin suojatun aineiston yksityiseen käyttöön tapahtuvaan kopiointiin? Kuinka usein ja kuinka paljon eri aineistoja kopioidaan? Mistä lähteistä kopiointi tapahtuu? Nämä tutkimuskysymykset muodostavat yhdessä vastaajilta kerättävien laitetietojen ja muiden taustatietojen kanssa tutkimusten kysymysrungon. Viimeisten vuosien aikana tutkimuksissa on keskitytty ennen kaikkea kopioinnin määrälliseen selvittämiseen: kuinka suuria kopiomäärät ovat vuositasolla. Tämän lisäksi tutkimuksissa on selvitetty kuinka moni kopioi, kuinka paljon, kuinka usein ja mille alustoille kopioidaan. Kyselyjen perusrakenne on pysynyt samankaltaisena. Kyselyissä vastaajilta on kysytty vastaajan viimeisimmästä kopiointitapahtumasta. Oletuksena on, että viimeisimmän kopiointikerran yksityiskohdat ovat helpoimmin palautettavissa mieleen. Lisäksi on kysytty kopioinnin useutta: kuinka usein vastaaja kopioi kyseistä aineistoa kyseiselle alustalle? Määrällisten ja ajallisten arvioiden lisäksi vastaajilta on tiedusteltu viimeisimmän kopiointikerran osalta kopioinnin lähteitä: olivatko viimeksi kopioidut tiedostot esimerkiksi alkuperäiseltä fyysiseltä tallenteelta, verkkokaupasta, lähipiiriltä tai vertaisverkosta ladattua aineistoa? Viimeisen tallennuskerran kopiomäärän, kopioiden alkuperäislähteen ja kopiointifrekvenssin avulla on arvioitu kokonaiskopiointimääriä käyttämällä Suomen väestöä edustavia painokertoimia. Yksityistä kopiointia selvittävät tutkimukset ovat keskittyneet musiikki- ja videoaineistoon, koska muiden aineistolajien kopiointi yksityiseen käyttöön (esim. tekstit, e-kirjat, äänikirjat jne.) on aiempien tutkimustulosten mukaan ollut vähäistä. Muiden sisältöjen selvittämisen tarvetta voidaan tarkastella jatkotutkimuksissa.

7 Kotikopiointitutkimuksen metodologiasta tehtiin arviointi Helsingin yliopiston Professori Seppo Laaksosen toimesta kesällä Ottaen huomioon, että kyseessä on vaikeasti hahmotettava ilmiö, Laaksonen toteaa, että käytetty menetelmä antaa kohtuullisen luotettavan kuvan yksityisestä kopioinnista. Laaksosen metodologisessa arvioinnissa antamia parannusehdotuksia otettiin soveltuvin osin huomioon 2014 kyselyssä. Vuonna 2016 tutkimuksessa haastateltiin vuotiaiden lisäksi vuotiaita lapsia vanhempien luvalla. Haastattelut vuotiaialle tehtiin valtakunnallisesti varsinaisen tiedonkeruun yhteydessä. 2. KOTIKOPIOINTITUTKIMUS 2016 Tutkimuksen toteutus ja menetelmät toteutti syksyllä 2016 viidennen kerran kyselytutkimuksen tekijänoikeuksin suojatun aineiston yksityisestä kopioinnista Suomessa. Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä oli musiikin ja videosisällön yksityisen kopioinnin kokonaismäärään kartoittaminen. Tutkimus toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina osana Omnibus-kuluttajatutkimusta. Omnibus on tiedonkeruumenetelmänä tähän tarkoitukseen sopivin eli haastattelut tehdään väestöä edustavasti eikä vastaajajoukko painotu pelkästään esimerkiksi internetin aktiivisimpiin käyttäjiin (mikä voisi näkyä tuloksissa esim. eri laitteiden kohdalla, jos tutkimus tehdään internet-paneelitutkimuksena). Omnibus tutkimuksessa Taloustutkimuksen koulutetut haastattelijat tekevät haastattelut valvotusti. Henkilökohtainen haastattelu mahdollistaa vastausvaihtoehtojen esittämisen tarvittaessa vastaajalle kortilta. Tässä tutkimuksessa kokonaisvastaajamäärä oli kattava, kaiken kaikkiaan haastateltiin yli 3000 vastaajaa, mikä tarkoittaa sitä että 95 % luotettavuustasolla tutkimuksen kokonaistulosten virhemarginaali on enimmillään 1,8 prosenttiyksikköä. Kohderyhmänä olivat vuotiaat suomalaiset kuluttajat Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, maakunta- ja kuntatyyppijakauma. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Painotetut N-luvut vastaavat Suomen vuotiasta väestöä tuhansina (SVT ). Lisäksi vanhempien luvalla toteutettiin henkilökohtaisesti lisähaastatteluja vuotiaiden keskuudessa kohderyhmää vastaava määrä. Haastattelut toteutettiin , ja Haastattelutyöhön osallistui eri tutkimuskierroksilla Taloustutkimuksen kouluttamaa haastattelijaa. Haastatteluja tehtiin ensimmäessä osassa 106 paikkakunnalla, toisessa osassa 96 paikkakunnalla ja kolmannessa osassa 89 paikkakunnalla.

8 Tutkimuksessa on laskettu arvio kopioinnin kokonaistiedostomääristä vuosittain käyttäen väestöä edustavia painokertoimia. Arvio kokonaismäärästä on laskettu viimeisen tallennuskerran kopiomäärän ja kopiointifrekvenssiä kuvaavan kertoimen avulla. Lukujen laskelmissa on käytetty realistisia, mutta alakanttiin laskettuja kertoimia. Tämä huomioi kopiointifrekvenssin eli päivittäin tapahtuvat tallennukset saavat suuremman painon kuin harvemmin tapahtuvat tallennukset. Arvio vuosittain kopioitujen tiedostojen määrästä/hlö= viimeksi kopioitujen tiedostojen määrä * kerroin (esim. muutaman kerran viikossa=60). Tästä huolimatta yksittäisiä suuria tallennuksia ei ole laskettu mukaan analyysivaiheessa, jos ne vaikuttavat epätodellisilta tutkimuksessa jätettiin huomioimatta tallentajat, jotka olivat tallentaneet kerralla yli 1500 musiikkitiedostoa. Tutkimuksen tulokset on painotettu vuotiasta väestöä vastaavaksi iän, sukupuolen, asuinpaikan ja talouden koon mukaan. Kuinka usein tallennatte musiikkia/videotiedostoja xx laitteelle Kerroin 1. Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa 2 5. Harvemmin 0,5 Taulukko 2. Tallennusfrekvenssiä kuvaavat kertoimet: kotikopiointi. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Mitä tutkimuksessa on tarkoitettu yksityisellä kopioinnilla? Yksityisen kopioinnin määritelmä ei ole yksiselitteinen. Tulkinnat vaihtelevat eri maissa. Tässä tutkimuksessa yksityisellä kopioinnilla on tarkoitettu musiikin ja videon alkuperäislähteistä (alkuperäiset CD-levyt, TV-lähetykset) tapahtuvaa kopiointia. Laki sallii myös kopioimisen kavereilta ja perheenjäseniltä. Koska haastattelujen avulla ei aukottomasti pystytä selvittämään kavereilta ja perheenjäseniltä kopioidun musiikin alkuperää, arvio kopioinnin kokonaismäärästä on esitetty kahden luvun välisenä arviona, jonka alapäässä ovat yksinomaan alkuperäisistä lähteistä tapahtunut kopiointi ja yläpäässä luku, johon on lisätty kavereilta ja perheenjäseniltä kopioitu materiaali sekä musiikin osalta CD-R ja DVD-R levyiltä tehdyt kopiot. Verkosta ostettu lisensioitu materiaali, laittomista lähteistä ladattu materiaali sekä automaattinen varmuuskopiointi on rajattu yksityisen kopioinnin ulkopuolelle. Tutkimuksen kysymyksenasettelussa on

9 lisäksi rajattu pois omatekoinen musiikki, itse kuvattu tai muu omatekoinen videomateriaali, sekä työkäyttöä varten kopioitu musiikki- tai videoaineisto. Laitekanta ja palveluiden käyttäminen Kyselyn ensimmäinen osa selvitti suomalaisten laitekantaa ja palveluiden käyttöä (Kuvat 1a ja 1b.). Kyselynperusteella 91 %:lla vuotiaista suomalaisista on käytössään tietokone ja internet-yhteys (virhemarginaali ±1,1 %-yksikköä). Yksi tai useampia USB-muisteja ( muistitikku ) on käytössä 78 %:lla vuotiaista vastaajista (virhemarginaali ±1,4 %-yksikköä) ja tallentava digiboksi on käytössä 46 %:lla vuotiaista vastaajista (virhemarginaali ±1,8 %-yksikköä). MP3-soitinominaisuudella varustettujen matkapuhelimien käyttäjien määrä (15-79-vuotiaat) on kasvanut vuodesta ,2 miljoonasta lähes 3,5 miljoonaan (81 % vuotiaista suomalaisista, virhemarginaali ±1,4 %). Kuva 1a. Laitekanta ja palveluiden käyttö Suomessa vuotiat, n=3024. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

10 Kuva 1b. Laitekanta ja palveluiden käyttö Suomessa vuotiat, n=3153. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Erillinen MP3-soitin on käytössä lähes 1,4 miljoonalla vuotiaalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,7 % -yksikköä). Kun laskelmaan otetaan mukaan vuotiaat, on MP3-soittimien käyttäjiä yli 1,4 miljoonaa. Tablet-laitteiden käyttäjien määrä on edelleen kasvanut selvästi vuoden aikana, laitteita on nyt lähes 2,6 miljoonalla vuotiaalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,8 % -yksikköä). Viime vuonna tablettia sanoi käyttävänsä 2,3 miljoonaa vuotiasta suomalaista. Kun lukuun otetaan mukaan myös vuotiaat tabletin käyttäjät, on tabletin käyttäjiä yli 2,7 miljoonaa. Vuonna 2016 ulkoisia kovalevyjä on käytössään noin 1,9 miljoonalla suomalaisella. Musiikin suoratoistopalvelujen käyttäjämäärät ovat myös edelleen kasvaneet vuodesta Spotify tai jokin muu vastaava suoratoistopalvelu on käytössä yli 1,7 miljoonalla (virhemarginaali ±1,8 % -yksikköä) vuotiaalla suomalaisella (vuonna 2015 käyttäjiä oli hieman alle 1,5 miljoonaa). Kun tarkastellaan lukua kohderyhmässä vuotiaat, on Spotifyn käyttäjiä

11 lähes 1,9 miljoonaa. Spotify on suosituin musiikin suoratoistopalvelu rekisteröitymistä vaativista palveluista, Youtube (musiikkisisällöt) käyttäjämäärä on seuraavaksi suurin (Taulukko 3.). Palvelu Käyttäjät vuotiaat Käyttäjät vuotiaat Spotify Youtube (musiikkisisällöt) Google Play Music Apple Music Soundcloud Deezer Microsoft Groove/Xbox Music Tidal Taulukko 3. Suomen yleisimmät musiikin suoratoistopalvelut (rekisteröitymistä vaativat). (Palvelu on käytössä kotitaloudessa) vuotiaat ja vuotiaat suomalaiset. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Netflix, HBO Nordic, Viaplay tai joku muu kuukausimaksullinen verkon kautta katsottavissa oleva TVpalvelu on käytössä yli 1,3 miljoona vuotiaallalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,6 % -yksikköä, 2015: 1,1 miljoonaa). Kun lukuun otetaan mukaan vuotiaat on käyttäjiä lähes 1,5 miljoonaa. Suosituin palvelu Netflix on käytössä tulosten mukaan yli 1,1 miljoonalla vuotiaalla suomalaisella (lähes 1,2 miljoonalla vuotiaalla). IPTV-palveluita, joissa on verkkotallennusominaisuus, käyttää yli miljoona suomalaista (vuonna 2015: vuotiaita käyttäjiä ). Yleisimmät palvelut ovat Elisa Viihde, Sonera Viihde ja DNA TV verkkotallennusominaisuudella. Musiikki- ja videopalveluja koskevat luvut eivät kuvaa palvelujen asiakasmääriä. Palvelu voi olla vastaajan käytössä esimerkiksi samassa kotitaloudessa asuvan henkilön tilaamana. Pilvitallennuspalveluja (kuten Dropbox, Google Drive, Apple icloud, Microsoft Sky Drive) käyttää yli 1,8 miljoonaa vuotiasta (virhemarginaali ±1,8 %). Vuonna vuotiaita käyttäjiä alle 1,8 miljoonaa. Kun vuoden 2016 lukuun otetaan mukaan vuotiaat, on vuotiaita käyttäjiä yli 1,9 miljoonaa. Käytetyimmät pilvitallennuspalvelut ovat Dropbox ja Google Drive. Google Drive on käytössä yli miljoonalla suomalaisella (virhemarginaali 1,6, 2015: vuotiaista käyttäjää) ja Dropbox hieman alle miljoonalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,3 %). Kopiointiin soveltuvia pelikonsoleita on käytössä lähes 1,4 miljoonalla vuotiaalla suomalaisella (yli 1,5 miljoonalla vuotiaalla). Yleisin konsolilaite on Sony Playstation 3.

12 Kuluttajakäyttäytyminen Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten kuluttajakäyttäytymistä musiikin ja videomateriaalin käytön osalta (Kuvat 2. ja 3.). Musiikin kuuntelemisen lähteenä radio on ylivoimaisesti suosituin. 94 % suomalaisista musiikin kuuntelijoista käyttää radiota. Fyysiset äänitteet ovat toiseksi yleisin musiikin kulutusmuoto, mutta aktiivisemmat kuuntelijat käyttävät selvästi useammin Youtubea musiikin lähteenä kuin äänitteitä. Suomalaisista 58 % kuuntelee kuukausittain musiikkia Youtubesta, kun fyysisiä äänitteitä kuuntelee kuukausittain 43 % vuotiaista (42 % vuotiaista). Youtuben ja suoratoistopalvelujen vuotiaista käyttäjistä 77 % kuuntelee kuitenkin edelleen fyysisiä äänitteitä (12-79-vuotiaista 76 %). Suomalaisista 93 % katsoo televisiolähetyksiä suorana. Netti-TV lähetyksiä katsoo 67 % vuotiaat suomalaisista (66 % vuotiaista). Digiboksitallenteita katsoo 43 % vuotiaista suomalaisista (12-79-vuotiaista 44 %). Netti-TV:n, verkkotallennuspavelujen ja VOD streaming palvelujen (esim. Netflix) vuotiaista käyttäjistä 92 % katsoo televisiota myös suorina lähetyksinä (12-79-vuotiaista 93 %). Näiden palvelujen käyttäjistä edelleen vielä hieman suurempi osa tallentaa TV-sisältöjä digiboksille kuin suomalaisista yleisesti. Suomalaiset kuuntelevat musiikkia ja katselevat videoita monilla eri tavoilla. Yhä useampi suomalainen käyttää uusia palveluja vanhojen kulutustapojen rinnalla. Musiikin kulutus (2) Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei lainkaan Ei osaa sanoa Kuuntelen musiikkia radiosta vuotiaat vuotiaat Kuuntelen musiikkia Youtubesta vuotiaat vuotiaat Kuuntelen musiikkia tiedostoina vuotiaat vuotiaat Kuuntelen musiikkia muista ilmaisista musiikin suoratoistopalveluista vuotiaat vuotiaat % Kaikki vastaajat 2016, vuotiaat n=3153, vuotiaat n=3024

13 Musiikin kulutus (2) Päivittäin Kuuntelen musiikkia maksullisista musiikkisuoratoistopalveluista Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei lainkaan Ei osaa sanoa vuotiaat vuotiaat Kuuntelen musiikkia fyysisiltä äänitteiltä (CD-levyt, LP-levyt) vuotiaat vuotiaat Kuuntelen omistamaani musiikkia music locker -palvelujen kautta vuotiaat vuotiaat % Kaikki vastaajat 2016, vuotiaat n=3153, vuotiaat n=3024 Kuva 2. Musiikin kuluttamisen tavat Suomessa vuotiaat n=3024 ja vuotiaat n=3153. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

14 Videosisältöjen kulutus (2) Päivittäin Katson televisio-ohjelmia suorana lähetyksenä televisiosta Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei lainkaan Ei osaa sanoa vuotiaat vuotiaat Katson televisio-ohjelmia tallenteena digiboksilta vuotiaat vuotiaat Katson televisio-ohjelmia netti-televisiosta vuotiaat vuotiaat % Kaikki vastaajat 2016, vuotiaat n=3153, vuotiaat n=3024 Videosisältöjen kulutus (2) Päivittäin Katson televisio-ohjelmia maksullisista verkkopalveluista Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei lainkaan Ei osaa sanoa vuotiaat vuotiaat Katson televisio-ohjelmia tallenteena verkkotalennuspalveluista vuotiaat vuotiaat Katson televisio-ohjelmia Youtubesta vuotiaat vuotiaat Vuokraan elokuvia internetin maksullisista elokuvanvuokrauspalveluista vuotiaat vuotiaat % Kaikki vastaajat 2016, vuotiaat n=3153, vuotiaat n=3024 Kuva 3. Videosisältöjen kuluttamisen tavat Suomessa vuotiaat n=3024 ja vuotiaat n=3253. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

15 Musiikki- ja videomateriaalin kopiointi Laitteiden ja palvelujen käyttöä sekä kuluttajakäyttäytymistä selvittävien kysymysten jälkeen tutkimuksessa kysyttiin erikseen musiikin ja videon tallentamisesta eri laitteille ja tallennusalustoille. Tarkasteluajankohtana olivat kyselyä edeltäneet kaksitoista kuukautta. Vastaajille luettiin aluksi seuraavat vastausohjeet: Musiikkitallennukset: Seuraavat kysymykset koskevat MUSIIKIN tallentamista digitaaliseen muotoon, eli musiikin lataamista, siirtämistä tai kopiointia tiedostomuodossa esimerkiksi tietokoneelle, erilaisille muisteille, kannettaville soittimille, CD- tai DVD-levyille. Kysymykset eivät koske tiedostojen varmuuskopiointia, jossa luodaan backup-tiedosto tietojen palautusta varten. Tallentamisella ei tarkoiteta pelkkää musiikin kuuntelua esimerkiksi CD-levyiltä, radiosta tai internetistä. Musiikkivideoista kysytään myöhemmin. Kysymykset koskevat ainoastaan yksityiskäyttöön tehtyjä tallennuksia. Kysymykset eivät koske työtehtäviin liittyvää tallentamista eivätkä omatekoista aineistoa. Omatekoisella aineistolla tarkoitetaan itse tehtyä musiikkia tai lähipiirin eli ystävien tai perheenjäsenien tekemää musiikkia. Musiikkitiedostolla tarkoitetaan yhtä musiikkikappaletta, esimerkiksi mp3-tiedostoa tai vastaavaa. Videotallennukset: Seuraavat kysymykset koskevat VIDEOSISÄLLÖN tallentamista, siirtämistä, polttamista tai kopiointia esimerkiksi tallentavan digiboksin kovalevylle, tietokoneelle, CD- tai DVD-levyille, VHSnauhoille tai erilaisille kannettaville soittimille tai muisteille. Videosisällöllä tarkoitetaan esimerkiksi elokuvia, TV-ohjelmia, TV-sarjan jaksoja, musiikkivideoita, tai internetistä tallennettua videosisältöä. Kysymykset eivät koske varmuuskopiointia, jossa luodaan backup-tiedosto tietojen palautusta varten. Tallentamisella ei tarkoiteta kuvaamista videokameralla, digikameralla tai matkapuhelimella. Tallentamisella ei tarkoiteta pelkkää videosisällön katselemista esimerkiksi DVD-levyiltä, televisiosta tai internetistä (esim. Youtube ja vastaavat palvelut). Kysymykset koskevat ainoastaan yksityiskäyttöön tehtyjä tallennuksia. Kysymykset eivät koske työtehtäviin liittyvää tallentamista eivätkä omatekoisia videoita. Omatekoisilla videoilla tarkoitetaan itse kuvattuja videotiedostoja tai ystävien tai perheenjäsenten kuvaamia videotiedostoja. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin sekä musiikin ja videomateriaalin osalta kopiointia kunkin heidän käyttämänsä laitteen ja alustan osalta: Oletteko viimeisen 12 kuukauden aikana tallentanut musiikkia [laite tai tallennusalusta]? Oletteko viimeisen 12 kuukauden aikana tallentanut videoaineistoa [laite tai tallennusalusta]?

16 Kaikkiaan 28 % kaikista vuotiaista vastaajista (n=3024) kertoi tallentaneensa musiikkia jollekin digitaaliselle laitteelle tai tallennusalustalle viimeisen 12 kk aikana. Vastaava määrä oli 36 % vielä vuoden 2014 tuloksissa. Musiikkia tallentavien ihmisten määrä on hieman pienempi kuin viime vuonna (31 % tallentajista). Tuloksen pohjalta voidaan arvioida, että yli 1,2 miljoonaa vuotiaista suomalaista tallentaa musiikkitiedostoja vuosittain (virhemarginaali ±1,7 %) (Kuva 4.). Tässä luvussa ei ole eritelty yksityisen kopioinnin osuutta muusta musiikin lataamisesta, tallentamisesta ja siirtämisestä (esimerkiksi verkkokaupasta tietokoneelle hankitut DRM-suojatut tiedostot). Kohderyhmästä vuotiaat vastaava osuus on 29 % (tallentajia noin 1,3 miljoonaa, virhemarginaali +1,7 %).

17 Kuva 4. Kuinka moni on tallentanut musiikkia viimeisen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuotiaat Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

18 15-79-vuotiaista suomalaisista 38 % eli yli 1,6 miljoonaa oli kopioinut videoaineistoa viimeisen 12 kuukauden aikana (Kuva 5.). Vuonna 2015 videoaineistoa oli kopioinut viimeisen 12 kuukauden aikana 40 % vuotiaista vastaajista (yli 1,7 miljoonaa). Tässä arviossa ei ole eritelty yksityisen kopioinnin osuutta muusta videotiedostojen lataamisesta, tallentamisesta ja siirtämisestä. Kohderyhmässä vuotiaat, tallentajia oli 38 % (yli 1,7 miljoonaa, virhemarginaali +1,8 %) Viimeisen tallennuskerran lähteen perusteella voi arvioida, että laillista yksityistä kopiointia harjoittaa noin 1,4 miljoonaa vuotiasta suomalaista (virhemarginaali ±2,5 %). Laillisen yksityisen piiriin kuuluvia musiikkitiedostoja oli kopioinut noin suomalaista ja videotiedostoja lähes 1,2 miljoonaa suomalaista (Taulukko 4.). Luvut ovat laskeneet hieman viime vuodesta. Kohderyhmässä vuotiaat yksityistä kopiointia harjoittaa yli 1,4 miljoonaa vastaajaa (musiikkitiedostojen tallentajia oli ja videotiedostojen yli 1,2 miljoonaa).

19 Kuva 5. Kuinka moni on tallentanut videotiedostoja viimeisen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuotiaat Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

20 15-79-vuotiaat Musiikkiaineiston kopioijat Videoaineiston kopioijat Yhteensä noin vuotiaat 2016 Musiikkiaineiston kopioijat Videoaineiston kopioijat Yhteensä noin Taulukko 4. Yksityisen kopioinnin populaatiomääriä vuotiaat suomalaiset Kopiointitutkimus Taloustutkimus. Kun tarkastellaan vuotiaita suomalaisia yleisesti, niin yleisimmät musiikintallennusalustat ovat matkapuhelin (18 % vastaajista on kopioinut musiikkia tietokoneelle viimeisen 12 kk aikana) ja tietokone (15 %) (Kuva 6.). Matkapuhelimeen on tallentanut vuotiasta 19 % ja tietokoneelle 16 %. Jos sen sijaan tarkastellaan sitä, kuinka suuri osa yksittäisen laitteen käyttäjistä on kopioinut laiteelle musiikkia, yleisimmät laiteet ovat vuotiaiden keskuudessa matkapuhelin (22 % laitteen käyttäjistä on kopioinut laitteelle musiikkia viimeisen 12 kk aikana), tietokone (17 %) ja MP3-soitin (15 %) vuotaiden laitteiden käyttäjien keskuudessa matkapuhelimeen musiikkia on tallentanut 23 %, tietokoneelle 17 % ja erilliseen MP3-soittimeen tai ipodiin 16 %. MP3-soittimien käyttö tallennusalustana on kokoajan vähentynyt. Vuonna 2012 vielä 50 % vuotiaista MP3-soittimien käyttäjistä oli kopioinut musiikkia laitteelleen viimeisen vuoden aikana.

21 Yleisimmät laiteet videomateriaalin kopiointiin ovat vuotiaiden keskuudessa tallentava digiboksi (23 % suomalaista on tallentanut videoaineistoa viimeisen 12 kk aikana), tietokone (9 %) ja matkapuhelin (8 %). (Kuva 7.). Osuudet ovat melko samat kun tarkastellaan kohderyhmää vuotiaat; tallentava digiboksi 23 %, tietokone 9 % ja matkapuhelin 9 %.Yksittäisten laitteiden käyttäjien keskuudessa käytetyimmät alustat tai palvelut videoaineiston tallentamiseen ovat vuotiaiden keskuudessa tallentava digisovitin (49 % laitteen käyttäjistä on tallentanut videoaineistoa viimeisen 12 kk aikana), IPTVverkkotallennuspalvelut (27 %), matkapuhelin (10 %) ja tietokone (9 %) vuotiaiden keskuudessa tallentavaan digisovittimeen on tallentanut 49 %, IPTV-verkkotallennuspalveluihin 26 %, matkapuhelimeen 11 % ja tietokoneelle 9 %. Kuva 6. Mille laitteelle on tallennettu musiikkia viimeisen 12 kk aikana , vuotiaat n=3024. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

22 Kuva 7. Mille laitteelle on tallennettu videomateriaalia viimeisen 12 kk aikana vuotiaat n=3024. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

23 Tallentamisen useus Tallentamisen useutta eli tallentamisfrekvenssiä käytetään kokonaiskopiointimäärän arviointiin. Viimeisen 12 kuukauden aikana musiikkia tallentaneista vastaajista (15-79-vuotiaat n=799) 16 % totesi tallentavansa musiikkia jollekin digitaaliselle laitteelle tai tallennusalustalle päivittäin tai muutaman kerran viikossa (2015: 15 %) (Kuva 8.). Vuonna vuotiaista vastaava osuus on 15 %. Lähes puolet musiikkia tallentaneista vuotiaista (48 %) tallentaa musiikkia ainakin muutaman kerran kuukaudessa (2015: 48 %). Vuonna 2016 vastaava osuus vuotiaiden keskuudessa on 49 %. Musiikin tallentajien tallennusfrekvenssissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen (15-79-vuotiaat). Kuva 8. Musiikin tallentamisen useus Musiikkia ed. 12 kk aikana tallentaneet (15-79-vuotiaat 2016 n=799 ja vuotiaat n=866). Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Viimeisen 12 kuukauden aikana videoaineistoa tallentaneista (15-79-vuotiaat n=1025) 23 % vastasi kopioivansa päivittäin videoaineistoa (2015: 21 %) (Kuva 9.). Vuonna vuotiaiden kohderyhmästä osuus on 22 %. Videoita kopioineista vuotiaista 80 % vastasi tallentavansa videoaineistoa vähintään muutaman kerran kuussa (2015: 78 %). Vuonna vuotiaista osuus on

24 80 %. Videomateriaalia kopioineiden tallennusfrekvenssi ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2015 (15-79-vuotiaiden keskuudessa). Kuva 9. Videon tallentamisen useus Videoaineistoa ed. 12 kk aikana tallentaneet ( vuotiaat n=1025 ja vuotiaat n=1088). Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus.

25 Viimeinen tallennuskerta: tallennuskohde, lähteet sekä kopioitujen tiedostojen määrä Vastaajilta kysyttiin viimeisimmästä tallennuskerrasta erikseen musiikin ja videon osalta: mille laitteelle tai alustalle vastaaja on viimeksi tallentanut tiedostoja, mistä lähteestä tiedostot tallennettiin ja kuinka monta tiedostoa tallennettiin. Viimeisimmän tallennuskerran perusteella 1 vastaajien yleisimmät musiikin tallennuspaikat olivat järjestyksessä matkapuhelin (46 % musiikkia tallentaneista vuotiaista), tietokone (21 %) ja USB-muistitikku (12 %) ja mp3-soitin (8 %) (Kuva 10.). Tietokoneen käyttö musiikin tallennuspaikkana on laskenut vuodesta Kun tarkastellaan kohderyhmää vuotiaat, on heistä matkapuhelimeen tallentaneita 48 %, tietokoneelle 21 %, USB-muistille 11 % ja MP3-soittimeen 7 %. Viimeisin musiikin tallennuskerta (15-79-vuotiaat) on sisältänyt keskimäärin 24 kopioitua musiikkitiedostoa (2015:24) (2016 mediaani 10, n=799) vuotiaiden keskuudessa on viimeksi kopioitu 23 tiedostoa (mediaani 8, n=866). 1 K6A. Mistä lähteestä tai lähteistä viimeksi tallentamanne musiikki oli peräisin? 2 K7. Kuinka monta musiikkikappaletta (musiikkitiedostoa) viimeksi tallensitte?

26 Kuva 10. Mihin viimeksi on tallennettu musiikkia (15-79v). Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Videosisällön osalta viimeisin tallennuskerta oli useimmin tehty tallentavalle digisovittimelle, jolle tallennuksia on tehnyt 49 % vuotiaista tallentajista (2015: 49 %) (Kuva 11.) 3. Kohderyhmässä vuotiaat vastaava osuus on 48 %. Digisovittimen jälkeen yleisimmät tallennusalustat olivat matkapuhelin (15 % vuotiaista ja 16 % vuotiaista), IPTV-verkkotallennuspalvelut (13 % vuotiaista ja 12 % vuotiaista) ja tietokone (12 % vuotiaista ja vuotiaista). Vastaajilta kysyttiin viimeisimmän tallennuskerran osalta myös tallennetun aineiston tyyppiä 4. Videota tallentaneista 59 %:lla vuotiaista (58 % vuotiaista) viimeisin tallennuskerta oli sisältänyt TV-ohjelmia tai TV-sarjan jaksoja ja 25 %:lla (12-79-vuotiaista 24 %) elokuvia. Videomateriaalia oli tallennettu tyypistä riippuen keskimäärin 2-5 videotiedostoa kerralla (mediaani 2-3). Videosisällön tallennuskohtaisissa kappalemäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. 3 K10A. Mihin viimeksi tallensitte videosisältöä? 4 K11. Oliko viimeksi tallentamanne videosisältö: TV-ohjelmia tai TV-sarjan jaksoja /elokuvia /musiikkivideoita / /lyhyitä videoklippejä? (VOI VALITA USEITA) Ohje: Videoklipillä tarkoitetaan lyhyitä videotiedostoja, jotka voivat olla esimerkiksi Internetistä tallennettuja lyhyitä katkelmia elokuvista tai tv-ohjelmista, sketsejä, tietoiskuja, mainoksia tai elokuvien tai TVohjelmien trailereita

27

28 Kuva 11. Mihin viimeksi on tallennettu videosisältöä (15-79v). Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Viimeksi tallennetun musiikin ja videon lähteitä tiedusteltiin vastaajilta monivalintakysymyksellä, jossa vastaaja pystyi valitsemaan useita lähteitä. Yksittäinen musiikin tallennuskerta voi sisältää musiikkiaineistoja useasta eri lähteestä. Käytännössä kuitenkin valtaosa vastaajista on kopioinut yhdellä kertaa samassa lähteessä alun perin olleita tiedostoja. Viimeisin musiikin tallennuskerta sisälsi alkuperäisiltä CD-levyiltä tallennettua musiikkia 26 %:lla vuotiaista tallentajista (25 % vuotiaista) ja internetistä ilmaiseksi tallennettuja tiedostoja 24 %:lla vuotiaista ja vuotiaista tallentajista (Kuva 12.). Kuukausimaksullisista suoratoistopalveluista offline-tilaan musiikkia oli tallentanut 20 % vuotiaista tallentajista (2015:15 %) vuotiaista vastaava osuus on 21 %. Latauskauppa oli musiikin alkuperäislähteenä 7 % vuotiaiosta musiikin tallentajista (12-79-vuotiaista 7 %) ja vertaisverkko 8 % tallentajista (12-79-vuotiaista 9 %).

29 Kuva 12. Mistä lähteistä viimeksi tallennettu musiikki oli peräisin vuotiaat. Kotikopiointitutkimus 2016.Taloustutkimus.

30 Videosisältöjen kopioinnissa selvästi yleisin alkuperäislähde oli televisiolähetyksistä tehdyt tallenteet (Kuva 13.). 68 %:lla vuotiaista videotallentajista aineiston alkuperäislähde oli TV-lähetys (2015: 70 %). Kohderyhmässä vuotiaat vastaava osuus on 67 %.

31 Kuva 13. Mistä lähteistä viimeksi tallennettu musiikki oli peräisin vuotiaat Kotikopiointitutkimus 2016.Taloustutkimus. Kopioinnin kokonaismäärä Tutkimuksen keskeinen kysymys on, kuinka paljon yksityistä kopiointia tapahtuu. Yhteensä musiikki- ja videomateriaalia kopioidaan tunnistetuista lähteistä tulosten mukaan noin 720 tiedostoa (2015: noin miljardi). Tästä noin % on laillista yksityistä kopiointia. Yksittäisiä tallennustapahtumia on vuositasolla noin 134 miljoonaa kappaletta (2015: 137 miljoonaa). Kun laskelmaan otetaan mukaan vuotiaat on kokonaiskopiointimäärä 750 miljoonaa, josta yksityistä kopiointia on % vuotiaiden keskuudessa tallennustapahtumia on vuodessa noin 142 miljoonaa. Yksityisellä kopioinnilla on tarkoitettu tässä tutkimuksessa alkuperäislähteistä (alkuperäiset CD-levyt, kirjastosta lainatut CD-levyt ja TV-tallennukset) tapahtuvaa kopiointia ja kopioimista kavereilta ja perheenjäseniltä. Musiikin osalta mukaan on huomioitu myös CD-R ja DVD-R -levyiltä kopioitu musiikki. Koska haastattelujen avulla ei aukottomasti pystytä selvittämään kavereilta ja perheenjäseniltä kopioidun

32 musiikin alkuperää, arvio kopioinnin kokonaismäärästä on esitetty kahden luvun välisenä arviona, jonka toisessa päässä ovat yksinomaan alkuperäisistä lähteistä tapahtunut kopiointi ja toisessa päässä alkuperäislähteet lisättynä kavereilta ja perheenjäseniltä kopioidulla materiaalilla sekä musiikin osalta CD- R ja DVD-R levyiltä tehdyillä kopioilla. Tutkimuksen kysymyksenasettelussa on rajattu jo alkuvaiheessa pois omatekoinen musiikki ja itse kuvattu tai muu omatekoinen videomateriaali, sekä työkäyttöä varten kopioitu musiikki- tai videoaineisto. Kuva 14. Musiikki ja videosisältöjen yksityinen kopiointi vuositasolla. Kotikopiointitutkimus Taloustutkimus. Arvio yksityisen kopioinnin määrästä Suomessa vuositasolla vuotiaiden keskuudessa on miljoonaa tiedostoa ja vuotiaiden keskuudessa miljoonaa (Kuva 14.) vuotiaiden keskuudessa 68 % yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvista musiikkikappaleiden kopioista tehdään alkuperäiseltä CD-levyltä (vuonna 2015: 51 %) vuotiaiden keskuudessa vastaava osuus on 65 %. Musiikkitiedostojen (yksityinen kopiointi) määrä laskentatavasta riippuen on miljoonaa tiedostoa (15-79-vuotiaat). Kopioitujen musiikkitiedostojen määrä ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2015.

33 (2015: miljoonaa tiedostoa). Kohderyhmässä vuotiaat, kopioitujen musiikkitiedostojen (yksityinen kopiointi) määrä on miljoonaa tiedostoa. Videotiedostoista valtaosa on kopioitu televisiolähetyksestä. Videotiedostojen kappalemäärä on vuotiaiden keskuudessa lähes samalla tasolla kuin vuoden 2015 tutkimuksessa. Videotiedostojen osuus yksityisen kopioinnin piirissä tehdyistä kopioinneista on noin 69 % (15-79-vuotiaat) vuotiaiden keskuudessa vastaava osuus on noin 70 %. Musiikkitiedostot Videotiedostot Taulukko 5. Yksityinen kopiointi vuositasolla Kopioituja tiedostoja (kpl). Kopiointitutkimus 2016.

34 . 3. JOHTOPÄÄTÖKSET Vuodesta 2012 tehtyjen tutkimusten mukaan musiikin ja videoiden tallentajien määrä on vuosi vuodelta laskenut tasaisesti. Yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvaa kopiointia tekevä populaatio on pienentynyt selvästi vuoden ,8 miljoonasta suomalaisesta noin 1,4 miljoonaan suomalaiseen. Musiikin tallentajien määrä on kuitenkin vuonna 2016 samansuuruinen kuin vuonna Näyttää myös siltä, että yksityinen kopiointi ei ole kappalemääräisesti laskenut vuodesta Vuonna 2016 yksityisen kopioinnin piirissä on kappalemääräisesti kopioitu jopa hieman vuotta 2015 enemmän. Muutos kappalemäärässä ei kuitenkaan ole kovin merkittävä, tulokset ovat erittäin samansuuntaiset kuin vuonna Vuoden 2014 ja sitä aikaisempien tutkimusten tuloksiin verrattuna yksityisen kopioinnin kokonaismäärä on selvästi alhaisempi. Verkossa toimivien palvelujen yleistyminen Suomessa jatkuu edelleen ja uudet markkinoilla olevat palvelut näkyvät musiikki- ja videomateriaalien kulutus- ja käyttötavoissa. Musiikin suoratoistopalveluja käyttäjämäärät kasvavat ja musiikin kuuntelu siirtyy digitaalisiin palveluihin. Spotify tai vastaava suoratoistopalvelu on käytössään jo yli 1,8 miljoonalla vuotiaalla. Nuorimmista, vuotiaista, vastaajista ilmaisia suoratoistopalveluja käyttää jo viikottain 58 %. Kaikista vuotiaista vastaajista vastaava osuus on 23 %. Videomateriaalia katsellaan nykyisin monilla eri tavoilla. Netflixin ja vastaavien VOD-streaming -palvelujen käyttäjiä (12-79-vuotiaita) on Suomessa yli 1,5 miljoonaa ja IPTV-palveluita käyttää yli miljoona ( vuotiaista). Netti-TV -palvelujen ja VOD-suoratoistopalvelujen käyttäjistä suurin osa katsoo kuitenkin myös lineaarisia tv-lähetyksiä. TV-ohjelmia Youtubesta katsoo viikottain kymmenes kaikista vuotiaista. Nuorimpien, vuotiaiden, keskuudessa vastaava osuus on peräti 40 %. Digitaalisten palvelut ovat yleistyneet, mutta kuitenkin musiikkia fyysisiltä tallenteilta kuuntelee viikoittain vieläkin lähes neljännes kaikista vuotiaista suomalaisista. Nuorempienkin vastaajien, vuotiaiden, keskuudessa fyysisiä äänitteitä kuuntelee viikottain yli kymmenes. Tässä kohderyhmässä (12-14-vuotiaat) digitaaliset kuuntelutavat ovat kuitenkin valtaosalla käytössä. Youtubea musiikin kuunteluun käyttää viikottain jopa 85 % vuotiaista vastaajista.

35 Youtubea ja suoratoistopalveluja musiikin kuunteluun käyttävistä vuotiaista 77 % kuuntelee edelleen fyysisiä äänitteitä (neljännes ainakin muutaman kerran viikossa.). Fyysisiä tallenteita kuuntelevien osuus tässä kohderyhmässä on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Fyysisiä äänitteitä kuuntelevien osuus vuotiaiden Youtubea tai suoratoistopalveluja käyttävien keskuudessa on 76 %. Tulosten perusteella näyttää siltä, että vaikka digitaalisten palvelujen käyttö kasvaa edelleen, fyysisten tallenteidenkaan käyttö ei kuitenkaan ole vielä loppumassa. Myös nuorempien, alle 30-vuotiaiden musiikin kuluttajien keskuudessa kuunnellaan fyysisiä äänitteitä. Nuorempien vastaajien keskuudessa fyysisiä äänitteitä kuunnellaan kuitenkin selvästi harvemmin kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Edelleen näyttää siltä, että kuluttajat käyttävät sisältöjä monilla eri tavoilla rinnakkain. Aktiivisimpien musiikin- ja videomateriaalin kuluttajien keskuudessa on havaittavissa keskimääräistä suurempi sekä perinteisten että uudempien kuuntelu- ja katselutapojen käyttö. Tässä tutkimuksessa tehty laskelma yksityisen kopioinnin määrästä on arvio. Se ei ole eksakti luku, koska tarkkaa arviota on kyselytutkimuksella mahdoton selvittää hankalasti määriteltävästä ilmiöstä. Yksittäisessä mittauksessa ei voida kysyä jokaisen vuoden aikana tehdyn tallennuskerran määrää tarkalleen yhtä kopioijaa kohti. Käytetty menetelmä antaa kuitenkin laajan kuvan kopioinnin kokonaistilanteesta ja on hyödyllistä tietoa etenkin, kun tutkimuksia tehdään samalla tavalla vuodesta toiseen. Näin nähdään mihin suuntaan määrät kehittyvät, mille laitteille tallennukset painottuvat ja miten tallennustapahtumien määrissä tapahtuu muutoksia.

36 TALOUSTUTKIMUKSESTA on suomalainen täyden palvelun markkinatutkimusyritys, joka on perustettu vuonna Taloustutkimus työllistää Suomessa noin 80 vakituista markkinatutkimusalan ammattilaista sekä noin 300 haastattelijaa ympäri Suomea. Helsingin pääkonttorin lisäksi kotimaiset aluetoimistot sijaitsevat Tampereella, Turussa ja Oulussa. Ulkomaisia tytär- ja osakkuusyhtiöitä on Venäjällä ja kaikissa Baltian maissa. Taloustutkimus kuuluu kansainväliseen GIA/WIN-verkostoon, joka toimii yli 72 maassa. Taloustutkimus noudattaa kaikessa tutkimustoiminnassaan kansainvälisen kauppa-kamarin (ICC) ja ESOMARin (European Society for Opinion and Marketing Research) tutkimussääntöjä. Käytössä on kansainvälinen markkinatutkimustoimialastandardi ISO 20252, jonka on sertifioinut SGS Finland..