Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta"

Transkriptio

1 Harri Kostilainen & Pekka Pättiniemi (Toim.): Avauksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen, Harri Kostilainen & Jari Karjalainen Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta Abstrakti Sosiaalisten yritysten kilpailuetua ei ole Suomessa systemaattisesti selvitetty. Tässä artikkelissa hahmotellaan miten sosiaalisten yritysten kilpailuetua tulisi tutkia. Lähdemme liikkeelle kilpailuetuun liittyvästä yleisen tason tarkastelusta ja kokonaisuuden hahmotuttua käytämme tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa ja tarvittaessa hienojakoisempia menetelmiä. Artikkelin analyysi on alustavaa. Avainsanat: Sosiaaliset yritykset, kilpailuetu, kilpailustrategiat, erityistuet. Johdanto Sosiaalisten yritysten tehtävänä on sosiaalisten mahdollisuuksien lisääminen ja taloudellisesti kannattavan kilpailukyvyn ylläpitäminen. Sosiaalisten yritysten toiminta on haastavaa mutta mahdollista (Grönberg & Kostilainen 2012). Tässä artikkelissa argumentoidaan sosiaalisten yritysten menestyvän kun, ne täydentävät paikallista työllisyysjärjestelmää ja elinkeinorakennetta niille kilpailuedun tuovalla strategialla. Suomessa yhteiskunnallisen yritystoiminnan muotoja ovat lakiin perustuvat vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille työmahdollisuuksia tarjoavat sosiaaliset yritykset (laki 1351/2003) ja yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia noudattavat organisaatiot, jotka voivat hakea käyttöönsä yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamerkkiä Suomalaisen Työn Liitolta*. Sosiaalisten yritysten yhteiskunnallinen tehtävä on työpaikkojen ja työvalmennuksen tarjoaminen vaikeasti työllistyville henkilöille ja tämän tehtävän vuoksi myös ne voivat hakea itselleen yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä täyttäessään muut merkille asetetut kriteerit. Sosiaalinen yritys toimii avoimilla markkinoilla samalla tavalla kuin muutkin yritykset, mutta yrityksen palveluksessa olevista työntekijöistä vähintään 30 prosenttia * 63

2 on vaikeasti työllistyviä. Sosiaaliset yritykset ovat lähtökohtaisesti samassa asemassa muiden yritysten kanssa yksityisen ja julkisen rahoituksen suhteen. Laki sosiaalisista yrityksistä on ollut voimassa yhdeksän vuotta ja sinä aikana on rekisteröity yhteensä 269 yritystä, joista tällä hetkellä rekisterissä on 169 yritystä (Taulukko 1). Taulukko 1. Rekisteröidyt, rekisteristä poistetut ja rekisterissä olevat sosiaaliset yritykset rekisteröintivuoden mukaan ( tilanne) Yhteensä Rekisteröity Poistetut Rekisterissä Vuosina 2007 ja 2008 rekisteröitiin 131 uutta sosiaalista yritystä. Kasvaneeseen rekisteröintiaktiivisuuteen vaikuttivat parannukset sosiaalisten yritysten tuissa ja useat käynnissä olleet kehittämishankkeet. Vuonna 2010 rekisteristä poistettiin 70 sosiaalista yritystä, jotka eivät enää täyttäneet rekisteröinnin edellytyksiä. (ks. Grönberg & Kostilainen 2012, 30) Rekisteröintihetkellä sosiaaliset yritykset ovat usein mikroyrityksiä, mutta rekisteröitymisen jälkeen osa yrityksiä on kyennyt ripeään kasvuun ja rekrytoimaan lisää työntekijöitä. (Grönberg & Kostilainen 2012, 48) Sosiaalisista yrityksistä 23 prosenttia työllistää enemmän kuin 11 henkilöä. Tyypillistä suuremmille ja menestyville sosiaalisille yrityksille on se, että niiden omistajat ovat motivoituneita ja sitoutuneita sosiaalisena yrityksenä toimimiseen ja lisäksi niillä on tarvittavia resursseja toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Sosiaaliset yritykset ovat usein olleet keino kehittää kolmannen sektorin liiketoimintaosaamista, kannattavuutta ja työllistämisen vaikuttavuutta. (Grönberg & Kostilainen 2012, 53) Sosiaalisen yrityksen toiminnan kannalta toimialalla on vähemmän merkitystä kuin sopivilla työtehtävillä. Työtehtävinä sosiaalisille yrityksille soveltunevat parhaiten tuotannolliseen toimintaan liittyvät toimialat, joissa työtehtävien ja ohjauksen järjestäminen on mahdollista kustannustehokkaasti. Sosiaalisia yrityksiä onkin perustettu useimmille toimialoille. Yleisimpiä sosiaalisten yritysten toimialoja ovat: pienteollisuus, kiinteistönhoito, kotipalvelut, pesulatoiminta, vähittäiskauppa, työvoiman vuokraus, työvalmennus, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, matkailu- ja ravintola-ala, ympäristön hoito ja materiaalien kierrätys. (Grönberg & Kostilainen 2012, 52 53; Sosiaalisten yritysten rekisteri ) 64

3 Tutkimuksen tavoite ja lähtökohdat Sosiaalisten yritysten toiminnan kannalta merkittävimmäksi osatekijäksi on havaittu lainsäädännön mahdollistama vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttöminä olleiden työntekijöiden palkkatuki, mutta lähes yhtä tärkeitä ovat liikeidea ja riittävä liiketoimintaosaaminen, jotka mahdollistavat yritysten kannattavan toiminnan avoimilla ja kilpailluilla markkinoilla (Grönberg & Kostilainen 2012, 50). Koska sosiaaliset yritykset pyrkivät olemaan yrityksiä yritysten joukossa ja tavoittelemaan liiketoiminnallaan positiivista taloudellista tulosta, koskee kilpailustrategian ja -keinojen valinta myös niitä. Ilman strategian antamaa kilpailuetua sosiaalisella yrityksellä ei ole taloudellista perustetta olla olemassa yrityksenä, koska pelkästään sosiaalisia tavoitteita voidaan pyrkiä saavuttamaan muiden organisoitumisen muotojen kautta kuin toimimalla yrityksenä, usein vieläpä paremmin tuloksin. Tämän vuoksi sosiaalisten yritysten kilpailuetujen tunnistaminen on niiden kestävän toiminnan kannalta tärkeää. Sosiaalisten yritysten kilpailukäyttäytymistä ei ole Suomessa aiemmin juuri tutkittu. Tähän on oletettavasti syynä yritystyypin marginaalisuus sekä työllistämistavoitteen ja muiden sosiaalisten tavoitteiden keskeinen rooli toiminnassa. Rekisteröityihin sosiaalisiin yrityksiin liittyy myös eräitä erityispiirteitä, kuten tukimahdollisuudet ja imago, joilla saattaa kuitenkin olla vaikutusta yritysten kilpailu etuun. Suomessa on jo useiden vuosikymmenten ajan tutkittu tavanomaisten yritysten kilpailukäyttäytymistä, mutta ne eivät yleensä ole halukkaita rekisteröitymään sosiaalisiksi yrityksiksi, koska niiden toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet ovat toisenlaisia (Grönberg & Kostilainen 2012, 53). Näin ollen sosiaalisten yritysten kilpailukäyttäytymisen selvittämisessä on syytä lähteä liikkeelle yleisen tason kysymyksistä ja siirtyä vasta kokonaisuuden hahmotuttua spesifimpään tarkasteluun. Tämän työn tavoitteena on etsiä vastuksia seuraaviin kysymyksiin: Miten suomalaisten sosiaalisten yritysten kilpailuetua tulisi tutkia? Miten, millä tavoin ja kenen kanssa sosiaaliset yritykset katsovat olevansa kilpailussa mukana? Millä edellytyksillä sosiaalisilla yrityksillä on erityistä, niiden tavoitteista (omistajan tavoite), toiminnan luonteesta tai statuksesta aiheutuvaa kilpailuetua? Kilpailututkimus on perinteisesti nojannut suurelta osin rakennelähtöiseen lähestymistapaan, jossa markkinoiden toimivuutta on karkeasti ottaen arvioitu yrityksille ulkoisten tekijöiden perusteella. Lähestymistapa on korostanut toimialakohtaisten tekijöiden merkitystä yritysten menestykselle ja jättänyt yrityskohtaisten tekijöiden tarkastelun vähemmälle huomiolle. (Esim. Björkroth ym. 2006, 12 13) 65

4 Sosiaalisten yritysten toimialoja on runsaasti, joten kaikkien alojen kilpailutilannetta ei tässä työssä nähdä tarkoituksenmukaiseksi selvittää. Lähtökohdaksi tarkastelulle otetaan Michael Porterin 1980-luvulla tunnetuksi tekemä jaottelu geneerisistä kilpailustrategioista. (Porter 1980) Geneeriset strategiat eivät ole riippuvaisia yrityksestä tai toimialasta ja niitä voidaan useimmiten soveltaa pk-yritysten toimintaan. Jokaiseen niistä liittyy yrityksen kannalta tiettyjä etuja sekä riskejä. Keskeiset käsitteet ja teoreettinen tausta Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä Kilpailuetu: yrityksen saamat tuotot ylittävät alan keskiarvon. Geneeriset strategiat: Yrityksen markkina-asema muotoutuu sen oman valinnan mukaan joko alhaisista kustannuksista tai tuotteiden erilaistamisesta. Yritys saavuttaa kilpailuetua, jos se pystyy halvemmin kustannuksin tarjoamaan asiakkailleen samoja tuotteita tai palveluja kuin kilpailijansa (kustannusetu) tai positiivisesti erottumaan tuotteillaan tai palveluillaan kilpailijoista (differointietu). Sosiaalisen yrityksen erityistuet: Kompensaationa työntekijöiden alentuneesta työkyvystä ja tuottavuusvajeesta sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää palkkatukea*, työllisyyspoliittista avustusta** ja investointitukea poikkeavin ehdoin***. Sosiaalisen yrityksen statuksen ja mahdollisuuden sosiaalisille yrityksille kohdennettuihin tukitoimiin saa, mikäli elinkeinonharjoittaja hyväksytään työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin****. * Työnantaja voi saada työ- ja elinkeinotoimistosta (TE-toimistosta) tietyin edellytyksin tukea palkkauskustannuksiin ottaessaan töihin työttömän työnhakijan. Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää kerrallaan palkkatukea työttömän vajaakuntoisen palkkaamiseen 36 kuukaudeksi, pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseksi 12 kuukaudeksi tai vaikeasti työllistyvän palkkaamiseen 24 kuukaudeksi. ** Sosiaaliselle yritykselle voidaan yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin myöntää työllisyyspoliittista avustusta ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Muut yritykset kuin sosiaaliset yritykset ja uusosuuskunnat eivät voi saada työllisyyspoliittista avustusta. (Ks. Hakemus työllisyyspoliittisesta avustuksesta, ohjeet TEM) *** Rahoituksen saannin helpottamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö on tekemällään päätöksellä tarkistanut investointituen myöntämisperiaatteita. Sosiaalisten yritysten alhaisemman tuottavuuden johdosta niille voidaan myöntää korotettua investointitukea siten, että tuki on kehitysalueella 10 % ja kehitys alueen ulkopuolella 5 % ohjeellista tukitasoa korkeampi. (Ks. Työelämä- ja tasaarvovaliokunnanmietintö 18/2006 vp). **** Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja voidaan hakemuksesta rekisteröidä sosiaalisten yritysten rekisteriin. Sosiaalisten yritysten rekisteriin merkitään erikseen sosiaaliset yritykset, joissa tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia ja tämä tavoite on lausuttu julki yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa, liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen säännöissä tai vastaavassa asiakirjassa. (Ks. Laki sosiaalisista yrityksistä 4 ) 66

5 Porterin geneeriset strategiat Yritys menestyy markkinakilpailussa tuottamalla asiakkailleen lisäarvoa, jota aikaansaadaan kilpailuetujen avulla. Kilpailussa yrityksen päätehtävä on valita, millä kentällä se kilpailee ja kuinka se menettelee muita markkinoiden kilpailuvoimia vastaan. Kilpailuvoimia on viisi: asiakkaat, tavarantoimittajat, korvaavat tuotteet sekä nykyiset ja mahdolliset kilpailijat. Kilpailustrategia on korvaamaton menestyksen edellytys, jos yritys aikoo menestyä kilpailussa edellä mainittuja voimia vastaan. (Porter 1980, 4) Kilpailuetua on olemassa periaatteessa kahta tyyppiä: kustannusjohtajuus ja differointi, joiden pohjalle yritys rakentaa kilpailustrategiansa. Kun kilpailuedun tyypit yhdistetään siihen toimintakenttään, jolla yritys pyrkii niitä hyödyntämään, saadaan kolme perusstrategiaa, joiden avulla yritys voi menestyä. Strategiat ovat kustannusjohtajuus, differointi ja keskittyminen (fokusointi). Keskittymisstrategiassa on edelleen kaksi vaihtoehtoa; kustannuspainotteinen ja differointipainotteinen strategia. (Porter 1985, 24 25) (taulukko 2). Kuhunkin geneeriseen strategiaan liittyvät käytännön toimet vaihtelevat paljon niin toimialojen välillä kuin toimialan sisälläkin. Sopivan strategian valitseminen on yritykselle keskeisen tärkeää pitkäaikaisen kilpailuedun saavuttamiseksi. (Rakenneanalyysistä tarkemmin Porter 1980, ) Taulukko 2. Kilpailun perusstrategiat (Porter 1985, 25). Kilpailukenttä Matalat kustannukset Kilpailuetu Ainutlaatuinen tuote Laaja kohdealue Kustannusjohtajuus Differointi Kapea kohdealue Kustannuspainotteinen keskittyminen Differointipainotteinen keskittyminen Kustannusjohtajuusstrategiassa painotetaan alhaisia tuotantokustannuksia ja toiminnan tehokkuutta. Tällöin yritykset voivat matalimpaan mahdolliseen kilpailukykyiseen hintaan myydä suhteellisen standardisoituja tuotteita, jotka ominaisuuksiltaan vastaavat asiakkaiden toiveita. Strategia vaatii suuren markkinaosuuden ja pääomaa, joten sitä käyttävät usein erityisesti suuret yritykset (Porter 1984, 59). Kustannusjohtajuusstrategian pitkäaikainen menestys riippuu siitä, pystyvätkö kilpailijat saavuttamaan samat tai alemmat kustannukset kuin kustannusjohtaja. Yrityksen on pystyttävä ylläpitämään kaikkein matalinta kustannustasoa säilyttääkseen johtavan asemansa. (Porter 1985, 27.) 67

6 Differointistrategiassa kehitetään tuotteita tai palveluita, joilla on ainutlaatuisia ominaisuuksia ja jotka asiakkaiden mielestä eroavat kilpailijoiden tuotteista tai ovat niitä parempia (Porter 1984, ). Tuotteen ainutlaatuisuus kasvattaa sen arvoa, minkä vuoksi yritys voi myydä sitä korkeampaan hintaan. Yrityksen lähtökohtana on, että korkeampi hinta kattaa ainutlaatuisen tuotteen valmistamiseen ja tarjoamiseen liittyvät ylimääräiset kulut. Pitkäkestoinen kilpailuetu syntyy, jos yritys kykenee aikaansaamaan vahvan brändin. Keskittymisellä (fokusointi) tarkoitetaan käytännössä strategiaa, jossa toimiala tai markkinat jaetaan asiakassegmentteihin ja pyritään vetoamaan niistä vain yhteen tai muutamaan.* Markkinasegmentoinnissa pyritään löytämään eroja asiakkaiden tarpeissa ja ostokäyttäytymisessä niin, että yritys voi kohdistaa toimintansa sellaisiin asiakassegmentteihin, joihin sen kyvyt ja markkinointi parhaiten sopivat. Strategiassa pyritään samalla saavuttamaan joko kustannus- tai differointietua. (Porter 1985, 29, 281.) Fokusointistrategiaan liittyy aina potentiaalisen kokonaismarkkinaosuuden rajoituksia, ja siinä tehdään myös kompromissi tuottavuuden ja myyntivolyymin välillä. Kustannuksiin keskittyminen voi olla hankalaa niillä toimialoilla, joilla mittakaavaedut ovat merkittävässä asemassa, mutta monet pk-yritykset ovat havainneet sen itselleen sopivimmaksi strategiaksi (Porter 1984, 63.). Teorian kritiikki ja hybridistrategia Tuotevariaatioiden määrän oletetaan yleensä lisäävän valmistuskustannuksia, eikä Porter aluksi nähnyt järkevänä kompromissia kahden strategisen ääripään välillä, vaan hän painotti yhden strategian valitsemista. Ilman selkeää valintaa mittakaavaedun ja yksilöllisten tuotteiden välillä yritystä uhkaa jääminen puolitiehen, vaille minkäänlaista kilpailuetua. (Porter 1980, ) Kun liiketoimintaympäristöt olivat 1980-luvulla suhteellisen vakaita, joustavuus ei ollut niin olennainen osa liiketoimintastrategioita. Kehittyvissä ja epävakaissa markkinaympäristöissä vaaditaan yrityksiltä kuitenkin joustavuutta, sillä moni tekijä on muuttunut viime vuosikymmeninä. Jos yritys ei pysty reagoimaan toimintaympäristössään ja markkinoilla tapahtuviin muutoksiin, on sen pitkällä tähtäimellä vaikea menestyä. Porterin muodostaessa teoriaansa olivat nykyiset joustavaa tuotantoa ja toimintaa tukevat tietojärjestelmät vasta syntymässä, mutta sittemmin kaikilla toimialoilla on kehitetty niihin pohjautuvia toimintaprosesseja, mikä on mahdollistanut ns. massaräätälöidyt tuotteet. Muuttuneissa kilpailuympäristöissä myös asiakkaiden vaatimustaso on noussut ja he ovat oppineet saamaan juuri heidän tarpeensa täyttäviä * Strategiaa kutsutaan usein myös segmentointistrategiaksi tai nichestrategiaksi. 68

7 Taulukko 3. Kilpailun perusstrategiat ja hybridistrategiat Kilpailukenttä Matalat kustannukset Kilpailuetu Ainutlaatuinen tuote Laaja kohdealue Kapea kohdealue Kustannusjohtajuus Kustannuspainotteinen keskittyminen Hybridistrategiat Differointi Differointipainotteinen keskittyminen tuotteita ilman, että niistä pitäisi maksaa merkittävästi aiempaa enemmän. Kuvatun kehityksen tuloksena Porter on muokannut alkuperäisiä näkemyksiään ja todennut, että on mahdollista soveltaa geneerisiä strategioita yhdistelevää, alhaisiin kustannuksiin ja differointiin perustuvaa hybridistrategiaa (Porter 1996.) (Taulukko 3). Tätä tukevat myös muut aiheesta tehdyt tutkimukset sekä empiiriset havainnot yrityksistä, jotka soveltaessaan hybridistrategioita voivat menestyä yhtä ainoaa geneeristä strategiaa soveltavia yrityksiä paremmin ja saavuttaa kestävää kilpailuetua. (Proff 2000, Parnell 2006.) Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Suomen suurimpien sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden haastatteluista ja yritysten taloudellista tilaa kuvaavien tunnuslukujen analyyseista sekä rekistereistä ja tilastoista. Sosiaalisten yritysten haastattelut toteutettiin avoimina teemahaastatteluina 22 sosiaalisessa yrityksessä huhti kesäkuussa Haastateltavina olivat sosiaalisten yritysten johtavassa asemassa olevat henkilöt (toimitusjohtaja tai toiminnanjohtaja). Haastatellut sosiaaliset yritykset valittiin sosiaalisten yritysten rekisteristä. Valintaan vaikuttivat lain kohderyhmän työllistämismäärä, toimiminen sosiaalisten yritysten laissa tarkoittamalla tavalla ja maantieteellinen sijainti tutkimusteknisistä syistä. Taloudelliset tunnusluvut on poimittu Suomen Asiakastieto Oy:n Voitto+ tietokannasta. Tutkimuksen menetelmänä on laadullinen sisällön analyysi. Aineiston olemme ensivaiheessa luokitelleet Porterin geneeerisen kilpailustrategia jaottelun mukaisesti. Tutkimusprosessin seuraavassa vaiheessa tulemme täsmentämään luokittelua. 69

8 Taulukko 4. Sosiaalisten yritysten kilpailun perusstrategiat Kilpailukenttä Laaja kohdealue Matalat kustannukset Kustannusjohtajuus Y6: Kierrätys-SER Talousluokka: - Omistus: Yhteisötalous (U) Y7: Työhön valmentaminen Talousluokka: Heikko Omistus: Yhteisötalous (PY) Y8: Sopimusvalmistus Y9: Henkilöstövuokraus Omistus: KV-yritys Y10: Sopimusvalmistu Talousluokka: Hyvä Y11: Kierrätys-SER Talousluokka: Välttävä Omistus: Yhteisötalous (U) Y12: Monitoimiala Talousluokka: Heikko Omistus: Kuntayhtymä Y13:Puun jalostus Talousluokka: Hyvä Kilpailuetu Ainutlaatuinen tuote Differointi Y1: Asumispalvelut Talousluokka: Välttävä Omistus: Yrittäjät Y2: Kierrätys ja neuvonta Talousluokka: Hyvä Omistus: Isot kunnat (MS) Kapea kohdealue Kustannuspainotteinen keskittyminen Y14: Pesulatoiminta Omistus: Pieni kunta Y15: Monitoimiala Talousluokka: Välttävä Y16: Kiinteistöpalvelut Talousluokka: Heikko Y17: Henkilöstövuokraus Talousluokka: Hyvä Omistus: Pieni kunta Y18: Henkilöstövuokraus Omistus: Yrittäjät Y19: Monitoimiala Talousluokka: Heikko Omistus: Yhteisötalous (PY) Y20: Hoivan avustavat tehtävät Talousluokka: Erinomainen Omistus: Iso kunta (MS) Y21: Hoivan avustavat tehtävät Talousluokka: Hyvä Omistus: Yhteisötalous (U) Y22: Henkilöstövuokraus Talousluokka: Erinomainen Omistus: Yhteisötalous (U) Differointipainotteinen keskittyminen Y3: Litterointipalvelut Y4: Kotityöpalvelut Omistus: Yhteisötalous (U) Y5: Monitoimiala Talousluokka: Heikko 70

9 Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset muodostuvat kaikkien eri aineistojen analyysien pohjalta. Tulokset Alustavan luokittelun (taulukko 4) mukaan hieman yli puolet (12) tutkituista sosiaalisis ta yrityksistä on valinnut keskittymiseen perustuvan kilpailustrategian. Kustannuspainotteisen keskittymisen strategian on valinnut yhdeksän ja differointipainotteisen keskittymisen strategian kolme yrityksistä. Kahdeksan (8) yrityksistä on valinnut kustannusjohtajuuteen painottuvan kilpailustrategian. Differointiin perustuvan kilpailustrategian on valinnut kaksi (2) tutkimuksen sosiaalisista yrityksistä. Valtaosan yrityksistä omistavat yhteisötalouteen kuuluvat organisaatiot (15). Viiden yrityksen omistavat kaupungit, kunnat tai kuntayhtymät. Kaksi yrityksistä on yrittäjävetoisia. Yritysten taloudellinen tila on 13 yrityksen osalta erinomainen (2), hyvä (5) tai tyydyttävä (6). Kahdeksan yrityksen osalta taloudellinen tila on välttävä (3) tai heikko (5). Johtopäätökset ja suositukset Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa analysoidaan sosiaalisten yritysten kilpailustrategioita luokittelun (taulukko 4) ja haastatteluaineistojen pohjalta. Haastattelujen avulla pyritään selvittämään sosiaalisen yrityksen toiminnasta mahdollisesti seuraavat hyödyt, sosiaalisen yrityksen kilpailutilanne, sosiaalisen yrityksen menestymisen mahdollistavat tekijät, sosiaalisen yrityksen eri tukien käyttö ja eri sidosryhmien suhtautuminen sosiaalisiin tavoitteisiin. Alustavien havaintojen perusteelta näyttäisi siltä, että sosiaaliset yritykset menestyvän kun, ne sopivat ja täydentävät paikallista työllisyysjärjestelmää ja elinkeinorakennetta niille kilpailuedun tuovalla strategialla. Tästä syystä täydennämme analyysiamme hybridistrategioihin liittyvillä tarkasteluilla sekä Porterin yhteisen arvon luonnin (Shared Value) malliin liittyvillä pohdinnoilla. Kirjallisuus Björkroth, T., Koponen, A., Pohjola, M. & Virtanen, M. (2006) Kilpailun seurantamenetelmien kehittäminen I: Kilpailuseurannan toteuttamisen periaatteet. KTM Julkaisuja 2/2006. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Helsinki. Grönberg, V. & Kostilainen, H. (2012) Sosiaalisten yritysten tila ja tulevaisuus. Yhteinen yritys-hanke. Loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 12/2012. Helsinki. ISBN , PDF. Laki sosiaalisista yrityksistä 1351/

10 Parnell, J.-A. (2006) Generic strategies after two decades: a reconceptualization of competitive strategy. Management Decision, Vol. 44 Iss: 8, pp Proff, H. (2000) Hybrid strategies as a strategic challenge the case of the German automotive industry. Omega, Volume 28, Issue 5, 1 October 2000, Pages Porter, M.-E. (1980) Competitive Strategy: Techniques for Analysing Industries and Competitors. New York, Imprenta. Porter, M.-E. (1984) Strategia kilpailutilanteessa. Toimialojen ja kilpailijoiden analysointitekniikat. Oy Rastor Ab. Strategia-sarja 1. Helsinki Porter, M.-E. (1985) Kilpailuetu. Ekonomia-sarja, Weilin+Göös. Porter, M.-E. (1996) What is Strategy? Harvard Business Review, Nov/Dec96, Vol. 74 Issue 6, p Porter, M.-E. & Kramer, M.-R. (2011) Creating Shared Value. Harvard Business Review. January Sosiaalisten yritysten rekisteri

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN JOHTAMISEN ERITYISPIIRTEISTÄ

YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN JOHTAMISEN ERITYISPIIRTEISTÄ YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN JOHTAMISEN ERITYISPIIRTEISTÄ Harri Kostilainen & Pekka Pättiniemi Diak, FinSERN KSL, FinSERN KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset - Case: Posivire Oy. Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu

Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset - Case: Posivire Oy. Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset - Case: Posivire Oy Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu Tutkimuksen viitekehys Posivire Oy:n taloudellinen vaikutus Posivire Oy:n

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 274 07.08.2012 KUHMON KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KUNTAKOKEILUHANKKEESEEN KHALL 274 Hallintojohtaja 31.7.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kunnat syyskuussa alkavaan kuntakokeiluun.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Kasvihuonetuotannon kannattavuus

Kasvihuonetuotannon kannattavuus Kasvihuonetuotannon kannattavuus Tutkija Anu Koivisto, LUKE Esitelmän rakenne 1. Toimialakatsaus 2. Kannattavuus 3. Vakavaraisuus 2 Teppo Tutkija 28.10.2015 1. Toimialakatsaus 3 Teppo Tutkija 28.10.2015

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2006 vp

TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2006 vp TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Maakuntauudistuksen projektiryhmä 7.2.2017 / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot