Antopäivä PL 204, VAASA Puhelin Faksi Sähköposti /12/5139

Transkriptio

1 VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 13/0109/1 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, VAASA Puhelin Faksi Sähköposti /12/5139 ASIA Valitus ympäristönsuojelulain 64 :n mukaisesta päätöksestä lyhytaikaisia poikkeamisia koskevassa ilmoitusasiassa MUUTOKSENHAKIJAT ILMOITUKSEN TEKIJÄ ELY-KESKUKSESSA Kainuun luonnonsuojelupiiri ry ja Jormasjärven Korholanmäen osakaskunta, yhdessä Talvivaara Sotkamo Oy, Sotkamo PÄÄTÖS, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Viranomainen Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Päivämäärä Dnro KAIELY/5/ Kainuun ELY-keskus on asiassa 1 hyväksynyt kipsisakka-altaisiin varastoitujen vesien siirtämisen ja tilapäisen varastoinnin Kuusilammen avolouhoksessa. Päätöksen määräykset asiassa 1 kuuluvat: 1. Hakijan tulee huolehtia, että Kuusilammen avolouhoksen pohjalla oleva vedenpinta ei pääse kipsisakka-altaista johdettavien vesien varastoinnin aikana nousemaan yli tason 195 mmp. 2. Kipsisakka-altaista johdettavien vesien varastointi Kuusilammen avolouhoksessa on sallittua ainoastaan välttämättömän ajan. Kipsisakka-altaiden vesien varastointi avolouhoksessa tulee lopettaa viimeistään Avolouhokseen varastoidut, kipsisakka-altaista johdetut vedet tulee ensisijaisesti johtaa prosessiin. Mikäli prosessiin johtaminen ei ole mahdollista, tulee vesien käsittelyä ja vesistöön johtamista koskeva suunnitelma toimittaa Kainuun ELY-keskukselle viimeistään Suunnitelmassa tulee muun ohella (jätevesien laatu ja määrä, tekniset käyttöratkaisut, käytettävät kemikaalit, vesien johtaminen vesistöön)

2 esittää mallinnetut käsiteltyjen jätevesien johtamisen vaikutukset vesistöissä. 4. Vedenpinnan korkeuden kehittymistä on seurattava päivittäin ja tuloksista on raportoitava viikoittain Kainuun ELY-keskukselle. 5. Kuusilammen avolouhokseen varastoitavista, kipsisakka-altaista johdetuista vesistä ei saa aiheutua pohjaveden tai pintavesien pilaantumista tai sen vaaraa. Veden johtaminen avolouhokseen ja varastointi avolouhoksessa tulee järjestää niin, ettei vesiä pääse ympäristöön hallitsemattomasti missään tilanteessa. Kainuun ELY-keskus on asiassa 2 hyväksynyt Kuusilampeen varastoitujen valumavesien johtamisen Härkäpuron vesistöreittiä Oulujoen vesistöön. Päätöksen määräykset asiassa 2 kuuluvat: 1. Kuusilampeen varastoidusta vedestä on otettava heti kuin on mahdollista (jääolosuhteiden salliessa) vesinäytteet 1 m pinnasta, vesisyvyyden puolivälistä ja 1 m pohjasta mahdollisen veden kerrostuneisuuden selvittämiseksi. Näytteet on analysoitava viipymättä ja analyysitulokset on toimitettava heti niiden valmistumisen jälkeen ELY-keskukselle. 2. Kuusilampeen varastoidut valumavedet on johdettava Härkäpuron vesistöreittiä Oulujoen vesistöön siten, että vesistöön johdettavan veden nikkelipitoisuus on alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus on alle 0,5 mg/l, sinkkipitoisuus on alle 1,5 mg/l, kiintoaineen hehkutusjäännös on alle 10 mg/l ja ph 6-10 johtamisajan virtaamapainotteisena keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on viitteellinen. 3. Kuusilampeen varastoidut valumavedet voidaan johtaa yhtiön esittämän aikataulun mukaisesti eli juoksutusteholla keskimäärin 500 kuutiometriä tunnissa mennessä. Mahdollisista muutoksista tulee sopia Kainuun ELY-keskuksen kanssa seurantaa ja tarkkailua koskevan määräyksen 5 mukaisesti. Seurantaa ja tarkkailua koskevat määräykset: 1. Kuusilammesta vesistöön johdettavan veden virtaamaa on seurattava vesistöön johtamisen aikana mahdollisimman luotettavalla tavalla. Purkuveden laatua tulee tarkkailla yhtiön omana käyttötarkkailuna päivittäin ja ulkopuolisen konsultin tarkkailuna viikoittain. Päivittäisessä tarkkailussa tulee määrittää ainakin ph ja metalleista kupari-, koboltti-, kadmium-, sinkki- sekä alumiinipitoisuus. Ulkopuolisen konsultin määritykset tulee toteuttaa saman tarkkailusuunnitelman mukaan kuin pitoisuudet määritetään jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavasta 2

3 vedestä. Kaikki tulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan ympäristön ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Kainuun ELY-keskukselle. Vesistötarkkailusta sovitaan poikkeuksellisen tilanteen hallintaan liittyvän muun vesistötarkkailun hyväksymisen yhteydessä erikseen. 2. Säteilyturvakeskukselle tulee varata mahdollisuus ottaa halutessaan näytteitä kipsisakka-altaiden ja Kuusilammen avolouhoksen vesistä sekä Kuusilampeen varastoiduista valumavesistä. 3. Ulkopuolisen konsultin tarkkailu tulee toteuttaa viikoittain ja tulokset tulee toimittaa kunkin näytteenoton osalta viimeistään kahden viikon kuluessa Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille, Säteilyturvakeskukselle sekä Kainuun ELY-keskukselle. 4. Mikäli tarkkailussa tai muulla perusteella ilmenee, että Kuusilammesta vesistöön johdettavan veden laatu ei täytä tämän päätöksen määräyksen 2 (asia 2) raja-arvoja, on vesistöön johtaminen lopetettava välittömästi ja asiasta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle. 5. Vesistöön johdettavien vesien määrä tulee rajoittaa hakemusta vähäisemmäksi, mikäli vesien hallinta ja varastointi voidaan ilman koko määrän johtamista luotettavalla tavalla järjestää niin, että myös sade- ja sulamisvesille kyetään järjestämään riittävät varotilavuudet. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida alueen vesitaseen ja kaivosalueen eri vesijakeiden varastoinnin järjestelyistä viikoittain Kainuun ELY-keskukselle. 6. Poikkeavien tilanteiden päättymisestä on ilmoitettava Kainuun ELY keskukselle ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päätöksen täytäntöönpano Kainuun ELY-keskus on määrännyt, että päätöstä ja sen määräyksiä on asiassa 1 ja 2 noudatettava muutoksenhausta huolimatta. ELY-keskuksen päätöksen perusteluja Kuulemista koskevan ympäristönsuojelulain 63 :n esitöiden mukaan lain 62 :n mukaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa olisi tarpeen kuulla asianosaisia vain, jos siihen olisi erityistä syytä. Tällaisessa tilanteessa on yleensä kiire, jolloin kuuleminen voisi vaarantaa viranomaisen päätöksen antamisen riittävän nopeasti. ELY-keskus on kuullut hakemuksen johdosta Sotkamon kuntaa, Kajaanin kaupunkia, Kainuun maakuntakuntayhtymän ympäristöterveydenhuoltoa, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymää, Pohjois-Savon ELY-keskusta ja Säteilyturvakeskusta. Kuulemista koskevan ympäristönsuojelulain 63 :n esitöiden mukaan luvanvaraisten toimintojen osalta kuuleminen voisi tapahtua myöhemmin mahdollisen 3

4 lupamääräyksen muuttamista koskevan asian yhteydessä. Kainuun ELY-keskus on katsonut, että tapauksessa ei ole edellä mainittuja viranomaistahoja laajemman kuulemisen perusteeksi käsillä tällaista erityistä syytä. Tässä harkinnassa on huomioitu muun muassa se, että tilapäinen poikkeaminen ei aiheuta ympäristön tilan merkittävää heikkenemistä verrattuna luvan mukaiseen toimintaan sekä se, että lupaehtojen päivitystä koskeva asia on vireillä lupaviranomaisessa ja sekä asianosaisilla että yleisöllä on mahdollisuus lausua asiasta tuossa menettelyssä. Talvivaaran kaivoksella on tapahtunut kipsisakka-altaan vuoto, jonka seurauksena merkittävä osa kaivospiirin alueella olevista varoaltaista ja turva-altaista on täytetty kipsisakka-altailta vuotaneista vesistä. Rakenteella olevan turva-altaan korottaminen on kesken. Kipsisakka-altaan vettä on jouduttu vuodon yhteydessä johtamaan ympäristöön yhteensä noin kuutiometriä. Vesien varastoinnin turvallisen järjestämisen kannalta puhtaimpien vesien johtaminen kaivospiirin ulkopuolelle on tilanteen huomioiden tarpeellista ja välttämätöntä. Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Kuusilammen avolouhokseen varastoitavista kipsisakka-altaan ylijäämävesistä ei aiheudu pohjaveden tai pintavesien pilaantumista tai sen vaaraa, koska louhoksen korkein sallittu vedenpinnan taso on huomattavasti alempana kuin ympäristön vesistöjen, soiden ja pohjavesiputkien vedenpinnan korkeudet. Kun veden pinta avolouhoksessa pysyy määräyksessä 1 (asia 1) määritellyn tason alapuolella ja jää siten läheisiä alueita alemmas, vettä ei avolouhoksesta kulkeudu louhoksen ulkopuolelle. Lisäksi louhokseen johdettavan veden koostumus ei merkittävästi poikkea louhoksessa olevan veden koostumuksesta. Kuusilampeen varastoituna olevat valumavedet johdetaan vesistöön Kaivoslammen, Syvälammen, Härkälammen ja Härkäpuron kautta pohjoiseen Kuusilampeen ja edelleen Kuusijokea pitkin Kalliojokeen ja sieltä edelleen Kolmisoppijärveen. Kaivospiirin alueella sijaitsevien Kaivoslammen, Syvälammen. Härkälammen, Härkäpuron ja Kuusilammen alueelle vedet kerääntyvät mustaliuskealueelta, joten vesistöt ovat luonnostaan happamia ja niissä on metalleja. Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Kuusilampeen varastoitujen valumavesien johtamisesta vesistöön ei aiheudu pohjaveden tai pintavesien pilaantumista tai sen vaaraa, koska Kuusilammesta juoksutettavan veden laatu on keskeisten vedenlaatua kuvaavien parametrien osalta pääosin parempi kuin alapuolisten vesistöjen (Härkälampi ym.) ja ympäristöön ympäristöluvan mukaisesti johdettavan prosessiveden koostumus. Korvattavista vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingon kärsijällä oikeus hakea korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. 4

5 Annetut määräykset ovat tarpeen poikkeuksellisen tilanteen rajoittamiseksi välttämättömään laajuuteen sekä tilanteen valvonnan asianmukaiseksi järjestämiseksi. Annetut määräajat ovat tarpeen myös sen vuoksi, että ympäristönsuojelulain 62 :n mukainen hakemus voi koskea vain tilapäistä toimintaa ja siitä annettavalla lain 64 :n mukaisella poikkeuksellista tilannetta koskevalla päätöksellä voidaan määrätä vain tilapäisestä poikkeamisesta. ELY-keskuksen soveltamat oikeusohjeet VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA Ympäristönsuojelulaki 1, 4, 5, 53, 54, 62, 63, 64, 96 ja 101 Kainuun luonnonsuojelupiiri ry ja Jormasjärven Korholanmäen osakaskunta ovat ensisijaisesti vaatineet ELY-keskuksen päätöksen kumoamista ja vesistöön tapahtuvan juoksutuksen keskeyttämistä. Toissijaisesti yhdistys ja osakaskunta ovat vaatineet, että seurantaa ja tarkkailua koskevasta määräyksestä on poistettava määritelmä "jäätilanteen salliessa". Asian 2 kohtaan 2 on lisättävä määritykset alumiini-, rauta- ja kadmiumpitoisuudesta ja muutettava määräyksen happamuutta koskeva osa seuraavasti: ja ph 6-9 johtamisajan virtaamapainotteisena keskiarvona. Yksittäisen näytteen ph ei saa olla alle 5 tai yli 9,5. Asian 1 kohta 1 on kumottava ja korvattava seuraavasti: Kuusilammen avolouhokseen saa siirtää vettä kipsisakka-altaista korkeintaan kuutiometriä. Hakijan tulee huolehtia, että Kuusilammen avolouhoksen vedenpinta ei nouse varastoinnin aikana yli tason 195 m mpy. Asian 1 kohta 3 on ennenaikaisena kumottava. ELY-keskuksen päätökseen on lisättävä seuraavat uudet kohdat: Ulkopuolisen konsultin on välittömästi järjestettävä Kuusilammen veden laadun seuraamiseksi Härkäpuron reitille kalkituksen jälkeen jatkuvatoiminen happamuuden ja sähkönjohtavuuden mittaus. Yhtiön on julkistettava mittaustulos reaaliaikaisesti ja toimitettava sen tiedot Kainuun ELY-keskukseen (asia 2). Ulkopuolisen konsultin ja Kainuun ELY-keskuksen on välittömästi arvioitava avolouhoksessa säilytettävän veden ja kipsisakka-altaissa säilytettävän veden kaatopaikkakelpoisuus ja toimitettava tieto ELY-keskukselle välittömästi. ELY-keskuksen on julkistettava tieto viipymättä (asia 1). Ulkopuolisen konsultin on viipymättä ja tämän jälkeen kahdesti viikossa otettava näytteet kipsisakka-altaan vedestä lohkoittain (lohkot 1, 2, 3, 4, 5-6) ja toimitettava tieto ELY-keskukselle ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. ELY-keskuksen on julkistettava tieto viipymättä sen 5

6 saatuaan (asia 1). Avolouhokseen ja Kuusilammen mahdollisten vuotovesien seurantaa on tehostettava ottamalla päivittäin näytteet mahdollisilta veden vuotoreiteiltä (mm. Pirttipuro-Talvijoki) ja toimitettava tieto ELY-keskukselle ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. ELY-keskuksen on julkistettava tieto viipymättä sen saatuaan. Hakijan tulee muutenkin huolehtia siitä, että asukkailla on vähintään kaksi kertaa kuukaudessa päivittyvä ajantasainen tieto laitoksen laskeutus- ja varoaltaiden vesitilanteesta ja vedenlaadusta sekä kipsisakka-altaiden, avolouhoksen ja Kuusilammen vesitilanteesta. Avolouhoksessa on veden varastoinnin aikana kielletty kaikenlainen räjäyttämällä tapahtuva louhinta (myös sivukiven louhinta), kunnes hakija on pystynyt ELY-keskukselle osoittamaan, ettei räjäytys aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yhdistys ja osakaskunta ovat perustelleet vaatimuksiaan muun muassa seuraavasti: Asiassa 1 ELY-keskuksen päätös veden varastoinnin sallimisesta on tehty riittämättömiin selvityksiin perustuen. Päätökseen ei ole sisällytetty tietoa kipsisakka-altaista avolouhokseen johdettavan veden lopullisesta määrästä ja laadusta. Talvivaaran ympäristölupahakemuksen täydennyksestä ilmenee, että kipsisakka-altaissa ja avolouhoksessa oli jo (kipsisakka-allas) ja (avolouhos) liuoskoostumukset, jotka yhdistyksen ja osakaskunnan mielestä edellyttävät jätelain mukaista harkintaa päätöksen yhteydessä. Asian 2 osalta vesistön tila on huonontunut siitä huolimatta, että aikaisemmin juoksutus on tapahtunut kiintiömäärän mukaisesti ja vesien pitoisuudet ovat olleet pääosin lupamääräysten mukaisia. Myönnetty lupa asiassa 2 aiheuttaa suoranaista, välitöntä ja merkittävää vesistön pilaantumista. Veden johtaminen ohi jälkikäsittely-yksikön aiheuttaa sen, että haitta-aineiden pitoisuudet eivät laske normaalilla tavalla. Kiintiömäärän ylitys aiheuttaa kokonaiskuormituksen merkittävää lisääntymistä, vaikka veden laatu pääosin olisikin sellaista, että vettä voitaisiin vesistöön päästää. Lisäksi vedessä on neutraloinnin johdosta erilaisia suoloja, jotka aiheuttavat järvissä vesien kerrostumista ja korostavat haittoja. Kuulemisen osalta valituksessa on huomautettu, ettei Kainuun ELY-keskus ole kuullut valittajia asiassa vaikka toiminta saattaa vaikuttaa olennaisesti yleisiin ja yksityisiin etuihin siihen sisältyvien riskien ja veden johtamisen kautta. Johdetulla vesistöreitillä on muun muassa taimenen luonnonkanta. Tiedottamisen osalta yhdistys ja osakaskunta ovat katsoneet, että ELY-keskuksen tulee poikkeustilanteeksi katsomiaan tilanteita koskevassa päätöksenteossaan varmistaa, että asukkailla on jatkuvasti oikea tieto 6

7 kaivoksen poikkeustilanteessa sisältämästä päästöriskistä ja kaivoksen ympäristöönsä päästämien aineiden määrästä ja laadusta. Asiassa 1 kaivosyhtiö pyrkii ilmoituksellaan käytäntöön, jossa avolouhokseen varastoitua kipsisakka-altaan vettä ja louhosvettä johdetaan Kuusilammen kautta ilmeisesti erä kerrallaan luontoon. Kyse on siten uuden jätevesien purkureitin muodostamisesta erittäin huomattavalle jätevesimäärälle. ELY-keskuksen aikaisemmassa antamassa päätöksessä Kuusilammessa oleva vesi on määritelty alkuperältään kaivoksen eteläosan lammikon sade- ja valumavedeksi. Kyseessä olevan veden alkuperä ja koostumus ovat aivan toisenlaiset kuin kipsisakka-altaan veden ja varsinaisen louhosveden. Asian 2 päätökseen tulisi sisällyttää myös alumiini, rauta ja kadmium, joiden haitallisuuteen muun muassa Suomen ympäristökeskus on kiinnittänyt huomiota päävuodon yhteydessä. Happamuuden rajoittaminen virtaamapainotteiseksi keskiarvoksi mahdollistaa vesieliöstölle tappavan myrkyllisen hetkellisen happamuuden ja emäksisyyden. ASIAN KÄSITTELY HALLINTO-OIKEUDESSA HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU Talvivaara Sotkamo Oy:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituksen johdosta. Yhtiön vastine on lähetetty tiedoksi valittajille ja Kainuun ELY-keskukselle. Hallinto-oikeus kumoaa päätöksen asian 2 osalta. Poikkeusmääräajan päättymisen vuoksi hallinto-oikeus ei valituksesta muuta päätöksen määräyksiä asian 1 osalta. Perustelut Sovellettavat lainkohdat Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa. Ympäristönsuojelulain 62 :n 1 momentin mukaan, jos onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan ilmoitettava tapahtuneesta viipymättä valvontaviranomaiselle. 7

8 Jos muusta kuin edellä 1 momentissa tarkoitetusta, toiminnasta riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuu odottamaton tilanne, jonka vuoksi lupamääräystä ei voida tilapäisesti noudattaa, toiminnanharjoittajan on saman pykälän 2 momentin mukaan ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Hallituksen esityksen (84/1999 vp) 62 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että pykälässä säädettäisiin eräistä poikkeuksellisista tilanteista tehtävistä ilmoituksista. Säännös olisi tarpeen erityisesti jätedirektiivin mahdollistaman poikkeuksen vuoksi ja se vastaisi voimassa olevaa jätelakia. Pykälä koskisi onnettomuustilanteita tai tuotantohäiriöitä tai muita sellaisia ennalta arvaamattomia kertaluontoisia tilanteita, joissa syntyy laadultaan tai määrältään epätavallisia päästöjä tai jätteitä. Onnettomuustilanteissa, kuten tulipaloissa, syntyy erilaisia jätteitä, jotka on tunnistettava niiden vaarallisuuden arvioimiseksi. Tuotantohäiriöiden vuoksi syntyneistä virheellisistä tuotteista tai käsittelyvirheiden vuoksi pilaantuneista tuotteista voi tulla ongelmallisia jätteitä. Kertaluontoisilla toimilla tarkoitettaisiin esimerkiksi purkutöitä tai saneeraustoimia, jolloin syntyy poikkeuksellisia jätteitä. Laadultaan epätavallisten tai poikkeuksellisten jätteiden vienti kaatopaikalle voi edellyttää erityistoimia kaatopaikalla. Onnettomuuksien yhteydessä on voinut syntyä myös päästöjä, jotka voivat liittyä maaperän pilaantumiseen tai paloalueen puhdistamiseen johtamalla pesuvesiä viemäriin. Hallituksen esityksen (HE 227/2004 vp) mukaan 62 pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, joka koskisi muunlaisia toiminnasta riippumattomia ja ennalta arvaamattomia tilanteita. Tällaisia tilanteita voisivat olla esimerkiksi poikkeuksellinen kuivuus tai tulvatilanne, joista aiheutuu tarve muuttaa väliaikaisesti lupamääräyksiä. Ympäristönsuojelulain 64 :n 1 momentin mukaan viranomaisen on :ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta annettava päätös, jossa voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä toiminnan järjestämiseen liittyvien jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. Viranomainen voi kieltää tai keskeyttää muun kuin luvan nojalla harjoitetun toiminnan, jos yleiselle tai yksityiselle edulle aiheutuvia huomattavia haittoja ei voida määräyksillä riittävästi vähentää. Päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja siitä on tiedotettava siten kuin 53 ja 54 :ssä säädetään ympäristölupapäätöksen antamisesta ja tiedottamisesta. Edellä 62 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa valvontaviranomainen voi määräämillään ehdoilla 64 :n 3 momentin nojalla hyväksyä välttämättömän lyhytaikaisen poikkeamisen ympäristönsuojelulakiin tai jätelakiin perustuvasta velvollisuudesta. Poikkeamisesta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Päätöksen poikkeamisesta tekee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jos toiminnan lupa-asian käsittely kuuluu aluehallintoviraston toimivaltaan. 8

9 Valvontaviranomaisen tulee poikkeamisen jälkeen tarvittaessa saattaa asia vireille lupaviranomaisessa siten kuin 58 :ssä säädetään lupamääräyksen muuttamisesta. Yhtiön tekemät ilmoitukset Talvivaara Sotkamo Oy on tehnyt Kainuun elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisen ilmoituksen poikkeuksellisesta tilanteesta. Yhtiö on ilmoituksessaan pyytänyt, että ELY-keskus antaa yhtiölle luvan varastoida kipsisakka-altaan lohkojen 4-6 ylitevesiä tilapäisesti Kuusilammen avolouhoksessa (tason nosto 194 > 195 mpy) saakka. Ilmoituksen mukaan Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaiden ylitevesi johdetaan normaalitilanteessa bioliuotuskiertoon. Kaivoksella tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon johdosta kipsisakka-altaille 4-6 on varastoitu runsaasti vesiä, koska vuotavasta altaasta pumpattiin vettä vuototilanteen ajan kyseessä oleville altaille. Altaat 4-6 ovat täynnä. Altaiden jatkokäytön ja riskien pienentämisen vuoksi yhtiö on katsonut, että vettä tulisi siirtää kyseisiltä altailta Kuusilammen avolouhokseen vähintään m³. Talvivaara on saanut ELY-keskukselta (KAIELY/5/07.00/2010) hyväksynnän kipsisakka-altaan ylitevesien tilapäiseen varastointiin Kuusilammen avolouhoksessa tasolla +194 mmp vuoden 2012 loppuun saakka. Ilmoitushetkellä louhoksen vedenpinta on ollut tasolla mmp. Yhtiö on ilmoittanut esittävänsä myöhemmässä vaiheessa erillisen suunnitelman avolouhokseen varastoitujen vesien käsittelystä. Talvivaara on esittänyt yleisluonteisen suunnitelman vesien varastoinnista ja käsittelystä. Samassa ilmoituksessa Talvivaara on pyytänyt, että ELY-keskus antaa yhtiölle luvan johtaa Kuusilampeen varastoituja vesiä Härkäpuron vesistöreittiä Oulujoen vesistöön. Vesien johtamistarve on m³. Talvivaara on saanut Kainuun ELY-keskukselta (KAIELY/5/07.00/2010) hyväksynnän louhoksen eteläosan kuivatusvesien varastointiin Kuusilammessa tasolla +232 mmp saakka. Kuusilampeen on varastoitu kalkilla käsiteltyjä neutraloituja vesiä noin m³ ja ne on ollut tarkoitus käyttää kaivoksella prosessivetenä. Erittäin runsassateisesta vuodesta johtuen kaivoksella ei ole ollut mahdollista käyttää vesiä hyödyksi. Kuusilammen vedenlaatu täyttää ilmoituksen mukaan kaivoksen voimassa olevassa ympäristöluvassa purkuvedelle asetetut lupaehdot. Kuusilammen vedenlaatu on esitetty ilmoituksen liitteessä. Kipsisakka-altaan vuoto

10 Yhtiön aluehallintovirastolle antaman lisäselvityksen mukaan kipsisakka-altaan vuoto havaittiin noin klo Altaasta vuoti liuosta altaan ulkopuolelle noin 1,2 Mm³. Kipsialtaasta ulkopuolelle vuotanut liuos oli hapanta (noin ph 3) ja veden sulfaatti- sekä metallipitoisuudet olivat koholla. Asiakirjoista saatava selvitys vuodon taustasyistä Talvivaara Sotkamo Oy:n metallitehtaan prosessiin on tehty lukuisia muutoksia ympäristöluvan (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto ) myöntämisen jälkeen. Keskeisimmät jätevesien koostumukseen vaikuttaneet muutokset ovat olleet seurausta toiminnasta aiheutuneiden hajuhaittojen vähentämiseksi tehdyistä prosessimuutoksista. Lähinnä näiden muutosten seurauksena yhtiön jätevesipäästöt ja kipsisakka-altaan käyttö ovat poikenneet siitä, mihin ympäristöluvan myöntämisharkinta ja lupamääräysten asettamisharkinta perustuivat.kipsialtaan ylitevettä ei ole johdettu suoraan jälkikäsittelyyn kuten alkuperäisessä lupahakemuksessa ja lupapäätöksessä oli esitetty. Jälkikäsittely-yksiköille on johdettu vettä suoraan loppuneutraloinnista, koska loppuneutraloinnin ylitteen metallipitoisuudet ovat alhaisempia kuin kipsisakka-altaan vedessä. Tehtyjä prosessimuutoksia ei ole käsitelty ympäristölupamenettelyssä. Sadevesimäärien poikkeuksellisuus vuoden 2012 aikana Yhtiön ympäristötarkkailuraporttien mukaan vuoden 2008 sadesumma (644 mm) oli 20 % suurempi kuin vertailujaksolla keskimäärin (532 mm). Vuoden 2009 sadesumma (511 mm) Kajaanissa oli lähellä (96 %) vertailujakson sadesummaa (532 mm). Vuoden 2010 sadesumma (656 mm) oli 23 % suurempi kuin vertailujaksolla keskimäärin (532 mm) ja lähes samaa tasoa kuin vuonna 2008 (644 mm). Vuoden 2011 sadesumma (649 mm) oli 22 % suurempi kuin vertailujaksolla keskimäärin (532 mm) ja lähes samaa tasoa kuin vuosina 2008 ja 2010 (644 mm ja 656 mm). Vuoden 2012 sadesumma (763 mm) oli 37 % suurempi kuin vertailujaksolla keskimäärin (556 mm). Vuodet ovat kaikki olleet pitkän ajan keskiarvoa sateisempia. Kaivoksen liuoskiertoihin kertyy kaikki kalvotetulle alueelle (liuotuskasat, liuotuksen altaat, kipsisakka-allas) satanut vesi. Kalvotettua pintaa on noin 600 hehtaaria eli m². Avolouhokseen kertyy vettä arviolta 200 hehtaarin eli m² alueelta. Näin ollen kaivoksen kalvotetulle alueelle ja avolouhokseen on satanut vuoden 2012 aikana hallinto-oikeuden arvion mukaan noin 1,6 Mm³ ylimääräisiä sadevesiä verrattuna vertailujakson sadevesisummalla syntyvään sadevesimäärään. Kyseisessä määrässä ei ole otettu huomioon haihduntaa tai mahdollisia eroja vastaavien ajanjaksojen haihdunnassa. 10

11 Ympäristölupahakemuksessa oli todettu, että rakentamisvaiheessa kaivetaan ympäristön puhtaille valumavesille ympärysojat kaikkien rakennettavien alueiden ympärille. Ojilla estetään puhtaiden vesien pääsy ja sekoittuminen rakennettavien alueiden vesien kanssa. Kaivoksen vesitase ja jätevesien varastointi kipsisakka-altaassa Ympäristölupahakemuksen mukaan kaikki avolouhoksen kuivatusvedet ja muut toiminta-alueen valumavedet otetaan talteen ja hyödynnetään bioliotuksen raakavetenä. Hakemuksen mukaan kipsisakka-altaalla sakasta erottuu vettä, josta osa voidaan käyttää liotukseen ja puhtaan veden tekoon. Ympäristöluvan lupamääräyksen 9 mukaisesti kipsisakka-altaalta vesistöön johdettavan veden kokonaismäärä saa olla enintään 1,3 Mm³. Määräys on perustunut yhtiön hakemuksessaan esittämään vesitaseeseen. Yhtiö on aluehallintovirastolle antamassaan vastineessa esittänyt, että jälkikäsittely-yksiköille johdettavan veden luparajat annettaisiin vuositasolla siten, että kilo/tonnimäärät johdettaisiin suoraan hakemuksessa esitetyistä pitoisuusrajoista sekä alkuperäisen ympäristöluvan koko vuoden purkuvesivesikiintiöstä. Näin ollen kiinteästä vuosittaisesta purkuvesikiintiöstä voitaisiin luopua. Yhtiön ympäristötarkkailuraporttien mukaan kaivoksen vuosittainen vedenkäyttö ja louhittu malmimäärä on ollut seuraava: Vuosi Louhittu malmimäärä Avolouhoksesta pumpattu vesimäärä Kolmisopesta johdettu vesimäärä Vesistöihin johdettu jätevesi ,5 Mt m m 3 ei johdettu ,8 Mt m m 3 0,22 Mm ,3 Mt m m 3 1,3 Mm ,3 Mt m m 3 1,3 Mm ,7 Mt m m 3 1,21 Mm 3 Vuonna 2011 tammi-kesäkuun aikana juoksutettiin vuonna 2010 varastoituja jätevesiä m³ vesistöihin. Vuonna 2011 ei vesiä varastoitu jälkikäsittely-yksiköille. Vuoden 2012 tammi-lokakuun aikana prosessin ylijäämävesiä (Lone-vedet) johdettiin jälkikäsittely-yksiköille noin 1,15 Mm³. Muuta kaivostoiminnan alueelta kerääntynyttä vettä kertyi 1,85 Mm³. Käyttötarkkailutiedoista ei ilmene, kuinka paljon kaivosalueella tai kipsisakka-altailla on varastoitu jätevesiä vuosikohtaisesti. Ympäristöluvan perusteena olevan lupahakemuksen mukaan louhittavan 11

12 malmin määrä on 15 Mt vuodessa. Edellä mainittujen tietojen perusteella yhtiö on lupahakemuksessa mainittua malmimäärää pienemmällä malmimäärällä johtanut toistuvasti jätevesiä lupamääräyksessä 9 määrätyn jäteveden vuosijuoksutukselle asetetun maksimimäärän ja vuonna 2010 jätevesiä on jouduttu varastoimaan jälkikäsittelyalueelle. Samana vuonna yhtiö on ottanut kaivosalueelle raakavettä Kolmisopesta 2,02 Mm³ ja avolouhoksesta on pumpattu kuivatusvesiä 1,87 Mm³, jotka määrät ovat moninkertaisia verrattuna yhtiölle myönnetyn lupamääräyksen 9 mukaiseen jäteveden vuosijuoksutusmäärään 1,3 Mm³. Edellä mainitun perusteella yhtiön toiminnassa syntyvä jäteveden määrä ja toiminnan vesitase on merkittävästi poikennut lupahakemuksessa esitetystä. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 08/0039/1 muuttanut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kaivoksen toiminnalle myöntämää ympäristölupaa lupamääräyksen 60 osalta siten, että luvan saajan on laadittava vesitaselaskelma alueen vesistä. Vesitaselaskelmassa tulee selvittää niin tarkasti kuin mahdollista alueelle tulevat vedet (sadanta, vedenotto ja kemikaalien sisältämä vesimäärä ym.) ja alueelta lähtevät vedet (haihdunta, poistuva luonnonvesi ja muut alueelta lähtevät valumavedet, poistettava jätevesi sekä tuotteissa poistuva vesi ym.). Suunnitelma tuli esittää lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä kolmen vuoden kuluessa kaivostoiminnan aloittamisesta. Yhtiön aluehallintovirastolle toimittaman lisäselvityksen mukaan kaivoksen pitkän ajan vesienhallintasuunnittelu on käynnissä ja suunnitelmien arvioidaan valmistuvan toukokuun 2013 aikana. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on täydennyskehotuksellaan pyytänyt yhtiöltä yksityiskohtaista selvitystä kaivosalueelle eri kohteisiin kesän 2012 runsaiden sateiden vuoksi varastoidun veden määrästä ja laadusta (ml. ainemäärät) erityisesti kipsisakka-altaan ja Kuusilammen avolouhoksen osalta sekä varastoitujen vesien vaikutuksesta kaivoksen toimintaan, vesitaseeseen, veden käsittelyyn ja jätevesipäästöihin vuosina Yhtiön aluehallintovirastolle antaman lisäselvityksen mukaan vuoden 2012 aikana on jouduttu varastoimaan vesiä kipsisakka-altaalle ja kesällä 2012 siirtämään osa kipsialtaan ylitevedestä avolouhokseen. Kipsisakka-altaille on kertynyt vuoden 2012 aikana vettä noin 0,8 Mm³. Avolouhokseen on varastoituneena noin 1,4 Mm³ vettä, joka on sinne normaalisti kertyvää kalliopohjavettä ja sadevettä sekä kipsisakka-altaalta pumpattua altaan ylitevettä (arviolta noin kolmasosa vesimäärästä). Avolouhoksen tyhjentämiseksi on tehty putkisto-, pumppaus- ja allasjärjestelyjä, ja tavoitteena on saada louhos tyhjäksi loppuvuoden 2012 aikana. Edellisten vesivarastojen lisäksi louhoksen eteläosasta on pumpattu kuivatusvesiä Kuusilampeen, jossa on varastoituneena vettä noin

13 m³. Yhtiön aluehallintovirastolle antaman lisäselvityksen mukaan kipsisakka-altaalle johdettiin syys-lokakuussa noin 1,0 Mm³ raffinaattia eli metallien talteenottolaitoksen paluuliuosta. Raffinaatti johdetaan normaalitilanteessa kasaliuotukseen. Raffinaattia johdettiin kipsisakka-altaalle mm. sen johdosta, että liuoskierrot olivat täynnä. Raffinaatti vastasi ph:n (noin 3) ja nikkelipitoisuuden (noin 45 mg/l) osalta kutakuinkin avolouhosvettä. Sen sijaan raffinaatissa olivat mm. rauta-, mangaani- ja alumiinipitoisuudet selvästi korkeampia kuin avolouhosvedessä tai normaalisti kipsisakka-altaalla. Kipsisakka-altaasta vuoti liuosta altaan ulkopuolelle noin 1,2 Mm³. Altaan ulkopuolelle vuotaneesta liuoksesta saatiin pumpattua bioliuoskiertoihin noin m³. Jälkikäsittelyalueille ohjattiin vuotovettä noin 1,0 Mm³ (0,1 Mm³ pohjoiselle ja 0,9 Mm³ eteläiselle jälkikäsittelyalueelle) ja luontoon pääsi yhteensä arviolta noin m³ (pohjoiseen noin m³ ja etelään noin m³) vuotovesiä. Yhtiön Kainuun ELY-keskukselle antaman vastineen mukaan vastineen antohetkellä on kipsisakka-altaalla 1 ollut varastoituneena 1,25 Mm³ metallipitoista vettä ja kipsisakka-altaalla 2 ollut varastoituneena 1,9 Mm³ metallipitoista vettä eli yhteensä 3,15 Mm³ jätevettä. Edellä mainittujen yhtiön antamien tietojen perusteella ennen marraskuista kipsisakka-altaan vuotoa on kipsisakka-altaiden eri lohkoissa ollut varastoituna jätevesiä noin kolminkertainen määrä yhtiön ympäristöluvan mukaiseen vuosittaiseen jäteveden johtamisen enimmäismäärään verrattuna ja vuoto on vastannut yhden vuoden aikana kaivosalueelta vesistöihin johdettavaa jätevesimäärää. Lisäksi kipsisakka-altaan käyttö ei ole kaikilta osin vastannut annettua ympäristölupaa. Asia 1 (kipsisakka-altaisiin varastoitujen vesien siirtäminen ja tilapäinen varastointi Kuusilammen avolouhoksessa) Kuuleminen valvontaviranomaisessa (jäteveden varastointi avolouhoksessa) Kuulemista koskevan ympäristönsuojelulain 63 :n esitöiden mukaan lain 62 :n mukaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa olisi tarpeen kuulla asianosaisia vain, jos siihen olisi erityistä syytä. Tällaisessa tilanteessa on yleensä kiire, jolloin kuuleminen voisi vaarantaa viranomaisen päätöksen antamisen riittävän nopeasti. Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella kipsisakka-altaan vesien siirtäminen avolouhokseen on ollut tarpeen riskien pienentämiseksi mahdollisimman nopeasti. Näin ollen asiassa 1 ei ole ollut tarpeen kuulla viranomaistahojen lisäksi muita asianosaisia. 13

14 Ympäristönsuojelulain 62 :n soveltuminen tilanteeseen Hallinto-oikeus katsoo ottaen huomioon asiakirjoista saatavan selvityksen, että kipsisakka-altaan vuoto ja siitä seurannut jäteveden siirtäminen ja tilapäinen varastointi avolouhoksessa kaivospiirialueen sisällä on lainkohdan tarkoittama poikkeuksellinen tilanne. Vuodon syntymisen syytä ei ole asiassa lopullisesti selvitetty. Vuodon laajuuteen ovat vaikuttaneet yhtiön vesitaseen hallitsemattomuus, varoallastilan vähäisyys vuotohetkellä, kipsisakka-altaan osittainen käyttö ympäristöluvasta poikkeavalla tavalla ja normaalia sateisempi vuosi. Poikkeamisen aiheuttama terveyshaitta ja merkittävän ympäristön pilaantumisen sekä pohja- ja pintavesien pilaantumisen vaara Hallinto-oikeus katsoo, valituksen alaisen päätöksen perusteluihin viitaten, ettei kipsisakka-altaan jätevesien varastoinnista avolouhoksessa kaivospiirialueella aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä pohjavesien tai pintavesien pilaantumista tai sen vaaraa. Veden varastointiin liittyvän selvityksen riittävyys Valituksenalaisen päätöksen lupamääräyksessä 2 on määrätty lopettamaan kipsisakka-altaiden veden varastointi avolouhoksessa viimeistään Kyseistä avolouhosta ei ole suunniteltu käytettäväksi jätevesien varastointipaikkana, joten tiedot louhokseen siirrettävän jäteveden ja louhoksessa varastoidun jäteveden laadusta olisi tullut olla mahdollisimman kattavat. Ilmoituksen liitteenä toimitetut mittaustulokset ovat ilmoituksen mukaan suuntaa-antavia. Näin ollen olisi asiassa tullut tarkemmin selvittää avolouhokseen siirrettävän jäteveden ja louhoksessa varastoidun jäteveden laatu. Kyseisten mittausten tulokset olisi tullut toimittaa ainakin Kainuun ELY-keskukselle sekä Sotkamon ympäristölautakunnalle. Varastoitavan jäteveden määrällinen rajoitus Koska avolouhokseen johtuu valumavesiä ja kalliopohjavesiä olisi asiassa tullut asettaa määrällinen rajoitus jäteveden siirtämiselle. Avolouhokseen tulevan muun veden määrää olisi voitu seurata tarkemmin. Päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskeva vaatimus Poikkeusmääräajan päättymisen vuoksi hallinto-oikeus ei muuta päätöksen määräyksiä asian 1 osalta eikä muuta päätöksen täytäntöönpanomääräystä asian 1 osalta. 14

15 (Asia 2) Kuusilampeen varastoitujen vesien johtaminen vesistöön Asiassa on hallinto-oikeudessa ratkaistavana kysymys, voidaanko tilanteeseen aikaisemmin mainitut seikat huomioon ottaen soveltaa ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisia poikkeuksellista tilannetta koskevia säännöksiä. Oikeudelliset johtopäätökset Kuusilammessa varastoituneena olevia vesiä on pidettävä jätevesinä niiden laadun perusteella. Jätevesien johtaminen ympäristöön tulee pääsääntöisesti käsitellä ympäristölupamenettelyssä. Lupaharkinnassa arvioidaan johdettavien jätevesien laatu, suurin sallittu määrä ja johtamisreitti ottaen huomioon muun muassa vastaanottavassa vesistössä vallitsevat virtaus- ja muut luonnonolosuhteet sekä vesistön tila ja käyttötarkoitus. Lupamenettelyssä asiaosaiset ja viranomaiset voivat valvoa omia etujaan ja esittää asian ratkaisun tueksi lausuntoja ja muistutuksia. Jätevesien johtaminen ympäristöön ilman lupamenettelyä on ympäristönsuojelulain 62 huomioiden mahdollista poikkeuksellisessa tilanteessa. Tämän voidaan katsoa tarkoittavan lähinnä tilannetta, jossa jätevesien kerääminen varastointia ja myöhempää käsittelyä varten ei ole toiminnanharjoittajan hallinnassa olevalla alueella mahdollista. Tällaisessa tilanteessa asianosaisten kuuleminen ei ole tilanteen pakkoluonteisuuden johdosta tarpeen. Kaivoksen vesitase on aikaisemmin esitetyn perusteella ollut toiminnan alkuvaiheista lähtien positiivinen eli vettä on otettu tai tullut alueelle vuosittain enemmän kuin sieltä on poistettu tai poistunut. Näin ollen alueelle on kertynyt toiminnan aikana useita miljoonia kuutioita ylimääräisiä vesiä. Sademäärä on samana aikana ollut normaalia suurempi. Se ei kuitenkaan ole edellä sanottu huomioon ottaen keskeisin syy ylimääräisten vesien kertymiseen kaivosalueelle. Yleisesti voidaan arvioida, että kaikessa toiminnassa tulee varautua sellaisiin sääolosuhteisiin, jotka tilastollisesti toistuvat noin joka 20. tai 50. vuosi. Tällä tavoin arvioituna vuosi 2012 ei ollut niin poikkeava vuosi, etteikö yhtiö olisi voinut siihen varautua. Kun vesitaseongelma on kehittynyt pitkän ajan kuluessa, yhtiön olisi tullut rakentaa alueelle lisää varastointikapasiteettia, kunnes vesitase on saatu hakemuksen mukaiseksi tai esittää lupaviranomaiselle uusi hakemus aikaisempaa korkeammasta poisjohdettavan veden määrästä. Edellä sanotun perusteella hallinto-oikeus katsoo, että Kuusilampeen varastoituna olevien jätevesien johtaminen vesistöön kaivospiirialueen ulkopuolelle ei voi perustua ympäristönsuojelulain 62 :n nojalla annettavaan päätökseen. Johtaminen ilman lupamenettelyä ei ole asiakirjojen perusteella hyväksyttävissä silläkään perusteella, että 15

16 johtamisella saatettaisiin välttää suuremman ympäristöhaitan aiheutuminen. Vesistöön johtamismääräajan päättymisen vuoksi päätöksen täytäntöönpanomääräystä asiassa 2 ei muuteta. Kuuleminen hallinto-oikeudessa Ottaen huomioon hallinto-oikeuden ratkaisu ja edellä esitetyt perustelut on asioissa 1 ja 2 enempi asianosaisten kuuleminen valituksesta ja yhtiön vastineesta ilmeisen tarpeetonta. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki 62 ja 64 Hallintolainkäyttölaki 34 JULKIPANO Päätös on annettu julkipanon jälkeen. PÄÄTÖKSESTÄ ILMOITTAMINEN MUUTOKSENHAKU Sotkamon kunnanhallituksen ja Kajaanin kaupunginhallituksen on viipymättä ilmoitettava tästä päätöksestä ilmoitustauluillaan. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä eli viimeistään Valitusosoitus on liitteenä YmpJp (07.07). 16

17 02144/12/5139 Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Talvitie, lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Reijo Hellman ja Yrjänä Honkavaara sekä luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomarit Sauli Viitasaari ja Merja Manninen. Liisa Talvitie Reijo Hellman Sauli Viitasaari Merja Manninen Yrjänä Honkavaara Esittelijä hallinto-oikeussihteeri Janne Marttila Toimituskirjan antaja: Anette Järvi lainkäyttösihteeri 17

18 Diaarinumero 02144/12/5139 JAKELU Päätös ja maksu Jäljennös maksutta Kainuun luonnonsuojelupiiri ry ja Jormasjärven Korholanmäen osakaskunta, maksutta osoite: Kainuun luonnonsuojelupiiri ry ym. Vienankatu Kajaani Talvivaara Sotkamo Oy asiamies: Asianajotoimisto Borenius Oy Asianajaja Casper Herler Yrjönkatu 13 A Helsinki Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen PL Kajaani Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen PL Sotkamo Kainuun maakunta -kuntayhtymä Ympäristöterveydenhuolto Satamakatu 2 B, 2. krs Kajaani Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ympäristölautakunta PL Iisalmi Säteilyturvakeskus PL Helsinki Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat PL Kajaani 18

19 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat PL Kuopio Sotkamon kunnanhallitus (ilmoitustaulu) Markkinatie Sotkamo Kajaanin kaupunginhallitus (ilmoitustaulu) Pohjolankatu Kajaani Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ympäristölupavastuualue PL Oulu Suomen ympäristökeskus (sähköinen: kirjaamo.syke@ymparisto.fi) IE/AJä 19