1 Toimintakertomus... 4

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014

2 1 Toimintakertomus Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto... 5 Organisaatio Toimielimet... 6 Henkilöstö... 8 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntayhtymän talous Saimaan ammattiopisto Sampon toiminta Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalveluiden toiminta Palvelu-, sosiaali- ja terveysalan toiminta Tekniikan alan toiminta Oppimispalveluiden toiminta Talous- ja hallintopalveluiden toiminta Ylläpitopalveluiden toiminta Laskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulojen ja menojen laskelma Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Toteutumisvertailut Kuntayhtymän toiminnan strategiset päämäärät ja tavoitteet Käyttötalousosan toteutumisvertailu (sisäiset erät mukana) Käyttötalousosan toteutumisvertailu luottamushenkilöhallinto ja tilintarkastustoimi Käyttötalousosan toteutumisvertailu Saimaan ammattiopisto Sampo Käyttötalousosan toteutumisvertailu kuntayhtymä Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu (ulkoiset erät) Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Liitetieto poistojen ja keskimääräisten korvausinvestointien vastaavuudesta Pakollisten varausten muutokset Erittely muista rahoitustuotoista Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Arvonkorotukset Pysyvät vastaavat Omistukset muissa yhteisöissä Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Pitkäaikaiset velat Siirtovelat Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuut ja muut vastuusitoumukset Tilintarkastajien palkkiot Opiskelijatilastot... 56

3 5 Tytäryhteisöjen toiminta vuonna Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö Allekirjoitukset Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Tositelajit Tunnuslukujen laskentakaavat... 60

4 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Kuntayhtymän opiskelijamäärä oli toimintavuonna opiskelijaa eli sama kuin edellisenä vuonna. Päätoimisen henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 476 henkilöä, joista 72,5 % kuului opetushenkilöstöön. Henkilöstötyövuosien määrä kuntayhtymässä on vähentynyt yhdellä henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstön kehittämiseen käytettiin 1,1 M, joka on 51 % enemmin kuin edellisenä vuonna. Peruskoulun päättävän ikäluokan sekä koulutuksen järjestämisluvan mukaisen opiskelijamäärän pieneneminen sekä yhteishakujärjestelmässä toteutuneet muutokset ovat vähentäneet ammattiopistossa koulutuksen aloittaneiden nuorten määrää. Nuorten opiskelijamäärien pieneneminen on korvattu lisäämällä tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta sekä myös työvoimakoulutuksen määrää on onnistuttu lisäämään. Toimintavuoden aikana varauduttiin opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoittamiin rahoituksen leikkauksiin, jotka ovat ammatillisessa koulutuksessa nuorisokoulutuksen osalta noin 20 ja aikuiskoulutuksen osalta peräti 30 %. Osa näistä leikkauksista on jo toteutettu, mutta suuri osa edellyttää toimenpiteitä tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on ollut toteuttaa leikkaukset rakenteita muuttamalla ja hallintoa vähentämällä samalla turvaten opetuksen resurssit. Toistaiseksi tässä on onnistuttu mielestämme hyvin. Luopumisosaamista ja rakenteiden tarkastelua tarvitaan myös jatkossa, jotta ydintehtävämme saadaan hoidettua mahdollisimman laadukkaasti. Vuoden 2014 joulukuussa yhtymävaltuusto päätti siirtää kilpailluilla markkinoilla olevat toiminnot kuntayhtymän perustamaan Edusampo Oy -nimiseen osakeyhtiöön. Päätös perustui kuntalain kilpailuneutraliteetti -lainsäädännön muutokseen. Osakeyhtiö aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa ja sen liikevaihto tulee yhtiön laatiman talousarvion mukaan olemaan noin 0,4 M vuodessa. Tarkasteluajanjaksolle ajoittuu kaksi suurempaa rakennusprojektia. Lappeenrannassa osoitteessa Pohjolankatu 10 sijaitsevassa liiketalouden ja kielikoulutuksen opetuksen käytössä olevassa kiinteistössä aloitettiin kesällä 2014 osittainen peruskorjaus, mikä valmistuu helmikuussa Kiinteistössä olevat toiminnot olivat rakentamisen ajan väistötiloissa. Imatralla kunnostettiin oppilaitoksen etupihan kulkuväylät ja parkkialueet samanaikaisesti, kun Imatran kaupunki toteutti Koulukadulla rakennustöitä. Toimintavuoden aikana käytettiin hallituksen päätöksellä opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatuja tuloksellisuusrahoja muun muassa aloittavien luokkien ryhmänohjaajien resurssien kaksinkertaistamiseen, henkilökunnan työssäoppimisjaksojen lisäämiseen, opetuksessa avustavien henkilöiden palkkaamiseen sekä henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseen kaksinkertaistamalla liikunta- ja kulttuuriseteleihin varatut määrärahat sekä lisäämällä yksiköiden tyky tilaisuuksien rahoitusta. Kuntayhtymä talous on säilynyt säästöpaineista huolimatta vakaana ja se on mahdollistanut koulutuksen järjestämisen ja kehittämisen. Kuntayhtymän tilinpäätös on ennen ehdotettuja investointivarauksia 1,6 M ylijäämäinen. Tilinpäätöksessä ehdotetaan tehtäväksi 0,7 M :n investointivaraus Tukkikadun toimitilojen siirtoon. Lisäksi ehdotetaan Imatralla Koulukatu 5:n pihojen perustusten ja asfaltointitöiden loppuunsaattamiseen 0,5 M :n varausta sekä Koulukatu 5:n lämmönjakohuoneen tekniikan uusimiseen 0,1M. Parhaat kiitokset henkilöstölle, opiskelijoille ja luottamushenkilöille menestyksellisestä ja tuloksellisesta toimintavuodesta Antti Lehmusvaara kuntayhtymän johtaja 4(60)

5 1.2 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Organisaatio Aikuisten ja nuorten koulutus on pääosin keskitetty tekniikan alan sekä palvelu-, sosiaali- ja terveysalan tulosyksiköihin. Vastuuyksiköt ovat pääsääntöisesti paikkakuntakohtaisia, millä tuetaan lähijohtamista. Ne järjestävät työvoimakoulutusta ja henkilöstökoulutusta sisäisen tilaaja-tuottajamallin mukaisesti yhteistyössä aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut -yksikön kanssa. Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalveluiden tulosyksikön tehtävänä on koko Sampon koulutuksen myynti ja markkinointi sekä hankkeiden tuki- ja koordinointitehtävät. Oppisopimuspalveluiden vastuuyksikkö toimii tässä tulosyksikössä. Oppimispalveluiden tulosyksikön tehtävänä on erityisopetuksen, opintojen ohjauksen, kuraattoritoiminnan ja opintotoimistopalveluiden tuottaminen ja kehittäminen. Lisäksi nivelvaihekoulutus ja kansainvälisyystoiminto on sijoitettu oppimispalveluihin. Talous- ja hallintopalveluiden tulosyksikköön sisältyvät hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut. Ylläpitopalveluiden tulosyksikössä toimivat kiinteistö-, laadunhallinta- ja tietohallintopalvelut. 5(60)

6 Toimielimet Yhtymävaltuusto Jäsen Läsnä Henk.koht. varajäsen Läsnä Imatran kaupunki: Mikko Airas 1/2 Toni Koppanen Veikko Lankinen 1/2 Kullervo Repo Heikki Luukkanen, pj 2/2 Elmo Laitinen Hanna-Kaisa Lähde 1/2 Päivi Marttila 1/2 Rauni Mynttinen 2/2 Sari Niinimäki-Sipolainen Marja-Leena Patrakka 2/2 Jaana Lapakko Ari Päivinen 2/2 Lauri Haltsonen Tiina Rahikainen 1/2 Liisa Lajunen 1/2 Kari Vepsä 0/2 Eija Mertanen 1/2 Lappeenrannan kaupunki: Joonas Grönlund, 1. vpj 1/2 Vesa Koskenvirta 1/2 Timo Haimila 1/2 Jorma Tyrmi 1/2 Pia Heilman 2/2 Helena Laapas Kimmo Heinonen 1/2 Petri Mäkelä Ulla-Riitta Hyöppinen-Sipari 2/2 Anu Paalanen Sami Jokelainen 1/2 Harry Granö Riitta Kärmeniemi 1/2 Jerena Juutilainen Pertti Lallo 2/2 Juha Myllynen Pekka Lukkari, 2. vpj 2/2 Juhana Repo Johanna Sientola 2/2 Pilvi Hyttinen Ritva Sironen 2/2 Kirsti Lamminpää Lemin kunta: Heikki Taipale 2/2 Olavi Punkka Luumäen kunta: Anne Pylväläinen 2/2 Kaisu Suoknuuti Parikkalan kunta: Kari Huotilainen 0/2 Ilkka Tiainen Rautjärven kunta: Harri Huhtanen 2/2 Timo Mikkonen Ruokolahden kunta: Suna Kymäläinen 0/2 Helli Halonen 2/2 Savitaipaleen kunta: Leena Byckling 2/2 Tiina Vainikka Taipalsaaren kunta: Anne Heiskanen 1/2 Leena Pallaskari 6(60)

7 Yhtymävaltuuston kokoukset 2014 Yhtymävaltuuston kokous 1/2014, Tilinpäätös 2013 Tilintarkastuskertomus 2013 Vuoden 2013 arviointikertomus Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuodelta 2013 Yhtymävaltuuston kokous 2/2014, Suunnitelman mukaisten poistojen perusteiden muuttaminen Talousarvio 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Osakeyhtiön perustaminen maksullista palvelutoimintaa koskevan kuntalain kilpailuneutraliteettivelvoitteen johdosta Kuntayhtymän hallitus Tarkastuslautakunta Jäsen Läsnä Henk.koht. varajäsen Läsnä Jouni Kemppi, pj. 12/12 Timo Lampi Lilla Saaristo, 1. vpj. 11/12 Sinikka Röyti 1/12 Anne Nissinen, 2. vpj. 11/12 Päivi Tynnilä 1/12 Airi Aalto 12/12 Tiina Rahikainen Esko Hussi 5/12 Markku Happonen 5/12 Jukka Kinnunen 10/12 Janne Hölsä 2/12 Asko Kokkola 11/12 Pekka Purtilo 1/12 Timo Paajanen 10/12 Harri Vuorela 1/12 Markku Papinniemi 11/12 Heikki Tanskanen Tea Usvasuo 8/12 Tuija Aronen 1/12 Yhtymävaltuuston puheenjohtajisto Heikki Luukkanen, pj 12/12 Joonas Grönlund, 1. vpj 8/12 Pekka Lukkari, 2. vpj 11/12 Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimi kuntayhtymän johtaja, rehtori Antti Lehmusvaara. Hallituksen pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintopäällikkö Seija Kemppainen. Pysyvinä asiantuntijoina kokouksiin ovat osallistuneet talous- ja hallintojohtaja Sari Salopelto sekä apulaisrehtorit Sakari Kivimäki, Kimmo Lankinen ja Anne Poutanen. Jäsen Läsnä Henk.koht. varajäsen Läsnä Rauni Mynttinen, pj. 9/9 Sari Niinimäki-Sipolainen Sami Jokelainen, vpj. 7/9 Harry Granö Pertti Lallo 9/9 Juha Myllynen Kalle Saastamoinen 7/9 Ari Ruotsalainen Merja Virtanen 7/9 Laura Kaijanen 1/9 Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi lehtori Riitta Vento. 7(60)

8 Henkilöstö Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Vuoden 2014 lopussa kuntayhtymässä työskenteli päätoimista henkilöstöä 476 henkilöä, mikä on viisi enemmän kuin edellisenä vuonna (+1,1 %). Vuoteen 2013 verrattuna opetushenkilöstöä oli kuusi enemmän ja muuta henkilöstöä yksi vähemmän. Vakinaisen henkilöstön osuus vähentyi 4,3 prosenttiyksiköllä. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden vaihteessa yksi henkilö edellistä vuotta vähemmän. Henkilötyövuosien määrän vähennys edellisestä vuodesta oli 1,1 henkilötyövuotta (-0,2 %). Henkilöstö Vakinaiset Muutos-% Määrä- Vaki- Määrä- Vaki- Määrä- edellisestä aik. Yht. naiset aik. Yht. naiset aik. Yht. Vakinaiset Määräaik. Yht. Vakinaiset Määräaik. Yht. vuodesta M N M N M N M N Päätoiminen henkilöstö Opetushenkilöstö ,8 - virkavapaalla osa-aikaeläkkeellä Muu henkilöstö ,8 - virka-/työvapaalla osa-aikaeläkkeellä Päätoiminen henkilöstö yht ,1 - virka-/työvapaalla osa-aikaeläkkeellä Sivutoiminen henkilöstö ,2 - Opettajat Muu henkilöstö 1 1 Henkilöstö yhteensä ,3 Henkilötyövuodet * 479,6 485, ,8 228,7 29,0 29,6 437,2 143,0 222,5 40,3 30,3 436,1-0,2 * Henkilötyövuodella tarkoitetaan palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100) Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstömäärä tulosyksiköittäin Tulosyksikkö Henkilöstömäärä Päätoimiset Sivutoimiset Yhteensä Osuus henkilöstöstä Johto 2 2 0,4 Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut ,8 Oppimispalvelut ,5 Palvelu- sekä sosiaali- ja terveysala ,0 Talous- ja hallintopalvelut ,6 Tekniikan ala ,6 Ylläpitopalvelut ,1 Yhteensä ,0 8(60)

9 Työajan jakautuminen Säännöllisellä vuosityöajalla tarkoitetaan kalenterivuoden päiviä vähennettynä lauantailla, sunnuntailla ja työaikaa lyhentävillä arkipyhillä. Tehty työaika saadaan vähentämällä säännöllisestä vuosityöajasta poissaolot ja lisäämällä työpäiviksi muutetut lisä- ja ylityötunnit. Vuonna 2014 tehdyn työajan osuus teoreettisesta säännöllisestä työajasta oli 80,1 % missä on vähennystä edellisestä vuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Työaika % teoreettisesta % palkka- Työpäiviä säänn. vuosi euroa kustannuksista työajasta Teoreettinen säännöllinen työaika Vuosilomat ja muut lomat ,88 8, ,51 6,39 Terveysperusteiset poissaolot ,15 4, ,17 2,61 Perhevapaat ,17 1, ,17 0,24 Koulutus ,20 1, ,88 1,09 Muut palkalliset poissaolot ,37 0, ,28 0,33 Muut palkattomat poissaolot ,46 4,50 Vapaana annetut työaikakorvaukset ,22 0, ,15 0,30 Rahana korvatut lisä- ja ylityöt ,43 0, ,10 0,16 Tehty vuosityöaika ,0 80,1 Henkilöstön ikärakenne ja sukupuolijakauma Kuntayhtymän päätoimisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2014 lopussa oli 50,5 vuotta. Henkilöstöstä 61,6 % oli 50 vuotta täyttäneitä. Naisia henkilöstöstä oli 59,5 % ja miehiä 40,5 %. Opetushenkilöstä naisia on 53,6 % ja miehiä 46,4 %. Ikäryhmä Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Yhteensä Kaikki %-osuus Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset yhteensä alle , , , , , ,6 Yhteensä ,0 Keski-ikä 52,1 48,8 50,4 51,3 51,8 49,7 50,5 9(60)

10 Osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen tukee kuntayhtymän strategisten tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2014 koulutuksia toteutettiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelman mukaisesti. Johdon ja esimiesten johtamisvalmennus jatkui aiheina työhyvinvointi ja kehityskeskustelu. Lisäksi esimiehille järjestettiin koulutuksia talousseurannasta ja talousarvion laadinnasta. Opetushenkilöstölle järjestettiin mm. hyvien käytänteiden levityspäivä, koulutusta positiivisen ja rakentavan/vahvistavan palautteen antamisesta, ratkaisukeskeisestä työotteesta opiskelijan kohtaamisessa sekä osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Myös opetussuunnitelmatyön käynnistämisestä järjestettiin koulutusta. Opettajille järjestettiin myös näyttötutkintomestarikoulutusta. Oman substanssiosaamisensa ja tietoteknisen osaamisensa vahvistamiseksi henkilöstö osallistui oman alansa koulutuksiin ja messuille. Koko henkilöstölle järjestettiin kestävän kehityksen koulutusta ja turvallisuuskoulutusta. Koulutukset toteutettiin pääosin Osaava henkilöstö 4 -hankerahoituksella. Osaamisen kehittämiseen käytettiin euroa vuonna 2014, mikä on euroa (60,9 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2014 henkilöstön työelämäjaksoja toteutui 289 pv, mikä on 103 pv (55 %) enemmän kuin vuonna Työelämäjaksot 2013 Osuus henkilöstöstä % 2014 Osuus henkilöstöstä % Työelämäjaksoille osallistuneita 17 3, ,25 Työelämäjakson keskimääräinen pituus työpv 10,9 11,6 Päätoimisista opettajista muodolliset kelpoisuusvaatimukset täyttävien opettajien osuus oli 86,2 %. Edellisenä vuonna kelpoisia oli 87,9 %. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus päätoimisesta henkilöstöstä lisääntyi 1 prosenttiyksiköllä ja alemman korkeakoulutason tutkinnon suorittaneiden osuus väheni yhdellä prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. 10(60)

11 Henkilöstön koulutustaso on luokiteltu tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Koulutustasoindeksi on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n mittaritieto, jolla voidaan vertailla eri koulutuksen järjestäjien henkilöstön koulutustasoa. Koulutustasoindeksillä tarkoitetaan henkilöstön keskimääräistä koulutustasoa laskettuna tilastokeskuksen koulutustasoluokituksen mukaan. Opetushenkilöstön koulutustasoindeksi kohosi hieman ja muun henkilöstön koulutustasoindeksi laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntayhtymä sijoittuu henkilöstön koulutustason suhteen vertailuaineiston keskivaiheille. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän koko henkilöstön koulutustasoindeksi vuonna 2014 oli 5,59. Vuonna 2013 eri koulutuksen järjestäjien opetushenkilöstön koulutustasoindeksi vaihteli välillä 6,00-6,35, muun henkilökunnan koulutustasoindeksi välillä 4,12-4,91 ja koko henkilöstön koulutustasoindeksi välillä 5,13-5,80. Vertailuaineiston tiedot vuodelta 2014 eivät ole vielä käytettävissä. 11(60)

12 Terveysperusteiset poissaolot Kuntayhtymä tarjoaa henkilöstölleen lakisääteiset terveydenhuoltopalvelut ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon Suomen Terveystalo Oy:n toteuttamana. Työssä jaksamisen ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi tehdään laajaa yhteistyötä kuntayhtymän sisällä sekä työterveyshuollon kanssa. Varhaisen välittämisen malli on edelleen ollut vahvassa roolissa ja sen on koettu helpottavan työkykyä uhkaavien ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja ratkaisujen teossa. Varhaisen välittämisen mallin mukaisesti on toteutettu yksilöllisiä tehtäväkuvia ja työaikajärjestelyjä. Pitkiltä sairauspoissaoloilta paluuta helpotettiin entistä useammin käyttämällä osasairauspäivärahan mahdollisuutta. Näissä tilanteissa yhteistyön todettiin toimivan työterveyshuollon kanssa hyvin. Työssä jaksamista tuettiin myös mahdollistamalla Kelan kuntoutukseen osallistuminen palkallisella ajalla. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vuonna 2014 olivat 4,17 % työajasta. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 3,15 %. Yli 91 pv kestävien poissaolojen määrä väheni, mutta lyhyempien poissaolojen määrä lisääntyi. Päätoimista henkilöä kohden terveysperusteisia poissaoloja oli keskimäärin 11,8 kalenteripäivää, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 9,1 kalenteripäivää. Opetushenkilöstön terveysperusteiset poissaolot henkilöä kohti lisääntyivät edellisen vuoden 7,6 kalenteripäivästä 10,3 kalenteripäivään ja muun henkilöstön lisääntyivät edellisen vuoden 12,8 kalenteripäivästä 12,9 kalenteripäivään. Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät % työajasta % palkka kustaneuroa nuksista Yhteensä , ,67 Lyhyet poissaolot alle 4 pv pv pv pv pv 842 yli 180 pv 0 Keskimäärin / henkilötyövuosi 12,9 Keskimäärin / päätoiminen henkilö 11,8 Keskimäärin / opetushenkilöstö 10,3 Keskimäärin / muu henkilöstö 12,9 Työhyvinvointi Työssään hyvinvoiva henkilöstö on yksi kuntayhtymän strategisista tavoitteista. Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen turvaaminen organisaatiomuutostilanteen jälkeen oli myös työsuojelun toimintaohjelman avaintavoite vuodelle Tavoitteena oli edistää avointa ja keskustelevaa kulttuuria kuntayhtymässä ja kaikissa sen työyhteisöissä sekä luoda entistä turvallisempi ja terveellisempi työympäristö, jossa vallitsee positiivinen työilmapiiri. Iso merkitys tässä kehittämistyössä oli henkilöstökyselyllä, joka toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa Savon koulutuskuntayhtymän organisoimana työyhteisökyselynä (TOB). Kyselyssä kartoitettiin henkilöstön arvioimana mm. johtajuutta, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta, työkykyä, työn kuormittavuutta, ergonomiaa sekä työn kehittävyyttä. Vastausprosentiksi tuli 77,6 ja vastausten keskiarvoksi 3,54 (asteikon ollessa 1-5). Kyselyn tuloksia käsiteltiin tulosyksiköittäin yhdessä henkilöstön kanssa. Tulosyksiköittäin todettiin kehittämiskohteet, jotka otettiin yksiköiden 12(60)

13 toimintasuunnitelmiin ja joita lähdettiin viemään eteenpäin yhdessä määriteltyjä tavoitteita kohti. Nämä kehittämistoimenpiteet jatkuvat edelleen. Vuoden 2014 henkilöstökyselyn tulosten pohjalta työstetyt kehittämiskohteet ovat seuraavat: Kehittämiskohde Havainto/tarve/ongelma Toimenpiteet Tiedotus, viestintä Työilmapiiri ja työn kuormitus Intranetin ja sähköpostikulttuurin selkeyttäminen Kaivataan pelisääntöjä tiedottamiseen Johdon näkyvyyden ja saavutettavuuden parantaminen Jokaisella vastuu työskentelyilmapiiristä pienillä, jokapäiväisillä teoilla on vaikutusta. Henkilöstön kuuleminen Yhteinen sopiminen - sähköpostikäyttäytymistä linjattu, intranetin uudistus tulossa - on perustettu markkinointi- ja viestintätyöryhmä, markkinointija viestintäsuunnitelma on päivitetty - toteutettu koko kuntayhtymätasolla henkilöstön ja johdon viikottaiset kahvitapaamiset - apulaisrehtori osallistunut vähintään yhteen vastuuyksikön kokoukseen lukukaudessa - työilmapiiriä pyritään kehittämään edistämällä yhteisöllisyyttä yhdessä tekemisellä ja kokoontumisilla. Arjessa tarvitaan aikaa kohtaamisille. - johdon kahvitilaisuudet, säännöllisesti koulutusala- kokoukset, pyritään mahdollisuuksien mukaan liikkumaan paljon koulutusalojen sisällä ja kuulemaan opettajia työnsä ääressä esim. kahvitaukojen aikana. - yhteistyötä kehitetty; esim. peda-ryhmän uusi rooli Kehittäminen Työssäjaksaminen Matriisiorganisaation ongelmat - palaverien määrä lisääntynyt, ongelmat tiedottamisessa Työergonomian parantaminen henkilöiden työpisteissä ja kokoushuoneissa Työn optimaalinen kuormitus ja työn monipuolisuus Esimiestyön kehittäminen Uusien ideoiden kehittämismahdollisuudet Ammattiryhmien välinen yhteistyö - työnohjausta on järjestetty - työhyvinvointiin liittyvää koulutusta on järjestetty - tarkennettava palavereiden oikea kokoonpano sekä tieto niille, joille se oikeasti kuuluu - työterveyshuollon toimesta työpisteiden ergonomia kartoitettiin ja tarvittavia toimenpiteitä tehtiin; kokoushuoneiden osalta uusia kalustamissuunnitelmia toteutettiin - kiinnitettiin huomiota työn liialliseen kuormittavuuteen ja optimoitiin työmääriä vastuuyksikön vuosikello huomioiden - kiinnitettiin huomiota työnkuviin ja työnjakoon mahdollisen työn yksipuolisuuden välttämiseksi kehityskeskustelujen perusteella - eri vastuuyksiköiden opettajaresurssien yhteiskäyttö; yhteistyön kautta opitaan toisilta ja saadaan uusia ajatuksia/ideoita omaan opetukseen ja sen kehittämiseen - esimiestyön edelleen kehittäminen sisäisten koulutusten ja keskustelujen avulla, mm. palautteen antaminen, tiedonkulku ja kannustaminen - perustettu talous- ja hallintopalveluihin tulosyksikön sisäinen kehittämisryhmä - ops-työskentelyssä eri tutkintojen ops-tiimien yhteistyö opintopolkujen suunnittelussa, mukana myös aikuisten koulutuksen edustajia - toteutetaan tukipalveluiden asiakaskysely alkuvuodesta 2015 sekä tutustumiskäyntejä eri yksiköihin 13(60)

14 Henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2014 kuntayhtymässä alkoi 19 uutta vakinaista palvelussuhdetta ja päättyi 30. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen päättyi 21 palvelussuhdetta, toisen työnantajan palvelukseen siirtyi 5 henkilöä ja muun syyn vuoksi päättyi neljä palvelussuhdetta. Vakinaiset Lkm Vaihtuvuus- % Alkaneet palvelussuhteet 19 4,7 Päättyneet palvelussuhteet 30 7,4 Eläköityminen Vuoden 2014 aikana jäi vanhuuseläkkeelle 16 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 8. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäämisikä oli 64,1 vuotta, kun se edellisenä vuonna oli 64,8 vuotta. Osa-aikaeläkkeen aloitti vuoden 2014 aikana 1 henkilö 61-vuotiaana. Eläkkeelle jääneet Lkm Keskiikikikikikä Lkm Keski- Lkm Keski- Lkm Keski- Lkm Keski- Vanhuuseläke 16 64, , ,1 8 64, ,1 Työkyvyttömyyseläke 5 58,3 3 58,3-1 62,0 5 61,0 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 2 58,0 3 59,0 2 60,0 4 61,0 1 61,0 Kunnallisen eläkelain mukaisesti kunta-alalla on käytössä joustava eläkeikä. Henkilö voi halutessaan jäädä eläkkeelle 63 vuoden iässä, mutta voi jatkaa työelämässä subjektiivisen oikeuden perusteella 68 ikävuoteen saakka, joka on eroamisikä. Tämä vaikeuttaa eläkepoistuman ennakointia. Alla olevaan taulukkoon on koottu seuraavan 10 vuoden aikana 65 vuotta täyttävän henkilöstön määrät vuosittain. 65 vuotta täyttävät Yht. % Opetushenkilöstö ,9 Muu henkilöstö ,7 Yhteensä ,3 Eläkemaksut Varhaiseläkemenoperusteisen varhe-maksun osuus palkkakustannuksista vuonna 2014 oli 0,73 % ja eläkemenoperusteisen maksun osuus 6,36 %. Varhe-maksua maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle ja eläkemenoperusteista maksua niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet työnantajan palveluksessa ennen vuotta Eläkemaksut 1000 euroa Osuus palkkakustannuksista % Varhe-maksu 148 0,73 Eläkemenoperusteinen KuEL ,36 Yhteensä ,08 Kirjanpidossa varhe-maksutilin saldo on negatiivinen johtuen vuoden 2013 poikkeuksellisen suuresta tasauslaskusta, jota ei ollut tiedossa vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Vuodelta 2013 tullut palautus ylitti vuoden 2014 varhe-maksun. 14(60)

15 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimakustannukset euroa Muutos % ed. vuoteen Työvoimakustannukset yhteensä, josta ,4 1. Palkat yhteensä ,0 josta - vuosiloma-ajan palkat ,0 - terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto ,8 - perhevapaiden palkat, netto 33 53,0 - muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat 25-2,2 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,0 3. Muut 6-4,3 - rekrytointikustannukset 6-4,3 - vuokratyövoiman kustannukset - 4. Henkilöstöinvestoinnit ,4 - työterveyshuolto 265 3,0 - koulutus ja muu kehittäminen ,4 - kuntoutus - - muut yhteensä 143-6,7 Palkkaus ja henkilöstöetuudet Kuntayhtymän palkkausjärjestelmä perustuu voimassa oleviin virka- ja työehtosopimuksiin. Palkkaus perustuu työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työssä suoriutumiseen. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella ja henkilökohtaiseen lisään vaikuttaa työkokemus, ammatinhallinta ja työtulokset. Kuntayhtymässä on paikallisesti sovittu valtakunnallisten virka- ja työehtoehtosopimuksiin perustuvien vaativuustekijöiden soveltamisesta. Kolmen vuoden välein tehtävässä tasa-arvosuunnitelman palkkakartoituksessa seurataan naisten ja miesten tehtävien luokitusta, palkkoja ja palkkaeroja. Opetushenkilöstön palkkajärjestelmän kehittäminen jatkui vuonna 2013 tehdyn uudistuksen jälkeen ja kehittämistyötä jatketaan edelleen. Vuonna 2015 aloitetaan palkkajärjestelmän kuvaaminen ja kehittäminen myös muilla sopimusaloilla yhteistyössä sopijajärjestöjen kanssa. Kuntayhtymä tukee henkilöstön omaehtoista työkyvyn ylläpitoa liikunta- ja kulttuuriseteleillä, joita päätoimisella henkilöstöllä oli oikeus saada 200 eurolla vuodessa. Lisäksi koordinoitiin erilaisia omakustanteisia liikuntaryhmiä. Tyky-toimintaa lisättiin edellisestä vuodesta kohdentamalla tuloksellisuusrahaa niin liikunta- ja kulttuuriseteleihin kuin vastuuyksikkökohtaisiin kehittämis- ja virkistystoimintoihin. Työpisteiden ergonomiakartoituksia tehtiin työterveyshuollon työfysioterapeutin toimesta tarvittaessa. Henkilöstön huomioimisperiaatteet käsittävät muistamiset merkkipäivinä 50 ikävuodesta ylöspäin 10 vuoden välein sekä eläkkeelle jäädessä. Vuonna 2014 yhteistoimintaryhmässä käsiteltiin yksi aloite. 15(60)

16 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntayhtymällä on kuntalain mukaiset yhtymävaltuuston hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joissa on kuvattu toiminnan tavoite, tehtävät ja vastuut sekä kuntayhtymän hallituksen hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet. Kuntayhtymän johtaja, muut johtavat viranhaltijat ja työntekijät sekä muut esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kuntayhtymälle asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lakien, päätösten ja johdon ohjeita noudatetaan ja omaisuus ja resurssit turvataan. Riski on epävarmuustekijä, tapahtuma tai tapahtumaketju, jonka toteutuessa ei saavuteta asetettuja tavoitteita tai koetaan huomattavia menetyksiä. Riskit voivat olla ulkoisia tai sisäisiä ja ne jaotellaan neljään pääryhmään: strategiset riskit, taloudelliset riskit, toiminnalliset riskit ja vahinkoriskit. Riskienhallinnan tavoitteena on saada järjestelmällisellä ja ennakoivalla toiminnalla kohtuullinen varmuus tavoitteiden saavuttamisesta. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällisiä menettelytapoja, joilla tunnistetaan ja kuvataan kuntayhtymän toimintaan liittyviä riskejä, arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä ja määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi. Strategisella tasolla riskienhallinta liittyy keskeisesti kuntayhtymän strategiaprosessiin sekä vuotuiseen toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantaprosessiin. Operatiivisella tasolla se on mukana eri prosesseissa, toiminnoissa ja hankkeissa. Kuntayhtymässä toteutettiin joulukuussa 2014 Sampon esimiehille suunnattu kysely, jolla kartoitettiin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa samalla kun tiedotettiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden ja uusien ohjeiden voimaantulosta. Kuntayhtymän hallituksen tässä antama arvio kuntayhtymän toimintaan kohdistuvista merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista perustuu pääosin kyselystä tehtäviin johtopäätöksiin sekä kyselyn tulosten käsittelyyn kuntayhtymän hallituksessa, johtoryhmässä ja esimieskokouksessa. Kysely koski johtamisen ja hallinnon järjestämisen arviointia, tavoitteiden asettamisen ja toteutumisen seurannan arviointia sekä riskienhallinnan arviointia. Vastaajat arvioivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuntayhtymässä toteutuvan kaikilla osaalueilla hyvin ja selkeästi paremmin kuin vuonna 2010, jolloin tehtiin vastaava kysely silloisten oppilaitosten johtoryhmien jäsenille. Kartoituksen perusteella kehittämistoimenpiteeksi päätettiin sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvän koulutuksen toteuttaminen. Kuntayhtymän v uudistettu strategia ja toiminnan perustana olevat arvot ovat vakiintuneet käytännöiksi Sampon ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden aikana. Strategioiden toimeenpanon toteuttamiseksi tulosyksiköt laativat toimintasuunnitelmat ja raportoivat niiden toteutumisesta. Kehityskeskusteluissa toteutuu toimeenpanon tarkastelu vuosittain henkilö- ja tehtävätasolla. Vuonna 2014 on käynnistetty johdon katselmukset rehtorin, apulaisrehtoreiden ja laatupäällikön toimesta. Katselmukset toteutetaan systemaattisesti yksikön toimittamien ennakkotietojen pohjalta tähän tarkoitetukseen kehitettyä yhtenäistä lomaketta käyttäen. Tulokset kirjataan kaikkien luettavissa oleviksi raporteiksi. Järjestämisluvan hakuprosessiin liittyvään laadunhallinnan itsearviointiin valmistautuminen on liittänyt laatutyön entistä tiiviimmin strategiseen johtamiseen. Tätä tukee laatupäällikön kutsuminen Sampon johtoryhmän jäseneksi. Kehittämishankkeet ja tuloksellisuusrahan käyttö on ohjeistettu sidottavaksi strategisiin painopisteisiin. Strategisten tavoitteiden ja toiminnan painopisteiden sekä mittareiden seuranta neljästi vuodessa Sampon johtoryhmässä ja kahdesti vuodessa kuntayhtymän hallituksessa on toteutunut merkittävimmiltä osin. Talouden mittareita on seurattu johtoryhmässä tulosyksiköittäin kuukausittain ja kuntayhtymän hallituksessa tulosalueittain kolmen kuukauden välein. Opiskelijamäärät on raportoitu kahdesti vuodessa laskentapäivinä. Muiden mittareiden osalta 16(60)