Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002"

Transkriptio

1 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B10/2004 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina

2 Tiivistelmä Yleistä Vuosina sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 7 sairaalaa. Seurannan kohteena olivat kaikki akuuttiosastoilla hoidetut potilaat ( hoitojaksoa). Yhteensä todettiin veriviljelypositiivista sairaalainfektiota potilaalla. Esiintyvyys 0,7 tapausta hoitopäivää kohden Esiintyvyys vaihteli erikoisaloittain, ja se oli suurin sisä-, lasten- ja syöpätaudeilla. Tehohoitoon liittyvien infektioiden oli osuus suurin kirurgiassa, neurologiassa ja lastentaudeilla. Potilasryhmät Kolmannes infektioista todettiin potilailla, joilla oli hematologinen tai lymfaattinen maligniteetti. Noin neljännekselle oli edeltävästi tehty leikkaus ja sama määrä potilaita oli ollut tehohoidossa ennen infektion toteamista. Infektion lähde Keskuslaskimokatetri oli tavallisin infektiolle altistava tekijä. Muita infektion lähteitä olivat muun muassa virtsatieinfektio (6 %) ja leikkaushaavainfektio (4 %). Aiheuttajamikrobit Tavallisimmat aiheuttajamikrobit olivat koagulaasinegatiiviset stafylokokit (30 %), Staphylococcus aureus (11 %), Escherichia coli (11 %) ja enterokokit (8 %). Infektioista 8 % oli useamman kuin yhden mikrobin aiheuttama. Aiheuttajamikrobit vaihtelivat potilasryhmittäin. Mikrobilääkeherkkyys Koagulaasinegatiivisista stafylokokeista 77 % oli resistenttejä metisilliinille (MRSE). Staphylococcus aureuksista 1 % oli resistenttejä metisilliinille (MRSA). Escherichia coleista 6 % oli resistenttejä kefuroksiimille ja 7 % siprofloksasiinille sekä 1 % oli mahdollisesti laajakirjoisia b-laktamaaseja tuottavia kantoja (ESBL). Enterokokeista 0,4 % oli resistenttejä vankomysiinille (VRE). Seuraukset Potilaista 9 % menehtyi 7 vuorokauden kuluessa infektion toteamisesta ja 16 % 28 vuorokauden kuluessa. Menehtyminen oli tavallisinta kandida-, pseudomonas- ja enterokokki-infektioissa. Menehtyneet potilaat olivat iäkkäitä ja heillä oli vaikeita perustauteja. Johtopäätökset Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa on samaa tasoa kuin muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden aiheuttajina MRSA, VRE ja ESBL-positiiviset enterobakteerit ovat toistaiseksi harvinaisia. Mikrobilääkeherkkyystilanne on huonoin koagulaasinegatiivisten stafylokokkien ja Pseudomonas aeruginosan kohdalla. Seuranta- ja torjuntatoimia tulisi tehostaa keskuslaskimokatetreihin liittyvien veriviljelypositiivisten infektioiden osalta teho-osastoilla, syöpätaudeilla ja hematologiassa. Valtakunnalliset suositukset keskuslaskimokatetreihin liittyvien infektioiden ehkäisystä helpottaisivat sairaaloiden omien ohjeiden laatimista ja toteuttamista. 2

3 Taustaa Seurannan tavoitteet Akuuttisairaalan potilaista joka kymmenes saa vähintään yhden sairaalainfektion. Näistä noin 8 % on veriviljelypositiivisia infektioita, jotka ovat ennuste- ja kustannusvaikutuksiltaan sairaalainfektioista merkittävimpiä. Useat tapausverrokkitutkimukset ovat osoittaneet veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden aiheuttavan arviolta 25 %:n lisäkuolleisuuden ja pidentävän sairaalahoitoa keskimäärin kahdella viikolla. Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, erityisesti tiettyjen mikrobien aiheuttamat: näitä ovat Staphylococcus aureus, koagulaasinegatiiviset stafylokokit (), enterokokit ja kandidalajit. Lisäksi mikrobien herkkyys antibiooteille on heikentynyt, esimerkkeinä metisilliinille resistentti S. aureus (MRSA), vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE) ja laajakirjoisia b-laktamaaseja tuottavat (ESBL) enterobakteerit. Sairaalainfektioiden seuranta on välttämätön osa infektioiden ehkäisyä. Seurannan tavoitteena on tunnistaa epidemioita ja riskitekijöitä sekä ohjata hoitokäytäntöjä ja arvioida torjuntatoimien tehoa. Jotta saatu kuva esiintyvyydestä olisi luotettava, infektiotapaukset on määriteltävä yhtenäisesti ja tapausten etsintämenetelmien on oltava riittävän kattavia. Tasalaatuiset seurantatiedot ovat myös edellytys luotettavalle eri ajanjaksoja ja sairaaloita koskevalle vertailuille. Vuonna 1998 alkaneeseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui pilottivaiheessa neljä sairaalaa. Pilottivaiheessa luotiin yhteiset määritelmät ja menetelmät veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden seurantaan. Seuraavassa esitetään vuosien veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden seurantatietojen tulokset. Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden esiintyvyys, aiheuttajamikrobit, mikrobilääkeherkkyys ja seuraukset Tunnistaa toiminta-alueita, joilla infektioita voitaisi ehkäistä Menetelmät Prospektiivisen laboratoriopohjaisen seurannan kohteena olivat kaikki akuuttiosastoilla hoidetut potilaat. Hygieniahoitajat etsivät tapaukset mikrobiologian laboratorion veriviljelytuloksista käyttäen yhteistä määritelmää. Veriviljelypositiivinen sairaalainfektio määriteltiin infektioksi, jossa mikrobi viljeltiin toisen sairaalahoitopäivän jälkeen otetusta veriviljelynäytteestä. Ihon normaaliin bakteerikasvustoon kuuluvien mikrobien (koagulaasinegatiiviset stafylokokit (), difteroidit, mikrokokit, Bacillus- ja Propionibacterium-lajit) kohdalla edellytettiin, että veriviljely oli otettu kliinisin indikaation (kuume >38 C, vilunväreet, hypotermia <36 C tai hypotensio) ja että mikrobi oli kasvanut vähintään kahdesta eri näytteenottokerralla otetusta näytteestä. Jos ihon normaaliin bakteerikasvustoon kuuluva mikrobi oli kasvanut vain yhdestä näytteestä, edellytettiin lisäksi, että potilaalla oli vierasesine esim. keskuslaskimokatetri ja että hoitava lääkäri oli aloittanut herkkyysmäärityksen mukaisen mikrobilääkityksen. Alle 28 vuorokauden ikäisten vastasyntyneiden ja synnyttäjien kaikki veriviljelypositiiviset infektiot luokiteltiin sairaalasta saaduksi huomioimatta toisen sairaalahoitopäivän aikarajaa. Selvitettäessä infektion liittymistä edeltävään hoitojaksoon huomioitiin hematologisen/ lymfaattisen perustaudin aktiivihoito, edeltävän 10 päivän kuluessa tehdyt invasiiviset polikliiniset toimenpiteet ja edeltävän kuukauden aikana tehdyt leikkaukset. 3

4 Jos useampaan kuin yhteen lajiin kuuluvia mikrobeja eristettiin yhdestä tai useammasta kahden vuorokauden sisällä otetusta veriviljelynäytteestä, nämä ilmoitettiin yhtenä niin kutsuttuna sekainfektiona. Kahden samaan lajiin kuuluvan mikrobin katsottiin aiheuttavan erillisen niin kutsutun uuden episodin, jos veriviljelyiden ottoväli oli yli 7 vuorokautta. Infektio katsottiin tehohoitoon liittyväksi, mikäli potilas oli ollut vähintään 24 tuntia teho-osastolla ennen infektion toteamista. Teho-osastolta poistumisen jälkeen kahden vuorokauden kuluessa todetut infektiot luokiteltiin tehohoitoon liittyviksi. Potilaan katsottiin altistuneen kirurgiselle toimenpiteelle, mikäli hänet oli kirjattu leikkaussaliin sairaalahoitojakson aikana ennen infektion toteamista. Pelkkää keskuslaskimokatetrin laittoa tai poistoa leikkaussalissa ei katsottu kirurgiseksi toimenpiteeksi. Veriviljelypositiivinen infektio luokiteltiin primaariseksi kun ei todettu saman mikrobin aiheuttamaa muuta infektiopesäkettä (lähde tuntematon tai verisuonikatetri) ja sekundaariseksi kun todettiin saman mikrobin aiheuttama muu infektiopesäke kuin verisuonikatetri-infektio, esimerkiksi urosepsis, keuhkokuume, leikkausalueen infektio. Kliiniset ja mikrobiologiset tiedot kirjattiin lomakkeelle. Hoitopäivät saatiin HILMOerikoisalakoodeittain ATK-järjestelmistä ja kuolintiedot hankittiin väestörekisteristä. 4

5 Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden esiintyvyys Vuosina sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 7 sairaalaa. Seurannan kohteena olivat kaikki akuuttiosastoilla hoidetut potilaat ( hoitojaksoa). Yhteensä todettiin veriviljelypositiivista sairaalainfektiota potilaalla. Esiintyvyys 0,7 tapausta hoitopäivää kohden Esiintyvyys vaihteli erikoisaloittain, ja se oli suurin sisä-, lasten- ja syöpätaudeilla. Tehohoitoon liittyvien infektioiden osuus oli suurin kirurgiassa, neurologiassa ja lastentaudeilla. Taulukko 1. Esiintyvyys ja tehohoitoon liittyvien infektioiden osuus, veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot SIRO-sairaaloissa vuosina Erikoisala Infektioita Tehohoitoon liittyviä (%) Esiintyvyys per 1000 hoitopäivää Sisätaudit (12) 1,5 Lastentaudit (44) 1,3 Syöpätaudit ja sädehoito (0) 0,9 Kirurgia (44) 0,6 Neurokirurgia (85) 0,5 Neurologia (49) 0,3 Keuhkosairaudet (25) 0,3 Naistentaudit ja synnytykset 92 2 (2) 0, (58) 0,03 Yhteensä (28) 0,7 (1) korva-, nenä- ja kurkkutaudit, hammas-, suu- ja leukasairaudet, iho- ja sukupuolitaudit, lastenneurologia ja geriatria 5

6 Potilasryhmät ja altistavat tekijät Kolmannes veriviljelypositiivisista sairaalainfektioista todettiin potilailla, joilla oli hematologinen tai lymfaattinen maligniteetti. Noin neljännekselle potilaista oli edeltävästi tehty leikkaus ja/ tai he olivat olleet tehohoidossa. Taulukko 2. Potilasryhmät ja altistavat tekijät, veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot SIRO-sairaaloissa vuosina Potilasryhmä/ altistava tekijä 1 Lukumäärä (%) Hematologinen tai lymfaattinen maligniteetti 987 (32) Kirurgia 903 (29) Tehohoito 854 (28) Kiinteä syöpäkasvain 425 (14) Vastasyntynyt 343 (11) Hemodialyysihoito 212 (7) Kiinteän elimen siirto 92 (3) Synnyttäjä 59 (2) (1) potilaalla voi olla samanaikaisesti useampia altistavia tekijöitä. 6

7 Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden lähde Infektioista (82 %) oli primaarisia veriviljelypositiivisia infektioita ja 551 (18 %) sekundaarisia. Primaarisista infektioista 1244 (61 %) liittyi keskuslaskimokatetreihin. Tavallisimmat sekundaarisen infektion lähteet olivat virtsatieinfektio (6 %) ja leikkaushaavainfektio (4 %) Keskuslaskimokatetri oli tavallisin infektiolle altistava tekijä. Kuva 1. Infektion lähde, veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot SIROsairaaloissa vuosina Muu Mahasuolikanava Sekundaariset Iho- ja pehmytkudos Hengitystiet Leikkaushaava Virtsatiet Primaariset Tuntematon Keskuslaskimokatetri 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 7

8 Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden aiheuttajamikrobit Tavallisimmat aiheuttajamikrobit olivat koagulaasinegatiiviset stafylokokit (30 %), Staphylococcus aureus (11 %), Escherchia coli (11 %) ja enterokokit (8 %). Infektioista 259 (8 %) oli niin kutsuttuja sekainfektioita eli aiheuttajaksi ilmoitettiin enemmän kuin yksi mikrobi. Aiheuttajamikrobit vaihtelivat potilasryhmittäin (sivut 10 ja 11). Lähes kaikilla potilasryhmillä koagulaasinegatiiviset stafylokokit olivat tavallisin aiheuttajamikrobiryhmä. B-ryhmän streptokokit olivat yleisiä vastasyntyneillä ja synnyttäjillä, viridans-ryhmän streptokokit hematologisilla potilailla. Hiivasienien osuus korostui vastasyntyneillä ja tehohoitopotilailla. Taulukko 3. Aiheuttajamikrobit, veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot SIROsairaaloissa vuosina Aiheuttajamikrobi ja -ryhmä Löydösten lukumäärä (%) Koagulaasinegatiiviset stafylokokit (30) Staphylococcus aureus 373 (11) Escherichia coli 359 (11) (8) 172 (5) Pseudomonas aeruginosa 171 (5) Klebsiella-lajit 171 (5) 104 (3) B-ryhmän streptokokki 85 (3) Candida albicans 88 (3) hiivat 3 47 (1) Streptococcus pneumoniae 41 (1) 462 (14) Yhteensä (100) (1) Löydöksistä 749 (75 %) Staphylococcus epidermistä (2) Löydöksistä 152 (57 %) Enterococcus faecalista ja 105 (39 %) E. faeciumia (3) 19 C. parapsilosista, 12 C. glabarataa, 2 C. tropicalista, 2 Issatchenkia orientalista ja 12 muuta tunnistamatonta 8

9 Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden aiheuttajamikrobien mikrobilääkeherkkyys Koagulaasinegatiivisista stafylokokeista 77 % oli resistenttejä metisilliinille (MRSE). Staphylococcus aureuksista 1 % oli resistenttejä metisilliinille (MRSA). Enterokokeista 0,4 % oli resistenttejä vankomysiinille (VRE). Escherichia coleista 6 % oli resistenttejä kefuroksiimille ja 7 % siprofloksasiinille sekä 1 % mahdollisesti laajakirjoisia b-laktamaaseja tuottavia kantoja (ESBL). Pseudomonas aeruginosista noin kolmannekseen eivät tehonneet tobramysiini, piperasilliini tai siprofloksasiini. Taulukko 4. Mikrobilääkeherkkyys grampositiiviset bakteerit Mikrobilääke % S. aureus% % Viridans- streptokokit% Ampisilliini 37 (259) 6 (110) Penisilliini 18 (163) Erytromysiini 63 (979) 8 (369) 31 (163) Imipeneemi/ meropeneemi 40 (245) 0 (115) Klindamysiini 53 (976 3 (368) 7 (161) Oksasilliini/ metisilliini 77 (945) 1 (346) Siprofloksasiini 36 (132) 10 (81) Gentamysiini 15 (93) Tobramysiini 67 (682) 2 (217) Vankomysiini 0 (969) 0 (366) 0,4 (262) 0 (168) Taulukko 5. Mikrobilääkeherkkyys gramnegatiiviset bakteerit Mikrobilääke E. coli% Klebsiella sp.% P. aeruginosa% Enterobacter sp.% Ampisilliini 38 (347) 96 (166) 97 (101) Piperasilliini/ tatsobaktaami 1 (317) 4 (152) 31 (161) 25 (97) Imipeneemi/ meropeneemi 0 (327) 0 (158) 15 (161) 1 (95) Kefotaksiimi 1 (337) 1 (152) 43 (98) Keftatsidiimi 1 (336) 0 (159) 15 (162) 33 (99) Kefuroksiimi 6 (349) 9 (166) 59 (100) Siprofloksasiini 7 (255) 4 (115) 40 (168) 0 (67) Tobramysiini 1 (307) 1 (136) 29 (165) 1 (74) Amikasiini 9 (134) Tiedot on esitetty resistenssiprosentteina (tutkittujen kantojen 9 lukumäärä)

10 H em atologiset m aligniteetit (986) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina Klebsiella-lajit Kandidalajit B-ryhmän streptokokki Kirurgia (902) Klebsiella-lajit Kandidalajit B-ryhmän streptokokki Synnyttäjät (59) Klebsiella-lajit Kandidalajit B-ryhmän streptokokki Vastasyntyneet (343) Klebsiella-lajit Kandidalajit B-ryhmän streptokokki 10

11 Tehohoito (853) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina K leb s iella-lajit K an d id alajit B -ryhm än streptokokki H em odialyysi (211) K leb siella-lajit K an d id alajit B -ryhm än strep tokokki E lin siirto (91) K leb s iella-lajit K an d id alajit B -ryhm än strep tokokki Kiinteä syöpäkasvain (424) K leb siella-lajit K an d id alajit B -ryhm än strep tokokki 11

12 Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden seuraukset Potilaista 8 % menehtyi 7 vuorokauden kuluessa infektion toteamisesta ja 16 % 28 vuorokauden kuluessa. Menehtyminen oli tavallisinta kandida-, pseudomonas- ja enterokokki-infektioissa. Menehtyneet potilaat olivat iäkkäitä ja heillä oli vaikeita perustauteja. Kuva 2. Tavallisimpiin aiheuttajamikrobeihin liittyvä tapauskuolevuus, veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot SIRO-sairaaloissa vuosina Kandidalajit Pseudomonas aeruginosa Klebsiella-lajit Staphylococcus aureus Escherichia coli Koagulaasinegatiiviset stafylokokit B-ryhmän streptokokki Tapauskuolevuus, % 28 vrk:n tapauskuolevuus 7 vrk:n tapauskuolevuus 12

13 Kirjallisuutta Banerjee SN, Emori TG, Culver DH, et al. Secular trends in nosocomial infections in the United States Am J Med 1991;91(Suppl 3 B):86-9. Centers for Disease Control. Increase in national hospital discharge survey rates for septicaemia-united States. MMWR 1990;39:31-4. Diekeman DJ, Pfaller MA, Jones RN, Doern GV, Kugler KC, Beach ML, Sader HS and the SENTRY Participants Group. Trends in antimicrobial susceptibility of bacterial pathogens isolated from patients with bloodstream infections in the USA, Canada and Latin America. Int J Antimicrob Agents 2000;13: Edmond MB, Wallance SE, McClish DK, Pfaller MA., Jones RN, Wenzel RP. Nosocomial bloodstream infections in United States hospitals: a three-year analysis. Clin Infect Dis 1999;29: Fluit AC, Jones ME, Schmitz FJ, Acar J, Gupta R, Verhoef J and the SENTRY Participants Group. Antimicrobial susceptibility and frequency of occurrence of clinical blood isolates in Europe from the SENTRY Antimicrobial surveillance program, 1997 and Clin Infect Dis 2000;30: Garner JS, Jarvis WR, Emori TG, Horan TC, Hughes, JM. CDC definitions. Am J Infect Control 1988;16: Haley RW, Culver DH, White JW, et al. The efficacy of infection surveillance and control programs in preventing nosocomial infections in US hospitals. Am J Epidemiol 1985;121: Haley RW, Culver DH, White JW, Morgan WM, Emori TG. The national nosocomial infection rate a new need for vital statistics. Am J Epidemiol 1985;121: Haley RW, Hooton TM, Culver DH, et al. Nosocomial infections in U.S. hospitals, : estimated frequency by selected characteristics of patients. Am J Med 1981;70: Horan TC, White JW, Jarvis et al. Nosocomial infection surveillance. MMWR 1984;35:1SS,17SS-29. Lyytikäinen O, Lumio J, Sarkkinen H, Kolho E, Kostiala A, Ruutu P and the Hospital Infection Surveillance Team. Nosocomial bloodstream infections in Finnish hospitals in Clin Infect Dis 2002;35:e14-9. Lyytikäinen O, Lumio J, Sarkkinen H, Kolho E, Ruutu P ja valtakunnallisen sairaalainfektio-ohjelman seurantaryhmä. Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat - vuoden 1999 seurantatulokset. Suomen Lääkärilehti 2000;44: Nosocomial Infection National Surveillance Scheme (NINSS). Surveillance of hospital-acquired bacteraemia in English hospitals London. [Online] (http://www.hpa.org.uk/infections/ publications/ninns/hosacq_hab_2002.pdf, 19 February 2004, date last accessed). Pfaller MA, Jones RN, Doern GV, Sader HS, Kugler KC, Beach Ml and the SENTRY Participants Group. Survey of blood stream infections attributable to gram-positive cocci: frequency of occurrence and antimicrobial susceptibility of isolates collected in 1997 in the United States, Canada, and Latin America from the SENTRY Antimicrobial Surveillance Program. Diagn Microbiol Infect Dis 1999;33: Pittet D. Nosocomial Bloodstream Infections. In: Wenzel RP, ed. Prevention and Control of Nosocomial Infections. 3rd ed. Baltimore: Williams&Wilkins, 1997: Ronveaux O, Jans B, Suetens C, Carsauw H. Epidemiology of nosocomial bloodstrem infections in Belgium, Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1998;17; Sprengler RF, Greenough WB 3d. Hospital costs and mortality attributed to nosocomial bacteremias. JAMA 1978;240:

14 ISBN ISBN (PDF) ISSN

Akuuttisairaalan potilaista 5

Akuuttisairaalan potilaista 5 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 44/2000 VSK 55 4483 Alkuperäistutkimus Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset OUTI LYYTIKÄINEN JUKKA LUMIO HANNU SARKKINEN ELINA

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä

Lisätiedot

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B11/2004 Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 8 sairaalaa. Seurannan

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2003 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16 / 2005 Copyright National Public

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus 005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 4/005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4/005 Copyright National Public Health

Lisätiedot

VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT

VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT Seurantakäsikirja Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 11/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11 / 2005 Copyright National Public

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015

Lisätiedot

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011

Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011 tieteessä Mari Kanerva dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka vs. erikoistutkija THL, tartuntatautiseurannan ja torjunnan

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10. Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.2014 MITEN HOITOON LIITTYVIÄ INFEKTIOITA MITATAAN? Poikkileikkaustutkimus

Lisätiedot

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ: Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011 Alkuperäistutkimus tieteessä Tommi Kärki HuK, tutkimushoitaja Outi Lyytikäinen LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi THL, Tartuntatautien seurannan ja torjunnan osasto, Sairaalainfektioohjelma

Lisätiedot

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys High-Tech foorumin aloitusseminaari 24.11.2010 Mari Kanerva dos, infektiolääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka ja THL Sairaalainfektio-ohjelma SIRO Sairaalainfektio

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä

Lisätiedot

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202 Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset.

1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset. 1.6 Tapausharjoituksia Harjoitus 1. Nimittäjätiedot 10 minuuttia Osaston nimi synnytysosasto 14 äitiysvuodetta Tutkimus tehdään 11.4.2010 kello 14:00 Paikka Paikan Sisäänottoaika Vauvan sijainti Vauvan

Lisätiedot

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT Mikrobien monilääkeresistenssi Jari Jalava, FT Käsitteitä, lyhenteitä MRSA - metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille -laktaamiantibiooteille mukaan lukien kefalosporiinit (meca/c-geenit)

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJA KÄSIHYGIENIAN OHJAAJANA Sairaanhoitajien kokemukset ja näkemykset potilaiden ohjauksessa akuuttiosastolla

SAIRAANHOITAJA KÄSIHYGIENIAN OHJAAJANA Sairaanhoitajien kokemukset ja näkemykset potilaiden ohjauksessa akuuttiosastolla SAIRAANHOITAJA KÄSIHYGIENIAN OHJAAJANA Sairaanhoitajien kokemukset ja näkemykset potilaiden ohjauksessa akuuttiosastolla Polina Toivonen ja Ljudmilla Leppik Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Kirjoittajat

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Taulukko. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Poikkileikkauspäivä : 3 2 24 Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien ' ) - 9 vrk 9-8 vrk yli 8 vrk yli 8 vrk odotusaika vrk Ikm Ikm

Lisätiedot

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta -kirjan kirjallisuusviitteet

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta -kirjan kirjallisuusviitteet Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta -kirjan kirjallisuusviitteet Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on Infektioiden torjunta sairaalassa -kirjan 6. uudistettu painos. Kirjan nimi vaihdettiin,

Lisätiedot

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Lääkeherkkyysmäärityksen tavoite on löytää hankittu resistenssi 2 Finres 2012 3 Finres 2012 4 Finres 2012 5 Suomessa

Lisätiedot

OHJE VANKOMYSIINILLE RESISTENTTIEN ENTEROKOKKIEN TORJUNNASTA

OHJE VANKOMYSIINILLE RESISTENTTIEN ENTEROKOKKIEN TORJUNNASTA Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet National Public Health Institute Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/1997 VRE-asiantuntijatyöryhmän suositus OHJE VANKOMYSIINILLE RESISTENTTIEN ENTEROKOKKIEN TORJUNNASTA

Lisätiedot

Uusintaleikkausten asiantuntija

Uusintaleikkausten asiantuntija C Uusintaleikkausten asiantuntija AL P O Asiantuntemus. Sitoumus. Vastuullisuus. Revisioartroplastian tietotaito. Tehokas teknisen asiantuntemuksen yhdistäminen, edistyksellinen ajattelutapa ja asioiden

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositustyöryhmä: Jari Jalava (pj.), THL Anne-Mari Rissanen, ISLAB Martti Vaara, HUSLAB Juha Kirveskari,

Lisätiedot

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2014 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA JA TURVAA TAUDINAIHEUTTAJILTA -tarvittaessa aina mukanasi

PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA JA TURVAA TAUDINAIHEUTTAJILTA -tarvittaessa aina mukanasi PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA JA TURVAA TAUDINAIHEUTTAJILTA -tarvittaessa aina mukanasi IQ MOBILE -Tuoteperheen desinfiointituotteiden avulla voit desinfioida mitä tahansa, milloin tahansa, missä tahansa! IQ MOBILE

Lisätiedot

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 05.03.2014 Kerttu Saha Sairaalamikrobiologi, kliininen mikrobiologia Haavakontaminaatio -> kolonisaatio-> kriittinen kolonisaatio

Lisätiedot

Sanna Tolvanen SEPSIKSEN TUNNISTAMINEN, HOITO JA EHKÄISY SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS

Sanna Tolvanen SEPSIKSEN TUNNISTAMINEN, HOITO JA EHKÄISY SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Hoitotyö Sanna Tolvanen SEPSIKSEN TUNNISTAMINEN, HOITO JA EHKÄISY SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS Opinnäytetyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2015 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

Antibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini)

Antibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini) Antibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini) Johdanto Cubicin (daptomysiini) on syklinen lipopeptidiantibiootti, joka tehoaa grampositiivisiin bakteereihin, ja se on tarkoitettu seuraavien infektioiden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus Laura Lindholm THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö 2.10.2013 Fire-päivä, syksy 2013 / Laura Lindholm 1 EUCAST suositus resistenssimekanismien

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa

Mikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa Katsaus tieteessä Veli-Jukka Anttila LT, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, medisiininen tulosyksikkö veli-jukka.anttila@hus.fi Mikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa Mikrobilääkeprofylaksi

Lisätiedot

29.VUOSIKERTA NUMERO 3/2011 XXXVII VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT, SYMPOSIUMNUMERO

29.VUOSIKERTA NUMERO 3/2011 XXXVII VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT, SYMPOSIUMNUMERO 29.VUOSIKERTA NUMERO 3/2011 XXXVII VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT, SYMPOSIUMNUMERO Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen hallitus 2011 Puheenjohtaja Veli-Jukka Anttila HYKS/Medisiininen toimiala/infektiosairaudet,

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden

Hoitoon liittyvien infektioiden Hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus HUS-alueen terveyskeskussairaaloissa Mari Kanerva oyl, HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Mobiiliyksikkö = liikkuva sairaalainfektioiden

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden

Lisätiedot

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen Sivu/sivut 1 / 6 1 Menetelmä T. Honkanen-Buzalski and E. Seuna: Isolation and identification of pathogens from milk. Teoksessa The bovine udder and mastitis, 1995, 121-141. Muunnos. 2 Poikkeamat viitemenetelmästä

Lisätiedot

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT Seurantakäsikirja Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 10/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C10 / 2005 Copyright National Public Health Institute

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi tabletti sisältää: Enrofloksasiini... 50,0 mg Apuaineet: Täydellinen

Lisätiedot

Resistentit bakteerit haaste sairaalan jokaisessa potilaskontaktissa

Resistentit bakteerit haaste sairaalan jokaisessa potilaskontaktissa Katsaus tieteessä Reetta Huttunen LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri TAYS, infektioyksikkö reetta.huttunen@uta.fi Jaana Syrjänen LKT, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien

Lisätiedot

Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin?

Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin? Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin? Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2013 Tartuntatautiraportti 2013 3.3.2014 Vuoden 2013 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot Etelä-Karjalan keskussairaalan

Hoitoon liittyvät infektiot Etelä-Karjalan keskussairaalan Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Sanna Lipsanen ja Anu Myllynen Hoitoon liittyvät infektiot Etelä-Karjalan keskussairaalan osastolla A3 Opinnäytetyö

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina)

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina) VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Tsefalen 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Kefaleksiini

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien

Resistenttien bakteerien Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan VÄRIMALJATAT virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan HUSLAB: syyskuu 2007 Ritvaleena Puohiniemi Labquality-päivät 05.02.2010 1 VÄRIMALJAT virtsaviljelyn primaarimaljana Testaus 4-14.9.2007;

Lisätiedot

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%

Lisätiedot