Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:"

Transkriptio

1 Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ: MD-bakteeri = bakteerikanta, joka on hankkinut sellaisen liikkuvan resistenssiominaisuuden, jonka leviäminen ja yleistyminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia infektioiden hoidossa Leviämistä halutaan rajoittaa torjuntatoimin = kanta on sairaalahygieenisesti merkittävä MD = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ Suomessa tällaisiksi tällä hetkellä katsotaan: ESBL CPE extended spectrum betalactamase = laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava kanta carbapenemase producing Enterobacteriaceae = karbapenemaasia tuottava enterobakteeri MSA metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus VE vankomysiinille resistentti enterokokki MD-Pseudomonas = meropeneemille ja keftatsidiimille resistentti Pseudomonas aeruginosa MD-Acinetobacter = meropeneemille resistentti Acinetobacter -- Kolho, Lyytikäinen: Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta, THL, 2014 MD-ominaisuus ei muuta bakteeria muilta osin Viihtyvät samoissa oloissa kuin saman lajin tavalliset kannat à kiinteä osa ihmisen, eläinten ja ympäristön normaalibakteeristoa àei ole mahdollista päästä eroon näistä bakteerilajeista Tilaisuuden saatuaan aiheuttavat samanlaisia infektioita kuin tavalliset lajitoverinsa à emme pääse eroon näiden bakteerilajien aiheuttamista infektioista tavallisten ja MD-kantojen väliseksi eroksi jää se, kuinka paljon antibioottivaihtoehtoja on käytettävissä infektioiden hoitoon MD löytyy bakteeriviljelytutkimuksilla MD-kannat löytyvät tavallisissa bakteeriviljelyissä à virtsa-, märkä-, syvämärkä- veri-, likvor-, katetrinkärkiviljely jne. Kaikille infektiokannoille tehdään herkkyysmääritys à jos viittaa MD-kantaan, laboratorio tekee automaattisesti jatkotutkimuksia (geenitestit, fenotyyppiset testit) Jos MD-ominaisuus osoitetaan, kyseessä sairaalahygieenisesti merkittävä löydös àkommentoidaan viljelyvastauksessa àilmoitetaan sovittujen käytäntöjen mukaan 1

2 Lisäksi etsitään seulontaviljelyillä àaltistumis- tai esitietojen perusteella, kun halutaan selvittää potilaan MD-kantajuus -MDsVi -ESBLVi -MSAVi -VEVi =moniresistentit gramnegatiiviset sauvat = CPE, ESBL, MD-Pseudomonas, MD-Acinetobacter Herkkyys ei ole 100%! Usein etsitään pientä määrää runsaan muun bakteeriston seasta. Löytämisen varmuus paranee, jos tutkitaan useampia näytteitä Suolistosauvat eli enterobakteerit esim. E.coli, Klebsiella, Proteus, Enterobacter, Citrobacter Elelevät tyytyväisinä ihmisten ja eläinten suolistoissa Pärjäävät hyvin myös jätevesissä ja kosteissa ympäristöissä Viihtyvät myös rikkinäisellä iholla, hautuvissa taipeissa, katetreissa Monenlaisten infektioiden aiheuttajia: tavallisimpia VTI- ja urosepsispatogeeneja suolistosauva Kefalosporiini sitoo bakteerin seinänrakentajaentsyymin ESBL-kanta Bakteeri pilkkoo ESBLentsyymillään kefalosporiinin tehottomaksi ESBL: maailmanvalloitustarina ESBL-geenejäsatoja erilaisia kymmenissä eri bakteerilajeissa Levinneet kolmessa vuosikymmenessä globaalisti, kaikkialle Sekä vertikaalisesti (=erityisen menestyneitä klooneja) että horisontaalisesti (=vikkelät plasmidit siirtyvät helposti bakteerilajista toiseen) E.colin ja Klebsiellapneumoniaen ESBL-epidemiat luonteeltaan erilaisia: Klebsiella-epidemiat hoitoyksiköissä erityisen sitkeitä. E.coli-ESBL Suomessa Finres 2013: Veriviljely-E.coli löydöksistä 6,6% ESBL Virtsaviljely-E.coli löydöksistä 2,9% ESBL ESBL Euroopassa 2013: ESBL-kantojen osuus E.coli-löydöksistä invasiivisissa infektioissa 2

3 ESBL globaalisti (SMAT-tutkimus) ESBL-prevalenssi virtsatieinfektioissa Talukdar PK et.al. PLoS One. 2013;8(4) Epub 2013 Apr 3. Antimicrobial resistance, virulence factors and genetic diversity of Escherichia coli isolates from household water supply in Dhaka, Bangladesh. Zjang H et.al. Front Microbiol Mar 31;6:267. ecollection Multidrug resistance found in extended-spectrum beta-lactamase-producing Enterobacteriaceae from rural water reservoirs in Guantao, China. Zurfluh K. et.al. Appl Environ Microbiol May 1;81(9):Epub 2015 Feb 27. Extended-spectrum-β-lactamase-producing Enterobacteriaceae isolated from vegetables imported from the Dominican epublic, India, Thailand, and Vietnam. Ghodousi A et.al. Foodborne Pathog Dis Jul;12(7): Extended-Spectrum betalactamase, AmpC-producing, and Fluoroquinolone-esistant Escherichia coli in etail Broiler Chicken Meat, Italy Schmiedel J.et.al. BMC Microbiol Jul 12;14:187 Multiresistant extended-spectrum β-lactamase-producing Enterobacteriaceae from humans, companion animals and horses in central Hesse, Germany. Morrissey I et.al. Pharmaceuticals (Basel) Nov; 6(11): Clin Infect Dis Mar 15;60(6): Epub 2015 Jan 21. Antimicrobials increase travelers' risk of colonization by extended-spectrum betalactamase-producing Enterobacteriaceae. Kantele A, Lääveri T, Mero S, Vilkman K, Pakkanen SH, Ollgren J, Antikainen J, Kirveskari J. 80% Etelä-Aasiassa matkailleista suomalaisturisteista kantoi ESBL-bakteeria matkan jälkeen, jos matkaan oli liittynyt antibioottihoito ilman antibioottihoitoa vastaava prosenttiosuus oli 47% Suomessa seura- ja lemmikkieläimiltä löytyy ESBL-kantoja lisääntyvässä määrin. Suurin osa näistä bakteereista on eläimille tautia aiheuttavia, mutta niitä todetaan myös terveistä eläimistä otetuissa seuranta- tai kartoitusnäytteissä. Tuotantoeläimistä ESBL/pAmpC-entsyymejä tuottavia bakteereita on todettu Suomessa eniten broilereiden kasvatusketjussa; satunnaisesti myös teurasnaudoilla ja -sioilla. Väestön kolonisoitumista ESBL-kannoillaei todennäköisesti voida estää. Maalaisjärkikeinot kantajuuden ja leviämisen ehkäisyssä kannattaa hyödyntää Jokamiehenkeinot matkaillessa: pullovesi, kunnolla kypsennetty ruoka, kuorittavat hedelmät, käsihygienia wc-reissun jälkeen ja ennen ruokailua kotona: hyvä elintarvikkeiden käsittelyhygienia Joka-terveydenhuoltohenkilön-keinot tavanomaiset varotoimet jokaisessa potilaskontaktissa: hyvä käsihygienia, oikeat työskentelytavat, suojainten oikea käyttö Suolistosauva + karbapenemaasigeeni à CPE KPC, NDM, OXA, VIM, IMP jne. Suolistosauvaan plasmidi, jossa on karbapenemaasigeeni à syntyy CPE-kanta Käytännössä CPE-kannat ovat äärimmäisen resistenttejä = lähes kaikille tunnetuille antibioottiryhmille CPE-kantoja eniten ympäristöissä joissa antibiootteja on käytetty ja käytetään paljon Yleisimmät reitit Suomeen tällä hetkellä: 1. Pohjoismaiden ulkopuolella sairaalahoidossa ollut potilas 2. Korkean CPE-esiintyvyyden maassa matkaillut henkilö 3

4 suolistosauva Karbapeneemi sitoo bakteerin seinänrakentajaentsyymin CPE-kanta TOOLS Bakteeri pilkkoo karbapenemaasientsyymillään karbapeneemin tehottomaksi KLEBSIELLA PNEUMONIAE Moniresistentti gramneg.sauva, sairaalahygieenisesti merkittävä löydös! CPE-kanta, tuottaa karbapenemaasia. Kannalla on KPC-geeni. Amikasiini Amox-klav Ampisilliini Ertapeneemi Gentamysiini Kefaleksiini Keftatsidiimi Keftriaksoni Kefuroksiimi Kolistiini Levofloksasiini Meropeneemi Minosykliini Netilmysiini Pipe-taz Tigesykliini Tobramysiini Trimsulf S I CPE uotsissa: pitkäaikainen keskiarvo >1 uutta tapausta / viikko à Ämnesområdenà Statistik och undersökningar à Sjukdomsstatistik à ESBLcarba CPE Suomessa 2013 YHTEENSÄ 21 kpl K.pneumoniae KPC 11 kpl 10 kpl liittyi hoitoyksikköepidemiaan: ST512, joka aiheuttanut sairaalaepidemioita Israelissa ja Italiassa, sitkeä leviäjä; ei löytynyt kontaktia ulkomaille? Kaikissa muissa tapauksissa edeltävä ulkomaanmatka: Intia, Thaimaa, Kamputsea, Kroatia, Turkki, Espanja, Hollanti, Dominikaaninen tasavalta Erilaisia laji-geeni kombinaatioita: E.coli-NDM, K.pneumoniae- NDM, E.cloacae-KPC, E.coli-OXA-48, K.pneumoniae-OXA-48 CPE Suomessa 2014 CPE Suomessa 2015 CPE-potilaita 14 kpl CPE-bakteerikantoja 18 kpl 3 potilaalla ei edeltävää ulkomaanmatkaa Intia: 3 potilasta, kaikilla NDM-kanta Kreikka: 3 potilasta, joista yhdellä kolme erilaista CPE-kantaa (KPC-E.coli, KPC- K.pneumoniae, VIM-K.pneumoniae) Thaimaa: 2 potilasta, toisella kaksi erilaista CPE-kantaa (KPC-E.coli, KPC- K.pneumoniae) Espanja: 1 potilas (OXA-48) Vietnam: 1 potilas (NDM) , THL:n laboratoriotiedonanto: 22 CPE-kantaa 4

5 Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus+ mec-geeni à MSA Oleskelee iholla ja limakalvoilla, ihmiset yleisesti (20-40%) kantajia Terve iho/limakalvo suojaa hyvin, mutta tilaisuuden tullen aiheuttaa eriasteisia infektioita myös perusterveille Eri kannoilla erilaisia virulenssitekijöitä Staph.aureus bakteeriin siirtyy SCCmec-geenikasetti, jonka mecatai mecc-geeni koodaa muuntunutta bakteerin seinänrakentajaa SCCmec alun perin lähtöisin muista iholla viihtyvistä vähävirulenttisista stafylokokkilajeista, joilla se on hyvin yleinen S.aureus MSA MSA Euroopassa 2013: MSA-kantojen osuus kaikista S.aureus-löydöksistä invasiivisissa infektioissa PBP2 Kefalosporiini sitoo S.aureuksen seinänrakentajan (PBP2) toimintakyvyttömäksi. PBP2a Muuntunut seinänrakentaja (PBP2a) on muodoltaan sellainen, ettei kefalosporiini eikä karbapeneemikään kykene sitä sitomaan. MSA Suomessa Enterococcus faecalis, Enterococcus faecium Finres 2013 ( kaikista S.aureus löydöksistä n. 1,5 % MSA-kantoja Tartuntataudit Suomessa 2014 ( koko Suomi: uusia tapauksia 1340 kpl (v.2013: 1285 kpl) alueellista vaihtelua ja paikallisia ryvästymiä suurin ilmaantuvuus Helsingin ja Uudenmaan shp:ssä sekä Pirkanmaan shp:ssä Olennainen osa ihmisen ja eläinten suoliston bakteeristoa Kolonisoivat väliliha-aluetta, suun limakalvoja, hautuvia ihoalueita, myös haavoja Vaatimattomia selviytyjiä kasvavat hyvin suolaisessakin ympäristössä, laajalla lämpötila-alueella ( o C) ja korkeassa ph:ssa (9,6) Aiheuttavat infektioita, kun puolustus on heikentynyt Luontaisesti resistenttejä monille antibioottiryhmille 5

6 Enterococcus faecalis/faecium+ van-geeni à VE Bakteerin soluseinän tukirakenne = peptidoglykaaniverkko Enterokokki nappaa itselleen van-geenikompleksin Van-geenien toiminta muuttaa bakteerin soluseinän ristisidosrakennetta niin, että vankomysiini ei kykene tarttumaan sitoutumiskohtaansa à vankomysiini ei pysty estämään seinänrakennusta Vankomysiini asettuu uusien ristisidosten tielle: rakentuminen estyy à uutta seinää ei synny VE-kanta: van-geenien ansiosta ristisidosrakenne muuttuu muodoltaan sellaiseksi, ettei vankomysiini mahdu estämään ristisidosten syntyä KOKO SUOMI: uudet VE-potilaat (infektio tai kantajuus, lkm/vuosi) Tartuntatautirekisteri Pseudomonas aeruginosa Vaatimaton: pärjää maaperässä, vesissä, kasveissa, eläinten ja ihmisten iholla (perineum, kainalot, korvat) Kosteat olosuhteet suosivat pärjää hyvin uima-altaissa, piilolasinesteissä, pesuvesissä, miedoissa pesunesteliuoksissa, suihkupäissä ja letkuissa Opportunisti: infektioita sairaalapotilaille, iäkkäille ja puolustuskyvyltään alentuneille Luonnostaan resistentti useille antibioottiryhmille ulkomembraani tehokas läpäisyeste soluseinässä pumppuja, jotka kuljettavat antibioottimolekyylejä solusta ulos 6

7 MD-Pseudomonas MÄÄITELMÄKSI SOVITTU: MD-Pseudomonas = Pseudomonas aeruginosa, joka on resistentti keftatsidiimille ja meropeneemille Myös Pseudomonas aeruginosa voi napata itselleen karbapenemaasigeenin: tällainen kanta on resistentti keftatsidiimille ja meropeneemille Mekanismi voi olla muukin Esiintyvyys vaihtelee paljon, jopa hoitoyksiköittäin Acinetobacter-lajit Luonnossa yleisiä, ihmisen ihon ja suoliston normaalibakteeristoa Viihtyvät kainaloissa, nivusissa, varpaanväleissä Kestävät kuivuutta, erilaisia lämpötiloja ja happamuusolosuhteita à pärjäävät pinnoilla Harvoin vakavia infektioita: vaatii pitkäkestoisen sairaalahoidon, laajakirjoisia antibioottihoitoja, vakavan trauman, palovamman, vierasesineen, respiraattorihoidon tms. Luontaisesti resistenttejä monille antibioottiryhmille Erittäin sitkeitä sairaalainfektioepidemioita teho-osastoilla MD-Acinetobacter MÄÄITELMÄKSI SOVITTU: MD-Acinetobacter = Acinetobacter-laji, joka on resistentti meropeneemille Meropeneemiresistenssi voi johtua karbapenemaasigeenistä tai muusta mekanismista Käytännössä jos kannalla on karbapenemaasigeeni, sillä on useita muitakin resistenssigeenejä à jopa panresistenttejä kantoja Suomessa: ulkomailta tuotuja yksittäisiä kantoja, mutta lisääntyvässä määrin Perustelut MD-torjuntatoimille Koska nämä bakteerilajit ovat erottamaton osa meitä ja ympäristöämme koska tulemme aina kohtaamaan näiden bakteerilajien aiheuttamia infektioita koska MD-infektion hoito verrattuna herkän kannan aiheuttaman infektion hoitoon on vaikeaa ja kallista ja koska MD-infektio käytännössä tarkoittaa suurempia riskejä ja huonompaa ennustetta meidän tulee pyrkiä pitämään MD-kantojen osuus kyseisten bakteerilajien kannoista mahdollisimman pienenä estämällä MDgeenielementtien yleistymistä hoitoyksiköissä, yhteiskunnassa ja ympäristössä. meidän tulee pyrkiä pitämään MD-kantojen osuus kyseisten bakteerilajien kannoista mahdollisimman pienenä estämällä MDgeenielementtien yleistymistä hoitoyksiköissä, yhteiskunnassa ja ympäristössä. hyvä hoito + elämänlaatu + MD-torjunta = käytettävissä olevat voimavarat 7

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

gramnegatiiviset sauvat

gramnegatiiviset sauvat Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h

Lisätiedot

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT Mikrobien monilääkeresistenssi Jari Jalava, FT Käsitteitä, lyhenteitä MRSA - metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille -laktaamiantibiooteille mukaan lukien kefalosporiinit (meca/c-geenit)

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi

Lisätiedot

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka

Lisätiedot

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositustyöryhmä: Jari Jalava (pj.), THL Anne-Mari Rissanen, ISLAB Martti Vaara, HUSLAB Juha Kirveskari,

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017

Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017 Ajankohtaista infektiotaudeista Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017 Yhteenveto Norovirusvariantti GII.17 tulossa? H3N2-influenssakausi aluillaan Rokotteen tehosta ei vielä kunnolla tietoja Zikavirus

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista

Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista Suositustyöryhmä: Suositustyöryhmän puheenjohtaja: Martti Vaara HUSLAB Vastaava

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT

Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa Jari Jalava, FT 26.3.2014 Terminologiaa CPE = Karbapenemaasia tuottava enterobakteeri ESBL = Laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava enterobakteeri ST = sekvenssityyppi

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1

Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1 Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille V-J Anttila 1 Resitenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Labquality Days 9.2.2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimuksia MRSA MRSAVi (4358) MRSACt (4982) geenivarmistus MRSANhO

Lisätiedot

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Lääkeherkkyysmäärityksen tavoite on löytää hankittu resistenssi 2 Finres 2012 3 Finres 2012 4 Finres 2012 5 Suomessa

Lisätiedot

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI Document M31-A3, Vol. 28, No 8. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for

Lisätiedot

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien

Lisätiedot

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Kirjoittajat

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien

Resistenttien bakteerien Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta

Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta 17.9.2013 Mari Kanerva dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Hoitoon liittyvä infektio

Lisätiedot

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni

Lisätiedot

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B10/2004 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 7 sairaalaa.

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011 1 Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 211 2 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Mikrobilääke. Mikrobilääkeresistenssin synty. Infektion aiheuttanut bakteeri. Normaali bakteeri floora. Annatko antibiootin oikein?

Mikrobilääke. Mikrobilääkeresistenssin synty. Infektion aiheuttanut bakteeri. Normaali bakteeri floora. Annatko antibiootin oikein? Annatko antibiootin oikein? Resistenssin kehittyminen Annostelu Hoidon kesto Profylaktinen hoito MIKROBILÄÄKKEIDEN OIKEA KÄYTTÖ Hyvinkää 23.04.2015 Ongelmabakteerit Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien

Lisätiedot

ONGELMAMIKROBIT. Luennon tavoitteet

ONGELMAMIKROBIT. Luennon tavoitteet ONGELMAMIKROBIT PENTTI KUUSELA, dosentti, va osastonylilääkäri HUSLAB Kliiininen mikrobiologia Bakteriologia 17.9.2014 Luennon tavoitteet käydä läpi pääasiassa laboratoriodiagnostiikan ja osittain potilashoidon

Lisätiedot

Vanhentunut. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS. Päivitetty versio löytyy os.

Vanhentunut. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS. Päivitetty versio löytyy os. Päivitetty versio löytyy os. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-943-9 OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen

Lisätiedot

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 22 2017 Ohjaus 22/2017 Ohje moniresistenttien

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Jari Jalava Kati Räisänen (Toim.) TYÖPAPERI Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 2016 42 2017 TYÖPAPERI 42/2017 Suomessa Finres 2016 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 20/2007 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot, 1999 2006 Tiivistelmä

Lisätiedot

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski

Lisätiedot

Resistentit bakteerit haaste sairaalan jokaisessa potilaskontaktissa

Resistentit bakteerit haaste sairaalan jokaisessa potilaskontaktissa Katsaus tieteessä Reetta Huttunen LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri TAYS, infektioyksikkö reetta.huttunen@uta.fi Jaana Syrjänen LKT, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien

Lisätiedot

ESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

ESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI Document M31-A3, Vol. 28, No 8. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa TYÖPAPERI TYÖPAPERI Jari Jalava Jari Jalava Suomessa Finres 215 Koko Suomen kattava, laajasti eri mikrobilääkkeet ja bakteerilajit huomioiva resistenssiseuranta perustuu kliinisen mikrobiologian laboratorioiden

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2004 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 17/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17 / 2005 Copyright National Public

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Phoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB

Phoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB Phoenix Automated Microbiology System Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB 03.11.2009 Phoenix AP Phoenix automaatti BDXpert system Kuva: BD Phoenix AP Phoenix AP laimentaa näytteen (0,5 tai 0,25 McF) Valmistaa

Lisätiedot

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

FiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)

FiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9) Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9) Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sisällys 1. Enterobakteerit...1 1.0. Beetalaktamaasivälitteinen resistenssi...1 1.1. E. coli...3 1.2. Klebsiella...3 1.3. Proteus

Lisätiedot

ESBL-entsyymejä tuottavien enterobakteerien torjunta on syytä suunnitella uudella tavalla

ESBL-entsyymejä tuottavien enterobakteerien torjunta on syytä suunnitella uudella tavalla Katsaus tieteessä Jari Jalava FT, dosentti, laboratoriopäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mikrobilääkeresistenssiyksikkö jari.jalava@thl.fi Esa Rintala dosentti, ylilääkäri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus Laura Lindholm THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö 2.10.2013 Fire-päivä, syksy 2013 / Laura Lindholm 1 EUCAST suositus resistenssimekanismien

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011

Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011 tieteessä Mari Kanerva dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka vs. erikoistutkija THL, tartuntatautiseurannan ja torjunnan

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

Ohje moniresistenttien bakteerien diagnostiikasta Toteaminen, resistenssimekanismit ja kantajuusseulonnat

Ohje moniresistenttien bakteerien diagnostiikasta Toteaminen, resistenssimekanismit ja kantajuusseulonnat OHJAUS Ohje moniresistenttien bakteerien diagnostiikasta Toteaminen, resistenssimekanismit ja kantajuusseulonnat Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Bakteeri-infektiot-yksikkö Kiinamyllynkatu

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

SELEKTIIVISTEN VILJELYMALJOJEN TESTAUS KARBAPENEEMIRESIS- TENTTIEN BAKTEERIEN SEULONNASSA

SELEKTIIVISTEN VILJELYMALJOJEN TESTAUS KARBAPENEEMIRESIS- TENTTIEN BAKTEERIEN SEULONNASSA Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus NBIOAS14 2017 Elena Ahola SELEKTIIVISTEN VILJELYMALJOJEN TESTAUS KARBAPENEEMIRESIS- TENTTIEN BAKTEERIEN SEULONNASSA CHROMagar msupercarba - ja Brilliance CRE -viljelymaljojen

Lisätiedot

Suolistoperäiset moniresistentit bakteerit kliinikon huolenaiheena

Suolistoperäiset moniresistentit bakteerit kliinikon huolenaiheena Mari Kanerva KATSAUS Suolistoperäiset moniresistentit bakteerit kliinikon huolenaiheena Suolistosta peräisin olevat bakteerit ovat yleisiä virtsatieinfektioiden ja hoitoon liittyvien infektioiden aiheuttajia.

Lisätiedot

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2012 Tartuntatautiraportti 2012 6.3.2013 Vuoden 2012 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkäreiden ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2013 Tartuntatautiraportti 2013 3.3.2014 Vuoden 2013 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten

Lisätiedot

Olli Meurman Labquality-päivät

Olli Meurman Labquality-päivät Olli Meurman Labquality-päivät 8.2.2007 Värimaljoja virtsaviljelyyn Chromagar Orientation (BD) CPS ID3 (biomérieux) Uriselect 4 (Bio-Rad Laboratories) Chromogenic UTI Medium (Oxoid) Harlequin CLED (Lab

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina)

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina) VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Tsefalen 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Kefaleksiini

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Antibioottiresistenssi eilen, tänään ja huomenna

Antibioottiresistenssi eilen, tänään ja huomenna Antibioottiresistenssi eilen, tänään ja huomenna Martti Vaara 27.8.212 Therapia Fennica -68 % Miten MRSA yleistyi USA:ssa 4 3 Hospital size 3 2 beds 197 1979 1983 1987 1991 199

Lisätiedot

Tartuntojen torjunta ja ehkäisy sekä työturvallisuus Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli 18.5.2016

Tartuntojen torjunta ja ehkäisy sekä työturvallisuus Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli 18.5.2016 Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli 18.5.2016 Kotkan kaupungin hygieniahoitaja Nina Pulli Karhulan sairaala (Terveysaseman alakerta) Toivelinnankatu 2 48600 Kotka Puh. +358 400 924 788 nina.pulli@kotka.fi

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä

Lisätiedot