YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 72/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 139

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 72/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 139 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Crusellin sillan, siihen liittyvien rantarakenteiden ja laivojen törmäyssuojan rakentaminen sekä vesialueen ruoppaaminen ja rannan täyttäminen Länsisataman kaupunginosassa sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin kaupunki, rakennusvirasto HAKEMUS Helsingin kaupungin rakennusvirasto on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty , , ja , pyytänyt lupaa Crusellin sillan, siihen liittyvien rantarakenteiden ja laivojen törmäyssuojan rakentamiseen sekä vesialueen ruoppaamiseen ja rannan täyttämiseen Länsisataman kaupunginosassa Helsingin kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Johdanto Crusellin silta rakennetaan Helsingin kaupungin Länsisataman kaupunginosaan yhdistämään liikenteellisesti Jätkäsaaren länsireuna Ruoholahteen. Silta rakennetaan Länsisatamankadun jatkeeksi ja se ylittää merenlahden, joka erottaa Jätkäsaaren Ruoholahdesta. Siltapaikka sijaitsee noin 300 m lahden suulta. Lahti on siltapaikalla noin 120 m leveä. Sillan ja siltaan liittyvien rantarakenteiden rakentamisen vuoksi rantaa joudutaan ruoppaamaan ja täyttämään. Hiilisatamaan saapuvien laivojen siltaan törmäyksen estämiseksi rakennetaan vedenalainen suojapenger. Crusellin sillan vesialue kuuluu Helsingin kaupungin Töölön kylän tilaan Töölön Vesi RN:o 5:2. Hankealue on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Alueella on voimassa vahvistettu Saukonpaaden asemakaava nro Asemakaavassa Crusellin silta on merkitty kaupunkisilta alueeksi (ksi).

2 2 Sedimentin laatu Alueelta on otettu sedimenttinäytteitä, joiden perusteella on selvitetty ruoppausmassojen laatua. Kaikkien viiden tutkimuspisteen syvyyksiltä 0 0,2 m ja 0,2 0,5 m otettujen näytteiden normalisoidut tributyylitinapitoisuudet (TBT) ylittivät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen ( ) tason 1 pitoisuuden 3 µg/kg k.a. (kuiva ainetta). Kahdessa pisteessä TBT pitoisuudet ylittivät myös tason 2 pitoisuuden 200 µg/kg k.a. Tason 1 ylittävää sedimenttiä esiintyi keskimäärin 0,6 m:n syvyydelle ja osalla aluetta yli 1 m:n syvyydelle. Tason 1 ylittävän sedimentin kokonaismäärän on arvioitu olevan noin m 3 ktr ± 10 %. Alueella todettiin myös tasojen 1 ja 2 ylittäviä yksittäisten PAH ja PCB yhdisteiden pitoisuuksia sekä tason 1 ylittäviä kupari ja elohopeapitoisuuksia. Hankesuunnitelma Silta Rakennettava silta on kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta, jonka jännemitat ovat 92,0 m + 51,5 m. Sillan hyötyleveys on 24,8 m. Sillan kohtisuora vapaa aukon leveys on vedenpinnan tasolla noin 125,1 m vähennettynä pylonitornin jalustan mitalla. Sillassa on keskikohdalla 20 m leveä vapaa aukko, jonka korkeus on aukon keskikohdalla vähintään 5,25 m ja muualla vähintään 4,50 m keskivedenkorkeudesta (MW) mitattuna. Silta aukon vapaa kohtisuora vesipinta ala on noin m 2. Rantarakenteet Sillan päällysrakenne on teräsbetonikannattaja, jonka rakennekorkeus on 1,43 m. Sillan kannen reunapalkit ovat teräspalkkeja. Sillan pylonitornit ovat kannen yläpuoliselta osalta teräsrakenteita ja kannen alapuolinen osa on teräsbetonia. Sillan maatuet perustetaan porapaaluille ja pylonien peruslaatta teräsputkipaaluille kallion varaan. Sillan alustava yleispiirustus on esitetty hakemuksen liitteessä 5 (leikkaukset , mittakaava 1:100). Ruoholahden kanavan nykyiset tukimuurit päättyvät molemmin puolin noin m ennen rakennettavaa siltaa. Uudet rantamuurit jatkuvat nykyisistä muureista. Pohjoisrannalla rantamuuri kulkee rakennettavan sillan ali ja päättyy lähelle nykyistä hiilisatamaa. Etelärannan puoleinen tukimuuri alkaa nykyisestä muurista ja jatkuu sillan ali päättyen noin 90 metrin etäisyydelle sillasta. Rantamuurit tehdään teräsbetonisina kulmatukimuureina, joiden peruslaatta perustetaan maanvaraisesti täytön varaan. Rantamuurien rakentamiseksi nykyisen louheverhoillun rantaluiskan juuresta poistetaan pehmeät maakerrokset ja ne korvataan puhtaalla louheella rannan stabiliteetin varmistamiseksi. Rakennettavat muurit kaventavat nykyistä vesialuetta sillan kohdalla Saukonpaadenrannan puolel

3 3 la noin 13 m ja pohjoisrannan puolella noin 17 m. Vesialue pienenee sillan keskilinjan kohdalla noin 10 %. Arviossa on huomioitu rantamuurit ja sillan pylonituen perustus. Laivojen törmäyssuoja Ruoppaukset ja täytöt Suojapenger rakennetaan koko vesialueen yli estämään hiililaivojen törmäys siltaan. Suojapenger rakennetaan louheesta ja perustetaan merenpohjaan louhepenkan varaan. Rakentaminen edellyttää ruoppauksia alueella. Suojapenkereen yläpinta sijaitsee vedenpinnan alapuolella, noin tasolla 3,0 keskivedenkorkeudesta. Suojapenger on esitetty hakemuksen liitteessä 4 olevassa piirustuksessa (pääpiirustus , mittakaava 1:500 ja 1:250). Ruoppausalueet sijaitsevat sillan etelärannan ja pohjoisrannan rantarakennealueilla, laivojen suojapenkereen alueella sekä sillan pylonin perustusalueella. Kokonaisruoppausmäärä on arviolta m 3 ktr, josta etelä ja pohjoisrannan kaivu ja ruoppaustarve on alustavasti noin m 3 ktr. Sillan suojapenkereen ja pylonin perustuksen kohdalla tarve on noin m 3 ktr. Ruoppaustyöt aloitetaan haitta ainepitoisuudeltaan tason 1 ylittävien sedimenttien poistamisella, joka tehdään mekaanisella pintakuorinnalla kauhalla. Pilaantuneen sedimentin kokonaismäärä on arviolta noin m 3 ktr ± 10 %. Kuoritut massat käsitellään Saukonpaaden alueelle rakennettavalla käsittelyalueella, jolle haetaan erillinen lupa, tai ne viedään muuhun luvalliseen käsittely tai loppusijoituspaikkaan. Puhtaat massat ruopataan urakoitsijan valitsemalla kalustolla, esimerkiksi tavallisella kauharuoppaajalla. Massat kuljetetaan proomuilla Taulukarin meriläjitysalueelle, joka sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä Länsisatamasta. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut päätöksen nro 18/2004/1, joka koskee ruoppausmassojen läjittämistä Taulukarin läjitysalueelle. Lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Täyttötyöt tehdään puhtaalla louheella, pienlouheella ja murskeella. Arvioitu kokonaistäyttömäärä on noin m 3 rtr, josta sillan pyloniperustuksen tarve on noin m 3 rtr, rantamuurien noin m 3 rtr ja suojapenkereen noin m 3 rtr. Kaivu ja täyttöalueet on esitetty hakemuksen liitteessä 5 olevassa piirustuksessa (suunnitelmakartta , mittakaava 1:1 000). Aikataulu Sillan rakentaminen on ollut tarkoitus aloittaa vuonna 2007 ruoppaus ja täyttötöillä, joiden on arvioitu kestävän noin 1 2 kuukautta. Sillan rakentaminen viimeistelytöineen on tarkoitus saattaa loppuun

4 4 kahden vuoden kuluessa aloittamisesta, viimeistään neljän vuoden kuluessa aloittamisesta. Arvio vaikutuksista Sillalla ja rantarakenteilla ei ole merkittäviä vaikutuksia vedenkorkeuksiin, veden vaihtumiseen eikä virtauksiin. Laivojen törmäyspenger madaltaa vesisyvyyttä alueella, mutta vaikuttaa havaittavasti virtauksiin vain penkereen välittömässä läheisyydessä. Törmäyspenger pidentää viipymää enimmillään alle neljä tuntia penkereen itäpuolella, joten sen rakentamisella ei ole virtaus tai viipymämuutosten kautta ilmeneviä haittavaikutuksia veden laatuun. Rakentaminen tehdään niin, että veden samentuminen ja likaantuminen ja muut haitat merialueella ja ympäristössä ovat mahdollisimman vähäiset. Ruoppaus ja täyttötöistä johtuvista väliaikaisista veden laadun muutoksista ei aiheudu korvattavaa haittaa vesi tai ranta alueiden omistajille. Hankkeesta ei aiheudu merkittävää kalataloudellista haittaa. Väliaikaisilla veden laadun muutoksilla ei ole vaikutuksia suojelukohteisiin, koska niitä ei sijaitse hankkeen läheisyydessä. Hanke ei muuta alustavien arvioiden mukaan merkittävästi virtauksia Ruoholahden kanava alueella. Rantarakenteiden rakentaminen lisää alueen virkistyskäyttöä. Alueen vesiliikennettä joudutaan mahdollisesti rajoittamaan rakentamisen aikana. Sillan valmistuttua ei esiinny merkittäviä vaikutuksia alueen vesiliikenteeseen lukuun ottamatta sitä, että korkeamastoiset purjeveneet eivät enää pääse kulkemaan sillan alitse. Saukonpaaden alueelle toteutetaan uusi pienvenesatama, joka tarjoaa purjeveneille korvaavat venepaikat. Hankkeella ei ole vaikutuksia hiilisataman laivaliikenteelle. Tarkkailu Ruoppaustöistä pidetään kirjaa, josta selviävät ajankohdat, alueelta ruopattujen pilaantuneiden ja puhtaiden massojen määrät ja massojen sijoituskohteet. Työn aikana tarkkaillaan mm. veden samentumista, samentuneen alueen laajuutta ja veden haittaainepitoisuuksia vähintään kerran kahdessa viikossa. Samentumamittaukset tehdään työkohteen läheisyydessä, kolmessa havaintopisteessä kohteen ja Lauttasaaren välisellä merialueella sekä yhdessä pisteessä kohteen ja Ruoholahdenkanavan välisellä alueella. Lisäksi veden sameutta tarkkaillaan päivittäin silmämääräisesti. Tarkkailu tehdään kaivutöiden valvonnan yhteydessä. Hakemukseen on liitetty alustava tarkkailuohjelma. Tarvittaessa kalataloustarkkailu tehdään osana Helsingin merialueen kalataloudellista tarkkailua. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Helsingin kaupungin rakennusvirasto on hakenut vesilain 2 luvun 26 :n mukaista töidenaloittamislupaa rakennusaikataulussa pysymisen vuoksi. Työt voidaan aloittaa tuottamatta muille vesien käyttömuodoille pysyvää haittaa eikä hanke loukkaa yleistä tai yksityistä etua.

5 5 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Crusellin silta on välttämätön jo Länsisataman uudisrakentamisen aikana, sillä rakennusosatoimitusten ja maansiirtokuljetusten määrä tulee olemaan huomattava. Crusellin silta on ajoitettu toteutettavaksi siten, että se valmistumisensa jälkeen toimii myös Jätkäsaaren pääasiallisena kulkuyhteytenä Mechelininkadun liittymän muutostöiden aikana vuosina Jätkäsaarta palvelevan julkisen liikenteen reitistö suunnitellaan ja julkisten palvelujen tarjonta mitoitetaan perustuen siihen, että Crusellin silta yhdistää Länsisataman kaupunginosan liittämällä Ruoholahden ja Jätkäsaaren liikenteellisesti yhteen. Länsisataman matkustajaliikenteen ennustetaan kasvavan edelleen. Crusellin sillan rakentaminen vähentää Mechelininkadun liittymän kautta Länsiväylälle suuntautuvaa liikennettä. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että lupa hankkeen toteuttamiseksi voidaan myöntää hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemukseen liitetyissä selvityksissä ei ole kuitenkaan riittävän selkeästi esitetty meriläjitettävien sedimenttien rajausta ja sen perusteita nimenomaan nyt kyseessä olevalla alueella. Hakemusta tulee tältä osin täydentää ennen luvan myöntämistä. Hakemuksessa on käytetty osin vanhoja vedenkorkeustietoja. Merentutkimuslaitoksen vuosien havaintojen perusteella meriveden korkeudet N 60 järjestelmässä Helsingin havaintoasemilla ovat olleet seuraavat (muunnettu vuodelle 2008): HW (maksimi) MHW (keskiylivesi) MW (keskivesi) MNW (keskialivesi) NW (minimi) +1,451 m +0,831 m 0,039 m 0,689 m 0,979 m Tarkkailuohjelma voidaan hyväksyä lupapäätöksessä, mutta tarkkailuohjelmaa tulee tarvittaessa pystyä muuttamaan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ohjelman tarkkailupisteiden lopullisesta sijoittamisesta tulee sopia Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Tarkkailussa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää sellaisia sopivia havaintopaikkoja, joista on jo aiempaa tietoa.

6 6 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut, että Helsingin geotekninen osasto on laatinut hakemussuunnitelman valmistumisen jälkeen "Saukonpaaden alue, kadut ja rantarakenteet" nimisen pohjarakennussuunnitelman luonnoksen ( ), jonka perusteella on arvioitu uudelleen tätä lupahakemusasiaa koskevat massamäärät. Ruopattavan ja mereen läjitettävän puhtaan sedimentin kokonaismäärä on m 3. Ruopattavan ja maalle läjitettävän tason 1 ylittävän sedimentin kokonaismäärä on m 3. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Selitykseen on liitetty kartta, jossa on esitetty ruopattavan alueen laajuus maalle ja mereen läjitettävien sedimenttien osalta sekä ruoppauksen syvyys merenpinnasta edustavissa kohdissa. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan Crusellin sillan, siihen liittyvien rantarakenteiden ja laivojen törmäyssuojan rakentamiseen sekä vesialueen ruoppaamiseen ja rannan täyttämiseen Länsisataman kaupunginosassa Helsingin kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppausalueen sedimentin pintakerros, jossa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen ( ) tason 1 pitoisuuden, on kuorittava ennen varsinaista ruoppausta. Kuorinta on tehtävä siten, että samentuminen on mahdollisimman vähäistä. Kuorittavan kerroksen paksuus on pääasiassa noin cm. Kuorittavan pintakerroksen massamäärä on noin m 3 ktr ja sen alta ruopattava, meriläjityskelpoinen massamäärä on noin m 3 ktr. 2) Kuoritut ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä massoja. 3) Jokainen työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä merialueelle ja sen käytölle. 4) Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. 5) Luiskat on verhoiltava siten, että hienorakeisen aineksen haitallista huuhtoutumista mereen ei tapahdu.

7 7 6) Sillan kansirakenteen alareunan on oltava aukon keskellä korkeudella MW + 4,50 m tai ylempänä. 7) Jos töitä tehdään merialueen ollessa jäässä, on ne kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 8) Luvan saajan on tarkkailtava töiden vaikutuksia merialueella. Tarkkailu on tehtävä hakemukseen liitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti ja sitä voidaan muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 9) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 10) Työt on aloitettava kahden ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 11) Töiden päätyttyä rakennuspaikka on siistittävä maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 12) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä rakenteiden lopullista sijaintia ja mittoja osoittavat piirustukset. Perustelut Crusellin sillan rakentaminen on tarpeen yhdistämään liikenteellisesti Jätkäsaari ja Ruoholahti. Vesialueen ruoppaaminen ja täyttäminen ovat tarpeen sillan perustusten ja rantarakenteiden rakentamiseksi. Laivojen törmäyssuoja on tarpeen estämään läheiseen hiilisatamaan saapuvien laivojen törmääminen siltaan. Ruoppauksesta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Haitta aineita sisältävät massat kuoritaan ensin ja ne läjitetään maalle. Kuorittavien sedimenttien alapuoliset massat ovat mereen läjityskelpoisia ja ne voidaan läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle. Ruoppauksen aiheuttama merialueen samentuminen on paikallista ja ohimenevää. Sameuden leviämistä tarkkaillaan ruoppauksen aikana.

8 8 Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötynä on otettu huomioon se, että sillan rakentamisella yhdistetään Länsisataman kaupunginosa liittämällä Jätkäsaari ja Ruoholahti liikenteellisesti yhteen. Haittana on ruoppaus ja täyttötöiden aiheuttama veden tilapäinen ja vähäinen samentuminen ja rakennustöistä aiheutuva häiriö. Tämän perusteella luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain eikä jätelain vastainen. Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 1 a, 6 :n 2 momentti ja 11 Ympäristönsuojelulain 41, 42 ja 43 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Hakemuksen mukaiset rakentamistyöt on tarkoitus aloittaa kesällä Silta on tarpeen jo Länsisataman uudisrakentamisen aikana. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Sovellettu lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. KÄSITTELYMAKSU 4 144,50 euroa Maksutaulukon mukaan, jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksulliseksi säädettyjä vesitalousasioita koskevia päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden asiassa, asian käsittelystä peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Vesi

9 9 lain mukaisesta ruoppausta tai vesialueen täyttöä koskevan hakemuksen käsittelystä peritään euroa, jos hakemus koskee m 3 ktr:n ruoppausta tai täyttöä. Crusellin sillan, siihen liittyvien rantarakenteiden ja laivojen törmäyssuojan rakentaminen edellyttävät massamäärältään noin m 3 ktr:n ruoppausta ja noin m 3 rtr:n täyttöä, jotka ovat hakemuksen mukaisista erillisistä hankkeista korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvat hankkeet. Maksu on määrätty 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1388/2006)

10 10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Merja Ahti Tapio Kovanen Hannu Kokko Anna Vaalasranta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti, ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/ts

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.