Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 13 perusteella.

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp (235) Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin viherlaitos Tiivistelmä: - Ympkaalk 786 Ympäristönsuojelutoimisto /Fredrik Klingstedt 1. Asia Turun kaupungin viherlaitos on jättänyt Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen hakemuksen koskien puutarhajätteen kompostointia sekä erilaisten kasvualustaseosten valmistamista osoitteessa Pitkäsaarenkuja (Topinojan multakenttä), Turku (kiinteistöt , ja ). Kysymyksessä on olemassa oleva toiminta. 2. Luvan hakija Turun kaupungin viherlaitos Ilpoistentie Turku Yhteyshenkilö: Kaisa Salonen puh Luvan hakemisen peruste Jätteen laitosmaisen hyödyntämisen luvanvaraisuudesta on säädetty ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdassa 4 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentissa. 4. Toimivaltainen lupaviranomainen Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 13 perusteella. 5. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon , jolloin asia on tullut vireille. Lupahakemusta on täydennetty Toimintaa koskevat luvat, sijaintipaikka ja alueen kaavoitustilanne Viherlaitoksella ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa puutarhajätteen kompostointiin sekä erilaisten kasvualustaseosten tekemiseen alueella. Viherlaitoksen multakenttä sijaitsee Topinojan jätekeskuksen välittömässä läheisyydessä ja rajoittuu Ohikulkutiehen ja Pitkäsaarenkujaan. Laitoksen rajanaapureina on Topinojan jätekeskus, kaupungin

2 peltoalue (Kiinteistölaitoksen hallinnoima lumen varasijoituspaikka) ja ohikulkutie. Etäisyys lähimpään tärkeään pohjavesialueeseen on noin 2,5 km ja luonnonsuojelualueeseen noin 4,2 km. Turun yleiskaavan 2020 mukaan tontti kuluu tuotanto- ja varastotoiminnan alueeseen (T) ja rajoittuu erityisalueeseen (E, Topinojan kaatopaikka). Voimassa olevan vahvistetun asemakaavan mukaan alue on osin Pitkäsaarenkuja- ja osin Kuskinkatu-nimistä katualuetta sekä Topjoenpuisto nimistä puistoaluetta. Asemakaava on katualuevarausten osalta vanhentunut. Alueella on vireillä asemakaavanmuutos (13/1999), jonka tavoitteena on kyseisen alueen muuttaminen korttelialueeksi, johon tulisivat sijoittumaan kaasuvoimalaitos ja teollisuustontteja tai jätehuoltoon ja jätteiden hyötykäyttöön liittyviä toimintoja. 8. Hakemuksen mukainen toiminta Toiminta on ympärivuotista, painottuen kuitenkin kevät-, kesä- ja syyskaudelle. Alueella otetaan vastaan puutarhajätteitä sekä risuja kaupungin omasta toiminnasta sekä kaksi kertaa vuodessa turkulaisilta asukkailta. Risut haketetaan (Doppstad DZ 750) kaksi kertaa vuodessa tarjouskyselyn perusteella. Puutarhajäte sekoitetaan oksahakkeen kanssa aumoiksi. Prosessi on aerobinen ja kasoja pidetään ilmavina kääntämällä niitä pyöräkuormaajalla (KUP 130) noin 3-4 kertaa vuodessa sekä lisäämällä haketta. Kompostoinnin seosaineena käytetään lisäksi hevosenlantaa ja pieniä määriä lajittelujätettä (kurkkua ja punajuuria) Felix Abba Oy:n prosessista. Aumojen kääntöjä ei tehdä talvisin. Valmis lehtikomposti seulotaan rumpuseulassa tarjouskyselyn perusteella 2-3 kertaa vuodessa. Valmista lehtikompostia on arvioitu syntyvän noin 5000 m 3 (noin 4000 t) vuodessa. Valmis seulottu komposti käytetään erilaisten kasvualustaseosten valmistamiseen (esim. lehtipuille ja pensaille tehtäviin kasvualustoihin). Kasvualustaseokset käytetään kaupungin omiin istutuksiin puistoissa sekä muilla yleisillä alueilla. Viherlaitos on teettänyt valmiista kasvialustasta maanparannus-, kalkitus- ja lannoitusanalyysit (Viljavuuspalvelu Oy). Analyysin mukaan mm. kasvialustan raskasmetallipitoisuudet alittavat sallitut enimmäispitoisuudet (MMM päätös 46/1994). 9. Raaka-aineiden ja energian käyttö Kompostoinnin raaka-aineina käytetään noin m 3 kasvijätettä, 6000 m 3 oksa- ja risuhaketta, 500 m 3 purua, turvetta ja hevosenlantaa sekä 200 m 3 punajuuren ja kurkun lajittelujätettä. Arvion mukaan pyöräkuormaajaa käytetään noin 1000, risujen haketinta noin 80 ja kompostin seulontalaitetta 120 tuntia vuodessa. 10. Riskinarvio Hakija on arvioinut suurimmaksi toimintaan liittyväksi ympäristöriskiksi ravinteiden valumisen avo-ojiin. 11. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden ehkäiseminen Toimintaan ei käytetä vettä ja alue ei ole viemäröity. Kompostoinnissa voi vapautua ravinteita aluetta reunustavaan ojaan. Valumia ojaan pyritään ehkäisemään tekemällä kompostien aumat hyvin ja käyttämällä hakepetejä kentällä. Lisäksi ojassa on käytetty raakaturvetta ravinteiden keräämiseksi. Turve kerätään käytön jälkeen raakaan kompostiin. Aumoja reunustaa putkitettu ojalinja, jossa on 7 kpl sakkakaivoja.

3 Aluetta reunustavasta ojasta (Topinoja) otettiin vesinäyte (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy), kohdasta joka hakijan mukaan kuvastaa kompostoinnin vaikutusta vesistön laatuun. Analyysin tulokset olivat seuraavat: Lämpökestoiset koliformiset bakteerit (/100 ml) 20 ph (25 C) 6,5 Kloridi (mg/l) 230 BOD7(ATU) (mg/l) 4,2 COD (Mn) (mg/l) 75 Kokonaisfosfori (mg/l) 1,3 Kokonaistyppi (mg/l) 8,8 Ammoniumtyppi (mg/l) 4,4 Kiintoaine (mg/l) 220 Kadmium (mg/l) < 0,0001 Kromi (mg/l) < 0,003 Kupari (mg/l) 0,005 Rauta (mg/l) 95 Elohopea (mg/l) < 0,0003 Nikkeli (mg/l) 0,013 Lyijy (mg/l) < 0,002 Sinkki (mg/l) 0,02 Lausunnon mukaan ojavesi oli luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi BOD7ATU-arvon perusteella ja voimakkaasti likaantuneeksi ammoniumtyppipitoisuuden perusteella luonnontilaisiin ojavesiin verrattuna. Fosforipitoisuuden perusteella vesi oli runsasravinteista luonnonvesiin verrattuna. Ojaveden hygieeninen tila oli hyvä. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja kloridipitoisuus oli korkea verrattaessa riskikaatopaikkatutkimuksen purkupisteiden mediaaniarvoihin. Tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä ja täyttivät jopa talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Hakijan arvion mukaan vesistöön kohdistuva kuormitus on vähäistä. Hajuhaittoja ehkäistään kääntämällä aumoja tarpeeksi usein suotuisissa tuuliolosuhteissa. Pakokaasu- ja melupäästöjä muodostuu alueella vuosittain käyvistä noin 1000 kuorma-autosta ja noin 8000 henkilöautosta. Lisäksi alueella käy Viherlaitoksen omia kuorma-autoja. Toiminnasta ei synny jätettä. Seulontajäte palautetaan raakaan kompostiin ja kivet käytetään täytöissä hyväkseen. 12. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu Turun kaupungin ilmoitustaululla Lupahakemuksesta annettiin kirjeitse tieto 3 naapurikiinteistön omistajalle, haltijalle tai vuokralaiselle. Muistutukset, mielipiteet, lausunnot ja vastineet Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia. Ympäristönsuojelutoimisto pyysi hakemuksesta lausunnon Turun kaupungin asemakaavatoimistolta, Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollolta ja Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalta, koska alue sijaitsee Kaarinan kaupungin rajan läheisyydessä. Ympäristöterveydenhuolto ilmoittaa, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei odoteta olevan merkittävää terveydellistä haittaa ympäristölle. Asemakaavatoimiston kanta on, että hakemuksen mukainen toiminta ei ole voimassa olevan asemakaavan mukaista toimintaa, mutta koska kysymyksessä on olemassa oleva toiminta eikä hakemukseen liity olennaista toiminnan muutosta tai rakentamista, voidaan toiminnalle myöntää ympäristölupa edellyttämättä poikkeamislupaa voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoituksesta tai asemakaavanmuutosta. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin varautua siirtymään uuteen paikkaan, kun alueen luovutuksesta nyt vireillä olevan

4 asemakaavanmuutoksen mukaiseen käyttöön päätetään. Toiminta voi jatkua nykyisellä paikalla arviolta 3-5 vuotta. Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta esittää lausuntonaan, että hakemuksessa esitetty puutarhajätteen käsittelylaitos on tarpeen kaupunkialueella syntyvän jätteen käsittelemiseksi. Biologisesti hajoavien jätteiden kompostointi ja valmiin kompostituotteen hyödyntäminen on myös jätelainsäädännön tavoitteiden mukaista jätteen hyödyntämistä, jossa jätteiden sisältämät ravinteet voidaan palauttaa uudelleen kiertoon. Pintavesien ravinnekuormituksen ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on laitoksen lupaharkinnassa otettava kuitenkin huomioon seuraavat asiat: - Riittävän ympärysojituksen avulla on huolehdittava laitosalueen kuivattamisesta sekä ehkäistävä alueen ulkopuolisten pintavesien pääsy alueelle. - Jätteiden käsittely- ja varastointialueet on ensisijaisesti pinnoitettava vesitiiviillä pinnoitteella. Mikäli laitosaluetta ei pinnoiteta on kompostiaumojen alle asetettava riittävän paksut turvepatjat tms. suotovesien maaperään imeytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi laitosalueen maanpinta on muotoiltava siten, että pintavedet voidaan johtaa käsittelyyn hallitusti eivätkä ne pääse muodostamaan kompostointialueelle lammikoita. - Hevosenlannan varastointi järjestettävä lannan varastointiin soveltuvassa vesitiiviissä lantavarastossa, josta suotovedet eivät pääse varaston ulkopuolelle. - Kompostointialueelta peräisin olevat jätevedet on ensisijaisesti johdettava yleiseen jätevesiviemäriin. Mikäli vesiä johdetaan avo-ojaan, on ne ensin puhdistettava asianmukaisesti. Puhdistusvaatimuksia asetettaessa voitaneen ohjeena käyttää ns. talousjätevesiasetuksessa (542/2003) asetettuja jätevesien käsittelyvaatimuksia. - Laitoksen vaikutuksia purkuojan veden laatuun on syytä ainakin aluksi tarkkailla. Laitos sijaitsee alueella, jonne on keskittynyt runsaasti jätteiden käsittely- ja hyödyntämistoimintoja, joten laitoksen ympäristölupaharkinnassa on esimerkiksi hajuhaittojen osalta arvioitava eri toimintojen yhteisvaikutukset. Viherlaitos esittää vastineessaan, että Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on esittänyt annettavaksi erittäin tiukkoja ehtoja puutarhajätteen kompostoinnille. Mikäli ympäristölupa annetaan Kaarinan esittämässä muodossa, on viherlaitoksen pakko lopettaa ko. toiminta. Nykyiselle tilapäiselle alueelle ei ole taloudellisesti mahdollista tehdä esitettyjä toimenpiteitä. Todennäköiseltä näyttää, ettei ko. toimintaa voida em. ehdoilla toteuttaa kaupungin toimesta muuallakaan. Viherlaitos on valmis kehittämään toimintaa nykyisellä alueella, jotta se voisi jatkua niin kauan kunnes alue otetaan kaavan mukaiseen käyttöön. Alueen asfaltointi ei ole taloudellisesti mahdollista, mutta turpeen käyttöä suotovesien imeytykseen voidaan kohtuullisesti lisätä. Hevosenlannalle ei myöskään ole taloudellisesti mahdollista rakentaa vesitiivistä varastoa, mutta toimintaa voitaneen kehittää siten, että lanta otetaan suoraan käsiteltävään kompostiaumaan, eikä sitä siis varastoida erillisenä alueella. Punajuuri- ja kurkkujätteen vastaanotosta voidaan tarvittaessa luopua kokonaan. Pintavesien pumppaaminen viemäriin ei ole taloudellisesti mahdollista. Puutarhajätteen vastaanotto alueelle on parhaillaan käynnissä. Mikäli kompostointitoiminta alueella käy lupaehtojen vuoksi mahdottomaksi, tulisi nyt tehtävää kompostia kuitenkin voida säilyttää alueella ilman kohtuuttomia seurantavelvoitteita ainakin vuoden 2008 loppuun saakka, johon mennessä multa saadaan normaalisti käyttöön. Tarkastukset Topinojan multakentälle tehtiin tarkistuskäynti ympäristöluvanvaraisuuden arvioimiseksi. Läsnä olivat Kaisa Salonen viheryksiköstä ja Fredrik Klingstedt ympäristönsuojelutoimistosta. Ympäristölupahakemukseen vaadittavista tiedoista ja liitteistä pidettiin lisäksi kokous, jossa olivat läsnä Kaisa Salonen viheryksiköstä, Mika Pitkänen kiinteistölaitokselta sekä Olli-Pekka Mäki ja Fredrik Klingstedt ympäristönsuojelutoimistosta.

5 Oheismateriaali 1 Oheismateriaali 2 Oheismateriaali 3 Oheismateriaali 4 Oheismateriaali 5 Oheismateriaali 6 Turun kaupungin viherlaitoksen ympäristölupahakemus Asemakaavatoimiston lausunto Ympäristöterveydenhuollon lausunto Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan lausunto Tarkastusmuistio Kokousmuistio Vs. ympäristötoimenjohtaja Olli-Pekka Mäki: EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Turun kaupungin viherlaitokselle puutarhajätteen kompostointiin sekä erilaisten kasvualustaseosten valmistamiseen osoitteessa Pitkäsaarenkuja (Topinojan multakenttä), Turku (kiinteistöt , ja ) edellä esitetyn mukaisesti täydennettynä seuraavin määräyksin: Lupamääräyksen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Alueella saa kompostoida puutarhajätettä ja siihen rinnastettavaa maatuvaa jätettä. Kompostoinnissa saa käyttää hakemuksessa esitettyjä määriä hevosen lantaa sekä elintarviketeollisuuden lajittelurejektejä kompostin tukiaineina. (YSL 43 ja 45 ) 2. Mikäli alueella varastoidaan hevosenlantaa, on sen varastointi järjestettävä lannan varastointiin soveltuvassa tiivispohjaisessa ja katetussa lantavarastossa. Vaihtoehtoisesti hevosenlantaa saa vastaanottaa siten, että se otetaan suoraan käsiteltävään kompostiaumaan, eikä varastoida erikseen alueella (VN asetus 2000/931, YSL 43, 45, JL 6 ) 3. Kompostointiaumojen kääntäminen ja mullan seulonta on ajoitettava suotuisiin sääolosuhteisiin siten, että siitä ei aiheudu haju- tai pölyhaittoja lähistön asukkaille ja yrityksille. Kääntöjä on tehtävä riittävän usein, kuitenkin vähintään 4 kertaa vuodessa, että komposti pysyy ilmavana. (YSL 43, JA 8, NaapL 17 ) 4. Toiminnoista, kuten esimerkiksi haketuksesta ja seulonnasta, ei saa aiheutua meluhaittaa asutuksen kohdalle. (YSL 43 ja NaapL 17 ) 5. Kompostoinnissa syntyviä ravinnepäästöjä vesistöön on ehkäistävä rakentamalla turvepatjat aumojen alle sekä asentamalla ravinteiden valuma-alueille (kentälle ja ojaan) sidosaineita kuten hakepetejä ja turvevalleja. Sidosaineet on säännöllisin väliajoin vaihdettava uusiin. Käytetyt (kylläiset) sidosaineet tulee palauttaa kompostiin. Kompostoinnissa vapautuvaa vettä sekä hulevesiä on mahdollisuuksien mukaan palautettava prosesseihin ja käytettävä uudelleen. (YSL 43, JA 8 ) Tarkkailu- ja valvontamääräykset 6. Kompostointialueen valumavesistä on edustavan näytteenottoajankohtana (esim. kevät- ja syyskaudella) otettava kahdesti vuodessa näyte, josta käy ilmi toiminnasta johtuva kokonaistyppi-, kokonaisfosfori-, liukoinen fosforikuormitus, BOD, vesien hygieeninen tila sekä rauta ja kloridipitoisuudet. Tulosten perusteella päätetään vuosittain tarvittavista vesianalyyseistä. (YSL 43, 46 ) 7. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa kompostointitoiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat:

6 - Vuosittain vastaanotettujen puutarha- ja maatuvien jätteiden sekä hevosenlannan määrät. - Alueella valmistuneen valmiin mullan määrä ja sen hyödyntämiskohteet. - Seulontajätteen vuosittainen määrä - Vesinäytteiden analyysitulokset Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 46, JL 51 ja 52 ) 8. Ympäristöonnettomuuksista on välittömästi ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin haitan ehkäisemiseksi. (YSL 43 ) 9. Toiminnan loppuessa on kiinteistön maaperän mahdollinen pilaantuminen selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi alue on siivottava toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista sekä syntyneistä jätteistä. (YSL 43, JA 9 ) 10. Luvan haltijan on määrättävä kompostointikentän asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten vastaava hoitaja, jonka henkilö- ja yhteystiedot on ilmoitettava Turun ympäristönsuojelutoimistoon kuukauden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. (YSL 43, 45, JA 10 ). Perustelut Lupaharkinnan perustelut: Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit sekä alueen kaavamääräykset. Lisäksi määräyksissä on pääosin huomioitu lausunnoissa esitettyjä seikkoja. Asemakaavatoimisto on kannanotossaan todennut, että hakemuksen mukainen toiminta ei ole voimassa olevan asemakaavan mukaista toimintaa, mutta koska kysymyksessä on olemassa oleva toiminta eikä hakemukseen liity olennaista toiminnan muutosta tai rakentamista, voidaan toiminnalle myöntää ympäristölupa edellyttämättä poikkeamislupaa voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoituksesta tai asemakaavanmuutosta. Määräyksissä ei ole vaadittu toiminnanharjoittajaa päällystämään alue vesitiiviillä pinnoitteella, koska toiminta voi jatkua nykyisellä paikalla arviolta vain 3-5 vuotta. Pinnoittamista voidaan pitää kohtuuttomana ottaen huomioon investoinnin suhdetta toiminta-aikaan. Laitoksen ympäristölupaharkinnassa on hajuhaittojen osalta arvioitu eri toimintojen yhteisvaikutuksia seuraavasti:turun Seudun Jätehuolto Oy ja Turun Seudun Puhdistamo Oy ovat vuonna 2004 teettäneet ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA) jätteen ja jätevesilietteen käsittelyn kehittämisestä Turun seudulla. YVA:ssa on arvioitu mm. Topinojan jätekeskuksen hajutilannetta nykyisin ja tulevaisuudessa. Selvityksessä todetaan, että jätekeskuksen toiminnoista aiheutuu nykyisin hajuhaittaa varsin laajalla alueella. Tulevaisuudessa hajuhaitat kuitenkin pienentyvät mm. jätteen kaatopaikkasijoituksen vähenemisestä ja laitosmaisesta jätevesilietteen käsittelystä johtuen. Hakemuksessa esitettävän kompostoitavan jätteen koostumuksesta ja määrästä johtuen, Viherlaitoksen toiminnasta ei arvioida olevan suurta vaikutusta YVA:ssa esitettyihin Topinojan jätekeskuksen hajujen leviämisiin. Hakijalta ei ole edellytetty YSL 43 :n mukaista vakuutta jätteen hyödyntämisestä ja käsittelemisestä, koska hakija on riittävän vakavarainen (kunnallinen liikelaitos) ja kykenee huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta.

7 Lupamääräysten perustelut: Luvassa on tarpeelliset määräykset alueella käsiteltävästä jätteestä, sen käsittelystä ja varastoinnista, jotta ehkäistään ja vähennetään haitallisia päästöjä vesistöön, maaperään ja ilmaan. Hevosenlannan varastoinnille on määrätty vesitiiviit varastot ravinnepäästöjenehkäisemiseksi. Vaihtoehtoisesti hevosenlanta voidaan ottaa suoraan käyttöön kompostointiaumaan, jolloin varastoinnin tarvetta ei ole. Johtamalla kompostoinnissa vapautuvia vesiä ja valumavesiä turve- ja hakepetien läpi sekä kierrättämällä vesiä mahdollisuuksien mukaan, voidaan kompostoinnista johtuvia ravinnepäästöjä vesistöön vähentää. (1-5) Vesien tarkkailulla pystytään seuraamaan kompostoinnista aiheutuvaa vesistökuormitusta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin kuormituksen vähentämiseksi. Valvontaa koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Poikkeustapauksista ja toiminnan olennaisista muutoksista on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Toiminnanharjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön ja mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. (6-8) Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimenpiteet ovat tarpeelliset maaperän kunnostustarpeen selvittämiseksi. Maaperän kunnostamista koskevat päätökset tekee Lounais-Suomen ympäristökeskus. (9) Laitoksella on jätteiden käsittelypaikan asianmukaista käyttöä ja hoitoa sekä käsittelyn ja varastoinnin valvontaa varten oltava tehtävistä vastuussa oleva henkilö, joka myös tarvittaessa antaa laitoksen toimintaa koskevia tietoja lupaviranomaiselle. (10) Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki (1072/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa asti. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava uutta lupaa. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristöluvasta peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen 1800 euron maksu. Taksan alkuperäisestä määrästä on vähennetty 670 euroa euroa, koska hakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu sanomalehdissä. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Muutoksen haku

8 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. PäätösEhdotus hyväksyttiin. Päätös tehtiin esittelijän kokouksessa muuttamasta päätösehdotuksesta. JAKELU kuuljulkipano tiedkaarinan kaupunki tiedlounais-suomen ympäristökeskus aoviherlaitos