Opetuspalveluiden uudelleenorganisointi

Transkriptio

1 Opetuspalveluiden uudelleenorganisointi

2 Uudistuva opetus Esa Siirilä

3 Kouluilla katse huomiseen Koulujen yhteinen missio ja tarkoitus: kasvattaa, opastaa ja opettaa lapsille ja nuorille elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja Kouluilla aina katse tulevaisuuteen: Millaisia eväitä on viisasta lapsille elämän matkareppuun laittaa Kuinka opetusta ja kouluja tulisi uudistaa? Haasteena kansantalous, muuttuneet elämäntavat ja taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma, jossa on esitetty arvot ja periaatteet tavoitteet työkalut

4 Työryhmän työn lähtökohdat 1. Hyvä oppimisympäristö oppilaan, oppimisen ja kasvatuksen näkökulmasta 2. Koulutuksen vetovoiman turvaaminen Kalajoella 3. Korkeatasoisten opetuspalveluiden tuottaminen tulevassa kaupungintalouden kokonaisuudessa

5 Uudistuvan opetuksen periaatteet 1. vahvistetaan kasvun ja oppimisen jatkumoa, oppimispolkua yhtenäisellä perusopetuksella 2. opetusta kehitetään toimintaympäristön muutokset huomioiden 3. korostetaan suomalaisten koulujen arvoja ja periaatteita; eriarvoisuuden vähentäminen, oppilaiden kasvun tukeminen monipuolisesti, kestävän kehityksen edistäminen sekä toisen ihmisen huomioiminen (vuorovaikutus) ja kunnioittaminen 4. toiminnan tavoitteiden asettaminen lähtökohtana tulevaisuudessa tarvittava sivistys ja laaja-alainen osaaminen 5. taitojen (tiedoista taidoiksi) merkityksen korostaminen ja eri oppiaineita opettavien opettajien välisen yhteistyön kehittäminen 6. monipuolisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja käyttäminen 7. tietoa luova, yhteisöllinen ja oppilaiden tarpeet huomioiva oppimiskäsitys 8. opetussisältöjen uusi jäsentäminen ja karsiminen niin, että voidaan rauhassa keskittyä olennaisiin asioihin ja syventää oppimista 9. paikallisen pedagogisen kehittämistyön tuki ja arvostus 10. kouluilla tulee olla paljon yhteistyötä erilaisten yhteistyökumppanien kanssa

6 Oppimisympäristöjen rakentamisen periaatteet Koulujen toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämisen avainsanat (Oph 2012): oppiva yhteisö monipuoliset työskentelytavat vuorovaikutus ja osallisuus hyvinvointi turvallinen arki kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen

7 Hyvä oppimisympäristö Työryhmän tiivistys hyvästä oppimisympäristöstä: opetustilojen kunto on hyvä koulu on fyysisesti turvallinen koulu tukee oppilaan terveyttä koulun pihalla on paljon erilaisia virikkeitä, laitteita ja paikkoja liikkumiseen koulussa on ajanmukaiset tvt välineet koulun yhteydessä/lähellä on tiloja ip/ap- ja kerho- ja harrastustoiminnalle koulun läheisyydessä on hyvät mahdollisuudet monipuolisiin liikuntatunteihin

8 Hyvä oppimisympäristö koulumatka on turvallinen ja siihen käytetty aika kohtuullinen opetustilat ovat muunneltavia ja antavat hyvän mahdollisuuden eriyttää ja käyttää erilaisia pedagogisia menetelmiä opetustiloissa on hyvät mahdollisuudet tekemisen kautta /toiminnalliseen oppimiseen luonnontieteille, taideaineille, liikunnalle ja teknisille/tekstiilitöille on riittävän kokoiset ja uudenaikaiset tilat ja välineet monipuoliset kirjasto/tiedonhankintapalvelut ovat lähellä oppilaat voivat rakentaa nykyistä yksilöllisempiä koulupolkuja (uusi ops antaa tähän mahdollisuuden esim. tekniset/tekstiilityöt, liikunta, musiikki, muut taideaineet, matematiikka, kielet) koulupolun kynnykset ovat matalia (eskari, 1. luokka, 7. luokka) oppilas voi saada täyden määrän opetusta vuosiluokittain (vähintään 1 sarjainen koulu)

9 Hyvä oppimisympäristö oppimiskäsitys on oppilaskeskeinen koulussa on työrauha, kiireetön ilmapiiri riittävät tukipalvelut ovat helposti saatavilla (kuraattori, terveydenhuolto, opinto-ohjaus) koulun ilmapiiri on hyvä (oppilaiden ja opettajien välinen vuorovaikutus, kannustava, rohkaiseva, avoin ja suvaitseva, toista kunnioittava, yhdessä tekemisen meininki ) koulussa ei kiusata ketään opettajat tekevät paljon yhteistyötä, tiimit kantavat yhdessä vastuuta oppilaan koko koulupolun tukemisesta, ei vain yhdestä kouluvuodesta tai oppiaineesta oppilaalla on paljon kavereita = riittävän paljon oppilaita vuorovaikutustaidot, itsetunto, suvaitsevaisuus ja vastuu kehittyvät koulussa voi tutustua erilaisista kulttuureista ja maista tuleviin lapsiin ja nuoriin, ei ainoastaan naapuruston lapsiin oppilailla on mahdollisuus kansainväliseen yhteistyöhön (vaihdot ja projektit) koulu edistää ja tukee luovuuden kehittymistä

10 Opettajan työ muutoksessa Teuvo Tuorila

11 Valtioneuvoston asetus 422/2012 Perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen Oppiaineiden välisen yhteistyön vahvistaminen Oppiainerajat ylittävä osaaminen Opettaminen ei ole enää tiedon siirtämistä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat tiedon hakemista kriittistä arviointia käsittelyä hyödyntämistä On uskallettava astua ulos omalta mukavuusalueelta

12 Tulevaisuuden taidot 1. Yhteistoiminta 2. Tiedon rakentelu 3. Tietotekniikan käyttö opetuksessa 4. Itsesäätely 5. Käytännöllinen ongelmanratkaisutaito ja innovaatio

13 Yhteistyön tavoitteita Opettajien pedagoginen vapaus tarkoittaa vapautta yhteistoimintaan Tavoitteena on Reflektointi Itsearviointi Osaamisen ja käytäntöjen jakaminen Pedagoginen keskustelu

14 Samanaikaisopetus Kahdella opettajalla on yksi luokka Rinnakkaisluokan opettajilla on suunnitelmallinen viikoittainen projektiyhteistyö Luokanopettaja-aineenopettaja työpari Erityisopettaja jalkautuu yleisopetuksen luokkaan Tarvitaan joustavia isoja ja pieniä opetustiloja ja on hyödynnettävä kaikki tilat kuten käytävät ja aulat

15 Jousto-opetus Alkuopetuksen äidinkielessä 7. luokan matematiikan opetuksessa Troikat luokanopettaja ja erityisopettaja Matematiikan opettaja ja erityisopettaja Eri annos asiaa ja erilaisilla opetusmetodeilla Oppilas voi vaihtaa ryhmää joustavasti Kaikilla sama ops ei etenemisesteitä jatkoopinnoissa

16 Yhteistyömuotoja Uusille opettajille valitaan mentori Pedagogiset iltapäivät yt-ajalla Tiimiparit Tiimit (hupi, kulttuuri, liikunta, teknologia jne.) Laatuiltapäivä veso-ajalla Kehitteillä veso-ajalla vertaisryhmämentorointi

17 Luokkien välinen yhteistyö Troikat luokat luokat luokat Tilapäiset yhteistyötilanteet Isommat opettavat pienempiä Opettajan eritysosaamisen jakaminen

18 Oppilaiden osallisuus Oppilaskunta myös alakoulussa Koulutetut tukioppilaat, kummioppilaat, vertaissovittelijat, välkkäriliikuttajat ja tapahtumajärjestäjät Ympäristöraatilaiset luokittain Laatuiltapäivä myös oppilaille Rehtorin haastattelutunti

19 Yhteistyö koulun ulkopuolelle Media (Lehdistö ja Radio Keski-Pohjanmaa) Seurakunta Kirjasto ja kirjavinkkari Urheiluseurat 4H Yritykset ja kummimaatila Poliisi Keski-Pohjanmaan Luma-keskus Microsoft MLL, SPR Soinin yläkoulu, Centria amk ja Jyväskylän yliopisto ja muita oppilaitoksia Iip: pitkäaikaiset japanilaiset apuopettajat ym. ym.

20 Kuntatalouden sopeuttaminen Juhani Yliparkas

21 Ulkoiset päätekijät Valtionosuusleikkaukset Rakennepoliittinen ohjelma ( ) Heikko taloudellinen kasvu Lähteet Kuntataloustiedote 3/2013 ( ) Suomen Kuntaliiton kotisivut: kunnat.net

22 Kuntatalouden sopeuttaminen valtion tasolla ( ) Valtionosuusleikkaukset Kuntien omat toimenpiteet vuoteen 2017 mennessä Kuntien tehtävien karsinta vuoteen 2017 mennessä Kuntien tuottavuuden lisääntyminen ½ %-yksikköä vuodessa pitemmällä aikavälillä Rakennepoliittinen ohjelma on kuntasektorille yht. 1,4 miljardia euroa 1 miljardi euroa 1 miljardi euroa 2 miljardia euroa 4 miljardia euroa Talouden tasapainon näkökulmasta sopeuttamistarve on yhteensä 4,4 miljardia euroa, josta 2,4 miljardia v:een 2017 mennessä ja 2 miljardin euron osalta aikajänne on pitempi. Lisäksi kuntien tehtäviä karsitaan 1 miljardia euroa v:een 2017 mennessä. Talouskasvun lähivuosina ennustetaan olevan heikkoa Lisäksi kuntatalouden sisällä on tehty muutoksia mm. verotulojen tasausjärjestelmässä.

23 Kuntatalouden sopeuttaminen Kalajoella ( ) Valtionosuuksien leikkaukset ovat saman suuruiset kaikissa kunnissa ja ovat seuraavat (eivät sis. rakennemuutoksia) Vuosi Vo-leikkaus yh. Vo-leikkaus /as Tuloveroprosenttiin vertailtaessa vaikutukset ovat 1 %-yks:stä (2012) 2 %- yks:öön (2017)

24 Kuntatalouden sopeuttaminen Kalajoella ( ) Kaupungin omat toimenpiteet vuoteen 2017 mennessä 2,33 milj. euroa eli 1,4 tuloveroprosenttiyksikköä. Toimintojen kehittäminen, verotustaso, ICT yms. Palvelutuotannon tuottavuuden lisäys 4,66 milj. euroa eli 2,8 tuloveroprosenttiyksikköä. Tuottavuuden kasvu ½ %-yksikköä vuodessa Mm. sote-ratkaisut, kunta-/metropolirakenneratkaisut yms Kalajoella laskettuna kaikista toimintakuluista ½ % on n euroa vuodessa (sis. erikoissairaanhoidon). Jatkuu vielä vuodesta 2017 eteenpäin Tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen vuoteen 2017 mennessä 2,33 milj. euroa Tehtävien ja velvoitteiden lopettaminen (vaikutus menoihin?)

25 Yhteenveto Vuosien valtionosuusleikkaukset vv on sopeutettu (1,78 milj. euroa). Ei ole otettu huomioon rahoitusrakenteeseen (=kuntien välillä) tehtyjä muutoksia. Vaikutus tulevaisuuteen: on aiheuttanut talouden kiristymistä ja siten kaventanut liikkumavaraa myös tulevaisuudessa. Valtionosuusleikkaukset ,5 milj /v Rakennepoliittinen ohjelman toimenpiteet ,3 milj /v Rak.pol. ohjelman tuottavuuden lisäys ,6 milj /v Yhteensä 5,4 milj. 1,35 milj. /v Vuoteen 2017 mennessä tuloveroprosenttia pitäisi nostaa 3,5 %-yks eli 23 %:iin. (Huom. tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä ei ole huomioitu). Talouskasvu vv todennäköisesti heikkoa.

26 Työryhmän esitys Jukka Puoskari

27 Toisen asteen koulutus ja kehittäminen keskitetään Lukiolle uudet tilat Kalajoen ammattiopiston yhteyteen Vetovoimainen ja monipuolinen yli 600 opiskelijan toisen asteen oppimisympäristö Mahdollistaa lukion ja ammattiopiston kasvun ja palvelutarjonnan monipuolistamisen Kielitarjonta, harrastusmahdollisuudet opiskelun ohessa (kulttuuri- ja urheiluopisto) ja varsinaisen opiskeluajan ulkopuolella

28 Toisen asteen koulutus ja kehittäminen keskitetään Selkeä jatko jo tehdylle onnistuneelle kehittämistoiminnalle Vahvistaa lukion ja ammattiopiston kilpailukykyä Parantaa yhteistyömahdollisuuksia ja tuo synergiaetuja Yhteisiä tiloja (oppilasravintola, taideaineet, oppilashuolto jne.) Yhteistä henkilöstöä

29 Toisen asteen koulutus ja kehittäminen keskitetään Kiinteistöyhtiö Rakennustyöt alkaa 2014, valmis 2016 syyslukukaudelle Hyödynnetään oppilastyötä (ei huomioitu laskelmissa) Tasokas toteutus 8-tien varressa parantaa koko kaupungin ilmettä

30 Kaupungin keskustaajama Merenojan kouluun 5-9 luokkalaiset oppilaat Luokat 5-6 Pohjankylä, Vuorenkallio-Holma, Plassi, Etelänkylä, Heikkilänmäki, Hiekkasärkät-Rahja (Satamatien pohjoispuoli), Vasankari, Letto, Pitkäsenkylä (osa) Luokat 7-9 Kaikki muut paitsi Raumankarin ja Merijärven oppilaat Peruskorjatut Merenojan koulun ja hyväkuntoiset lukion tilat

31 Kaupungin keskustaajama Hyödynnetään yhdyskuntarakenteen muuttuessa aina oikeassa paikassa olevat hyväkuntoiset tilat Koulun opiskelijamäärä vähenee nykyisestään (613/523) Lisätilan osoittaminen mahdollista, mikäli kirjasto toteutetaan kauppakeskuksen yhteyteen (50% vos hyväksyttyihin kirjastoinvestointeihin) Liikunnan ja kulttuurin monitoimiareena parantaisi vielä huomattavasti ratkaisua Ei kuitenkaan välttämätön edellytys

32 Kaupungin keskustaajama Pohjankylän kouluun luokat 0-4 Pohjankylä, Vuorenkallio-Holma, Plassi, Etelänkylä, Heikkilänmäki, Hiekkasärkät-Rahja (Satamatien pohjoispuoli), Vasankari, Letto, Pitkäsenkylä (osa) Koulun koko pysyy nykyisellään Syyslukukaudella 2016 Vuorenkallion tilapäisratkaisu selvitetään mennessä Siirrettävät väliaikaiset tilat, Merenoja, Pohjankylä, Etelänkylä, Kalajoen ammattiopisto, Kalajoen srk

33 Himangan keskustaajama Raumankarin koululla 0-9 luokat Himangan, Pahkalan, Pöntiön, Torvenkylän, Hillilän Rahjan (Satamatien eteläpuoli), Ainalin, Kurikkalan, Tomujoen ja Rautilan alueilta Kirjaston tilat opetuskäyttöön Entiseen kunnantaloon uusi nykyaikainen kirjasto Keskeisin paikka Himangalla Mahdollistaa myös muuta palvelutuotantoa Syyslukukaudelle 2014

34 Tyngän aluekoulu Tyngän aluekoululla 0-6 luokat Tyngän, Typön, Kärkisen ja Pitkäsenkylän (osa) alueilta Uudet tilat hyötykäyttöön Jää hieman käyttämätöntä kapasiteettia Syyslukukaudelle 2014

35 Raution koulu Nykyisestä Pöllän koulusta, luokat 0-6 Raution kylän oppilaat Tarkasteltiin myös kunnan rajat ylittävää yhteistyötä Raution entiseen kunnantaloon monitoimikeskus Ryhmäperhepäivähoito, päivähoidon ohjaus, ap/ip toiminta Kirjastoauton toimintaa kehitetään ja kirjaston vajaakäytöllä olleet tilat muutetaan em. Käyttötarkoituksiin Syyslukukaudelle 2014

36 Merijärven Koivupuhdon koulu Mehtäkylän alueen opiskelupaikaksi Merijärven Koivupuhdon koulu, luokat laajennetut ja peruskorjatut tilat vajaa käytöllä Nykyaikainen tasokas oppimisympäristö Edellyttää Merijärven kunnan kanssa sopimista Yhteistyö Merijärven kunnan kanssa laajenisi koskemaan myös sivistyspalveluita Syyslukukaudelle 2014

37 Taloudelliset vaikutukset Investoinnit Nykyinen rakenne Esitys Erotus Kiinteistöjen käyttökustannukset Nykyinen rakenne kiinteistöt /v Esitys (kiinteistöt) /v Erotus /v

38 Taloudelliset vaikutukset Käyttötalousvaikutukset yhteensä Kiinteistöjen käyttökulut Opetushenk. palkkakustannukset Koulujen hallintokustannukset Yhdysluokkahuojennukset Ruokakuljetukset /v /v /v /v /v Yhteensä /v

39 Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset täysimääräisinä 2016 syyslukukaudella Ensimmäinen koko TA-vuosi 2017 Hyödynnetään luonnollista poistumaa Siirtymäaikana resurssia vapautuu muutosvaiheen aikana opetukseen, kehittämiseen ja muutoksen toteutukseen Olennainen osa kaupungin vetovoiman kehittämistä juustohöyläkurjistamisen sijaan

40 Budjettiraamit Perusopetuksen budjettiraami* Kaupungin budjettiraami Verotus Vuosi Budjetti Säästö/vuosi Säästöt yhteensä Leikkaus/vuosi Yhteensä +1% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 Yhteensä: , , , ,00 * Sisältää lukion tilamuutoksen kustannusvaikutukset Perusopetus Ruokapalvelut Palvelu A Palvelu B Tavoite Toteuma ,00? , , , ,00 10 % ,00? , , , ,00 13 % ,00? , , , ,00 14 % ,00? , , , ,00 13 % ,00? , , , ,00 17 % ,00? , , , ,00 19 % Yhteensä , ,00 15 %

41 Lukiokoulutuksen kehittäminen ja tulevaisuuden haasteet Riku Saksholm

42 Oppilasmäärien kehitys aloittaneita Merenojan ysit

43 Extrat Kuvataidelinja Aamuharjoitukset International studies

44 Toisen asteen yhteistyö Projektiviikko Yhdistelmäopinnot, eli kaksoistutkinto 31 kurssia opetusta ammatillisille oppilaille Yhteistyön lisäämisellä mahdollisuus kehittää lisää vetovoimatekijöitä, jotka hyödyttävät sekä lukiota että Artemaa

45 Haasteita Kilpailu opiskelijoista kiristyy vetovoiman turvaaminen Yo-tutkinnon sähköistäminen 2016 alkaen muuttaa opettamista ja oppimista oppimisympäristön kehittäminen Lisätilan tarve tilat eivät ole riittävät nykyiselle oppilasmäärälle (luokkamuotoisuus kurssitarjotin)

46 Ammattiopiston tilantarve Ari Sarpola

47 Ammattiopiston tilantarve Toimintojen keskittäminen samaan ympäristöön sisustusrakennuskoulutus Valkeaveden tiloista Meriluontokeskuksessa olevat toiminnot Kuvallisten aineiden tiloihin sisustusrakentajat Uudet kuvallisten aineiden tilat yhdessä lukion kanssa noin 250 m 2 Isommat, nykyaikaiset ja studiomaiset tilat Käytettävissä myös kansalaisopiston ja musiikkiopiston toimintoihin Luokkatiloja 200 m 2 Varastotiloja 100 m 2 Opettajien ja hallinnon toimistotiloja noin 400 m 2 Yhteisiä tiloja yhteiselle kuraattorille ja terveydenhoitajalle noin 70 m 2 Kokonaisuudessaan ARTEMAn tilojen tarve on noin kolmannes uusista tiloista

48 Hyödyt Ruokailutilojen yhteiskäyttö Yhteiset tilat luo vuorovaikutusta toisen asteen opiskelijoiden välillä. Opettajien ja hallinnon yhteistyö korostuu ja tehostuu. Yhteiset hankkeet auttavat sekä lukiolaisia että ammatillisia opiskelijoita työelämään ja jatko-opintoihin. Kansainvälisyyttä voidaan kehittää yhteistyössä. Yhteiset opinnot ja tilat joustavat opiskelijamäärän kasvaessa. Akatemian kesä- ja loma-aikainen toiminta oppilaitoksen tiloissa ja asuntolassa antaa uusia mahdollisuuksia akatemian toiminnalle. Oppilastyönä rakentaminen antaa opiskelijoiden erinomaisen työharjoittelukohteen oppilaitoksen läheisyydestä.

49 Kiitos!