Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen Raution alueella. Valtion linjaukset opetuspalvelujen uudistamisessa

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen Raution alueella 256/ /2013 Khall 110 (Valmistelija: sivistysjohtaja Esa Siirilä) Yleistä Opetuspalvelujen rakennetta kuvataan useimmiten kouluverkkona. Se on ollut ja tulee olemaan jatkuvasti ajassa kehittyvä ja muuttuva Suomenkin kunnissa ja kaupungeissa. Niin on ollut Kalajoellakin siitä alkaen, kun ensimmäinen vain pojille tarkoitettu kansakoulu kaupungissa aloitti. Muutokseen johtavia syitä ja tekijöitä on eri aikoina ollut erilaisia. Sen sijaan päätöksentekijöiden tavoitteet ja tarkoitukset ovat olleet eri aikoina hyvinkin samanlaisia. On pyritty ja pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opetus resurssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Edellisen kerran Kalajoen ja Himangan kaupunginvaltuustot tekivät kouluverkkoa koskevia päätöksiä noin kymmenen vuotta sitten. Esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen opiskelussa tapahtumassa olevat merkittävät valtakunnalliset muutokset, kaupungin talouden kestävyyden turvaaminen sekä tavoite varmistaa tulevina vuosina laadukas ja korkeatasoinen opetus ja vetovoimainen koulutustarjonta ovat nostaneet esiin selkeän tarpeen tarkastella näiden palvelujen järjestämisen rakennetta jälleen myös Kalajoen kaupungissa. Valtion linjaukset opetuspalvelujen uudistamisessa Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Uudistusprosessi etenee siten, että uusi opetussuunnitelma otetaan kouluissa käyttöön viimeistään Opetushallitus on julkaisut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksen Valmiina uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma on Tämän jälkeen valmistellaan paikalliset opetussuunnitelmat syksyyn 2016 mennessä. Uudistuksen yhteydessä myös esiopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma uudistuu ja vapaaehtoisuudesta ollaan siirtymässä pois. Esiopetuksen perustavoitteena tulee säilymään lapsen kehityksen ja oppimisedellytyksien tukeminen yhdessä kotien ja huoltajien kanssa sekä hänen sosiaalisten taitojen ja terveen itsetunnon vahvistaminen eli valmentaminen koulun aloittamiseen. Uusi tuntijako antaa mahdollisuuden myös alakouluikäisille oppilaille opiskella enemmän taito-, taide- tai kieliopintoja tai muita oppiaineita omien taipumustensa ja kiinnostuksensa mukaan. Ruotsin kielen opetus alkaa kuudennella vuosiluokalla nykyisen seitsemännen luokan sijaan. Tietotekniikan käyttö ja hyödyntäminen korostuu opetuksessa ja tärkeänä opettajien täydennyskoulutusteemana sekä koulujen resursoinnissa huomioitavana kokonaisuutena. Kaupungin on huolehdittava varustetaso ajanmukaiseksi ja varmistettava opetushenkilöstön osaaminen sekä tarvittava tekninen tuki viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Näiden opetuksen sisältöön ja tavoitteisiin vaikuttavien muutosten lisäksi

2 valtiovalta on julkisen talouden kestävyysvajeen voimakkaan kasvun vuoksi supistanut merkittävästi ja on supistamassa esi-, perus- ja toisen asteen koulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön (esim. kansalaisopistot) suunnattua valtion rahoitusta. Perusopetuksen valtionosuus on pudonnut lähes 60 %:sta Kalajoellakin alle 30 %:iin ja lukio-opetuksessa 40 %:iin. Lisäksi on muutettu toisen asteen koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen ehtoja niin, että siihen vaikuttavat oppilaitoksen opiskelijamäärän ohella opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintoihin pääseminen sekä opiskelijoiden opintosuoritukset. Koulutuksen järjestäjälle yllä kuvatut muutokset opintojen rakenteessa, toteutuksessa ja rahoituksessa asettavat monia haasteita oppimisympäristöjen, koulutuksen laadun ja henkilöstön osaamisen, talouden tasapainon sekä oppilaitosten yhteistyön ja vetovoimaisuuden osalta. Niukkenevien resurssien ja korkeatasoisen opetuksen yhteensovittaminen Koulujen ja opetusryhmien on oltava riittävän kokoisia, jotta opetus- ja kasvatustoiminnalle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Oppilaiden lukumäärän suhde verrattuna opettajien, avustajien, iltapäivä- ja aamupäivätoiminnan ohjaajien ja muun koulun henkilöstön määrään tulee olla taloudellisesti kestävä. Opetustilojen kuten kaupungin kaikkien tilojen on oltava tehokkaassa käytössä yli hallintorajojen. Ajankohtaiseksi opetuspalvelujen järjestämisen kokonaisrakennetta koskevan päätöksenteon tekee Kalajoen kaupungissa myös se, että useita kouluja on tilojen korjauksen tai lisärakentamisen tarpeessa. Viime vuosina tällaista tarvetta on havaittu ja tuotu esiin Vuorenkallion, Rahjan, Raumankarin, Pohjankylän ja Etelänkylän koulun sekä Raution kylän ja Kalajoen lukion osalta. Kaupungin keskustan alueella kaikki nämä kunnostusta tai lisärakentamista vaativat koulut ovat lisäksi varsin lähellä toisiaan. Toisaalta näiden tarpeiden ohella huomioitavana on uusi koulurakennus Tyngällä, joka on vajaakäytössä oppilasmäärällä mitattuna. Opetuksen tilakustannusten hallitsemiseksi on opetustiloja käytettävä tehokkaasti ja joustavasti. Tämän varmistamiseksi valmistellaan toimintatapa, jossa koko kaupungin alue muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen. Kaupunginvaltuusto päättää, missä Kalajoen koulut sijaitsevat ja jatkossa sivistyslautakunta päättää toimintamallin valmistelun jälkeen, millä tavoin oppilaat sijoittuvat kouluihin. Hajautettu aluekouluratkaisu koko kaupungin opetuspalvelujen tasapainoisen kehittämisen runkona Opetuspalveluihin liittyvät rakenteelliset ratkaisut koskettavat varsinkin kaupungin keskustan ulkopuolella asuvia kaupunkilaisia. Kalajoen kaupunki on osallistunut vuosittain aktiivisesti kylien kehittämiseen mm. Leader -toimintaa rahoittamalla ja kehittämisavustuksin. Kylien elinvoimaisuuden turvaamiseen on kehitettävä myös uusia toimintatapoja ja työhön on osoitettava riittävästi resursseja ja muuta tukea. Maaseutupalveluiden toimesta kehitetyn Kyläkoordinaattori -hankkeen toimintaa on tuettava niin, että sen tarjoamat mahdollisuudet kylätoiminnan

3 aktivointiin ja eri toimijatahojen verkottumiseen ovat mahdollisimman laajasti käytössä Kalajoen kylissä. Nyt esillä olevassa esityksessä opetuspalvelujen uudelleenjärjestelystä keskeisenä arvovalintana on hajautettu, koko kaupungin alueen kattava, useiden perusopetusta ja tarvittaessa esiopetusta tarjoavien elinvoimaisten koulujen verkosto. Perusopetuksen tarjonnan rungon muodostavat Kalajoen keskustaajaman, Himangan, Raution ja Tyngän aluekoulut. Ratkaisussa on huomioitu myös kaupungin kaavallinen suunnittelu ja sen mahdollisuudet, mikä määrittää asuinalueiden kehittymistä kaupungin eri osissa sekä talousalueen mahdollisten suurhankkeiden ja elinkeinoelämän kehittymisen vaikutukset kaupungin asukasmäärään ja koulujen oppilasmääriin. Vaikutukset henkilöstöön Toistaiseksi Kalajoen kaupungin palvelukseen palkattujen opettajien, avustajien ja ohjaajien työsuhteiden jatkumiseen esitetty ratkaisu ei vaikuta. Eläköitymisiä ja muita mahdollisuuksia hyödynnetään niin, että lakkaavien koulujen henkilöstö voi jatkaa työskentelyä muilla kouluilla. Uusien henkilöiden rekrytoinnin sijaan opetus- ja muita tehtäviä tarjotaan ensin heille. Kaupungin YT-toimikunnassa käydyssä keskustelussa suhtauduttiin myönteisesti esillä olevaan rakenneratkaisuun ja todettiin sen turvaavan henkilöstön asemaa. Asian valmistelun vaiheet Kaupunginjohtaja nimesi asiaa valmistelemaan alan viranhaltijoista koostuneen työryhmän ja tämän ryhmän raportti "Opetuspalveluiden uudelleenorganisointi" valmistui Raportissa esitettiin kokonaisratkaisu ja sen perusteena olevat laskelmat esi-, perus- ja lukio-opetuksen järjestämisen rakenteeksi Kalajoen kaupungissa. Raportin valmistuttua ehdotuksesta käytiin kaupungissa monipuolista keskustelua eri foorumeilla. Kaupunginhallitus linjasi prosessin seuraavia vaiheita kokouksessaan ja päätti opetuspalvelujen rakenteen uudistamisprosessin etenemisestä ja menettelytavoista. Kokouksessaan kaupunginhallitus päätti kuulemisista ja niiden perustana olevan esityksen tarkemman sisällön. Asiaa käsiteltiin seuraavan kerran kaupunginvaltuuston iltakoulussa , jonka jälkeen suoritettiin kuulemiset avoimina yleisötilaisuuksina Raumankarin , Merenojan ja Raution koululla ja pyydettiin kaikkien koulujen johtokuntien ja OAJ:n Kalajoen paikallisyhdistyksen lausunnot asiassa. Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin kaupunginvaltuuston iltakoulussa ja sivistyslautakunnan kokouksessa OAJ:n paikallisyhdistyksen hallituksen kanssa käytiin neuvottelut asiasta ja YT-toimikunnassa Kaupunginhallitus käsitteli asiaa seuraavan kerran ja päätti, että

4 asiassa käydään lisäneuvottelut Pahkalan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa , Raution ja Pöllän koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa sekä keskustaajaman osalta yhteinen neuvottelun Vuorenkallion koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Etelänkylän koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Rahjan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan, Merenojan koulun rehtorin ja Pohjankylän koulun rehtorin kanssa Kaupunginvaltuuston iltakoulussa asiaa käsiteltiin ja kaupunginhallituksessa , jolloin kaupunginhallitus päätti, että selvitetään siirtymistä koko kaupungin käsittävään yhteen oppilaaksiottoalueeseen sekä keskustan alueella (Pohjankylä, Etelänkylä, Vuorenkallio) yhden johtajan/rehtorin -malliin nykyisen kolmen johtajan mallin sijaan. Sivistystoimenjohtaja: Kuulemisten, käsittelyjen ja neuvottelujen jälkeen esitän, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle päätettäväksi Kalajoen kaupungin opetuspalvelujen rakenteen uudistamisen osalta koskien Raution aluetta seuraavan ratkaisun: Raution alue Raution alueella on yksi koulu. Nykyisestä Pöllän koulusta tulee Raution kylän koulu syyslukukauden 2015 alkaessa. Sen oppilasmäärä kasvaa nykyisestä 42:stä vuosiluokkien 1-6 oppilaasta 75:een oppilaaseen. Lisäksi koululla on tilat esiopetukselle. Ryhmäperhepäivähoidon ja ap/ip-toiminnan käytössä nykyisin olevat tilat otetaan opetuskäyttöön ja niihin tehdään tarvittavat muutokset. Esiopetus on mahdollista järjestää myös kunnostettavan Raution monitoimikeskuksen tiloissa (kts. myöhemmin), mikä toisi lisää väljyyttä opetustiloihin Pöllän koululla. Pöllän koulun sijainti on etäisyyksien suhteen hyvä, sillä 42:stä vuosiluokkien 1-6 oppilaasta vain 3 oppilasta on koulukuljetuksen piirissä. Pöllän koulun etäisyys Raution koulusta on 3,6 kilometriä. Kuljetusoppilaiden 1-6 kokonaismäärä ei kasva nykyiseen Raution tilanteeseen verrattuna eikä näiden oppilaiden koulukuljetuksista aiheutuva kustannus, joka on noin euroa/vuosi. Nykyisen Raution koulun oppilaista valtaosa on koulukuljetuksen piirissä, sillä koulun nykyisestä 40:stä vuosiluokkien 1-6 oppilaasta vain 7 oppilasta ei ole kuljetuksen piirissä ja kaikki esioppilaat kuljetetaan. 0-2 lk oppilaista kymmenen oppilasta on oikeutettu kuljetukseen koululiidun kriteereiden perusteella koulumatkan vaarallisuuden vuoksi, esioppilaista kolme on oikeutettu kuljetukseen yli 3 kilometrin matkan vuoksi ja 3-6 lk oppilaista 27 oppilasta yli 5 kilometrin matkan vuoksi. Typön ja Kärkisen kylän oppilaat siirtyvät opiskelemaan Tyngän aluekoululle syyslukukauden 2015 alkaessa. Koulu on suunniteltu vähintään noin 140 oppilaan opinahjoksi eli kouluun jää vielä muutoksen jälkeen käyttämätöntä tilakapasiteettia. Oppilaiden kuljetusaika Kärkisistä Tyngälle on 20 minuuttia ja Typöstä 10 minuuttia. Raution monitoimikeskuksen toimisto- ja kirjastotilat muutetaan ryhmäperhepäivähoidon, terveydenhoitajan, päivähoidon ohjaajan ja ap/ip -toiminnan ja esiopetuksen tarpeisiin sopiviksi. Kirjaston kävijämäärät ovat hyvin pieniä (keskimäärin 14 henkilöä/ilta, kolmena iltana viikossa) ja

5 muutoksessa voidaan hyödyntää kirjastohenkilöstön eläköitymistä. Kirjastoautolla on alueella 10 pysäkkiä ja kirjaston poistuessa kirjastoautolle tulee lisää yksi uusi pysäkki (2 tuntia kerrallaan) monitoimikeskuksen pihalle. Tilojen saneerauksen kustannusarvio on (299 m2) Muutos toteutetaan syksyyn 2015 mennessä. Nykyisen Raution koulun esi-, perus- ja erityisopetuksen henkilöstömenot vuonna 2013 olivat yhteensä euroa, vuotuiset (ilman rakennusten poistokustannusta euroa/vuosi) kiinteistönhoito,siivous ja ruokakuljetukset yhteensä euroa. Kustannusvaikutuksena ratkaisulla saavutetaan vuotuisissa opetuspalveluiden käyttömenoissa säästöä noin = euroa, koska oppilaiden siirtyminen Pöllän koululle aiheuttaa yhden opettajan lisätarpeen siellä. Rautioon rakennetaan uusia opetustiloja oppilasmäärän kehityksen ja kiinteistön käytettävyyden mukaan. Ennen kuin koulun tiloja ryhdytään peruskorjaamaan, arvioidaan oppilasmäärän, oppilaiden sijoittumisen ym. seikkojen perusteella, onko ratkaisuna peruskorjaus vai uusien tilojen rakentaminen/kunnostaminen muualle Raution kylän alueella. Peruskorjauksen/uudisrakentamisen toteuttamisajankohta tarkentuu oppilasmäärän kehityksen mukaan. Kaupunki pyrkii omalla toiminnallaan käytettävissä olevin keinoin varmistamaan, että Raution kylän keskustaan saadaan liikenneturvallisuutta parantava kevyen liikenteen väylä. Tämän tavoitteen saavuttamisen ja muun Raution kylän kehittämisen tueksi perustetaan yhteinen työryhmä, joka koostuu alueen kaupunginvaltuutetuista ja kaupungin valmistelevista viranhaltijoista. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, 1) että Raution koulu lakkautetaan syyslukukaudesta 2015 alkaen, 2) että nykyisestä Pöllän koulusta tulee Raution kylän koulu syyslukukauden 2015 alkaessa, 3) että Typön ja Kärkisenkylän oppilaat siirtyvät opiskelemaan Tyngän aluekoululle syyslukukauden 2015 alkaessa, 4) että Raution monitoimikeskuksen toimisto- ja kirjastotilat muutetaan ryhmäperhepäivähoidon, terveydenhoitajan, päivähoidon ohjaajan ja esiopetuksen sekä ap/ip-toiminnan tarpeisiin sopiviksi. 5) että Rautioon rakennetaan uusia opetustiloja ja peruskorjataan vanhoja oppilasmäärän kehityksen ja kiinteistön käytettävyyden mukaan ja huomioiden myös Tyngän aluekoulun oppilasmäärän kehitys. Asian tarkastelu tehdään viimeistään vuonna 2018, 6) että Raution kylän kehittämisen tueksi perustetaan yhteinen työryhmä, joka koostuu alueen kaupunginvaltuutetuista ja kaupungin valmistelevista viranhaltijoista. Kaupunginhallitus: Merkittiin, että valtuuston II varapuheenjohtaja Jouko Arvo ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui tämän asian käsittelyn ajaksi kokouksesta. Merkittiin, että sivistysjohtaja Esa Siirilä osallistui tämän asian käsittelyyn klo Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

6 Lisäksi kaupunginhallitus päätti pyytää esityksestä sivistyslautakunnan lausunnon. Kvalt 43 Kaupunginvaltuusto: Käydyssä keskustelussa valtuutettu Alpo Murtoniemi ehdotti, että kohdat 1-3 palautetaan sivistyslautakunnan valmisteltavaksi ja kohtien 4-6 osalta toimitaan niin, että tehtävät toimenpiteet palvelevat tulevan aluekoulun ko konaisuutta. Valtuutettu Laura Kaattari kannatti valtuutettu Alpo Murtonie men ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys, koska oli tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja ehdotti äänestysjärjestykseksi seuraavaa: Kaupunginhallituksen ehdotusta kannattavat äänestävät "JAA" ja valtuutettu Alpo Murtoniemen ehdotusta äänestävät "EI". Äänestysjärjestys hyväksyttiin. Äänestys suoritettiin avoimesti ja koneellisesti. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 17 valtuutettua ja valtuutettu Alpo Murtoniemen ehdotusta kannatti 18 valtuutettua. Yhteensä annettiin 35 ääntä. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt valtuutettu Alpo Murtoniemen ehdotuksen äänin Pöytäkirjan liitteenä on äänestyslista.