Itä-Suomen yleiset kirjastot 2015

Transkriptio

1 Itä-Suomen yleiset kirjastot 2015 Tilastotietoja Itä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2015 Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 6/2016 Aluehallintovirastojen julkaisuja

2 Itä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue Itä-Suomen yleiset kirjastot 2015, Tilastotietoja Itä-Suomen yleistä kirjastoista vuonna 2015 Pirkko Rusi ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Mikkeli 2016

3 KUVAILULEHTI Aluehallintovirastojen julkaisuja 6/2016 Tekijä Itä-Suomen aluehallintovirasto Kirjastotoimen ylitarkastaja Pirkko Rusi Julkaisuaika Julkaisun nimi Itä-Suomen yleiset kirjastot 2015 Tilastotietoja Itä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2015 Tiivistelmä Julkaisu sisältää tilastotietoja Itä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna Toimintaa kuvaavia tietoja on verrattu edellisiin vuosiin ja asukaskohtaisia tunnuslukuja on esitetty maakuntakirjastoalueittain. Itä- Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluu kolme maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokanta löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: ja hankerekisteri osoitteesta: Molemmista tietokannoista löytyy myös visualisointinäkymä, tilastojen visualisointinäkymän linkki on Asiasanat Kirjastot, tilastot, Itä-Suomi ISSN (verkkojulkaisu) ISSN ISBN (verkkojulkaisu) ISBN Kokonaissivumäärä 18 Kieli Suomi Hinta - Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirastojen julkaisusarja 6/2016

4 Sisällysluettelo 1. Kirjastoverkko Aineistohankinnat Palvelujen käyttö Henkilöstö Kirjastojen talous Tapahtumat ja näyttelyt Kirjastojen kehittämistoiminta Peruspalvelujen arviointi vuonna 2015: Kirjastopalvelujen saatavuus... 12

5 Tähän julkaisuun on koottu tietoja Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien yleisistä kirjastoista ja raportissa puhutaan Itä-Suomen kirjastoista, kun tarkoitetaan näitä kolmea maakuntaa kokonaisuutena. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta Kirjastoverkko Itä-Suomessa oli 46 kuntaa ja niissä asukasta vuoden 2015 alussa. Maaningan kunta liittyi Kuopion kaupunkiin vuoden 2015 alussa. Asukasluku väheni edellisestä vuodesta 0,2 prosenttia. Alueella oli yhteensä 94 kirjastoa ja 22 kirjastoautoa. Pääkirjastoja oli 35, lähikirjastoja 54 ja laitoskirjastoja neljä kappaletta. Kirjastojen määrä väheni neljällä kirjastolla, kun Kuopio lakkautti kaksi lähikirjastoa, Suonenjoki yhden lähikirjaston ja Mikkeli yhden laitoskirjaston. Muita palvelupaikkoja oli 26 kappaletta. Kuntien ja pääkirjastojen lukumäärät eivät ole yhteneväiset, koska Itä-Suomessa on hallinnollisesti yhteisiä kirjastolaitoksia seuraavissa kunnissa: Joensuun seutukirjasto, johon kuuluvat Joensuun kaupunginkirjaston lisäksi Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kirjastot Kuopio, Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi Joroinen, Juva ja Rantasalmi, jotka muodostavat Toenperän kirjaston Mikkeli, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Puumala Kirjastoautopysäkkien määrä väheni vuodessa 86 pysäkillä (- 4,2 %). Kirjastot olivat auki tuntia ja se oli 3,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjastojen aukiolosta oli omatoimiaukioloaikoja tuntia. Taulukko 1. Itä-Suomen kirjastojen lukumäärä ja aukiolotunnit vuosina Itä-Suomi Kirjastoja Kirjastoautoja Kirjastoautojen pysäkkejä Aukiolotunteja

6 2. Aineistohankinnat Kirjastoihin hankittiin vuonna 2015 uutta aineistoa kappaletta, mikä on lähes kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itä-Suomen kirjastojen aineistokokoelman kokonaismäärä oli 4,8 miljoonaa kappaletta vuonna Yleisiin kirjastoihin hankitusta aineistosta valtaosa eli 86 prosenttia oli kirjoja. Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan kirjojen hankinnan määrällisenä tavoitteena pidetään kirjaa tuhatta asukasta kohden vuodessa. Keskimäärin alueen kirjastoihin hankittiin 302 uutta kirjaa tuhatta asukasta kohden ja määrä vaihteli suuresti kuntien välillä. Vaihteluväli oli 183 kirjasta 671 kirjaan/1 000 asukasta. Lapsille kirjastot hankkivat yhteensä kirjaa, joka on 35 prosenttia kaikista hankituista kirjoista. Lasten kirjojen hankinta vähentyi 6,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Kirjahankinnat kpl/ 1000 asukas Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Koko Suomi Kuvio 1. Itä-Suomen yleisten kirjastojen asukaskohtainen kirjahankinta vuosina Kirjastoihin hankittiin painettuja lehtiä yhteensä vuosikertaa, mikä oli 3,6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjaston hankkimien maksullisten elektronisten lehtien käyttökertoja oli lähes kertaa vuodessa. Maksullisen elektronisen aineiston tilastointi tilastotietokantaan aloitettiin vuonna Seuraavassa taulukossa näkyy elektronisen aineiston hankinnan ja käytön lisääntyminen. 5

7 Taulukko 2. E-aineiston hankinta ja käyttö vuosina E-aineisto Muutos %-muutos E-kirjat % E-kirjojen hankinta % E-kirjojen käyttökerrat (lainaus) % E-musiikin kirjautumiset % E-musiikin käyttökerrat (lainaus) % E-lehtien käyttökerrat % E-tietokantojen käyttökerrat % E-kuvatallenteet Palvelujen käyttö Vuonna 2015 Itä-Suomen yleisissä kirjastoissa tehtiin 9,2 miljoonaa lainaa, mikä oli 3,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lainaus väheni kaikissa maakunnissa. Asukaskohtainen lainaus vaihtelivat erittäin paljon kuntien välillä. Itä-Suomen kirjastoissa pienin lainausluku oli 8,3 lainaa ja suurin 23,9 lainaa/asukas. Kirjastoissa käytiin lähes 5,3 miljoonaa kertaa vuonna Edellisestä vuodesta käynnit vähenivät 3,6 prosenttia. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna alhaisin asukaskohtainen käyntien määrä oli 5,5 käyntiä ja korkein oli 15,5 käyntiä vuodessa. Lainaus/asukas 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Etelä-Savo 15,1 14,9 15,2 14,2 Pohjois-Karjala 21,0 19,9 18,9 18,6 Pohjois-Savo 18,1 17,3 16,6 16,2 Koko Suomi 17,7 17,2 16,8 16,4 Kuvio 2. Itä-Suomen yleisten kirjastojen asukaskohtainen lainaus vuosina

8 4. Henkilöstö Itä-Suomen kirjastoissa oli kirjaston palkkaamana 427 henkilöä henkilötyövuosina laskettuna. Lisäksi muilla kuin kirjaston budjettivaroilla palkattuja oli yhteensä 59 henkilötyövuotta. Yleisten kirjastojen laatusuositusten mukaan henkilöstöä tulisi olla 0,8-1 htv / asukasta, mutta tähän tavoitteeseen päästään entistä harvemmin. Kirjaston palkkaaman henkilöstön määrän vaihteluväli oli 0,57 1,47 henkilötyövuotta/ asukasta. Kahdeksassa kirjastossa oli alle 0,7 htv / asukasta kohden ja kahdeksassa kirjastossa oli 1,0 htv tai enemmän. Kirjastoammatillisen henkilöstön osuus kirjaston palkkaamasta henkilöstöstä oli Itä-Suomessa 86 prosenttia eivätkä maakuntien väliset erot olleet suuria. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleessa kelpoisuutta koskevassa asetuksessa (1157/2009) on määritelty kirjastoammatillisen henkilöstön osuus kokonaishenkilöstöstä vähintään 70 prosentiksi ja suurin osa Itä-Suomen kirjastolaitoksista saavuttaa tämän tavoitteen. Korkeakoulutetun henkilöstön osuus kirjaston palkkaamasta henkilöstöstä oli keskimäärin 36 prosenttia, kunnittain määrä vaihteli nollasta sataan prosenttiin. Kelpoisuutta koskevassa asetuksessa korkeakoulutetun henkilöstön osuus tulisi olla 45 prosenttia. Vuonna 2015 Itä-Suomessa kirjastohenkilöstö osallistui 4,3 täydennyskoulutuspäivään vuodessa. Henkilötyövuodet/1000 asukas 0,84 0,82 0,80 0,78 0,76 0,74 0,72 0,70 0,68 0, Etelä-Savo 0,73 0,74 0,72 0,74 Pohjois-Karjala 0,83 0,80 0,81 0,81 Pohjois-Savo 0,78 0,77 0,75 0,73 Koko Suomi 0,79 0,77 0,76 0,74 Kuvio 3. Itä-Suomen yleisten kirjastojen kirjaston palkkaaman henkilöstön määrä tuhatta asukasta kohden vuosina

9 Kuvio 4. Kirjaston palkkaaman henkilöstön määrä asukasta kohden tilastotietokannan visualisointinäkymässä ( 5. Kirjastojen talous Itä-Suomen yleiset kirjastot käyttivät toimintakuluihin yhteensä 32,7 miljoonaa euroa, joka oli 0,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulut lisääntyivät 2,5 prosenttia ja kirjastoaineistokulut vähenivät 2,7 prosenttia. Toimitilakulut lisääntyivät 3,9 prosenttia. Maksullisten e- aineistojen kulut eriteltynä aineistokuluista kysyttiin ensimmäisen kerran vuonna Vuonna 2015 e-aineistoihin käytettiin euroa, joka oli 2,5 prosenttia kaikista aineistokuluista. 8

10 Toimintakulut olivat Itä-Suomen kirjastoissa keskimäärin 57,82 euroa asukasta kohden, kun koko maassa toimintakulut olivat 58,3 euroa asukasta kohden. Pohjois-Savon kirjastoissa toimintakulut olivat 54,9 euroa, joka oli maakuntien toiseksi alhaisin asukaskohtainen kustannus koko maassa. Kuntien väliset erot olivat suuret, toimintakulujen asukaskohtaiset euromäärät vaihtelivat 43 eurosta 91 euroon. 6. Tapahtumat ja näyttelyt Kirjastot järjestivät lukuisia tapahtumia, koulutustilaisuuksia ja näyttelyitä sekä tarjosivat tiloja muiden järjestämille tapahtumille. Tilastotietojen mukaan Itä-Suomen kirjastot järjestivät vuonna 2015 yhteensä näyttelyä ja tapahtumaa, joihin osallistui osallistujaa. Lisäksi erilaisia käyttäjäkoulutuksia järjestettiin tuntia ja niihin osallistui osallistujaa. Käyttäjäkoulutusten määrä ja osallistujamäärä lisääntyivät noin 18 prosentilla vuodesta Kirjastojen kehittämistoiminta Aluehallintovirasto myönsi vuonna 2015 kirjastoille kirjastotoimen alueellista ja paikallista kehittämistä varten euroa. Tuosta summasta euroa myönnettiin Koha-kirjastojärjestelmän kehittämiseen ja alueelliseen laajentumiseen. Kehittämisavustusten ensisijaisena käyttötarkoituksena oli lasten ja nuorten kirjastotoiminnan kehittäminen ja lukuharrastuksen edistäminen. Tärkeinä pidettiin myös kirjastojen mediakasvatushankkeita, alueellisen yhteistyön lisäämiseen tähtääviä hankkeita sekä hankkeita, joilla parannettiin eri asiakasryhmien tietoyhteiskuntavalmiuksia. Avustusta myönnettiin myös asiakasystävällisten palvelujen kehittämiseen. Hankkeiden tiedot löytyvät valtakunnallisesta kirjastojen hankerekisteristä Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi myös matka-avustusta kansainvälisiin tapahtumiin ja seminaareihin neljälle henkilölle yhteensä euroa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi maakuntakirjastotoimintaan Itä-Suomessa kolmelle maakuntakirjastolle yhteensä euroa. 9

11 Kuvio 5. Yleisten kirjastojen kehittämishankkeiden lukumäärä ja valtionavustusten summa yhteensä Itä-Suomessa vuosina ( Kirjastojen perustamishankkeiden rahoitusjärjestelmän loppumisen myötä opetus- ja kulttuuriministeriön viimeinen vahvistettu rahoitussuunnitelma on vuodelta Viimeiset vuonna 2015 valtionavustuspäätöksen saaneet kirjastojen perustamishankkeet Itä-Suomessa olivat Joensuun seutukirjaston ja Lieksan kaupunginkirjaston kirjastoautot (molemmat euroa), Kangasniemen kunnankirjaston uudisrakennus ( euroa) ja Kuopion kaupungin Nilsiän lähikirjaston peruskorjaus ( euroa). Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti 14 täydennyskoulutuspäivää, joihin osallistui 430 henkilöä. Koulutuspäivien aiheita olivat: - Avarasti ajattelemaan, - Maakunnallinen kokoelmapolitiikka, - Lukuinto seminaarit (2 koulutuspäivää), - Kirjasto kaikille (3 koulutuspäivää), - Kohti uutta kirjastolakia koulutus, - Kirjastoautopäivä, - Pelaamalla pääomaa, - Some koulutus (3 koulutuspäivää) ja - Vinkkejä vinkkaukseen koulutuspäivä. Koulutuspäiviä toteutettiin yhdessä Itä-Suomen aluehallintoviraston liikunta-, nuoriso- ja opetustoimien kanssa sekä maakuntakirjastojen kanssa. Koulutussuunnittelussa on jo vakiintunut yhteistyö ja työnjako aluehallintoviraston ja alueen maakuntakirjastojen välillä. 10

12 Kirjastopalvelujen kehittämisessä merkittävää on kirjastojen yhteistyö. Itä-Suomen kirjastot ovat olleet edelläkävijöitä kirjastopalvelujen järjestämisessä hallinnollisena yhteistyönä. Kirjastot tuottavat entistä enemmän palveluja yhteistyössä toisten kuntien kanssa kirjastokimpoissa. Pohjois-Karjalan kirjastot muodostavat koko maakunnan kattavan Vaara-kirjastot nettikirjaston. Itä-Suomessa oli kesäkuussa 2016 seitsemän kuntaa, jotka eivät kuuluneet mihinkään kirjastokimppaan. Kuvio 6. Kirjastojen yhteistyöverkostot ns. kirjastokimpat vuoden 2016 alussa. Pohjois-Savossa oleva Rutakkokirjastoverkko laajeni kesäkuussa 2016 kahdella kunnalla, kun Tervo ja Vesanto liittyivät siihen. 11

13 8. Peruspalvelujen arviointi vuonna 2015: Kirjastopalvelujen saatavuus Aluehallintovirastojen peruspalvelujen arvioinnissa kirjastotoimessa arvioitiin kirjastopalvelujen saavutettavuutta ja kirjastopalvelujen saatavuutta lasten ja nuorten kannalta. Arvioinnin mukaan lapsella on Itä-Suomessa pitkä matka kirjastoon ja avainasemassa ovat koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen yhteydessä ja läheisyydessä olevat kirjastot. Kirjastopalvelut ovat melko hyvin lasten ja nuorten saatavilla taajamissa, mutta heikommin muualla. Alle 16-vuotiaista 70 prosenttia asuu enintään reilun neljän kilometrin päässä kirjastosta. Kunnat ovat lakkauttaneet sekä kirjastoja että kirjastoautoja ja vähentäneet aukioloaikoja ja kirjastoautopysäkkien määrää. Tämä on heikentänyt kirjastopalvelujen saatavuutta. Lapsen ja nuoren kannalta saatavuus tarkoittaa muutakin kuin matkan pituutta ja sisälle pääsyn mahdollisuutta. Omatoimikirjastot täydentävät ja laajentavat kirjaston palveluja, mutta eivät korvaa niitä. Jos omatoimikirjastossa on ikäraja, se saattaa heikentää lasten ja nuorten kirjastopalvelujen saatavuutta. Omatoimiratkaisun laaja käyttöönotto loitontaa kirjaston henkilökuntaa lapsiasiakkaista. Kirjastolla on olennainen merkitys lasten ja nuorten monilukutaidon ja lukuharrastuksen kehityksessä. Lastenkirjoja lainataan suhteellisesti enemmän kuin aikuisten aineistoja, mutta niitä hankitaan tarvetta vähemmän. Kysytyn aineiston heikko saatavuus voi vaikuttaa lukuintoon. Lasten ja nuorten kirjastonkäyttöä koskevia valtakunnallisia tutkimuksia tai palvelutarpeita koskevia kartoituksia on tehty niukasti. Itä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelujen arvioinnin koko raportti löytyy seuraavasta wwwlinkistä 12

14 Tilastovertailu Itä-Suomen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina * Perustuu tietokannan tietoihin. Yksikkömuutos Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo yhteensä % - muutos Asukasluku ,2 % Kuntien lukumäärä ,1 % Kirjastot yhteensä (kpl) ,1 % Pääkirjastot ,4 % Sivukirjastot ,6 % Laitoskirjastot ,0 % Kirjastoautot ,0 % Pysäkkejä ,2 % Kirjastoautojen lainat ,5 % Muita palvelupaikkoja ,8 % Aukiolotunteja yhteensä ,2 % josta omatoimiaukioloaika josta henkilökunta paikalla Henkilötyövuodet yhteensä ,4 % Kirjaston palkkaamat ,7 % - josta kirjastoammatilliset ,3 % - josta korkeakoulututkinnon suorittaneet ,4 % Muut ,7 % Täydennyskoulutuspäivät ,2 % Toimintakulut yht ,9 % Henkilöstökulut ,5 % Kirjastoaineistokulut ,7 % - kirjojen hankintakulut ,0 % - e-aineistokulut (tieto 2014 alkaen) ,4 % - muut kirjastoaineistokulut ,8 % Toimitilakulut ,9 % Muut kulut ,1 % Toimintakulut /asukas 57,55 57,19 57,82 1 1,1 % Seuraavan vuoden talousarvio ,8 % 13

15 Käynnit Fyysiset käynnit ,6 % Fyysiset käynnit/ asukas 9,95 9,64 9,31-0,3-3,4 % Verkkokäynnit * ,0 % Verkkokäynnit/ asukas 11,9 8,0 3,8-4,1-51,9 % Kokonaislainaus (kpl) ,4 % Lainaajat ,2 % Kirja-aineiston lainaus yht ,4 % Kirjojen lainaus ,2 % - suomenkieliset ,1 % - ruotsinkieliset ,0 % - muun kieliset ,9 % - aikuisten kirjat ,9 % - lasten kirjat ,1 % - kaunokirjat ,6 % - tietokirjat ,3 % Nuotit ja partituurit ,2 % Muun kuin kirja-aineiston lainaus yht ,9 % Musiikkiäänitteet ,5 % Muut äänitteet ,3 % Videot ,1 % CD-ROM -levyt ,0 % DVD ja Blu-ray -levyt ,6 % Muu aineisto ** ,1 % Saadut kaukolainat ,9 % Lähetetyt kaukolainat ,2 % Kokonaislainaus/ asukas 17,42 16, ,0 % Hankinnat yht. (kpl) ,9 % Kirja-aineisto yhteensä ,7 % Kirjat ,0 % - suomenkieliset ,9 % - ruotsinkieliset ,0 % - muun kieliset ,2 % - aikuisten kirjat ,2 % - lasten kirjat ,2 % 14

16 - kaunokirjat ,7 % - tietokirjat ,7 % - kaunokirjat, aikuiset ,2 % - tietokirjat, aikuiset ,7 % - kaunokirjat, lapset ,7 % - tietokirjat, lapset ,7 % Nuotit ja partituurit ,8 % Muu kuin kirja-aineisto yht ,8 % Musiikkiäänitteet ,6 % Muut äänitteet ,1 % Videot ,0 % CD-ROM -levyt ,3 % DVD ja Blu-ray -levyt ,3 % Muu aineisto ** ,5 % Poistot (kpl) ,1 % Kokoelmat yht ,8 % Kirja-aineisto yhteensä ,3 % Kirjat ,3 % - suomenkieliset ,1 % - ruotsinkieliset ,6 % - muun kieliset ,8 % - aikuisten kirjat ,8 % - lasten kirjat ,2 % - kaunokirjat ,2 % - tietokirjat ,5 % Nuotit ja partituurit ,4 % Muu kuin kirja-aineisto yht ,8 % Musiikkiäänitteet ,7 % Muut äänitteet ,4 % Videot ,5 % CD-ROM -levyt ,2 % DVD ja Blu-ray -levyt ,4 % Muu aineisto ,9 % 15

17 Lehdet yhteensä (vsk) ,6 % Sanomalehdet (vsk) ,2 % Aikakauslehdet (vsk) ,8 % Tapahtumat (kpl) Näyttelyt ,4 % Tapahtumat ,8 % Tapahtumien osallistujamäärä ,3 % Käyttäjäkoulutukset ,5 % Käyttäjäkoulutukset (tunteina) ,2 % Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä ,5 % E-aineisto *** E-kirjat % E-kirjojen hankinta % E-kirjojen käyttökerrat (lainaus) % E-musiikin kirjautumiset % E-musiikin käyttökerrat (lainaus) % E-lehtien käyttökerrat % E-tietokantojen käyttökerrat % E-kuvatallenteet Ks. tilastointiin liittyvät ohjeet ja käsitteistöt tilastotietokannan osoitteesta *Verkkokäynti on kirjaston ulkopuolelta tehty virtuaalikäynti kirjaston verkkopalveluihin. Käynnin aikana voi tapahtua useita eri toimintoja, kuten fyysisen käynnin yhteydessäkin. ** Muu aineisto sisältää esim. lehtien irtonumerot (tilastoidaan vain lainauksessa), karttalehdet, diasarjat/-kuvat, pelit, mikrokortit ja -rullat ym. *** Maksullisen e-aineiston tilastointi aloitettiin vuonna

18 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUE 2015 Kajaani Kuhmo Haapavesi Kiuruvesi Vieremä Sonkajärvi V altimo Nurmes Venäjä Iisalmi Rautavaara Lapinlahti Lieksa Pielavesi Keitele Juuka Juankoski Äänekoski Tervo Vesanto Rautalampi Siilinjärvi Kuopio Kaavi Polvijärvi Tuusniemi Outokumpu Kontiolahti Ilomantsi Suonenjoki Leppävirta Heinävesi Liperi Joensuu Jyväs kylä Pieksämäki Varkaus Joroinen Rantasalmi Enonkoski Rääkkylä Tohmajärvi Niirala Värtsilä Kitee Kangasniemi Juva Sulkava Savonlinna Sortavala Hirvensalmi Pertunmaa Mikkeli Puumala Mäntyharju Heinola Im atra Lahti Lappeenranta Laatokka Kouvola Viipuri Maakunnat: Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kaupunki Aluehallintoviraston toimialue Seutukuntaraja Kuntaraja Seutukunnat: 101 Mikkeli 103 Savonlinna 105 Pieksämäki 111 Ylä-Savo 112 Kuopio 113 Koillis-Savo 114 Varkaus 115 Sisä-Savo 122 Joensuu 124 Keski-Karjala 125 Pielisen Karjala 17

19 Puhelinvaihde Postiosoite PL Mikkeli Asiointiosoitteet Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 C, Joensuu Sähköposti Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12-14, Kuopio Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö: Puistokatu 29 18