YHTEISTYÖLLÄ HYVÄÄN KIRJASTOON
|
|
- Antero Oksanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YHTEISTYÖLLÄ HYVÄÄN KIRJASTOON - PIENTEN KIRJASTOJEN PIENI LAATUKÄSIKIRJA Keuruun kaupunginkirjasto Multian kunnankirjasto Mänttä-Vilppulan kaupunginkirjasto Ruoveden kunnankirjasto Saarijärven kaupunginkirjasto Koottu Laatu yli maakuntarajan hankkeen tiimoilta Marja-Liisa Ronimus ja työryhmä 2016
2 1 ALUKSI OLI VERKOSTO Tämä työ sai alkunsa jo vuonna 2013, kun kaksi pirkanmaalaista ja kolme keskisuomalaista kirjastoa muodostivat yhteisen arviointityöryhmän, verkoston. Työryhmän tarkoituksena oli toinen toistaan tukien ja verkostoitumisen avulla saada apua oman kirjaston toiminnan ja laatutyön kehittämiseen ja erityisesti itsearvioinnin tekemiseen. Laatukehittäminen ja kokonaisvaltainen itsearviointi olivat jääneet kaikissa kirjastoissa vähäisiksi ja tähän kaivattiin apuvälineitä. Verkostoitumisen myötä syntynyt työryhmä rikkoi sekä maakuntarajan että sai saman pöydän ääreen kahden eri kirjastokimpan, PIKI-kirjastojen ja Keski-kirjastojen, toimintatavat. Tätä kautta syntyi myös viiden kunnan yhteinen Laatuhanke yli maakuntarajan -hanke. Hankkeen tarkoituksena on verkostoitumisen avulla kehittää kunkin kirjaston omaa itsearviointia ja saada apuvälineitä laatutyön parantamista ja arviointia varten. Kaikki viisi kirjastoa ovat suhteellisen pieniä, joten arviointityön avuksi päätettiin tehdä laatukäsikirja pienten kirjastojen näkökulmasta ja niiden käyttöön. Käsikirjaan päädyttiin ottamaan neljä keskeisintä osa-aluetta, jotka nousivat yhteistyön ja verkostoitumisen myötä esille ja joista kirjaston itsearviointityö on hyvä aloittaa. Käsikirja ei siis sisällä kaikkia kirjastossa arvioitavia osaalueita, esim. tilastolliset mittarit on jätetty kokonaan pois. Käsikirja on suunnattu kirjastossa työskenteleville ja sen tarkoituksena on olla apuna arvioinnin aloittamiseen sekä työkalu palveluiden parantamiseen ja niiden suunnitteluun. Sen avulla arviointia pyritään kohdistamaan kirjaston keskeisiin palveluihin ja toimintoihin, joita pienemmänkin kirjaston on helppo arvioida ja kehittää.
3 2 MITÄ ON LAATU JA MIKSI SITÄ ARVIOIDAAN? Kirjastot voivat arvioida toimintaansa monella tasolla ja arviointikohde voi vaihdella. Kunnissa arvioinnin merkitys on lisääntynyt, koska palveluiden uudet ja vaihtoehtoiset järjestämistavat ovat tehneet siitä entistä haastavampaa. Arviointi nähdään oleellisena osana kunnan johtamisjärjestelmää sekä palveluiden ja toiminnan kehittämiskeinona. Rakennemuutokset kunnissa ovat tehneet palveluiden arvioinnin ja laadun takaamisen erityisen tärkeäksi. Niiden avulla edistetään ja vahvistetaan palveluiden tuottamista kuntalaisille asukaslähtöisesti ja tehokkaasti. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010,13.) Kirjastojen tulee pystyä näyttämään toimintansa tuloksellisuus ja palveluiden laatu. Koska nyt ja tulevaisuudessa, julkisia palveluja on tuotettava entistä niukemmilla resursseilla, tulee palvelujen laatua ja tuottavuutta tarkastella samanaikaisesti. (Lovio & Tiihonen 2005, 67.) Tällöin myös kirjaston merkityksen osoittaminen on entistä tärkeämpää. Taloudellisten resurssien vähentyessä potentiaalisten asiakkaiden määrä voi kasvaa, jolloin käyttäjien tarpeet korostuvat. (Almgren & Jokitalo 2010,19.) Kirjastopalveluiden laatu koostuu monesta tekijästä ja ne koetaan usein subjektiivisesti (Lovio & Tiihonen 2005, 69). Asiakkaat käyttävät eri kriteereitä arvioidessaan palveluiden laatua kuin palvelun tuottajat (OKM 2010, 13). Niihin vaikuttavat muun muassa asiakkaan aikaisemmat kokemukset, mielikuvat ja asenteet. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on henkilöstön ammattitaito, käyttäytyminen ja asenne. Keskeisiä ovat myös palveluiden joustavuus ja saavutettavuus, kuten aukioloajat, kirjaston sijainti ja palveluiden saatavuus. Kriteerinä asiakkaalle voivat olla myös luotettavuus ja uskollisuus erityisesti työntekijöiden ja kirjastojärjestelmien osalta. Lisäksi keskeinen laatukriteeri on normalisointi eli korjaustoimenpide, joka tehdään heti kun jokin asia epäonnistuu tai tapahtuu jotain odottamatonta. Parempia palveluita voidaan siis kehittää, kun ymmärretään miten käyttäjät arvioivat palveluiden laatua. (Lovio & Tiihonen 2005, ) Asiakkaiden kriteereiden lisäksi kirjaston laatuun vaikuttavat monet muut tekijät kuten, neuvontaja tietopalvelut sekä palvelujen ja aineiston saavutettavuus. Palveluiden saavutettavuudella tarkoitetaan kirjaston tiloihin pääsyä, mitä voidaan tarkastella vaikka kirjastoverkon tiheydellä tai kirjastoautopalveluiden käytöllä. Aineiston saavutettavuus taas kertoo sen miten hyvin asiakas saa tarvitsemansa aineiston käyttöönsä. Tähän voi vaikuttaa mm. opasteet, ohjeet, aineiston hyllytys ja luettelointi. (Lovio & Tiihonen 2005, ) Kirjastot ovat tottuneet mittaamaan toimintaansa tilastollisilla menetelmillä. Laadullisia menetelmiä alettiin kuitenkin kehittää rinnalle, kun huomattiin määrällisten mittareiden rajoitteet kirjastojen laadun kuvaamisessa. Laadullisen arvioinnin kautta saadaan selville asiakkaan näkemykset ja kokemukset palveluista ja niiden käytöstä. Laadun arvioinnissa tehdään tulkinnallista analyysiä siitä, miten arviointiin valittu kohde vastaa asetettuja laatuvaatimuksia. Arviointikohteena voi olla esimerkiksi palvelut, kokoelma tai kirjaston tila. (OKM 2010, ) Kirjastojen laatua voidaan arvioida myös yleisten kirjastojen laatusuositusten valossa. Monet kirjastot käyttävätkin niitä oman toimintansa kuvaamiseen, vertailuun tai arviointiin.
4 3 ARVIOINNIN APUVÄLINEITÄ Kirjastolaki (2017) Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus (Kuntaliitto 2016) Yleisten kirjastojen suunta (YKN 2016) Yleisten kirjastojen laatusuositus (OKM 2010) Kirjastotyön eettiset periaatteet (Suomen kirjastoseura 2011) Kirjastolain mukaan kirjaston tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Tarkoituksena on parantaa palveluiden saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä. Arvioinnin avulla pystytään seuraamaan palveluiden toteutumista, laatua ja taloudellisuutta. Sitä tarvitaan myös vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden, tehokkuuden, tuloksellisuuden ja tuottavuuden osoittamiseen. Arviointi on apuna tulevien palveluiden ennakoinnissa sekä palveluiden ajan tasalla pitämisessä. (OKM 2010, 11.) Vaikka arviointi on lakisääteinen velvoite, kyse on kehittämisprosessista. Sen tarkoituksena on tuoda esille organisaation kehittämiskohteet ja vahvuudet jatkuvaa parantamista varten. Kirjastopalveluiden arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa siitä miten hyvin kirjastopalvelut vastaavat kuntalaisten tarpeita. (Granö-Suomalainen 2002, 6-7.) Arviointi on osa tuloksellisuuden ja toiminnan tarkastelua (OKM 2010, 19). Sen avulla työn tavoitteiden ja sisällön pohtiminen helpottuu (Kortelainen 2003, 9). Arvioinnin lähtökohtana on tehdä parannuksia, ei etsiä vikoja. Tarkoituksena on saada esille eri osatekijöitä ja niiden kautta valittavaksi kehittämiskohteita. Arviointi alkaa itsearvioinnin kyvyn kehittämisestä, josta se vähitellen laajenee ulkoisen arvioinnin käyttöön. Arviointi on yksi osa kehittämisprosessia, jossa tarkastellaan säännöllisesti kehittämisen suuntaa ja tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta sekä muutetaan, korjataan ja vahvistetaan toimintaa. (OKM 2010, 19.) Arvioinnista saatua tietoa käytetään päätöksenteon pohjana ja sen avulla kansalaisille kerrotaan miten ja mihin kirjastopalveluita kehitetään (OKM 2010, 19).
5 4 ARVIOINTI Jatkuvaa Systemaattista Kokonaisvaltaista Järjestelmällistä Luotettavaa Dokumentoitua Mitä ja miten arvioidaan? -> työn sisältö ja saavutukset esille -> käyttöön sovellettavissa olevia tuloksia Tarkoitus parantaa palveluita Saatava tieto kertoo toiminnan vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja taloudellisuudesta Toteutettavissa kohtuullisella työmäärällä ja kustannuksilla TAVOTTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Oman työn arviointi ja kyseenalaistaminen! Tavoitteet Vastaavat kuntalaisten tarpeisiin Haastavia Realistisia Konkreettisia Yksiselitteisiä Voidaan mitata ja arvioida (rajoitettu määrä) Arviointi tehdään asiakokonaisuus ja osakohde kerrallaan Verkostosta voimaa arviointiin Arviointia voidaan tehdä alueellisesti, seudullisesti tai paikallisesti. Arviointi voi koskea vain yhtä kuntaa tai se voidaan laajentaa koskemaan useampaa kuntaa. Arviointiin voivat, kunnan ja kirjaston lisäksi, osallistua asiakkaat ja ei-asiakkaat. (OKM 2010, 11, ) Arvioinnin kohteena voivat olla esimerkiksi erilaiset resurssit, kuten aineelliset tai henkiset resurssit, tuotteet tai palvelut tai niiden tuottaminen (Kortelainen 2003, 14). Erityisesti pienille kirjastoille arviointiyhteistyöstä on etua. Näin ne voivat yhdessä kehittää hyviä työkaluja ja tehdä lakisääteistä itsearviointia, joihin esim. laatutyöhankkeet voivat kiinteästi liittyä. (Lovio & Aho 2002, 41; OKM 2010, 20.) Kirjastotyö koostuu monesta pienestä yksityiskohdasta ja asiasta. Keskustelut ja kokemusten vaihdot voivat auttaa korjaamaan käytännön asioita tai ne voivat tuoda esille työhön liittyviä seikkoja, joita ei ole aiemmin tiedostanut. Verkostojen kautta on mahdollista saada ideoita oman toiminnan kehittämiseen sekä tarkastelemiseen kriittisesti ja uudella tavalla. Parhaimmassa tapauksessa tämä johtaa konkreettisiin toimiin ja muutoksiin.
6 Laatutyön tekeminen yhdessä on sekä järkevää että tarpeellista. Toisten kirjastojen tilastoihin perehtymisen lisäksi on tärkeää tehdä tutustumiskäyntejä ja nähdä muiden kirjastojen toimintaa. Käynneillä tehtyjen havaintojen ja vertaisarvioinnin avulla voidaan oman kirjaston itsearviointia parantaa ja laajentaa. 5 MITÄ YHTEISTYÖ/ VERKOSTOITUMINEN VAATII kemiaa, luottamusta kunnioitusta pitkäjänteisyyttä ja aikaa sitoutumista vastavuoroisuutta, yhteistyöhalua ja - kykyä ei liian suuri verkosto keskustelun mahdollistaminen yhteinen, selkeä tavoite sopiva kumppani tarpeeksi läheltä ei hierarkiaa kaikkien ääni Tulevaisuudessa verkostoitumisella on yhä tärkeämpi merkitys. Verkostoituminen ei rajoitu vain kimppayhteistyöhön tai lähialueeseen vaan yhteistyö tulee olemaan laajempaa, eivätkä maakuntarajat ole jatkossa este yhteistyölle.
7 6 ASIAKKAITA VARTEN Asiakasnäkökulman tulee olla palveluiden kehittämisessä keskeisin asia. Kirjasto on valtakunnallisesti suosituin peruspalvelu, ja meidän tulee olla ylpeitä siitä. Tämä ei kuitenkaan saa olla itsestäänselvyys. Asiakastyytyväisyyden takaamiseksi ja asiakaskokemuksen kehittämiseksi on tehtävä jatkuvaa työtä ja aistittava herkällä korvalla, mihin ollaan menossa sekä mitä asiakkaamme toivovat ja tarvitsevat. Asiakas- ja tietopalvelun tulee olla sellaisia, että asiakas tuntee olevansa tervetullut kirjastoon ja että hänen tarpeensa ovat etusijalla. Henkilökunnan tulee siis olla helposti lähestyttävä ja palveluiden selkeästi saatavilla. Kirjaston henkilöstöllä on muutoinkin suuri vastuu siitä, miltä kirjaston palvelut näyttävät ja millainen imago kirjastolla on. Kirjaston on hyvä laatia henkilökunnan käyttöön kirjalliset asiakaspalvelun pelisäännöt, jotta palvelu on yhdenmukaista ja ongelmatilanteilta vältyttäisiin. Aika ajoin jokaisen on tarpeen kerrata, mikä on hyvää asiakaspalvelua ja mikä siihen ei kuulu. Hyvä asiakaspalvelija: Huomioi asiakas jo hänen tullessaan kirjastoon Asiakaspalvelussa olet asiakkaita varten Muista aina asiakaspalvelutilanteessa pitää ammatillinen ote, säilytä työrooli Ole ystävällinen ja asiallinen (vaikka itselläsi olisi huono päivä) Kohtele asiakkaita tasa-arvoisesti, palvelut ovat kaikille samantasoisia Asiakas palvellaan kerrallaan ja palvelutilanne myös osataan päättää Ole valmis opastamaan myös uusien palveluiden äärelle/käyttöön Jalkaudu asiakkaiden pariin (älä lymyä tiskin takana) Huomioi asiakkaan yksilölliset tarpeet (eri ikäryhmät) Älä missään tilanteessa nolaa asiakasta tai tee häntä naurunalaiseksi Ole valpas (tilannetaju ja pelisilmä kuntoon)
8 Kirjaston palveluita tulee kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa ja heidän osallistamiseensa on monia tapoja. Asiakkaat voivat mm. järjestää tapahtumia, toimia asiantuntijaraateina tai osallistua hankintaprosessiin. Myös säännöllinen asiakaspalautteen kerääminen tai pienimuotoiset asiakaskyselyt tulee olla osa kirjastojen kehittämistapaa. Ne voidaan kohdistaa johonkin tiettyyn palvelukokonaisuuteen tai jonkin tietyn asian kehittämiseen esim. tilojen muutostoiveisiin. Kyselyt ja palautteen antamisen mahdollisuus viestii asiakkaille, että heidän mielipiteellään on väliä ja palvelut ovat heitä varten. Odotamme palautettasi 7 säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt (myös eri ikäryhmille) säännöllinen asiakaspalautteen kerääminen eri väylät palautteen antamiselle (kirjallinen, sähköinen, suullinen ) suullinen asiakaspalaute kerätään ylös palautteet kootaan ja käsitellään henkilökunnan kesken ja niihin reagoidaan uusia muotoja asiakaspalautteen antamiselle kehitellään ( chattivihkot ) tehdään kyselyitä eri palveluista tai kehittämiskohteista annetaan kaiken ikäisille mahdollisuus antaa palautetta (palautemuotojen kehittäminen ) palveluita kehitetään mahdollisuuksien mukaan yhdessä asiakkaiden kanssa
9 8 Kiitos palautteestasi! Kun kirjasto saa kirjallista tai suullista asiakaspalautetta o vastataan mahdollisimman pian, ei kuukausien päästä o kehittämisehdotukset pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan o kerrotaan myös miksi jotakin toimintaa ei voida toteuttaa o asiattomaan palautteeseen ei tarvitse reagoida (ellei sitten halua sanoa, että toivomuksena on saada asiallista palautetta) o kaikkea ei voi tai ei pystytä toteuttamaan, mutta palaute voi olla silti arvokas o pyri neutraaliin suhtautumiseen asiakaspalautetta saadessasi o älä ota negatiivista palautetta itseesi Kirjastot ovat myös yksilöitä, joten niiden pitää ottaa huomioon oman alueensa asiakaskunta ja siinä tapahtuvat muutokset. Kirjaston ammattiosaaminen muuttuu ympäristön muuttuessa esim. palveluiden painotus voi muuttua väestö- ja ikärakenteen muutosten myötä ja monikulttuurisuuden muutokset saattavat muuttaa yllättäen pienenkin kirjaston palveluita. Toimintaympäristön muutoksia on seurattava aktiivisesti sekä muutettava ja uudistettava toimintatapoja entistä rohkeammin. Kirjaston on oltava siellä, missä asiakkaat ovat ja tämä tarkoittaa usein jalkautumista kirjaston ulkopuolelle, sinne missä tapahtuu. On siis osattava luopua vanhasta ja omaksuttava uutta, sekä tehtävä laajaa yhteistyötä eri osaajien kanssa.
10 9 Asiakaspalvelun itsearviointia Huomioinko asiakkaan hänen saapuessaan kirjastoon ja poistuessa? Olenko valmis vastaamaan kysyvään katseeseen? Miten itse suhtaudun asiakaspalveluun, onko minulla asiakaspalveluasenne? Tekeekö kirjasto asiakastyytyväisyyskyselyitä + kerää palautetta? Kirjataanko annettu palaute ylös + jaetaan työyhteisössä? Käsitelläänkö asiakaspalaute ja johtaako se konkreettisiin muutoksiin? Tavoitetaanko eri ikäryhmät ja onko heillä mahdollisuus antaa palautetta? Jääkö joku asiakasryhmä paitsioon, miksi? Seurataanko alueellisesti/ yhteiskunnallisesti tapahtuvia muutoksia? Seurataanko muiden kirjastojen kehitystä (vertailutiedot)? Onko asiakkaiden osallistamista palveluiden kehittämiseen kokeiltu? Onko kirjasto kokeillut jalkautumista ulkopuolelle esim. tapahtumiin?
11 10 TILAT TOIMIVIKSI Tilojen avaaminen monipuoliseen käyttöön ja tilojen muunneltavuuden edistäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Tilojen parantamiselle on hyvä olla pitkän tähtäimen suunnitelma, sillä muutostyöt ovat usein kalliita. Tilat voivat kuitenkin nykyiselläänkin luoda ja tarjota mahdollisuuksia, joita ei aina osata huomioida. Pienten kirjastojen rajalliset resurssit tai muut rajoitteet luovat puitteet, mutta eivät välttämättä ole este toimintojen kehittämiselle. Luovat ratkaisut ovatkin avainasemassa tilojen muutoksiin. Luovalla mielikuvituksella tiloista voi saada varsin toimivat ja käyttökelpoiset nykyajan palveluita ja toimintoja silmällä pitäen. Muutokset eivät aina vaadi suuria taloudellisia satsauksia. Pieniä muutoksia tiloihin: kunnossa olevat, selkeät ja ymmärrettävät opasteet erilaiset tilat (oleskelu, työskentely, hiljainen tila ) esteettömyys viihtyvyyden parantaminen (värit, sisustus, kalusteet, kasvit ) ylimääräisen tavaran ja kalusteiden poisto tiloista siisti yleisilme (erityisesti palvelutiski) henkilökunnan työskentelytilat ja työpisteet kuntoon valaistus ja akustiikka kuntoon eväiden syönnin mahdollisuus asiakkaille Koska henkilökunta tottuu helposti oman kirjastonsa toimintaan ja tapoihin, on paikallaan tuulettaa ajatuksia ja saada uusia näkökulmia kirjastotyöhön. Tilojen kohdalla erilaisten ratkaisujen näkeminen antaa ideoita ja ajatuksia oman kirjaston tilaratkaisuihin. Suosituksena voisi olla vähintään yksi vierailukäynti toisessa kirjastossa vuosittain. Kirjastojen olisi lisäksi hyvä kutsua ulkopuolisia arvioimaan tiloja. Arviointia voisi tehdä vertaisarviointina eri kirjastojen kesken tai palautetta voisi pyytää asiakkailta tai muilta ulkopuolisilta vierailijoilta. Kirjaston käyttäjät on hyvä saada mukaan ja osallistaa tilojen muutosten suunnitteluun. Tässä apuna voi olla esim. kohdistettu asiakaskysely. Tilojen arviointia Mitä tarpeellisia muutoksia voi tehdä heti, pienellä budjetilla? Onko tarpeeksi erilaisia tiloja (oleskelu, hiljainen, työskentely )? Onko nuorille oma tilansa? Voiko tiloja käyttää myös ulkopuoliset tahot? Onko henkilökunnalla riittävästi valmiutta opastaa asiakaskäytössä oleviin laitteisiin? Onko kirjasto esteetön? Onko jalkautuminen asiakkaiden pariin helppoa ja tehdäänkö sitä? Voivatko asiakkaat osallistua tilojen suunnitteluun?
12 11
13 12 KOKOELMAT KUNTOON Kirjaston kokoelmissa tulee olla tuoretta, monipuolista ja eri formaateissa olevaan aineistoa, joka vastaa eri asiakasryhmien tarpeisiin ja ottaa huomioon paikallisuuden. Perinteisen aineiston rinnalla tarjotaan erilaisia e-aineistoja ja tietokantoja, joita markkinoidaan aktiivisesti asiakkaille. Koko henkilökunnalta vaaditaan perehtyneisyyttä kokoelmaan ja osaamista eri aineistojen käytössä. Aineiston kuvailu on tehtävä niin, että asiakkaan on helppo löytää tarvitsemansa tieto kirjaston tietokannasta. Asiakasta auttaa myös kokoelman esittely ja avaaminen sekä fyysisessä että verkkokirjastossa mm. erilaiset vinkkaukset, teemanäyttelyt ja aineiston esille nostot. Aineiston esillepanossa pyritään houkuttelevuuteen ja löydettävyyden helpottamiseen, esimerkkinä voi toimia mm. kirjakauppojen tapa esitellä aineistojaan. Erityisen tärkeää on hyllyjen väljyys.
14 Asiakkaiden tulee voida luottaa kirjastojen sisällöntuntemukseen, jotta he saavat käyttöönsä laadukasta ja luotettavaa aineistoa. Tämän vuoksi kirjaston henkilökunnan tulee pystyä aineistovalinnoissaan analysoimaan näitä seikkoja. Siksi jokaisen kirjaston on hyvä laatia oma kokoelmapolitiikkansa, joka sisältää hankinta- ja poistoperiaatteet ja ottaa huomioon kirjaston oman asiakaskunnan ja paikallisuuden (kotiseutuaineisto). Kokoelmatyössä apuna voi käyttää esim. OKM:n laatusuosituksia. OKM:n laatusuosituksia kokoelmapalveluille 13 Kirjaston kokoelmat mielletään osaksi seudullista kokoelmaa jonka kehittämiseen kaikki kirjastot osallistuvat hankkivina kumppaneina, ei vapaamatkustajina Hankintojen nidemäärä on mitoitettu kunnan kirjaston palveluverkkoon ja käyttäjäkuntaan sekä oletettuun kysyntään nähden sopivaksi. Suhteellisen hyvään uutuustarjontaan päästään hankkimalla kirjaa tuhatta asukasta kohden. Pieni kunta varmistaa hyvän tarjonnan tätä suuremmalla hankintamäärällä. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamista seurataan mm. varausten toimitusajoilla Kokoelmien uusiutuminen ja ajankohtaisuus turvataan riittävällä hankinnalla ja säännöllisillä, riittävillä poistoilla. o Kansainvälisesti käytetty suositustaso poistoissa on 8%. o Ajankohtaisuuden takaamiseksi voidaan myös seurata tuoreen, alle viiden vuoden ikäisen aineiston osuutta avokokoelmassa sekä aineiston kiertonopeutta. Kansainvälinen suositustaso tuoreen aineiston osuudeksi avokokoelmassa on 40 % Lapsille suunnattu kokoelma pidetään lapsia kiinnostavana, monipuolisena ja houkuttelevana hankkimalla riittävästi uutta aineistoa. Suositus on vähintään yksi lasten- ja nuortenkirja alle 15-vuotiasta kohden vuodessa Kokoelmien kehittämistyössä käytetään henkilöstön ja asiakaskunnan erikoisasiantuntemusta Musiikki-, elokuva-, nuotti-, yms. aineistojen pieniä kokoelmia uhkaavaa sisällöllistä pirstoutumista estetään ja kokoelmien eheyttä ja erikostumista edistetään kokoelmapolitiikan linjauksilla ja valinnoilla Lehtikokoelman monipuolisuus ja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin vastaavuus turvataan riittävällä tilattujen vuosikertojen määrällä. Kokoelmaa täydennetään tarjoamalla pääsy lehtiportaaleihin. OKM:n mukaan peruskokoelman muodostaa vähintään 50 tilattua vuosikertaa. Laadukkaissa kokoelmissa vuosikertoja on kpl/1000 asukasta
15 Poistot ovat tärkeä osa kokoelmatyötä. Kokoelmien pienuus ei tarkoita sitä, että poistoja ei tarvitse tehdä, paremminkin päinvastoin. Kokoelman ikä vaikuttaa lainausmääriin ja yleensä aineistonpoistot lisäävät kokoelman käyttöä. Pienemmässä kokoelmassa vanhentunut aineisto pistää enemmän silmiin ja saa koko kokoelman näyttämään vanhentuneelta. Tällaisen aineiston runsas poistaminen sen sijaan saa kokoelman näyttäytymään houkuttelevammalta, jolloin aineiston kierto nopeutuu. Koska pienen kirjaston tilat ovat rajalliset ja aineisto tulisi saada paremmin esille ja näkyviin on uskallettava poistaa aineistoa mikä ei liiku. Joskus tämä tarkoittaa myös hyväkuntoisen ja arvokkaan aineiston poistamista. 14
16 15 Poistoja, poistoja! Säännöllinen aineiston ja kokoelman läpikäynti (avokokoelma ja varastot) Poistojen tekeminen on järjestelmällistä, aikataulutettua ja työnjako on selvä Poistojen avuksi laaditaan selkeät ohjeet Apuvälineet poistojen tekoon (nollalistat, käyttöasteen seuranta, kiertonopeus ) Turha varastointi pois (varastokirjasto erikseen) Huomioi kimpan kokoelma ja työnjako varastoinnissa Tietokirjoissa aiheen huomiointi (esim. lääketiede yli 5-v. vanhat kirjat) Asiakasnäkökulman huomioiminen (aineiston saatavuus helpoksi, ei liian ahtaita hyllyjä) Oman asiakaskunnan tarpeiden huomioiminen Hankinta vs. poistot (tasapainossa keskenään) Muista mahdollisuus kaukolainaukseen Päällekkäistä työtä tulee välttää ja tähän auttavat yhteiset esim. kirjastokimppojen kokoelmatyötä auttavat ohjeet ja säännöt. Kokoelma voidaan nähdä koko kimpan kokoelmana, jolloin oman kirjaston kokoelmatyössä huomioidaan kimpan kokonaisuus. Pienen kirjaston näkökulmasta tässä on kuitenkin oltava tarkkana. Tarkoitus on ensisijaisesti kehittää omaa kokoelmaa, jotta kirjastosta ei tule ns. vapaamatkustajaa muiden kustannuksella. Kokoelmien arviointia Onko henkilökunnalla riittävästi valmiutta opastaa asiakkaita tietokannan ja eri formaattinen käyttöön (osaatko ladata esim. e-kirjan)? Tarvitaanko lisäkoulutusta jollain osa-alueella (tietokannat, e-aineistot..)? Onko e-aineisto ja verkkoaineisto asiakkaille tuttua? Opastetaanko asiakasta tarpeeksi eri aineistojen käyttöön? Onko omaa tai alueellisesti yhteistä kokoelmapolitiikkaa? Onko avokokoelmissa riittävästi tuoretta aineistoa? Onko tarpeeksi lasten ja nuorten aineistoa? Saadaanko aineisto tarpeeksi nopeasti kiertoon? Tehdäänkö asiakastutkimusta koskien kokoelmia? Huomioidaanko asiakkaiden hankinta-/ muut toiveet? Onko poistojen tekemisen syyt ja menetelmät tuttuja? Onko poistojen linjaukset, työnjako ja aikataulu selvä? Tehdäänkö poistoja riittävästi? Onko varastointia mahdollisuus pienentää? Hyödynnetäänkö kimpan ja varastokirjaston kokoelmia? Onko aineisto houkuttelevasti esillä? Onko hyllyt tarpeeksi väljiä aineiston esillepanoon?
17 16 TAPAHTUMAT OSAKSI ARKEA Tapahtumat ja tilaisuudet ovat keino markkinoida kirjastoa ja sen palveluita, saada uusia asiakkaita, mutta myös laajentaa kirjaston toimintaa ja sisältöä. Elämyksien ja virkistyksen lisäksi kirjastot tarjoavat mahdollisuuden tutustua paikalliseen kulttuuriin ja toimivat kuntalaisille kohtauspaikkana, jossa kunnan eri toimijat kuten taiteilijat, harrastajat ja esiintyjät pääsevät esille ja kontaktiin yleisön kanssa. Tällöin mahdollistuu myös uuden ja marginaalisen kulttuurin esille tuominen. Tapahtumien järjestämisen tarkoitus on lisätä yhteisöllisyyttä ja aktivoida kuntalaisia tuottamaan itse palveluita. Tapahtumien järjestämiseen ja tiedottamiseen on hyvä olla suunnitelma. Tiedottamista ei voi olla koskaan liikaa; onnistuminen on usein kiinni markkinoinnista. Parhaiten apuna toimivat tapahtumajärjestäjän opas henkilökunnalle, kirjalliset ohjeet yhteistyökumppaneille ja ainakin isoimmissa tapahtumissa kerättävä palaute asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta. Alkuun tapahtumien suunnittelussa pääsee myös selkeällä tarkistuslistalla, joka voi toimia henkilökunnan apuna aina tapahtumaa järjestettäessä. Tapahtumien järjestäjän tarkistuslista Tiedotus ja aikataulu: o kenelle tiedotetaan? o missä tiedotetaan? o onko muita tapahtumia yhtä aikaa? o kuinka paljon aikaa tarvitaan tiedottamiseen? Työnjako: o mikä on henkilökunnan rooli tapahtuman järjestämisessä o onko tehtävät jaettu henkilökunnan kesken (esim. tiedottaminen) o hyödynnetäänkö henkilökunnan osaamista (esim. mainokset, somistus ) Ohjeistus: o kaikilla selkeät ohjeet tapahtuman kulusta (henkilökunta + järjestäjät) Tilat ja laitteet: o pitääkö tilassa tehdä muutoksia (esim. äänentoisto)? o ovatko tilat toimivat ja tarvittavat laitteet kunnossa? o tarvitaanko tila- tai puhtauspalveluiden henkilökunnan työtä? Luvat: o viralliset luvat kunnossa ja lait huomioitu (esim. valokuvaus) Turvallisuus: o laitteiden ja tilojen turvallisuuden tarkistaminen o varmista tarvitaanko järjestysmiehiä tai ensiapuhenkilökuntaa Jälkihoito: o kerää ja käsittele palaute (henkilökunta, asiakkaat, toimijat) o jälkitiedotus esim. palautteiden pohjalta Muista myös nämä: o varaudu improvisoimaan o vieraiden vastaanotto ja muu huomioiminen o mahdollinen tarjoilu
18 17 Tiedotuksen tarkistuslista henkilökunta mahdolliset yhteistyötahot kirjaston tilat (ilmoitustaulut, infonäytöt ), asiakkaat (suoramarkkinointi, esitteiden jakaminen ) muut toimijat (järjestöt, yhteisöt, harrastajat ) lehdet (ilmoitukset, buffit, juttuvinkit, menoinfo ) ulkopuoliset tilat (kaupat, kunnantalo, kaupungin muut tilat ) sosiaalinen media (facebook, twitter, instagram ) muut viestintäkanavat (nettisivut, sähköposti )
19 18 Itsearviointia asiakastilaisuuksista, tapahtumista ja tiedotuksesta Onko kirjastolla tapahtumalinjaus tai jonkinlainen suunnitelma koskien tapahtumatuotantoa? Onko kirjastolla käytössä tapahtumajärjestäjän opas/tarkistuslista? Onko työnjako tapahtumatuotannossa henkilökunnan kesken selkeää ja reilua? Toimiiko tapahtumatiedotus? Onko aikataulutus kunnossa ja tiedotus tarpeeksi kohdennettua ja laajaa? Tavoitetaanko ja huomioidaanko kaikki potentiaaliset kohderyhmät (eri-ikäiset)? Näkyykö tapahtuma mahdollisimman monessa tiedotuskanavassa sekä kirjaston tiloissa? Hallitsenko eri tiedotuskanavat? Onko tapahtumien ja näyttelyiden määrä oikealla tasolla (kirjaston koko ja profiili)? Onko tapahtumaa mahdollista järjestää yhteistyössä muiden tahojen kanssa? Onko asiakkailla mahdollisuus antaa tapahtumista palautetta ja käsitelläänkö se? Kysytäänkö palautetta myös yhteistyökumppaneilta? Käsitelläänkö saatu palaute, onko sillä merkitystä? Toimiiko jälkitiedotus ja näkyykö tapahtuma esim. kuvina kirjaston facebook-sivulla? Jäävätkö jotkut tapahtumat vaille yleisöä ja mikä tähän voisi olla syynä? Näkyykö kirjasto ja sen henkilökunta muiden järjestämissä tapahtumissa?
20 19 UUTTA KOHTI Kirjastojen välinen yhteistyö ja verkostomainen toimintatapa ovat kirjastoille itsestäänselvyyksiä. Kuitenkin arviointiyhteistyötä tehdään yllättävän vähän. Tämän käsikirjan yhtenä tarkoituksena on herätellä myös tällaiseen yhteistyöhön. Kirjastojen henkilökunnan tulee rohkeasti peilata toimintaansa muiden kirjastojen toimintaan. Olla kriittisiä ja kyseenalaistaa, mutta samalla huomata ne toimivat asiat, joita voisi jakaa eteenpäin muille kirjastoille. Tärkeää on laajentaa tarkastelua omasta tutusta ympäristöstä; kunta- ja maakuntarajat ylittämällä saa entistä monipuolisemman näkökulman asioihin. Tulevaisuuden kirjastotyössä vaaditaan yhä enemmän rohkeutta ja uskallusta kokeilla uutta ja luopua vanhasta. Tähän kannustavat YKN:n strategia ja uusi kirjastolaki. Kirjaston kehittämiseen saa ideoita monelta taholta. Tärkeää on hyödyntää henkilökunnalta ja asiakkailta saadut kehitysideat. Tähän pitää myös aktiivisesti pyrkiä. Kokeilemista, ideointia ja kehittämistä ei pidä lopettaa epäonnistumisen pelossa. Kirjastojen tulevaisuuteen, verkostoitumiseen ja kehittämiseen vaikuttavat monenlaiset kirjastoalan ulkopuolelta tulevat päätökset ja haasteet. Siksi kirjastojen on hyvä tuoda esille arvoaan ja olla jatkossa entistä aktiivisempi toimija, keskustelija ja verkostoituja. Näin kirjastot tulevat näkyviksi ja pystyvät tätä kautta vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. OLE ROHKEA JA AKTIIVINEN LUOMAAN JA MENEMÄÄN MUKAAN ERILAISIIN VERKOSTOIHIN!
21 20 LÄHTEET Almgren, P. & Jokitalo, P Kirjasto 2011: vaikutteita maailmalta. Helsinki: BTJ Finland oy Granö-Suomalainen, V Johdanto. Teoksessa V. Granö-Suomalainen & M. Lovio (toim.) Mihin me pyrimme?: miksi arvioida kunnan koulutus- ja kirjastopalveluja? Helsinki: Suomen Kuntaliitto, 6-8. Kortelainen, T Kirjastojen arviointi ja osaamisen jakaminen seutuyhteistyönä: pohjoisten kirjastojen arviointija kehittämisprojekti PARKKI. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelvelu Oy. Lovio, M. & Aho, T Kirjaston laatutyötä hyvällä porukalla. Teoksessa V. Granö- Suomalainen & M. Lovio (toim.) Mihin me pyrimme?: miksi arvioida kunnan koulutus- ja kirjastopalveluja? Helsinki: Suomen Kuntaliitto, Lovio, M. & Tiihonen, V Kirjaston asiakaspalvelu. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriö Yleisten kirjastojen laatusuositus. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavissa myös AJATUKSIA JA IDEOITA POIMITTU MYÖS SEURAAVISTA JULKAISUISTA: Hallituksen esitys eduskunnalle yleisistä kirjastoista (Uusi kirjastolaki esitys) Saatavissa Kaisti, H Yllättävän hyvä kirjasto!: ehdotus Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatukäsikirjaksi. Saatavissa Yleisten kirjastojen neuvosto Yleisten kirjastojen suunta Saatavissa myös LISÄLUKEMISTA: Almgren, P & Jokitalo, P Kirjasto 2011 : vaikutteita maailmalta. Helsinki: Avain. Almgren, P. & Jokitalo, P. (toim.) Kirjasto 2012 : asiakkaan asialla. Helsinki: Avain. Helinsky, Z Pieni mutta tärkeä kirja kirjastojen markkinoinnista. Helsinki: Avain. Juntunen, A. & Saarti, J Kirjaston johtaminen: käytännön opas laadukkaaseen kirjastonhoitoon. Helsinki: Avain. Juntunen, A. & Saarti, J Ulos kirjastosta : kirjastojen markkinointiviestintä. Helsinki: Avain. Kuntaliitto Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus. Saatavissa Ristikartano, V. & Virrankoski, A. (toim.) Eräpäivä!: voimasanoja kirjastosta. Helsinki: BTJ Finland Oy (Avain).
Yllättävän hyvä kirjasto!
Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen
LisätiedotItä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja. Juho Jussila
Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja Juho Jussila 19.9.2017 Sisällys Laatukäsikirja-hankkeen taustaa Yleistä laadunarvioinnista Laatukäsikirjan toimintaperiaate Laatukäsikirjan sisältö Yhteenveto
LisätiedotValtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus
Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus Maakuntakirjastokokous 31.3.2011 Jyväskylä Marjariitta Viiri 1 Tilastot valmistumassa Ei suuria muutoksia verkossa Kirjaston palkkaamat htv:t
LisätiedotTiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari
Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotYleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana
Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke / Teemaryhmä
LisätiedotSosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram
Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi
LisätiedotArviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus
Arviointi, mittarit Pori maakuntakirjastokokous 22.3.2011 Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus asialista Arviointi kehittämisvälineenä Arvioinnin trendejä Erilaisia arviointeja Itsearviointi, tilastot,
LisätiedotTyky- ja virkistystoiminnan palveluvaatimuksia. Luonto-ja eläinavusteinen toiminta Sanna Peltola
Tyky- ja virkistystoiminnan palveluvaatimuksia Luonto-ja eläinavusteinen toiminta 22.11.17 Sanna Peltola Virkistys- ja hyvinvointipalvelut -palveluvaatimuksia Miten palvelussani toteutuu Green Care toiminnan
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotYhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen
Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotKohti parempaa asiakaskokemusta palvelumuotoilun keinoin. Piia Innanen, Palvelumuotoilu Palo Oy
Kohti parempaa asiakaskokemusta palvelumuotoilun keinoin Piia Innanen, Palvelumuotoilu Palo Oy @PalvelumPalo palvelumuotoilupalo Palvelumuotoilu Palo Oy Luo sytyttäviä palvelukokemuksia! Autamme palveluntuottajaa
LisätiedotVertaisohjaajatoiminta Vantaan kaupunginkirjastossa. Marjo Hänninen Varkaus
Vertaisohjaajatoiminta Vantaan kaupunginkirjastossa Marjo Hänninen Varkaus 26.9.2013 Velvoitteita o Nuorisolaki o 7 Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAjankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta
Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Kansallisen laatuverkoston kokoontuminen, HAMK 2.11.2018 Leena Koski Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi Action Grant 2017 - Support to the European
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Jatkuva seuranta ja kehittäminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Jatkuva seuranta ja kehittäminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittäminen perustuu monipuoliseen ja yhtenäiseen
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa
Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut
LisätiedotOsallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta
Osallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta 24.01.2019 Hankkeen esittely Taustaa Projektin tavoitteina: Osallistumisen kehittäminen. YVA-menettelyn osallistumisen
LisätiedotPyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.
Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.
LisätiedotKokoelmien arviointi
Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram
Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi
LisätiedotLaatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15
Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15 Käytäntötutkimuksesta poimittua Osaava ja riittävä sekä pysyvä henkilöstö Sijaishuoltoyksikön toimintatavat Tilat ja ilmapiiri
LisätiedotOodi ja kehittyvä kirjastotyö Helsingin kaupunginkirjastossa
Oodi ja kehittyvä kirjastotyö Helsingin kaupunginkirjastossa - kirjasto joustavana alustana, itseohjautuvuus työtapana Katri Vänttinen toukokuu 2019 katri.vanttinen@hel.fi Twitter: @kativaan Helsingin
LisätiedotLiite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Designmuseo Dnro 124/005/2011
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen kokoelman vahvistaminen ja saavutettavuuden lisääminen 2. Suomalaisen muotoilun historian ja merkityksen tunnettuuden kasvattaminen
LisätiedotKIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto
KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotUusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa
Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotVaikutusten ennakkoarvioinnin käyttö auttaa tekemään päätöksiä, jotka ovat kuntastrategian mukaisia ja jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia.
Vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttö auttaa tekemään päätöksiä, jotka ovat kuntastrategian mukaisia ja jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia. 1 Tämä esitys kuvaa napakasti mitä ennakkoarviointi tarkoittaa,
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotYleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne
Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotKuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin.
7/2013 Nokian kaupunginkirjaston tuloksia Kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä 2013 Kirjastojen yhteinen kysely toteutettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Kyselyä koordinoi kirjastosektorien yhteinen
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotVaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,
Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola
Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli
LisätiedotDigitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen
Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset
LisätiedotMAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla
MAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla Muutama sana markkinnoinnista Markkinoinnissa tärkeimmät tehtävät: Määritä tavoiteltava myynti jokaiselle tuotteelle/ palvelulle kohderyhmittäin. Määritä mitä markkinoinnilta
LisätiedotKokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara
Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara kokoelmapolitiikka HelMet-tasoista yhteiset pelisäännöt yhteinen kokoelmaohjelma määrärahojen
LisätiedotHiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson
Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen
LisätiedotFacebook-opas tilitoimistoille
Facebook-opas tilitoimistoille Joko tilitoimistollanne on Facebook-sivu? Jos ei, tähän oppaaseen on koottu 10 askeleen polku, jota seuraamalla sivu on helppo perustaa. MUUTAMA FAKTA SOSIAALISESTA MEDIASTA
LisätiedotFinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING
FinELib-konsortio uudistuu Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING 11.3.2013 Konsortion toiminnan perusteet Yhteiset toimintaperiaatteet, palvelusopimukset, lisensiointiperiaatteet Strategia
LisätiedotAlueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi
Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,
LisätiedotViestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori
Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori Kenelle Liikkuvasta koulusta pitäisi viestiä? Oppilaat Opettajat Rehtori Muu henkilökunta Vanhemmat
LisätiedotSähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin
Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva
LisätiedotEevaleena Isoviita. Vinkkejä viestintään
24.2.2018 Eevaleena Isoviita Vinkkejä viestintään Nykytila: miten yhdistys viestii tällä hetkellä Työpajaosallistujat kertoivat oman yhdistyksen viestinnästä tällä hetkellä Yhdistyksen viestinnästä vastaa
LisätiedotLaadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula
26.1.2018 Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 2 KUOPIO 2030: HYVÄN ELÄMÄN PÄÄKAUPUNKI STRATEGIAN NÄKÖKULMAT MISSIO Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän
LisätiedotHämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja
LisätiedotAjankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä
Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotOMA POLKU OSAAMISEEN YKSILÖLLISET, JOUSTAVAT OPINTOPOLUT - SEMINAARI
Action Grant 2017 - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training National Reference Points (EQAVET NRP) Decision number - 2017-0842/001-001 Project Nr 586540-EPP-1-2017-1-FI-EPPKA3-EQAVET-NRP
LisätiedotNUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN
NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten
LisätiedotTERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen
TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotMiten teidän yhdistyksessänne viestitään?
Viestintä Pohditaan hetki Jos ihmisille ei kerrota yhdistyksestä, miten he voivat liittyä jäseniksi Jos jäsenet eivät tiedä, mitä yhdistys milloinkin tekee, miten he voisivat tulla toimintaan mukaan? Miten
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotYhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus
Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet
LisätiedotYLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU
YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU Marraskuu 2016 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto - Kirjastot.fi YKN:n viestintäryhmä Mukana:
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 22.11.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
LisätiedotTyöpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo
Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa
LisätiedotTilastot kehittämis- ja strategiatyökaluna. Porin ja Satakunnan kirjastot Asko Hursti
Tilastot kehittämis- ja strategiatyökaluna Porin ja Satakunnan kirjastot Asko Hursti 3.12.2013 Mihin tilastotietoja tarvitaan? Budjetin laadinta Kokoelmatyö Henkilöstön mitoitus Aukioloajat Maakunnallinen
LisätiedotLAADUKKAAN VAIKUTTAMISEN JA VERKOTTUMISEN TARKISTUSLISTA
LAADUKKAAN VAIKUTTAMISEN JA VERKOTTUMISEN TARKISTUSLISTA Tämä tarkistuslista tukee vaikuttamis- ja verkostotyön laadun arviointia ja kehittämistä. Tarkistuslistaa voi hyödyntää sekä ohjaavana työkaluna
LisätiedotElinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma
Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys
LisätiedotSatakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti
Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Sisältö 1 Johdanto 5 2 Laatusuositukset Satakirjastoissa 2014 6 3 Kokoelmien
LisätiedotPÄÄTÖSTEN VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI
PÄÄTÖSTEN VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI tukemaan kuntastrategiaa ja edistämään kuntalaisten hyvinvointia 15.5.2019 thl.fi/iva 1 SISÄLTÖ Mitä ennakkoarviointi tarkoittaa? Miten kunta hyötyy ennakkoarvioinnin
LisätiedotKirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista
Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen
LisätiedotKirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista
Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä
LisätiedotKansainvälistyvä ammatillinen osaaminen
Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen puheenjohtajana yksikön, päällikkö Mika Saarinen, CIMO alustajana ja havainnoijana, opetusneuvos Hanna Autere, OPH Hyvät käytännöt ja toimintamallit (1) Kansainvälistyminen
LisätiedotYleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013
Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa
LisätiedotPeruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista
Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri
LisätiedotHyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke-
Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen
LisätiedotESPOON MATINKYLÄN URHEILUPUISTO
KOOSTE ESPOON MATINKYLÄN URHEILUPUISTO TILAISUUS URHEILUSEUROJEN JA LÄHIALUEEN KOULUJEN EDUSTAJILLE 19.3.2019 kello 17:30 19:30 TAPAHTUMAT TOIMINTA LAPSET JA NUORET LIIKKUVAT ALUEELLA Koulu-/päiväkotipäivän
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla
LisätiedotOppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen opetussuunnitelman avulla
KEURUUN KIRJASTOT Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen opetussuunnitelman avulla Opetussuunnitelma: Liiketalouden pt. 2014 Paikka: Työvalmentaja: Keuruun kirjastot (kirjastoauto, Keuruun ja Haapamäen
LisätiedotNuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi
Nuorten Akatemia Työpaja, Nuorten Suomi 2.11.2018 1 Nuorten Akatemia Nuorten Akatemian nuorten osallisuutta edistävä yhteistyöorganisaatio, joka törmäyttää nuoria ja nuorten näkemyksistä kiinnostuneita
LisätiedotKirjasto ammattilaisten silmin KIRJASTOPÄIVÄT LAURA PERJO, PENTAGON INSIGHT
Kirjasto ammattilaisten silmin KIRJASTOPÄIVÄT 7.6.19 LAURA PERJO, PENTAGON INSIGHT Kirjastoalan työntekijätutkimus 2019 herätti suurta kiinnostusta Suomen kirjastoseura ja Minerva-ryhmä tekivät vuoden
Lisätiedotverkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan
LisätiedotMITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy
MITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy janne.metsolahti@yit.fi MITÄ ON GEMBA-WALK? Sana gemba tulee japanin kielestä ja tarkoittaa todellista paikkaa, paikkaa jossa arvo tuotetaan
LisätiedotVarsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021
Varsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021 Toimintaympäristön muutostekijät Muutostekijöiden vaikutus kirjastoihin Toiminta-ajatus Visio 2021 Toimintaa ohjaavat periaatteet Strategiset tavoitteet (BSC-malli)
LisätiedotAsiakaskyselyn tuloksia
Asiakaskyselyn tuloksia Ratamo-kirjastojen (,, ja ) sekä Lopen kirjaston yhteinen asiakaskysely Tässä raportissa tarkastellaan 5.-8..0 järjestetyn asiakaskyselyn tuloksia n kirjaston näkökannalta. Jakaumat
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotMonimuotoisuutta tukeva johtaminen
Monimuotoisuutta tukeva johtaminen Yhdenvertaisuus työelämässä seminaari 30.11.2017 Vates Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija, FIBS FIBS auttaa yhteistyö tekemään ja parempaa vaikuttaminen
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotKOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto
KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
Lisätiedot