Osavuosikatsaus 2/2014 Tammi-elokuu

Transkriptio

1 valtuusto Osavuosikatsaus 2/2014 Tammi-elokuu Rykmentinpuisto: Tulevaisuuden asuinalue Rykmentinpuiston viimeisimmät suunnitelmat saivat verkkokyselyyn vastanneilta hyvän kokonaisarvosanan. Kyselyn antia esiteltiin kuntalaisille asukasillassa kunnantalon valtuustosalissa keskiviikkona 4.6. Tämän ja aiemman Rykmentinpuiston verkkokyselyn avulla on kerätty suunnittelun tueksi tuhansia kommentteja ja ideoita yli 1100 vastaajalta.

2 Osavuosikatsaus II/2014 Sivu 1. Toimialakatsaus 1 Yleisjohto- ja konsernipalvelut 1 Sosiaali- ja terveystoimi 2 Kasvatus- ja sivistystoimi 3 Tekninen toimi 4 2. Toimintaympäristö 5 3. Henkilöstö 6 4. Talouden toteutuminen 6 5. Ennuste vuositasolla 7 Talouslaskelmat 10 Määrärahamuutosesitys 10 Tuloslaskelma 12 Toimintatuotot tulosalueittain 13 Toimintakulut tulosalueittain 14 Rahoituslaskelma 15 Vero ja muu rahoitus 16 Investoinnit hankkeittain Henkilöstömäärä Tavoiteseuranta 20 Kuntastrategian tavoitteiden toteutuminen 20 Yhteenveto vuositavoitteiden toteutumisesta 21 Tunnuslukuja ja tilastoja 27 Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy 39 Kiinteistö Oy Tuusulan vanha kunnantalo 41 Kiint. Oy Tuusulan Lahelankankaan toimitalo 41 As Oy Tuusulan Haukilahdentie 3 42 Tuusulan Kansanopiston Oy 43 Tuusulan Tenniskeskus Oy 43 Kiinteistö Oy Haukkamäki 43 Kiinteistö Oy Riihikallion Päiväkotikeskus 44 Tuusulan Tekonurmi Oy 44 Tuusulan Jäähalli Oy 45 Jokelan Tekonurmi Oy 46 Kellokosken Jäähalli Oy 47

3 Kiinteistö Oy Hyrylän Ostoskeskus 47 Kiinteistö Oy Riihikallion lähipalvelukeskus 48 LIITTEET Vesihuoltoliikelaitos 50 Seudulliset palveluyksiköt 53 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 53 Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalvelut 58 Hankintapalvelukeskus 59

4 Osavuosikatsaus 2/2014 Tammi-elokuu 1. Toimialakatsaus Yleisjohto- ja konsernipalvelut Kunnanjohtajan työn keskiössä olivat vuoden alussa talousasiat, kuntarakenneselvitykset sekä yhteydenpidon varmistaminen johtavien luottamushenkilöiden kanssa. Kunnanjohtaja osallistui Keski- Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen (KU-selvitys) johtoryhmäja ohjausryhmätyöskentelyyn, minkä lisäksi hän veti selvityksen taloustyöryhmää. KU-selvityksen työryhmien loppuraportit valmistuivat elokuussa, ja koko selvityksen loppuraportti julkaistaan syyskuussa. KU-selvityksen lisäksi Tuusula on ollut velvoitettu osallistumaan metropolialueen yhdeksän kunnan selvitykseen, jonka alustava päätösehdotus julkaistiin jo kesäkuussa. Talousarvion 2015 työstäminen aloitettiin kunnanhallituksen antaman kehyspäätöksen pohjalta. Päätöksessään kunnanhallitus edellytti, että henkilöstö on mukana pohtimassa sopeuttamistoimia. Henkilöstön osallistamiseksi avattiin elokuussa sähköinen tuottavuuskysely. Elokuussa järjestettiin myös koko henkilökunnalle avoin Tuottavuustori kunnantalolla. Elokuun aikana henkilöstä informoitiin yhteistoimintamenettelyn käynnistymisestä. Viestinnän osalta edistettiin useita erilaisia sähköisen viestinnän edellytyksiä. Intranet-hanke käynnistyi elokuussa. Keväällä otettiin käyttöön Fortumin vahtipalveluja sähkö- ja kaukolämpöverkon häiriötilanneviestinnän parantamiseksi. Sisäisen häiriötilanneviestinnän tehostamiseen tarkoitettun ryhmätekstiviestipalvelun pilotointi alkoi elokuussa. Tapahtumajärjestäjien tueksi otettiin käyttöön sähköinen Lyyti-palvelu. Palkanlaskennan ulkoistaminen KuntaPro Oy:lle toteutettiin Europarlamenttivaalit toimitettiin kaikissa sunnuntaina , ennakkoäänestys kotimaassa oli ja ulkomailla Vaaleissa äänesti 43,4 % äänioikeutetuista. Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalvelut -yksikön vetäjä on vaihtunut asiamies Ville Jämsän irtisanouduttua Asiamiehen virkaan valittiin vs. asiamies Marju Lemola. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta on tammi-elokuussa 2014 painottunut ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun lupa-, valvonta- ja vireillepanoasioihin. Ympäristökeskus on laatinut Nurmijärven järvien vedenlaadun seurantaraportin vuosilta Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta hyväksyi ympäristökeskuksen strategian vuosille Ympäristökeskus on yhteistyössä ohjausryhmänsä kanssa aloittanut ympäristökeskuksen ja sen sopijakuntien välisen yhteistyön kehittämisen. Kuntasoinen ICT-kehittämisohjelma valmistui kesäkuussa; ohjelman painopisteenä ovat kunnan toiminnan tuottavuuden parantaminen uusia teknologioita ja toimintatapoja hyödyntäen, sähköisen asioinnin kehittäminen sekä tietohallintojohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltaminen. Kuntakehityslautakunta päätti elokuun kokouksessaan ehdottaa kunnanhallituk-

5 selle, että kunta käynnistää valmistelutyön Asuntomessujen hakemiseksi Rykmentinpuistoon vuodeksi Omakotitontteja asetettiin hakuun väliseksi ajaksi yhteensä 80 kpl. Kiinteällä hinnalla Lahelasta Stenbackan asemakaava-alueelta 22 kpl, Jokelasta Peltokaaren asemakaava-alueelta 44 kpl, Kellokoskelta Roinilanpellon alueelta 2 kpl ja tarjouskilpailuna Klaavonkalliosta Tuuliviirinkujalta 12 kpl. Tuuliviirinkujan tonttitarjouksista pohjahinnan alittanut tarjous hylättiin ja toinen tarjouksista vedettiin pois. Stenbackan kaikista tonteista myyntipäätökset on tehty. Peltokaaresta on toteutunut yksi kauppa. Roinilanpellosta on toteutunut yksi kauppa ja yksi vuokrasopimus. Toinen tontinhakukierros alkaa ja päättyy Maata hankittiin seurantajaksolla yhteensä 17 eri kaupalla noin 40 ha. Rahaa kauppoihin käytettiin noin 4 milj.. Valtuusto myönsi toukokuussa maanhankintaan 3 milj. :n lisämäärärahan, josta noin 1,4 milj. käytettiin jo aiemmin tehdyn Finavian kaupan kauppahinnan maksamiseen. Finavian kaupan pinta-ala ei sisälly edellä olevaan maanhankintapintaalaan. Sosiaali- ja terveystoimi Kuntastrategian mukaisia palvelurakenneuudistuksia ja keskeisten palvelun saamisen kriteereiden uudistamista valmisteltiin tiiviisti alkuvuoden aikana. Huhtikuussa tehdyssä vanhuspalveluja koskevassa palvelurakenneuudistuksessa koti- ja laitoshoidon avopalvelut laajenivat ja laitoshoidon palvelut vähenivät. Uusi Riihikallion palveluasumisyksikkö aloitti toimintansa ja 26 Tuuskodon laitoshoitopaikkaa muutettiin tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Tuuskodosta siirrettiin 4 laitospaikkaa terveyskeskussairaalaan, jonka paikkalukua vähennettiin 20 paikalla. Muutoksen jälkeen Riihikallion palveluasumisyksikössä on 23, Tuuskodon asumispalveluissa 54, Tuuskodon laitoshoidossa 41, terveyskeskussairaalan akuuttisairaanhoidon solussa 35 ja terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoidon solussa 19 paikkaa. Koti- ja laitoshoidossa ympärivuorokautisen hoidon pitkät jonot on saatu purettua. Elokuun lopussa tehostettuun palveluasumiseen jonotti 2 asiakasta. Jonotuksen osalta on Tuusulassa onnistuttu siirtymään vanhuspalvelulain edellyttämään menettelyyn, jossa ympärivuorokautiseen hoitoon oikeutettu asiakas saa pitkäaikaisen hoitopaikan 3 kuukauden aikana päätöksestä. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti huhtikuussa kotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen sekä vanhusten lyhytaikaishoidon, tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon myöntämiskriteereistä. Se päätti myös päiväsairaala- ja päivätoiminnat yhdistävän ikäihmisten päivätoiminnan uudesta toimintamallista ja toimipisteistä. Tammi-elokuun aikana vanhuspalvelulain mukaisia iäkkään henkilön palvelutarvetta koskevista ilmoituksia vastaanotettiin 31 kappaletta. Kiireellisissä tapauksissa palvelutarve pystyttiin arvioimaan yhden vuorokauden kuluessa, kiireettömissä kolmen vuorokauden kuluessa. Talousarviossa 2014 on päätetty, että käynnistetään terveyspalveluja paljon käyttävien asiakkaiden kartoitus palvelujen kohdistamiseksi oikein. Toimialalla on käynnistynyt projekti kalliiden asiakkaiden identifioinnista, segmentoinnista ja toimenpidesuositusten laatimisesta. Projekti valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Lastensuojelun sijaishuollon hoitopäiviä oli elokuun loppuun mennessä (vuonna 2013 hoitopäiviä oli ), kasvua 17 %. Kasvuun vaikuttaa syksyllä

6 alkaneet 25 uutta sijoitusta, joista 10 on edelleen sijoitettuna. Alkuvuoden aikana uusia sijoituksia (22) tehtiin 36 % vähemmän kuin edellisvuonna (30). Kuukausittain toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä (452) on 9 % suurempi kuin viime vuonna (415). Mielenterveyskuntoutujien ja muista sosiaalisista syistä järjestettävien sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen tarve kasvoi. Asumispalveluvuorokausien määrä (11 388) kasvoi 15 % viime vuodesta (9899). Terveyspalveluissa kuntastrategian mukaisena rakenteellisena muutoksena Tuusulan terveyskeskuksen päivystyksen sulkeutumisen aikaistui tapahtumaan klo 18 alkaen Ilta- ja yöpäivystys toteutuu Hyvinkään sairaalassa. Tähän liittyen Tuusulan vastaanotolla puolikiireellisiä aikoja lisättiin. Kesän aikana Hyvinkään yleislääketieteen päivystyksen käyttö lisääntyi odotetuissa rajoissa. Varsinaisesti muutetun toiminnan vaikutuksista saadaan tietoa vasta syksyn myötä. - Suun terveydenhuollossa haasteena on ollut aikuisten kiireettömään hoitoon pääsy hoitotakuun edellyttämässä 6 kuukauden ajassa. Huhtikuussa jonossa oli 1868 henkilöä. Lisäresurssin ja toiminnan tehostamisen kautta jonoa on saatu purettua niin, että elokuun lopussa siinä on 453 henkilöä. Uusi koulu - ja opiskeluterveydenhuoltolaki tuli voimaan Laki lisää kunnan velvollisuuksia opiskeluhuollon järjestämisestä sekä muuttaa opiskeluhuollon rakenteita. Laissa on myös määritelty määräajat palvelun saamiselle. Kasvatus- ja perheneuvolassa hoitoon pääsee 3 kuukauden hoitotakuun aikana. Terapiapalveluiden ostoa on saatu vähennettyä ottamalla käyttöön systemaattisen toimintamalli, jossa terapian aloitus- ja jatkotarve arvioidaan strukturoidun menettelytavan avulla. Työterveyshuollossa on tehty alueellinen toiminnan yhdistämisen ja järjestämistavan selvitys, johon alueen kunnat ottavat kantaa syksyn aikana. Uusi potilastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä on tehostanut laskutusta ja raportointia. Toimialalla valmistaudutaan potilastietoarkiston (earkisto) käyttöönottoon loppuvuoden aikana. Tämä edellyttää runsaasti koulutusta ja sitoo henkilökuntaa. Erikoissairaanhoidon käyttö on ollut alkuvuodesta (tammi heinäkuu) laskutuksellisesti jopa 8,7 % edellisvuotta runsaampaa. Sekä käytön määrä että keskihinta ovat nousseet. Lisääntymistä on ollut erityisesti DRG hinnoitelluissa tuotteissa, sen sijaan hoitopäivinä laskutettujen tuotteiden (pääosin psykiatriaa) määrä on edelleen laskussa. Vastaavasti hoitopäivätuotteiden keskihinta on nousut 6,8 %. Kasvatus- ja sivistystoimi Kunnan strategisten hankkeiden mukaisesti keskityttiin palveluverkkosuunnitteluun ja talouden tasapainottamiseen. Opiskelijahuoltoa kehitettiin ottaen huomioon voimaan tulleet oppilasja opiskelijahuoltolain muutokset. Opetussuunnitelmatyö sekä kasvun ja koulutuksen kehittämisen suunnitelman valmistelu etenivät. Huoltajat kommentoivat opetussuunnitelmaa sähköisen kyselyn kautta. Edison verkko-oppimisympäristön käyttöönottoa valmisteltiin yhteistyössä kunnan tietohallintopalveluiden kanssa. Opetuksen ja liikuntapalvelujen yhteishankkeena käynnistettiin urheilijoita tukeva ohjelma. Päivähoitopaikat pystyttiin järjestämään kaikille päivähoitolain edellyttämällä tavalla. Kellokosken alueen hoitopaikkatilanne oli kuitenkin haasteellinen eikä kunnallista hoitopaikkaa ole voitu aina tarjota läheltä.

7 Vuorohoidon, iltahoidon ja perhepäivähoidon lasten määrissä oli vaihtelua, mikä mahdollisti henkilöstön joustavan käytön. Kesäaikana toteutui päivystysluonteinen toiminta kunnallisessa ja ostopalveluna tuotetussa päivähoidossa. Halkivahan päiväkodin palveluntuottajana aloitti elokuussa Mainio Vire Oy. Toimintavuoden päivähoidon ja esiopetuksen ryhmät muodostettiin uusilla ratkaisumalleilla, joissa kokeillaan esim. esiopetuksen ja perusopetuksen yhteisiä ryhmiä. Vaunukankaan päiväkoti on toiminut esiopetuksen tieto- ja viestintätekniikan pilottiyksikkönä. Kansalaisopistossa ikäihmisille suunnattujen älypuhelimien ja tablettitietokoneiden sujuvaan käyttöön opastavien kurssien valikoimaa lisättiin syyskaudeksi opetushallituksen myöntämän avustuksen turvin. Avustusta saatiin myös lasten ja nuorten kuvataidekoulun arviointikäytäntöjen kehittämiseen. Yhteistyömuotojen kehittäminen on konkretisoitunut Pekka Halosen, Akseli Gallen-Kallelan ja Jean Sibeliuksen 150- juhlavuoden (2015) suunnittelussa. Kirjaston palveluvalikoimaan otettiin koululuokille tarjottavat lukukirjapaketit. Vaunukankaan lähiliikunta-alueen rakentaminen käynnistyi. Kellokosken alueelle, Ohkolan sairaalan puistoon avattiin frisbeegolfrata. Seitsemän Veljeksen vaellusreitistä laadittiin esiselvitys, joka antaa vaihtoehtoja maakunnallisen ulkoilureitin kehittämiseksi. Uimahallin 10-vuotisjuhlaviikko järjestettiin elokuussa. Nuorisopalveluissa tapahtumia järjestettiin myös yhteistyötahojen kanssa, esimerkiksi retket hiihtolomalla toteutettiin Keravan nuorisopalveluiden kanssa. Kesäleirit pidettiin päiväleireinä. Tuettu kesätyö järjestettiin yhteistyössä sosiaalipalvelujen ja kohdennetun nuorisotyön välillä. Summer Power kesätoimintoja järjestettiin kesäkuun kolmena ensimmäisenä viikkona eri puolelle Tuusulaa. Tekninen toimi Rakennuslautakunta myönsi Tuusulan toistaiseksi suurimmalle yksittäiselle hankkeelle rakennusluvan. Kyse on Kulomäentien alueelle sijoittuvasta logistiikkakeskuksesta. Nettikyselyn valmistelu rakennusvalvonnan palvelutasosta suunnittelijoille ja ammattirakentajille on parhaillaan tekeillä. Kysely avataan viimeistään marraskuun alussa. Kunnan ostaman kunnan sisäisen joukkoliikenteen hankinta on edennyt. Vuoden 2015 alusta aloittava liikennöitsijä on valittu tarjouspyyntökierroksen perusteella. ELY-keskus on käynnistämässä syyskaudella Tuusulan aluetta koskevaa seudullisen liikenteen hankintaa. Tähän liittyen on tehty yhteistyötä ELY:n kanssa. Jokelan alueurakka käynnistyi myös viherurakoiden osalta ja Kellokosken viheralueurakka kilpailutettiin uusien hoitoluokitusten mukaisesti. Viisi leikkipuistoa on lakkautettu Etelä-Tuusulasta. Jokelan varikkotoiminta on lopetettu. Kunnallistekniikassa suurimmat kohteet ovat olleet Jokelan Peltokaari, Stenbacka, Jokitie ja Lahelantie Ristikiventieltä pohjoiseen. Saneerauskohteita ovat olleet Jokelassa Pertun alue, Kellokoskella Torpparintien seutu ja Hyrylässä Mattilan alue. Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman v käyttäjämuutosten ja korjausten työhanke on käynnissä. Tuusulan kunta on sitoutunut raportoimaan vuosittain energiakulutuksestaan Motivalle osana Kuntien energiatehokkuussopimusta (KETS) sopimuskauden aikana. Ensimmäinen raportti

8 annettiin huhtikuussa 2014 energiankulutuksesta vuoden 2013 osalta. Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisia toimia suoritettiin seuraavasti: Energiakatselmukset tehtiin 18:aan kiinteistöön, ehdotettuja toimenpiteitä hyväksyttiin 64 kpl, joista tehtiin 20 kpl, tehtyjen toimenpiteiden laskennallinen säästö n /v Uusiutuvan energian kuntakatselmus valmis, esittely 30.9 Matalaenergiarakentamisen ohje tehty ja käytössä Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamishankkeeseen liittyvä ekotukihenkilökoulutus jatkuu. Kiinteistönhoitoyksikön sähköisen huoltokirjan käyttöönotto on edennyt. Huoltokirjan energianseurantaosio otettiin käyttöön ja sen jatkojalostaminen on käynnissä Siivousyksikössä tehtiin omassa siivouksessa oleviin kohteisiin (16 kpl) työmäärälaskennat. Uusien työmäärälaskentojen mukaiset työajat otettiin käyttöön 10 kohteessa ja 6 kohteessa mitoitukset otetaan käyttöön mennessä. Teknisen toimen palvelumäärityskeskustelua on käyty teknisen ja rakennuslautakunnan kanssa. Voimassa oleva palvelumääritys tullaan päivittämään valtuuston päätettyä vuoden 2015 budjetista joulukuussa Esimiestyön kehittäminen ja työyhteisötaidot ovat olleet teknisen toimen osaamisen kehittämisen painopistealueita vuonna Oppisopimuskoulutuksena toteutettu esimieskoulutus on jo selkeästi kehittänyt verkostoitumista esimiesten kesken (mm. yhtenäiset toimintatavat) ja organisaation kehittämistyö on aktivoitunut. 2. Toimintaympäristö Suomen talouden kehitys on jatkunut edelleen kesän 2014 aikana alavireisenä, eikä toivottua talouden piristymistä ole vielä tapahtunut. Ukrainan kriisi ja siitä seuranneet talouspakotteet ovat lisänneet epävarmuutta. Toisaalta muualta kansainvälisestä taloudesta on saatu talouskasvua tukevia merkkejä, joskin kasvu on edelleen etenkin Euroalueen osalta haurasta. Kansainvälisen talouden käänne sekä parantuva vientikysyntä tukevat ajan myötä kotimaisen talouden elpymistä. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen BKT:n jäävän edellisen vuoden tasoon, kun vielä keväällä VM ennakoi 0,5 % kasvua. Keskeinen talouskasvua tukeva tekijä on vientikauppa, jonka ennakoidaan kasvavan kuluvan vuonna 0,4 %. Yksityisen kulutus ei kasva tänä vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä sekä työmarkkinoiden tilanteesta. Yksityiset investoinnit laskevat 4,6 %, mikä johtuu etenkin asuntorakentamisen sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Teollisuustuotannon arvioidaan supistuvan yli 2 %. Työttömyysaste nousee edelleen ja tämän vuoden keskimääräisen työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin. Työtunneissa mitattuna tuottavuus kehittyy varsin vaimeasti. Tuusulan työttömyysaste on ollut viime ajat kasvussa, elokuussa Tuusulassa oli työttömiä 7,1 %. Työttömiä työnhakijoita oli 1 385, joista alle 25-vuotiaita oli 170 ja pitkäaikaistyöttöminä 408 henkilöä. Avoimia työpaikkoja oli 148 kappaletta. (Elokuun työllisyyskatsaus, Uudenmaan ELY -keskus) Tammi-heinäkuussa Tuusulasta on muuttanut muualle Suomeen saman verran kuin kuntaan on ollut tulijoitakin. Tuusulan väestö lisääntyi tammi-heinäkuussa yhteensä 125 hengellä, josta suurin osa

9 on syntyneiden enemmyyttä (101 henkeä). Maahanmuutto on tuonut väestönkasvua 24 hengen verran. Ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa henkeä. 3. Henkilöstö Kunnanvaltuuston marraskuussa 2013 tekemien linjausten mukaisesti toimintamenojen määrärahoista leikattiin 1,5 miljoonaa euroa. Määrärahojen leikkaamisen tarkoitti käytännössä, että viranhaltijat valmistelivat alkuvuodesta säästötoimenpiteistä, joista merkittävä osa kohdistui henkilöstömenoihin. Henkilöstömenoja säästetään jo talousarvioesitykseen suunniteltujen toimenpiteiden lisäksi ns. lyhytaikaisilla toimenpiteillä, eli uusilla rekrytointikielloilla, rekrytointien lykkäämisillä, sijaiskielloilla jne. Henkilöstökulujen arvioidaankin toteutuvan tarkistetun talousarvion mukaisesti ja henkilötyövuosien kertymä on ajalla tammi-elokuu ollut 1009 (1-8/ ). Henkilöstön kehittämisen tueksi otettiin vuonna 2013 käyttöön uusi osaamisen johtamisen malli (I-vaihe). Siinä osaamistarpeiden ja tavoitteiden määrittely kytketään tiiviisti toiminnallisten tavoitteiden sisältöön sekä laajennetaan osaamisen kehittämisen näkökulmien ja keinojen käyttämistä. Kuluvan vuoden alussa määriteltiin kunnan osaamistarpeet uuden kuntastrategian pohjalta. Lisäksi laadittiin kunnan henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelma, jota on toteutettu. Kuntastrategian toimeenpanoon liittyen valmisteltiin keväällä erillinen Johtaminen ja osaaminen -hanke. Hankkeen mukaisesti elokuussa on käynnistetty kunnan johtamisjärjestelmän määrittäminen siten, että keskeiset määrittelyt on tehty helmikuuhun 2015 mennessä. 4. Talouden toteutuminen Valtuuston vuoden 2014 talousarviopäätöksen mukaisesti Tuusulan talousarvioon sisällytettiin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma. Ohjelmalla toteutetaan vaikuttavuudeltaan 1,34 miljoonan euron toimenpiteet (menovähennykset 0,96 milj. euroa, lisätulot 0,38 milj. euroa). Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma ei sisällä irtisanomisia eikä lomautuksia. Tuottavuusohjelma on pääosin toteutumassa suunnitellun mukaisesti. Kunnan talouden tasapainottamisen sekä tuottavuuden parantaminen edellyttää kunnan palvelujen järjestämistä uusin tavoin ja keinoin. Käynnissä olevien strategisten kehittämishankkeiden tukevat osaltaan kunnan palveluiden tuottamisen tehokkuutta pitkällä tähtäimellä. Tammi-elokuussa kunnan toimintamenot kasvoivat 3,0 % edellisvuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveystoimessa (toimintamenojen kasvu 6,7 %) erityisesti sosiaali- sekä koti- ja laitoshoidon asiakasmäärät sekä palvelutuotannon kulut kasvoivat ennakoitua nopeammin. Kasvatusja sivistystoimessa sekä Teknisessä toimessa toimintamenojen kasvu onnistuttiin painamaan alle edellisvuoden tason. Kunnan toimintamenojen toteutuma oli 65,7 % muutettuun talousarvioon nähden. Toimintatuotoissa käyttöomaisuuden myyntivoitot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän, myyntivoittojen toteuma oli 3,7 milj. euroa (49,5 %) Toimintatuottojen toteutuma kokonaisuudessa oli 63,7 % budjetoidusta (v. 2013: 62,9 %). Toimintakate toteutui 66,4 % budjetoidusta (v. 2013: 66,4 %). Näissä tunnusluvuissa ei ole mukana vesihuoltoliikelaitos. Kunnan korollisen velan määrä elokuun lopussa oli 32,2 milj. euroa. Vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut velkaa raportointikauden lopussa. Pitkäaikaisten lainojen osuus oli 46,5 %. Velan määrä vastaava-

10 na ajankohtana 2013 oli 31,2 milj. euroa ja tilinpäätöksessä ,0 milj. euroa. 5. Ennuste vuositasolla Talousarviossa on ylityspaineita lähinnä sosiaali- ja terveystoimialalla. Käyttötalouteen esitetään tässä vaiheessa määrärahamuutoksina yhteensä euron tulolisäykset sekä euron menolisäykset. Muutosten tulosta heikentävä vaikutus on nettomääräisesti euroa. Tuusulan verorahoituksen on arvioitu pienentyvän ennusteen mukaan vuonna 2014 noin 0,4 % 2013 nähden. Heikentyneen taloudellisen ympäristön sekä työttömyyden kasvun seurauksena verotettavan tulon kasvu on hidastunut. Verotulojen ennustetaan toteutuvan noin 166,8 milj. euroa, joka jää budjetoidusta 1,0 milj. euroa. Valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan 19,9 milj. euroa, joka vastaavasti jää budjetista 0,8 milj. euroa. Näin ollen verorahoituksen ennustetaan kokonaisuutena vähenevän 0,4 %. Tilikauden tuloksen ennakoidaan painuvan selvästi negatiiviseksi alentuneen verokertymäennusteen sekä sosiaali- ja terveystoimen toimintakulujen ylitysuhan vuoksi. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 3,1 % vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden. Vuosikate jää alle vuoden 2013 tason. Tilikauden tulokseksi arvioidaan tällä hetkellä -3,3 miljoonaa euroa, kun joulukuussa 2013 vahvistetussa talousarviossa tuloksen arvioitiin olevan 1,2 miljoonaa euroa positiivinen. Kunnanvaltuusto päätti myöntää 3 miljoonan euron lisämäärärahan maanhankintaan talousarviovuonna Määrärahatarvetta kasvatti osittain vuodelta 2013 siirtynyt Finavian kauppa, kauppahinta euroa. Kauppahinnan suorituksen viivästymisen vuoksi (KHO:n käsittely) Tuusula maksaa Finavialle korkoa euroa. Henkilösivukuluja on tarkistettu talousarvioon nähden, ja koko kunnan osalta ennustetaan niiden toteutuvan n euroa talousarviota pienempinä. Yleisjohdon ja konsernipalvelujen talousarvioon sisältyvä säästötavoite n tullaan saavuttamaan henkilöstöjärjestelyillä (n ) sekä hankintojen karsimisella (n ). Toimialan henkilösivukulujen ennustetaan toteutuvan euroa talousarviota pienempinä. Lisäksi esitetään euron investointimäärärahaa tietokoneohjelmistoihin (arkistointijärjestelmän käyttöönotto, Kunta- Pro Oy). Palkanlaskentaohjelmiston ja palvelun uusimiseen lukien esitetään euroa. Palkanlaskentapalvelut on ulkoistettu lukien KuntaPro Oy:lle. KuntaPro Oy:n palvelumalliin siirtyminen tapahtuu vaiheittain ja tarkoittaa lukien uuden tehokkaamman ja palvelua tehostavan palkanlaskentaohjelmiston käyttöön ottamista. Investointimäärärahaa ei ollut mahdollisuus varata vuonna 2013, koska päätös palkanlaskennan ulkoistamisesta ja tehostamisesta tehtiin vasta vuonna Titania työvuorosuunnittelun ja työajanhallinnan perustamisinvestointeihin esitetään euroa. Investointi pitää sisällään Titania työvuorosuunnittelun liittymien rakentamisen Populus palkanlaskentaohjelmistoon ja Titanian käytön laajentamisen kunnassa. Laajentaminen tuo tehokkuutta työvuorojen suunnitteluun ja tehostaa toteutuneiden työtuntien palkanlaskentaa ja raportointia. Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla on n. 1,529 milj. euron menojen ylitysuhka (+ ylitys/ alitus) muutettuun talousarvioon nähden. Toimintatuottojen ennustetaan ylittyvän 151 t eur muutettuun talousarvioon verrattuna. Sosiaalipalvelut toimeentulotuen menot euroa

11 henkilösivukulut euroa tuotot euroa Terveyspalvelut ostopalveluissa kotikuntakorvaukset (vapaa liikkuvuus) HUSlab ostot ja ostopalvelulääkärit euroa henkilösivukulut euroa Koti- ja laitoshoidon palvelut henkilösivukulut euroa Erikoissairaanhoito euroa menot euroa tuotot Kehittämis- ja hallintoyksikkö henkilöstökorvaukset euroa henkilösivukulut euroa tuotot euroa Sosiaali- ja terveystoimen talousarviosta on vähennetty kunnanhallituksen ja valtuuston asettama talousarvion tasapainotus- ja tuottavuusohjelma jonka säästötavoite sosiaali- ja terveystoimialalla on euroa. Tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaiset eurot on vähennetty toimialan tulosalueilta teknisesti talousarvion suhteessa sosiaalipalvelut euroa terveyspalvelut euroa erikoissairaanhoito euroa koti- ja laitoshoidon palvelut euroa kehittämis- ja hallintopalvelut euroa Yhteensä euroa Toimialalla on tehty suunnitelma säästötavoitteen toteuttamiseksi. Suunnitelmassa on tulojen lisäyksiä sekä menojen vähennyksiä. Menovähennykset sosiaalipalvelut, palvelun ostot euroa ja henkilöstökuluvähennykset euroa koti- ja laitoshoidon palvelut, vuokran vähennys (ulkoa vuokrattu tila) euroa Tulolisäykset sosiaalipalvelut, perustoimeentulotuen valtionosuus euroa terveyspalvelut, maksutuotot euroa koti- ja laitoshoidon palvelut, maksutuotot euroa. Muutetussa talousarviossa säästösuunnitelma yhteensä euroa. Seuranta: Sosiaalipalveluissa jälkihuoltonuorten tukipalveluiden ostoja on pystytty vähentämään edellisvuodesta n euroa ja toimintaan panostetaan edelleen. Toimeentulotuessa valtionosuus toteutuu ja ylittää nykyisen tuloarvion loppuvuoden aikana n euroa. Henkilöstösäästöjä sosiaalipalveluissa on kertynyt elokuun loppuun mennessä n euroa. Koti- ja laitoshoidossa Kievarinkodin tila on irtisanottu eikä euron vuokraa makseta enää. Koti- ja laitoshoidon palveluissa maksutuottojen kasvu toteutuu kotihoidossa ja yksityisissä asumispalveluissa säästöohjelman mukaisesti. Terveyspalveluissa toteutuvat euron maksutulot.

12 Yhteensä n euroa. Sosiaali- ja terveystoimen investointien arvioidaan alittuvan eurolla. Riihikallion asumisyksikköön tarvittiin vähemmän uutta kalustoa kuin suunnitteluvaiheessa arvioitiin ja investointimäärärahaa kuluu euroa vähemmän kuin talousarviossa oli varattu. Kasvatus- ja sivistystoimen toimintamenojen arvioidaan alittuvan eurolla henkilösivukulujen osalta. Kasvatus- ja sivistystoimen alkuperäinen talousarvio sisältää noin euron tasapainotusja tuottavuusohjelman. Eurot on vähennetty toimialan tulosalueilta teknisesti talousarvion suhteessa. Lopullisen esityksen mukaan kasvatus- ja sivistystoimen osuus tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta on noin euroa: Teknisessä toimessa tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa olleen vajeen johdosta sovittiin teknisestä toimesta vielä säästettävän kohdassa Katuvalojen hoitosopimukset , jonka mahdollistaa uusi, budjetin hyväksymisen jälkeen tehty katuvalojen hoitosopimus. Aiemmin oli jo Tuusulan kunnan tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa teknisen toimen säästöosuudeksi sovittu , joka määrä karsittiin jo käyttösuunnitelmien yhteydessä tilakeskuksen ( ) ja Ympäristöteknisten palvelujen ( ) tulosalueilta tammikuussa Teiden valaistus yksikön kustannuksia on pystytty hillitsemään ja säästötavoite peruskunnossapidon osalta saavutettaneen. Alikulkutunneleiden valaistuksen lisääntynyt korjaustarve lisääntyneen ilkivallan seurauksena syö muussa kunnossapidossa kertyneitä säästöjä. - Kasvun ja oppimisen palvelut euroa - Kehittäminen ja hallinto euroa - Kulttuuripalvelut euroa - Liikuntapalvelut euroa - Nuorisopalvelut euroa Talousarvion käyttösuunnitelman tarkennukset tehtiin kesäkuussa kun tasapainotus- ja tuottavuusohjelma oli hyväksytty. Ohjelmaa on toteutettu toiminnassa suunnitelman mukaan. Harkinnanvarainen hankerahoitus noin euroa sisältyy kasvatus- ja sivistystoimen muutetun talousarvion menoihin ja tuloihin. Teknisen toimen toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän ja toimintamenojen alittuvan yhteensä Teknisen toimen investoinnit tulevat alittumaan n verrattuna valtuuston kuluvalle vuodelle hyväksymään talousarvioon.

13 10 Määrärahamuutokset elokuu/2014: 1. Käyttötalousosa (tulosta parantavat muutokset +, heikentävät -) Yleisjohto- ja konsernipalvelut 110 Kunnanviraston johto menovähennys Henkilöstö- ja tukipalvelut menovähennys Hallinto menovähennys Keski-uudenmaan ympäristökeskus tulovähennys Keski-uudenmaan ympäristökeskus menovähennys Talous ja tietohallinto menovähennys Kuntakehitys menovähennys Yleisjohto- ja konsernipalvelut yhteensä tulomuutokset menomuutokset Sosiaali- ja terveystoimi 230 Sosiaalipalvelut menolisäys Sosiaalipalvelut tulolisäys Terveyspalvelut menolisäys Terveyspalvelut tulolisäys Erikoissairaanhoito tulolisäys Erikoissairaanhoito menolisäys Koti- ja laitoshoidon palvelut menovähennys Kehittämis- ja hallintopalvelut menovähennys Kehittämis- ja hallintopalvelut tulolisäys Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä tulomuutokset menomuutokset Kasvatus- ja sivistystoimi 401 Kasvun ja oppimisen palvelut menovähennys Kehittämis- ja hallintoyksikkö menovähennys Kulttuuripalvelut menovähennys Liikuntapalvelut menovähennys Nuorisopalvelut menovähennys Kasvatus- ja sivistystoimi yhteensä tulomuutokset 0 menomuutokset Tekninen toimi 502 Rakennusvalvonta tulolisäys Kunnallistekniikka menovähennys Kunnallistekniikka tulolisäys Joukkoliikenne menolisäys Joukkoliikenne tulovähennys Tilakeskus tulolisäys Tilakeskus menovähennys Ympäristötekniset palvelut menolisäys Ympäristötekniset palvelut tulolisäys Tekninen toimi yhteensä tulomuutokset menomuutokset Käyttötalousosa yhteensä tulomuutokset menomuutokset

14 11 2. Tuloslaskelmaosa (tulosta parantavat muutokset +, heikentävät -) Verotulot tulovähennys Valtionosuudet tulovähennys Tuloslaskelmaosa yhteensä Investointiosa (rahoitusta parantavat muutokset +, heikentävät -) Rakennukset Tekninen toimi - Paijalan koulun laajentaminen, viipalekoulun korv. menovähennys Koulujen ja päiväkotien toiminn.parantaminen menolisäys Jäähallin ilm. kuivaaja menolisäys Hyökkälän koulukeskus, katon korj+perusk. menovähennys Hyrylän kouluk. Mm. vesikaton saneeraus menovähennys Lattiapäällysteiden uusiminen, Mikkolan koulu, Hyrylän menovähennys Hyrylän jäähalli/akustiikka menovähennys Varikon korvaavien tilojen hankesuunn. tai nyk.til. elinkaaren menovähennys jatkaminen Palveluverkkoon liittyvät hankesuunnittelut menovähennys Rakennukset yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet menolisäys Jätehuolto, ylijäämämaan käsittely menovähennys Vesistöjen kunnostus menolisäys Muut pitkävaikutteiset menot menovähennys Tiehallinnon ja ratahallinnon hankkeet Koneet ja kalusto Tekninen toimi GNSS-mittalaite menolisäys Sosiaali- ja terveystoimi Riihikallion asumispalveluyksikön kalusto menovähennys Tietokoneohjelmistot Yleisjohto- ja konsernipalvelut - Rondo R8 sähköinen arkistointijärjestelmä, menolisäys korvaa v.2002 käyttöönotetun järjestelmän Palkanlaskentaohjelmiston- ja palvelun uusiminen menolisäys Titania työvuorosuunnittelun ja työajanhallinnan perustamisinvestoinnit menolisäys yhteensä Investointiosa yhteensä

15 12 Tuusulan kunta Elokuu vertailuprosentti 67 % Ennuste/ Ennuste/ Ennuste Tot. %/ Tot.% Toimialan MTA budjetti TP 2014/ MTA MTA ennuste Tot.% Budjetti Tot.% 2013 muutos-% Myyntituotot ,8 % ,5 % ,7 % ,7 % ,3 % Maksutuotot ,1 % ,3 % ,9 % ,8 % ,8 % Tuet ja avustukset ,7 % ,4 % ,9 % ,2 % ,7 % Vuokratulot ,3 % ,7 % ,8 % ,3 % ,6 % Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,5 % ,9 % ,0 % ,0 % ,2 % Muut toimintatuotot ,1 % ,8 % ,0 % ,7 % ,9 % TOIMINTATUOTOT ,7 % ,9 % ,7 % ,5 % ,4 % ilman myyntivoittoja ,5 % ,8 % ,8 % ,9 % ,7 % Palkat ja palkkiot ,4 % ,0 % ,8 % ,9 % ,9 % Henkilösivukulut ,8 % ,8 % ,8 % ,7 % ,5 % Henkilöstökorvaukset ,8 % ,6 % ,4 % ,4 % ,3 % Palvelujen ostot ,1 % ,0 % ,5 % ,0 % ,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 % ,1 % ,4 % ,7 % ,8 % Avustukset ,5 % ,7 % ,8 % ,6 % ,0 % Vuokrat ,5 % ,6 % ,6 % ,2 % ,3 % Muut toimintakulut ,5 % ,1 % ,3 % ,2 % ,9 % TOIMINTAKULUT ,7 % ,5 % ,4 % ,8 % ,1 % TOIMINTAKATE ,4 % ,4 % ,3 % ,6 % ,2 % Verotulot ,9 % ,6 % ,4 % ,4 % ,3 % Valtionosuudet ,5 % ,2 % ,2 % ,2 % ,4 % Verorahoitus yhteensä ,4 % ,2 % ,1 % ,1 % ,4 % Rahoitustuotot ,3 % ,4 % ,0 % ,0 % ,2 % Rahoituskulut ,5 % ,8 % ,1 % ,1 % ,8 % Rahoitustuotot ja -kulut ,3 % ,8 % ,6 % ,6 % ,6 % VUOSIKATE ,3 % ,0 % ,8 % ,1 % ,5 % Poistot ,3 % ,1 % ,0 % ,0 % ,5 % Tilinpäätössiirrot -422 TILIKAUDEN TULOS ,5 % ,7 % ,2 % ,7 % ,6 % Rahoitustuotot kunnalle Rahoituskulut vesihuoltoliikelaitokselle Vesihuoltoliikelaitoksen osuudet rahoituseriin 0 0 Vesihuoltoliikelaitos ,3 % ,0 % ,8 % ,8 % ,1 % Tilikauden tulos yhteensä vesihuoltoliikelaitoksen kanssa TILIKAUDEN TULOS ,6 % ,5 % ,8 % ,5 % ,4 %

16 13 TOIMINTATUOTOT Elokuu vertailuprosentti 67 % Ennuste/ Ennuste/ Ennuste Tot. % Tot.% Toimialan MTA budjetti TP / TP / MTA MTA ennuste Tot.% Budjetti Tot.% 2013 muutos-% ,9 % Kunnanviraston johto ,3 % ,9 % Henkilöstö- ja tukipalvelut ,0 % ,0 % ,5 % ,2 % ,8 % Hallinto ,0 % ,0 % ,6 % ,0 % ,7 % Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ,9 % ,0 % ,4 % ,8 % ,8 % Talous ja tietohallinto ,0 % ,0 % ,6 % ,1 % ,4 % Kuntakehitys ,0 % ,0 % ,3 % ,1 % ,0 % YLEISJOHTO- JA KONSERNIPALV ,0 % ,0 % ,0 % ,1 % ,9 % Sosiaalipalvelut ,0 % ,8 % ,0 % ,1 % ,4 % Terveyspalvelut ,2 % ,2 % ,2 % ,0 % 28 Erikoissairaanhoito ,0 % ,3 % ,6 % Koti-ja laitoshoidon palvelut ,0 % ,8 % ,8 % 3 150,0 % 1 62,0 % Kehittämis- ja hallintopalvelut ,0 % ,9 % ,5 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI ,6 % ,2 % ,1 % ,8 % ,5 % Kasvun ja oppimisen palvelut ,0 % ,3 % ,9 % ,1 % ,7 % Kulttuuripalvelut ,0 % ,0 % 254-1,3 % ,5 % ,8 % Liikuntapalvelut ,0 % ,0 % 912-0,6 % 68 74,6 % 83 76,1 % Nuorisopalvelut ,0 % ,0 % ,9 % 0 Kehittämis- ja hallintoyksikkö ,2 % ,2 % KASVATUS-JA SIVISTYSTOIMI ,0 % ,8 % ,3 % ,1 % ,0 % Rakennusvalvonta ,8 % ,8 % 467-8,1 % ,0 % Kunnallistekniikka ,7 % ,8 % ,5 % Tilakeskus ,1 % ,1 % ,7 % ,3 % ,2 % Ympäristötekniset palvelut ,7 % ,7 % ,4 % 0 1 Hallintopalvelut ,5 % 0 0,0 % Joukkoliikenne ,1 % ,1 % ,3 % ,5 % ,9 % TEKNINEN TOIMI ,2 % ,2 % ,4 % ,5 % ,9 % Myyntivoitot ,0 % ,0 % ,2 % ,7 % ,9 % YHTEENSÄ ,7 % ,5 % ,4 % ,5 % ,0 % Vesihuoltolaitos ,8 % ,8 % ,2 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ VESIHUOLTOLAITOS LIIKELAITOKSEN KANSSA ,2 % ,4 % YHTEENSÄ ,6 % ,2 % ,7 %

17 14 TOIMINTAKULUT Elokuu vertailuprosentti 67 % Ennuste/ Ennuste/ Ennuste Tot. % Tot.% Toimialan MTA budjetti TP / TP / MTA MTA ennuste Tot.% Budjetti Tot.% 2013 muutos-% ,2 % ,4 % Kunnanviraston johto ,7 % ,7 % ,2 % ,1 % ,9 % Henkilöstö- ja tukipalvelut ,8 % ,8 % ,5 % ,8 % ,2 % Hallinto ,8 % ,8 % ,5 % ,1 % ,3 % Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus ,6 % ,6 % ,0 % ,2 % ,5 % Talous ja tietohallinto ,8 % ,8 % ,6 % ,5 % ,7 % Kuntakehitys ,6 % ,4 % ,6 % ,1 % ,0 % YLEISJOHTO- JA KONSERNIPALV ,8 % ,9 % ,3 % ,2 % ,4 % Sosiaalipalvelut ,1 % ,7 % ,8 % ,3 % ,5 % Terveyspalvelut ,7 % ,4 % ,1 % ,7 % ,8 % Erikoissairaanhoito ,8 % ,8 % ,5 % ,0 % ,5 % Koti-ja laitoshoidon palvelut ,8 % ,0 % ,6 % ,7 % ,7 % Kehittämis- ja hallintopalvelut ,8 % ,0 % ,8 % ,4 % ,6 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI ,4 % ,0 % ,3 % ,6 % ,2 % Kasvun ja oppimisen palvelut ,7 % ,7 % ,8 % ,5 % ,2 % Kulttuuripalvelut ,7 % ,7 % ,4 % ,3 % ,5 % Liikuntapalvelut ,9 % ,7 % ,9 % ,8 % ,5 % Nuorisopalvelut ,7 % ,8 % ,8 % ,9 % ,5 % Kehittämis- ja hallintoyksikkö ,6 % ,2 % ,6 % ,5 % ,0 % KASVATUS-JA SIVISTYSTOIMI ,7 % ,5 % ,7 % ,2 % ,4 % Rakennusvalvonta ,0 % ,0 % ,0 % ,3 % ,5 % Kunnallistekniikka ,2 % ,2 % ,0 % ,3 % ,2 % Tilakeskus ,5 % ,5 % ,4 % ,6 % ,0 % Ympäristötekniset palvelut ,6 % ,8 % ,1 % ,6 % ,8 % Hallintopalvelut ,0 % ,0 % ,6 % ,0 % ,8 % Joukkoliikenne ,1 % ,1 % ,2 % ,2 % ,4 % TEKNINEN TOIMI ,3 % ,1 % ,3 % Maa-al. puhdistuskulut ,7 % ,5 % YHTEENSÄ ,4 % ,8 % ,1 % ,2 % ,2 % Vesihuoltolaitos ,5 % ,4 % ,0 % TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ VESIHUOLTOLAITOS LIIKELAITOKSEN KANSSA ,5 % ,4 % YHTEENSÄ ,3 % ,7 % ,1 %

18 15 RAHOITUSLASKELMA ILMAN VESIHUOLTOLIIKELAITOSTA Elokuu vertailuprosentti 67 % Ennuste/ Budj Tot. % Tot.% MTA Budjetti MTA TP / TP / MTA Ennuste Tot % 2013 muutos-% ,3 % ,1 % Vuosikate % % ,5 % ,1 % Tulorahoituksen korjauserät % % ,1 % TULORAHOITUS % % ,8 % ,9 % Käyttöomaisuusinvestoinnit % % 0 0,0 % ,3 % Rahoitusosuudet % % ,7 % ,1 % Käyttöomaisuuden myyntitulot % % ,8 % ,6 % INVESTOINNIT % % VARSINAISEN TOIMINNAN JA % % INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Antolainauksen muutokset % Ottolainauksen muutokset % RAHOITUSTOIMINNAN % % KASSAVIRTA Korolliset lainat kauden lopussa Valt 8/ päätös, lisämääräraha 55 t euroa Kuntapron osakkeiden hankintaa varten. Valt 31/ päätös, lisämääräraha 470 t euroa Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman korjaustöille. Valt 62/ päätös, lisämääräraha 3,0 miljoonaa euroa maanhankintaa varten. Valt 76/ päätös, lisämääräraha 55 t euroa KuntaPron tietokoneohjelmistojen käyttöönottoa varten.

19 16 VERO-JA MUU RAHOITUS Elokuu vertailuprosentti 67 % Ennuste/ Budj Tot. % Tot.% MTA TP / TP / MTA Ennuste MTA Budjetti Tot.% 2013 muutos-% ,3 % ,3 % Kunnallisvero ,4 % ,2 % ,1 % ,8 % Yhteisövero ,0 % ,6 % 72 1,0 % 251 3,9 % Kiinteistövero ,0 % ,1 % Koiravero ,9 % ,6 % VEROTULOT ,4 % ,9 % ,0 % ,6 % Peruspalvelujen valtionosuus ,1 % ,9 % ,9 % ,7 % Verotulotasaus ,0 % ,7 % ,8 % ,8 % Opetus ja kulttuuri muut ,0 % ,7 % ,5 % ,2 % VALTIONOSUUDET ,2 % ,0 % ,4 % ,2 % VERORAHOITUS YHT ,1 % ,6 % ,7 % ,1 % Korkotuotot ,0 % ,9 % 62 17,4 % 51 15,1 % Muut rahoitustuotot ,0 % 336 6,8 % ,8 % ,5 % Korkokulut ,0 % ,8 % ,6 % Muut rahoituskulut ,1 % ,8 % RAHOITUSTUOT. JA -KUL ,0 % ,0 %

20 17 Osavuosikatsaus II/2014 INVESTOINNIT Tammi-elokuu 2014 Rakennukset Toteutunut Ennuste MTA Talousarvio 2014 Proj.alusta Ero Kunnanhallitus Hyrylän koulukeskuksen ruokasalin linjaston uusiminen Kasvatus- ja sivistystoimi -96 Paijalan koulun laajentaminen Koulujen ja päiväkotien toiminn. Parantam Jäähallin ilm. kuivaaja Tekninen toimi -161 LVIS-parannustyöt Rakennusautomaatio Hyökkälän koulukeskus, katon korj+perusk Anttilan alueen rakennukset Hyrylän kouluk. Mm. vesikaton saneeraus Lattiapäällysteen uusiminen: Mikkolan koulu Hyrylän koulukeskus Vaunukankaan päiväkoti -600 PTS:n mukaiset peruskorjaustyöt Peruskor.- ja parannus. sekä PTS-hankesuunn Kolsan koulu ja pk, liittym. Kaukolämpöön, automaatio Jokela-talo, käyttövesiputkisto ym Jokelan ja Kellokosken urh.kenttien huoltorak Hyrylän jäähalli/akust Varikon korv.tilojen hankesuunn. Tai nyk. jatk Viranomaismääräysten aihauttamat muutosinvestoinnit Sisäilmatutkimukset ja sisäilman parant. Liitt. Investoinnit Sosiaali- ja terveysaseman hankeselv.es.korj Sosiaali -ja terveysaseman 2.vaih.vesikaton korj Palveluverkkoon liittyv.hankesuunn eriteltynä: Isojen päiväkotien tarvekartoitus -220 Roinilanpellon päiväkoti Kellokosken yhtenäiskoulu Kunnantalon tilankäytön tehostaminen Rakennukset yhteensä Tulot Menot

21 18 Osavuosikatsaus II/2014 INVESTOINNIT Tammi-elokuu 2014 Muut investoinnit Toteutunut Ennuste MTA Talousarvio Ero Kiinteän omaisuuden ostot Kiinteän omaisuuden myynnit Kiinteät rakenteet ja laitteet Tulot Menot Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet -55 Ostot Myynnit Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Muut yhteensä netto Tulot Menot Investoinnit yhteensä netto Tulot Menot Valt 8/ päätös, lisämääräraha 55 t euroa Kuntapron osakkeiden hankintaa varten. Valt 31/ päätös, lisämääräraha 470 t euroa Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman korjaustöille, sekä siirto Paijalan koulun investointivarauksesta 180 t Sosiaali- ja terveysaseman 2.vaiheen vesikaton korjaukselle. Valt 62/ päätös, lisämääräraha 3,0 miljoonaa euroa maanhankintaa varten. Valt 76/ päätös, lisämääräraha 55 t euroa KuntaPron tietokoneohjelmistojen käyttöönottoa varten. Vesihuoltoliikelaitos Toteutunut Ennuste MTA Talousarvio Ero Kiinteät rakenteet ja laitteet Kunta ja vesihuoltoliikelaitos yhteensä Toteutunut Ennuste MTA Talousarvio Ero Investoinnit yhteensä netto Tulot Menot

22 19 6. Henkilöstömäärä Palvelussuhteet * työpanos työpanos (htv 1-8/2014) ** (htv 1-8/2013) ** yleisjohto ja konsernipalvelut vakinaiset määräaikaiset Yhteensä HTV HTV toimiala yhteensä 179,56 22,74 202,30 114,43 123,81 sosiaali- ja terveystoimi vakinaiset määräaikaiset Yhteensä HTV HTV toimiala yhteensä 389,64 126,03 515,67 285,53 296,70 kasvatus- ja sivistystoimi vakinaiset määräaikaiset Yhteensä HTV HTV toimiala yhteensä 727,20 260,27 987,47 533,19 549,19 tekninen toimi vakinaiset määräaikaiset Yhteensä HTV HTV toimiala yhteensä 124,47 7,98 132,45 67,85 80,84 vesihuoltoliikelaitoksen henkilöt sisältyvät teknisen toimen lukuihin Tuusulan vakinaiset määräaikaiset Yhteensä HTV vesihuoltoliikelaitos 13, ,52 8,33 Liikelaitos , ei vertailutietoja Kunta yhteensä 1434,39 418, , , ,54 *henkilöstömäärä tilanteessa, jossa osa-aikaisten lukumäärä on osa-aikaisuuden suhteessa täyteen työaikaan, ei sivuvirkoja mukana. ** työpanos (htv) kuvaa yhteenlaskettuja henkilötyövuosia tarkasteluajanjaksossa, kaikki poissaolot vähennettynä.

23 20 7. Kuntastrategiaan liittyvien vuositavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen Vuodelle 2014 on määritelty seitsemän vuositavoitetta. Niistä neljä ensimmäistä liittyy kuntastrategiassa määriteltyihin palveluiden kehittämisen, talouden tasapainon sekä elinkeinojen ja maankäytön strategisiin päämääriin. Lisäksi kolme vuositavoitetta on liitetty organisaatiostrategian asiakaslähtöisyyteen sekä henkilöstöön ja uudistumiseen kohdistuviin päämääriin. Vuositavoitteet 2014 ovat seuraavat: Palveluverkkosuunnitelman jatkaminen; Suunnitelmallinen talouden hoito; Vetovoimaisten asuin- ja liiketilahankkeiden vahva edistäminen; Maanmyyntitulotason nostaminen pysyvästi korkeammalle tasolle; Asiakkuuksien palveleminen kokonaisuuksina; Uudistumisen varmistaminen osaamista sekä henkilöstön osallistumista tukemalla. Vuositavoitteisiin on kytketty yhteensä 16 toimenpidettä, joiden toteutumista seurataan niille määriteltyjen toteutusohjelmien etenemisen kautta (ks. raportti alkaen seuraavalta sivulta). Toista vuosikolmannesta on leimannut talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman edistäminen. Toimialat ja konsernipalvelut ovat toteuttaneet alkuvuonna ohjelmassa määriteltyjä toimenpiteitä saavuttaakseen sovitun tuottavuustavoitteen. Myös palveluverkkosuunnitelman saattaminen päätöksentekoon on vaatinut ponnisteluja. Edellisvuonna aloitettua palveluverkkosuunnitelmaa täydennettiin alkuvuonna 2014 ja sitä käsiteltiin poliittisten foorumeiden lisäksi myös kuntalaisten keskusteluilloissa ja laajasti vastauksia keränneessä sähköisessä kuntalaiskyselyssä. Palveluverkon uudistaminen on määritelty yhdeksi kunnan strategiseksi kehittämishankkeeksi, sillä palvelurakenteiden saattaminen taloudellisesti kestävälle pohjalle vaatii muutoksia etenkin palveluverkkoon. Päätös palveluverkkosuunnitelmasta jäi kesäkuun valtuustokokouksessa vielä pöydälle. Alkuvuonna 2014 määriteltiin neljän strategisen kehittämishankkeen kokonaisuus, jonka avulla haetaan nopeiden säästöjen lisäksi pitkäjänteisiä ja kestäviä tuottavuuden ja tuloksellisuuden nostamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kustannusten jatkuva kasvu vaatii paitsi muutoksia palveluverkkoon, myös palveluiden kuntalaislähtöistä kehittämistä, panostuksia ICT:hen, ja kuntatasoista osaamisen ja johtamisen kehittämistä. Kuntasoinen ICT-kehittämisohjelma valmistui kesäkuussa; ohjelman painopisteenä ovat kunnan toiminnan tuottavuuden parantaminen uusia teknologioita ja toimintatapoja hyödyntäen, sähköisen asioinnin kehittäminen sekä tietohallintojohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltaminen. Taloushallinnon palvelutuotannon yhteistyö aloitettiin KuntaPro Oy:n kanssa kesäkuun alusta alkaen Vuositoimenpiteiden etenemistä on kuntatasolla kuvattu graafiikalla, jolloin vuoden aikana tapahtunut edistyminen on helppo havaita osavuosikatsauksia ja tilinpäätöstä tarkasteltaessa.

24 VUOSITAVOITTEIDEN, TOIMENPITEIDEN JA TOTEUTUSOHJELMIEN SEURANTA OSAVUOSIKATSAUKSESSA 2/ Etenemisasteen arvioinnissa käytettävä asteikko: 1=Toteutuksessa ei ole edetty 2= Suunnitteluvaiheessa, on edetty hieman 3=Aloitettu toteutusta, ei olla vielä valmiita 4= Toteutusvaiheessa lähellä valmistumista, ei vielä viimeistelty/käyttöönotettu 5=Toimenpide on toteutettu ja käyttöönotettu toteutusohjelman mukaan STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ VUOSITAVOITE ARVIOINTI: [kuntatasoinen raportti] TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTUMISEN Palveluverkkosuunnitelman jatkaminen 1. Käsittelemme palveluverkko- ja rakennesuunnitelman sivun 8 aikataulun mukaisesti. Toteutusohjelma: - Pysymme valtuuston määrittelemässä palveluverkon jatkotyöstämisaikataulussa (s. 8) Etenemisaste: 4 Selite: Palveluverkkosuunnitelma työstettiin aikataulun mukaisesti. Valtuuston linjauspäätökset palveluverkkosuunnitelmasta viivästyivät määritellystä aikataulusta. 2. Määrittelemme keskeisten palvelujen palvelutason ja palvelun saamisen kriteerit, hyödyntäen tarvittaessa vaihtoehtoisia tuotantotapoja ja kuntayhteistyötä. Toteutusohjelma: - Tarkistamme sosiaali- ja terveystoimen sekä kasvatus- ja sivistystoimen palvelukriteerit palveluissa, joissa tehtävillä kriteerien muutoksilla saavutamme parhaan vaikuttavuuden - Teknisessä toimessa tarkennamme palvelutasoja ja palvelun saamisen kriteerejä vuonna 2012 tehdyn palvelumääritystyön pohjalta, sekä otamme käyttöön uusia taksoja, jolloin tuotetuille palveluille saadaan kustannusvastaavuutta. Tarkistamme kunnan rakennetun omaisuuden hoitotasoluokitukset. - Otamme vuoden 2014 aikana käyttöön liikenneturvallisuuden kehittämishankkeiden ja saneerauskohteiden prioriteettilistat ja määrittelemme toteutettavat kohteet näiden perusteella - Yhtenäistämme kunnan jakamien avustusten ja tuotantotukien periaatteet ja päätösprosessit. Olemme vieneet toimintaperiaatteet käytäntöön 2014 loppuun mennessä - Vaihtoehtoisten tuotantotapojen hyödyntämiseksi kehitämme kunnan tasolla kuntalaisten ja kolmannen sektorin osallistamiskonsepteja. Etenemisaste: 3 Selite: Sosiaali- ja terveystoimen palvelukriteereitä ja palvelutasomäärittelyitä vietiin kattavasti päätöksentekoon jo huhtikuussa (1. osavuosikatsauksen raportti). Kasvatus- ja sivistystoimessa palvelutaso määritellään suurelta osin normiperusteisilla ohjaavilla asiakirjoilla. Lisäksi palvelutasoja määritellään mm. oppilashuollon osalta lainsäädännön muutoksiin perustuen yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Teknisen toimen palvelutaso ja palvelun saamisen kriteerit asiakirjaa käsiteltiin teknisessä lautakunnassa kesäkuussa. Tasoja kriteerimäärittelyn perusteet tarkistetaan joulukuussa 2014 valtuuston budjettipäätöksen jälkeen. Liikenneturvallisuuden kehittämishankkeiden ja saneerauskohteiden prioriteettilistan teko edistyy. Vaihtoehtoisten tuotantotapojen ja osallistamiskonseptien hyödyntämistä on käsitelty muun muassa 17-jäsenisessä toimikunnassa. Kuntalaisten osallistamista on kehitetty erityisesti puistojen hoidossa. Yhteistyötä on kehitetty koulujen, luottamushenkilöiden ja kolmannen sektorin kanssa järjestäen

25 22 Suunnitelmallinen talouden hoito 3. Mitoitamme palvelutasot, -kriteerit ja investoinnit siten, että vuosikate kattaa vähintään poistot ja mahdolliset pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Toteutusohjelma: - Toimenpide toteutetaan valtuuston päättämän talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman avulla. Valtuusto tekee toteutukseen liittyvät tarkemmat päätökset. 4. Seuraamme ja arvioimme kuntastrategian ja siihen liittyvän muutoksen toteutumista Toteutusohjelma: - Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman yhteydessä hyväksytään strategiset tunnusluvut, joilla seurataan strategisten päämäärien toteutumista valtuustokaudella. Tunnuslukuja seurataan ja arvioidaan osavuosikatsausten yhteydessä. 5. Uudistamme ja viemme käytäntöön investointien suunnitteluprosessin sekä siihen liittyvän johtamis- ja toimintamallin Toteutusohjelma: - Määrittelemme ja otamme toimintamallin käyttöön vuoden 2015 talousarvioprosessin yhteydessä. 6. Tehostamme tilankäyttöä ja realisoimme tarpeetonta omaisuutta. Toteutusohjelma: - Salkutamme kiinteistöomaisuuden ja viemme realisointisuunnitelmaa eteenpäin 2014 talousarvion mukaisesti. - Määrittelemme uusille rakennuksille tilankäytön tehokkuustavoitteet pitkän tähtäimen investointisuunnitelman laatimisen yhteydessä. talkoita ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi. Etenemisaste: 3 Selite: Palvelutasoja ja kriteereitä on tarkastettu kattavasti. Lisäksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimenpiteet (vaikuttavuudeltaan 1,34 miljoonan euroa) 2014:lle ovat toteutuksen alla ja ohjelman etenemistä seurataan. Tuottavuusohjelma on toteutumassa suunnitellun mukaisesti. Koska 2014 talousarvio on toteutumassa alijäämäisenä, toimialoilla on käynnistetty uudet toimet toimintamenojen nousun hillitsemiseksi. Etenemisaste: 4 Selite: Strategiset mittarit ja -tunnusluvut on esitelty hallituksen seminaarissa helmikuussa 2014 ja ne esitetään hyväksyttäväksi 2015 talousarvioprosessin yhteydessä. Osavuosikatsauksen seurantaa on selkiytettiin vuoden alusta lähtien numeerisilla arvioilla toimenpiteiden etenemisestä sekä grafiikalla vuositoimenpiteiden saavuttamisesta kuntatasolla. Etenemisaste: 2 Selite: Pitkän tähtäimen investointitarpeet on kartoitettu ja niitä on hyödynnetty taloussuunnitelman laatimisessa. Pitkän tähtäimen investointikatto tuodaan päätettäväksi syksyn 2014 aikana. Johtamis- ja toimintamallin käyttöönotto on kesken. Etenemisaste: 3 Selite: Tilankäytön tehokkuutta on kehitetty uusissa investointihankkeissa ja tulosalueiden omana toimintana mm. iltakäytön osalta. Realisoitava kiinteistöomaisuus on salkutettu ja viety päätöksentekoon Valt 29/ Tämän jälkeen on lähdetty toteuttamaan päätöksen mukaisia jatkotoimenpiteitä: hinta-arvioita ja kuntoarvioita työstetään. Tehokkuustavoitteiden määrittely uusille isoille päiväkodeille on tekeillä. Kaavallisten tarpeiden selvittely ja mahdollisuudet ovat työn alla kaavoituksessa.

26 23 Vetovoimaisten asuin- ja liiketilahankkeiden vahva edistäminen Maanmyyntitulotason nostaminen pysyvästi korkeammalle tasolle 7. Luomme edellytykset Focus-liikekeskushankkeen toteutumiselle rakentamalla rahoitus- ja toteutusmallin Kehä IV:lle Toteutusohjelma: - Vaikutamme siihen, että Kehä IV:n asema uudessa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ:ssä) on vähintään yhtä vahva kuin nykyisessä HLJ:ssä - Focus OYK on hyväksytty kesäkuun 2014 loppuun mennessä ja asemakaava käynnistyy vuoden 2014 aikana - Teemme arvion sopimus- ja maanmyyntituloista asemakaava-alueelta kesäkuuhun 2014 mennessä - Käynnistämme neuvottelut ELY:n kanssa syksyllä Rahoitus- ja toteutusmalli Kehä IV:lle syntyy vuoden 2014 aikana. 8. Kehitämme taajamien keskustoja luomalla mahdollisuuksia kaupallisten palvelujen parantamiselle ja elinkaariasumiselle. Toteutusohjelma: - Keskustojen asemakaavoissa on hyväksytty asuin- ja liiketilaa vähintään k-m2:ä vuonna Kilpailutamme Hyrylässä asumisen ja palvelut yhdistävän ratkaisun kevään 2014 aikana. Kilpailutus johtaa hankkeen toteutukseen. 9. Rakennamme Rykmentinpuiston käyttöönottoon soveltuvan toteutus- ja rahoitusmallin Toteutusohjelma: - Kaavatalouslaskennat ja niiden tulosten käsittely sekä poliittiset linjaukset tehdään kesäkuun 2014 loppuun mennessä - Päätös toteutus- ja rahoitusmallista syntyy vuoden 2014 aikana 10. Selvitämme kuntataloudelliset vaikutukset maanhankinnassa ja kaavahankkeissa Toteutusohjelma: - Asemakaavoissa tulee vuonna 2014 hyväksytyksi vähintään k-m2:ä asuntorakentamisoikeutta ja k-m2:ä työpaikkarakentamisoikeutta - Kaikkien asemakaavojen ja maanostotarjousten yhteydessä tehdään kaavataloudelliset laskelmat Etenemisaste: 4 Selite: Valtuusto on hyväksynyt Focus-osayleiskaavan kokouksessaan Asemakaavan laadinnan aloittamista on valmisteltu ja kaavan käynnistämiskokous pidetty. OAS on valmistunut ja tulossa syyskuussa nähtäville. Kehä IV tarvetta ja asemaa on tuotu esille eri yhteyksissä, mm. HLJ-työssä ja 4. vaihemaakuntakaavan seminaareissa. Neuvottelut Kehä IV toteutuksesta käynnistyvät asemakaavatyön yhteydessä. Asemakaavatyön käynnistymisen yhteydessä on todettu, että osayleiskaavan yhteydessä tehdyt liikenneselvitykset ovat riittävän yksityiskohtaiset myös asemakaavan laadinnassa käytettäväksi. Etenemisaste: 3 Selite: Keskustojen valmistelussa olevien asemakaavojen laajuus kattaa tavoitteena olevan k-m2, valmistelu etenee. Asumisen ja palvelut yhdistävän liikekeskuskonseptin kilpailutus Hyrylässä on käynnissä. Kilpailuaika päättyy Hyrylän keskustan yleissuunnitelmatyön loppuun saattamisesta ja suunnittelun periaatteista on tehty linjaukset. Kellokosken asemakaavaluonnos on käsitelty ja syyskuussa yleisesti nähtävänä. Hyrylän keskustan täydennysrakentamiseen liittyvät hankekaavat Seurakuntakeskus ja Kortteli 8021 ovat saaneet lainvoiman. Etenemisaste: 3 Selite: Kaavataloustyöryhmän työ käynnistyi loppusyksystä Alustavia laskentatietoja esitettiin asemakaavan kaavaselostuksessa joulukuussa 2013 ja kunnanhallituksen talousarvioseminaarissa Toteutusmallia valmistellaan samalla, kun käydään neuvotteluja Senaattikiinteistöjen kanssa maankäyttösopimuksesta. Asuntomessujen 2020 hakemista on selvitetty ja kuntakehityslautakunta on päättänyt esittää valmistelun käynnistämistä. Etenemisaste: 3 Selite: Asemakaavoja on valmisteltu kaavoituksen työohjelman mukaisesti niin, että v aikana on kuntakehityslautakunnassa käsitelty 12 eri valmisteluasteessa olevaa asemakaavaa. Elokuun loppuun mennessä lainvoiman on saanut k-m2 asuntorakentamisen ja k-m2

27 24 Asiakkuuksien palveleminen kokonaisuuksina Uudistumisen varmistaminen osaamista sekä henkilöstön osallistumista tukemalla 11. Tunnistamme keskeisimmät asiakkuudet, joiden palveluita kehitämme kokonaisuuksina Toteutusohjelma: - Tunnistamme vuoden 2014 aikana keskeiset asiakasryhmät - Määrittelemme erityisen tuen asiakkaan palveluprosessin vuoden 2014 aikana - Toteutamme kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman ensimmäisen vaiheen toimenpiteet talousarvioprosessiin 2015 mennessä 12. Varmistamme strategian toteuttamiseen vaadittavan osaamisen Toteutusohjelma: - Strategiaan perustuva kunnan henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelma vuodelle 2014 on valmis mennessä 13. Aktivoimme ja osallistamme työyhteisöjä uudistuksiin (esim. työyhteisöjen innovaatiotoiminnan malli) Toteutusohjelma: - Aloitamme työyhteisöjen innovaatiotoiminnan mallin toteutuksen mennessä. 14. Otamme käyttöön uusiutumista tukevan palkitsemisen mallin Toteutusohjelma: - Kannustavan kertapalkitsemisen malli on valmis ja olemme aloittaneet toteutuksen mennessä työpaikkarakentamisen rakennusoikeutta. Asemakaavojen yhteydessä on esitetty kaavataloudelliset laskelmat. Kaavataloudellinen laskenta on sisältynyt syksystä 2013 asti kaikkiin asemakaavahankkeisiin. Kaavataloudellinen tarkastelu on myös tuotu päätöksentekijöille lisätietona kaavan eri käsittelyvaiheissa. Kehitämme kaavataloudellisuuden laskentamenetelmää edelleen niin, että tiedämme aikaisempaa paremmin jo maata hankkiessamme, mikä on lopullinen kaavatalous. Etenemisaste: 2 Selite: Sosiaali- ja terveystoimessa on aloitettu asiakassegmentointi. Työ valmistuu marraskuussa Myös vapaa-ajan palveluissa asiakasryhmien tunnistamista ja tarpeiden analysointia on jatkettu. Kuntatasoista asiakkuustyötä ei ole pystytty viemään eteenpäin. Erityisen tuen palveluprosessi määritellään oppilashuollon lain muutoksesta johtuvan uudistamistyön yhteydessä. Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma valmistuu lautakunnan käsiteltäväksi vuoden 2015 aikana. Etenemisaste: 4 Selite: Kuntatason osaamistarpeet on määritelty ja vuoden 2014 koulutus- ja kehittämissuunnitelma tehty ja osin toteutettu. Osaamisen kehittämissuunnitelmia on tehty kaikilla toimialoilla. Etenemisaste: 2 Selite: Tulosaluekohtaisesti on aloitettu uusia innovatiivisia toimintatapoja. Kuntatason innovaatiotoimintaa on kehitetty tuottavuusohjelmaan liittyvällä kyselyllä ja tuottavuustoritapahtuman toteutuksella. Yhteistä työyhteisöjen innovaatiotoiminnan mallia ei kuntatasolla ole vielä toteutettu, vaan sitä toteutetaan johtamisjärjestelmätyön osana 9/2014 2/2015. Etenemisaste: 2 Selite: Keskitetty henkilöstöhallinto valmistelee palkitsemisen mallia. Toteutus ei ole alkanut.