Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Toimintakertomus ja tilinpäätös Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

Transkriptio

1 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Toimintakertomus ja tilinpäätös Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 SISÄLLYS TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET...3 YLEINEN JA ALUEELLINEN KEHITYS SEKÄ VAIKUTUS SOTE-KUNTAYHTYMÄN PALVELUIHIN... 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS...6 TILINPÄÄTÖKSEN ANALYYSI...9 TALOUSARVIOSSA ASETETUT YLEISET TAVOITTEET VUODELLE...33 SISÄINEN VALVONTA...36 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS...37 HANKKEET...38 TOIMINTAKERTOMUS VASTUUALUEITTAIN...47 Hallinto- ja tukipalvelut...48 Sosiaalipalvelut...52 Terveyden - ja sairaanhoidon palvelut...58 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut...61 TALOUDEN TOTEUTUMINEN...63 Tuloslaskelma...63 Kuntien maksuosuudet...66 Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys ja talousarvio INVESTOINNIT...72 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT...73 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT...74 TASEVERTAILU...75 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT...76 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...77 Palvelusopimusten mukaiset tilaustaulukot maisemamallin mukaan...78 Tilinpäätöksen muut liitetiedot Tilasto-osa TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (ERILLINEN JULKAISU) 2 Toimintakertomus

3 TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Kuntalain 68 :n mukaan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Toimintakertomus on osa tilinpäästöstä. Toimintakertomuksesta voidaan tehdä suppeampi vuosikertomus, jota voidaan jakaa esim. kuntalaisille. Kuntayhtymän toimintakertomus sisältää seuraavat osiot: Yleinen kuvaus tapahtumista ja toimitusjohtajan katsaus sekä sisäinen valvonta Tilikauden tulos ja tuloksen käsittely Toimintakertomus vastuualueittain Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen siten, kuin ne ovat talousarvion laadinnan yhteydessä Palvelusopimusten toteutumat jäsenkunnittain Henkilöstötilinpäätös YLEINEN JA ALUEELLINEN KEHITYS SEKÄ VAIKUTUS SOTE-KUNTAYHTY- MÄN PALVELUIHIN Euro-alueen talouden epävarmuuden pitkittyminen vaimentaa taloudellista kasvua. Epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden jälkipuoliskolta alkaen ja näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa, sillä niiden ennustetaan laskevan hieman yli prosentin edellisvuodesta. Suomen talous kasvoi vuonna 2,7 % ja kasvu oli pitkälti yksityisen kotimaisen kysynnän varassa. Yksityinen kulutus kasvoi 2,5 % ja yksityiset investoinnit 7,7 % edellisestä vuodesta. Työttömyysaste aleni 7,8 prosenttiin. Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan kääntyvän 2,5 prosentin kasvuun. Pitkään jatkunut vaimea kasvu näkyy myös työmarkkinoilla. Työttömyysasteeksi ennustetaan 8,1 %. Myös riski työttömyyden ennustettua suurempaan kasvuun on mahdollista. Kuntatalouden yleinen kehitys Vuonna 2010 kuntatalous oli lähellä tasapainoa. Kuntatalouden tila heikkeni vuonna, kun verotulojen kasvu hidastui ja menot puolestaan kasvoivat nopeammin kuin edellisvuonna. Vuonna kuntien verotulot kasvoivat edellisvuotta hitaammin. Kunnallisveron keskeisimmän veropohjan muodostavat palkkatulot, joiden kasvu hidastui. Veronkevennykset ovat samaa tasoa kuin edellisvuonna. Kuntien yhteisöverotuotto alenee sekä tilapäisen jakoosuuden korotuksen puolittumisen että yritysten heikentyneen tuloskehityksen seurauksena. Valtionosuuksien tasoa puolestaan alentaa hallitusohjelman mukainen 631 milj. euron leikkaus. Kuntien toimintamenot kasvoivat 5 prosenttia v. edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 2 prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate heikkeni 55 prosenttia. Kuntien toimintamenot, (ilman kunnan liikelaitoksia), kasvoivat vuonna 5 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoivat 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 6 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot pienenivät prosentin ja maksetut avustukset kasvoivat 8 prosenttia. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 7 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 12 prosenttia ja maksutulot 5 prosenttia. Myyntitulojen kasvua selittää eräiden suurten kaupunkien palvelurakenteessa ja toimintojen sisäisessä uudelleen järjestelemisessä tapahtuneet muutokset (Lähde Tilastokeskus). Kuluvana vuonna peruspalvelujen kustannustason nousuksi arvioidaan noin 3 % ja kunta-alan ansiotason nousuksi runsaat 3 %. Koska menojen ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin tulojen, kuntatalous on edelleen heikkenemässä. Toimintakertomus 3

4 Vuonna 2013 kuntien verotulot kasvavat suhteellisen nopeasti. Palkkatulojen kasvuksi arvioidaan 2½ %. Vuosina kuntien verotulojen kasvuksi arvioidaan keskimäärin 4 %. Vuonna 2016 verotulojen kasvu hidastuu, kun yhteisöveron jako-osuuden korotuksen päättyminen vähentää kuntien yhteisöverotuottoa arviolta 300 milj. eurolla. Valtionosuuksien kasvu jää 1½ prosenttiin v Kasvua hidastavat valtionosuuksien leikkaaminen 125 milj. eurolla. Peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään 3 prosentin indeksikorotus, joka lisää valtionosuuksia noin 230 milj. eurolla. Väestön määrän ja ikärakenteen muutos lisää valtionosuuksia laskennallisesti yhteensä noin 70 milj. eurolla. Valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat myös vuosina Voimassaolevan palkkaratkaisun perusteella kunta-alan ansiotason nousuksi ennakoidaan 2½ % v Peruspalvelujen hintatason nousu olisi näillä oletuksilla keskimäärin vajaat 3 % vuosina Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouteen on syntymässä poikkeuksellisen syvä ja kuntatalouden kestävyyttä vaarantava epätasapaino, mikäli alijäämien syvenemiskierrettä ei saada ajoissa katkaistua. Näkymiä heikentää entisestään se, että väestön ikääntymisestä kuntatalouteen kohdistuvat paineet jatkavat kasvuaan myös pidemmällä aikavälillä. Kuntien talouden kestävä tervehdyttäminen edellyttää, että kunnissa ryhdytään nopeisiin menojen kasvua hillitseviin toimiin jo kuluvan vuoden aikana. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella pääpainon tulee olla menojen kasvua hillitsevissä rakenteellisissa toimissa. Henkilöstömenot muodostavat valtaosan kuntatalouden menoista, joten erityisesti palkkamenojen kasvun hillitseminen on välttämätöntä (Lähde VM). Pohjois-Savon maakunnan kehitys Maakunnan positiivinen talouskehitys vuoden aikana näkyy jatkuneen vuoden alkupuolella. Taantuman jälkeen vahvasti kehittyneiden Kuopion ja Ylä-Savon seudun kasvu on hieman hidastunut, vaikka kasvu jatkuu hyvällä tasolla. Varkauden ja Koillis- Savon seutujen kehitys etenkin yritysten liikevaihdossa on ollut alkuvuonna vahvaa ja Varkaudessa vienti on kasvanut voimakkaasti. Tämä on heijastunut myös näiden alueiden palkkasumman kehityksessä. Taantuman voimistuessa työvoiman kysyntä vähenee ja tällöin kasvaa erityisesti nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys, joka lähes kaksinkertaistui useilla alueilla vuonna Talouden kääntyessä kasvuun työnsaanti helpottui ja nuorten työttömyys aleni vuosina kaikissa maakunnissa. Vuoden aikana myönteinen kehitys kuitenkin pysähtyi ja vuoden lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli , mikä on noin 2000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski edellisen taantuman alkuvaiheessa vuosina kaikissa maakunnissa, mikä johtui voimistuneesta eläkkeelle siirtymisestä. Työttömyyden pitkittyessä pitkäaikaistyöttömien määrä alkoi kasvaa vuosina Vuonna kasvua oli kaikissa maakunnissa. Parhaiten liikevaihdon kasvun, työttömyyden alenemisen ja nettomuuton muutoksen perusteella pärjäsivät vuonna Pohjois-Savo, Kanta-Häme ja Pohjanmaa sekä huonoiten Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi. Vuosien aikana hidastuva talouskasvu ja julkisen talouden velkaantuminen heikentävät alueiden kehitysmahdollisuuksia tulevina vuosina. Lisäksi samanaikaisesti voimistuva suurten ikä-luokkien siirtyminen työvoimasta eläkkeelle vähentää alueiden työvoimaresursseja ja hidastaa mahdollisuuksia elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Useilla alueilla työikäisen väestön määrä on laskenut jo pitkään ikääntymisen ja muuttotappioiden vuoksi ja tämä kehityssuunta voimistuu edelleen. Monet alueet erityisesti Itä- ja Pohjois- Suomessa ovat riippuvaisia julkisen sektorin kehityksestä ja rahoituskyvystä, mitä heikentää valtion ja kuntien voimakas velkaantumi- 4 Toimintakertomus

5 nen taantuman aikana (lähde Pohjois-Savon maakuntaliitto). SOTE-palveluiden rakenneuudistus Työryhmä valmisteli keväällä toimeksiantonsa mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi kolme erilaista mallia, jotka on esitelty työryhmän väliraportissa (STM 17:). Jatkotyön pohjaksi on valittu malli, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuolto alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa erikoissairaanhoitoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja nykyisin riittämättömästi toimivien peruspalvelujen vahvistaminen. Uudessa integroidussa ja kaksitasoisessa palvelurakenteessa olisi nykyiseen verrattuna laajempi sosiaali- ja terveydenhuollon perustaso ja tätä täydentävä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen erityisvastuutaso. Työryhmä toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla tarvitaan riittävää väestöpohjaa ja riittäviä tuotantovolyymejä palvelujen laadun ja turvallisuuden takaamiseksi. Palvelujen järjestäjien riittävät väestöpohjat luovat perustan kansallisesti yhdenvertaiselle palvelujärjestelmälle. Työryhmän näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen riittävän väestöpohjan tulisi olla kantokykytekijöistä riippuen vähintään Muita kantokykytekijöitä ovat järjestäjän taloudellinen kestävyys ja vakaus, osaamisen turvaaminen, henkilöstön saatavuus ja riittävyys sekä infrastruktuuri. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu toimia, joilla pyritään varmistamaan elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi terveydensuojelu-, tupakka-, elintarvike- ja kuluttajaturvallisuus- ja kemikaalivalvonta sekä eläinlääkintähuolto ja eläinsuojelu. Ympäristöterveydenhuolto vastaa elinympäristön laadun turvaamisen ennalta ehkäisevistä toimista, joilla torjutaan mikrobiologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa uhkaa terveydelle. Ympäristöterveydenhuollon lakien ja niiden toimeenpanon valvonnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön terveyttä. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle. Ympäristöterveydenhuolto turvaa väestön hyvinvointia kehittämällä ympäristöterveydenhuollon toimintoja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Valvomalla lakien noudattamista varmistetaan, että elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltua ja toimintaa harjoitetaan turvallisesti. SOTE-kuntayhtymän ympäristötoimen tehtävänä on vesiensuojeluun, jätevalvontaan, ilmanlaatuun, melun torjuntaan sekä ympäristölupiin ja ilmoituksiin liittyvät tehtävät. Lisäksi SOTE:n toimintaan kuuluu eläinlääkin tähuolto. Valtakunnallisesti merkittävä Talvivaaran kaivoshanke Kainuun alueella on merkinnyt myös SOTE-kuntayhtymälle kasvavaa valvontaroolia Pohjois-Savon maakunnan alueen vesistöjen ja ympäristön tilan valvonnan osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta jatketaan vuoden 2013 alussa tehtävällä alueellisella selvityksellä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu aloitetaan maaliskuussa 2013 (Lähde Kuntaliitto ja VM). Toimintakertomus 5

6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tilinpäätökseen verrattuna kuntien asettama raami oli + 0,1 % ( euroa) mikä merkitsi reaalisesti noin 150 miljoonan euron budjetissa 0-kasvua. Talousarvion valmistelun yhteydessä oli tiedossa, että henkilöstökulujen kasvu nykyisellä henkilöstömäärällä aiheuttaa pelkästään virkaehtosopimuksen mukaisten palkkojen tarkistusten vaikutuksena n. 1,6 milj. euron kasvun ja palvelujen ostoihin hintatason muutosten osalta n. 3 %:n kasvun eli 1,8 milj.. Palkkojen harmonisointiohjelman vaikutus oli n Lisäksi talousarvion valmistelun yhteydessä oli tiedossa, että kuntayhtymän varaama määräraha KYS:in ostopalveluihin oli 0,9 milj. pienempi, kuin sairaanhoitopiirin ennakkolaskutus ja budjettivaraus. Valmistelun yhteydessä tiedossa oli yhteensä noin n. 4,6 miljoonan euron kustannusten kasvu tilinpäätökseen verrattuna. Edellä esitettyjen tiedossa olevien kustannuserien vaikutusta on pyritty alentamaan palvelurakenteen muutoksilla. Vuoden talousarvion valmistelua käsiteltiin kuntien ja kuntayhtymän välisissä neuvotteluissa useita kertoja. Kuntayhtymän toimintakulut olivat 153milj. euroa, josta jäsenkuntien maksuosuus oli 128,5milj. euroa. Talousarvion suunnittelu ja lähtökohdat perustuvat kuntien asettamaan raamiohjaukseen ja vuoden talousarvioon. Kuntien asettama raami oli + 2,0 % korotus verrattuna talousarvioon. Kuntayhtymän toiminnan aikana on raamin asettamisen yhteydessä keskusteltu, että taloussuunnittelun lähtökohdat eivät ole oikeat, kun ennustettua tilinpäätöstä ei raamiasettelussa huomioida. Näin ollen voin myös todeta, että ne palvelu-rakenteisiin kohdistuvat muutokset, joita talousarvio sisälsi, ovat riittämättömiä vääristä lähtökohtaodotuksista johtuen. Kuntien rahoitusaseman tiukentumiseen suhteutettuna sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet tarvitsevat vielä voimakkaampia muutoksia, kuin mitä tähän saakka on tehty. Kuntayhtymän talousarvio ylittyi 3,9 % eli 4,8 milj.. Edelliseen tilinpäätökseen verrattuna kustannusten kasvu ilman lomapalkkavarausta on 3,6 %, jota voidaan pitää kokonaisuutena hillittynä kasvuna. Lomapalkkavarauksen kanssa kustannusten kasvu oli 4,6 %. Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu on ollut vuonna n. 5,5 %. Vuoden tilinpäätöksessä kustannusten kasvu oli 2,8 % vuoteen 2010 verrattuna. Kustannusten kasvun kaksi keskeisintä tekijää ovat kuntalaisten tarvitsemien palvelujen kysynnän kasvu ja palvelujen tuotantokustannusten kasvu. Kolmantena tekijänä on huomioitava lisääntyneet uudet palvelut tai nykyisen palvelun laajentuminen. Esimerkkeinä voin mainita mm. hematologian toiminnan siirtyminen sairaanhoitopiiriltä Iisalmen sairaalan toiminnaksi. Palvelun siirtymiseen ei oltu varauduttu talousarvion yhteydessä. Palvelujen kysyntä on kasvanut sairaanhoitopiirin palvelujen käytössä (+1,4 milj. ) ennustettua enemmän muiden, paitsi Kiuruveden kau- 6 Toimintakertomus

7 pungin osalta. Edelleen palvelujen ylikäyttö mm. yhteispäivystyksessä ei ole alentunut riittävästi johtuen mm. päiväaikaisen vastaanottotoiminnan vajaaresursoinnista lääkärityövoiman vajeen vuoksi. Oman palvelutuotannon osalta erikoissairaanhoidon (Iisalmen sairaala) palvelujen käytön kasvu oli 1,2 milj. (14,2 %). Perhepalvelujen käytön kasvu 0,4 milj. (5,9 %) johtuu erityisesti kodin ulkopuolille sijoitettujen asiakkaiden palvelujen ostoista. Vammaispalvelujen käytön kasvu johtuu ennakoimattomasta kehitysvammahuollon laitoshoidon poliklinikkakäyntien ja vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun sekä kuljetusten tarpeiden kasvusta. Palvelujen tuotantokustannusten kasvu näkyy vastaanottopalvelujen kustannusten ylittymisenä (n.1,0 milj. ) johtuen lääkärityövoiman ostopalvelujen kasvusta. Lisäksi kuntayhtymän tilinpäätökseen teknisenä kirjauksena jaksotettuihin palkkoihin kirjattiin lomapalkkavarausta lähes 1,6 milj. Varauksesta on maksettu n lomapalkkoja niiden henkilöiden osalta, jotka ovat siirtyneet kuntayhtymästä pois sairaanhoitopiirin palvelukseen (ensihoito) ja TOIMI-säätiön palvelukseen. Lomapalkkavarausta ei ollut ennakoitu ja se heikensi kuntayhtymän tulosta merkittävästi. Edellisenä vuonna lomapalkkavarausta kirjattiin Lomapalkkavarauksen lisäys johtuu mm. varauksen laskentaohjeen muutoksesta, henkilökunnan pidentyneistä lomaoikeuksista sekä säästövapaista. Lomapalkkavarauksen lisäys on suhteessa samansuuruinen alueen jäsenkunnissa ja vastaavissa organisaatioissa. Palvelurakenteen muutokset toteutuivat Koljonvirran toimintojen kokonaissiirtoa lukuun ottamatta. Iisalmessa vuodeosastojen pitkäaikaishoidon laitospaikkoja siirrettiin 49 tehostettuun palveluasumiseen 1.9. lukien. Palvelurakenteen muutosten vaikutukset näkyvät täysimääräisinä kuluvana vuonna. Työtoimintaa varten perustettiin TOIMI-säätiö, joka aloitti toimintansa Kuntayhtymä ostaa säätiöltä palveluja n. 3 miljoonalla eurolla. Lisäksi Iisalmessa Kotisairaala on vakiinnuttanut toimintansa ja sen kokemukset ovat palautteiden mukaan erinomaiset. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi olemme terveyskioski-hankkeena toteuttaneet liikkuvaa palvelua, joka kiertää kaikissa SOTE-alueen kunnissa. Hanke jatkaa edelleen toimintaa ja sisällöllisesti sitä tullaan kehittämään. Kertomusvuoden suurin investointi oli Microsoft-lisenssien hankinta, yhteensä , Microsoft-lisenssien hankintainvestointi jatkuu vielä kaksi vuotta. Atk-investointeihin käytettiin viime vuonna yhteensä Kone- ja laiteinvestoinnit olivat yhteensä ja rakennusinvestointeihin käytettiin yhteensä Talousarvion seurantaa ja raportointia toteutetaan kuukausittain kuntayhtymätasolla ja neljännesvuosittain osavuosikatsauksilla, joista ilmenevät toiminnan suoritteet ja kuntakohtainen palvelujen käyttö. Kuukausiraportti sisältää myös keskeiset toiminnan suoritetiedot kuntakohtaisesti. Toiminnan ennustettavuutta on pyritty arvioimaan osavuosikatsausten yhteydessä. Syyskuun raportissa tiedossa olleiden ylitysten lisäksi tuli lomapalkkavarauksen kirjaus sekä KYS:n loppuvuoden palvelujen käytön ja kalliinhoidon tasauksen laskutukset. Edellä mainitut olivat yhteensä 2,3 milj.. Erien suuruutta ei ole pystytty ennakoimaan syyskuun raportin yhteydessä. Kuntayhtymän palveluksessa oli vuonna yhteensä 1693 henkeä (vakituiset ja määräaikaiset). Henkilöstökulut ovat yhteensä 67,9 milj. eli 44 % toimintamenoista. Henkilöstön keskiikä on 46,1 vuotta ja vakituisten osalta 48,1 vuotta. SOTE:n rekrytoinnin ulkoisessa haussa oli 144 virkaa / tointa ja 1030 hakemusta, sisäisessä haussa 26 ja hakemuksia 82. Henkilökunnan koulutukseen käytettiin vuonna yhteensä ja isäksi oppisopimuskoulutukseen lähes Lakisääteinen täydennyskoulutus muodostaa merkittävimmän osan henkilökunnan koulutuksesta. Toimintakertomus 7

8 Tulevaisuuden haasteina ovat alueellamme väestörakenteen voimakas muutos ikääntymisen ja työikäisen väestön vähenemisen johdosta ja palvelutarpeen kasvu. Alueen väestön korkea sairastavuus merkitsee keskimäärin korkeampaa palvelutarvetta. Tuoreimpien ennusteiden mukaan työikäinen väestö vähenee seuraavan 15 vuoden aikana lähes 23 %, ja väestömäärä alenee n 5,9 % vaihdellen korkeimmillaan Kiuruvedellä yli 16 %:n alenemalla. Nykyisillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteella ja etuuksilla kuntien eli rahoittajien palvelukykyä ei voida pitää yllä, koska rahoituspohja kapenee selkeästi. Siksi SOTE:n palvelurakenteen muutoksia on toteutettava koko ajan reagoiden toimintaympäristön muutoksiin. Lisäksi on pitkäjänteisesti panostettava ennaltaehkäiseviin palveluihin ja kuntalaisten oman vastuun korostamiseen. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan 57 % vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti palvelutarve lisääntyy vanhuspalveluissa. Talousarvion laadinnan lähtökohdat tulee olla reaaliset ja tällöin voidaan mitoittaa myös palvelurakenteen muutosten oikea taso. Tietoinen alibudjetointi ei ole oikea talouden ohjauskeino. Ennaltaehkäisevällä työllä, työllistämiseen panostamalla ja uudenlaisilla palvelurakenteilla sekä kevyemmillä palvelumalleilla voidaan ainoastaan turvata alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevaisuudessa. Entistä tiiviimpi yhteistyö alueen kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa on välttämätöntä. Kuntayhtymän ammattitaitoinen henkilökunta on tehnyt ja tekee varmasti parhaansa yhä vaikeammassa tilanteessa. Kiitän lämpimästi henkilökuntaamme, yhteistyökumppaneitamme ja kuntayhtymämme päätöksentekijöitä alueen asukkaiden hyväksi tehdystä työstä. Iisalmessa Leila Pekkanen toimitusjohtaja 8 Toimintakertomus

9 TILINPÄÄTÖKSEN ANALYYSI Julkisen palvelun erityispiirteet ja velvoitteet Julkisen palvelun tuottamiseen on usein asetettu lainsäädännöllä palvelun saatavuuteen, laatuun ja resursointiin liittyviä ehtoja, joita valvovat mm. aluehallintoviranomaiset. Tyypillisiä resurssivaatimuksia ovat toimitiloihin liittyvät mitoitusperusteet sekä henkilömitoitukseen liittyvät vaatimukset, kuten esim. hoito- ja hoivapalveluissa. Lisäksi palvelun kustannuksiin vaikuttavat mm. etuuksia myönnettäessä lakisääteiset taksat, maksut ja etuusperiaatteet, hoitotakuu jne. joihin ei paikallisviranomainen voi vaikuttaa. Subjektiiviset oikeudet Määritelmänä subjektiivinen oikeus tarkoittaa, että kunta (kuntayhtymä) ei voi talousarviolla eikä muullakaan päätöksellä evätä eikä rajata lakiin perustuvaa oikeutta. (Lähde: Kuntaliitto) Esimerkkejä: 1. Jokaisen perusturva Perusoikeutena välttämätön toimeentulo ja huolenpito (1995, mm. kriisitilanteissa/ kiireellisissä tilanteissa asumisen järjestäminen) 2. Taloudelliset tuet Lapsen elatustuki (1977; siirtynyt KELA:n vastuulle ) Toimeentulotuki (1984) 3. Vammaisen henkilön etuudet Erityishuoltoa saavalle kehitysvammaiselle henkilölle välttämätön kuljetus (1978) Korvaus vaikeavammaisen henkilön asunnon muutostöistä ja asuntoon kuuluvista välineistä ja laitteista (1988) Vaikeavammaisille henkilöille palveluasuminen (1992, ml. mielenterveyspotilaat) Vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalvelut ja niihin liittyvät saattajapalvelut, työmatkoja ei rajattu (1992) Vaikeavammaiselle henkilölle tulkkipalvelut (1994, siirtyy KELA:n vastuulle ) Vaikeavammaiselle henkilölle päivätoiminta (2007) Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävä henkilökohtainen apu (syyskuu 2009) Vammaispalvelulain mukaiset subjektiiviset oikeudet myös kehitysvammaisille henkilöille (syyskuu 2009) 4. Lastensuojelulapset, -nuoret ja -perheet, mm: lastensuojeluperheille asunto, asunnon puutteiden korjaaminen ja riittävä toimeentulo (1990) lastensuojelulapsille ja nuorille jälkihuoltona riittävä toimeentulo ja asunnon puutteiden korjaaminen (1990) lastensuojelunuorille asunto (1993) lastensuojelulapsille käyttövarat ja itsenäistymisvarat (1990) 6. Eräät muut sosiaali- ja terveyspalvelut laitoshoidossa olevan henkilön tarpeellinen kuntoutus, hoito ja huolenpito (1984) kiireelliset sosiaali- ja terveyspalvelut ml. verovaroin tuettu hammashuolto kaikille (hammashuolto 2002) lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, joissa hoitoon pääsyn määräajat on säädetty asetuksella (2001) seulonnat ja muut joukkotarkastukset (mammografia ym.) terveydenhuollon hoitotakuu laissa säädetyissä määräajoissa (2005) kiireellinen sosiaalipalvelu ja sosiaalipäivystys (2006) 7. Työtoiminta kuntouttava työtoiminnan järjestämisvelvoite alle 25-vuotiaille pitkään työttömänä oleville työttömille (2001) kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut (2001) kuntouttavassa työtoiminnassa oleville toimeentulotukena maksettava toiminta Toimintakertomus 9

10 raha ja matkakorvaus (2001) kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvelvoite myös 25 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille pitkään työttömänä oleville työttömille (2010) Edellä mainituista tekijöistä johtuen suuri osa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kustannuksista ja tulopohjasta on sidottu lainsäädännöllä. Seuraavassa katsauksessa on esitetty kuntayhtymän toimintaympäristön kuvaus ja samalla ennuste tulevaisuuden näkymästä sekä palvelutarpeen kehityksen että rahoituspohjan näkökulmasta. Toimintaympäristön kuvauksen jälkeen on esitetty tilinpäätöksen analyysi suurtuotteittain palvelujen kysynnän muutosten ja palvelujen kustannusten muutosten suhteen. Tarkemmat kuntayhtymä- ja kuntakohtaiset palvelujen tilaustaulukot ovat erillisenä osana tilinpäätöstä. Lisäksi tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty tarkemmat suoritetiedot. 10 Toimintakertomus

11 Ennustettu väestökehitys : -5,9% Koko väestö = Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus e 2020e 2025e 2030e Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = SOTE:n toiminta-alueen väestöennuste laskee selkeästi ja ennusteiden mukainen arvio vuoteen 2030 mennessä on 5,9 % eli vähennys on n henkeä. Eniten SOTE-alueen kunnista väestöennusteen mukainen alenema on Kiuruvedellä 16,8 % (n henkeä) ja Sonkajärvellä 14,6 % (n. 650 henkeä). Iisalmen väestökehitys on hieman aleneva, -2,5 % vuoteen 2030 mennessä ja Vieremällä -7,9 %. Tiedot perustuvat 03/2013 päivitettyyn tilastoaineistoon SOTE kuntayhtymän toiminta-alueesta. Aleneva väestökehitys näkyy myös tilastollisesti siten, että asukaskohtaiset kustannukset kasvavat, koska palvelutarve ei samassa suhteessa vähene, vaan useissa palveluissa kasvaa erityisesti ikääntyvän väestön osalta. SOTE:n toiminta-alueen väestökehityksen ennuste ikäluokittain osoittaa, että v on taitekohta 1-6 -vuotiaiden ikäluokan osalta. Tuolloin lasten määrä alenee voimakkaammin kohti vuotta Samanaikaisesti yli 74-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti kasvaen jo vuodesta 2015 alkaen. Väestörakenteen ja väestömäärän muutos on alueen yleisen kehityksen kannalta merkit-tävä ja lisäksi kehitys vaikuttaa oleellisesti SOTEpalveluiden kysyntään. Työikäinen väestö vähenee ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä lähes neljänneksen eli 23 %. Työikäisen väestön vähentyessä verotulojen osuus pienenee ja vaikuttaa siten kuntien talouden perusteisiin ja maksukykyyn suhteessa palveluihin. Lisäksi vanhusten määrän kasvaessa suhteessa työikäiseen väestöön huoltosuhde kasvaa ja samalla palvelujen kysyntä kasvaa. Alueen huoltosuhde kasvaa nopeasti. Nykyisillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteella ja etuuksilla kuntien eli rahoittajien palvelukykyä ei voida pitää yllä, koska rahoituspohja kapenee selkeästi. Siksi SOTE:n palvelurakenteen muutoksia on toteutettava koko ajan reagoiden toimintaympäristön muutoksiin. Lisäksi on pitkäjänteisesti panostettava ennaltaehkäiseviin palveluihin. Vain ennaltaehkäisevällä ja terveyttä edistävällä toiminnalla ja kuntalaisten omaa vastuuta korostamalla voidaan vaikuttaa palvelujen kysyntään ja kustannuksiin. Työikäisten määrä ennusteessa : -23% Ylä-Savon SOTE ky Koko maa =100. Pohjois-Savo vuotiaat Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus e 2020e 2025e 2030e vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Toimintakertomus 11

12 Väestöllinen huoltosuhde Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti ( vuotiasta kohti) Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo 1,1 0,9 esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla. Väestön ikääntyminen ei suoraan johda vastaavaan esh:n tarpeen kasvuun. Kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti mm. terveysteknologia. Palvelutarpeen kasvu on voimakasta vanhusten hoidossa, muissa palveluissa palvelutarve on lähes vakiintunutta. 0,7 0,5 0, e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus e 2020e 2025e 2030e Ylä-Savon SOTE ky 0,65 0,73 0,85 0,96 1,02 Koko maa 0,59 0,64 0,70 0,75 0,78 Pohjois-Savo 0,61 0,68 0,76 0,84 0,89 Vanhusväestö Muutos -2030: +57% yli 75-vuotiaat = Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo Vanhustenhoidon palvelutarve ja kustannukset kasvavat merkittävästi. Kehitys on jo ollut nähtävissä SOTE:n toiminta-aikana. Palvelujen kysyntä on kasvanut hoito- ja hoivapalveluissa (ks. graafiset taulukot jäljempänä). Sen sijaan terveyspalvelujen kysyntä on pysynyt vakiintuneella tasolla e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo e 2020e 2025e 2030e yli 75-vuotiaat = yli 75-vuotiaat = yli 75-vuotiaat = Palvelutarpeen muutokset Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan 57 % vuoteen 2030 mennessä. Kasvu on voimakasta seuraavan 15 vuoden aikana. Väestön ikääntyminen ei suoraan johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja. Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata 12 Toimintakertomus

13 Kuntatalous Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Ylä-Savon SOTE 300 ky M e 2020e 2025e Vanhusten hoito 44,3 49,5 57,7 77,3 Erikoissairaanhoito 45,8 50,9 56,6 63,6 Perusterveydenhuolto, avo 18,4 21,9 21,9 24,1 Perusopetus ja lukio 34,7 35,5 38,4 42,1 Päivähoito ja esiopetus 17,9 19,5 21,0 22,2 Muut tehtävät 36,8 38,5 41,3 44,5 Kunnallisvero 95,6 107,0 125,8 148,7 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1,8 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2015e 2020e 2025e 2030e Veroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Kunn.vero kattaa 48 % 50 % 53 % 54 % 56 % Toimintakate M -197,9-215,8-236,9-273,8-313,8 Vuosikate M 9,1 11,6 19,3 15,7 12,3 Vuosikate /asukas Edellä esitetyt trendilaskelmat perustuvat seuraaviin lähdetietoihin (FCG): Lähtötiedot Kuntien Talous- ja toimintatilasto (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (Stakes) Väestöennuste (Tilastokeskus ) Laskenta ja oletukset Valtionosuuksien lähtötasona vuoden 2013 maksatus (vuoden rahanarvolla mitaten) Sen jälkeen valtionosuuksien reaalinen korotus 1,5 %/ vuosi Veroprosentit ja vähennykset pysyvät vuoden 2013 tasolla Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten vuotiaiden määrä Palkkatulot saajaa kohti kasvavat reaalisesti 1,8 %/vuosi Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64 -vuotiaiden määrä Eläketulot kasvavat eläkkeen saajaa kohti reaalisesti 1,5 % vuodessa Palvelutarve peruspalveluissa kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko Palvelutarve muissa tehtävissä kehittyy kuten koko asukasmäärä (esim. tekninen toimi, yleishallinto, vapaaaikatoimi) Muihin tehtäviin sisältyy myös liikelaitokset Palvelujen reaalihinnat yksikköä kohti kasvavat 1,8 %/ vuosi (1,8 % nopeammin kuin hinnat keskimäärin) Inflaatiota ei mukana (vuoden rahanarvo) Kuntayhtymän tulopohja Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut ja käyttömaksut ovat pääosin lainsäädännöllä määritelty. Maksuista voidaan periä joko lainsäädännön mukaiset maksut tai palvelutuotannon omakustannushinta. Kuntayhtymän tulopohjasta 25 % on tuloja, joita peritään erimuotoisina maksuina. 73 % tuloista muodostuu jäsenkuntien palvelujen käytöstä. Edellä kuvatun lainsäädännöllä rajatun tulonmuodostuksen johdosta jää lähes ainoaksi mahdollisuudeksi säädellä toimintakuluja. Kuluihin voidaan vaikuttaa palvelurakenteella, tehostamalla toimintaa ja vähentämällä palvelujen käyttöä. Katsauksen alussa on todettu toimintaympäristön muutoksen vaikutukset palvelujen kysyntään ja palvelutarpeeseen. Myyntituotot Maksutuotot Tulot TP Milj. Muut toimintatuotot 7 % 2 % 2 % 73 % Jäsenkuntien maksuosuus Tuet ja avustukset 16 % Tulot muodostuvat seuraavista tuloryhmistä Myyntituotot 28,8 milj. (ilman jäsenkuntien maksuosuutta); suurimmat tuloryhmät - palvelujen myyntituotot n. 19,6 milj., - työterveyshuollon myyntituotot 2,0 milj, - sopimuskuntien maksuosuudet 2,6 milj. (oma erikoissairaanhoito) - kotikuntakorvaukset muilta kunnilta 1,6 milj. - sotilasvammalain mukaiset korvaukset 0,6 milj. Jäsenkuntien maksuosuus 128,5 milj. Maksutuotot 13,0 milj., suurimmat tuloryhmät - asiakasmaksuja n. 6,4 milj. - hoitopäivämaksuja n. 6,6 milj. Tuet ja avustukset 3,5 milj. - valtionosuudet ja kela-korvaukset Muut toimintatuotot 2,7 milj. - vuokratuotot - toimeentulotuen takaisinperintä Toimintakertomus 13

14 SOTE:n palvelujen käyttöä ja kustannuskehitystä suurtuotteittain on tarkasteltu seuraavassa kahdesta näkökulmasta: 1. Palvelujen käyttöön liittyvät muutostekijät (= kuinka kuntalaiset ovat käyttäneet palveluja) asiakasmäärät, asiakaskäynnit, hoitopäivät jne. 2. Palvelujen tuotantokustannusten muutokset kustannusvertailu asiakasmäärään, käynteihin, hoitopäiviin jne. suhteutettuna kustannusten muodostumiseen vaikuttavat tekijät o lainsäädäntö, korvausperusteet, taksat jne. o resurssimuutokset (henkilöstö), tilat jne. o palvelujen ostot ja hinnanmuutokset o muut kustannukset 14 Toimintakertomus

15 Suurtuotteittain on esitetty graafiset taulukot ja keskeiset huomiot info-tauluissa: Aikuispsykososiaaliset palvelut Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Palveluasumisen asiakkaat Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat Talousarvio Aikuispsykososiaaliset palvelut Palvelujen käyttö Mielenterveystyö n avohoito, Netto Palveluasuminen, Netto Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat, Netto Päihdehuollon asumispalvelu, Netto Laitoskuntoutuso stot, Netto Talousarvio Aikuispsykososiaaliset palvelut palvelujen kustannukset Palvelujen käyttö Palvelujen käyttö on laskenut tai pysynyt ennallaan edelliseen tilinpäätökseen verrattuna Kustannusten kehitys Mielenterveystyön avohoidon kustannukset ovat kasvaneet 12 % Palveluasumisen kustannukset ovat alentuneet Päihdehuollon (avohuolto) kustannukset ovat kasvaneet 15 % Päihdehuollon asumispalvelujen kustannukset ovat kasvaneet 6 % Palvelutuotantokustannusten kasvun tai vähentymisen syyt: Valtakunnallinen linjaus avohoitopalveluihin Palveluohjaus keskittyy kotona asumisen tukemiseen palveluasumisen sijaan Mielenterveystyön avohoidon henkilöstökustannusten kasvu siirtyneen henkilöstön osalta Päihdehuollon kustannusten kasvu siirtyneen henkilöstön osalta Toimintakertomus 15

16 Aikuissosiaalityö Talousarvio Sosiaalityö, asiakasperheet Toimeentulotuki, asiakasperheet / toimeentulotukiasiakasperhe Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminn an piirissä olevat Palvelujen käyttö kasvanut Sosiaalityön asiakasperheet lisääntyneet, 259 kpl Toimeentulotuki / asiakasperheet vähentyneet Työllistämistoiminnan piirissä olevat lisääntyneet 66 henkilöä Huom! Vuoden ja tiedot toimeentulotuen asiakasperheiden lukumääristä eivät ole vertailukelpoisia. Vuoden tiedoissa on päällekkäisyyttä ja niihin sisältyy myös Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus/ henkilöt. Vuoden luvuissa on ainoastaan perustoimeentulotuen saajat. Vuonna perustoimeentulotuen saajia oli 1845 perhettä yhden sotun periaatteella laskettuna Talousarvio Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, Netto Toimeentulotuki, Netto Työllistämistoiminta, Netto Aikuissosiaalityö yhteesnä, Netto Palvelujen tuotantokustannusten kehitys Sosiaalityön kustannukset kasvaneet vuodesta 8 % Toimeentulotuki kasvanut vuodesta 5 % Palvelutuotantokustannusten kasvun syyt: Kustannusten nousu valtakunnallisten tasokorotusten seurausta 16 Toimintakertomus

17 Oma erikoissairaanhoito Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat Oma erikoissairaanhoito, konservatiivinen tulosyksikkö, palvelujen kysyntä Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat Dialyysi, polik, käyntikerrat Erikoissairaan hoidon päivystys, käyntikerrat Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat Neurologian poliklinikka,kä yntikerrat TP TP TP TP TP Palvelujen kysyntä / sisätaudit, konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosastojen hoitopäivät laskeneet 8 % Poliklinikkakäynnit pysyneet tasaisina Hematologian poliklinikka aloitti toiminnan syyskuussa Dialyysihoidon käynnit lisääntyneet Ihotautien pkl, käynnit lisääntyneet, mutta laskeneet tp Neurologian pkl kasvanut, mutta laskenut tp Sisät. vuodeos., / hoitopäivä Oma erikoissairaanhoito, konservatiivinen tulosyksikkö, tuotannon kustannukset Sisät. polikl, / käyntikerta Hematologia polik, / käyntikerta Dialyysi / käyntikerta dialyysi pkl / käyntikerta ESH päivystys, / käyntikerta Ihotautien polikl, / käyntikerta Lastentautien polikl, / käyntikerta Neurologian polik, / käyntikerta TP TP TP TP TP Sisätaudit, konservatiivinen tulosyksikkö, palvelun tuotantokustannukset Sisätautien vuodeosaston hoitopäivän hinta on kasvanut 4 % Poliklinikan käyntikerran hinta on noussut 5 % (tp ) Dialyysin käyntikerran hinta on alentunut ESH:n päivystyskäynnin hinta on noussut 17 % Palvelutuotantokustannusten kasvun syyt: Henkilöstökustannukset (mm. TVA-ratkaisu) nousseet Lääkehoidon ja kuvantamisen kustannukset lisääntyneet Toimintakertomus 17

18 Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät Operatiivinen poliklinikka, käynnit Oma erikoissairaanhoito, operatiivinen tulosyksikkö, palvelujen kysyntä Kirurgian poliklikka, käyntikerrat Naistentautienja Korva-, nenä- ja kurkkutautien äitiyspoliklinikka pkl, käyntikerrat, käyntikerrat Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas Päiväkirurgia, hoitopäivät TP TP TP TP TP Operatiivinen osasto, palvelujen kysyntä vuodeosaston hoitopäivät laskeneet 12 % edellisestä tilinpäätöksestä Kirurgian poliklinikka, käynnit ovat laskeneet 10 % edellisestä tilinpäätöksestä Muiden palvelujen kysyntä on pysynyt ennallaan Oma erikoissairaanhoito, operatiivinen tulosyksikkö, tuotantokustannukset operatiivinenvu odeosasto / hoitopäivä operatiivinen pkl / käyntikerta Kirurgian pkl / käyntikerta korva-, nenä-, kurkku / käyntikerta naistentaudit jaäitiyspkl / käyntikerta sisätaudit pkl / käyntikerta leikkaus- ja anestesia / asiakas TP päiväkirurgia / hoitopäivä TP TP TP TP Operatiivinen osasto, palvelun tuotantokustannukset Kirurgian pkl käyntihinta on noussut 17 % Korva-nenä ja kurkku pkl käyntikerran hinta on noussut 19 % Sisätaudit pkl käynnin hinta on noussut 7 % Leikkaus ja anestesia, asiakkaan käynnin hinta on noussut 9 % Päiväkirurgian hoitopäivänhinta on noussut 3 % Palvelutuotantokustannusten kasvun syyt Lääkäreiden ostopalvelut operatiivisessa toiminnassa Kuulotutkimuksia siirtyi KYS:aan resurssipulan takia 18 Toimintakertomus

19 Hoito ja hoiva Hoito ja hoiva, omaishoito ja kotihoito, palvelun kysyntä Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä Kotihoidon asiakkaiden määrä Tp Ta Tp Palvelun kysyntä Omaishoidon asiakkaiden määrä on kasvanut 76 asiakkaalla, 26 % Kotihoidon asiakkaiden määrä on kasvanut 60 asiakkaalla, 3 % Tehostetun palveluasumisen hoitopäivät ovat kasvaneet 11 % omaishoidon tuki, Netto Hoito ja hoiva, palvelutuotannon kustannukset Kotihoito, Netto Päiväkeskushoito, Netto Tehostettu palveluasuminen, Netto Pitkäaikaislaitosho ito, Netto Akuutti, lyhytaik ja kuntoutus, Netto Tp Ta Tp Palvelutuotannon kustannusten muutos Omaishoidon tuen kustannukset kasvaneet n , 11 % Kotihoidon kustannukset ovat kasvaneet n , 9 % Tehostetun palveluasumisen kustannukset ovat kasvaneet , 18 % Pitkäaikaislaitoshoidon kustannukset ovat alentuneet , 14 % Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidon kustannukset ovat kasvaneet , 15 % Palvelutuotantokustannusten kasvun syyt: Omaishoito palvelusetelin käyttöönotto lokakuu (6 % peittävyys) Kotihoito kotisairaalan kustannukset uutena, maksuton hoitotarvikejakelun kustannusten ylittyminen 102,9 %, Laitoshoidon purku (49 ss) tehostettuun palveluasumiseen - henkilöstökustannukset, etälääkäri palvelu Akuuttihoito - lääkäriostopalvelut ja henkilöstökustannuksien ylittyminen Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosaston lakkautuminen suunniteltua aiemmin (toteutui 1.5., suunnitelma 1.9.) Toimintakertomus 19

20 Omaishoidon tuki ja kotihoidon tuki asiakaskohtaiset kustannukset Omaishoidon tuki, / asiakas Kotihoito, / asiakas Tp Ta Tp Hoito ja hoiva, palvelutuotannon kustannukset Päiväkeskushoito, / hoitopäivä Tehostettu palveluas, / hoitopäivä Pitkäaik.laitoshoito, / hoitopäivä Akuuttihoito, kuntotus ja lyhyt., / hoitopäivä Tp Ta Tp Palvelutuotannon kustannusten muutos Omaishoidon tuki asiakasta kohti on hieman laskenut 11 % Kotihoidon kustannus asiakasta kohti on kasvanut 6 % Tehostetun palveluasumisen hoitopäivän hinta on noussut 3 % Pitkäaikaislaitoshoidon hoitopäivän hinta on noussut 3 % Kuntoutus Talousarvio Kuntoutus, palvelujen kysyntä Terapia-asiakkaat Kuntoutusasiakkaat Laitoskunt.asiakkaat Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat Toimintakertomus

21 Talousarvio Kuntoutus, palvelutuotannon kustannukset / terapia-asiakas / kuntoutusasiakas Lääkinnällinen kuntoutus / asiakas Palvelun kysyntä Kuntoutuksen asiakasmäärät ovat kasvaneet, paitsi terapia-asiakkaissa Kustannusten muutos Terapia-asiakkaan hinta on noussut 8,4 % Kuntoutusasiakkaan hinta on noussut 126 % Lääkinnällisen kuntoutuksen asiakashinta on laskenut 1,3 % Palvelutuotantokustannusten kasvun syyt: Liian korkeaksi arvioidut asiakasmäärät (esim. Sonkajärven vo lakkauttaminen suunniteltua aikaisemmin) Asiakkaiden vaihtuvuus vuodeosastopalveluissa ennakoitua hitaampaa Käyntimäärät toteutuneet lähes 100 % Tuottojen väheneminen hinnastot eivät vastaa kustannuksia Terapia puheterapian ostopalvelujen kasvu Kuntoutusasiakas kuntoutusyksikön henkilöstökustannusten nousu Sonkajärven vuodeosaston aikaisempi lakkautuminen Perhepalvelut Talousarvio Perhepalvelut, palvelujen kysyntä Sosiaalityö, asiakas Avohuolto, asiakas Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat Perheneuvola, asiakkaat Lastenvalvoja, asiakas Toimintakertomus 21

22 Palvelun kysyntä Sosiaalityön asiakkaiden määrä on noussut 34 % Avohuollon asiakkaiden määrä on noussut 21 % Kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakkaiden määrä on noussut 5 % Perheneuvola, asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan Palvelutuotantokustannusten kasvun syyt: Avohuollon kasvun syynä lastensuojelun tukitoimenpiteiden lisääntyminen (mm. perheohjaus) Henkilöstökustannusten kasvu (avohoitopainotteisuus) Psyykkaritoiminnan aloittaminen lokakuussa Talousarvio sosiaalityö / asiakas Perhepalvelut, palvelutuotannon kustannukset Avohoito / asiakas kodin ulkopuolelle sijoitetut / asiakas perheneuvola / asiakas lastenvalvoja / asiakas Perhepalvelut Talousarvio Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat Hoitopäiviä kodin ulkopuolelle sijoitetut / hoitopäivä Palvelutuotannon kustannusten kehitys Sosiaalityön kustannukset asiakasta kohti ovat laskeneet 38 % Avohoidon kustannukset asiakasta kohti ovat laskeneet 22 % Kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakkaiden kustannukset ovat nousseet 6 % Perheneuvolan kustannukset asiakasta kohti ovat nousseet 23 % Kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakkaiden hoitopäivän hinta on noussut 15 % Palvelutuotantokustannusten kasvun syyt: Hoitopäivähintojen kasvu (ostopalvelut) Henkilöstökustannusten kasvu (psykologivirkojen täyttäminen) 22 Toimintakertomus

23 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat Talousarvio Suun terveydenhuollon asiakasmäärä kasvanut 6 % Suun terveydenhuollon kustannukset alentuneet Palvelutuotantokustannusten alentumisen syyt Resurssipula (täyttämättömiä hammaslääkärin virkoja 7) 250 Suun terveydenhuolto, kustannukset Talousarvio Netto / asiakas Netto / asukas Työterveyshuolto Työterveyshuolto, palvelujen kysyntä Talousarvio Asiakkaat yhteensä Suoritteet yhteensä Toimintakertomus 23

24 Työterveyshuollon sopimukset Lakisääteisen työterveyshuollon sopimukset Sairaanhoidon sisältävän työterveyshuollon sopimukset Tilinpää tös Talousa rvio Tilinpää tös Työterveyshuolto, kustannukset Talousarvio / asiakas / suorite / sopimus Palvelujen kysyntä Työterveyshuollon asiakasmäärä ja suoritemäärä on kasvanut Työterveyshuollon lakisääteiset sopimukset ja sairaanhoidon sopimukset ovat lisääntyneet Työterveyshuollon tulee kattaa kustannukset toiminnasta perittävillä tuloilla Alijäämää Palvelutuotantokustannusten ylittymisen syyt Ostopalveluiden käyttö, uusi potilastietojärjestelmän käyttöönotto, hinnasto ei vastannut kustannuksia 24 Toimintakertomus

25 Vammaispalvelut Talousarvio Vammaispalvelut, palvelujen kysyntä Vammaispalv. asiakkaat Vaikeav. asiakkaat (ilman palv.as) Vaikeav. palv.as. hoitop. Sos.työ ja palv.oh.j asiakkaat Keh.vamm. avoh.asiakkaat Palvelujen kysyntä Vammaispalvelujen asiakasmäärä on noussut 55 % Vaikeavammaisten asiakasmäärä on pysynyt lähes ennallaan Sosiaalityön ja palveluohjauksen asiakasmäärä on laskenut 3 % Kehitysvammaisten avohoidon asiakasmäärä on laskenut 39 % Palvelutuotantokustannusten kasvun syyt: Henkilökohtaisen avun/palvelun käytön kasvu Kuljetuspalveluiden kasvu Talousarvio Vammaispalvelut, palvelutuotannon kustannukset vammaisp. / asiakas vaikeav. / asiakas sos.työn palv.ohj. / asiakas keh.vamm. Avo.as. / asiakas keh.vamm. palv.as. / hoitop. kehitysvamm. laitosh. / hoitop Toimintakertomus 25

26 Talousarvio Kehitysvammahuolto, kustannusten kehitys Kehitysvammahuollon kulut/asiakas Kehitysvammahuollon NETTO Kaikkien vammaispalveluiden NETTO Palvelutuotannon kustannusten muutokset Vammaispalvelujen kustannukset asiakasta kohti ovat laskeneet 34 % Vaikeavammaisten palveluiden kustannukset ovat nousseet 8 % Sosiaalityön palveluohjauksen kustannukset asiakasta kohti ovat nousseet 13 % Kehitysvammaisten avohoitoasiakkaiden kustannukset asiakasta kohti ovat nousseet 79 % Kehitysvammaisten palveluasumisen kustannukset ovat nousseet 6 % Kehitysvammaisten laitoshoidon hoitopäivän kustannukset ovat laskeneet 4 % Kehitysvammahuollon kulut ovat kasvaneet 36 % ja nettokustannukset 9,2 % Vammaispalveluiden nettokustannukset ovat kasvaneet 10 % Palvelutuotantokustannusten kasvun syyt: Kehitysvammahuollon laitoshoidon ja poliklinikkakäyntien ennakoimaton tarve Vammaispalvelun henkilökohtaisen avun ja vammaispalvelujen kuljetusten kasvu Vastaanottotoiminta Talousarvio Avohoito- / vastaanottoasiakkaat Vastaanottotoiminta, palvelujen kysyntä Terveysneuvontaasiakkaat Sairaankuljetukset kpl Toimintakertomus

27 Talousarvio avohoito / toiminta-alueen asukas Vastaanottotoiminnan palvelutuotannon kustannukset Avohoito / asiakas terveysneuvonta / toiminta-alueen asukas terveysneuvonta / asiakas sairaankuljetus / kuljetus Vastaanottopalvelujen kysynnässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia Palvelujen kustannusten muutokset Avohoidon kustannukset asiakasta kohti ovat nousseet 3 % Terveysneuvonnan asiakaskohtaiset kustannukset ovat nousseet 8 % Ensihoidon kustannukset kuljetusta kohti ovat nousseet 8 % Palvelutuotantokustannusten kasvun syyt Henkilöstökustannusten nousu (TVA, lomapalkkavaraus, erilliskorvaukset, puuttuvat palkat (3 sh),) Henkilöstöresurssien lisäys (2 th, 1 lääkäri) Suoritteiden vähentyminen (terveysneuvonnan kausirokotukset, resurssipula vastaanotolla) Toimintakertomus 27

28 Yhteenveto Kuntayhtymän toiminnan kustannuskehitys kuntayhtymätasolla ja kunnittain Koko kuntayhtymä, kustannuskehitys Aikuispsyk osos. Aikuissosia alityö ESH oma yht ESH ostettu Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalve lut Suun Työterveys terveydenh huolto. Vammaisp alvelut Vastaanott o Ympäristöt oimi*) Ta Tp Koko kuntayhtymä kustannukset ovat nousseet oma erikoissairaanhoito 14,2 % ostettu ESH 5,5 % hoito- ja hoiva 2,9 % kuntoutus 2,9 % perhepalvelut 5,9 % vammaispalvelut 2,4 % vastaanotto 7,6 % Kustannukset ovat laskeneet aikuispsykososiaaliset palvelut - 3,3 % aikuissosiaalityö - 2,3 % suun terveydenhuolto - 12,5 % ympäristötoimi -2,9 % Sairaanhoitopiirin ostot (KYS) + 5,5 % Oma toiminta +3,6 % Kustannusten muutosten keskeiset tekijät: Ostetun erikoissairaanhoidon tietoinen alibudjetointi. 28 Toimintakertomus

29 Iisalmi Iisalmi, kustannuskehitys Aik.psykos os. Aik.sos.työ ESH oma yht ESH ostettu Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalv Suun th. Työterveys Vam.palv. Vast.otto Ymp.toimi* ) Ta Tp Kustannukset ovat nousseet seuraavissa palveluissa Oma erikoissairaanhoito 6,1 % Ostettu erikoissairaanhoito 4,9 % Hoito- ja hoivapalvelut, 6,4 % Kuntoutus, 4,2 % Perhepalvelut 7,6 % Vastaanotto 2,5 % Kustannukset laskeneet aikuispsykososiaaliset palvelut - 2,2 % aikuissosiaalityö -7,9 % suun terveydenhoito -8,8 % ympäristötoimi - 2,5 % Sairaanhoitopiiriltä ostot (KYS) + 4,9 Oma toiminta +3 % Kustannusten muutosten keskeiset tekijät: Ostetun erikoissairaanhoidon tietoinen alibudjetointi. Toimintakertomus 29

30 Kiuruvesi Kiuruvesi, kustannuskehitys Aik.psykos os. Aik.sos.työ ESH oma yht ESH ostettu Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalv Suun th. Työterveys Vam.palv. Vast.otto Ymp.toimi* ) Ta Tp Kustannukset nousseet seuraavissa palveluissa Aikuissosiaalityö 18,8 % Oma esh 37 % hoito- ja hoiva 2,9 % kuntoutus 5,6 % perhepalvelut 17,1 % vammaispalvelut 9,1 % vastaanotto 12,1 % Kustannukset ovat laskeneet Ostettu erikoissairaanhoito - 2,9 % Suun terveydenhuolto - 17 % Ympäristötoimi - 2 % Sairaanhoitopiiriltä ostot, (KYS) - 2,9 % Oma toiminta 6,3 % 30 Toimintakertomus

31 Sonkajärvi Sonkajärvi, kustannuskehitys Aik.psykos os. Aik.sos.työ ESH oma yht ESH ostettu Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalv. Suun th. Työterveys Vam.palv. Vast.otto Ymp.toimi *) Ta Tp Kustannukset ovat nousseet seuraavissa palveluissa Aikuispsykososiaaliset palvelut 7,4 % Aikuissosiaalityö 5,1 % Oma erikoissairaanhoito 38 % Ostettu erikoissairaanhoito 14,2 % Kuntoutus 7,9 % Vastaanotto 19,4 % Merkittävästi laskenut hoito- ja hoiva -6,1 % perhepalvelut - 3,7 % suun terveydenhoito - 21 % vammaispalvelut - 15,1 % ympäristötoimi - 3,7 % Sairaanhoitopiiriltä ostot (KYS) + 14,2 % Oma toiminta +1,7 % Toimintakertomus 31

32 Vieremä Vieremä, kustannuskehitys Aik.psykos os. Aik.sos.työ ESH oma yht ESH ostettu Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalv. Suun th. Työterveys Vam.palv. Vast.otto Ymp.toimi *) Ta Tp Kustannukset ovat nousseet Aikuissosiaalityö 5,4 % Oma esh 5,4 % Ostettu erikoissairaanhoito 3,7 % Vammaispalvelut 15,9 % vastaanotto 11,1 % Kustannukset ovat laskeneet Hoito- ja hoiva -1,1 % Kuntoutus - 17 % Perhepalvelut - 15,5 % suun terv.huolto -8,4 % ympäristötoimi -2,8 % Sairaanhoitopiiriltä ostot (KYS) +22 % Oma toiminta +2,2 % 32 Toimintakertomus

33 TALOUSARVIOSSA ASETETUT YLEISET TAVOITTEET VUODELLE STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Hyvinvoiva kuntalainen TAVOITE VUODELLE Palveluketjujen toimivuus ja oikea hoidon porrastus Mielenterveys- ja päihdehuollon laitos hoidon vähentäminen Kotisairaalatoiminnan aloittaminen yhteistyössä ensihoidon ja päivystystoiminnan kanssa alkaa 1.3. mennessä Terveyskeskusten päiväaikaisen vastaanottotoiminnan lisääminen kansantautien ja pitkäaikaissairauksien hoitamiseksi Perusterveydenhuollon päivystysluonteisten palvelujen tarjontaa supistetaan, palvelu kohdennetaan päivystysluonteisten sairauksien hoitoon (nyt vastaanottokäynneistä päivystyskäyntejä on %, tavoite 20 %) Kotihoitoa tukevat palvelut ja varhainen puuttuminen. Perhehoito on sijaishuoltona ensisijaista. Asumispalveluiden ja julkisten palveluiden järjestäminen vammaisille niin, että vammainen voi toimia täysivaltaisena kansalaisena. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA Tavoite toteutui lukuunottamatta vastaanottotoiminnan uudistamista. Tavoite toteutui, viiden sairaansijan vähentyminen. Tavoite toteutui alkaen. Tavoite ei toteutunut. Siirtyi vuodelle Kts. edellä. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit eivät toteutuneet. Mielenterveystyön kotikuntoutus vakiintui. Päivätoiminnan yhdenmukaistaminen seudullisesti painottaen kuntoutusta toteutui. Sosiaalityön asumisen tukipalvelut ja päiväkeskustoiminta toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Tavoite toteutui. Tavoite toteutui. Tuetun asumisen ja henkilökohtaisen avun lisääminen. Palveluohjauksen ja monitoimijaisuuden vahvistaminen. Tavoite toteutui. Kotihoidon monipuolisen palvelutarpeen vahvistaminen Ikälaki-pilotin myötä ja etälääkärikokeilu. Asiakkaan omien voimavarojen vahvistaminen. Lähipalveluiden kehittäminen. Varhaisen puuttumisen malli neuvolatiimeissä Perhekeskus -neuvolatiimi aloittaa toimintansa sosiaalihuollon kanssa yhteis- työssä Neuvolatoiminnan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resurssien lisääminen Iisalmeen ja Vieremälle Kokonaiskuntoutusmallin valmistelu, jonka osana kotikuntoutus. Sosiaalityön asiakkaiden ohjaus työllistämistä edistäviin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan lisääminen. Neuvolatiimit aloittivat toimintansa jokaisessa kunnassa. Tavoite toteutui. Tavoite toteutui. Toimintakertomus 33

34 Ennalta ehkäisevän / varhaisen puuttumisen turvaaminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa koulu- ja neuvolapsykologin ja hoitohenkilöstön resurssien kohdentamisella mielenterveys- ja päihdetyöstä Terveyspisteiden ja liikkuvien palvelujen kehittäminen alkaa hankkeen avulla Koulupsykologi aloitti toiminnan Iisalmessa ja henkilöstön siirtäminen lasten ja nuorten seudulliseen työhön mielenterveys- ja päihdetyössä. Psyykkaritoiminta vakiintui. Hyvinvointikioski toiminta alkoi syksyllä 2013 liikkuvana palveluna. Asiakaslähtöinen toiminta Ehkäisevä lastensuojelu tukee lapsiperheiden hyvinvointia. Lastensuojelun suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan. Varhainen tuki ehkäisee lastensuojelun tarpeen syntymistä. Kuntoutuksen monituottaja- mallin selvitys valmistuu Mielenterveystyön kotikuntoutustoiminta alkaa jokaisessa kunnassa Vammaisten kuntoutumisen tukeminen. Asiakkaan valinnanvapauden vahvistaminen. Palvelusetelin käyttöönoton laajentaminen koko kuntayhtymän alueella Palveluiden tasavertainen tarjoaminen yhteistoiminta-alueella. Palvelujen joustava yhteiskäyttö jäsenkuntien välillä vakiinnutetaan ja kehitetään prosessia Asiakaslähtöiset hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat Työelämävalmiuksia vahvistetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Asiakaspalautetta lisätään palvelujen kehittämisessä: asiakastyytyväisyys, hoitomyöntyvyys, elämän laatu Lapsiperhetyötä vahvistettu toiminnallisesti. Tavoite toteutui Tavoite toteutui Tavoite toteutui. Seudullinen kotikuntoutus aloitti toiminnan. Vahvistettu palvelua mm. henkilökohtaisen avun keinoin. Työnjaon kehittäminen Vaalialan kanssa. Palveluseteli suun terveydenhuollossa siirtyi vuodelle Omaishoidon lakisääteisiin vapaisiin toimeksiantosopimus. Sosiaalityön palvelusuunnitelmat. Tavoite ei toteutunut. Tavoite toteutui Prosessi siirtyy osittain vuodelle Tavoite toteutui Tavoite toteutui osittain. Suunnitelma asiakaspalautejärejstelmästä siirtyi vuodelle Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Ympäristöterveysohjelman päivitys Luonnonvarojen kestävä käyttö Tavoite toteutui Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistettiin lupa- ja ilmoitusmenettelyjen avulla sekä neuvonnalla. 34 Toimintakertomus

35 Prosessit ja rakenteet Toiminnan ja talouden tasapaino Omistajaohjaus Toiminnan seuranta ja analysointi Sähköinen asiointi ja teknologian hyödyntäminen Talousarvion valmistelu palvelusopimusneuvottelujen pohjalta Toiminnan sopeuttaminen talousarvioon Palvelusopimusten hyväksyminen jäsenkuntien ja yhteislautakunnan käsittelyn jälkeen Osavuosikatsaukset 3 kuukauden välein Kuukausiraportit taloudesta ja keskeisistä suoritteista Talousarvion valmisteluseminaari toukokuussa Sähköinen asiointi otetaan käyttöön syksyllä mm. ajanvaraus, ilmoittautuminen, sähköiset lomakkeet ja tekstiviestit Tavoite toteutui. Tavoite ei toteutunut ja jäsenkuntien tilaukset ylittyivät 4,87 milj.. Tavoite toteutui. Tavoite toteutui. Tavoite toteutui. Tavoite toteutui. Sähköinen asiointi siirtyi vuodelle Toimintakertomus 35

36 SISÄINEN VALVONTA Kuntayhtymän sisäinen valvonta on järjestetty vahvistettujen sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti myös vuonna. Valvonnan ohjeistusta täydennetään tarvittaessa mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Erillinen ohjeistus on annettu projekteista, hankinnoista ja tietoturvasta sekä tietosuojasta. Kuntayhtymän hankinnat on ohjeistettu sekä omilla ohjeilla että yhteistyökumppanina toimivan IS-hankinta Oy:n hankintaohjeilla. Hankintoihin on toimitusjohtaja laatinut myös erillisen kustannustenseurannan ja hankintapäätösten yhteydessä täytettävän taulukon. Hallintosäännön 69 :n mukaan kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta sekä riskien hallinta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta ja muusta organisaatiossa riippumatonta valvontaa. Jokainen viranhaltija vastaa johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta. Erityinen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta on tilivelvollisilla. Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat johtoryhmä sekä tehtäväalueiden päälliköt ja tulosyksiköiden esimiehet, joiden tulee laatia ja ylläpitää johtamansa toiminnan osalta sisäisen valvonnan suunnitelma ja raportoitava kirjallisesti havainnoistaan. Kaikki raportointi on viety vuoden lopulla kuntayhtymässä käyttöön otettuun asianhallinnan ja toiminnanohjausjärjestelmään (Dynasty). Järjestelmässä pystytään seuraamaan myös ajantasaisesti toiminnan tietoja, jotka on yhteisesti sovittu seurattavaksi ja tallennettavaksi ko. järjestelmään. Toiminnanohjausjärjestelmä on tuonut läpinäkyväksi operatiivista toimintaa, johtamista ja mahdollistanut myös käyttöoikeuksista riippuen joko järjestelmän käytön tai lukuoikeudet. Uudistus on merkittävä toiminnan läpinäkyvyyden, tiedonsaannin ja seurannan kannalta myös asiakkaille, jotka saavat ajantasaisen tiedon kuntayhtymässä käsiteltävänä olevien asioiden vaiheista. Ko. vaatimus on tullut kunnille ja kuntayhtymille jo 1990-luvun lopulla ns. julkisuuslain voimaantulon yhteydessä. ja samalla omaa valvontaa suorittaessaan antavat korjaavia tai täydentäviä ohjeita. Vastuualuejohtajat ovat raportointivelvollisia toimitusjohtajalle, joka raportoi yhteenvedon yhtymähallitukselle. Sisäisen valvonnan merkitystä, vastuuta ja tilivelvollisuutta on käsitelty myös kuntayhtymässä järjestetyissä esimiespäivissä. Yhtymähallitus on käsitellyt puolivuosiraportin elokuussa. Yhtymähallituksen käsittelyn yhteydessä on pohdittu mm. controller-toiminnan resursointia joko ostopalveluna tai rekrytoimalla. Resursseja on varattu vuoden 2013 budjettiin. Toimenkuva tullaan valmistelemaan käynnissä olevan johtamisjärjestelmän tarkastelun yhteydessä. Vuoden lopulla kuntayhtymä siirtyi yhteen tietoverkkoon kuuden verkon sijasta. Tämä oli merkittävä arjen toiminnan uudistus ja sen seurauksena saimme henkilökunnallemme ensimmäisen yhteisen Intran eli sisäisen tiedotuskanavan. Sekä Intra että asianhallintajärjestelmä ovat vähentäneet sähköpostien määrää, koska yhteinen tiedottaminen voidaan tehdä em. sähköisillä järjestelmillä. Kaikkia työyksiköiden esimiehiä on ohjeistettu huolehtimaan siitä, että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus käyttää näitä sähköisiä välineitä. Kuntayhtymässä on käytössä 4KS riskienhallintajärjestelmä, joka on otettu käyttöön vuoden aikana. Vaaratilanteiden raportointi tehdään Haipro-järjestelmällä, jota pyritään kehittämään palvelemaan myös sosiaalihuollon palvelutoimintaa. Haipro-raportit ja riskienhallintaraportit käsitellään myös yhteistyöryhmässä. Tilivelvolliset ovat suorittaneet sisäistä valvontaa erikseen valvontaan laaditulla lomakkeistolla. Kohteet kukin vastuullinen tilivelvollinen määrittelee vuosittain. Lisäksi valvonta kohdistuu myös vakiokohteisiin. Vastuualuejohtajat tekevät yhteenvedot heille toimitetuista yksityiskohtaisista raporteista 36 Toimintakertomus

37 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOS- TUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen selviää tuloslaskelmasta. Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välituotosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus. Toimintakate on yhteensä 1,4 milj., mikä on 1,9 milj. suurempi kuin muutetussa talousarviossa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toteutunut toimintakate on pienempi. Toimintatuotot ovat 100,9 % toimintakuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Tilikaudelta vuosikatetta kertyi 1,2 milj. euroa. Vuosikate kattaa suunnitelman mukaisista poistoista 100,0 %. Tilikaudella ei ollut satunnaisia eriä. Perussopimuksen 21 :n mukaisesti jäsenkuntien laskutus perustuu kuukausittaiseen ennakkolaskutukseen. Samoin kuntayhtymän perussopimuksen mukaan tilinpäätökseen lasketaan vuosittain aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntakohtainen käyttö ja kustannukset. Ali- ja ylikäyttö peritään tai hyvitetään 30 päivän kuluttua tilinpäätöksen valmistumisesta. Jotta kuntayhtymän tilinpäätös on vertailukelpoinen jäsenkuntien tilinpäätösten kanssa, tilinpäätökseen on tehty ennakkokirjaukset jäsenkuntien ylikäytön mukaisista loppulaskuista. Lisäperinnät ovat seuraavat: Iisalmen kaupunki yhteensä ,71 euroa, Kiuruveden kaupunki yhteensä ,91 euroa, Sonkajärven kunta yhteensä ,25 euroa ja Vieremän kunta yhteensä ,41 euroa. Lisäperinnät ovat yhteensä ,28 euroa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus. Lisäperintöjen jälkeen kuntayhtymän tilikauden tulos oli +/- 0 euroa. Tilikauden tulos on alkuperäisen talousarvion mukainen. Taseessa on edellisen vuoden alijäämää yhteensä euroa Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnasta. Toimintakertomus 37

38 KEHITTÄMISHANKKEET 2014 Hanke Sisältö Toteutus Kustannusarvio RAMPE Rautaisia ammattilaisia 2010 vuosittain 2010: perusterveydenhuoltoon : : Avustus Toteutuminen vuonna Hankeaika oli Kokonaiskustannukset olivat Toteutuneet kustannukset olivat 85 % hankesuunnitelmasta ja palkkakustannukset muodostivat 83 % kaikista kustannuksista. Laskennallinen kehittäjätyöntekijäresurssi oli 1 henkilötyövuosi. Hanke toteutti KASTE-ohjelman tavoitteita painopisteenä perusterveydenhuollon vastaanottotyön ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Hankkeen keskeisten tavoitteiden ja tuloksien kolme osaaluetta olivat henkilöstön osaamisen, työssä oppimisen kehittäminen ja päätöksenteon tuen vahvistaminen, perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan ja pitkäaikaissairauksien hoidon suunnitelmallisuuden vahvistaminen sekä potilaan omahoitoisuuden ja osallisuuden vahvistaminen. Vanhuskaste II Aktiivinen ikääntyminen Itäja Keski-Suomessa -hanke Iisalmi 7 123, Kiuruvesi 3 039, Sonkajärvi ja Vieremä yhteensä Hanke päättyi Vanhus - Kaste II:n Pohjois- Savon päätösfoorumi on pidetty Siilinjärvellä. Hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana on osallistuttu hankkeen koulutuksiin, seminaareihin ja opintomatkoihin. Ylä- Savon SOTE kuntayhtymässä on valmistunut hanketyöhön liittyen päivätoiminnan kriteereitä. Hankkeen loppuraportti on luettavissa sähköisenä: IKÄIHMISTEN ASUMISEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMISEN MUUTOSASKELEITA ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA, Aktiivinen ikääntyminen Itä- ja Keski-Suomessa -hankkeen (Vanhus-Kaste II) loppuraportti, lokakuu Atte Asumisen tuki työllistämisen edistäjänä. Manner- Suomen esr-ohjelma /vuosi Hanketta hallinnoin Kuopion kaupunki ja se toimi ESR-hankkeena Pohjois-Savon alueella. Kuntayhtymän kunnista hanke toimi Iisalmen alueella. Hankkeen projektityöntekijä työskenteli asiakasperheissä, joita uhkaa asunnon menetys. Kuntayhtymä antoi sosiaalityöntekijöidensä työpanosta projektiin palkattujen työntekijöiden työpariksi iisalmelaisten asiakkaiden kanssa työskentelyyn. 38 Toimintakertomus

39 Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys Itä-Suomessa ja Kainuussa MAP, minun asumisen polkuni Kehitysvammaisten päivätoiminnan yhteistoiminnallinen kehittäminen - TEPA Sosiaalityön uusien toimintakäytäntöjen ja rakenteiden kehittäminen Kehitysvammaisten itsenäistä asumista tukeva hanke Kehitysvammaisten päivätoiminnan osaamisen kehittäminen ja verkostojen luominen /vuosi Hanke päättyi ja toteutui suunnitellusti. Hankkeen aikana Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja Itä-Suomen yliopisto tekivät sopimuksen opetussosiaalikeskustoiminnasta ja hankkeen päätyttyä se jatkaa osana yliopiston perustoimintaa. Toiminnan painopiste on sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen sekä sosiaalityön asiakastyön ja seudullisen yhteistyön kehittäminen. Opetussosiaalikeskus toimii myös väylänä sosiaalityöntekijöiden rekrytointiin. ei kustannuksia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on osallisena MAP-projektissa. MAP Minun asumisen polkuni projekti toteutetaan Savon Vammaisasuntosäätiön (SAVAS) kehittämishankkeena välisenä aikana Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projektin tarkoituksena on kehittää ensisijaisesti tukea tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden asumien järjestämistä (suunnittelu ja asuminen) Savon alueella painottaen päämiehisyyden näkökulmaa. Projektin tulokset hyödyntävät varsinaisen kohderyhmän ohella myös heidän läheisiään sekä asumispalvelujen järjestäjiä ja tuottajia. Hanke toteutti Ylä-Savon Sote kuntayhtymän kanssa yhteistyössä kehitysvammaisten asumista koskevan seminaarin Iisalmessa Seminaarissa oli puhumassa mm. sosiaalihuollon ylitarkastaja Satu Syrjälä Itä- Suomen Aluehallintovirastosta. Seminaariin osallistui noin 140 henkilöä, joista 15 oli Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän vammaispalvelujen työntekijöitä. Projektin kolmas vaihetavoite kohdistuu projektin kohderyhmään kuuluvien henkilöiden läheisiin Pohjois-Savon alueella. Mallintamistyön tavoitteena läheisten kanssa on saada tietoa siitä, miten he itse voivat tukea kehitysvammaisen perheenjäsenensä päämiehisyyttä asumisen järjestämisessä. Hanke etenee tavoitteiden mukaisesti. - Kehitysvammaisten palvelusäätiön (KVPS) vetämä hanke, ei kustannuksia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä oli osallisena Päivätoiminnan kehittämisen yhteistoiminnallinen koulutusmalli -hankkeessa, joka toteutetaan - ja sitä hallinnoi Kehitysvammaisten palvelusäätiö. Hankkeen tavoitteena on päivätoiminnan osaamisen kehittäminen ja verkostoiden luominen. Hankkeen rahoittaa RAY. Päivätoimintojen kehittämishanke järjesti 14 koulutuspäivää, joihin osallistui Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kehitysvammaisten päivätoimintojen työntekijöitä. Koulutuspäivillä työntekijöiden tapaamisissa vahvistettiin alueellista verkostotyötä. Projektin päätösseminaari oli Toimintakertomus 39

40 Lähde-voimaa matkalle Kotihoito askeleen ohjelma kotihoitoon Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä hallinnoi. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Kalajoen kaupunki ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy Työllistyminen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Päätavoitteena on luoda koko kotihoidon tavoitekentän kattava 10 askeleen ohjelma, jonka avulla kunnat voivat nostaa kotihoitonsa tasolle, jolla se pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiin. Hankkeessa keskitytään tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tiedolla johtamisen parantamiseen. Edistetään koko hoitoketjun saumatonta yhteistyötä ja ohjataan työpanoksia asiakkaalle arvoa tuottavaan välittömään asiakastyöhön jatkoaika 2 kk anotaan 7533 /vuosi /3 v. Hankkeen kokonaiskustannusarvio 1,4 milj.. Omavastuu SOTE 0,2 milj.. Kalajoki 0,13 milj. Kallio 0,15 milj. ja Mediverkko 0,33 milj.. TEKES SOTE = Kallio= Kalajoki= Mediverkko= Hanke on toimintamallien ja palveluiden kehittämistä ilman suoraa asiakastyötä. Hankkeessa toimii alueellinen kehittämistyöryhmä, jossa on edustus myös kuntayhtymästä. Hankeen kohderyhmänä on vuotiaat, joiden sosiaalista, taloudellista ja työmarkkinallista syrjäytymistä pyritään vähentämään. Tavoitteena on vähentää vuotiaiden nuorten sosiaalista, taloudellista ja työmarkkinallista syrjäytymistä. Kehittää syrjäytymistä vähentäviä toimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia, lisätä nuorten osallisuutta sekä tehostaa eri toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta, yhteistyötä ja palveluverkostoa. Kuntayhtymän alueella hankkeen päätavoitteeksi on nostettu starttipajatoiminnan kehittäminen yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa. Hanke on edennyt projektisuunnitelman mukaisesti. Vaihe 1. nykytila-analyysi ja ratkaisujen kehittäminen toteutettiin touko syyskuussa. Vaiheesta 1. on laadittu loppuraportti (nykytila-analyysi). Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä kehittää hoitoketjujen sujuvuutta yhdessä Kalajoen kaupungin kanssa. Kalajoki kehittää tavoitteellista asiakaslähtöistä toimintaa kotihoidossa. Kallio kehittää asiakaslähtöisen kotihoidon kysynnän ja resurssien yhteensovittamista sekä kotihoidon johtamista. Hankkeen toinen vaihe alkoi Ylä-Savossa toteutetaan pilotit keskitetyssä palveluohjauksessa, kotikuntoutuksen kehittämisessä ja pth lääkärin roolin vahvistamisessa kotihoidossa. Iisalmen kotihoidon C-alueella toteutetaan pilotti, jossa tavoitteena on kehittää kotihoitopalveluiden tuotanto- ja johtamismenetelmiä. Mediverkko Hoivapalvelut Oy pilottialue on Kalliossa ja Ylivieskassa alkaen. Asiantuntijana ja data-tiedon kerääjänä on NHG Consulting Oy. Ensimmäinen väliraportti (tilitys) Tekesille on tehty Toteutuneet kustannukset olivat , josta haettu avustusta Tehdyt työtunnit yhteensä 1616 t. 40 Toimintakertomus

41 Tuetusti päätöksentekoon Edistää kommunikaatiopulmia omaavien vammaisten henkilöiden asemaa levittämällä tietoa ja osaamista erilaisista kommunikaatiomenetelmistä sekä vuorovaikutusta ja päätöksentekoa helpottavista menetelmistä Vaske Ensihoidon, kotihoidon ja hoitoketjujen toimivuuden kehittämishanke ei kustannuksia Savon vammaisasuntosäätiön hallinnoima projekti, jonka tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden osallisuutta ja päämiehisyyttä. Ylä- Savon SOTE kuntayhtymä on osallisena projektissa. Projekti toteutetaan Projektille on myönnetty RAY:n avustus. Tuetusti päätöksentekoon-projektin avulla edistetään vammaisten henkilöiden osallisuutta, valtaistumista ja päämiehisyyttä omaa elämää koskevissa asioissa ja päätöksenteossa. Päätavoitetta tukevia osatavoitteita ovat kommunikaatiokeinojen levittäminen ja perehdyttäminen, tuetun päätöksenteon keinojen juurruttaminen sekä asennevaikuttaminen (päämiehisyys-ajattelun edistäminen, vammaisen henkilön kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen). Vuoden aikana projektityöntekijä on käynyt kerran kuukaudessa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kehitysvammaisten asumisyksiköissä Huitulanharjussa, Pihlajakodilla, Kotirinteellä ja Mäntylässä. Projektityöntekijän johdolla on pohdittu arjen kommunikaatioon liittyviä ongelmatilanteita ja jokainen yksikkö on pohtinut vuorovaikutukseen liittyvän kehittämistehtävän. Projektin kanssa pidettiin Apua arjen vuorovaikutukseen työpajapäivää Kuruvedellä lokakuussa. Hanke etenee suunnitelman mukaisesti yht VASKE-hankkeen tavoite oli tuottaa uusia palvelutapoja harvaan asuttujen alueiden tarpeisiin. Hanketyössä pyrittiin löytämään tapoja tehostaa kotisairaanhoidon, päivystystoiminnan sekä ensihoidon välistä yhteistyötä. Hankkeen tärkein konkreettinen saavutus oli hanketyön tuloksena käynnistetty kotisairaalatoiminta. Toiminta vakiintui vuoden aikana ja toimii edelleen tuottaen sairaalatasoista hoitoa potilaan kotiin/palveluasumisyksikköön. Vaske-hankkeen jatkohankkeena käynnistettiin uusi hanke: ensihoidon palvelutuoton integroimiseksi osaksi terveydenhuollon muuta toimintaa (EnTer-hanke). Hanke on yhteishanke KYS ensihoitokeskuksen kanssa. Jatkohankkeelle on myönnetty sairaanhoitopiiriltä euron kaksivuotinen rahoitus. Toimintakertomus 41

42 Saattohoitohanke Pohjois-Savon sh:piirin alueelle luodaan saattohoitoverkostomalli edistämään hyvän saattohoidon tasavertaista toteutumista. Laaditaan saattohoitosuunnitelma yhteistyössä perusterveyden- ja sosiaalihuollon kanssa. Pth ja saattohoitoa toteuttava laitos vastaavat hyvän saattohoidon toteuttamisesta ja sen laadusta alueellaan. Esh tukee alueensa terveyskeskuksia tarjoamalla ympärivuorokautista konsultointiapua. Sairaanhoitopiirissä selkiinnytetään potilaan saattohoitopolkua. Huomioiden eriikäisten ihmisten saattohoidon sekä kotisaattohoidon järjestämismahdollisuudet. Terveydenhuollonhenkilöstön saattohoidon osaamisen perus- ja täydennyskoulutustarpeet varmistetaan. Terveyskioski- hanke Hyvinvointikioskihanke toteutetaan yhteistyössä neljän toteuttajan kesken. Päätoteuttajana on Kuopion kaupunki ja osatoteuttajina ovat Varkauden kaupunki, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hyvinvointikioski-hanketta rahoittavat Pohjois- Savon liitto, EAKR aluekehitysrahasto ja Kuopion Kaupunki, Varkauden kaupunki ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Hanke kokeilee ja kehittää Suomessa aivan uudenlaista asiakaslähtöistä ja väestön ikärakenteeseen soveltuvaa terveys- ja hyvinvointipalvelua. Tavoitteena on tukea kotona asumista siten, että palvelut tulevat lähemmäksi asiakasta tai jopa asiakkaan luokse. Jatkossa palveluja tarjotaan siellä, missä luontaisesti myös asioidaan. Tavoitteena on antaa palveluja tasapuolisesti koko kuntayhtymän alueella liikkuvan palvelun muodossa. Hyvinvointi Ote on osa Hyvinvointikioskihanketta. Vaihe I / Aikataulu: Vaihe II / 2013 Aikataulu: ei kustannuksia Kevään aikana Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on osallistunut saattohoitoa koskevaan kartoituskyselyyn. Kyselyn tarkoituksena oli saada reaaliaikainen käsitys muun muassa saattohoitopotilaiden määristä, hoitopaikoista, paikallisista ohjeista ja koulutustarpeesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeelta toivotaan saattohoidon näkyväksi saattamista, toiminnan kehittämistä siten, että saattohoitopäätöksien tekeminen lisääntyy, yhteisiä ohjeita ja kriteereitä, toiminnan yhdenmukaistamista, verkostoitumista, koulutusta sekä konsultaatiota. Kaiken kaikkiaan kyselystä välittyi, että saattohoitotyö nähdään erittäin tärkeänä osana perusterveydenhuollon työtä ja tätä halutaan myös kehittää alueellisesti. Saattohoitosuunnitelma tulee olemaan osa palvelujenjärjestämissuunnitelmaa, jonka arvioitu valmistumisajankohta on keväällä Sairaanhoitopiirin verkkosivuilla on kesäkuussa julkaistu perustietoa saattohoidosta ja sen järjestämisestä. Elämän loppuvaiheen hyvä hoito on kuvattu Potilasopas-valikossa (www. psshp.fi) Kustannukset yhteensä omarahoitusosuus Hyvinvointi Ote toimii Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella liikkuvana hyvinvointipalveluna kuntakeskuksissa. Ylä-Savon Sote kuntayhtymän alueella Hyvinvointi Ote on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen hanke. Hanketta hallinnoi terveydenhuolto. Hankkeen työntekijät aloittivat työnsä Kesän loppupuolella Hyvinvointi Otteen työntekijät aloittivat seudullisen yhteistyön yhteistyökumppaneiden tarjoamissa tiloissa. Syyskuussa Hyvinvointi Ote aloitti toimintansa matkailuautossa. Seudullisesti järjestettyihin teemapäiviin on osallistunut kuntayhtymän eri työyksiköiden sekä järjestöjen työntekijöitä. Alkusyksyn aikana hankkeen työntekijät osallistuivat kuntayhtymän eri työyksiköiden sekä yhteistyökumppaneiden kokouksiin ja työryhmiin kertomalla hankkeen toiminnasta. Yhteistyö Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa aloitettiin syksyllä. Hanke on tiedottanut toiminnastaan esimerkiksi ylasavonsote.fiinternetsivulla. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä palvelussa, jolloin on mahdollista tunnistaa ongelmat varhain ja tarjota tukea. 42 Toimintakertomus

43 Avohoitopainotteinen mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen toimintamalli (STM) Pakkotoiminen vähentäminen ja turvallisuuden lisääminen psykiatrisessa sairaalahoidossa (THL) Osa Itä- ja Keski-Suomen Arjen Mieli hanke-kokonaisuutta. Edistävän ja ehkäisevän työn lisääminen, peruspalvelujen vahvistaminen, sairaalahoidon vähentäminen ja kotikuntoutustyön käynnistäminen Osallistuminen psykiatriseen hoitoon liittyvien pakkotoimien vähentämiseen tähtäävään hankkeeseen ja valtakunnallisten ohjeiden laatimiseen Matkakustannukset 600 /v : : Yksi psykiatrinen osasto on lakkautettu 1.5. alkaen ja henkilöstöä on siirretty avohoitoon. Samalla psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on vähentynyt 40:stä 35:een. Sairaalasta vapautuvaa henkilökuntaa on kohdennettu mm. kotikuntoutukseen ja lasten ha nuorten palveluihin. Kiuruvedellä on aloittanut oma kotikuntoutustyöntekijä ja Iisalmessa toinen työpari. Toinen työpari on toiminut hankerahoituksella. Koulupsyykkaritoiminta on ollut käynnissä Juhani Ahon koululla koko vuoden. Toiminta on ollut vilkasta ja tarvetta olisi vastaavanlaiseen toimintaan myös muilla kouluilla ja muissa kunnissa. Lasten työryhmään on siirretty perheterapeutti ja nuorten työryhmään psykologi. Toinen osa-aikainen depressiohoitaja on aloittanut. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin. Akuuttityötä suunnitteleva työryhmä on jatkanut yhteispäivystyksen kanssa ohjeistamista psykiatristen potilaiden kohtaamiseen. Kuntoutuksen suunnittelu laajempana toimintamallina on käynnistynyt. Kotikuntoutuksen toimintamallia on käyty esittelemässä valtakunnallisilla mielenterveys- ja päihdepäivillä. Hankkeeseen liittyvä psykoedukaatiokoulutus on alkanut oppisopimusperiaatteella yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Suunniteltua dialogisuuskoulutusta ei aloitettu, koska rahoitus ei olisi riittänyt. Muutoin hanke on toteutunut budjetin mukaisesti. Hanke on edennyt THL:n ohjauksessa. Toteutuneet matkakustannukset 273. Osallistuminen tapahtunut lähinnä sähköisten yhteyksien kautta. Toimintakertomus 43

44 Mielen Tuki strategiahanke (THL) Yhdistetyn mielenterveys- ja päihdestrategian laatiminen SOTEn jäsenkunnille korostaen ehkäisevän ja edistävän työn osuutta, toteutetaan yhteistyössä THL:n ja Arjen Mieli hankkeen kanssa Terveyttä tukien Varhaisen puuttumisen malli mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisessä Vahvuutta vanhemmuuteen (MLL) Vanhempainohjausta perheryhmätoiminnan avulla Matka- ym. kustannukset (n. 500 ) sisältyvät avohoitopainotteisen mt- ja päihde-hankkeen kustannuksiin Valtionapu 75 % Vuoden alkupuolella strategiatyö on ollut pysähdyksissä. Työ on käynnistetty uudelleen syksyllä ja strategiatyöryhmässä on työstetty tavoitteita eri ikäisiin kuntalaisiin kohdistuvista ehkäisevistä toimenpiteistä. Työryhmässä on edustajia myös kolmannelta sektorilta ja kuntoutujien parista Matkakustannukset Hankkeessa on keskitytty arviointiin vuonna. Terveyttä Tukien-hankkeessa mukana olleet kehittäjätyöntekijät ja STM:n asiantuntijat ovat kehittäneet yhteistyössä voimavaramittareita yläkouluikäiselle nuorelle ja hänen vanhemmilleen. Tutkimusaineistoa on kerätty Kuopiossa, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä, Liperi Outokumpu alueella ja Itä-Savon sairaanhoito piirin kuntayhtymän alueella kouluterveydenhuollossa. Yläkouluikäisen vanhemman voimavaramittaria on testattu kesän aikana 7lk:lle tulevien oppilaiden terveystarkastuksessa. Syyskuussa aloitettiin testaamaan nuorten voimavaramittarin toimivuutta yläkouluikäisillä sekä Iisalmessa että Vieremällä. Hankkeeseen ei ole palkattu erillisiä kehittäjätyöntekijöitä Matkakustannus n.400e/ vuosi. Työntekijöiden koulutus a 5 pv, työnohjaus a 4 krt Ryhmätarjoilu n / vuosi Terveysneuvonnan neljä työntekijää (Iisalmi, Kiuruvesi ja Sonkajärvi) aloittivat ryhmäohjaaja koulutuksen keväällä. Syksyn aikana koulutukseen osallistuneet työntekijät ovat aloittaneet uusien perheryhmien suunnittelun Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Talousarvioissa on huomioitu työntekijöiden koulutukseen liittyvät matkakustannuskulut, muutoin koulutus on ollut ilmainen (MLL kustantama). 44 Toimintakertomus

45 Ammattiin opiskelevien nuorten opiskelukyvyn turvaaminen Itä-Suomessa. Kuntien ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöhanke KOKO-hanke Kotoa Kotiin hanke päävastuu Kuopion kaupungin perusterveydenhuolto ja KYS, Pohjois-Savon kunnat antaneet sitoumuksen osallistumisestaan. ASSI hanke Ylä-Savon SOTE on hankkeessa osatoteuttaja. Hanketta hallinnoi Karelia-ammattikorkeakoulu. Muut osatoteuttajat ovat Joensuun kaupunki-kontiolahden yhteistoiminta-alue, Joensuun Työterveys kunnallinen liikelaitos, Savonia- ammattikorkeakoulu, ja Lapinlahden kunta. Manner-Suomen ERS-hankehakemus Osa Itä- ja Keski-Suomen alueen Mieli Päihde Kaste-hankekokonaisuutta. Päivystyspotilaan prosessin uudelleen järjestely turvallinen kotiutuminen Lean Management ajattelua hyödyntäen. Projektin tuloksena lisätään päivystyspotilaan prosessin asiakaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuutta, yhtenäistetään toimintatapoja sekä hillitään kustannusten nousua. Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa. Hankkeessa tuetaan kansalaisia sähköisten terveyspalvelujen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä, oman terveyden edistämisessä ja omahoidossa Rahoitus %, jolloin hankkeen kunnallinen omarahoitusosuus on %, josta puolet voidaan korvata työllä Kuntien ja omaraha , päättyy Tekesin hyväksymä kustannusarvio. Kys vastaa omakustannusosuudesta : (ei tot.) 2013: : Yhteensä Kokonaisbudjetti , josta kuntarahoitus enintään Flat-rate 17 % toteutuneista henkilöstö kustannuksista Hankkeen tavoitteena on ammatillisen koulutuksen läpäisyasteen tehostaminen tukemalla keskeyttämisalttiiden opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä. Lisäksi tavoitteena on sosiaali-, terveys- ja nuorisotyön, työpajojen sekä toisen asteen oppilaitosten yhteistyö- ja palvelumallien rakentaminen ja vakiinnuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sekä kansanterveyslain, lastensuojelun, nuorisolain ja ammatillista koulutusta koskevien lain mukaisten velvoitteiden toteuttaminen hallintokuntien rajat ylittävän moniammatillisena yhteistyönä. Tarkennettu projektisuunnitelma hankkeen läpi viemiseksi erityisesti tavoitteiden ja mittareiden auki kirjoittamisella. Tehty seuraavat alkukartoitukset: HaiPron käyttö, NHG:n benchmarkingin tulokset, potilaspalautteiden läpikäyminen, tehtyjen potilaskyselyjen läpikäyminen, henkilökunnan työtyytyväisyyskyselyjen läpikäyminen, yksikön vetovoimaisuuteen liittyvien tunnuslukujen läpikäyminen Kysissä. Triage aloitettu Kysissä, Triagen kehittäminen jatkunut Triagen laatukontrolli suunniteltu Potilasprosessin alkukartoitukset tehty ja kehittäminen aloitettu. Triagehoitajien ja muun hoitohenkilökunnan osaamistason ja koulutustarpeiden määrittely osin kesken Kotiutumisprosessin kehittämisen tilanne muualla KYSissä tehty sekä käynnistetty yhteistyötä Kehittävän potilaspalautteen keräämistapa suunniteltu HaiPron ja ISBARin käyttöä koulutettu Hankkeen aloituskokous oli Joensuussa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymästä kokoukseen osallistui projektityöntekijä ja ylihoitaja. Hankkeen projektityöntekijä aloitti työnsä Toimintakertomus 45

46 VÄLI SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE KASTE II, laajennus Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaaminen Ns. Ikälain keskeisten sisältökokonaisuuksien pilotointihanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre Kaste II-hankkeessa toteutetaan valtakunnallisen Kaste-ohjelman tavoitteita paikallisesti sekä kehitetään Ikääntyneiden lainsäädännön vahvistamisessa keskeisiksi arvioituja palveluprosesseja ja palvelusisältöjä. Luontevaa on ollut liittää käynnissä olevaan ikäihmisten palveluja kehittävään kasterahoitteeseen hankkeeseen vahvemmin mukaan ns. Ikälain keskeisten sisältökokonaisuuksien pilotointi omana osahankkeena. Osahankkeen kautta saadaan kunnista perusteltua tietoa ja näkemyksiä ikälain sisältöön, kootaan vaikutusten arviointia sekä tuotetaan mahdollisimman hyviä malleja lain toimeenpanoa ennakoiden kuntapilotointien kautta. Ikälain pilotointi osahankkeen sisällöt koostuvat Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi valmistelussa olevan ns. Ikälain keskeisistä sisällöistä. Pilotoitavat asiakokonaisuudet ovat 1. Monipuolinen palvelutarpeen arviointi, 2. Kunnan vastuutyöntekijä 3. Osallisuuden vahvistaminen. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä osallistuu osahankkeen teemaan Monipuolinen palvelutarpeen arviointi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän omarahoitusosuus hankekaudelle on max 6079 euroa. STM on myöntänyt valtionavustusta Tampereen kaupungille euroa (75 %). Mukaan lähtevien kuntien ja kuntayhtymien omarahoitusosuus on euroa (25 %). Pohjoisen alueen osalta hanke on käynnistynyt syksyllä Kainuun, Oulun ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yhteisen projektisuunnittelijan aloittaessa hankkeessa. Ikälain pilotointi on edennyt Pohjoisen pilottialueella hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti Käynnistysvaiheen jälkeen kehittämistyön painopiste on ollut pilotoitavien sisältöalueiden jäsentämisessä ja mallintamisessa: - Iäkkään henkilön palvelutarpeen monipuolinen arviointi: Oulu, Ylä-Savo - Iäkkään henkilön osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen oman palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin: Kainuu: Kotihoito / seutu I; Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva / seutu III Suomussalmi (Kurimo ja Välskäri) - Kunnan vastuutyöntekijän rooli ja tehtävät: Oulu Kehittämistyö on toteutettu teematyöskentelynä paikallisten kehittämisryhmien kanssa. Ryhmien kehittämissessioita (4 h) on ollut syksyn aikana kullakin alueella neljä. Syksyn kehittämistyön tuloksena syntyivät luonnokset pilotoitavista toimintamalleista. Ikälain pilotointi -osahanketta hallinnoi Tampereen kaupunki. Osahankkeessa on mukana kahdeksan kuntaa / kuntayhtymää. 1) Pohjoinen alue: Oulun kaupunki, Kainuun maakuntayhtymä, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, 2) Läntinen alue: Pietarsaaren yhteistoiminta-alue, JIK peruspalveluliikelaitos ky, Tampereen kaupunki 3) Eteläinen alue: Hämeenlinna, Etelä-Karjalan EKSOTE. 46 Toimintakertomus

47 TOIMINTAKERTOMUS VASTUUALUEITTAIN Hallinto- ja tukipalvelut Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 10 Hallinto- ja tukipalvelut TA+Muutos Tot TA-% TP TP Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut ***** Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alij.) , , Huom! Myyntituottojen määrä ei ole vertailukelpoinen vuoden 2010 tilinpäätökseen. Vuonna - jäsenkuntien maksuosuudet ovat ainoastaan hallinto - ja tukipalvelujen tuloslaskelmassa. Toimintakertomus 47

48 Talouden toteutuminen Hallinto- ja tukipalveluiden vastuualueella toimintatuotot kertyivät hyvin. Myyntituotoissa ylitys aiheutui jäsenkuntien maksuosuuksien ylittymisestä. Henkilöstöpalveluissa tuli arvioitua enemmän Kela korvauksia henkilökunnan työterveyshuollon kustannuksiin. Tukipalveluissa ylittyivät aterioiden myyntituotot sekä vuokratuotot. Vastuualueen toimintakulut olivat talousarvion mukaiset (toteutuma 99,6 %). Henkilöstökuluissa oli ylitystä , mikä aiheutui pääasiassa lomapalkkavarauksesta ( ). Muu ylitys aiheutui sijaiskustannuksista ja luottamushenkilöiden kokouspalkkioista. Palvelujen ostot alittuivat , mikä johtui erityisesti arvioitua pienemmistä ICT-kustannuksista. Aineiden ja tarvikkeiden ostot ylittyivät yhteensä , mihin vaikutti erityisesti sähkökulujen ylittyminen. Vuokra- ja muut kulut ylittyivät noin Rahoitustuotoissa on merkittävänä eränä arvonlisäverojen palautus. Poistojen määrää nosti Microsoft-lisenssien hankinta, jossa on lyhyt poistoaika. Hallinto- ja talouspalvelut Sisäisen valvonnan yhteydessä syntyneen johtamiskriisin seurauksena yhtymähallitus kokoontui suunniteltua useammin. Työnohjausta suunnattiin sekä yksilö- että johtoryhmän tasolle. Kriisin aikana käynnistettiin kehittämistyö yhteistyöryhmän roolin vahvistamiseksi ja samalla yhteistyöryhmän kokoonpanoa vahvistettiin myös hallituksen luottamushenkilöedustuksella. Erityisinä kohteina olivat henkilökunnan vaikuttamismahdollisuudet ja kuntayhtymän johtamisjärjestelmä, jonka kehittäminen jatkuu vielä vuonna Toimielinten varsinaisten kokousten lisäksi järjestettiin valtuuston seminaarimatka sekä infotilaisuudet Maisemaraportista ja toimitilaselvityksestä. Kevään talousarvioseminaariin kutsuttiin laajasti sekä kuntayhtymän että jäsenkuntien päättäjiä. Kuntakokousten lisäksi jäsenkuntien kanssa kokoonnuttiin lukuisia kertoja vuoden aikana (palvelusopimusneuvottelut, vierailut kunnanhallituksissa ja valtuustoissa). Toimitusjohtaja osallistui jäsenkuntien kuntajohtajakokouksiin. Kuntayhtymän edustajat osallistuivat jokaiseen yhteislautakunnan kokoukseen. Järjestämissuunnitelman päivittäminen käynnistettiin kesäkuussa yhteysjohtajan kanssa, mutta päivityksen valmistuminen siirtyi vuoden 2013 puolelle. Jäsenkunnat päättivät marraskuussa muutoksista kuntayhtymän perussopimukseen. Samat muu-tokset, joissa mm lakkautettiin yhteislautakunta ja perustettiin perusturvalautakunnan sijaan yhtymähallituksen jaosto, päivitettiin kuntayhtymän hallintosääntöön joulukuussa. Myös vuodelle laadittiin etukäteen esimiesten vuosikello- sekä raportointiaikatauluohjeet. Esimiespäivä järjestettiin sekä keväällä että syksyllä. Koska edellisen vuoden talousarvion laadinta pitkittyi useiden karsintakierrosten vuoksi, talousarvion laadintaprosessia tarkistettiin yhdessä jäsenkuntien kuntajohtajien kanssa. Tavoitteena oli saada talousarvion valmistelun pohja realistiseksi. Tavoite ei täysin onnistunut ja karsintakierroksia tarvittiin myös viime syksynä. Haasteita lisäsi se, että taloushallinnon ohjelmapäivitys käynnistyi Budnetin uuden version käyttöönotolla ja erityisesti raportoinnissa oli virheitä. Tukipalvelut Tukipalveluiden tehtäväalueen tulosyksiköiden toimintaan on sovellettu yrittäjämäistä toimintamallia. Tukipalveluselvitys siivous-, ruoka- ja tilapalveluista laadittiin yhdessä jäsenkuntien kanssa. Tukipalvelut on osallistunut alueellisen apuvälinepalveluhankkeen valmistelutyöhön. Hankintapalveluissa kuntayhtymä on IS Hankinta Oy:n osakas. Kuntayhtymä on mukana hankintapalvelujen seudullisessa kehittämistyössä ja hankintatyöryhmissä. Kilpailutuksissa on otettu käyttöön Cloudia sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Tilapalveluissa Iisalmen sairaalan talousarvion mukaiset investoinnit ja hankinnat toteutettiin investointiohjelman mukaisesti. Lämmön talteenottojärjestelmiin saatiin ELY- keskukselta investointitukea. Osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä asennettiin Iisalmen sairaalan 1-kerrokseen ja turvallisuutta lisäävänä toimenpiteenä tehtiin kiinteistön palokatkot valmiiksi. Henkilöhälytysjärjestelmiä laajennettiin Kiuruveden ja Vieremän terveyskeskuksissa. Kiuruveden terveyskeskuksessa käynnistettiin toimitilaselvityksen laatiminen. Sairaalatekniseen huoltoon hankittiin laite- ja kiinteistörekisteri. Esmi työajan seurantajärjestelmä on käytössä koko kuntayhtymän alueella. 48 Toimintakertomus

49 Ruokapalvelut aloitti lounas- ja päivällisaterioiden keskitetyn jakelun Palvelukeskus Kangaslammille. Palvelurakennemuutoksista johtuen ruokapalveluja on sopeutettu toimintaa vastaavaksi. Siivouspalveluissa yhtenäiset toimintatavat ovat selkiytyneet ja toimintakulttuuri on rakentunut yhtenäiseksi. Palvelurakennemuutosten vaikutus oli haasteellinen niin toiminnallisesti kuin myös talouden näkökulmasta. Siivoustyönmitoitukset etenivät suunnitellusti: Palvelukeskus Kirkonsalmen, Kangaslammin Pienkotikeskuksen, Paloispirtin sekä Kiuruveden terveyskeskuksen, Vieremän Sotkanhelmen, Yrjölän, Huitulanharjun, Sonkajärven terveyskeskuksen sekä Tuulikanteleen osalta mitoitukset ovat valmistuneet ja Iisalmen sairaalan siivoustyönmitoitus on käynnistynyt. Mitoitustyöhön varattu määräaikainen henkilöresurssi päättyi Tietopalvelut Tietopalveluihin kuuluvat viestinnän, asianhallinnan ja tietohallinnon toiminnot. Vuoden aikana keskeisimpiä tavoitteita olivat kuntien kanssa yhteisen ICT-yhtiön toiminnan vakiinnuttaminen ja yhteistyön roolittaminen SOTE kuntayhtymän, YSIT Oy:n, Sairaanhoitopiirin ja Istekin kanssa. Yhtenäisen verkkoratkaisun rakentaminen ja siirtoprojekti saatiin lähes toteutettua vuoden aikana. Osin verkkoihin siirrot tapahtuvat vuoden 2013 alkupuolella. Yhtenäinen verkko on helpottanut merkittävästi SOTE kuntayhtymän arjen toimintaa. SOTE:n oman tietohallintoyksikön tehtävät ovat selkiintyneet ja tietohallintoyksikön keskeisiä haasteita ovat kansalliset tietojärjestelmähankkeet (Kanta (e-arkisto) ja Kansa). ereseptin käyttöönotto oli ensimmäinen kansallinen osio, joka toteutettiin vuoden aikana. Kuluvan vuoden aikana tulevat myös potilastietojärjestelmän versiouudistus liittyen e-arkistoon ja Kantapalveluihin. Toinen merkittävä järjestelmien käyttöönotto oli asianhallintajärjestelmä, joka toimii samalla hallinnon toiminnanohjausjärjestelmänä. Käyttöönotto koski koko henkilöstöä, joka on myös koulutettu vuoden aikana pääosin. Täydennyskoulutusta annetaan myös kuluvan vuoden aikana. Asianhallintajärjestelmä mahdollistaa myös sopimusrekisterin ja sopimusten voimassaoloseurannan sekä kuntalaisen kannalta vireillä olevien asioiden seurannan. Asianhallinnan osalta alueellista ja seudullista yhteistyötä jatkettiin, tavoitteena rakentaa alueellinen tiedonohjaussuunnitelma (TOS) Alue-Pegasoksen tiedoille sekä seudullinen TOS henkilöstö- ja taloushallinnon tiedoille. Lisäksi kuntayhtymässä otettiin käyttöön uusi sähköpostijärjestelmä. Tietohallintoyksikössä ovat myös tiiminä potilas- ja asiakastietojärjestelmien pääkäyttäjät Viestintäsihteerin tehtäviä on hoidettu edelleen väliaikaisratkaisuin ja tehtävät on osa-aikaisesti yhdistetty tietosuojavastaavan tehtäviin. Pysyvä ratkaisu aliresursointiin pyritään saamaan kuluvan vuoden aikana. Viestinnässä on tällä hetkellä pystytty hoitamaan akuutteja viestinnän tehtäviä, mutta pitkäjänteinen kehittäminen ja viestinnän suuntautuminen kuntayhtymästä ulospäin yhteistyökumppaneihin jne. on väliaikaisresursoinnilla ajanpuutteen vuoksi mahdotonta. Tietosuojan tehtävänä on vastata lakisääteisesti kuntayhtymän tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvistä toimista. Ohjeistus valmistui vuoden aikana. Keskeisenä tehtävänä on kuntayhtymän toiminnassa tietosuojan toteutumisen valvonta sekä säännönmukaisin että satunnaisotannoin. Tietovalvontapyyntöjä esittävät myös asiakkaat sekä viranomaiset. Tietopalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä kuntayhtymän substanssitoimialojen kanssa tukien näiden perustehtävää. Tulevina haasteina ovat myös tietohallintolain mukaisen kokonaisarkkitehtuurisuunnitelman laatiminen. Henkilöstöpalvelut Rekrytointi Vuoden aikana haettiin osaajaa 170 työpaikkailmoituksella, joita haki yhteensä hakijaa (6,5 hakijaa / työpaikkailmoitus). Kaikki sisäisesti ja ulkoisesti julkaistut rekrytoinnit vuonna Julkaistut työpaikat Vuosi Vuosi Hakijat / hakemukset Hakemusten määrä ei ole suoraan verrannollinen hakijamääriin, sillä samat hakijat hakevat useaan paikkaan, ja toisaalta yhtä paikkaa saatetaan ilmoittaa useampaan kertaan vuoden aikana ilman yhtään hakijaa. Hakijalukuja kokonaisuudessaan kasvattaa huomattavasti avoinna olleet sihteerityöpaikat eri tehtäväalueilla. Niihin on hakijoita moninkertainen määrä suhteessa esim. hoitotyön tehtäviin. Toimintakertomus 49

50 Rekrytointi oli vuoden aikana mukana lukuisissa tapahtumissa: Itä-Suomen lääketiedepäivät Kuopio Pohjolan Lääketiedepäivät Oulu Sairaanhoitajapäivät Helsinki Kunta etsii lääkäriä tapahtuma Kuopio NuoriLääkäriPäivät Helsinki Iisalmen TET messut syksyllä peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille työvoimapalveluiden rekrymessut Iisalmi työnhakijoille ja ammatinvaihtajille Rekrymessut Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille Iisalmi ja Kuopio Kuntarekryn käyttöä laajennettiin ja kohdennettujen rekrytointien sivut otettiin käyttöön syyskuussa. Peruskoulutukset pidettiin ryhminä toistuvasti, ja lisäksi tarjottiin jatku-vaa koulutusta ja tukea tarpeen mukaan yksilö- tai ryhmäkoulutuksina. Edelliseen vuoteen verraten todettiin samankaltaisia kompastuksia sekä kehittämisen ja yhteistyön tekemisen tarpeita: ohjeita ei oteta täysin käyttöön, tai ei toimiteta tietoa käytöstä (esim. lähtijän palautteet, perehdytysohjelmien laatiminen yksiköissä) rekrytoinnin tarpeista ei tuoda kattavasti tietoa rekrytointiin ei oteta rohkeasti aloittelevia työntekijöitä vaan käytetään esim. mieluummin eläkkeellä olevia sijaisina rekrytointitilaisuuksiin on vaikea saada mukaan substanssiosaamista tehtävä- ja vastuualueiden välisessä yhteistyössä ja yhteistoiminnallisuudessa on edelleen haasteita ulkoinen ja sisäinen viestinnän tuki ja markkinointi työtä kysyville ja heidän yhteydenottopyyntöihin vastaamatta jättäminen oli vuosi sitten iso ongelma joillakin tahoilla - tämä on parantunut oleellisesti Työhyvinvointi Rekrytointi- ja työhyvinvointipäällikkö suoritti vuoden aikana työhyvinvointikoordinaattorikoulutuksen ja työhyvinvointikortin. Yhteistyö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän, Varkauden kaupungin, Kuopion Kaupungin, Siilinjärven kunnan sekä Savon ammatillisen koulutuskuntayhtymän työhyvinvointipäälliköiden välillä käynnistyi säännöllisinä verkostotapaamisina. Noin 30 työyhteisön kanssa aloitettiin työyhteisön kehittämistyö erilaisilla työmuodoilla; yksiköiden / niiden osatiimien tarpeiden mukaan lyhytkestoisesta muutaman tapaamisen konsultatiivis- työnohjauksellisista tapahtumista erilaisiin tukiprosesseihin. Kuntayhtymän työhyvinvointiohjelman malli ja alustava sisältö laadittiin ja käsiteltiin yhteistyöryhmässä. Mallin on tarkoitus valmistua ja malli otetaan käyttöön vuoden 2013 aikana. Työsuojelu Vuoden aikana työsuojelun painopistealueina ovat olleet työ- ja henkilöturvallisuus -asioiden kehittäminen sekä sisäilmaongelmien selvittäminen kuntayhtymän toimipisteissä. Sisäilmaongelmia on selvitetty 11 kiinteistössä sisäilmaohjeen mukaisesti. Sisäilmatyöryhmä on ollut koolla eri kokoonpanoilla yhteensä 29 kertaa. Työsuojelupäällikkö on valmistellut kuntayhtymälle oppisopimuskoulutuksen lopputyöprojektina turvallisuusriskienhallinnan toimintamallin. Toimintamalli perustuu STM:n antamaan ohjeistukseen, yhtymähallituksen 2010 hyväksymään työsuojelun toimintaohjelmaan sekä nykyiseen pelastuslakiin. Toimintamallia on jo pelastuslain nojalla toteutettu kiinteistöjen turvallisuushenkilöstö -palavereissa. Työryhmissä on käsitelty henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä ja tehty johdolle riskeihin liittyviä va-rautumisesityksiä liitettäväksi kiinteistöjen pelastussuunnitelmiin. Esimiehiä on opastettu pyynnöstä sähköisen 4 ks-riskien arviontityökalun käyttöön. Pelastussuunnitelmiin liittyviä poistumisturvallisuusselvityksiä on päivitetty poistumisharjoitusten avulla 5 kiinteistössä. Työsuojeluhenkilöstö on osallistunut AVI:n työsuojelun valvontaosaston suorittamaan tarkastukseen neljä kertaa. Työsuojelupäällikkö on osallistunut 10 työterveyshuollon järjestämään kolmikantaneuvotteluun. Turvallisuusvastaavat ovat kokoontuneet vuoden aikana kaksi kertaa. Työsuojelu on järjestänyt henkilöstölle Avekki-koulutuksia, alkusammutuskoulutuksia sekä työturvallisuuskoulutusta. Kiinteistöjen turvallisuusvalvojille järjestettiin yksi koulutuspäivä. Työsuojelun suurimmat haasteet liittyvät tässä jatkuvassa muutoksessa resurssien oikea-aikaiseen kohdentumiseen, sisäilmaongelmiin sekä henkilöstöä kuulevaan ja palautetta antavaan johtamiseen. Linjaorganisaatiossa tulisi parantaa työsuojelun toimintaohjelman täytäntöönpanoa hyödyntämällä 50 Toimintakertomus

51 työyksiköissä tehtyjä riskien kartoituksia turvallisuusjohtamisessa. Toisin sanoen turvallisuusjohtamista ja turvallisuusjohtamisen valvontaa tulisi tehostaa suunnitelmallisella ja aikataulutetulla toiminnalla, jossa jokainen taho tietää mitä tekee ja mistä vastaa. Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma Henkilöstön motivointi ja sitouttaminen Kehityskeskustelut Jokaisen työntekijän kanssa käydään kehityskeskustelu joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna Toteutunut. Esimiestyön tukeminen ja esimieskoulutukset Koulutusten toteutuminen Esimiesten ajankohtaispäivät 2 vuodessa ja esimieskoulutuksia vähintään 2 vuodessa eri esimiestyön alueista Toteutunut. Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen Sairauspoissaolot pv/htv Varhaisen tuen -mallin käytön sekä työkierron ja uudelleen sijoitusten tehostaminen Toteutunut. Henkilöstön työhyvinvointi Sairauspoissaolot pv/htv Työhyvinvointiohjelman laatiminen ja käyttöönottaminen Toteutunut. Laadukas ja monipuolinen työkykyä ylläpitävä toimintaa Henkilöstökysely Monipuolista tykytoimintaa on tarjolla jokaisella SOTEpaikkakunnalla paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan Toteutunut. Kannustavat, kilpailukykyiset ja oikeudenmukaiset palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät Palkkaharmonisointiohjelma Henkilöstökysely Palkkaharmonisoinnin toteuttaminen 1.7. lukien Toteutunut. Vakinaisten rekrytointi Saadut vakinaiset Kuntarekry ohjelmaa käytetään vakinaisten hankinnassa koko SOTESSA Toteutunut vaihtelevasti. Joustavat työajat Esmin käytön laajentaminen Esmi -työajanseuranta on käytössä mahdollisimman laajasti Toteutunut. Toimintakertomus 51

52 Sosiaalipalvelut Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 20 Sosiaalihuollon palvelut TA+Muutos Tot. TA-% TP TP 2010 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Huom! Myyntituottojen määrä ei ole vertailukelpoinen vuoden 2010 tilinpäätökseen. Vuonna - jäsenkuntien maksuosuudet ovat ainoastaan hallinto - ja tukipalvelujen tuloslaskelmassa. 52 Toimintakertomus

53 Hoito- ja hoivapalvelut Hoito- ja hoivapalveluissa on yhtenäistetty palveluita mm. asumispalveluissa ja päivätoiminnassa. Yhtymähallitus vahvisti kriteerit syksyllä. Omaishoidossa hyväksyttiin syksyllä toimeksiantosopimus omaishoitajien lakisääteisiin vapaisiin. Koko tehtäväalue on yhteistyössä terveydenhuollon kanssa valmistautunut loppuvuodesta Alue-Pegasoksen ja ereseptin käyttöönottoon. Lisäksi kouluttauduttiin Dynasty asiahallintaohjelmaan. Hoito- ja hoivapalveluissa on toteutettu Yhtymähallituksen päätöksen mukaiset palvelurakennemuutokset. Iisalmen terveyskeskuksen pitkäaikaispaikkoja vähennettiin 49 paikalla ja korvattiin iisalmelaisille ja vieremäläisille tehostetulla palveluasumisella sekä sosiaalihuoltolain mukaisilla laitospaikoilla siten, että 32 paikkaa järjestettiin omana toimintana kuntayhtymän omiin yksiköihin ja 17 paikkaa kilpailutettiin ostopalvelupaikkoina. Muutos on edellyttänyt yhteensä 20,5 hoitajan lisäystä sosiaalihuoltolain mukaisissa asumispalveluissa. Osa hoitajista siirtyi terveydenhuollosta. Omana toimintana järjestetyt 32 paikkaa sijoittuvat 1.5. lukien seuraavasti: 9 sosiaalihuoltolain mukaista laitospaikkaa 6,5 hoitajan lisäyksellä Palvelukeskus Kirkonsalmelle, 9 tehostetun palveluasumisen paikkaa Hoitokoti Paloispirttiin 2.krs 9 hoitajan resurssilla (sisältää myös 1.krs 6 kotihoitoa tukevaa lyhytaikaishoitopaikkaa) sekä 8 tehostetun palveluasumisen paikkaa 1 hoitajan lisäyksellä Sonkajärven Palvelukeskus Tuulikanteleen Kuuselaan (entinen Kipinä). Hoitokoti Paloispirtti siirtyi yksityiseltä hoitokodilta kuntayhtymälle lukien varsinaisen toiminnan alkaessa Syksyllä valmistui Pienkotikeskus Kangaslammille kolme kahden hengen huonetta mahdollistaen 6 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa hoitajalisäyksen ollessa 4 hoitajaa. Vanhusten tehostetun palveluasumisen 17 ostopalvelupaikkaa (14 Iisalmi + 3 Vieremä) sijoittuivat 3.9. lukien Attendo Medone Oy:n Hoivakoti Pihlajaharjuun ja (9 paikkaa) ja Vetrea Terveys Oy:n (8 paikkaa). Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosasto päätti toimintansa Kotihoitoa tukeva lyhytaikaishoitoyksikkö Kipinä (10 asiakaspaikkaa) aloitti toimintansa 1.9. peruskorjatuissa vuodeosaston tiloissa. Kipinän lyhytaikaishoitopaikoilla mahdollistuvat omaishoitajien lakisääteiset vapaat samoin kuin myös kotihoitoa tukevat arjen hallintaa vahvistavat kuntoutusjaksot. Palvelukeskus Tuulikanteleessa sijaitseva entinen Kipinän lyhytaikaisyksikkö muuttui 1.5. tehostetun palveluasumisen yksiköksi (8 + 9 paikkaa) ja sai nimekseen Kuusela. Kiuruveden terveyskeskuksesta siirrettiin ESBLepidemiaan liittyen 16 pitkäaikaispäätöksellä olevaa asiakasta Veikkolaan, Palvelukeskus Virranrantaan, yksityisiin hoitokoteihin ja kotiin välisenä aikana. Muutoksella vahvistettiin Kiuruveden ja Iisalmen terveyskeskuksien vuodeosastojen roolia koko kuntayhtymän seudullisina perusterveydenhuollon akuutti- ja kuntoutusyksikköinä. Osana Palvelukeskus Virranrannan pesulan lopettamista valmistelevaa työtä vaatehuoltajan työaikaa kohdennettiin osa-aikaisesti vastaanottopalveluiden ja kotihoidon lähetin tehtävään. Vieremän vanhusten palveluasumisen yksikkö, Yrjölän A-talo (7 asukkaan kiinteistö), siirtyi syksyllä Vieremän terveystalon sisäilmaongelmien vuoksi kotihoidon, lääkärien vastaanoton, aluehoitajan mielenterveystyön sairaanhoitajan väistötiloiksi. Yrjölän A-taloa oli valmisteltu siirrettäväksi vuoden vaihteessa vammaispalveluiden tehtäväalueen käyttöön. Palvelukeskus Sotkanhelmen tiloja väistötiloina ovat syksyn aikana käyttäneet kuntoutus, laboratorio ja työterveyshuolto. Iisalmen Palvelukeskus Onnimannissa, Kiuruveden Palvelukeskus Virranrannan Huushollissa ja Sonkajärven palvelukeskus Mosaiikissa aloitettiin etälääkärikokeilu 24h /7 vrk ajalla Vuoden aikana kaikkien peruskuntien SAS-toiminnoissa korostui suunnitelmallisuus ja ennakointi, jota toteutettiin SAS-työryhmissä ns. SAS-karttojen avulla. Sonkajärvellä ja Vieremällä tilanne pysyi koko vuoden jatkohoitoon odottavien osalta hyvänä, eli jonoja ei syntynyt. Kiuruveden vuodeosaston tilanne pysyi koko vuoden myös hallittavissa, vaikka ajoittain tilanne lyhytkestoisesti hankaloituikin. Iisalmen terveyskeskuksen laitoshoidon purut tehostettuun palveluasumiseen kahdessa aallossa toukokuussa ja syyskuussa onnistuivat hallitusti moniammatillisina sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. Purkujen jälkeen terveyskeskukseen jäi 7 pitkäaikaista potilasta odottamaan paikkaa asumispalveluista. Loppuvuodesta Iisalmessa SAS-jonon/ jatkohoitopaikkaa odottavien osalta haasteelliseksi muodostuivat muistisairaiden ja raskaan hoivan Toimintakertomus 53

54 asumispalveluiden tarve. Hoito- ja hoivapalveluiden asumispalveluiden käyttöaste on ollut lähes maksimissaan koko vuoden. Seudullinen kotihoidon palvelusetelikokeilu jatkuu. Palveluseteliyrittäjäksi on ollut jatkuva ilmoittautumismenettely. Sonkajärven, Sukevan ja Kiuruveden kotihoidon tukipalveluaterioiden kotiinkuljetukset kilpailutettiin yhteistyössä IS-Hankinta Oy:n kanssa. Palvelun tuottajiksi valittiin Sukevalla Itella Posti Oy, Sonkajärvellä T:mi Asko Humaloja / Kiurun Kuriiri ja Kiuruvedellä Taksi Lassi Pötsönen (vain viikonlopun ateriakuljetukset) lukien. Myös Iisalmen kotihoidon tukipalveluateriat kuljetuksineen kilpailutettiin ja palvelun tuottajaksi valittiin Ilvola-Säätiö lukien. Henkilöstöresurssin lisätarvetta ilmeni Iisalmen, Kiuruveden ja Sonkajärven kotihoidossa. Vieremän ja Sonkajärven yhteinen palveluohjaaja vakinaistettiin kokeilun jälkeen vuoden alusta. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä (HEHKO) ei pystytty toteuttamaan vuoden aikana. Hoito- ja hoivapalveluiden valvontakäynnit yksityisiin asumispalveluyksiköihin siirtyi alkuvuoteen 2013 sosiaalijohtajan virkavapauden ja siitä johtuvien sijaisjärjestelyjen vuoksi. Hoito- ja hoivapalveluiden tehtäväalue osallistui vuoden aikana Vaske-, Vanhus Kaste II (Aktiivinen ikääntyminen Itä- ja Keski Suomessa ), Ikäinno, Ikälain pilotointi- ja Kotihoito 2020 hankkeisiin. Hoito- ja hoivapalveluiden toiminnallinen painopiste on selkeästi ollut kuten myös jatkossa kotihoidon kehittäminen ja vahvistaminen. STM:n ja Kuntaliiton Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan yli 75 vuotiaista tulisi olla säännöllisen kotihoidon piirissä % lukujen olleessa Iisalmessa 9,6 %, Kiuruvedellä 11,3 %, Sonkajärvellä 12,5 % ja omassa kodissaan itsenäisesti tai tuettuna %. Iisalmessa tämä luku on 89,1 %, Kiuruvedellä 89,5 %, Sonkajärvellä 89,6 % ja Vieremällä 88, 9 %. Vammaispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kehitysvammayksiköiden kaikki vakituiset työntekijät suorittivat lakisääteisen lääkehuollon koulutuksen Savon ammatti- ja aikuisopistolla keväällä. Kussakin yksikössä valittiin lääkehuollon vastaava, joka huolehtii lääkehuollon toteutumisesta suunnitelman mukaisesti. Vakituiset työntekijät saivat myös koulutusta asiakastietojen kirjaamisesta Pro Consonaan. Vuoden aikana suunniteltiin yksiköiden vastaavien ohjaajien ja ohjelman pääkäyttäjän kanssa Pro Consonaan lomakkeisto, johon asumisen sekä päivätoimintojen raportointia suoritetaan. Yhteisesti sovittiin, että Pro Consona otetaan aktiiviseen käyttöön vuoden 2013 alusta alkaen. Kehitysvammayksiköt toimivat aktiivisesti Minun asumisen polkuni - sekä Tuetusti päätöksentekoon - projekteissa. Projektityöntekijöiden ohjaamana erityisesti asumisyksiköissä kehitettiin kommunikointiympäristöjä, jotka helpottavat asiakkaiden osallistumista arjen päätöksentekoon. Projektien toimesta järjestettiin kehitysvammayksiköiden työntekijöille kaksi koulutuspäivää; Kiuruvedellä Arjen apua vuorovaikutukseen -koulutus sekä Iisalmessa Päämiehisyys palvelujen suunnittelussa -koulutus. Kehitysvammaisten päivätoiminnan tavoitteena ja tarkoituksena on tukea ja ohjata eri-ikäisiä kehitysvammaisia tarjoamalla heille yksilöllisiä ja laadukkaita palveluja yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Kehitysvammaisten päivätoiminta sisältää aikuisten päivätoiminnan lisäksi 9 vuotta täyttäneiden kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoidon sekä 7-vuotiaiden kehitysvammaisten lasten koulujen loma-ajan toiminnan. Kehitysvammaisten päiväkeskus Purjeen sisäilmaongelmat pahenivat. Työntekijöillä oli erilaisia ärsytysoireita sekä hengitystieoireita, minkä vuoksi tehtiin sisäilmamittauksia sekä tutkittiin materiaalinäytteitä. Keväällä lattia- ja seinärakenteiden saumakohtia tiivistettiin ja kattorakenteiden yläpohja tutkittiin. Korjaustoimenpiteistä huolimatta työntekijöiden oireilu lisääntyi syksyllä siinä määrin, että työterveyshuolto suositteli (31.10.) korvaavien tilojen järjestämistä kunnes rakennuksen sisäilmaongelma saadaan ratkaistua. Kehitysvammaisten päiväkeskus Purje toiminta hajautettiin alkaen. Hajautetussa mallissa Purjeen työntekijät antoivat virikkeellistä päivätoimintaa Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukodeissa sekä Kotirinteen ohjatun ja tuetun asumisen tiloissa Iisalmessa. Kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestettiin Edvin Laineen koulun tiloissa. Hajautetussa mallissa päivätoimintaa ei pystytty tarjoamaan lainkaan Runnin Kartanon-mäellä asuville kehitysvammaisille asiakkaille. Kotirinteen tilat (kerrostalon 54 Toimintakertomus

55 2. kerroksen kaksio) olivat ahtaan ja sopimattomat synnyinkotonaan asuvien kehitysvammaisten päivätoiminnalle. Palvelukodeissa asuvien asiakkaiden oli vaikea mieltää päivätoimintaa, joka tapahtuu heidän omassa kodissaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen Edvin Laineen koululla aiheutti Purjeen työntekijöille lukuisia siirtymiä työpäivän aikana. Edellä mainittujen ongelmien vuoksi koko ajan etsittiin Purjeen toiminnalle sopivia korvaavia tiloja. Kehitysvammaisten päiväkeskus Purje Iisalmessa tuotti palveluja 67 kehitysvammaiselle henkilölle (55 aikuista, 9 lasta ja 3 harjoittelijaa). Asiakkaista 56 oli Iisalmesta, 1 Kiuruvedeltä, 3 Sonkajärveltä, 2 Vieremältä ja 5 muista ulkokunnista. Käyttöpäiviä vuonna päiväkeskus Purjeessa kertyi 6929, joista iisalmelaisten 5982, kiuruvetisten 81, sonkajär-veläisten 138, vieremäläisten 396 ja ulkokuntalaisten 332. Kehitysvammaisten lasten koulujen loma-aikaista toimintaa ja aamu- ja iltapäivätoimintaa ostettiin kunnalta tai järjestettiin Edvin Laineen koulun tiloissa 5 lapselle (128 käyttöpäivää). Vuonna kehitysvammaisten päivätoiminta Kiuruvedellä tuotti palveluja 24 kehitysvammaiselle henkilölle (aikuisia 18 ja lapsia 6). Kaikki päivätoiminnan asiakkaat olivat kiuruvetisiä. Käyttöpäiviä Kiuruveden päivätoiminnassa kertyi vuonna Syksyllä lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan tarve kasvoi. Osa lapsista tulee iltapäivätoimintaan jo klo.12.20, jolloin vielä aikuisten päivätoimintaryhmät ovat paikalla. Tämän vuoksi iltapäivätoimintaan jouduttiin palkkaamaan lisäohjausresurssia. Vuonna Pirtin palveluja Sukevalla käytti 34 asiakasta (aikuisia 31 ja lapsia 3). Kaikki päivätoiminnan asiakkaat olivat sonkajärveläisiä. Käyttöpäiviä Pirtin päivätoiminnassa kertyi vuonna Aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä koulujen loman aikaista toimintaa ostettiin kahdelle kehitysvammaiselle lapselle Sonkajärven kunnalta (231 käyttöpäivää). Vieremällä kehitysvammaisten päivätoimintaa on vain maanantaisin ja tiistaisin Sotkan-helmen tiloissa. Kaikki päivätoimintaan osallistuvat asiakkaat olivat vieremäläisiä ja heitä oli vuonna 14 henkilöä. Käyttöpäiviä Vieremän päivätoiminnassa kertyi 873. Koska Sotkanhelmen tilat ja ohjausresurssi (yhdessä hoito- ja hoivapalveluiden kanssa) ovat käytössä vain kahtena päivänä viikossa, järjestettiin päivätoimintaa kahdelle vieremäläiselle kehitysvammaiselle Purjeessa Iisalmessa sekä kahdelle autistiselle henkilölle Huitulanharjun palvelukodissa. Kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa ostettiin Vieremän sivistystoimelta 5 lapselle. Koulujen loma-ajan toimintaan vuokrattiin tilat koululta. Loman ajan toiminnassa oli mukana 5 kehitysvammaista lasta. Vuonna lasten aamuja iltapäivätoiminnasta sekä koulujen loma-ajan toiminnasta kertyi käyttöpäiviä 656. Vieremälle tarvitaan omat tilat kehitysvammayksikön toiminnalle. Alustavasti suunniteltiin kehitysvammayksikköä Yrjölän A-talon tiloihin. Tiloihin kävi myös tutustumassa AVI:n tarkastajat, koska suunnitelmissa oli talon toisessa päädyssä aloittaa seudullisena kehitysvammaisten lasten tilapäishoito. Yrjölän A-talo jouduttiin kuitenkin antamaan terveydenhuollon käyttöön, joten kehitysvammayksikön tilojen etsintä Vieremällä jatkuu. Kehitysvammaisten asumisyksikköjen toiminta sisältää asumisen ohjauksen yksikössä asuville sekä asumisen tukemisen itsenäisesti asuville kehitysvammaisille. Asumispalvelut tukevat asiakkaan itsenäisyyttä ja oman elämän hallintaa, auttavat arkielämän tehtävissä sekä kannustavat osallisuuteen yhteiskunnassa. Asiakkaan henkilökohtaisiin tavoitteisiin pyritään vastaamaan moniammatillisella yhteistyöllä. Vuoden aikana kehitysvammaisten asumisyksikössä tarkasteltiin sitä, että kehitysvammainen asuu taitojensa mukaisessa asumismuodossa. Jokaisesta asumisyksikössä muutti vuoden aikana asukkaita itsenäisempään asumismuotoon, tuettuun asumiseen. Vapautuneisiin paikkoihin muutti asumaan nuoria jatko-opintonsa päättäviä kehitysvammaisia. Muutokset tehtiin olemassa olevin resurssein. Mikäli tuetusti asuvien kehitysvammaisten määrä kasvaa, joudutaan lisäohjausresurssia palkkaamaan asumisen ohjaukseen. Vuonna Kotirinteen ohjatun ja tuetun asumisen yksikkö Iisalmessa tuotti asumispalveluja 28 iisalmelaiselle kehitysvammaiselle. Heistä 19 asuu Kotirinteellä, 2 oli asumisharjoittelussa tilapäisjaksoilla ja 7 asumista tuettiin omaan kotiin. Käyttöpäiviä vuonna Kotirinteelle kertyi Vuoden aikana kaksi asiakasta muutti tuettuun asumiseen ja heidän tilalleen tuli asumaan kasi jatko-opintonsa päättänyttä nuorta kehitysvammaista. Vuoden lopussa yksi Kotirinteellä asunut iäkäs kehitysvammainen joutui muuttamaan yövalvottuun asumiseen, joten Kotirinteellä on yksi asuinpaikka vapaana. Toimintakertomus 55

56 Pihlajakoti Kiuruvedellä tuotti asumisen palveluja 16 kiuruvetiselle, 2 iisalmelaiselle ja 1 vieremäläiselle kehitysvammaiselle. Asumisen ohjausta suoritettiin kahden itsenäisesti asuvan kehitysvammaisen kotiin. Käyttöpäiviä Pihlajakodille kertyi vuonna Vuoden aikana kaksi asiakasta muutti tuettuun asumiseen. Toisen paikalle tuli kesäkuussa asumaan juuri jatko-opintonsa päättänyt nuori kehitysvammainen. Toiseen paikkaa on käynyt tekemässä asumisharjoitteluja asiakas, joka muuttanee Pihlajakodille keväällä Mäntylän ohjatun ja tuetun asumisen yksikkö Sukevalla tarjosi vuonna asumispalveluja 32 kehitysvammaiselle. Heistä 15 asuu Mäntylässä, 6 käytti tilapäisjaksoja ja 11 sai asumisen ohjausta omaan kotiin. Käyttöpäiviä Mäntylään kertyi vuonna Mäntylässä tehostettiin tilapäisjakson käyttöä iäkkäiden vanhempien luona asuvien kehitysvammaisten kohdalla. Vuoden aikana kaksi asiakasta muutti tuettuun asumiseen. Toisen paikalle tuli asumaan aikaisemmin tuetussa asumisessa ollut kehitysvammainen. Vuoden vaihteessa Mäntylässä on vapaana yksi asuinpaikka. Huitulanharjun palvelukoti Vieremällä on ainut ympärivuorokautisesti valvottu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kehitysvammaisten asumisyksikkö. On linjattu, että tulevaisuudessa Huitulanharju tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista kaikkien SOTE kuntien iäkkäille kehitysvammaisille. Vuonna Huitulanharjun palveluja käytti 25 asiakasta, joista 23 oli vieremäläistä, 1 iisalmelainen ja 1 sonkajärveläinen. Palvelun käyttäjistä 16 asuu Huitulanharjussa, 6 käyttää intervallipaikkaa ja 3 annetaan asumisen ohjausta omaan kotiin. Käyttöpäiviä Huitulanharjussa vuonna kertyi Vuoden aikana kolme asiakasta muutti tuettuun asumiseen. Vuoden vaihteessa Huitulanharjussa on vapaana kaksi soluasuntopaikkaa ja yksi yksiö. Kehitysvammaisten palveluohjauksessa tärkeänä työvälineenä on toiminut palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelma laaditaan uusille asiakkaille mahdollisimman pian asiakkaan tai verkoston yhteydenoton tultua. Palvelusuunnitelman tarkistamisajankohta on palvelujen tarpeen muuttuessa, jolloin asiakas, hänen läheisensä tai muu edustaja ottaa yhteyttä palveluohjaajaan tai sosiaalityöntekijään. Muutoin tarkastamisajankohta on kolmen vuoden välein. Palvelusuunnitelma on pohjana erityishuolto-ohjelmalle, mahdollisille päätöksille sekä asiakastyölle. Ostopalveluna ostettiin kehitysvammaisten pitkäaikaista laitoshoitoa, kehitysvammapoliklinikan palveluita, asumispalveluita ja perhehoitoa. Lisäksi ostopalveluna ostettiin muun muassa kuntoutusohjausta, lyhytaikaista laitoshoitoa, lyhytaikaista asumispalvelua (esimerkiksi tilapäishoitoa tai omaishoidon vapaiden järjestämistä varten), päivätoimintaa ja työtoimintaa. Palveluja ostettiin yksityisiltä palvelun tuottajilta, kunnilta ja kuntayhtymiltä. Sosiaalityön palvelut Kokonaisuutena perhepalvelut toimivat tavoitteiden mukaisesti. Lastensuojelussa toteutui lastensuojelulain mukaiset palvelut. Taloudessa ylityksiä tuli lastensuojelun laitoshoidossa ja perhehoidossa, mutta näidenkään menoissa ei tapahtunut olennaista muutosta kolmen toteumavuoden tarkastelussa. Koko kuntayhtymässä laitoshoidon menot ovat nousseet vuodesta 2010 alkaen 3 prosenttia mikä vastaa palveluntuottajien hoitopäivän hinnankorotuksia. Vastaavasti perhehoidon menot ovat nousseet 31 prosenttia, josta osa on perhehoitopalkkioiden nousua. Lastensuojelulain mukainen perhehoidon ensisijaisuus on siis toteutumassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut 16 % koko kuntayhtymän alueella, vuonna 2010/85 lasta, /95 lasta, /102 lasta. Koska menot eivät ole kasvaneet samassa suhteessa se kertoo, että sijoitukset ovat yhä enempi määräaikaisia tavoitteena perheen yhdistäminen mahdollisimman pian. Lastenkoti Taskukellon toimi tavoitteiden mukaisesti. Sen käyttöaste oli 96 %. Yksikön menot ylittyivät 11 prosenttia, mikä johtui erilliskorvauksien noususta yksikön käyttöasteen noustessa. Yksikössä oli vain kuntayhtymän alueen lapsia. Iisalmen osuus oli 78 %, Kiuruveden 14 %, Sonkajärven 1 % ja Vieremän 7 %. Kaikissa kuntayhtymän kunnissa toimeentulotukimenot toteutuivat lähes suunnitellusti ja ovat asettuneet tasolle, josta ei ole odotettavissa vähentymistä tässä työllisyystilanteessa. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ylittyivät joka kunnassa johtuen ensisijaisesti työmarkkinatukeen tulleesta 22 prosentin korotuksesta. Työmarkkinatuen kehitykseen vaikuttaa olennaisesti kuntien työttömyyden rakenne. Erityisesti maaseutukunnissa osa työttömyydestä on erittäin pitkäaikaista. 500 päivää työttömänä olleista noin 20 prosenttia on toimeentulotukiasiakkaina. 56 Toimintakertomus

57 Heidän työllistymistään edistetään kuntouttavalla työtoiminnalla, erityistyöllistämisellä ja yhteistyöllä työllistämistä tekevien toimijoiden kanssa. Työkeskusten toiminnan siirtyminen Ylä-Savon TOIMI-työvalmennussäätiöön valmisteltiin toimintavuoden aikana niin, että säätiö aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta. Toimintakertomus 57

58 Terveyden - ja sairaanhoidon palvelut Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 30 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut TA+Muutos Tot. TA-% Tot. TP Toimintatuotot Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Satunnaiset erät Satunnaiset kulut Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Huom! Myyntituottojen määrä ei ole vertailukelpoinen vuoden 2010 tilinpäätökseen. Vuonna - jäsenkuntien maksuosuudet ovat ainoastaan hallinto - ja tukipalvelujen tuloslaskelmassa. 58 Toimintakertomus

59 Terveyden ja sairaanhoidon vastuualueen toimintaa kuvasivat avohoidon lisääntyminen, vastaanottotoiminnan uudistaminen sekä alueellisen potilastietojärjestelmän ja ereseptin käyttöönotto. Avopainotteisuus, valintaoikeus, asiakaslähtöisyys ja varhainen puuttuminen olivat edelleen toiminnallisina painopistealueina. Lähipalvelujen saatavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota terveyskeskusten vastaanottotoiminnoissa; erityisesti Sonkajärvellä. Asiakaslähtöisyyttä kehitettiin mm. liikkuvilla palveluilla ja yrittäjien tapaamisilla. Hoitoon pääsy toteutui perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa paitsi suun terveydenhuollossa ja puheterapiassa osan vuotta. Vuoden aikana otettiin käyttöön tai päivitettiin 25 erilaista ohjelmaa. Pegasoksen käyttöönotto ja eresepti olivat laajimmat toiminnalliset käyttöönotot. Sisäistä valvontaa tehostettiin ennen kaikkea ostopalvelujen osalta. Tulosta heikensivät erikoissairaanhoidon lisääntyminen, tuottojen alittuminen ja ostopalvelut. Ulkokuntamyynti alitti tulostavoitteensa. Ajanvarausvastaanotot Lääkärivastaanottojen lähipalvelun tuottamisessa oli ongelmia lähinnä Sonkajärven ja Iisalmen osalta. Työterveyshuollon suunnitelmat siirtymisestä taseyksiköksi valmistui. Välinehuolto keskittäminen Iisalmen sairaalan välinehuoltoon toteutui hyvin. Hoitajien rajattu lääkkeenmäärääminen otettiin käyttöön. KYS:stä siirtyi hematologian polikliininen toiminta Iisalmen sairaalan lähipalveluksi. Erikoislääkärin vastaanotot lähipalveluna terveyskeskuksissa jatkuivat; neurologi, gynekologi, gastroenterologi ja radiologi. Suun terveydenhuollon palvelusetelitoiminta siirtyi vuodelle Terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan tuottavuusohjelman ja uuden mallin käyttöön otto siirtyi keväälle Kotisairaalatoiminnan aloittaminen sai asiakkailta hyvän vastanoton. Omassa erikoissairaanhoidossa jouduttiin ortopediassa ja kaihikirurgiassa lisäämään ostopalveluja poissaolojen ja lisääntyneen tarpeen takia. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kotikuntoutustyö vakiintui seudullisena toimintana. Masennuksen varhaista tunnistamista, diagnostiikkaa ja hoitoa tehostettiin edelleen depressiohoitajien ja terveyskeskuslääkärien yhteistyömallilla, jota tuki psykiatrian erikoislääkäri. Psyykkaritoiminta yläkoululla vakiintui toimintana Iisalmessa. Laitoshoidosta vähennettiin viisi sairaansijaa ja henkilöstö siirrettiin avohoidon tukemiseen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilat keskitettiin toiminnallisesti lähelle toisiaan. Terveysneuvontapalvelut Neuvola-, perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvola sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lähipalveluja tuettiin lisäresursseilla. Äitiyspoliklinikka toimi seudullisesti Iisalmessa. Perhevalmennus on keskitetty Iisalmeen ja Kiuruvedelle. Neuvolatiimit jatkoivat toimintaansa jokaisessa kunnassa. Hyvinvointikioski Ote aloitti toimintansa liikkuvana palveluna syksyllä tarjoten ennaltaehkäiseviä, omahoitoa tukevia ja varhaisen puuttumisen palveluja seudullisesti. Sähköisen asioinnin ja omahoitoa tukevan sähköisen asioinnin käyttöönottoa tuettiin hankkeella. Päivystys ja lääkinnälliset tukipalvelut Ensihoito siirtyi vuoden 2013 alusta sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Päivystysvastaanoton runsas käyttö näkyi myös vuonna Iisalmen terveyskeskuksen täyttämättömien virkojen seurauksena. Vuonna valmisteltiin perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen ja terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan uusi malli, minkä toteuttaminen siirtyi tulevalle vuodelle. Kokonaiskuntoutusmalli valmistui syksyllä. Kuntoutusyksikön toiminnan järjestäminen monituottajamallilla käynnistyi. Tavoitteena on vuoden 2013 aikana vähentää ostopalveluja päivystyksestä ja ajanvarausvastaanotolta työmallin ja terveyskeskuslääkäreiden palkkausratkaisun avulla. Kuvantaminen toteutettiin vuonna pääosin ostopalvelulla, mikä vaikutti myös vastaanottopalveluiden hintoja korottavasti. Myöskään suunniteltua päivystysvastaanoton ostopalvelun vähennystä ei kyetty toteuttamaan, koska Iisalmen terveyskeskukseen ei saatu lisää virkalääkäreitä. Vuodeosastopalvelut Avohoitopainotteista hoidonporrastusta tuettiin vähentämällä 49 terveyskeskustasoista sairaansijaa ja korvaamalla ne palveluasumisella tai pitkäaikaislaitoshoidolla. Sisätautiosastolta vähennettiin kaksi sairaansijaa. Vaativan kuntoutuksen yksikkö Iisalmen terveyskeskuksessa jatkoi seitsemänpaikkaisena. Muistihäiriöisten diagnostiikka, kuntoutus ja hoito jatkuivat Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosastolla. Dialyysitoimintaa lisättiin joustavasti tarvetta vastaavasti. Toimintakertomus 59

60 Ostettu erikoissairaanhoito KYS palveluiden käyttö on vähentynyt vuoden tilinpäätökseen verrattuna Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Sonkajärven ja Vieremän KYS:n käyttö on lisääntynyt edellisen vuoden käyttöön verrattuna (Sonkajärvi 2 % ja Vieremä 4 %). Koska kuntahtymän oma KYS:n käyttöön varatut määrärahat alibudjetoitiin eikä sidottu edellisen vuoden tilinpäätökseen, ylitykset näkyvät suurina Sonkajärvellä ja Vieremällä, Iisalmessa nettotulos ylityksessä on maltillinen vähentyneen käytön seurauksena. Kokonaisuudessaan kaikki kuntayhtymän kunnat huomioiden, KYS:n palveluiden käyttö väheni -1.9 % sairaanhoitopiirin esittämään talousarvioon verrattuna. 60 Toimintakertomus

61 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 40 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut TA+Muutos Tot. TA-% TP TP Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot ***** 0 0 Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alij.) Huom! Myyntituottojen määrä ei ole vertailukelpoinen vuoden 2010 tilinpäätökseen. Vuonna - jäsenkuntien maksuosuudet ovat ainoastaan hallinto - ja tukipalvelujen tuloslaskelmassa. Toimintakertomus 61

62 Ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden vastuualueen taloudellinen toteutuma vuonna oli ylijäämäinen, vaikka tulojen arvioitu toteutuma alittui hieman. Terveysvalvonnan ja ympäristönsuojelun tulokertymät ylittivät arviot, mutta eläinlääkintähuollon tulot alittuivat. Vastuualueen kaikki virat olivat täytettyinä, mutta eläinlääkintähuollossa oli ajoittain vaikeuksia saada sijaisia vakinaiselle henkilöstölle. Terveysvalvonnassa on laskennallisesti henkilöstövajausta tehtäviin nähden. Ympäristönsuojelun tehtäväalueella tehtävien ja vireille tulevien asioiden määrä on kasvanut siinä määrin, että nykyisellä henkilöstömäärällä ei voida luvata tavoitteellisen käsittelyajan toteutuvan, joka on ympäristölupa-asioissa 3 6 kuukautta. Asioiden käsittely on ruuhkautunut erityisesti turvetuotantoon ja kiviainesten murskaukseen liittyvien asioiden osalta. Kuntayhtymän rakenteellisiin muutoksiin vastuualue osallistui vuonna muuttamalla Iisalmen toimipisteen sijaintia siten, että sairaalan ja terveyskeskuksen toimintoihin liittyville palveluille vapautui tilaa. Ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden uusi osoite on Riistakatu 5. Tunnusluvut Taulukossa on ympäristönsuojelun suoritteet vuosilta, ja Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Luvat Ilmoitukset Tarkastukset Lausunnot Yhteensä Taulukossa on eläinlääkintähuollon suoritteet vuosilta, ja 2010: Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Tilakäynnit Pieneläinkäynnit Navettatarkastukset Terveydenhuoltokäynnit Yhteensä Eläinlääkintähuollon subventiot Eläinlääkintähuollon subventioina on korvattu hyötyeläimen omistajalle tai haltijalle käyntimaksun ja matkakustannusten yhteismäärän 65 (ennen ) ylittävä osa ilman arvonlisäveroa. Kustannukset on kohdennettu jäsenkunnille aiheutumisperiaatteen mukaan Kiuruvesi Vieremä Iisalmi Sonkajärvi Yhteensä, euroa Taulukossa on terveysvalvonnan suoritteet vuosilta, ja Lukuihin ei sisälly asiakasneuvontasuoritteita. Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Elintarvikevalvonta Muu terveysvalvonta Yhteensä Toimintakertomus

63 TALOUDEN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelma 150 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä TA+Muutos Tot. TA-% TP TP 2010 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut ***** Muut rahoituskulut , Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Satunnaiset erät Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alij.) Toimintakertomus 63

64 Toimintatuottojen jakautuminen Toimintakulujen jakautuminen: Kuntayhtymän ensimmäinen vertailukelpoinen tilinpäätös vuodelta oli hyvä. Vaikeassa kuntatalouden tilanteessa kuntayhtymän kolmanteen toimintavuoteen lähdettiin tiukan talousarvion saattelemina, ja edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna jäsenkuntien maksuosuuksissa oli lisäystä noin euroa (0,6 %). Kaikki esitetyt toiminnalliset muutokset eivät saaneet selkeää tukea talousarvion käsittelyssä ja osa muutoksista päätettiin jättää toteuttamatta, mikä ennakoi vaikeuksia talousarviomäärärahojen riittävyydelle. Lisäksi sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin varattiin 1,5 milj. edellisen vuoden toteutumaa vähemmän. Syyskuun raportista ilmeni, että jäsenkuntien maksuosuudet voivat ylittyä jopa 2,5 milj. ja valtuusto käsitteli joulukuussa 2,0 milj. :n lisämäärärahan myöntämisen. Perussopimuksen mukaisesti lisämäärärahoja ei ole laskutettu jäsenkunnilta talousarviovuoden aikana. Kun saimme sairaanhoitopiiristä :n lisälaskun joulukuulta ja lomapalkkavarauksen lisäyksen määräksi varmistui 1,563 milj., jäsenkuntien lisälaskutuksen määräksi tuli yhteensä 4,874 milj.. Koska kuntayhtymän toimintatuotot sisältävät jäsenkuntien maksuosuudet, toimintatuotot toteutuivat hyvin (toteutuma 102,8 %). Kun myyntituottoihin ei oteta huomioon jäsenkuntien maksuosuuksia, myyntituottoja ei kertynyt talousarvion mukaisesti (toteutuma 92,4 %), mikä johtui erityisesti terveydenhuollon myyntituottojen alittumisesta. Maksutuottojen sekä avustusten ja tukien määrä oli talousarvion mukainen. Muiden toimintatuottojen toteutumaprosentti (115,2 %) oli korkein. Toimintatuotot kasvoivat edelliseen tilinpäätökseen verrattuna 6,2 milj. (4,2 %). Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu oli yhteensä 5,6 milj. (4,5 %) ja muiden toimintatuottojen kasvu yhteensä (2,3 %). Muutetun talousarvion toimintakulujen toteutumaprosentti on 101,5 % (153,2 milj. ), mutta ilman 1,563 milj. :n lomapalkkavaruksen lisäystä toimintakulujen toteutuma on 100,5 % (151,6 milj. ). Henkilöstökulujen toteutuma lomapalkkavarauksen kanssa on 102,8 %, mutta ilman lomapalkkavarausta henkilöstökulujen toteutuma on 100,4 %. Palvelujen ostot ylittyivät yhteensä euroa (toteutuma 101,3 %), mikä aiheutui erityisesti palvelujen ostosta sairaanhoitopiiriltä sekä lääkäripalvelujen ostosta. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylittyivät KYSin palvelujen ostot yhteensä 1,3 milj. ja lääkäripalvelujen ostot yhteensä 1,2 milj.. Avustusten kokonaismäärä toteutui muutetun talousarvion mukaisesti, mutta alkuperäiseen talousarvioon verrattuna työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi Aineiden ja tarvikkeiden ostojen sekä muiden toimintakulujen toteutuma oli noin 98 %. Toimintakulut kasvoivat edelliseen tilinpäätökseen verrattuna yhteensä 6,4 milj. (4,3 %). Mikäli toimintakulujen muutosta verrataan ilman lomapalkkavarauksen lisäystä, toimintakulut kasvoivat yhteensä 4,8 milj. (3,3 %) edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Tilinpäätöksen toimintakate on pienempi kuin edellisessä tilinpäätöksessä. 64 Toimintakertomus

65 Rahoituskulut alittuivat yhteensä (toteutuma 70,6 %). Suurin syy alitukseen oli arvonlisäveroista takautuvasti vuosilta 2010 ja saatu palautus. Vuosikate heikkeni kesäkuuta alkaen. Kuntayhtymä selvisi vuoden ilman ulkopuolista rahoitusta. Jäsenkunnat suorittivat toukokuussa viimeisen osan lomapalkkavelasta, yhteensä 1,6 milj.. Poistojen määrä oli 1,2 milj. (100,9 %), mitä nosti arvioitua suurempi atk-investointien osuus. Ennen jäsenkuntien aiheuttamisperiaatteella laadittujen todellisen käytön mukaisten loppulaskujen kirjaamista kolmannen toimintakauden tulos oli yhteensä 4,874 milj. tappiollinen. Loppulaskujen ennakkokirjausten jälkeen tilikauden tulos on +/- 0 euroa. Toimintakertomus 65

66 Kuntien maksuosuudet YLÄSAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIEN TOTEUTUMA VUONNA MAISEMAMALLIN POHJALTA (1 000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä PALVELU Ta12 Tp 12 Tot% Tp 11 M % Ta12 Tp 12 Tot% Tp 11 M % Ta12 Tp 12 Tot% Tp 11 M % Ta12 Tp 12 Tot% Tp 11 M % Ta12 Tp 12 Tot% Tp 11 M % Aikuispsykosos , , , , , , , , , ,5 Aikuissosiaalityö , , , , , , , , , ,3 ESH oma yht , , , , , , , , , ,6 ESH ostettu , , , , , , , , , ,6 Hoito ja hoiva , , , , , , , , , ,2 Kuntoutus , , , , , , , , , ,5 Perhepalvelut , , , , , , , , , ,1 Suun terveydenh , , , , , , , , , ,1 Työterveyshuolto , , , , ,5 Vammaispalvelut , , , , , , , , , ,4 Vastaanotto , , , , , , , , , ,2 Ympäristötoimi*) , , , , , , , , , ,2 Tyhjät toimitilat**) PALVELUT YHT , , , , , , , , , ,5 Hallinto***) , , , , ,0 YHTEENSÄ , , , , , , , , , ,5 Ennakkomaksut Lisäperintä KYSin toteuma , , , , , , , , , ,6 Oman toiminnan tot , , , , , , , , , ,0 Asukasluku Kustannukset/asukas *) Ympäristötoimessa terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun kulut asukasluvun mukaan jaettuna eläinlääkintähuollon subventiot aiheuttamisperiaatteen mukaan **) Sonkajärven vuodeosaston remonttiajan vuokrat, Kiuruveden lääkkeenjakohuoneen vuokra tilan ollessa poissa käytöstä ***) Hallinnon tulos, josta on vähennetty mielenterveyspalvelujen tyhjien tilojen kulut, jaettuna volyymin suhteessa 66 Toimintakertomus

67 Perussopimuksen 21 :n mukaisesti jäsenkuntien laskutus perustuu kuukausittaiseen ennakkolaskutukseen. Kuntayhtymän tilinpäätökseen lasketaan vuosittain aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntakohtainen käyttö ja kustannukset. Perussopimuksen mukaan ali- ja ylikäyttö peritään tai hyvitetään 30 päivän kuluttua tilinpäätöksen valmistumisesta. Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluja ei ole tuotteistettu. Koska kuntayhtymän palvelut ovat jäsenkuntien kuntalaisten käytettävissä ilman kuntarajoja, aiheuttamisperiaatteen mukaisesta palvelujen kuntakohtainen käytöstä on päätetty raportoida Maisemamallilla. Ympäristötoimen osuudet on jaettu asukaslukujen suhteessa lukuun ottamatta eläinlääkintähuollon subventiokuluja. Subventiot on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Taulukkoon on lisätty edellisen tilinpäätöksen toteutumat vertailutiedoksi. Terveyden ja sairaanhoidon vastuualueen oleellisimmat muutokset ja poikkeamat: Hoitoon pääsy toteutui erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa paitsi suun terveydenhuollossa Sonkajärvellä tilapäisesti sekä puheterapiassa osan vuotta. Jäsenkuntien noussut hoidon tarve Iisalmen sairaalassa kohdentui pääosin Kiuruvedelle ja Sonkajärvelle mm. vuodeosastopalveluissa. Osin Iisalmen sairaala on kyennyt korvaamaan ostetun erikoissairaanhoidon tarvetta. Hoidon tarve vastaa sairastavuusindeksejä kuntayhtymän alueella. Ostetun erikoissairaanhoidon noussut hoidon tarve kohdistuu pääosin sairaanhoitoon, jota ei voida toteuttaa Iisalmen sairaalassa, erillinen selvitys kunnittain. KYS:sta siirtyneistä tehtävistä hematologian poliklinikka aloitti toiminnan 4/ lähipalveluna ja uniapneapotilaiden hoito ja seuranta vakiintuivat omana lähipalveluna. Hematologian resurssointiin ja kalliiseen lääkehoitoon ei varauduttu talousarviossa. Palvelurakennemuutokset, jotka koskettivat terveyskeskuksen vuodeosastojen pitkäaikaishoidon siirtämistä (49 ss) palveluasumiseen ja akuuttihoidon keskittämistä Iisalmeen ja Kiuruvedelle sekä kahden sairaansijan vähentämistä Iisalmen sairaalan sisätautiosastolta, toteutuivat. Muutosta tuki kotisairaalan toiminnan aloitus 6/. Mielenterveystyön erikoissairaanhoidon sairaansijoja vähennettiin viidellä ja resursseja siirrettiin aikuispsykososiaalisen palveluiden avohoitoon ja perhepalveluihin. Depressiohoitajamalli, kotikuntoutus ja psyykkaritoiminta vakiintuivat toimiviksi käytännöiksi. Työterveyshuollon kehittäminen omana toimintana toteutui suunnitellusti. Työnjakoa kehitettiin hoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen käyttöönotolla. Liikkuvina palveluina aloitti laitoshoitoa korvaava kotisairaala 6/ ja Hyvinvointikioski Ote 8/. Työpanos ja kustannukset 25 ohjelman käyttöönotossa, päivittämisessä, koulutuksessa ja tietojen siirrossa keskittyivät loppuvuoteen ja vaikutti kustannuksia lisäävästi. Aluepegasoksen, ereseptin ja Acute-ohjelmien käyttöönotot vaikuttivat tuottavuuteen. Valintaoikeuden tukeminen palvelusetelillä siirtyi vuodelle 2013 terveydenhuollossa. Ennaltaehkäisevää työtä tuettiin lisäämällä resursseja neuvolaan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon ja aloittamalla seudullisesti neuvolatiimitoiminta. Terveyskeskusten päiväaikaisen vastaanottotoiminnan mallintaminen vähentämään päivystyskäyntejä siirtyi vuodelle Kuntoutuksen kokonaismalli valmistui ja kuntoutusyksikön toiminnan järjestämistä selvitetään neuvottelumenettelyn kautta. Vieremän terveyskeskuksen palvelut tuotettiin loppu vuoden aikana kunnan väistötiloissa ensisijaisesti lähipalveluina. Koljonvirran siirtyminen keskustaan siirtyi. Mielenterveystyön aikuistyöryhmän toiminta siirtyi vapautuneisiin vuodeosaston tiloihin suunnitellusti. Tilasuunnitelma Kiuruveden terveyskeskuksen peruskorjaukseen jatkui. Suunnitelma hallinnon siirtymisestä ulkopuolisiin tiloihin valmistui. Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosaston peruskorjatuissa tiloissa aloitti toimintansa 10 paikkainen lyhytaikaisyksikkö. Terveyden ja sairaanhoidon vastuualueen tulos oli alijäämäinen 3,2 %. Terveydenhuollon toimintatuottojen toteuma oli 98,0 %. o Myyntituottojen toteuma oli 99,4 %. Sopimuskuntien myyntituottojen toteutuma kuntayhtymässä oli 98,3 % ja ulkokuntamyynnin toteutuma oli 71,7 %. Toimintatuottojen alitusta selittää hinnastojen kustannusvastaamattomuus, epärealistiset tuloarvioinnit ja suoritteiden toteutumattomuus sekä ennakoimattomat lääkäriostopalvelukustannukset ja oston vähentymisestä. o Hintoja nostettiin alkaen mm. mielenterveystyössä, yhteispäivystyksessä, vuodeosastoilla Toimintakertomus 67

68 ja perusterveydenhuollon vastaanotoilla sekä kuvantamisessa. o Tarve tuotteistettuihin palveluihin on ilmeinen ja vuoden 2013 aikana siirrytään oman erikoissairaanhoidon ja vuodeosastohoidon osalta kustannuksia vastaaviin hinnastoihin. o Työterveyshuolto kokonaisuutena ei päässyt tulostavoitteeseen; alijäämä selittyy lähinnä ja ostopalvelulääkäri- ja lisätyökustannuksilla. Sopimukset eivät mahdollistaneet hinnan tarkistuksia. Suoritteet toteutuivat jokaisen kunnan osalta. o Maksutuottojen toteuma oli 89,6 %, maksutuottojen toteutumattomuus selittyy osin resurssivajeella ja tulojen yliarvioinnilla. Suurin muutos verrattuna vuoteen oli vuodeosastojen maksutuottojen vähentyminen 49 sairaansijan osalta. Terveydenhuollon toimintamenojen toteuma oli 102,1 %. o KYS käytön ylitys 1,3 milj. selittyy kasvaneella hoidon tarpeella ja sovitulla alibudjetointi. Osa selittyy KYS:n tuottavuusohjelmalla syksyllä. Ylitys kohdistui Iisalmelle, Sonkajärvelle ja Vieremälle. o Hematologisen poliklinikan toiminnan siirtymiseen lähipalveluna Iisalmen sairaalaan KYS:sta ei varauduttu talousarviossa. Alijäämä oli o Vastuualueella toteutettiin syksyllä n menojen karsinta ja hankintakielto. o Lääkäreiden ostopalvelut ylittivät 1,2 milj. Ylitystä selittää lääkäriresurssoinnin muutokset ja virkalääkäreiden vajaus. o Ylitysten kattamiseksi toteutettiin määrärahasiirtoja koko vastuualueella. o Lomapalkkavarauksen ylittyminen selittää osan talousarvion alijäämää. o Lisämääräraha kohdennettiin Iisalmeen , Kiuruvedelle , Sonkajärvelle ja Vieremälle lähinnä ostettuun erikoissairaanhoitoon ja lääkäreiden ostopalveluihin. Iisalmen palvelusopimuksen kokonaissumma oli 66,2 milj. ja toteutuma oli 68,4 milj. eli 103,4 %. Oleelliset ylitykset; Oma erikoissairaanhoito; 106,1 %, käyttö laskenut lähes kauttaaltaan, Ylitys selittyy konservatiivisen hoidon kustannusten ja kustannustason nousulla. Hematologisen poliklinikan toimintaan ei varauduttu talousarviossa. Ostettu erikoissairaanhoito; 104,9 % ylitys selittyy alibudjetoinnilla ja hoidon tarpeen lisääntymisellä. Erillinen selvitys. Kuntoutus; 104,2 %, ylitys selittyy terapian ja kuntoutuksen kustannuksilla ja tuottojen laskulla. Vastaanotto; 102,5 %, ylitys selittyy ostopalvelukustannuksilla ja ensihoidon ja yhteispäivystyksen henkilöstökustannuksilla sekä tuottojen laskulla ensihoidossa, yhteispäivystyksessä ja terveyskeskuksen vastaanotolla. Työterveyshuolto; ylitys selittyy lähinnä lääkäreiden ostopalveluilla ja lisätyöllä. Hoito ja hoiva 106,4 %, terveyskeskuksen vuodeosastojen 49 pitkäaikaissairaansijaa on siirtynyt avohoitoon. Kotihoidon nettokustannusten kasvu 4 % selittyy maksuttoman hoitotarvikejakelun kustannusten kasvusta, kotisairaalatoiminnan aloittamisesta sekä kotihoidon ennakoitua pienemmistä tuloista. Terveyskeskustasoinen vuodeosastohoito on lisääntynyt ja vastaavasti Iisalmen sairaalan sairaansijojen käyttö on vähentynyt. Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidon hoitopäivät ovat kasvaneet 17 %. Perhepalvelut 107,6 %, ylitys selittyy lastensuojelun laitoshoidon ja lasten va-vonnan kustannuksilla. Vammaispalvelut 101,6 %, ylitys aiheutuu pääasiassa kehitysvammaisten laitoshoidon tarpeesta, vaikeavammaisen asunnon muutostöistä ja lisääntyneistä vammaispalvelukuljetuksissa Oleelliset alitukset; Aikuispsykososiaaliset palvelut: 97,8 %, alitus selittyy hoitopäivien ja käyntien vähentymisellä. Suun terveydenhuolto; 91,2 %, alitus selittyy henkilöstökustannusten laskulla. Aikuissosiaalityö; 92,1 %, työmarkkinatuen ja perustoimeentulotuen tasokorotukset vuoden alusta aiheuttivat kulujen kasvua, mutta eivät talousarvion ylitystä. Kiuruveden palvelusopimuksen kokonaissumma oli 29,8 milj. ja toteutuma oli 31,1 milj. eli 104,3 %. Oleelliset ylitykset; Aikuissosiaalityö; 118,8 %, ylitys selittyy mm. työmarkkinatuen ja perustoimeentulotuen tasokorotuksista vuoden alusta. Ei varausta talousarviossa. Oma erikoissairaanhoito; 137,8 %, käyttö noussut lähes kaikissa palveluissa, ylitys selittyy sekä konservatiivisen että operatiivisen toiminnan kustannuksilla kustannustason nousulla. Hematologisen poliklinikan toimintaan ei varauduttu talousarviossa. Hoito ja hoiva; 102,9 %, ylitys selittyy kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon nettokustannusten kasvulla sekä hygieniatason nostamisesta johtuvien kustannusten vuoksi. 68 Toimintakertomus

69 Infektioepidemiat ovat rajoittaneet vuodeosaston käyttöä ajoittain. Kuntoutus; 105,6 %, ylitys selittyy lähinnä lääkinnällisellä laitoskuntoutuksella. Perhepalvelut; 117,1 %, ylitys selittyy lastensuojelun laitoshoidon, perhehoidon ja lasten valvonnan kustannuksilla. Vastaanotto; 112,1 %, ylitys selittyy lähinnä päivystyksen lääkäreiden ja muilla ostopalvelukustannuksilla ja tuottojen alittumisella. Vammaispalvelut; 109,1 %, ylitys selittyy kehitysvammaisten lisääntyneestä poliklinikkakäyntien ja laitoshoidon tarpeista sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun ja vammaispalvelukuljetuskustannusten kasvusta. Oleelliset alitukset; Aikuispsykososiaaliset palvelut 88,4 % selittyy lähinnä erikoissairaanhoidon hoitopäivien ja avohoitokäyntien laskulla. Työterveyshuolto; toteutui suunnitellusti ja kattoi omat kustannukset. Ostettu erikoissairaanhoito; 97,1 %, osin selittyy oman erikoissairaanhoidon käytön kasvulla. Suun terveydenhuolto; 82,9 %, alitus selittyy henkilöstökustannusten laskulla. Sonkajärven palvelusopimuksen kokonaissumma oli 15,6 milj. ja toteutuma oli 16,2 milj eli 104,0 %. Oleelliset ylitykset; Aikuispsykososiaalityö 107,4 %, selittyy lähinnä erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien ja päihdeasumispalvelujen ylityksillä. Aikuissosiaalityö 105,1 ylitys selittyy työmarkkinatuen ja perustoimeentulotuen tasokorotuksista vuoden alusta. Oma erikoissairaanhoito; 138,0 % ylitystä selittää lähinnä sisätautien vuodeosaston (36 %) ja polikliinisillä palvelujen käytöllä. Hematologisen poliklinikan toimintaan ei varauduttu talousarviossa. Ostettu erikoissairaanhoito; 114,2 %, ylitys selittyy alibudjetoinnilla ja hoidon tarpeen lisääntymisellä. Erillinen selvitys. Kuntoutus; 107,9 %, ylitys selittyy terapian kasvulla ja fysioterapian tuottojen laskulla. Vastaanotto; 119,4 %, ylitys selittyy lääkäreiden ostopalvelukustannuksilla ja sairaankuljetuksen henkilöstökustannuksilla ja tuottojen alittumisella. Työterveyshuolto; , ylitys selittyy lähinnä lääkäreiden ostopalveluilla ja lisätyöllä. Oleelliset alitukset; Hoito ja hoiva 71,8 %, Sonkajärven vuodeosaston siirtyminen palveluasumiseksi ja akuuttihoidon siirtyminen Iisalmen ja Kiuruveden terveyskeskukseen toteutui 1.5. alkaen, suunniteltu aikataulu oli Terveyskeskustasoinen vuodeosastohoito on vähentynyt ja Iisalmen sairaalan sairaansijojen käyttö on lisääntynyt sisätautien ja operatiivisella vuodeosastolla. Perhepalvelut; 96,3 %, toteuma on lähes suunnitellun mukainen. Suun terveydenhuolto; 79,0 %, alitus selittyy henkilöstökustannusten laskulla. Vammaispalvelut 84,9 %, alitus selittyy avohoitopalveluiden painottumisella. Vieremän palvelusopimuksen kokonaissumma oli 11,9 milj. ja toteutuma oli 12,6 milj eli 106,0 %. Oleelliset ylitykset; Aikuispsykososiaaliset palvelut 101,8 %, selittyy erikoissairaanhoidon avohoitokäynneillä ja päihdehuollon polikliiniset käyntien lisääntymisellä. Aikuissosiaalityö 105,4 %, ylitys selittyy työmarkkinatuen ja perustoimeentulotuen tasokorotuksista vuoden alusta. Oma erikoissairaanhoito; 103,7 % ylitys selittyy lähinnä ulkokuntamyynnin nettotappioilla. Hematologisen poliklinikan toimintaan ei varauduttu talousarviossa. Ostettu erikoissairaanhoito; 122,0 ylitys selittyy alibudjetoinnilla ja hoidon tarpeen lisääntymisellä. Erillinen selvitys. Vastaanotto; 111,1 %, selittyy lähinnä ostopalvelukustannuksilla ja tuottojen alittumisella vastaanottopalveluissa ja yhteispäivystyksessä. Työterveyshuolto; , ylitys selittyy lähinnä lääkäreiden ostopalveluilla ja lisätyöllä. Vammaispalvelut 115,9 %, ylitys selittyy kehitysvammaisten ennakoimattomista sijoituksista asumispalveluihin ja laitoshoitoon. Oleelliset alitukset; Hoito ja hoiva; 98,9 %, toteutuu kokonaisuutena suunnitellusti. Terveyskeskustasoinen vuodeosastohoito on toteutunut lähes suunnitellusti. Kuntoutus; 83,0 %, selittyy käytön laskulla. Perhepalvelut 84,5 %, alitus selittyy lähinnä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vähentymisenä. Suun terveydenhuolto; 91,6 %, alitus selittyy henkilöstövajeella. Toimintakertomus 69

70 Koko kuntayhtymän talousarvion kokonaissumma oli 123,6 milj. ja toteutuma oli 128,5 milj eli 103,9 % Oleelliset ylitykset; Oma erikoissairaanhoito; 114,2 % ylitys kohdistuu Iisalmelle, Kiuruvedelle ja Sonkajärvelle. Hematologisen poliklinikan toimintaan ei varauduttu talousarviossa. Tulosta selittää myös sopimus- ja ulkokuntien myyntituottojen toteutumattomuus ja henkilöstökustannusten nousu. Hinnasto ei ollut kustannusvastaava. Ostettu erikoissairaanhoito; 105,5, % Ostetun erikoissairaanhoidon noussut hoidon tarve kohdistuu sairaanhoitoon, jota ei voida toteuttaa Iisalmen sairaalassa, erillinen selvitys kunnittain. Hoito ja hoiva 102,9 %, ylitys johtuu Iisalmessa palvelurakennemuutoksesta ja Kiuruvedellä ESBLepidemiasta. Lomapalkkavarauksen osuus koko hoito- ja hoivapalveluiden ylityksessä on Kuntoutus; 102,9 %, selittyy terapiakustannusten nousulla ja kokonaisuutena tuottojen laskulla. Perhepalvelut 105,9 %, selittyy lähinnä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla asiakkailla. Jatkossa arvioitava nykyisten perhepalvelujen resurssien ja muun varhaisen tuen tehokkaampaa kohdentamista siten, että voidaan vähentää lasten kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakkaiden määrää Vastaanotto; 107,6 %, selittyy lääkärien ostopalveluilla ja ensihoidon henkilöstökus-annuksilla sekä tuottojen alittumisella. Työterveyshuolto; , selittyy lähinnä lääkäreiden ostopalveluilla ja lisätyöllä. Ylitys kohdentuu Iisalmeen, Sonkajärvelle ja Vieremälle. Vammaispalvelut 102,4 %, ylitys aiheutuu ennakoimattomista kehitysvammahuollon laitoshoidon ja poliklinikkakäyntien sekä vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun ja vammaispalvelukuljetusten tarpeista Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Vieremällä. Oleelliset alitukset; Aikuispsykososiaaliset palvelut; 96,7 %, toteutui lähes suunnitelmallisesti. Hoitopäivien vähentäminen (-5 ss) ja resurssien siirtäminen avohoitoon ja perhepalveluihin on toteutunut suunnitellusti. Myyntituotot toteutuivat. Aikuissosiaalityö; 97,7 %, Suun terveydenhuolto; 87,5 %, alitus selittyy henkilöstövajeella. Jäsenkuntien maksuosuuksien kehitys ja talousarvio 2013 ( 1000 ) YLÄSAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ Jäsenkuntien maksuosuuksien kehitys ja talousarvio 2013 ( 1000 ) PALVELU Tp 10 Tp 11 M % Tp 12 M % Ta 13 M % Aikuispsykosos , , ,4 Aikuissosiaalityö , , ,7 ESH oma , , ,3 nettovoitto , , ,0 ESH oma yht , , ,7 ESH ostettu , , ,2 Hoito ja hoiva , , ,2 Kuntoutus , , ,2 Perhepalvelut , , ,6 Suun terveydenh , , ,9 Työterveyshuolto Vammaispalvelut , , ,7 Vastaanotto , , ,7 Ympäristötoimi*) , , ,9 PALVELUT YHT , , ,5 Hallinto***) , ,0 56 YHTEENSÄ , , ,4 Oma toiminta , , ,6 ESH ostettu , , ,2 YLÄSAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ Iisalmen maksuosuuden kehitys sekä talousarvio 2013 (1000 ) PALVELU Tp 10 Tp 11 M % Tp 12 M % Ta 13 M % Aikuispsykosos , , ,1 Aikuissosiaalityö , , ,1 ESH oma , , ,1 nettovoitto , , ,3 ESH oma yht , , ,6 ESH ostettu , , ,1 Hoito ja hoiva , , ,0 Kuntoutus , , ,5 Perhepalvelut , , ,7 Suun terveydenh , , ,3 Työterveyshuolto ,5-100,0 Vammaispalvelut , , ,6 Vastaanotto , , ,8 Ympäristötoimi*) , , ,2 PALVELUT YHT , , ,5 Hallinto***) , , ,9 YHTEENSÄ , , ,4 Oma toiminta , , ,5 ESH ostettu , , ,1 70 Toimintakertomus

71 YLÄSAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ Kiuruveden maksuosuuden kehitys ja talousarvio 2013 (1000 ) PALVELU Tp 10 Tp 11 M % Tp 12 M % Ta 13 M % Aikuispsykosos , , ,4 Aikuissosiaalityö , , ,8 ESH oma , , ,5 nettovoitto , , ,6 ESH oma yht , , ,8 ESH ostettu , , ,6 Hoito ja hoiva , , ,9 Kuntoutus , , ,3 Perhepalvelut , , ,7 Suun terveydenh , , ,6 Työterveyshuolto ,7-100,0 Vammaispalvelut , , ,9 Vastaanotto , , ,4 Ympäristötoimi*) , , ,3 PALVELUT YHT , , ,3 Hallinto***) , , ,4 YHTEENSÄ , , ,2 Oma toiminta , , ,2 ESH ostettu , , ,6 YLÄSAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ Vieremän maksuosuuden kehitys ja talousarvio 2013 (1000 ) PALVELU Tp 10 Tp 11 M % Tp 12 M % Ta 13 M % Aikuispsykosos , , ,4 Aikuissosiaalityö , , ,8 ESH oma , , ,1 nettovoitto , , ,5 ESH oma yht , , ,5 ESH ostettu , , ,4 Hoito ja hoiva , , ,8 Kuntoutus , , ,0 Perhepalvelut , , ,4 Suun terveydenh , , ,3 Työterveyshuolto ,6 Vammaispalvelut , , ,7 Vastaanotto , , ,8 Ympäristötoimi*) , , ,4 PALVELUT YHT , , ,0 Hallinto***) ,5-6 0,7 6 YHTEENSÄ , , ,1 Oma toiminta , , ,7 ESH ostettu , , ,4 YLÄSAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ Sonkajärven maksuosuuden kehitys ja talousarvio 2013 (1000 ) PALVELU Tp 10 Tp 11 M % Tp 12 M % Ta 13 M % Aikuispsykosos , , ,4 Aikuissosiaalityö , , ,6 ESH oma , , ,7 nettovoitto , , ,9 ESH oma yht , , ,9 ESH ostettu , , ,4 Hoito ja hoiva , , ,3 Kuntoutus , , ,4 Perhepalvelut , , ,1 Suun terveydenh , , ,7 Työterveyshuolto ,2-100,0 Vammaispalvelut , , ,1 Vastaanotto , , ,0 Ympäristötoimi*) , , ,6 PALVELUT YHT , , ,4 Hallinto***) ,6 36-1,9 7-80,2 YHTEENSÄ , , ,3 Oma toiminta , , ,8 ESH ostettu , , ,4 Sopimuskuntien myynti Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä Sairaalan palvelut Sopimuskunta Tot Ta Tot Tot % - Muutos% Keitele ,05 Lapinlahti ,91 Pielavesi ,85 Rautavaara ,94 Yhteensä , ,66 Sopimuskuntien sairaalan palvelujen käyttö oli lähes talousarvion mukaista. Koko vuoden toteutuma oli yhteensä 98,32 %. Kunnittainen vaihtelu oli suurta myös sopimuskuntien kohdalla. Edelliseen vuoteen verrattuna palvelujen käyttö kasvoi Lapinlahden ja Keiteleen kunnan osalta. Rautavaaran käyttö väheni huomattavasti. Muiden kuntien myyntituottojen toteutuma oli terveyden ja sairaanhoidon vastuualueella 71,7 %. Toimintakertomus 71

72 INVESTOINNIT INVESTOINTIOHJELMA TA Muutos TA Tot. Ero Tot. % RAKENNUKSET , ,72 103,0 KONEET JA LAITTEET , ,19 91,6 ATK-INVESTOINNIT , ,73 95,7 MUUT ,00 100,0 YHTEENSÄ ,20 95,6 Kertomusvuoden suurin investointi oli Microsoftlisenssien hankinta, minkä kokonaiskustannuksia ei talousarvion valmisteluvaiheessa pystytty etukäteen täysin arvioimaan. Yhtymähallitus antoi investointiohjelman sisältä lisenssien hankintaan lisämäärärahan kesäkuussa; lisenssikustannukset olivat vuonna yhteensä , mikä ylitti muutetun määrärahavarauksen yhteensä Microsoft-lisenssien hankintainvestointi jatkuu vielä kaksi vuotta. Atk-investointeihin meni viime vuonna yhteensä (toteutuma 95,70 %). Muita suuria atk-investointeja olivat toimikortti-projekti ( ) ja potilastietojärjestelmän lisäosat ( ). Kertomusvuoden aikana annettiin määrärahat työterveyshuollon ohjelman hankintaan ( ). Kone- ja laiteinvestointeihin meni yhteensä (91,58 %). Niistä merkittävimpiä olivat Digi Ekg-laitteiden( ), leikkaussalin anestesiamonitorien ( ) ja lääkkeellisen paineilmakompressorin ( ) hankinta. Koska kuntayhtymän toimitilastrategian laadinta on edelleen kesken, rakennusinvestointeja tehdään harkiten. Rakennusinvestointeihin käytettiin yhteensä (103,99 %). Iisalmen sairaalan energiatukilaiteinvestointeihin käytettiin yhteensä ja vainajien säilytystilan uudistukseen yhteensä ). Kokonaisuudessaan kuntayhtymän investointeihin käytettiin viime vuonna yhteensä (95,63 %), joten investointeihin varatusta määrärahasta jäi käyttämättä yhteensä Yh-tymähallitus päätti muutoksista investointiohjelmaan kokouksissaan19.6. ja Toimintakertomus

73 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT T oimintatuotot Myyntituotot , ,21 Maksutuotot , ,69 Tuet ja avustukset , ,36 Muut toimintatuotot , , , ,24 T oimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,36 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,34 Muut henkilösivukulut , ,48 Palvelujen ostot , ,92 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,16 Avustukset , ,04 Muut toimintakulut , , , ,93 TOIMINTAKATE , ,31 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,37 Muut rahoitustuotot , ,40 Korkokulut 4 473, ,79 Muut rahoituskulut , , , ,62 VUOSIKATE , ,69 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,69 Arvonalentumiset 0, ,98 0, ,69 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0,00 0,00 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT % % Toimintatuotot/Toimintakulut % 100,9 101,1 Vuosikate/Poistot % 100,0 100,0 Toimintakertomus 73

74 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,69 Satunnaiset erät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 424, ,23 0, ,69 Investointien rahavirta Investointimenot , ,43 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden ,35 0, ,43 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,74 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,50 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,50 0, ,50 Oman pääoman muutokset , ,50 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien , ,95 Vaihto-omaisuuden muutos , ,32 Saamisten muutos , ,10 Korottomien velkojen muutos , , , ,70 Rahoituksen rahavirta , ,70 Rahavarojen muutos , ,44 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,88 Rahavarat , , , ,44 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 107,22 96,08 Lainanhoitokate % 17,34 17,81 Kassan riittävyys, pv Toimintakertomus

75 TASEVERTAILU Muutos VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , , ,88 Aineettomat hyödykkeet , , ,21 Aineelliset hyödykkeet , , ,09 Sijoitukset , , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT , , ,29 Vaihto-omaisuus , , ,51 Saamiset , , ,47 Rahat ja pankkisaamiset , , ,31 YHTEENSÄ , , ,41 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , , ,50 Peruspääoma , , ,50 Muut omat rahastot 0,00 0,00 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , ,29 0,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,00 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , , ,53 VIERAS PÄÄOMA , , ,44 Pitkäaikainen , , ,50 Lyhytaikainen , , ,94 YHTEENSÄ , , ,41 Toimintakertomus 75

76 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet 0,00 Peruspääoma ,23 Tietokoneohjelmistot ,25 Edellisten tk:n yli/-alijäämä ,29 Muut pitkävaikutteiset menot ,33 Tilikauden yli/-alijäämä 0,00 Aineettomat hyödykkeet ,58 OMA PÄÄOMA ,94 Aineelliset hyödykkeet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Maa- ja vesialueet ,37 Muut valtion toim.antojen po ,35 Asuinrakennukset Lahjoitusrahastojen pääomat ,39 Hallinto- ja laitosrakennukset ,32 Testamenttien pääomat 0,00 Kuljetusvälineet Muiden toim.antojen pääomat ,77 Muut koneet ja kalusto ,71 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT ,51 Tietokonelaitteet Keskeneräiset hankinnat ,94 VIERAS PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet ,34 Pitkäaikainen Sijoitukset Lainat rahoitus- ja vak.lait ,85 Lainat julkisyhteisöiltä ,65 Osakkeet ja osuudet ,81 Pitkäaikainen ,50 PYSYVÄT VASTAAVAT ,73 Lyhytaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vak.lait ,50 Vaihto-omaisuus Ostovelat ,02 Lääkekeskus ,57 Muut velat ,45 Saamiset Siirtovelat ,93 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikainen ,90 Valtionosuussaamiset 9 860,00 VIERAS PÄÄOMA ,40 Pitkäaikaiset saamiset 9 860,00 Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA ,85 Myyntisaamiset ,80 Muut saamiset ,90 Siirtosaamiset ,66 Lyhytaikaiset saamiset ,36 TASEEN TUNNUSLUVUT v. v. Rahat ja pankkisaamiset ,19 Omavaraisuusaste % 34,01 36,2 VAIHTUVAT VASTAAVAT ,12 Suhteellinen velkaantuneisuus % 13,16 12,31 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 0,4 0,4 VASTAAVAA ,85 Lainakanta milj. 1,7 1,9 76 Toimintakertomus

77 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Palvelusopimusten mukaiset tilaustaulukot maisemamallin mukaan Tilinpäätöksen muut liitetiedot Tilasto-osa HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (ERILLINEN JULKAISU) Toimintakertomus 77

78 78 Toimintakertomus

79 Palvelutilausten toteutumat jäsenkunnittain maisemamallin mukaisilla suurtuotteilla SISÄLLYS: Palvelutilausten toteutumat jäsenkunnittain maisemamallin mukaisilla suurtuotteilla...79 Yhteenveto...79 Aikuispsykososiaaliset...80 Aikuissosiaalityö...91 Oma erikoissairaanhoito...96 Ostettu erikoissairaanhoito Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Työterveyshuolto Vammaispalvelut Vastaanotto Hallinto Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Yhteenveto YLÄSAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIEN TOTEUTUMA VUONNA MAISEMAMALLIN POHJALTA (1 000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä PALVELU Ta12 Tp 12 Tot% Ta12 Tp 12 Tot% Ta12 Tp 12 Tot% Ta12 Tp 12 Tot% Ta12 Tp 12 Tot% Aikuispsykosos , , , , ,7 Aikuissosiaalityö , , , , ,7 ESH oma yht , , , , ,2 ESH ostettu , , , , ,5 Hoito ja hoiva , , , , ,9 Kuntoutus , , , , ,9 Perhepalvelut , , , , ,9 Suun terveydenh , , , , ,5 Työterveyshuolto Vammaispalvelut , , , , ,4 Vastaanotto , , , , ,6 Ympäristötoimi*) , , , , ,2 Tyhjät toimitilat**) PALVELUT YHT , , , , ,0 Hallinto***) YHTEENSÄ , , , , ,9 Ennakkomaksut EROTUS KYSin toteuma , , , , ,5 Oman toiminnan tot , , , , ,6 *) Ympäristötoimessa terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun kulut asukasluvun mukaan jaettuna eläinlääkintähuollon subventiot aiheuttamisperiaatteen mukaan **) Sonkajärven vuodeosaston remonttiajan vuokrat, Kiuruveden lääkkeenjakohuoneen vuokra käytöstä postumisen jälkeen ***) Hallinnon tulos, josta on vähennetty mielenterveyspalvelujen tyhjien tilojen kulut, jaettuna volyymin suhteessa Toimintakertomus 79

80 Aikuispsykososiaaliset Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % 99 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 114 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 113 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 144 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 112 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % 84 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % 83 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 109 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 109 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 91 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 95 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 90 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % 108 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % 90 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % 82 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 118 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 97 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 103 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 95 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % 83 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % 100 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 103 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Toimintakertomus

81 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % 97 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 119 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 115 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 208 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 115 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 106 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 104 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 106 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % 51 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 104 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 53 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 53 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 27 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 27 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % 108 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 116 % Aikuispsykososiaaliset NETTO % 108 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % 100 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % 100 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % 103 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % 100 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Asumispalvelut Oleelliset poikkeamat tavoitteista ja taloudesta Palveluasumisen menojen toteuma oli kaikissa kunnissa budjetoitua vähempi. Menot ovat vähentyneet kuntayhtymän toiminnan aikana joka vuosi. Taustalla on palveluohjauksen toimintatapa, jonka lähtökohtana on tukea kotona asumista ensisijaisena palveluna palveluasumisen sijaan. Muut mahdolliset vaikuttavat tekijät Lähipalveluna toteutettavia asumisen tukipalveluita tuotettiin yhteistyössä yhdistyksien ja yrittäjien kanssa. Kaikissa kunnissa toimii päiväkeskukset tarjoten päivittäin sosiaalisen kuntoutuksen ja vertaistuen toimintaa sekä työllistämistoimintaa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut: Oleelliset ylitykset: Sairaalan ulkokuntamyyntituotot ovat ylittyneet 6704: 118 %, 6702: 141 %. Hintojen korotus on tuonut lisää ulkokuntamyyntituloja. Oleelliset alitukset: sisäilmaongelmien mukanaan tuomat muutokset vähenisivät käyntejä aikuistyöryhmässä. Toiminnalliset alitukset: Hoitopäivien määrä laski suunnitellusti. Muutokset: Depressiohoitajat ovat aloittaneet työskentelynsä. Akuuttityöryhmän työ on kytkeytynyt tiiviimmin aikuistyöryhmän työskentelyyn. Kotikuntoutuksen toiminta on vakiintunut. Kaksi työntekijä on siirtynyt kotikuntoutukseen ja yksi Aikuistyöryhmään sairaalasta. Yhteistyötä terveyskeskuslääkäreiden kanssa on tiivistetty Tutkimus- ja kuntoutusyksikön toiminnan muutoksen suunnittelu on aloitettu. Kiuruvedelle siirtyi yksi työntekijä kotikuntoutukseen vuoden lopulla. Koljonvirran sairaala on kuntonsa vuoksi AVIn seurannassa. Toimintakertomus 81

82 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % 99 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 113 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 112 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 151 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 111 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % 73 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % 66 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 120 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 133 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 88 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 90 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 88 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % 104 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % 102 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % 91 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 118 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 107 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 97 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 107 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % 74 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % 106 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 99 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Toimintakertomus

83 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % 107 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 119 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 127 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 126 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 88 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 100 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 87 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 8547 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 1 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 1 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 27 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 27 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % 98 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 109 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % 105 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % 105 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % 100 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % 105 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus % 12 % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 102 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset alitukset: sisäilmaongelmien mukanaan tuomat muutokset vähensivät käyntejä aikuistyöryhmässä. Toiminnalliset alitukset: Hoitopäivien määrä laski suunnitellusti. Muutokset: Depressiohoitajat ovat aloittaneet työskentelynsä. Akuuttityöryhmän työ on kytkeytynyt tiiviimmin aikuistyöryhmän työskentelyyn. Kotikuntoutuksen toiminta on vakiintunut. Kaksi työntekijä on siirtynyt kotikuntoutukseen ja yksi Aikuistyöryhmään sairaalasta. Yhteistyötä terveyskeskuslääkäreiden kanssa on tiivistetty Tutkimus- ja kuntoutusyksikön toiminnan muutoksen suunnittelu on aloitettu. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa/sosiaalityö Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumispalvelumenojen toteuma oli 81 %. Toimintavuoden menot olivat 66 % vuoden 2010 menoista. Kehityksen taustalla on kuntoutujien kotona asumisen tukeminen ja palveluohjaajan suunnitelmallinen työ palvelutarpeen mukaisiin asumisjärjestelyihin. Toimintakertomus 83

84 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % 100 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 117 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 117 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 232 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 116 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % 97 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % 92 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 102 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 107 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 99 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 101 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 99 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % 100 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % 77 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % 64 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 120 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 77 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 66 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 78 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % 89 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % 95 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 99 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Toimintakertomus

85 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % 74 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 119 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 88 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 88 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 4 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 667 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 669 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % 400 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 365 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 1459 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 1459 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 78 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 78 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % 197 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 912 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % 98 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % 98 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % 99 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % 97 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus % 11 % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 95 % Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Käyntien määrä alentunut, paitsi akuuttityöryhmän palveluja on käytetty ennustettua enemmän ja päihdetyön käyntejä selkeästi vähemmän kuin ennustettu. Alituksen syy on työntekijän vaihtuminen. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa/sosiaalityö Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumispalvelumenojen toteuma oli 94 %. Toimintavuoden me-nojen tasossa ei ole tullut muutoksia kuntayhtymän toiminnan aikana. Muut mahdolliset vaikuttavat seikat Kunnan alueella väheni vuoden lopussa 9 palveluasumisen paikkaa yritystoiminnan päättymisen vuoksi. Suurin osa asukkaista siirtyi omaan asuntoon asumisentukipalveluiden turvin. Toimintakertomus 85

86 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % 100 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 112 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 111 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 186 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 110 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % 71 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % 85 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 97 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 82 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 69 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 79 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 67 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % 158 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % 60 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % 83 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 116 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 96 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 86 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 96 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % 84 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % 91 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 85 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Toimintakertomus

87 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % 93 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 119 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 111 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 110 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 98 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 98 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % 2600 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 12 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 324 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 324 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 6 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 6 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % 102 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 0 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % 92 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % 92 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % 85 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % 92 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus % 10 % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 90 % Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdepalvelut: Sonkajärven toivomuksesta tavoitteita alennettiin suunnitteluvaiheessa ja tästä johtuen toteuma on reilusti yli ennusteen, paitsi päihdetyön osalta jossa tavoitteet alittuivat. Tutkimus- ja kuntoutusyksikössä on ollut poikkeuksellisesti Sonkajärveltä enemmän asiakkaita. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa/sosiaalityö Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumispalvelumenojen toteuma oli 69 %. Toimintavuoden menot olivat 75 % vuoden 2010 menoista. Taustalla on kotona asumisen tukeminen ja palveluohjaajan palveluiden järjestäminen asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti. Toimintakertomus 87

88 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % 97 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 117 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 113 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 216 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 112 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % 88 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % 110 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 114 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 91 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 100 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 104 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 99 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % 568 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % 25 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % 115 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 123 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 142 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 129 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 142 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % 111 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % 122 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 115 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Toimintakertomus

89 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % 105 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 119 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 125 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 124 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % 8700 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 1 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 87 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 87 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 19 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 19 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % 93 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 0 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % 118 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % 118 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % 116 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % 119 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus % 13 % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 115 % Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdepalvelut: Tutkimus- ja kuntoutusyksikössä on ollut aiempaa enemmän käyttöä. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa/sosiaalityö Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumispalvelumenojen toteuma oli 97 %. Toimintavuoden menojen tasossa ei ole tullut olennaisia muutoksia kuntayhtymän toiminnan aikana. Muut mahdolliset vaikuttavat seikat Kunnan alueella väheni vuoden lopussa 7 palveluasumisen paikkaa yritystoiminnan päättymisen vuoksi. Toimintakertomus 89

90 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % 97 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 102 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 99 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 113 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 80 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % 88 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % 94 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % 71 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 117 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 83 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 106 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 2 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % 84 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 106 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % 86 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 119 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 102 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 108 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 100 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 119 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 116 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % 102 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 108 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % 84 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % 106 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % 11 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Aikuistyöryhmässä ja erityisesti Akuuttityöryhmässä on ollut suunniteltua enemmän ulkokuntamyyntiä. 90 Toimintakertomus

91 Aikuissosiaalityö Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet % 113 % Aikuissosiaalityö / asiakasperhe % 96 % Aikuissosiaalityö Kulut % 108 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 1 % Aikuissosiaalityö Netto % 108 % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet % 51 % Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus 0 % 0 % 0 % 0 % toimeentulotukiasiakkaista Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe % 205 % Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / % 51 % asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut % 104 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 103 % Aikuissosiaalityö Netto % 105 % Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä % 115 % olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä % 82 % oleva Aikuissosiaalityö Kulut % 94 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 91 % Aikuissosiaalityö Netto % 95 % Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhteensä % 0 % Aikuissosiaalityö Kulut % 99 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 89 % Aikuissosiaalityö Netto % 103 % Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteista ja taloudesta Kaikissa kuntayhtymän kunnissa toimeentulotukimenot toteutuivat lähes suunnitellusti ja ovat asettuneet tasolle, josta ei ole odotettavissa vähentymistä tässä työllisyystilanteessa. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ylittyivät joka kunnassa johtuen ensisijaisesti työmarkkinatukeen tulleesta 22 prosentin korotuksesta. Työmarkkinatuen kehitykseen vaikuttaa olennaisesti kuntien työttömyyden rakenne. Erityisesti maaseutukunnissa on osa työttömyydestä erittäin pitkäaikaista. 500 päivää työttömänä olleista noin 20 prosenttia on toimeentulotukiasiakkaina. Heidän työllistymistään edistetään kuntouttavalla työtoiminnalla, erityistyöllistämisellä ja yhteistyöllä työllistämistä tekevien toimijoiden kanssa. Vuoden ja tiedot toimeentulotuen asiakasperheiden lukumääristä eivät ole vertailukelpoisia. Vuo-den tiedoissa on päällekkäisyyttä ja niihin sisältyy myös Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus/henkilöt. Vuoden luvuissa on ainoastaan perustoimeentulotuen saajat. Vuonna perustoimeentulotuen saajia oli 1845 perhettä yhden sotun periaatteella laskettuna. Muut mahdolliset vaikuttavat seikat Työkeskusten toiminnan siirtyminen Ylä-Savon TOIMI-työvalmennussäätiöön valmisteltiin toimintavuoden aikana niin, että säätiö aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta. Toimintakertomus 91

92 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet % 107 % Aikuissosiaalityö / asiakasperhe % 96 % Aikuissosiaalityö Kulut % 103 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 0 % Aikuissosiaalityö Netto % 103 % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet % 51 % Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus 0 % 0 % 0 % 0 % toimeentulotukiasiakkaista Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe % 201 % Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / % 51 % asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut % 103 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 102 % Aikuissosiaalityö Netto % 104 % Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä % 117 % olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä % 80 % oleva Aikuissosiaalityö Kulut % 94 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 93 % Aikuissosiaalityö Netto % 95 % Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhteensä % 0 % Aikuissosiaalityö Kulut % 101 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 100 % Aikuissosiaalityö Netto % 102 % Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus % 0 % Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 102 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Toimeentulotukimenojen toteuma oli 92 % talousarviosta. Vuoden menot olivat 67 % vuoden 2009 tilinpäätöksestä. Vuoden taso asettuu valtakunnallisesti vastaavan kokoisten kaupunkien tasolle eikä ole enää odotettavissa toimeentulotukimenojen vähentymistä tässä työllisyystilanteessa. Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 8 %. Nousua vuoden toteumaan on 14 %. Perustoimeentulotuen toteumassa on huomioitava vuoden alusta perusosaan tullut 6 prosentin ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen tullut 22 prosentin tasokorotus. Talousarviossa ei huomioitu korotuksen aiheuttamaa tarvetta määrärahassa. Kokonaisuutena avustuksien toteuma oli 95 %. Vuoden ja tiedot toimeentulotuen asiakasperheiden lukumääristä eivät ole vertailukelpoisia. Vuo-den tiedoissa on päällekkäisyyttä ja niihin sisältyy myös Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus/henkilöt. Vuoden luvuissa on ainoastaan perustoimeentulotuen saajat. Vuonna perustoimeentulotuen saajia oli Iisalmessa 1238 perhettä yhden sotun periaatteella laskettuna. Muut mahdolliset seikat Sosiaalityössä tehdään keskitetysti toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia työllistämispalveluihin niin aikuissosiaalityössä kuin perhepalveluissakin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Huomioitavaa on, että nuorten osuus toimeentulotukea saaneista kasvaa, erityisesti koulunsa keskeyttäneiden. Vuoden 2013 alusta tulee nuorten yhteiskuntatakuu täysimääräisesti voimaan. Takuun tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Takuun käytännön toteutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kunnassa olevien työllistämisestä ja koulutuksesta vastaavien organisaatioiden kanssa. Uutena asiakasryhmänä sosiaalityöhön tulevat vuoden 2013 alusta pakolaiset, joiden sosiaalityön vastuutaho on aikuissosiaalityö. Aikuissosiaalityön esimies toimii pakolaisten sosiaalityön palveluiden koordinoijana ja käytännön palveluiden vastuuhenkilönä sosiaalityössä. Pakolaisasiakkaat asioivat perussosiaalityössä riippuen heidän palvelutarpeestaan. Työkäytäntöjen valmistelutyö aloitettiin syksyllä yhteistyössä kaupungin, terveydenhuollon ja järjestöjen kanssa. 92 Toimintakertomus

93 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet % 125 % Aikuissosiaalityö / asiakasperhe % 83 % Aikuissosiaalityö Kulut % 104 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 1 % Aikuissosiaalityö Netto % 105 % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet % 58 % Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus 0 % 0 % 0 % 0 % toimeentulotukiasiakkaista Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe % 183 % Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / % 58 % asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut % 105 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 99 % Aikuissosiaalityö Netto % 108 % Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä % 102 % olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä % 88 % oleva Aikuissosiaalityö Kulut % 89 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 64 % Aikuissosiaalityö Netto % 108 % Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhteensä % 0 % Aikuissosiaalityö Kulut % 105 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 97 % Aikuissosiaalityö Netto % 108 % Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus % 0 % Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 108 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Toimeentulotukimenot ylittyivät 8 %, mutta säilyivät vuoden tasolla. Vuodesta 2010 menot ovat nousseet 11 %. Kiuruveden toimeentulotukimenot ovat asettumassa noin euron tasolle eikä ole enää odotettavissa toimeentulotukimenojen vähentymistä tässä työllisyystilanteessa. Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 63 %. Nousua vuoden toteumaan oli 24 %. Perustoimeentulotuen toteumassa on huomioitava vuoden alusta perusosaan tullut 6 prosentin ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen tullut 22 prosentin tasokorotus. Talousarviossa ei huomioitu korotuksen aiheuttamaa tarvetta määrärahassa. Kokonaisuutena avustuksien ylitys oli , 22 %. Vuoden ja tiedot toimeentulotuen asiakasperheiden lukumääristä eivät ole vertailukelpoisia. Vuo-den tiedoissa on päällekkäisyyttä ja niihin sisältyy myös Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus/henkilöt. Vuoden luvuissa on ainoastaan perustoimeentulotuen saajat. Vuonna perustoimeentulotuen saajia oli Kiuruvedellä 322 perhettä yhden sotun periaatteella laskettuna. Muut mahdolliset seikat Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia työllistämispalveluihin painotettiin asiakasohjauksessa sekä aikuissosiaalityön että perhepalveluiden puolella. Toimintavuonna käynnistettiin kaupungin työllisyydenhoidon ja sosiaalityön väliset neuvottelut työllistämisen suuntaamisesta vahvemmin toimeentulotukiasiakkaisiin. Tätä tukemaan perustettiin aktivointiryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Ryhmässä on edustettuna kaupunki, sosiaalityö sekä olennaiset työllistävät toimijat. Yhteistyö tuotti toimintavuonna 17 toimeentulotuella olevan työllistämiseen. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 20 henkilöä. Sosiaalityön asiakkaana 500 päivää työttömänä olleista työmarkkinatuen saajista on noin 20 %. Toimintakertomus 93

94 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet % 123 % Aikuissosiaalityö / asiakasperhe % 96 % Aikuissosiaalityö Kulut % 118 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 0 % Aikuissosiaalityö Netto % 118 % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet % 37 % Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus 0 % 0 % 0 % 0 % toimeentulotukiasiakkaista Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe % 285 % Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / % 37 % asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut % 106 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 122 % Aikuissosiaalityö Netto % 100 % Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä % 110 % olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä % 113 % oleva Aikuissosiaalityö Kulut % 124 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 124 % Aikuissosiaalityö Netto % 124 % Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhteensä % 0 % Aikuissosiaalityö Kulut % 107 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 122 % Aikuissosiaalityö Netto % 103 % Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus % 0 % Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 103 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Toimeentulotukimenot toteutuivat suunnitellusti. Vuodesta 2010 menot ovat nousseet 10 %. Sonkajärven toimeentulotukimenot ovat asettumassa noin euron tasolle eikä ole enää odotettavissa toimeentulotukimenojen vähentymistä tässä työllisyystilanteessa. Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 12 %. Nousua vuoden toteumaan oli 3 %. Perustoimeentulotuen toteumassa on huomioitava vuoden alusta perusosaan tullut 6 prosentin ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen tullut 22 prosentin tasokorotus. Talousarviossa ei huomioitu korotuksen aiheuttamaa tarvetta määrärahassa. Kokonaisuutena avustuksien ylitys oli , 4 %. Vuoden ja tiedot toimeentulotuen asiakasperheiden lukumääristä eivät ole vertailukelpoisia. Vuo-den tiedoissa on päällekkäisyyttä ja niihin sisältyy myös Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus/henkilöt. Vuoden luvuissa on ainoastaan perustoimeentulotuen saajat. Vuonna perustoimeentulotuen saajia oli Sonkajärvellä 161 perhettä yhden sotun periaatteella laskettuna. Muut mahdolliset seikat Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia työllistämispalveluihin painotettiin asiakasohjauksessa sekä aikuissosiaalityön että perhepalveluiden puolella. Uutena asiakasryhmänä sosiaalityöhön tulevat vuoden 2013 alusta pakolaiset, joiden sosiaalityön vastuutaho on aikuissosiaalityö. Aikuissosiaalityön esimies toimii pakolaisten sosiaalityön palveluiden koordinoijana ja käytännön palveluiden vastuuhenkilönä sosiaalityössä. Pakolaisasiakkaat asioivat perussosiaalityössä riippuen heidän palvelutarpeestaan. Työkäytäntöjen valmistelutyö aloitettiin syksyllä yhteistyössä kaupungin, terveydenhuollon ja järjestöjen kanssa. 94 Toimintakertomus

95 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet % 122 % Aikuissosiaalityö / asiakasperhe % 109 % Aikuissosiaalityö Kulut % 132 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 0 % Aikuissosiaalityö Netto % 132 % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet % 46 % Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus 0 % 0 % 0 % 0 % toimeentulotukiasiakkaista Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe % 226 % Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / % 46 % asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut % 103 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 99 % Aikuissosiaalityö Netto % 105 % Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä % 125 % olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä % 58 % oleva Aikuissosiaalityö Kulut % 72 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 72 % Aikuissosiaalityö Netto % 72 % Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhteensä % 0 % Aikuissosiaalityö Kulut % 104 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 97 % Aikuissosiaalityö Netto % 106 % Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus % 0 % Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 106 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Toimeentulotukimenot toteutuivat suunnitellusti. Vuodesta 2010 menot ovat nousseet 6 %. Vieremän toimeentulotukimenot ovat asettumassa noin euron tasolle eikä ole enää odotettavissa toimeentulotukimenojen vähentymistä tässä työllisyystilanteessa. Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 14 %. Nousua vuoden toteumaan oli 20 %. Perustoimeentulotuen toteumassa on huomioitava vuoden alusta perusosaan tullut 6 prosentin ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen tullut 22 prosentin tasokorotus. Talousarviossa ei huomioitu korotuksen aiheuttamaa tarvetta määrärahassa. Kokonaisuutena avustuksien ylitys oli , 3 %. Vuoden ja tiedot toimeentulotuen asiakasperheiden lukumääristä eivät ole vertailukelpoisia. Vuo-den tiedoissa on päällekkäisyyttä ja niihin sisältyy myös Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus/henkilöt. Vuoden luvuissa on ainoastaan perustoimeentulotuen saajat. Vuonna perustoimeentulotuen saajia oli Vieremällä 124 perhettä yhden sotun periaatteella laskettuna. Muut mahdolliset seikat Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia työllistämispalveluihin painotettiin asiakasohjauksessa sekä aikuissosiaalityön että perhepalveluiden puolella. Toimintakertomus 95

96 Oma erikoissairaanhoito Yht.toim.-alue: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: Muutos %:a TA :sta Muutos %:a TP :sta TILAUS Konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät TP TA TP % -8 % / hoitopäivä % 4 % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % 2 % / käyntikerta % 5 % Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat / käyntikerta Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat % 7 % / käyntikerta % -7 % Dialyysiyksikkö, poliklinikka, käyntikerrat 468 / käyntikerta 116 Radiologia, tutkimukset (käynnit) 0 0 /tutkimus (käynnit) - - Erikoissairaanhoidon päivystys, käyntikerrat % -10 % / käyntikerta % 17 % Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat % -6 % / käyntikerta % -49 % Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat % 5 % / käyntikerta % 15 % Neurologian poliklinikka,käyntikerrat % -15 % / käyntikerta % 2 % Yhteensä % 2 % Operatiivinen tulosyksikkö Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät % -12 % / hoitopäivä % 7 % Operatiivinen poliklinikka, käynnit % / käyntikerta % Kirurgian poliklikka, käyntikerrat % -10 % / käyntikerta % 3 % Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl, käyntikerrat % -12 % / käyntikerta % 30 % Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, käyntikerrat % -1 % / käyntikerta % -1 % Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat % 1 % / käyntikerta % 21 % Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas % 0 % / asiakas % 11 % Päiväkirurgia, hoitopäivät % -100 % / hoitopäivä % -100 % Päiväkirurgia, käynnit / käyntikerta Yhteensä % 4 % Oman ESH:n kulut yhteensä % 3 % Tuotot % 14 % Netto % -2 % 96 Toimintakertomus

97 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Konservatiivinen yksikkö Hoitotakuu on toteutunut polikliinisessa toiminnassa kaikilla erikoisaloilla. Sisätautipoliklinikan käyntitavoitteet ovat kokonaisuudessaan ylittyneet (sisätautien pkl -21, reumatautien pkl +132, diabetes poliklinikka -2, gastroenterologian pkl -26). Diabetespoliklinikalla on ollut kesäsulku , reumapoliklinikalla ja gastroenterologian poliklinikalla Reumalääkäripalveluja on ollut keskimäärin 3 päivää viikossa ja kardiologipalveluja 2 päivää kuukaudessa, gastroenterologian palveluja keskimäärin 3 päivää viikossa ja hematologian palveluja 2 päivänä viikossa. Talousarvio on ylittynyt 30 %. Tulot ovat toteutuneet 74 %. Lääkäripalveluiden ostoon ja ulkopuolisten lääkäreiden palkkoihin sekä lääke-, laboratorio- ja röntgenpalveluihin varatut määrärahat ovat ylittyneet. Hematologinen toiminta on aloitettu huhtikuussa 2 päivänä viikossa, mikä vaatii 0,4 sairaanhoitajan lisäyksen. Sisätautiosaston varahenkilö on toiminut hematologisena hoitajana. Toiminnan tarkoituksena on hematologisten palvelujen alueellinen tarjoaminen. Osa Kysin potilaista siirtyy Isaan. Hematologiapalveluihin ei ollut varattu lainkaan määrärahoja. Ihotautien poliklinikalla käyntimäärät ovat toteutuneet lähes suunnitellusti (32 käyntiä vähemmän). Kesäajan sulku on toteutunut Ihotautilääkärin palveluja on ollut keskimäärin 3 päivää viikossa. Lääkekustannukset ja ulkopuolisten lääkäreiden palkkio kustannukset ovat ylittyneet. Talousarvio on ylittynyt 15 %. Neurologian poliklinikan käyntimäärät ovat hieman alittuneet (99 käyntiä). Kesäajan sulku on toteutunut Kiuruveden vastaanotolla neurologin vastaanottokäynnit tilastoituvat Kiuruveden perusterveydenhuoltoon. Lääkäreiden palkkakustannukset ja lääkäripalveluiden ostot ovat ylittyneet. Talousarvio on ylittynyt 12 %. Tulot toteutuneet 88 %. Munuaispoliklinikalla on ollut kumppanuuslääkäri vuoden alusta alkaen 2 päivää viikossa, josta, rtg-kulut (ylittyvät 5760 ) ja laboratoriokulut (ylitys 8426 ) ovat kasvaneet lisääntyneestä toiminnasta johtuen. Koneiden ja kaluston kunnossapitokustannukset ovat (ylittyvät ). Dialyysilaitteet on kilpailutettu ja hankinta on toteutettu Gambro Oy:ltä. Kolme dialyysilaitetta on toimitettu joulukuussa. Kolme seuraavaa laitetta saadaan maaliskuussa 2013, mikä näkyy myös laitteiden huoltokustannusten alenemisena jatkossa. Hoitotarvikkeissa puolestaan alitetaan (20642 ). Munuaispoliklinikan käynnit on erotettu dialyysiosaston toiminnasta, jolloin kustannukset kohdentuvat oikein. Munuaispoliklinikalla on yhteensä 468 käyntiä, jotka kohdentuvat 93,4% jäsenkunnille. Dialyysiosasto on toiminut tehokkaasti. Dialyysiosaston käynneistä kohdistuu 64,3 % ulkokuntalaisille. Dialyysiyksikössä on aloitettu kolmas iltavuoro, mikä vaatii 0,4 sairaanhoitajan lisäyksen. Lääkekulut ylittyvät 6725 kalliista lääkkeistä johtuen. Dialyysiyksikön ulkokuntatulot on arvioitu liian suureksi, josta johtuen budjetti ei ole toteutunut. Sisätautiosastolta on lakkautettu 2 sairaansijaa vuoden alusta. Osaston km. kuormitusprosentti 90,37 %, vaihdellen 76,67 % - 104,14 %. Keskimääräinen hoitoaika on noin 4,5 päivää. Ylimääräisiä hoitajia on jouduttu ottamaan ruuhkahuipuissa. Potilaiden vaihtuvuus on suuri. Sisätautiosastolla lääkehoidoissa käyvät reuma -ja hematologiset potilaat (196 käyntiä) eivät näy osaston potilasvahvuudessa vaan kirjautuvat sisätautipoliklinikalle. Lääkekustannukset ylittyvät 29100, koska osastolla on ollut vaativia ja kalliita lääkehoitoja ja uusia hoitomuotoja esim. hematologia, reumataudit ja kardiologia. Hoitotarvikkeet ylittyvät ovat ylittyneet potilaiden hoitoisuuden (syöpätaudit) vuoksi. Sairaus- ja äitiyslomasijaisten kustannukset ovat 32793, josta sairausvakuutuskorvaukset ovat ylittyneet pitkien poissaolojen vuoksi. Vakinaisten palkat ylittyvät TVA-kohdennuksen vuoksi. Lääkärien palkkakustannukset ylittyvät sekä erilliskorvaukset ylittyvät. Jaksotetut palkat ylittyvät 36894, johon ei ole varattu määrärahoja. Sydänvalvomolaitteiston teknisen tuen loppuminen tullut yllättäen ja tälle vuodelle on uusittu laitteita :lla. Varat on katettu investointirahoista. Erikoissairaanhoidon päivystyksen toimintamenomenojen ylitys johtuu pääosin budjetoitua suuremmista henkilöstömenoista. Toiminnan luonteesta johtuen kaikki sairaspoissaolot joudutaan korvaamaan täysimääräisenä. Budjetointivaiheessa ulkokuntamyyntituloja lisättiin alkuperäiseen budjettiin verrattuna. Ulkokuntamyynti on jäänyt selvästi alle budjetoidun. Operatiivinen tulosyksikkö Hoitotakuu on toteutunut polikliinisessa ja leikkaustoiminnassa kaikilla erikoisaloilla. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Kirurgian poliklinikan käyntimäärät ovat alittuneet 119 käynnillä tavoitteesta lääkärivajauksen vuoksi. Kesäajan sulku on toteutunut Urologin, fysiatrin, neurokirurgin, ortopedin ja onkologin palvelut on ostettu. Talousarvio on ylittynyt 10 %. Tulot ovat toteutuneet 73 %. Lääkäripalvelujen ostoihin ja ulkopuolisten lääkäreiden palkkioihin, laboratorio- ja röntgen palveluihin varatut määrärahat ovat ylittyneet. Toimintakertomus 97

98 Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan käyntimäärät ovat ylittyneet 83 käynnillä. Kesäajan sulku on toteutunut CPAP-kontrollikäynnit hoitajien vastaanotolla ovat alkaneet suunnitellusti. KYSistä on siirtynyt 125 kontrollipotilasta Iisalmen sairaalaan joulukuun loppuun mennessä. Toinen erikoislääkäri ja molemmat sairaanhoitajat ovat perehtyneet tehtävään KYSissä. Toisen sairaanhoitajan audionomiopinnot jatkuvat edelleen. Välinehuolto kustannukset ja laboratoriopalveluostot ovat ylittyneet. Talousarvio kokonaisuutena on ylittynyt n. 3 %. Tulot toteutuneet 95 %. Gynekologian ja lastentautien poliklinikoiden käyntitavoitteet ovat ylittyneet ja budjetti toteutunut hyvin. Gynekologian poliklinikalla on ollut kesäsulku ja lastentautien poliklinikalla Silmätautien poliklinikan käyntitavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Silmätautien kesäsulku on ollut Silmälääkäripalveluja on ostettu 2-3 päivää viikossa. Lääkäripalveluiden- ja röntgen palveluiden kustannukset ja muun henkilökunnan palkkakustannukset ovat ylittyneet. Budjetti toteutunut hyvin. Operatiivisen vuodeosaston preoperatiiviset ja sytostaattihoitokäynnit (1087) ovat toteutuneet 135 %:sti. LEIKO-haastattelut (420) vähentävät hoitopäiviä lukumääränsä verran. Operatiivisen osaston toiminta on siirtynyt yhä enemmän preoperatiiviseen käynteihin ja leikohaastatteluihin, mikä on potilaalle ja kunnalle edullisempaa. Osaston kuormitusprosentti on ollut km. 83,27 %. Omien ortopedien työpanosta ei ollut kesäkuussa käytettävissä, joten operatiivinen osasto suljettiin viikko suunniteltua aikaisemmin. Henkilöstö siirtyi muihin yksiköihin joustavasti alkaen ovat vakinaiset ortopedit olleet työssä. Ostopalvelukirurgit ovat leikkaamisensa ohella opettaneet omia lääkäreitä. Virkalääkäreitä ei ole saatu ja ostopalvelulääkärien työpanos on ollut vähäinen. Sairaus- ja äitiyslomasijaiskustannukset ovat 18121, josta sairausvakuutuskorvaukset ) pitkien sairauspoissaolojen vuoksi. Erilliskorvaukset ylittyvät 40889, selittyen osittain lääkärin puhelinpäivystyksestä, lääkärien palkkakustannukset alittuvat poissaolojen takia. Operatiivisen osaston ulkokuntamyynti ei ole toteutunut arvioidusti, lisäksi myyntitulot on arvioitu liian suureksi, minkä takia budjetti ylittyy kokonaisuudessaan. Päiväkirurgian hoitopäivien ja toimenpiteiden määrät ovat alittuneet. Toimenpiteiden määrän alittumiseen ja lääkäriostopalvelujen ylittymiseen ovat vaikuttaneet virkalääkäreiden pitkät poissaolot. Loppuvuodeksi on jouduttu ostamaan anestesialääkäripalvelua. Marras-joulukuussa on purettu KYSin kaihijonoa 30 potillaan verran. Kokonaisuutena leikkaustoiminnan tuotot ovat kuitenkin suuremmat kuin toimintakulut. 98 Toimintakertomus

99 Kunta: Iisalmi Toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: Muutos %:a TA :sta Muutos %:a TP :sta TILAUS Konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät TP TA TP % -8 % / hoitopäivä % 4 % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % 1 % / käyntikerta % 5 % Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat / käyntikerta Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat % -3 % / käyntikerta % -7 % Dialyysiyksikkö, poliklinikka, käyntikerrat 250 / käyntikerta 116 Radiologia, tutkimukset (käynnit) 0 0 /tutkimus (käynnit) - - Erikoissairaanhoidon päivystys, käyntikerrat % -5 % / käyntikerta % 17 % Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat % -2 % / käyntikerta % -49 % Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat % 8 % / käyntikerta % 15 % Neurologian poliklinikka,käytikerrat % -1 % / käyntikerta % 2 % Yhteensä % 2 % Operatiivinen tulosyksikkö Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät % -14 % / hoitopäivä % 7 % Operatiivinen poliklinikka, käynnit % / käyntikerta % Kirurgian poliklikka, käyntikerrat % -9 % / käyntikerta % 3 % Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl, käyntikerrat % -10 % / käyntikerta % 30 % Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, käyntikerrat % -2 % / käyntikerta % -1 % Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat % -1 % / käyntikerta % 21 % Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas % 3 % / asiakas % 11 % Päiväkirurgia, hoitopäivät % -100 % / hoitopäivä % -100 % Päiväkirurgia, käynnit / käyntikerta Yhteensä % 26 % Oman ESH:n kulut yhteensä % 14 % Tuotot % 135 % Netto % 1 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa sekä perustelut Dialyysiyksikön käyttö on 79 % arvioidusta. Sisätautiosaston käyttö 88 %, operatiivisen osaston käyttö 86 % ja operatiivisen osaston poliklinikkatoiminnan käyttö 128 %. Toimintakertomus 99

100 Kunta: Kiuruvesi Toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: Muutos %:a TA :sta Muutos %:a TP :sta TILAUS Konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät TP TA TP % -19 % / hoitopäivä % 4 % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % 19 % / käyntikerta % 5 % Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat / käyntikerta Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat % 42 % / käyntikerta % -7 % Dialyysiyksikkö, poliklinikka, käyntikerrat 62 / käyntikerta 116 Radiologia, tutkimukset (käynnit) 0 0 /tutkimus (käynnit) - - Erikoissairaanhoidon päivystys, käyntikerrat % -18 % / käyntikerta % 17 % Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat % -2 % / käyntikerta % -49 % Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat % 14 % / käyntikerta % 15 % Neurologian poliklinikka,käytikerrat % -59 % / käyntikerta % 2 % Yhteensä % 3 % Operatiivinen tulosyksikkö Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät % -4 % / hoitopäivä % 7 % Operatiivinen poliklinikka, käynnit % / käyntikerta % Kirurgian poliklikka, käyntikerrat % 3 % / käyntikerta % 3 % Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl, käyntikerrat % -9 % / käyntikerta % 30 % Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, käyntikerrat % -5 % / käyntikerta % -1 % Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat % -5 % / käyntikerta % 21 % Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas % 7 % / asiakas % 11 % Päiväkirurgia, hoitopäivät % -100 % / hoitopäivä % -100 % Päiväkirurgia, käynnit / käyntikerta Yhteensä % 44 % Oman ESH:n kulut yhteensä % 22 % Tuotot % 175 % Netto % 6 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Sisätautiosastolla kiuruvetisten hoitopäivien osuus on toteutunut 103 %. Dialyysiyksikön käyttö 121 %. Operatiivisen osaston käyttö 142 % ja operatiivisen osaston poliklinikkatoiminnan käyttö 175 %. 100 Toimintakertomus

101 Kunta: Sonkajärvi Toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: Muutos %:a TA :sta Muutos %:a TP :sta TILAUS Konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät TP 995 TA 700 TP % -5 % / hoitopäivä % 4 % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % 3 % / käyntikerta % 5 % Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat 0 41 / käyntikerta Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat % -9 % / käyntikerta % -7 % Dialyysiyksikkö, poliklinikka, käyntikerrat 76 / käyntikerta 116 Radiologia, tutkimukset (käynnit) 0 0 /tutkimus (käynnit) - - Erikoissairaanhoidon päivystys, käyntikerrat % -16 % / käyntikerta % 17 % Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat % -39 % / käyntikerta % -49 % Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat % -20 % / käyntikerta % 15 % Neurologian poliklinikka,käytikerrat % -5 % / käyntikerta % 2 % Yhteensä % 0 % Operatiivinen tulosyksikkö Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät % -10 % / hoitopäivä % 7 % Operatiivinen poliklinikka, käynnit % / käyntikerta % Kirurgian poliklikka, käyntikerrat % -10 % / käyntikerta % 3 % Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl, käyntikerrat % -33 % / käyntikerta % 30 % Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, käyntikerrat % 6 % / käyntikerta % -1 % Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat % 20 % / käyntikerta % 21 % Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas % -20 % / asiakas % 11 % Päiväkirurgia, hoitopäivät % -100 % / hoitopäivä % -100 % Päiväkirurgia, käynnit / käyntikerta Yhteensä % 24 % Oman ESH:n kulut yhteensä % 13 % Tuotot % 137 % Netto % 1 % Tuottajan viesti tilaajalle:. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Sisätautiosastolla sonkajärveläisten hoitopäivien osuus on 189 % arvioidusta. Dialyysiyksikön käyttö on 97 %. Operatiivisella vuodeosastolla on sonkajärveläisten hoitopäivien osuus 96 % arvioiduista ja operatiivisen osaston poliklinikkatoiminnan käyttö 103 %. Toimintakertomus 101

102 Kunta: Vieremä Toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: Muutos %:a TA :sta Muutos %:a TP :sta TILAUS Konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät TP TA TP % 2 % / hoitopäivä % 4 % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % -3 % / käyntikerta % 5 % Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat 0 14 / käyntikerta Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat % 4 % / käyntikerta % -7 % Dialyysiyksikkö, poliklinikka, käyntikerrat 49 / käyntikerta 116 Radiologia, tutkimukset (käynnit) 0 0 /tutkimus (käynnit) - - Erikoissairaanhoidon päivystys, käyntikerrat % 5 % / käyntikerta % 17 % Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat % -5 % / käyntikerta % -49 % Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat % -6 % / käyntikerta % 15 % Neurologian poliklinikka,käytikerrat % 11 % / käyntikerta % 2 % Yhteensä % 5 % Operatiivinen tulosyksikkö Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät % -27 % / hoitopäivä % 7 % Operatiivinen poliklinikka, käynnit % / käyntikerta % Kirurgian poliklikka, käyntikerrat % -17 % / käyntikerta % 3 % Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl, käyntikerrat % -1 % / käyntikerta % 30 % Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, käyntikerrat % -13 % / käyntikerta % -1 % Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat % -4 % / käyntikerta % 21 % Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas % -9 % / asiakas % 11 % Päiväkirurgia, hoitopäivät % -100 % / hoitopäivä % -100 % Päiväkirurgia, käynnit / käyntikerta Yhteensä % 15 % Oman ESH:n kulut yhteensä % 10 % Tuotot % 141 % Netto % -2 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Dialyysiyksikön käyttö on 99 %, sisätautiosaston käyttö on 102 % ja operatiivisen osaston käyttö 73 % operatiivisen osaston poliklinikkatoiminnan käyttö 111 %. 102 Toimintakertomus

103 Kunta: Muut ulkokunnat Toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: Muutos %:a TA :sta Muutos %:a TP :sta TILAUS Konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät TP 573 TA 625 TP % 5 % / hoitopäivä % 4 % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % -16 % / käyntikerta % 5 % Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat 0 60 / käyntikerta Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat % 6 % / käyntikerta % -7 % Dialyysiyksikkö, poliklinikka, käyntikerrat 31 / käyntikerta 116 Radiologia, tutkimukset (käynnit) 0 0 /tutkimus (käynnit) - - Erikoissairaanhoidon päivystys, käyntikerrat % -16 % / käyntikerta % 17 % Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat % -7 % / käyntikerta % -49 % Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat % -4 % / käyntikerta % 15 % Neurologian poliklinikka,käytikerrat % -5 % / käyntikerta % 2 % Yhteensä % 1 % Operatiivinen tulosyksikkö Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät % 0 % / hoitopäivä % 7 % Operatiivinen poliklinikka, käynnit % / käyntikerta % Kirurgian poliklikka, käyntikerrat % -21 % / käyntikerta % 3 % Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl, käyntikerrat % -17 % / käyntikerta % 30 % Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, käyntikerrat % 13 % / käyntikerta % -1 % Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat % 4 % / käyntikerta % 21 % Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas % 1 % / asiakas % 11 % Päiväkirurgia, hoitopäivät % -100 % / hoitopäivä % -100 % Päiväkirurgia, käynnit / käyntikerta Yhteensä % 52 % Oman ESH:n kulut yhteensä % 28 % Tuotot % 43 % Netto % 128 % Toimintakertomus 103

104 Ostettu erikoissairaanhoito Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä ESH Erikoissairaanhoito a sairaanhoitopiiriltä, somaattinen ESH ESH Hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 100 % ESH Käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kalliin hoidon tasaus, % 0 % erityisvelvoitemaksu ESH Kulut % 100 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 100 % ESH Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ESH hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 36 % ESH käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kulut % 36 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 36 % ESH ESH:n kulut yhteensä % 99 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 99 % Tuottajan viesti tilaajalle: KYS palveluiden käyttö on vähentynyt vuoden tilinpäätökseen verrattuna Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Sonkajärven ja Vieremän KYS:n käyttö on lisääntynyt edellisen vuoden käyttöön verrattuna. Koska kuntayhtymän KYS:n budjetointi alibudjetoitiin eikä sidottu edellisen vuoden tilinpäätökseen, ylitykset ovat suuria Sonkajärvellä ja Vieremällä. Iisalmessa nettotulos ylityksessä on maltillinen vähentyneen käytön seurauksena. 104 Toimintakertomus

105 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä ESH Erikoissairaanhoito a sairaanhoitopiiriltä, somaattinen ESH ESH Hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 99 % ESH Käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kalliin hoidon tasaus, % 0 % erityisvelvoitemaksu ESH Kulut % 99 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 99 % ESH Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ESH hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 42 % ESH käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kulut % 42 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 42 % ESH ESH:n kulut yhteensä % 99 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto Tuottajan viesti tilaajalle: KYS palveluiden käyttö on vähentynyt vuoden tilinpäätökseen verrattuna -1 % ( ). Kuntayhtymän omaan budjetointiin verrattuna käyttö on ylittynyt +4.7 % ( ). SHP:n esittämään talousarvioesitykseen KYS:n menot ovat ylittyneet +2.6 % ( ). Toimintakertomus 105

106 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä ESH Erikoissairaanhoito a sairaanhoitopiiriltä, somaattinen ESH ESH Hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 97 % ESH Käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kalliin hoidon tasaus, % 0 % erityisvelvoitemaksu ESH Kulut % 97 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 97 % ESH Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ESH hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 1 % ESH käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kulut % 1 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 1 % ESH ESH:n kulut yhteensä % 97 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto Tuottajan viesti tilaajalle: KYS palveluiden käyttö on vähentynyt vuoden tilinpäätökseen ja talousarvioon verrattuna -3 % ( ). SHP:n esittämään talousarvioesitykseen KYS:n menot ovat alittuneet -5.6 % ( ). 106 Toimintakertomus

107 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä ESH Erikoissairaanhoito a sairaanhoitopiiriltä, somaattinen ESH ESH Hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 102 % ESH Käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kalliin hoidon tasaus, % 0 % erityisvelvoitemaksu ESH Kulut % 102 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 102 % ESH Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ESH hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 35 % ESH käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kulut % 35 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 35 % ESH ESH:n kulut yhteensä % 102 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto Tuottajan viesti tilaajalle: KYS palveluiden käyttö on lisääntynyt vuoden tilinpäätökseen verrattuna +2 % ( ). Kuntayhtymän omaan budjetointiin verrattuna käyttö on ylittynyt % ( ). SHP:n esittämään talousarvioesitykseen KYS:n menot ovat ylittyneet % ( ). Toimintakertomus 107

108 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä ESH Erikoissairaanhoito a sairaanhoitopiiriltä, somaattinen ESH ESH Hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 104 % ESH Käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kalliin hoidon tasaus, % 0 % erityisvelvoitemaksu ESH Kulut % 104 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 104 % ESH Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ESH hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 17 % ESH käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kulut % 17 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 17 % ESH ESH:n kulut yhteensä % 104 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto Tuottajan viesti tilaajalle: KYS palveluiden käyttö on lisääntynyt vuoden tilinpäätökseen verrattuna +4 % ( ). Kuntayhtymän omaan budjetointiin verrattuna käyttö on ylittynyt +22 % ( ). SHP:n esittämään talousarvioesitykseen KYS:n menot ovat ylittyneet +7.3 % ( ). 108 Toimintakertomus

109 Hoito- ja hoivapalvelut Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden % 126 % määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 2,69 0,00 0,00 0 % 0 % Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 5,2% 6,0% 6,6% 111 % 129 % Hoito ja hoiva / asiakas % 89 % Hoito ja hoiva Kulut % 112 % Hoito ja hoiva Tuotot % 178 % Hoito ja hoiva Netto % 111 % Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä % 103 % Hoito ja hoiva joista hoito- ja % 101 % palvelusuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 2,29 0,00 0,00 0 % 0 % piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, 19,0% 14,5% 18,8% 130 % 99 % hoitosuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas % 106 % Hoito ja hoiva Kulut % 109 % Hoito ja hoiva Tuotot % 108 % Hoito ja hoiva Netto % 109 % Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät % 91 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 102 % Hoito ja hoiva Kulut % 93 % Hoito ja hoiva Tuotot % 96 % Hoito ja hoiva Netto % 93 % Toimintakertomus 109

110 Tuottajan viesti tilaajalle: Hoito- ja hoivapalveluissa on toteutunut Yhtymähallituksen päätöksen mukaiset palvelurakennemuutokset. Iisalmen terveyskeskuksen pitkäaikaisvuodeosastopaikkoja on korvattu iisalmelaisille ja vieremämäisille tehostetulla palveluasumisella sekä tilapäisesti sosiaalihuoltolain mukaisilla laitoshoitopaikoilla siten, että 32 paikkaa on järjestetty omana toimintana kuntayhtymän omiin yksiköihin ja 17 paikkaa on kilpailutettu ostopalvelupaikkoina. Muutos on edellyttänyt 20,5 hoitajan hoitajalisäystä sosiaalihuoltolain mukaisessa asumispalvelussa. Osa on siirtynyt sisäisesti terveydenhuollosta. Muutoksesta aiheutuvat kustannukset mm. henkilöstökulut kompensoituvat terveydenhuollosta syntyvillä säästöillä. Omana toimintana järjestettävät 32 paikkaa sijoittuvat 1.5. lukien seuraavasti: 9 sosiaalihuoltolain mukaista laitospaikkaa ja 6,5 hoitajan lisäys palvelukeskus Kirkonsalmi, 9 tehostetun palveluasumisen paikkaa Hoitokoti Paloispirtti 2. krs 9 hoitajan resurssilla (sisältää myös 1. krs 6 asukaspaikkaa) sekä 8 tehostetun palveluasumisen paikkaa 1 hoitajan lisäyksellä Palvelukeskus Tuulikanteleen Kuusela (entinen Kipinä). Syksyllä Pienkotikeskus Kangaslammille on valmistunut kolme kahden hengen huonetta mahdollistaen 6 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Hoitajalisäys on 4 hoitajaa. Vanhusten tehostetun palveluasumisen 17 ostopalvelupaikkaa sijoittuvat 3.9. lukien Attendo Medone Oy:n Hoivakoti Pihlajaharjuun (9 paikkaa) ja Vetrea Terveys Oy:n (8 paikkaa). Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosasto päätti toimintansa Peruskorjauksen jälkeen 1.9. tiloissa aloitti 10 paikkainen kotihoitoa tukeva lyhytaikaishoitoyksikkö Kipinä, kotihoitoyksikkö ja päivätoiminta. Kiuruveden terveyskeskuksesta on ESBL epidemiaan liittyen siirretty 16 pitkäaikaispäätöksellä olevaa asia-kasta Veikkolaan, Virranrantaan, yksityisiin hoitokoteihin ja kotiin välisenä aikana. ESBL epidemia katsotaan taltutetuksi, koska kesästä ei ole ollut enää uusia ESBL tartuntoja. 110 Toimintakertomus

111 Edellä kuvatut Iisalmen ja Kiuruveden terveyskeskuksen vuodeosastojen muutokset vahvistavat osastojen toimintaa koko kuntayhtymää palvelevina seudullisina perusterveydenhuollon akuutti- ja kuntoutusyksikköinä hoidon porrastuksen mukaisesti. Vieremän vanhusten palveluasumisen yksikkö, Yrjölän A-talo (7 asukkaan kiinteistö), siirtyi syksyllä Vieremän terveystalon sisäilmaongelmien vuoksi kotihoidon, lääkärien vastaanoton ja aluehoitajan väistötilaksi. Kiinteistöä oli valmisteltu siirrettäväksi vuoden vaihteessa vammaispalveluiden käyttöön. Palvelukeskus Sotkanhelmeä väistötiloina ovat käyttäneet kuntoutus, laboratorio ja työterveyshuolto. Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä on aloitettu 14 kk etälääkärikokoilu 1.4. lukien. Hoito- ja hoivapalvelut on terveydenhuollon ohella valmistautunut loppuvuodesta Alue-Pagasoksen ja ereseptin käyttöönottoon, mikä on edellyttänyt mm. koko henkilöstön koulutusta ja tietojen siirtoa järjestelmästä toiseen. Kotisairaala Kotisairaalan kustannukset sisältyvät kotihoidon tuotteeseen. Muistivastaanotto Oleelliset poikkeamat toiminnassa ja taloudessa Muistivastaanottojen käyntimäärät ylittyivät Sonkajärvellä ja Vieremällä, olivat tavoitteessa Iisalmessa ja alittuivat Kiuruvedellä. Iisalmen muistipoliklinikan laboratorio- ja röntgenkustannukset ylittyivät. Iisalmen muistipoliklinikan lääkärinpalkan kustannustenjakoa ei ole kohdennettu Vieremän vastaanotolle suunnitelman mukaisesti. Potilaat käyvät kuitenkin lääkärin vastaanotolla Iisalmen muistipoliklinikalla, jonne myös tulot kohdentuvat. Kiuruvedellä neurologin lääkäripalvelujen kustannukset ovat kohdistuneet neurologian poliklinikalle. Kiuruvedellä laboratorio- ja röntgenpalvelujen ostot ylittyivät. Korjaavat toimenpiteet Röntgenpalveluiden määrärahat on siirretty Iisalmen muistivastaanotolle. Kiuruveden neurologipalveluiden kustannustenjako on korjattu. Toimintakertomus 111

112 112 Toimintakertomus

113 Tuottajan viesti tilaajalle: Omaishoito Omaishoidon tukea on myönnetty kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville. Omaishoidon tuen toteuma on 107,3 %. Omaishoidon tuen kriteerit on tarkistettu yhtymähallituksessa kesäkuussa. Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen toimeksiantosopimuksella on mahdollistettu syksystä lukien Kotihoito (sis. kotipalvelu, kotisairaanhoito, palveluasuminen, tukipalvelut, maksuton hoitotarvikejakelu, kotisairaala, muistipoliklinikka) Kotihoidossa on käynnistynyt Tekesin rahoittama Kotihoito 2020 hanke sekä STM:n rahoittama Ikälakipilotti-osahanke. Hankkeiden tavoitteena on uudistaa kotihoidon toimintamallia. Kotisairaala on alittanut toimintansa keväällä. Tehostettu palveluasuminen Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Hoitokoti Poloispirtin vuokrasopimus siirtyi yksityiseltä hoitokodilta kuntayhtymälle lukien. Hoitokoti Paloispirtti aloitti varsinaisen toimintansa 1.5., jolloin Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosastoilta 1, 2 ja 3 siirtyi 9 pitkäaikaishoidossa ollutta asiakasta hoitokodin 2.kerroksen tehostettuun palveluasumiseen. Lisäksi 1. kerroksessa avautui 6 kotihoitoa tukevaa lyhytaikaishoitopaikkaa. Hoitajia hoitokodissa on yhteensä 9 (1 sairaanhoitaja ja 8 lähihoitajaa). Hoitajista 4 vakanssia siirtyi Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosastoilta. Pienkotikeskus Kangaslammille siirtyi 3.9. lukien Iisalmen vuodeosastoilta 6 pitkäaikaishoidossa ollutta asiakasta. Tarvittavasta neljän (4) hoitajan hoitajalisäyksestä siirtyi kolme (3) hoitajaa asiakkaiden mukana terveyskeskuksesta. Hoitajien palkat on katettu ajalla terveydenhuollosta ja sosiaalihuollon asumispalveluiden ostoihin varatuista määrärahoista. Toimintakertomus 113

114 Vanhusten tehostetun palveluasumisen 17 (14 Iisalmi + 3 Vieremä) ostopalvelupaikkaa kilpailutettiin kesän aikana niin, että 3.9. siirtyi Iisalmen vuodeosastoilta yhteensä 17 pitkäaikaishoidossa ollutta asiakasta Attendo Medone Oy:n Hoivakoti Pihlajaharjuun (9 asiakasta) ja Vetrea Terveys Oy:n (8 asiakasta). Pienkotikeskus Kangaslammin keittiön toiminta päättyi Ruokahuolto toimitetaan kokonaisuudes-saan osin keskitettynä osin hajautettuna Iisalmen sairaalan keittiöstä. Hoitohenkilökunnalle siirtyi välillisinä tehtävinä astia- ja ruokahuoltoa. Palvelukeskus Onnimannissa on vastuulääkärinä toiminut etälääkäri 1.4. lukien saakka. Kokeilua on määrä jatkaa Pitkäaikaishoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vuodeosasto 2:n kahden toiminta päättyi Talousarviossa oli varauduttu sulkemaan osasto 31.8., mutta viikonlopun vuoksi osaston sulkeminen siirtyi potilasta on siirtynyt tehostettuun palveluasumiseen potilaan ja omaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. 5,5 hoitotyöntekijää on siirtynyt Sonkajärven Kipinään ja Kangaslammin pienkotikeskukseen kuulemisten perusteella. Osaston 2 toiminta akutisoitui toukokuun alusta alkaen, jolloin Sonkajärven vuodeosasto lakkautui neljä kuukautta aikaisemmin alkuperäisestä suunnitelmasta. Vuodeosaston lääkärien kuukausipalkat ylittyvät , sairaus- ja äitiyslomasijaisten palkkakustannukset ylittyvät 6578 (sairausvakuutuskorvaukset ylittyvät 1051 ). Muiden sijaisten palkkakustannukset ylittyvät johtuen osaston sulkemisesta vasta (yhteensä 1,5 kk palkkakustannukset), 31 työvuoroa jouduttu palkkaamaan keväällä noroviruksen ja potilasturvallisuuden takia, hoitovapaiden sijaisuudet sekä sairaanhoitajapainotteisuuden lisäys toukokuusta alkaen. Vuodeosastolla 1 on ja vuodeosastolla 3 4 potilasta, joilla on voimassa pitkäaikaishoitopäätös, yhteensä 11 henkilöä. Palvelukeskus Kirkonsalmelle on otettu käyttöön yhdeksän (9) lisäpaikkaa 1.5. lukien Iisalmen terveys-keskuksesta siirtyneille pitkäaikaispäätöksellä oleville asiakkaille. Hoitajalisäyksestä 6,5 lähihoitajan tehtävää, siirtyi 6 hoitajaa Iisalmen terveyskeskuksesta. (Yhtymähallitus ). Hoitajien palkat on katettu ajalla terveydenhuollosta ja sosiaalihuollon asumispalveluiden ostoihin varatuista määrärahoista. Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosaston päättäessä toimintansa siirtyi 4 iisalmelaista pitkä-aikaispäätöksellä olevaa asiakasta Palvelukeskus Tuulikanteleen tehostetun palveluasumisen Kuusela-yksikköön (entinen Kipinä), jossa hoitajamitoitus lisääntyi yhdellä (1) hoitajalla. Kuuselaan siirtyi vielä 1.9. Iisalmen terveyskeskuksesta 4 iisalmelaista pitkäaikaishoidossa ollutta asiakasta. Akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vuodeosastolla 1 on ollut yhteensä 2271 kuntoutuspotilaan hoitopäivää. Osastolla 1 km. kuormitus % on ollut 97,73 %, osastolla 2 102,03 % ja vuodeosastolla 3 on 98,15 %. Osaston 3 keskimääräinen hoitoaika oli 14,06 vrk. Geriatri on toteuttanut osastolla 3 muistipotilaiden diagnosointia ja hoidon kokonaisarviointia seudullisesti, mistä on ollut hyvät kokemukset. Iisalmelaisten hoitopäivät Kiuruvedellä ovat 1352 ja Sonkajärvellä 942. Vuodeosaston 1 sairaus- ja äitiyslomasijaisten kustannukset ovat (sairausvakuutuskorvaukset ), erilliskorvaukset ylittyvät ja vuosilomasijaiskustannukset alittuvat Jaksotetut palkat ovat 53182, joihin ei ole budjetissa varauduttu. Perusterveydenhuollon laitoshoidon asiakasmaksukertymä on alittunut selittyen pitkäaikaishoitomaksujen määrän vähentymisenä. Loppuvuodesta laitoshoidon maksut akuutissa hoidossa puolittuvat maksukaton täyttymisen vuoksi. Vuodeosaston 3 lääkrien palkat ylittyvät, koska orientoivan vaiheen lääkäreille ei ollut varattu määrärahoja. Erilliskorvaukset ja hoitotarvikkeet 4165 ylittyvät. Jaksotetut palkat ovat 21244, johon ei ole budjetissa varauduttu. Kotisairaalan toiminta on vakiintunut. Kotisairaalan toiminnassa on mukana kaksi sairaanhoitajaa. Kotisairaalan toiminta on osoittautunut mielekkääksi palveluntuottomuodoksi. Toiminnan käynnistymisvaiheessa oli käytettävissä vain yksi sairaanhoitaja. Suoritemäärässä ei ole päästy asetettuihin tavoitteisiin, koska toiminnan tuli alun perin käynnistyä maaliskuussa ja varsinainen toiminta päästiin aloittamaan vasta toukokuulla. Näin ollen toimintatuotot olivat selvästi ennakoitua pienemmät. Kotisairaalatoiminta on kuitenkin onnistunut vähentämään osastokäyttöä ja siten säästänyt resurssejamme. Ensihoito on osallistunut kotisairaalatoimintaan aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Ensihoidon roolia tullaan vahvistamaan 2013 vuoden aikana yhteistyössä ensihoitokeskuksen kanssa. Nykyresursoinnilla kotisairaalatoiminta on keskittynyt Iisalmen alueelle. Toiminnan muuttaminen seudulliseksi vaatii lisäresursointia toimintaan. 114 Toimintakertomus

115 Sissitoiminta käynnistyi Alkuvaiheessa mukana on ollut 2 perushoitajaa ja 1½ sairaanhoitaja, joista yksi sairaanhoitaja oli Koljonvirran sairaalan osastojen ja TUKUn sissinä. Puolikkaan sairaanhoitajan työpanos on ollut Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosastojen sekä yhteispäivystyksen sissin tehtävissä. Sissejä on käytetty äkillisiin, alle 14 vrk:n sairauslomiin, lasten sairaudesta aiheutuviin poissaoloihin sekä työajantasaukseen, pitkästä päivästä aiheutuneeseen vapaaseen. Jokaisella sissillä on oma kotiosasto. Perushoitajien toimialueina ovat olleet Iisalmen terveyskeskuksen osastot 1-3 sekä sisätautiosasto. Sissien käyttö eri osastojen kesken ollut hyvin tasaista 30, %, ITK vo1:llä ollut suurin käyttöaste. Käyttöaste on ollut Iisalmen terveyskeskuksen osastoilla ja sisätaudeilla 75,69 % ja psykiatrian puolella 48 % loka-joulukuun aikana. Sairauspoissaolot on ollut selkeästi suurin käyttösyy sissille 73,39 %, toisena tulee työajan tasausvapaa 22,02 %. Käyttöaste on todellisten työpäivien mukaan laskettuna. Toimintakertomus 115

116 116 Toimintakertomus

117 Tuottajan viesti tilaajalle: Omaishoito Omaishoidon tukea on myönnetty kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville. Omaishoidon tuen toteuma on 103,9 %. Omaishoidon tuen kriteerit on tarkistettu yhtymähallituksessa kesäkuussa. Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen toimeksiantosopimuksella on mahdollistettu syksystä lukien. Kotihoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa sekä perustelut ESBL epidemian taltuttamiseksi Kiuruveden kotihoidossa on tehostettu kaikkinaista hygieniatasoa, joka näkyy arvioitua runsaampina hoito-, siivous- ja tarvikekuluina. Tehostettu palveluasuminen Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa sekä perustelut Välittömistä toimenpiteistä ESBL epidemian taltuttamiseksi Kiuruveden terveyskeskuksen vuodeosastolla aiheutuu Palvelukeskus Virranrannan osalle seuraavat lisäkustannukset: Siivoustason nosto kaikille arkipäiville lisäkulut noin / kk. Lisäsiivous on aloitettua Virranrannassa Tehostettua siivousta ESBL:n vuoksi on jatkettu vuoden loppuun. Uusia ESBL tartuntoja ei ole enää ilmennyt. Aiheutuneet lisäkulut ovat noin euroa vuoden loppuun mennessä. Palvelukeskus Virranrannan Huushollissa on vastuulääkärinä toiminut etälääkäri 1.4. lukien. Kokeilua on määrä jatkaa saakka. Pitkäaikaishoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vuodeosastolla on potilasta, joilla on voimassa pitkäaikaishoitopäätös ja jotka odottavat jatkohoitopaikkaa. Kiuruveden vuodeosastolla on ollut kiuruvetisten 875 ja iisalmelaisten 23 pitkäaikaishoitopäivää. Vuodeosastolta siirtyi kaikkiaan 16 potilasta Veikkolaan, Virranrantaan, yksityisiin hoitokoteihin ja kotiin helmikuussa. Osasto oli suljettuna uusilta potilailta, jolloin osasto puhdistettiin ESBL-infektion takia. Toimintakertomus 117

118 Välittömistä toimenpiteistä ESBL epidemian taltuttamiseksi Kiuruveden terveyskeskuksen vuodeosastolla on aiheutunut Veikkolan osalle lisäkustannuksia yhteensä noin euroa seuraavasti: Asiakkaita on ollut ylipaikoilla henkilöä, mikä on edellyttänyt kolme (3) ylimääräistä hoitajaa (yksi hoitaja aamu- ja iltavuoroihin). Hoitajamitoitus on tällöin AVI:n edellyttämä 0,6. Kolmen lähihoitajan palkat sivukuluineen on yht / kk eli henkilöstö lisäkuluja ylipaikkatilanteen ajalta on noin euroa. Neljän (4) ylipaikalla olevan asiakkaan pesula-, laboratorio-, lääke-, ateria- ja hoitotarvikekulut yht / kk. Tuloja noin / kk. Netto 500 / kk. Lisäkulut yhteensä noin euroa. Siivoustason nosto kaikille viikonpäiville, lisäkulut noin 770 / kk. Lisäsiivous on aloitettu Veikkolassa Siivouksen lisäkulut vuoden loppuun mennessä ovat noin euroa. Tehostettu siivous jatkui vuoden loppuun. Uusia ESBL tartuntoja ei enää ole ollut. Akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Osaston keskimääräinen hoitoaika on 13,25 vrk. Osaston kuormitusprosentti on 91,0 %. Kiuruveden terveyskeskuksen vuodeosastolla oli maaliskuussa noroepidemia, jolloin osasto oli suljettu muilta potilailta. Kys:n infektiolääkärin ohjeiden mukaisesti Kiuruveden vuodeosastolla ei hoideta akuutteja leikkauspotilaita, mikäli osastolla on ESBL-infektiopotilaita. Uusia ESBL-potilaita, joilla on ollut kontakti ESBL-positiivisiin potilaisiin, on löytynyt muutama, viimeisin heinäkuussa. Elokuussa Kiuruveden vuodeosasto on voinut hoitaa leikkauspotilaita, joiden leikkaushaavalta on poistettu ompeleet. Kiuruvetisten hoitopäivät Iisalmen terveyskeskuksessa 462 ja Sonkajärven terveyskeskuksessa 59 hoitopäivää. Hoitajien sijaiskustannukset (sairaus- ja äitiyslomansijaiset) ovat 62211, josta sairausvakuutustulokorvauk-set 48053, laboratoriopalvelut (126,4 %, ylitys ) johtuen ESBL-infektiotutkimuksista sekä pesula-palvelut (108,4 %, ylitys 4106,) eristyskäytännöistä. Hoitotarvikkeet (108,4 %, ylitys 3576 ) ja lääkehuolto-palvelut (103,1 %, ylitys 2533 ) ylittyvät. Muut henkilökuljetusmaksut (126,4 %, ylitys ) johtuen seudullisesta akuuttiosastotoiminnasta sekä lääkkeelliset kaasut (124,4 %, ylitys 4388 ) ylittyvät. 118 Toimintakertomus

119 Toimintakertomus 119

120 Tuottajan viesti tilaajalle: Omaishoito Omaishoidon tukea on myönnetty kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville. Omaishoidon tuen toteuma on 99,7 %. Omaishoidon tuen kriteerit on tarkistettu yhtymähallituksessa kesäkuussa. Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen toimeksiantosopimuksella on mahdollistettu syksystä lukien. Kotihoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Kotihoito siirtyi entisen vuodeosaston peruskorjattuihin tiloihin 1.9. lukien yhdessä päivätoiminnan ja kotihoitoa tukevan lyhytaikaishoitoyksikkö Kipinän kanssa. Yksiköiden fyysinen läheisyys tuo toiminnallista ja taloudellista synergiaetua. Tehostettu palveluasuminen Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Palvelukeskus Tuulikanteleen Kuuselassa (entinen Kipinä) on muutettu yhdeksän (9) lyhytaikaishoitopaikkaa tehostetun palveluasumisen paikoiksi lukien. Näille paikoille siirtyi Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosastolta sonkajärveläisiä ja iisalmelaisia pitkäaikaispäätöksellä olevia asiakkaita. (Yhtymähallitus ). Kuuselan henkilöstömitoitus lisääntyi yhdellä (1) hoitajalla. Hoitajan palkkakustannukset on katettu ajalla terveydenhuollosta ja sosiaalihuollon asumispalveluiden ostoihin varatuista määrärahoista. Kotihoitoa tukeva 10 paikkaa sisältävä lyhytaikaishoitoyksikkö Kipinä aloitti toimintansa 1.9. peruskorjatuissa vuodeosaston tiloissa. Kipinän lyhytaikaishoitopaikoilla mahdollistetaan omaishoitajien lakisääteisiä vapaita kuin myös kotihoitoa tukevia arjen hallintaa tukevia kuntoutusjaksoja. Palvelukeskus Tuulikanteleessa sijaitseva entinen Kipinän lyhytaikaisyksikkö muuttui 1.5. tehostetun palveluasumisen yksiköksi ja sai nimekseen Kuusela. Palvelukeskus Mosaiikissa on vastuulääkärinä toiminut etälääkäri 1.4. lukien. Kokeilua on määrä jatkaa saakka. 120 Toimintakertomus

121 Pitkäaikaishoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Pitkäaikaishoitopäiviä on yhteensä 616, sonkajärveläisillä 80 ja iisalmelaisilla 536. Pitkäaikaishoito on päät-tynyt Sonkajärven vuodeosastolla Akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vuodeosastolla aloitettiin osaston remontti 1.5., jolloin osasto suljettiin. Potilaat siirtyivät Iisalmen terveys-keskukseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Osaston km. kuormitusprosentti on 97,37 % ajalla Sonkajärveläisten hoitopäiviä on Iisalmen terveyskeskuksessa 1451 ja Kiuruveden terveyskeskuksessa Sonkajärven vuodeosastolta siirrettiin akuutit potilaat Iisalmen terveyskeskukseen ja Iisalmen terveyskeskuksesta siirrettiin pitkäaikaispotilaita. Lääkäripalvelujen saatavuus oli huono ja siirroilla voitiin turvata potilasturvallisuus. Henkilöstön kanssa on käyty yhteistoimintamenettelyt ja kuulemiset työpisteen suhteen. Osa henkilökunnasta on siirtynyt Iisalmen terveyskeskukseen, Isaan ja osa Sonkajärvelle hoito - ja hoivapalveluihin. Sonkajärven talousarviosta on tehty määrärahasiirrot hoito- ja hoivapalveluihin ja vuode-osastopalveluihin hallituksen päätöksen mukaisesti. Palvelukeskus Tuulikanteleen Kuuselan (entinen Kipinä) yhdeksän (9) lyhytaikaishoitopaikkaa muuttui suunniteltua aikaisemmin 1.5. lukien tehostetun palveluasumisen paikoiksi Lyhytaikaishoidon turvaamiseksi ajalla Kuuselassa on ollut käytössä kaksi (2) ylimääräistä paikkaa lyhytaikaishoitoon aloitti entisen vuodeosaston tiloissa peruskorjattu kymmenen (10) lyhytaikaishoitopaikkaa sisältävä kotihoidon tukiyksikkö Kipinä. Toimintakertomus 121

122 122 Toimintakertomus

123 Tuottajan viesti tilaajalle: Omaishoito Omaishoidon tukea on myönnetty kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville. Omaishoidon tuen toteuma on 125,8 %. Omaishoidon tuen kriteerit on tarkistettu yhtymähallituksessa kesäkuussa. Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen toimeksiantosopimuksella on mahdollistettu syksystä lukien Kotihoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa sekä perustelut Kotihoito siirtyi syksyllä Yrjölän A-taloon väistötiloihin Vieremän terveysaseman sisätilaongelman vuoksi. Yrjölän A-talon toiminta vanhusten palvelutalona päätti tuolloin toimintansa. Pitkäaikaishoito Iisalmen terveyskeskuksessa on yhteensä 200 pitkäaikaishoitopäivää, km. 0,5 potilasta syyskuun loppuun mennessä. Tehostettu palveluasuminen Hoito- ja hoivapalveluissa on kilpailutettu 17 (14 Iisalmi + 3 Vieremä) vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkaa. (Yhtymähallitus ) Uudet tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikat on otettu käyttöön 3.9. lukien kompensoimaan Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosaston pitkäaikaishoitopaikkoja. Akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoito Vieremäläiset potilaat ovat olleet Iisalmen terveyskeskuksessa 1769, joista 350 kuntoutushoitopäivää, Kiuruveden vuodeosastolla 480 ja Sonkajärven vuodeosastolla 140 hoitopäivää. Toimintakertomus 123

124 124 Toimintakertomus

125 Kuntoutus Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Kuntoutus Terapia-asiakkaat % 90 % Kuntoutus / terapia-asiakas % 108 % Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut % 98 % Kuntoutus Tuotot % 3 % Kuntoutus Netto % 98 % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat % 45 % Kuntoutus / kuntoutusasiakas % 227 % Kuntoutus Kulut % 102 % Kuntoutus Tuotot % 91 % Kuntoutus Netto % 114 % Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat % 0 % Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät % 0 % Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas % Kuntoutus / hoitopäivä % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat % 117 % Kuntoutus / asiakas % 102 % Kuntoutus Kulut % 119 % Kuntoutus Tuotot % 77 % Kuntoutus Netto % 122 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä % 106 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman % 106 % valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa % 89 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa % 112 % Kuntoutus Ulkokuntien osuus Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Kuntoutuksen kokonaistalous oli talousarvion mukainen. Ostetun laitoskuntoutuksen ostopalvelu ylittyi Kiuruveden osalta. Toimintakulujen osalta henkilöstökulut alittuivat joka kunnassa lukuun ottamatta toimintaterapiaa. Vieremää lukuun ottamatta maksutuottoja saatiin arvioitua enemmän. Myyntituottoja (sisäinen myynti) oli ennakoitua vähemmän Iisalmessa (n.93 %) ja Sonkajärvellä, johtuen liian alhaisesta laskennallisesta tuntihinnasta sekä ennakoitua vähäisemmästä sisäisestä myyntituotosta. Kuntoutus osallistui Hyvinvointi Ote- hankkeen toimintaan tarjoten asiakkaille terveysliikuntaan liittyvää ohjeistusta ja neuvontaa. Asiakkaille tarjottiin palvelua matalan kynnyksen periaatteella liikkuvien palveluiden myötä. Ennaltaehkäisevä työ jäi kuitenkin kokonaisuutena tavoitetta vähäisemmäksi johtuen siihen varattujen resurssien vähyydestä. Selkäkipupotilaiden varhaisvaiheen ohjaukseen ja neuvontaan liittyvä suunnittelutyö aloitettiin loppuvuodesta. Fysioterapeuteille siirtyvä ohjaus ja neuvontatyö aloitetaan vuoden 2013 alusta. Toimintakertomus 125

126 Kuntoutuspalveluita vahvistettiin Iisalmen ja Kiuruveden vuodeosastojen kuntoutussoluissa seudullisen mallin mukaisesti. Toiminnan muutos näkyi sisäisen myynnin selkeänä kasvuna Kiuruvedellä. Toimintaterapian asiakas- ja käyntimäärissä oli hieman kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintaterapiaostopalvelua käytettiin muissa kunnissa Kiuruvettä lukuun ottamatta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelutoiminta oli kasvussa jokaisessa kunnassa. Ostopalveluissa jalkahoitoasiakkaat ja -käyntimäärät kasvoivat selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Alueellista apuvälinepalvelujen toimintamallia työstettiin AAPA-hankkeessa yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Hankkeen myötä tutustuttiin muihin alueellisiin malleihin muun muassa Joensuussa ja Oulussa. 126 Toimintakertomus

127 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Kuntoutus Terapia-asiakkaat % 89 % Kuntoutus / terapia-asiakas % 109 % Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut % 97 % Kuntoutus Tuotot % 1 % Kuntoutus Netto % 97 % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat % 45 % Kuntoutus / kuntoutusasiakas % 313 % Kuntoutus Kulut % 141 % Kuntoutus Tuotot % 141 % Kuntoutus Netto % 140 % Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat % 0 % Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät % 0 % Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas % Kuntoutus / hoitopäivä % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat % 107 % Kuntoutus / asiakas % 105 % Kuntoutus Kulut % 112 % Kuntoutus Tuotot % 125 % Kuntoutus Netto % 112 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä % 119 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman % 119 % valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa % 139 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa % 112 % Kuntoutus Ulkokuntien osuus % 41 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen % 111 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Iisalmessa avopuolen fysioterapia toiminta kohdistui enimmäkseen korjaavaan toimintaan lähetteiden mukaisesti. Fysioterapian omassa avotoiminnassa suoritemäärät asiakkaiden ja käyntien osalta lisääntyivät johtuen henkilöstön seudullisesta siirtymisestä Iisalmeen talousarvion mukaisesti. Avopuolen jonopotilaiden määrä vaihteli välillä Hoitotakuu ei kuitenkaan ylittynyt missään kunnassa. Myyntituottoja (sisäinen myynti) oli ennakoitua vähemmän Iisalmessa (n.93 %) johtuen liian alhaisesta laskennallisesta tuntihinnasta. Oleelliset ylitykset ja perustelut Ostopalveluissa jalkahoitoasiakkaat ja -käyntimäärät kasvoivat selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Taloustilanne huomioiden maksusitoumuksia ei lähetetty tuottajille lokakuun puolesta välistä eteenpäin, joten ostopalveluihin varattu määräraha pysyi annetussa tavoitteessa. Puheterapia: Asiakkuudet ja käynnit ovat alittuneet selkeästi muiden kuntien kohdalla (27 %) paitsi Kiuruvesi, josa tavoitteet ovat täyttyneet. Syynä ovat työntekijöiden poissaolot. Toimintakertomus 127

128 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Kuntoutus Terapia-asiakkaat % 114 % Kuntoutus / terapia-asiakas % 107 % Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut % 123 % Kuntoutus Tuotot % 1 % Kuntoutus Netto % 123 % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat % 44 % Kuntoutus / kuntoutusasiakas % 189 % Kuntoutus Kulut % 83 % Kuntoutus Tuotot % 65 % Kuntoutus Netto % 96 % Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat % 0 % Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät % 0 % Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas % Kuntoutus / hoitopäivä % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat % 112 % Kuntoutus / asiakas % 136 % Kuntoutus Kulut % 152 % Kuntoutus Tuotot % 52 % Kuntoutus Netto % 172 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä % 106 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman % 106 % valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa % 63 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa % 123 % Kuntoutus Ulkokuntien osuus % 36 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen % 122 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Kiuruveden terveyskeskuksen vuodeosasto muuttui vuoden alusta akuutiksi seudulliseksi vuodeosastotoiminnaksi, joka näkyi selkeästi kuntoutuksen sisäisen myynnin kasvuluvuissa (käyntimäärät). Oleelliset ylitykset ja perustelut Ostopalveluissa jalkahoitoasiakkaat ja -käyntimäärät kasvoivat selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Taloustilanne huomioiden maksusitoumuksia ei lähetetty tuottajille lokakuun puolesta välistä eteenpäin joten ostopalveluihin varattu määräraha pysyi annetussa tavoitteessa. Ostetun laitoskuntoutuksen ennakoimaton ostopalvelu ylittyi Kiuruveden osalta noin Puheterapia: Asiakkuudet ja käynnit ovat ylittyneet. 128 Toimintakertomus

129 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Kuntoutus Terapia-asiakkaat % 80 % Kuntoutus / terapia-asiakas % 109 % Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut % 87 % Kuntoutus Tuotot % 1 % Kuntoutus Netto % 88 % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat % 57 % Kuntoutus / kuntoutusasiakas % 164 % Kuntoutus Kulut % 94 % Kuntoutus Tuotot % 37 % Kuntoutus Netto % 155 % Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat % 0 % Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät % 0 % Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas % Kuntoutus / hoitopäivä % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat % 170 % Kuntoutus / asiakas % 65 % Kuntoutus Kulut % 110 % Kuntoutus Tuotot % 31 % Kuntoutus Netto % 119 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä % 96 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman % 96 % valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa % 37 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa % 125 % Kuntoutus Ulkokuntien osuus % 33 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen % 123 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Yhden fysioterapeutin työpanoksesta kohdennettiin Iisalmeen talousarviosuunnitelmien mukaisesti 40 %. Vuodeosastotoiminta lakkautettiin ennakoitua aiemmin 1.4., joka näkyi kuntoutuksen sisäisen myynnin vähenemisenä toteuman ollessa vain 40 % arvioidusta myyntitulosta. Kotihoito käytti myös ennakoitua vähemmän kuntoutuksen henkilöstön työpanosta. Apuvälinepalvelutoiminnan tilastointi saatiin yhdenmukaistettua muiden kuntien kanssa, joka näkyy apuvälineasiakasja käyntimäärien selvänä kasvuna toimintaluvuissa. Oleelliset ylitykset ja perustelut Ostopalveluissa jalkahoitoasiakkaat ja -käyntimäärät kasvoivat selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Taloustilanne huomioiden maksusitoumuksia ei lähetetty tuottajille lokakuun puolesta välistä eteenpäin joten ostopalveluihin varattu määräraha pysyi annetussa tavoitteessa. Puheterapia: Asiakkuudet ja käynnit ovat alittuneet selkeästi. Syynä ovat työntekijöiden poissaolot. Toimintakertomus 129

130 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Kuntoutus Terapia-asiakkaat % 69 % Kuntoutus / terapia-asiakas % 110 % Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut % 76 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 76 % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat % 51 % Kuntoutus / kuntoutusasiakas % 133 % Kuntoutus Kulut % 68 % Kuntoutus Tuotot % 52 % Kuntoutus Netto % 76 % Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat % 0 % Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät % 0 % Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas % Kuntoutus / hoitopäivä % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat % 141 % Kuntoutus / asiakas % 73 % Kuntoutus Kulut % 103 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 103 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä % 80 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman % 80 % valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa % 52 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa % 86 % Kuntoutus Ulkokuntien osuus % 28 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen % 85 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Fysioterapeutin työpanoksesta kohdennettiin talousarvion mukaisesti Iisalmeen 40 % entisen 20 %:n sijaan (hoitojonojen purkaminen). Vaikka fysioterapeutin työpanosta kohdennettiin enemmän Iisalmeen, Vieremän asiakasmäärä pysyi ennallaan ja käyntien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Oleelliset ylitykset ja perustelut Ostopalveluissa jalkahoitoasiakkaat ja -käyntimäärät kasvoivat selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Taloustilanne huomioiden maksusitoumuksia ei lähetetty tuottajille lokakuun puolesta välistä eteenpäin joten ostopalveluihin varattu määräraha pysyi annetussa tavoitteessa. Puheterapia: Asiakkuudet ja käynnit ovat alittuneet selkeästi. Syynä ovat työntekijöiden poissaolot. 130 Toimintakertomus

131 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Kuntoutus Terapia-asiakkaat % 0 % Kuntoutus / terapia-asiakas % Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 22 % Kuntoutus Netto % -7 % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat % 8 % Kuntoutus / kuntoutusasiakas % 266 % Kuntoutus Kulut % 22 % Kuntoutus Tuotot % 28 % Kuntoutus Netto % 12 % Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat % 0 % Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät % 0 % Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas % Kuntoutus / hoitopäivä % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat % 135 % Kuntoutus / asiakas % 0 % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä % 31 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman % 31 % valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa % 28 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa % 37 % Kuntoutus Ulkokuntien osuus Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen Toimintakertomus 131

132 Perhepalvelut Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas % 134 % Perhepalvelut / asiakas % 62 % Perhepalvelut Kulut % 82 % Perhepalvelut Tuotot % 428 % Perhepalvelut Netto % 66 % Perhepalvelut Avohuolto, asiakas % 121 % Perhepalvelut / asiakas % 78 % Perhepalvelut Kulut % 94 % Perhepalvelut Tuotot % 205 % Perhepalvelut Netto % 91 % Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, % 105 % asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä % 96 % Perhepalvelut / hoitopäivä % 115 % Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 1 % 130 % 105 % Perhepalvelut / asiakas % 106 % Perhepalvelut Kulut % 111 % Perhepalvelut Tuotot % 99 % Perhepalvelut Netto % 112 % Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat % 99 % Perhepalvelut Jonotusaika kk % 0 % Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 18 % 20 % 18 % 90 % 99 % Perhepalvelut / asiakas % 123 % Perhepalvelut Kulut % 122 % Perhepalvelut Tuotot % 103 % Perhepalvelut Netto % 123 % Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas % % Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä % 88 % tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus % 5777 % Perhepalvelut / asiakas % 6 % Perhepalvelut Kulut % 5061 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 5061 % Perhepalvelut Netto % 0 % Perhepalvelut Kulut yhteensä % 110 % Perhepalvelut Tuotot % 161 % Perhepalvelut Netto % 108 % Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Kokonaisuutena perhepalveluiden toimivat tavoitteiden mukaisesti. Lastensuojelussa toteutui lastensuojelulain mukaiset palvelut. Taloudessa ylityksiä tuli lastensuojelun laitoshoidossa ja perhehoidossa, mutta näidenkään menoissa ei tapahtunut olennaista muutosta kolmen toteumavuoden tarkastelussa. Koko kuntayhtymässä laitoshoidon menot ovat nousseet vuodesta 2010 alkaen 3 prosenttia mikä vastaa palveluntuottajien hoitopäivän hinnankorotuksia. Vastaavasti perhehoidon menot ovat nousseet 31 prosenttia, josta osa on perhehoitopalkkioiden nousua. Lastensuojelulain mukainen perhehoidon ensisijaisuus on siis toteutumassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 132 Toimintakertomus

133 lasten määrä on kasvanut 16 % koko kuntayhtymän alueella, vuonna 2010/85 lasta, /95 lasta, /102 lasta. Koska menot eivät ole kasvaneet samassa suhteessa se kertoo, että sijoitukset ovat yhä enempi määräaikaisia tavoitteena perheen yhdistäminen mahdollisimman pian. Lastenkoti Taskukellon toimi tavoitteiden mukaisesti. Sen käyttöaste oli 96 %. Yksikön menot ylittyivät 11 prosenttia, mikä johtui erilliskorvauksien noususta yksikön käyttöasteen noustessa. Yksikössä oli vain kuntayhtymän alueen lapsia. Iisalmen osuus oli 78 %, Kiuruveden 14 %, Sonkajärven 1 % ja Vieremän 7 %. Muut mahdolliset seikat Toimintavuonna perhepalveluiden sosiaalityön palvelut tuotettiin kuntayhtymän alkuvaiheessa luodulla palvelumallilla. Muutoksia palvelumallissa ei tehty. Toiminnassa keskityttiin perustyöhön, työn tukemiseen ja osaamisen lisäämiseen. Lapsiperheiden varhaisen tuen edelleen lisäämiseksi tuettiin neuvolatiimin toimintaa yhdessä neuvoloiden kanssa. Perheohjaajat osallistuvat kuntien neuvolatiimin toimintaan sen jäsenenä. Perhepalveluiden henkilöstöresursseissa ei tapahtunut muutoksia toimintavuoden aikana. Henkilöstö osallistui ajankohtaisiin koulutuksiin ja toimi seudullisena tiiminä sekä lastensuojelussa että perhetyössä. Perheoikeudelliset palvelut ja sosiaalipäivystys osallistui lastensuojelun tiimityöhön ja kehittämispäiviin. Kaikille työntekijäryhmille järjestettiin työnohjaus kuukausittain. Perhepalvelujen suurtuotteen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Perhekotikuntoutus on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. muissa kunnissa paitsi Kiuruvedellä, jossa on budjetoitu , mutta toteuma on noin Henkilökuntaa vahvistettiin Lasten ja nuorten palveluissa vuoden aikana: yksi psykologi ja yksi sairaanhoitaja nuorisotyöryhmään sekä yksi sairaanhoitaja ja 0,5 sosiaalityöntekijää lasten työryhmään. Psyykkarin työtä Juhani Ahon yläkoululla jatkettiin ja siitä saatiin positiivista palautetta kouluilta ja nuorilta. Kiuruvedellä yksi sairaanhoitaja tekee kokopäiväisesti työtä nuorten työryhmässä. Toimintakertomus 133

134 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas % 143 % Perhepalvelut / asiakas % 50 % Perhepalvelut Kulut % 72 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 73 % Perhepalvelut Avohuolto, asiakas % 129 % Perhepalvelut / asiakas % 69 % Perhepalvelut Kulut % 89 % Perhepalvelut Tuotot % 191 % Perhepalvelut Netto % 85 % Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, % 97 % asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä % 88 % Perhepalvelut / hoitopäivä % 118 % Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 2 % 1 % 2 % 136 % 97 % Perhepalvelut / asiakas % 106 % Perhepalvelut Kulut % 103 % Perhepalvelut Tuotot % 106 % Perhepalvelut Netto % 103 % Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat % 107 % Perhepalvelut Jonotusaika kk % 0 % Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 19 % 21 % 20 % 96 % 107 % Perhepalvelut / asiakas % 116 % Perhepalvelut Kulut % 125 % Perhepalvelut Tuotot % 238 % Perhepalvelut Netto % 125 % Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas % % Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä % 96 % tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus % 6080 % Perhepalvelut / asiakas % 6 % Perhepalvelut Kulut % 5812 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 5812 % Perhepalvelut Kulut yhteensä % 104 % Perhepalvelut Tuotot % 114 % Perhepalvelut Netto % 104 % Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus % 110 % Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 104 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Iisalmen perhepalveluiden lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelut ylittyivät 23 %. Menot olivat vuoden 2010 tasolla. Kuntayhtymän aikana vuositason ostot ovat olleen noin 1,25 miljoonaan. Lastensuojelun laitoshoito toteutetaan lasten yksilöllisen tarpeen mukaisesti erityyppisissä lastensuojeluyksiköissä. Lastensuojelun perhehoidon menoissa säästöä tuli noin 10 %. Muut mahdolliset seikat Perhepalveluiden sosiaalityön henkilöstöresursseissa ei tapahtunut toimintavuoden aikana muutoksia. Neljästä sosiaalityöntekijän virasta kahdessa on kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä. Kahdessa virassa oli sosiaalityön opiskelija, joilla on lastensuojelutyön kokemusta. 134 Toimintakertomus

135 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas % 136 % Perhepalvelut / asiakas % 72 % Perhepalvelut Kulut % 98 % Perhepalvelut Tuotot % 5812 % Perhepalvelut Netto % 29 % Perhepalvelut Avohuolto, asiakas % 151 % Perhepalvelut / asiakas % 74 % Perhepalvelut Kulut % 112 % Perhepalvelut Tuotot % 575 % Perhepalvelut Netto % 111 % Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, % 141 % asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä % 154 % Perhepalvelut / hoitopäivä % 104 % Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 1 % 171 % 141 % Perhepalvelut / asiakas % 113 % Perhepalvelut Kulut % 160 % Perhepalvelut Tuotot % 142 % Perhepalvelut Netto % 160 % Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat % 93 % Perhepalvelut Jonotusaika kk % 0 % Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 15 % 19 % 14 % 71 % 93 % Perhepalvelut / asiakas % 116 % Perhepalvelut Kulut % 108 % Perhepalvelut Tuotot % 257 % Perhepalvelut Netto % 108 % Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas % % Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä % 93 % tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus % 5195 % Perhepalvelut / asiakas % 6 % Perhepalvelut Kulut % 4822 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 4822 % Perhepalvelut Kulut yhteensä % 133 % Perhepalvelut Tuotot % 1275 % Perhepalvelut Netto % 121 % Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus % 140 % Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 121 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Kiuruveden perhepalveluiden lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelut ylittyivät 81 %, toteuma Vuoden 2010 tasosta menot ovat kasvaneet 15 %. Laitoshoidon ostoihin käytetään keskimäärin vuodessa. Lastensuojelun laitoshoito toteutetaan lasten yksilöllisen tarpeen mukaisesti erityyppisissä lastensuojeluyksiköissä. Lastensuojelun perhehoidon menot ylittyivät 60 %. Perhehoidon menot ovat kuntayhtymän aikana kolmenkertaistuneet eurosta euroon. Perhehoito on ensisijaista suhteessa laitoshoitoon. Sekä laitoshoidon että perhehoidon menot ovat samalla tasolla muiden kuntayhtymän kuntien kanssa suhteutettuna kunnan väkilukuun eikä niissä ole odotettavissa olennaisia muutoksia. Muut mahdolliset seikat Perhepalveluiden sosiaalityössä on kaksi sosiaalityöntekijän virkaa, joissa molemmissa on kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä. Toisen viran sijaisuutta tekee sosiaalityön opiskelija, jolla työnkokemusta lastensuojelutehtävissä. Neuvolatiimityö ja perheohjaajien tekemä varhaisen tuen perhetyö lisääntyi toimintavuonna olennaisesti. Toimintakertomus 135

136 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas % 139 % Perhepalvelut / asiakas % 77 % Perhepalvelut Kulut % 107 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 108 % Perhepalvelut Avohuolto, asiakas % 78 % Perhepalvelut / asiakas % 156 % Perhepalvelut Kulut % 122 % Perhepalvelut Tuotot % 2182 % Perhepalvelut Netto % 117 % Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, % 90 % asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä % 78 % Perhepalvelut / hoitopäivä % 105 % Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 1 % 2 % 1 % 75 % 90 % Perhepalvelut / asiakas % 90 % Perhepalvelut Kulut % 81 % Perhepalvelut Tuotot % 143 % Perhepalvelut Netto % 79 % Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat % 87 % Perhepalvelut Jonotusaika kk % 0 % Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 17 % 13 % 14 % 114 % 87 % Perhepalvelut / asiakas % 153 % Perhepalvelut Kulut % 132 % Perhepalvelut Tuotot % 410 % Perhepalvelut Netto % 132 % Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas % % Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä % 86 % tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus % 9318 % Perhepalvelut / asiakas % 0 % Perhepalvelut Kulut % 8056 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 8056 % Perhepalvelut Kulut yhteensä % 97 % Perhepalvelut Tuotot % 153 % Perhepalvelut Netto % 95 % Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus % 102 % Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 95 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vieremän perhepalveluiden lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelut ylittyivät 20 %, mutta olivat vuoden tasolla. Vuoden 2010 tasolta menot ovat vähentyneet 18 %. Perhehoidon menojen toteuma oli 82 %. Sekä laitoshoidon että perhehoidon menot ovat samalla tasolla muiden kuntayhtymän kuntien kanssa suhteutettuna kunnan väkilukuun eikä niissä ole odotettavissa olennaisia muutoksia. Laitoshoidon ostot ovat keskimäärin vuodessa, perhehoidon Lastensuojelun laitoshoito toteutetaan lasten yksilöllisen tarpeen mukaisesti erityyppisissä lastensuojeluyksiköissä. Muut mahdolliset seikat Perhepalveluiden sosiaalityöntekijä toimi myös koulukuraattorina mikä näkyi resurssien vähyytenä. Neuvolatiimityötä ja perheohjaajan tekemää varhaisen tuen perhetyötä vahvistettiin edelleen. Neuvolatiimityö toiminta on vakiintumassa. 136 Toimintakertomus

137 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas % 90 % Perhepalvelut / asiakas % 89 % Perhepalvelut Kulut % 80 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 81 % Perhepalvelut Avohuolto, asiakas % 77 % Perhepalvelut / asiakas % 107 % Perhepalvelut Kulut % 82 % Perhepalvelut Tuotot % 69 % Perhepalvelut Netto % 82 % Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, % 114 % asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä % 99 % Perhepalvelut / hoitopäivä % 142 % Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 1 % 100 % 114 % Perhepalvelut / asiakas % 123 % Perhepalvelut Kulut % 140 % Perhepalvelut Tuotot % 26 % Perhepalvelut Netto % 152 % Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat % 82 % Perhepalvelut Jonotusaika kk % 0 % Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 16 % 12 % 13 % 105 % 82 % Perhepalvelut / asiakas % 173 % Perhepalvelut Kulut % 141 % Perhepalvelut Tuotot % 274 % Perhepalvelut Netto % 141 % Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas % % Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä % 53 % tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus % 4628 % Perhepalvelut / asiakas % 6 % Perhepalvelut Kulut % 2452 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 2452 % Perhepalvelut Kulut yhteensä % 122 % Perhepalvelut Tuotot % 27 % Perhepalvelut Netto % 126 % Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus % 128 % Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 126 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Sonkajärven perhepalveluiden lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelut ja perhehoidon menot toteutuvat suunnitellusti. Lastensuojelun laitoshoito toteutetaan lasten yksilöllisen tarpeen mukaisesti erityyppisissä lastensuojeluyksiköissä. Sekä laitoshoidon että perhehoidon menot ovat samalla tasolla muiden kuntayhtymän kuntien kanssa suhteutettuna kunnan väkilukuun eikä niissä ole odotettavissa olennaisia muutoksia. Muut mahdolliset seikat Perhepalveluiden sosiaalityöntekijä toimi myös koulukuraattorina mikä näkyi resurssien vähyytenä. Neuvolatiimityötä ja perheohjaajan tekemää varhaisen tuen perhetyötä kehitettiin yhteistyössä neuvolan kanssa. Toimintakertomus 137

138 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas % 99 % Perhepalvelut / asiakas % 105 % Perhepalvelut Kulut % 105 % Perhepalvelut Tuotot % 140 % Perhepalvelut Netto % -5 % Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat % 93 % Perhepalvelut Jonotusaika kk % 0 % Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat Perhepalvelut / asiakas % 125 % Perhepalvelut Kulut % 116 % Perhepalvelut Tuotot % 100 % Perhepalvelut Netto % 147 % Perhepalvelut Kulut yhteensä % 113 % Perhepalvelut Tuotot % 111 % Perhepalvelut Netto % 116 % Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Toimintakertomus

139 Suun terveydenhuolto Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat % 106 % Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 22 % 22 % 23 % 103 % 107 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 70 % 73 % 74 % 102 % 105 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 57 % 57 % 57 % 101 % 100 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 0,00 0,00 90,00 0 % 0 % (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä % 107 % Suun terveydenhuolto Tuotot % 102 % Suun terveydenhuolto Netto / asiakas % 102 % Suun terveydenhuolto Netto / asukas % 108 % Suun terveydenhuolto Netto % 108 % Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Työvoimatilanne Vuosi on ollut suun terveydenhuollon osalta haastava, koska hammaslääkärityövoimaa ei ole saatu riittävästi. Vuoden lopussa hammaslääkärien 18 virasta oli täytettynä 9,3. Töissä oli keskimäärin 8,0 ham-maslääkäriä. Lisäksi toimi kolme orientoivan vaiheen palvelua suorittavaa hammaslääkäriä (noin puolitoista henkilötyövuotta). Suuhygienisti- ja hoitajatilanne on ollut hyvä, joskin ikään ja työn kuormitukseen liittyvät sairauslomat ovat lisääntyneet. Talous Talous on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Sekä toiminnasta aiheutuneita kuluja että tuloja on ollut 12 % arvioitua vähemmän. Palkkamenoja on ollut arvioitua vähemmän, johtuen työvoimatilanteesta. Kaluston kunnossapitoon on jouduttu satsaamaan arvioitua enemmän. Asiakasmaksuja on tuloutunut noin 24 % ver-rattuna kuluihin. Hoitotarvikkeiden hinnat ja tietohallinnon kustannukset ovat nousseet arvioitua enemmän. Toiminta Ennakoituun taloudelliseen tulokseen ei ole päästy, johtuen henkilöstövajauksesta. Toiminta on kuitenkin jonkin verran tehostunut. Asiakaskäyntejä on ollut kuntayhtymässä noin 1000 kappaletta enemmän kuin vuonna. Osittain tämä johtuu selvästä päivystysluonteisten potilaskäyntien lisääntymisestä. Kuntayh-tymän viikonloppupäivystys on tuotettu ostopalveluna edelleen. Henkilöstön jaksaminen Henkilöstöjaksamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota mm. myöntämällä virkavapauksia. Perustehtävän toteuttaminen on ollut haastavaa vähäisellä henkilökunnalla. Hoitoon pääsy on toteutunut Toimintakertomus 139

140 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat % 104 % Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 22 % 24 % 23 % 95 % 101 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 65 % 71 % 70 % 98 % 107 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 60 % 59 % 58 % 98 % 98 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 0,00 0,00 90,00 0 % 0 % (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä % 106 % Suun terveydenhuolto Tuotot % 100 % Suun terveydenhuolto Netto / asiakas % 105 % Suun terveydenhuolto Netto / asukas % 108 % Suun terveydenhuolto Netto % 108 % Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus % 69 % Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 108 % Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat % 105 % Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 17 % 19 % 20 % 105 % 114 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 76 % 92 % 74 % 80 % 97 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 60 % 59 % 58 % 98 % 98 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 0,00 0,00 90,00 0 % 0 % (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä % 109 % Suun terveydenhuolto Tuotot % 130 % Suun terveydenhuolto Netto / asiakas % 99 % Suun terveydenhuolto Netto / asukas % 104 % Suun terveydenhuolto Netto % 104 % Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus % 71 % Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 104 % 140 Toimintakertomus

141 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat % 120 % Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 23 % 16 % 30 % 181 % 127 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 74 % 77 % 82 % 107 % 111 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 60 % 59 % 58 % 98 % 98 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 0,00 0,00 90,00 0 % 0 % (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä % 110 % Suun terveydenhuolto Tuotot % 81 % Suun terveydenhuolto Netto / asiakas % 100 % Suun terveydenhuolto Netto / asukas % 120 % Suun terveydenhuolto Netto % 120 % Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus % 72 % Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 119 % Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat % 109 % Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 24 % 27 % 27 % 97 % 110 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 84 % 45 % 90 % 198 % 108 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 60 % 59 % 58 % 98 % 98 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 0,00 0,00 90,00 0 % 0 % (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä % 103 % Suun terveydenhuolto Tuotot % 97 % Suun terveydenhuolto Netto / asiakas % 96 % Suun terveydenhuolto Netto / asukas % 105 % Suun terveydenhuolto Netto % 105 % Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus % 68 % Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 105 % Toimintakertomus 141

142 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat % 79 % Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 64 % 65 % 45 % 69 % 71 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä % 85 % Suun terveydenhuolto Tuotot % 92 % Suun terveydenhuolto Netto / asiakas % 88 % Suun terveydenhuolto Netto / asukas Suun terveydenhuolto Netto % 70 % Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Toimintakertomus

143 Työterveyshuolto Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä Työterveys Asiakkaat yhteensä % 134 % Työterveys Suoritteet yhteensä % 109 % Työterveys / asiakas % 89 % Työterveys / suorite % 109 % Työterveys Lakisääteisen työterveyshuollon % 126 % sopimukset Työterveys Sairaanhoidon sisältävän % 125 % työterveyshuollon sopimukset Työterveys / sopimus % 95 % Työterveys Kustannukset Yhteensä % 119 % Työterveys Tuotot Yhteensä % 112 % Työterveys Nettokustannukset Yhteensä % -336 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Iisalmi Käyntitavoitteet toteutuivat 124 %. Työpaikkakäyntitavoitteista toteutui työterveyslääkäreiden osalta 27 %, työterveyshoitajien 46 % ja työfysioterapeuttien toteuttamina 127 %. Tilakäyntitavoitteista toteutui työterveyslääkärin osalta 0 %, työterveyshoitajan osalta 93 % ja työfysioterapeutin osalta 0 %. Kolmikanta- yms. neuvotteluja sekä tano - ryhmäkokoontumisia toteutui 141 % työterveyslääkäreiden, 127 % työterveyshoitajien ja 120 % työfysioterapeuttien tavoitteista. Vieremä Käyntitavoitteet toteutuivat 116 %. Työpaikkakäyntitavoitteista toteutui työterveyslääkäreiden osalta 67 %, työterveyshoitajien 76 % ja työfysioterapeuttien toteuttamina 45 %. Tilakäyntitavoitteista toteutui työterveyslääkärin osalta 0 %, työterveyshoitajan osalta 46 % ja työfysioterapeutin osalta 20 %. Kolmikanta- yms. neuvotteluja sekä tano - ryhmäkokoontumisia toteutui 40 % työterveyslääkäreiden, 96 % työterveyshoitajien ja 0 % työfysioterapeuttien tavoitteista. Iisalmi/Vieremä Kulut olivat 2,26 % ( ) suuremmat kuin toiminnasta tuleva tuotto. Työterveyshuollon hinnalla ei pystytty kattamaan lääkärin ostopalvelusta ja lisätyöstä aiheutuvaa kustannusta. Kiuruvesi Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Lääkäriresurssit ovat toteutettu pääosin ostopalveluna. Käyntitavoitteet toteutuivat 136 %. Työpaikkakäyntitavoitteista toteutui työterveyslääkäreiden osalta 20 %, työterveyshoitajien 70 % ja työfysioterapeutin toteuttamana 56 %. Tilakäyntitavoitteista toteutui työterveyslääkärin osalta 40 %, työterveyshoitajan osalta 118 % ja työfysioterapeutin osalta?%. Kolmikanta- yms. neuvotteluja sekä tano - ryhmäkokoontumisia toteutui 94 % työterveyslääkäreiden, 184 % työterveyshoitajien ja 430 % työfysioterapeuttien tavoitteista. Tuotot olivat 2,93 % ( ) kuluja suuremmat. Talouden toteumaa vaikeutti työterveyslääkärin ostopalveluhinnan nousu sekä syyskuusta alkaen nousseet radiologian tutkimushinnat. Toimintakertomus 143

144 Sonkajärvi Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Lääkäriresurssia ei ollut lainkaan kuukauteen (huhti-toukokuu) ja toukokuusta alkaen lääkäripalvelu on korvattu ostopalvelulääkärillä. Käyntitavoitteet toteutuivat 126 %. Työpaikkakäyntitavoitteista toteutui työterveyslääkäreiden osalta 0 %, työterveyshoitajien 43 % ja työfysioterapeutin toteuttamana 35 %. Tilakäyntitavoitteista toteutui työterveyslääkärin osalta 0 %, työterveyshoitajan osalta 80 % ja työfysioterapeutin osalta 20 %. Kolmikanta- yms. neuvotteluja sekä tano - ryhmäkokoontumisia toteutui 45 % työterveyslääkäreiden, 90 % työterveyshoitajien ja 0 % työfysioterapeuttien tavoitteista. Kulut olivat 25,7 % ( ) suuremmat kuin toiminnasta tuleva tuotto. Talouden toteumaa vaikeutti työterveyslääkärin ostopalveluhinnan nousu sekä syyskuusta alkaen merkittävästi Sonkajärvellä nousseet radiologian tutkimushinnat. Työterveyshuollon hinnalla ei pystytty kattamaan lääkärin ostopalvelusta ja radiologian tutkimuksista aiheutuvia kustannuksia. 144 Toimintakertomus

145 Vammaispalvelut Toimintakertomus 145

146 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset % 61 % avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % 179 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 108 % Vammaispalvelut Tuotot % 100 % Vammaispalvelut Netto % 113 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 99 % palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 106 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 104 % Vammaispalvelut Tuotot % 82 % Vammaispalvelut Netto % 106 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 117 % laitoshoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 96 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 112 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 112 % Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut % 107 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon % 136 % kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot % 97 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut % 107 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 88 % tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 110 % NETTO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Muutos kirjaamistavassa: Vuonna vaikeavammaisten palveluasuminen on sisältynyt kohtaan vammaispalvelu asiakkaat. Vuonna hoitopäivät on kirjattu kohtaan vaikeavammaisten palveluasumisen hoitopäivät. Aiemmin siihen sisältyi ainoastaan vammaisten perhehoito. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vammaispalveluiden tehtäväalueen toimintakate oli 101,9 % ja menot koko kuntayhtymässä 11,8 miljoonaan. Suurimmat menoerät ovat palveluiden ostot 7,3 milj. ja avustukset 2,3 miljoonaa. Yksittäisistä palveluista suurimmat ylitykset tulivat kehitysvammaisten laitoshoidon ostoissa, henkilökohtaisessa avussa ja kuljetuspalveluissa. Kuntayhtymän omissa kehitysvammaisten asumisyksiköissä (Kotirinne-Iisalmi, Pihlajakoti-Kiuruvesi, Mäntylä-Sonkajärvi ja Huitulanharju-Vieremä) tarkasteltiin vuoden aikana sitä, että asukas asuisi taitojaan vastaavassa asumismuodossa. Jokaisesta yksiköstä muutti vuoden aikana asukkaita itsenäisempään asumismuotoon, tuettuun asumiseen. Asumisyksiköiden hoitopäivien toteumat ovat vuoden tilinpäätökseen nähden pienempiä johtuen muutoista tuettun asumiseen ja siitä, että kirjauskäytännöt yhtäläistettiin maisemamallissa. Jokaisen asumisyksikön tulot alittuivat johtuen VALVIRAn ohjeesta (25.1.), jonka mukaan palveluista aiheutuvia kuluja ei saa sisällyttää kehitysvammaisen henkilön ylläpitomaksuun (esim. aterian valmistus- ja kuljetuskulut). Linjauksen mukaisesti Vieremän Huitulanharju säilytetään ympärivuorokautista hoitoa antavana palvelukotina ja se tulee palvelemaan kaikkien SOTE kuntien ikääntyneitä kehitysvammaisia. Kehitysvammaisten päivätoimintaa toteutettiin palvelusuunnitelman mukaisesti jokaisessa kuntayhtymän omassa päivätoimintayksikössä. Vuoden alusta otettiin käyttöön jokaisessa kunnassa oma kustannuspaikka (kehitysvammaisten päivätoimintojen ostot). Tätä kustannuspaikkaa käytettiin, mikäli 7-vuotta täyttäneiden kehitysvammaisten lasten koulujen loma-ajan toimintaa tai 9-vuotta täyttäneiden kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa ei voitu järjestää omassa yksikössä. Päivätoimintayksiköiden hoitopäivien kertymä on pienempi kuin vuonna johtuen siitä, että ed.m. päivätoimintojen ostojen hoitopäivät on kirjattu uusille kustannuspaikoille. 146 Toimintakertomus

147 Kaikkien SOTE kuntien kehitysvammaisten lasten tilapäishoitoyksikköä suunniteltiin Vieremälle Yrjölän A-taloon. Tilat jouduttiin kuitenkin ottamaan terveyskeskuksen käyttöön. Vuoden 2014 talousarvion valmistelussa tehdään uudelleen kuntakohtainen tarkka laskelma kehitysvammaisten lasten tilapäishoidon tarpeesta. Muut mahdolliset vaikuttavat tekijät Vammaispalveluiden käytössä olevaa asiakastietojärjestelmää kehitettiin dokumentoinnin ja palvelukohtaisen toimintatietojen seurannan parantamiseksi. Järjestelmään tallentuu asiakkaiden palvelusuunnitelmat, tehdyt päätökset ja muut asiakastiedot. Henkilöstö koulutettiin muutoksien osalta. Seudullisen yksikön henkilöstöresursseissa tapahtui vaihtuvuutta toimintavuoden aikana. Loppuvuodesta vammaispalveluissa tehtiin selvitys palvelumallin toiminnasta ja tarvittavista muutoksista. Tavoitteena on käynnistää muutoksia vuonna Taksiliiton kanssa yhteistyössä kehitettiin kuljetuspalveluihin maksukorttijärjestelmää, joka otetaan käyttöön keväällä Toimintakertomus 147

148 148 Toimintakertomus

149 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset % 57 % avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % 181 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 104 % Vammaispalvelut Tuotot % 95 % Vammaispalvelut Netto % 111 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 103 % palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 103 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 106 % Vammaispalvelut Tuotot % 84 % Vammaispalvelut Netto % 107 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 117 % laitoshoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 104 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 121 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 121 % Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut % 106 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon % 138 % kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot % 94 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut % 105 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 85 % tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 110 % NETTO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus % 330 % Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen % 110 % Tuottajan viesti tilaajalle: Muutos kirjaamistavassa: Vuonna vaikeavammaisten palveluasuminen on sisältynyt kohtaan vammaispalvelu asiakkaat. Vuonna hoitopäivät on kirjattu kohtaan vaikeavammaisten palveluasumisen hoitopäivät. Aiemmin siihen sisältyi ainoastaan vammaisten perhehoito. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa henkilökohtainen avun menojen toteuma oli 83 % ja jäi vuoden tasolle. Vaikeavammaisten kuljetusmenot ylittyivät 17 %, vuodesta 2010 nousu on ollut 21 %. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten ylitys oli 17 %. Asumispalveluiden ostot toteutuivat suunnitellusti, ei ylistystä. Kehitysvammaisten laitoshoidon ostot ylittivät talousarvion 21 % ja nousivat 22 % vuoden toteumasta. Laitoshoidon käyttö on tasaantunut viimeisen kahden vuoden aikana eikä laitoshoidon vähentämistä ole odotettavissa ilman laajempaa palveluiden tuottamisen arviointia. Asumispalveluiden käyttö ei noussut. Kotirinteen ohjatun ja tuetun asumisen yksikön palveluja käytti vuoden aikana 28 kehitysvammaista asiakasta. Kotirinteen talousarvion toteuma ylittyi (netto 128,1 %), koska huhtikuun alusta työllisyysvaroin palkatun henkilön paikka vakinaistettiin toistaiseksi voimassaolevalla ohjaajan tehtävällä. Tämä oli välttämätöntä tarvittavan ohjauksen turvaamiseksi. Hoitopäivien toteuma talousarviosta oli 96 %, käyttöaste 89 %. Kehitysvammaisten päiväkeskus Purjeen palveluja käytti vuonna 67 kehitysvammaista asiakasta. Purjeen talousarvion toteuma ylittyi (netto 104,1 %) lähinnä henkilöstömenojen vuoksi. Muut mahdolliset vaikuttavat seikat Vammaispalvelut tuotettiin seudullisena palveluna. Palveluiden tuottamista heikensi henkilöstön vaihtuvuus. Purjeen toimitilan sisäilmaongelma vain paheni syksyä kohti ja henkilöstö oli paljon sairauslomilla alkaen Purjeen toiminta hajautettiin siten, että ohjaajat menivät antamaan virikkeellistä päivätoimintaa Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukoteihin. Synnyinkotonaan asuville päivätoiminta järjestettiin Kotirinteen tiloissa ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulujen loma-ajan toiminta Edvin Laineen koulun tiloissa. Runnin kartanonmäellä asuville asiakkaille päivätoimintaa hajautetussa mallissa ei voitu järjestää. Toimintakertomus 149

150 150 Toimintakertomus