Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin Yliopisto 2008 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin Yliopisto 2008 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos"

Reijo Mäkelä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus: tartunnan kesto, bakteerilajien väliset erot ja vaikutus maidon somaattisten solujen pitoisuuteen Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin Yliopisto 2008 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos 1

pitoisuuteen Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin

2 Sisällysluettelo sivu 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät Näytteenotto Näytteiden käsittely Bakteeridiagnostiikka Tulosten käsittely 7 3. Tutkimustulokset Lajit Somaattiset solut 8 4. Pohdinta Persistointi Lajit Somaattisten solujen pitoisuus Prevalenssi Johtopäätökset Kiitokset Lähdeluettelo Taulukko 22 2

Tutkimustulokset 7 3.1 Lajit 8 3.2 Somaattiset solut 8 4. Pohdinta 8 4.1 Persistointi 9 4.

3 1. Johdanto Koagulaasinegatiiviset stafylokokit (KNS) ovat maailmanlaajuisesti hyvin merkittäviä utaretulehduksen aiheuttajia. Tavallisesti niitä esiintyy normaalikasvustona eläinten ja ihmisten iholla sekä lehmän ympäristössä, kuten kuivikkeissa (Matos ym. 1991). Muun muassa hiehojen sieraimet, karvapeite, vagina ja iho olivat hyvin kolonisoituneita KNSbakteereilla Whiten ym. (1989) tutkimuksessa. KNS-bakteereja on vuosia pidetty suhteellisen harmittomina, itsestään häviävinä utaretulehdusbakteereina, jotka aiheuttavat vain lievää infektiota ja harvoin vakavia kliinisiä oireita: Taposen ym. (2006) tutkimuksessa 72 %:ssa kliinisistä tapauksista oireena olivat vain muutokset maidon koostumuksessa ja kuume oli harvinaista. Jarp (1991) sen sijaan havaitsi akuutin tulehduksen oireita noin puolessa kliinisistä tapauksista, mutta samassa tutkimuksessa ei havaittu eroa eri KNS-lajien aiheuttamien oireiden vakavuudessa. KNS-bakteerien aiheuttaman tulehduksen hoitoon antibiooteilla on suhtauduttu varauksella, ja subkliiniset ja lievät KNS-tulehdukset on Pohjoismaissa pääasiassa jätetty ilman antimikrobihoitoa (Taponen ym. 2006). Antibioottihoidon on kuitenkin todettu tehoavan pääsääntöisesti hyvin KNS-bakteereihin lyhyillä hoitokuureilla (Wilson ym. 1999, Deluyker ym. 2005). KNS-bakteerien säilymisestä pitkään utareessa lypsykaudella on saatu tuloksia jo parikymmentä vuotta sitten (Timms ja Schultz, 1986), ja kyseisessä tutkimuksessa KNSinfektio pysyi pitkään utarekudoksessa lypsykaudella 85 %:ssa neljänneksistä. Myös eri KNS-lajien välillä voi olla eroa pysyvyydessä (Aarestrup ja Jensen 1997, Taponen ym. 2006). Tällainen pitkään pysyvä, persistoiva KNS-tulehdus nostaa maidon somaattisten solujen pitoisuutta 2-3 kertaiseksi terveeseen utarekudokseen nähden ja aiheuttaa näin tuottajalle taloudellisia tappioita (Harmon ym. 1989). Tulehdus myös alentaa pitkällä tähtäimellä maidon tuotosta, sillä jo hiehoilla utarekudoksen erittävä aktiviteetti vähentyy bakteeritulehduksen vahingoittaessa kudosta (Trinidad ym. 1990, Shearer ja Harmon, 1993). Tuotoksen lasku voi olla niin merkittävää, että se alentaa tuottajan taloudellista tulosta (Timms ja Schultz, 1986). Vaikka KNS-bakteerit vaikuttavat solupitoisuuteen, 3

Muun muassa hiehojen sieraimet, karvapeite, vagina ja iho olivat hyvin kolonisoituneita KNSbakteereilla Whiten ym. (1989) tutkimuksessa.

4 niiden aiheuttama nousu solupitoisuudessa ei tavallisesti ole yhtä suurta kuin pääpatogeenien (S. aureus, E. coli ) aiheuttama (Timms ja Schultz 1986, Harmon, 1994, Djabri 2002, de Haas ym. 2002). Poikkeuksena tähän, Chaffer ym eivät havainneet eroa solupitoisuuksissa KNS-bakteerien ja S. aureuksen aiheuttaman utaretulehduksen välillä, eivätkä myöskään eri KNS-bakteerien aiheuttaman solupitoisuuden nousun välillä. KNS-bakteerien osuus piilevän utaretulehduksen aiheuttajista Suomessa vuonna 2001 oli 49,6 %, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 1995, jolloin niiden osuus oli 53,5 % (Pitkälä ym. 2004). Norjassa vuonna 2000 tehdyssä maan laajuisessa prevalenssitutkimuksessa 3,3 % lypsylehmien neljänneksistä oli KNS-positiivisia (Østerås ym. 2006), ja Saksassa 9,1 % piilevistä tulehduksista oli KNS-bakteerien aiheuttamia (Tenhagen ym. 2006). Foxin ym. (1995) neljässä osavaltiossa eri puolilla USA:a tehdyssä tutkimuksessa eristettiin ennen poikimista KNS 27,1 %:sta hiehojen neljänneksiä, ja koko Japanissa 54,3 % hiehojen neljänneksistä oli KNS-infektoituneita (Nagahata ym. 2006). Waage ym havaitsivat KNS-bakteerien aiheuttavan Norjassa 12,8 % hiehojen kliinisistä utaretulehduksista. KNS-bakteerien esiintyvyyden on todettu olevan yleisintä hiehoilla (Honkanen-Buzalski ym. 1994, Fox ym. 1995, de Haas ym. 2002, Tenhagen ym. 2006), ja Matthews ym. (1992) havaitsivat niiden osuuden pysyvän lähes kaksinkertaisena poikimisen jälkeen ensikoilla lehmiin verrattuna. Yleisimmät löydetyt lajit tutkimuksissa ovat olleet S. chromogenes, jota esiintyi erityisesti ennen poikimista, ja muulloin lypsykaudella S. simulans ja S. epidermidis (Aarestrup ja Jensen 1997, Taponen ym. 2006). Muita yleisesti löydettyjä KNS-lajeja ovat mm. S. haemolyticus, S. warneri, S. intermedius, S. hyicus ja S. hominis (Matthews ym. 1992, Waage ym. 1998, Chaffer ym. 1999). Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää, jäävätkö poikima-aikaan havaitut KNS-infektiot utareeseen lypsykauden edetessä ja nostavatko ne maidon somaattisten solujen pitoisuutta merkitsevästi verrattuna terveisiin neljänneksiin, sekä mitkä KNS-lajit erityisesti pysyvät 4

aureuksen aiheuttaman utaretulehduksen välillä, eivätkä myöskään eri KNS-bakteerien aiheuttaman solupitoisuuden nousun välillä.

5 Antimicrobial Resistance. J. Dairy Sci. 87, 2004: Pyörälä, S., Lehtolainen, T., Dredge, K. Umpeenpanohoito utaretulehdusten hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Suomen Eläinlääkärilehti 11, 2004: Saloniemi, H. Use of Somatic Cell Count in Udder Health Work. Kirjasta: toim. Sandholm, M., Honkanen-Buzalski, T., Kaartinen, L., Pyörälä, S. The Bovine Udder and Mastitis, University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, 1995, Schepers, A.J., Lam, T.J.G.M., Schukken, Y.H., Wilmink, J.B.M., Hanekamp, W.J.A. Estimation of Variance Components for Somatic Cell Counts to Determine Thresholds for Uninfected Quarters. J. Dairy Sci. 80, 1997: Schukken, Y.H., Wilson, D.J., Welcome, F. ym. Monitoring Udder Health and Milk Quality Using Somatic Cell Counts. Vet. Rec. 34, 2003: Shearer, J. K. & Harmon, R. J. Mastitis in Heifers. Veterinary Clinics of North America: Food Animal Parctice. Vol. 9, No 3, Nov Simojoki, H., Taponen, S. & Pyörälä, S. Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus lehmällä. Suomen Eläinlääkärilehti 6, 2005: Taponen, S., Koort, J., Björkroth, J., Saloniemi, H., Pyörälä, S. Bovine Intramammary Infections Caused by Coagulase-Negative Staphylococci May Persist Throughout Lactation Acoording to AFLP-Based Analysis. J Dairy Sci. 90(7): Taponen, S., Simojoki, H., Haveri, M., Larsen, H. D. & Pyörälä, S. Clinical characteristics and persistance of bovine mastitis caused by different species of coagulase-negative staphylococci identified with API or AFLP. Vet. Microbiol. 115, 2006:

The Bovine Udder and Mastitis, University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, 1995, 105-110. Schepers, A.

6 Tenhagen B.- A., Köster, G., Wallmann, J., & Heuwieser, W. Prevalence of Mastitis Pathogens and Their Resistance Against Antimicrobial Agents in Dairy Cows in Brandenburg, Germany. J. Dairy Sci. 89, 2006: Timms, L.L., Schultz, L.H. Dynamics and Significance of Coagulase Negative Staphylococcal Intramammary Infections. J. Dairy Sci. 70, 1986: Trinidad, P., Nickerson, S.C., Alley, T.K. Prevalence of Intramammary Infection and Teat Canal Colonization in Unbred and Primigravid Dairy heifers. J. Dairy Sci. 73, 1990: Trinidad, P., Nickerson, S. C. & Adkinson, R. W. Histopathology of Staphylococcal Mastitis in Unbred Dairy Heifers. J. Dairy Sci. 73, 1990: Waage, S., Mørk, T., Roros, A., Aasland, D., Hunshamar, A. & Odegaard, S. A. Bacteria Associated with Clinical Mastitis in Dairy Heifers. J. Dairy Sci. 82, 1999: White, D.G., Harmon, R.J., Matos, J.E.S, Langlois, B.E. Isolation and Identification of Coagulase Negative Staphylococcus Species from Bovine Body Sites and Streak Canals of Nulliparous Heifers. J. Dairy Sci. 72, 1989: Wilson, D. J, Gonzalez, R. N., Case, K. L., Garrison, L. L. & Gröhn, Y. T. Comparison of Seven Antibiotic Treatments with No Treatment for Bacteriological Efficacy Against Bovine Mastitis Pathogens. J. Dairy Sci. 82, 1999: Østerås, O., Solverød, L. & Reksen, O. Milk Culture Results in a Large Norwegian Survey Effects of Season, Parity, Days in Milk, Resistance, and Clustering. J. Dairy Sci. 89, 2006:

K. Prevalence of Intramammary Infection and Teat Canal Colonization in Unbred and Primigravid Dairy heifers. J. Dairy Sci. 73, 1990:107-114. Trinidad, P., Nickerson, S. C. & Adkinson, R. W.

7 Taulukko 1. Koagulaasinegatiiviset stafylokokkilajit erilaisissa infektioissa API ja AFLP määritysten mukaan. n= infektoituneiden neljännesten lukumäärä. Infektio ennen poikimista ja/tai poikiessa Lypsykauden persistoiva infektio Lypsykauden ohimenevä infektio API AFLP API AFLP API AFLP KNS laji n (%) n (%) n (%) n (%) n (%) n (%) S. capitis 1 (2,9) S. chromogenes 28 (49,1) 30 (52,6) 11 (37,9) 12 (41,4) 6 (17,6) 10 (29,4) S. cohnii 1 (1,8) 2 (3,5) 1 (3,4) 1 (3,4) S. epidermidis 2 (6,9) 4 (13,8) 1 (2,9) 2 (5,9) S. equorum 1 (1,8) 1 (2,9) S. haemolyticus 1 (1,8) 6 (10,5) 3 (10,3) 3 (8,8) 11 (32,4) S. simulans 13 (22,8) 13 (22,8) 7 (24,1) 6 (20,7) 3 (8,8) 3 (8,8) S. warneri 3 (5,2) 4 (13,8) 1 (3,4) 4 (11,8) 1 (2,9) S. xylosus 1 (1,8) 1 (2,9) 2 (5,9) S. subsp. 10 (17,5) 5 (8,8) 4 (13,8) 2 (6,9) 14 (41,2) 4 (11,8) Yhteensä 57 (100,0) 57 (100,0) 29 (100,0) 29 (100,0) 34 (100,0) 34 (100,0) 22

chromogenes 28 (49,1) 30 (52,6) 11 (37,9) 12 (41,4) 6 (17,6) 10 (29,4) S. cohnii 1 (1,8) 2 (3,5) 1 (3,4) 1 (3,4) S. epidermidis 2 (6,9) 4 (13,8) 1 (2,9) 2 (5,9) S. equorum 1 (1,8) 1 (2,9) S.

Samankaltaiset tiedostot

Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin Yliopisto 2008 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos

Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus: tartunnan kesto, bakteerilajien väliset erot ja vaikutus maidon somaattisten solujen pitoisuuteen Syventävien opintojen tutkielma Tiina