Mykoplasma epidemiologiaa

Transkriptio

1 Luennon runko Mykoplasma epidemiologiaa Päivi Rajala-Schultz, ELL, PhD, Dipl. ACVPM Professori, HY ELTDK Kliinisen tuotantoeläinlääketieen osasto Valion Mykoplasma seminaari, Yleistä mykoplasmasta Nautojen mykoplasmat, kliininen kuva Mykoplasman leviäminen / tartuntalähteet Tautitorjunta Mycoplasma spp. Mycoplasma spp. Mykoplasmat ovat pienimpiä itsenäiseen replikaatioon pystyviä prokaryoottisia mikro-organismeja Vailla monia aineenvaihdunnassa tarvittavia geenejä Eivät pysty syntetisoimaan peptidoglygaaneja => soluseinättömiä => Resistenttejä antibiooteille, jotka vaikuttavat soluseinän rakenteisiin Herkkiä kuivumiselle, lämmölle, pesuaineille ja desinfektioaineilla Virulenssi ja patogeeenisyys (Burki et al 2015 review) Kyky kiinnittyä ja tunkeutua soluihin Neutrofiileihin ja makrofaageihin kiinnittyminen - heikentää fagosytoosia Pintaproteiinien muuntelu, kyky välttää isännän immuunipuolustus (kyky persistoida, jopa vuosia) H 2 O 2 tuotanto => solujen toksinen tuhoaminen Jotkut M. bovis kannat tuottavat biofilmia (tärkeä ympäristössä säilymiselle) 1

2 Mycoplasma spp. Mycoplasma bovis Monet mykoplasma lajit eivät ole patogeenisiä ja elävät osana isäntäeläimen normaaliflooraa Niitä löydetään limakalvoilta hengitysteissä, silmässä, urogenitaaleissa Hematogeeninen leviäminen elimistössä Suurin osa lajeista isäntä-spesifisiä Naudoilla: M.bovis ehdottomasti tärkein Myös M. bovigenitalium, M. californicum, M. canadense, dispar ym. Yleisin naudoille sairauksia aiheuttava mykoplasma M. bovista esiintyy ympäri maailmaa Kun M. bovis tulee uutena karjaan, yleensä vaihtelevia kliinisiä oireita kaikissa ikäryhmissä (utaretulehduksia, hengitystieinfektioita, korvatulehduksia, niveltulehduksia ym.) Mycoplasma bovis kliininen kuva Utaretulehdus Esiintyy kaikissa lypsykauden vaiheissa ja kaikenikäisissä Tyypilliset oireet vaihtelevat! Piilevä tai kliininen (vakaviakin oireita) Usein useammassa neljänneksessä Raju maidontuotannon putoaminen, soluluku nousee Maito vetistä, heramaista, kokkareista Karjassa usein myös niveltulehduksia, hengitystieoireita Mastiittilehmä erittää suuria määriä maidossa, jopa 300 milj. mykoplasmaa/ml Ei hoitoa teurastus suositeltavaa Mycoplasma bovis - kliininen kuva Hengitystieoireet Esiintyy kaikilla ikäryhmillä, tyypillisin kasvavilla vasikoilla Usein sekainfektio muiden bakteerien ja virusten kanssa, esim. Mannheimia, BVDV, BRSV Ei-spesifiset oireet: kuume, hengitysvaikeudet, ruokahaluttomuus, sierainvuoto, yskä, heikentynyt kasvu Oireettomat kantajat usein tartunnan lähteitä Niveltulehdus Kaikenikäisillä Ei painoa jalalle, nivelet turvoksissa, kuumat, kipeät Kuume, ruokahaluttomuus 2

3 Mycoplasma bovis kliininen kuva Korvatulehdus Tyypillisesti vasikoilla, usein molemminpuolinen Pään ravistelu, korvan kutina/raapinen, korvan roikkuminen Pään kallistaminen (pitkälle edennyt) Sukuelinten oireet Kohtutulehdus, hedelmällisyyshäiriöt, abortit Kivestulehdus, siemennesteen laadun heikkeneminen Silmäoireet Sarveis- ja sidekalvontulehduksia Nopea ja tarkka diagnoosi vaikeaa tartunnan luonteen vuoksi ei-spesifisiä oireita Mykoplasman löytäminen karjasta usein piilevä tartunta, ilman oireita bakteerin erittyminen ajoittaista Laboratoriotestit välttämättömiä diagnoosin varmistamiseksi Laboratoriotestien avulla yritämme mahdollisimman luotettavasti löytämään infektoituneet (sairaat) ja eiinfektoituneet (terveet) yksilöt MUTTA, valitettavasti Mykoplasman löytäminen karjasta Mikään testi ei ole 100% luotettava joka tilanteessa! Väärät positiiviset ja väärät negatiiviset testitulokset väistämättömiä Taudin vastustamisessa ja saneerauksessa on ensisijaisen tärkeää tartunnan kantajien löytäminen ja poisto karjasta (tai ainakin mahdollinen eristäminen) Tähän tarvitaan luotettavat testausmenetelmät Käytettävien testien ominaisuudet (sensitiivyys, spesifisyys) sekä näytteiden valinta ja käsittely vaikuttavat testitulosten luotettavuuteen 3

4 Muutama sana testien ominaisuuksista Testitulosten luotettavuus riippuu testien ominaisuuksista: Sensitiivisyys = testin kyky löytää sairaat yksilöt populaatiosta (positiivinen testitulos infektoituneelle yksilölle) Spesifisyys = testin kyky oikein luokitella terveet yksilöt terveiksi (negatiivinen testitulos terveelle yksilölle) Sensitiivisyys Eläimen todellinen status Sairaus + Sairaus - Testi+ TP FP Testi- FN TN TP=True Positive FP=False Positive Sensitiivisyys = TP/(TP+FN) FN=False Negative TN=True Negative Spesifisyys Testitulos Testitulos Eläimen todellinen status Sairaus + Sairaus - Testi+ TP FP Testi- FN TN Spesifisyys = TN/(FP+TN) Mykoplasman toteamiseen käytetyillä testeillä yleensä korkea spesifisyys (positiiviseen testiin voi luottaa), mutta sensitiivisyys alhainen (negatiiviset tulokset kyseenalaisia) Infektion osoittaminen suorilla ja epäsuorilla menetelmillä Bakteerin löytäminen Vasta-aineiden osoittaminen 4

5 - mykoplasma maidossa Eritys maitoon ajoittaista (Gonzalez 2003, Biddle et al 2003) Saattaa olla kuukausien taukoja (2-56 d), että organismia ei erity eikä löydy maidosta Maidontuotanto voi palautua normaaliksi saman lypsykauden aikana, vaikka kroonisesti infektoitunut Voi persistoida yli umpikauden Soluluku voi olla <100,000 /ml, vaikka Mycoplasma löytyy maidosta koko lypsykauden ajan (Gonzalez 2003) Soluluku ja bakteerin määrä maidossa: M. bovis > M. californicum > M. bovigenitalium Lypsykarjoissa tilatankkimaitoa käytetty apuna Mycoplasman löytämiseen ja monitorointiin Viljely (sensitiivisyys ~30-70%) PCR (Justice-Allen et al 2011) Sensitiivisyys: PCR 78,7% (95% LV 71-81%), viljely 68,9% (95% LV: 59-77%) Vasta-aineiden toteaminen ELISA lla (Areda et al 2016, Nielsen et al 2015) Sensitiivisyys 43,5 60,4% Specifisyys korkea 97,3-99,6% Yksi tilatankkimaitonäyte ei ole riittävä toteamaan tilaa Mycoplasma negatiiviseksi (Biddle et al.2003, Arede et al. 2016) Ajoittainen eritys Laimentuminen Kaikkia lehmiä ei lypsetty tankkiin näytteenottohetkellä Epätäydelliset testit Yksi näyte/ lehmä (tai neljännes) ei riitä toteamaan lehmää negatiiviseksi Jatkuva seuranta tarpeen Jos testin sensitiivisyys on % todennäköisyys että M.bovis löytyy näytteestä, eli 70% tod.näk., että saadaan väärä negatiivinen tulos 3 näytettä 66% todennäköisyys, että ainakin yksi näytteistä on positiivinen 5 näytettä 83% todennäköisyys, että ainakin yksi näytteistä positiivinen Jos testin sensitiivisyys on näytettä 97% tod.näk., että ainakin yksi näytteistä posiiivinen 5 näytettä 99.8% tod.näk., että ainakin yksi näytteistä positiivinen Toistuva tutkiminen ja jatkuva seuranta tarpeen 5

6 Mykoplasman leviäminen Mycoplasma spp. löytyy kliinisesti terveiden keinosiemennyssonnien siemennesteestä, mutta eritys voi olla ajoittaista Suurta vaihtelua laboratorioiden välillä (viljely) Mykoplasma tulee tyypillisimmin karjaan oireettomien ostoeläinten tai karjaan palaavien eläinten (hiehot, näyttelyt) välityksellä, mutta taudinpurkauksia esiintynyt myös suljetuissa karjoissa (Feenstra et al 1991, Wilson et al 2007, Pothmann et al 2015) Leviää karjan sisällä infektoituneesta eläimestä terveisiin suoran kontaktin välityksellä ja/tai epäsuorasti välineiden kautta (Fox 2012) Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 21 Mykoplasman leviäminen Mykoplasman leviäminen Taudinpurkauksen jälkeen kliininen kuva usein rauhoittuu, mutta karjaan saattaa jäädä oireettomia kantajia (Aebi et al 2015, Wilson et al 2007) Krooninen oireeton tartunta, jossa M. boviksen eritys on ajoittaista, kriittinen tartunnan karjassa säilymisen kannalta Tiloilla ja rakennuksissa, joissa pidetään useita eri ikäisiä eläinryhmiä, M.bovis infektiota on vaikea eliminoida M. bovis positiivisen maidon juotto on merkittävä reitti tartunnan levittämisessä vasikoille (Maunsell et al 2008, Nicholas et al 2003) Pisaratartunnan oletetaan olevan tärkeä leviämisreitti varsinkin hengitystiesairauksien leviämisessä (läheinen kontakti eläinten välillä) Lypsyhygienia 24 6

7 Mykoplasman leviäminen Mykoplasma ympäristössä Mykoplasma eristetty kliinisesti terveiden sonnien esinahasta ja virtsaputkesta Siemenneste, jossa mykoplasma (M. bovis, M. bovigenitalium) kontaminanttina, voi infektoida alkiot (Bielanski et al 1999) Siemennesteeseen lisätty antibioottisekoitus ei eliminoi mykoplasmaa, mutta pitää määrän alhaisena (Visser et al 1999) Tartunta voi levitä infektoituneelta lehmältä vasikkaan tiineyden aikana (Pfutzner et al 1996) Mykoplasmat voivat säilyä hengissä esim. lannassa ja hiekkakuivikkeessa useita kuukausia, ja juomavedessä useita viikkoja, n C lämmössä (Gonzalez et al 2003, Justice-Allen et al 2010) Säilyy paremmin alhaisemmissa lämpötiloissa (4 C vs 20 C) Onko kontaminoitunut ympäristö riittävä tartuntalähteenä..? (Wilson et al 2011) Tarttuvien tautien torjunta Taudintorjunta Perustuu kolmeen tekijään Isäntäeläimen vastustuskyvyn lisääminen Tartunnan leviämiseen johtavien kontaktien estäminen ja tartuntareittien katkaisu Tartuntalähteiden poistaminen Ulkoinen ja sisäinen tautisulku Molemmilla oma, tärkeä roolinsa taudin pysäyttämiseksi Ulkoinen tautisulku Tartunnan pääsyn estäminen tilalle - eläinliikenne! Ostoeläinten testaaminen ja eristäminen ennen karjaan sekoittamista Lähtökarjan tautitilanteen tuntemus!! Ulkopuolelta palaavien eläinten tutkiminen ja eristys (näyttelyt, hiehohotellit) Huolellisuus ulkopuolisten tulossa karjaan (teurasauton kuljettajat, siementäjät, eläinlääkärit ym.) 7

8 Taudintorjunta Muita riskitekijöitä Sisäinen tautisulku Tartunnan leviämisen estäminen tilalla, kun se jo siellä on Infektoituneiden eläinten tunnistaminen ja poisto (tai ainakin eristäminen muusta karjasta) Eri-ikäisten eläinten erottaminen mahdollisuuksien mukaan, jopa eri tilaan Lypsyhygienia Ei mykoplasmamaitoa vasikoille Eri karjoista tulevien eläinten sekoittaminen keskenään (hiehohotellit ja vasikkakasvattamot) Usein kuljetusstressin päälle, herkkiä tartunnoille All in all out Ahtaat kasvatusolot, huono ilmastointi ym. stressitekijät Sairaiden pito terveiden joukossa (yhdistetty poikima- ja sairaskarsina) (Punyapornwithaya et al 2011) Mycoplasma leviää. Taudintorjunta Tietoisuuden lisääminen tuottajien, eläinlääkäreiden ja kaikkien sidosryhmien keskuudessa Sekä infektion tilalle pääsyn että tilalla leviämisen ehkäisemiseksi Tilojen ryhmittely tautiriskin perusteella ja tilanteen jatkuva seuranta näytteiden ja oireiden avulla 8

9 Mykoplasman kustannukset Taloudellisia laskelmia mykoplasman kustannuksista löytyy kansainvälisestä kirjallisuudesta yllättävän vähän Arvioitu aiheuttavan vähintään kolmanneksen nautojen hengitystiesairauksiin liittyvistä tappioista, jotka Euroopassa n. 576 milj. euroa/v (Nicholas et al., 2003 review) USA ssa mykoplasma mastiitin kustannuksiksi arvioitu $32 milj./ v (Kumar et al, review 2011) KARKEASTI soveltaen, mikäli tauti leviää Suomessa, mykoplasma utaretulehdus saattaisi maksaa n. 3,3 milj. euroa suomalaisille lypsykarjoille ja n vasikoiden kasvatuksessa /v Suomen tilanne Saneeraukseen pitää ja kannattaa panostaa nyt, jos koskaan Tässä vaiheessa taudin saneeraus vielä mahdollista, ennen kuin levinnyt liian laajasti ja koko maahan Jokainen yksittäinen tila ja toimija voi vaikuttaa taudin leviämisen estämiseksi 9