Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen"

Transkriptio

1 Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen Kari Elo Maataloustieteiden laitos Kotieläintiede 1

2 Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen 1. Tausta 1.1 Energiavaje 1.2 Hedelmällisyys 1.3 Energiavajeen ja hedelmällisyyden väliset yhteydet 1.4 Vaikutusmekanismien tutkimus 2. Viikin tutkimus Kuva: Jarmo Juga 2

3 1. Tausta 1.1 Energiavaje Energiatase = syöty energia maidon energia ylläpitoenergia Lypsylehmillä esiintyy energiavajetta eli energiatase on negatiivinen poikimisen jälkeen Maidontuotannon alkaessa energiantarve kasvaa nopeammin kuin rehunsyöntikyky 3

4 Energiavajeen mittaaminen Koejärjestelyt Kontrolloitu rehunsyönti ja maitotuotos Tilaolosuhteissa Maidon rasva/valkuaissuhde Kuntoluokka 4

5 Maidon rasva/valkuaissuhde energiataseen arvioinnissa Ensimmäisestä koelypsystä laskettu maidon rasva/valkuaissuhde arvioi hyvin energiatasetta, mutta paras arvio saadaan jos mukana kuntoluokan muutos ja eläimen paino (Mäntysaari ja Mäntysaari 2010) 5

6 Esimerkiksi kuntoluokan muutos (Kokkonen ym. (2010), julkaisematon) 6

7 Energiavajeen kestoaika (1) Laskennallinen energiatase muuttuu positiiviseksi 2-3 kuukauden kuluttua poikimisesta Esimerkiksi Ensikoilla 8 viikolla (Mäntysaari ja Mäntysaari 2010) Ensimmäistä, toista ja kolmatta kertaa poikivilla 72, 75 ja 95 päivänä poikimisesta (Coffey ym. 2002) Poikimakerran vaikutuksesta julkaistut tulokset ovat ristiriitaisia 7

8 Energiavajeen kestoaika (2) Maitotuotos (kg/pv) tai pitoisuus (g/l) Maito (kg/pv) Rasva (g/l) Proteiini (g/l) Lypsykauden kuukausi energiavaje Kuva: Sjaastad ym. 2003, mukaellen 8

9 Syvimmän energiavajeen ajoittuminen Syvin energiavaje ajoittuu viikoille 1-2 poikimisesta Beam ja Butlerin (1997) tutkimuksessa 6-13 päivää poikimisesta Mäntysaari ja Mäntysaari (2010) toisella viikolla poikimisesta 9

10 1.2 Hedelmällisyys Tässä tutkimuksessa hedelmällisyysominaisuudet Tyhjäkauden pituus (aika poikimisesta hedelmöittymiseen päivinä) Lepokauden pituus (aika poikimisesta ensimmäiseen siemennykseen päivinä) Siemennysten lukumäärä Progesteronin pitoisuus maitonäytteessä (kiimakierron käynnistyminen) 10

11 Heikentynyt hedelmällisyys Esimerkiksi lepokauden pituus Suomessa ayrshirellä keskimäärin 90 päivää ja holsteinfriisiläisellä 92 päivää (Hägg 2011) Fysiologian perusteella käytännön ohje on 60 päivän lepokausi Aikaisintaan siemennykset voidaan aloittaa noin 6 viikon kuluttua poikimisesta kun kohtu on täydellisesti palautunut tiineydestä ja poikimisesta Tyhjäkauden pituus ayrshirellä 129 päivää ja holstein-friisiläisellä 127 päivää (Hägg 2011) 11

12 1.3 Energiavajeen ja hedelmällisyyden väliset yhteydet Useissa tutkimuksissa 1980-luvulta alkaen on osoitettu energiavajeen haitallinen vaikutus hedelmällisyyteen, erityisesti kiimakiertojen käynnistymiseen Korkean maitotuotoksen valintajalostus pidentää ensimmäiseen poikimisen jälkeiseen ovulaatioon kuluvaa aikaa (Gutierrez ym. 2006) 12

13 Energiavajeen ja hedelmällisyyden väliset yhteydet (2) Miten energiavajetta voidaan pienentää tai hedelmällisyyttä parantaa? Energiatasapainon periytymisaste 0,33 (Veerkamp ym. 2000) Kuntoluokan periytymisaste 0,27-0,37 (Koenen ym. 2001) Hedelmällisyysominaisuuksien periytymisasteet 0,02-0,05 (Hägg 2011) 13

14 Energiavajeen ja hedelmällisyyden väliset yhteydet (3) Energiatasapainoa ja hedelmällisyyttä mittaavien ominaisuuksien välillä epäsuotuisat geneettiset korrelaatiot Maidon tuotosominaisuuksien (maito-, valkuais- ja rasvatuotos) ja energiatasapainon välillä -0,27-0,13 (Veerkamp ym. 2000) Poikimisen jälkeisen keltarauhasen toiminnan alkamisen (ensimmäisen ovulaation) ja tuotosominaisuuksien välillä 0,48-0,65 (Veerkamp ym. 2000) 14

15 Energiavajeen ja hedelmällisyyden väliset yhteydet (4) Maitotuotokseen, energiatasapainoon ja hedelmällisyysominaisuuksiin liittyvät epäsuotuisat geneettiset korrelaatiot tekevät hedelmällisyyden parantamisesta eläinjalostuksen keinoin hyvin haastavaa Hedelmällisyyden parantamisessa ruokinnan ja hoitokäytäntöjen rooli korostuu Ennen poikimista Poikimisen jälkeen 15

16 1.4 Vaikutusmekanismien tutkimus Fysiologisten mittausten (insuliini, glukoosi, NEFA) lisäksi geenitoimintaan liittyvät mittaukset Keskittyy erityisesti insuliinin toiminnan, insuliiniresistenssin ja rasva-aineenvaihdunnan sekä hedelmällisyysominaisuuksien välisiin vaikutusmekanismeihin Varsinkin insuliiniresistenssin roolista hedelmällisyyden häiriöissä on runsaasti tutkimustuloksia paitsi naudalta myös lääketieteen tutkimustuloksia ihmiseltä 16

17 Insuliiniresistenssin rooli hedelmällisyydessä Insuliiniresistenssillä on ilmeinen vaikutus munasarjojen toimintaan ja erityisesti häiriötiloihin (Opsomer ym. 1999, Vanholder ym. 2005) Munasarjakystan muodostaneilla lehmillä heikko insuliinivaste ja insuliinipitoisuudet alhaisemmat kuin normaalisti ovuloivilla (Opsomer ym. 1999, Vanholder ym. 2005) 17

18 2. Viikin tutkimus (1) Kuva: Jarmo Juga 18

19 2. Viikin tutkimus (2) Tavoitteena on tutkia poikimista edeltävän ruokinnan vaikutusta energiavajeeseen ja hedelmällisyysominaisuuksiin Erityisesti mitataan insuliinin vaikutusmekanismeihin ja rasva-aineenvaihduntaan liittyvää geenitoimintaa ja tutkitaan sen yhteyttä hedelmällisyysominaisuuksiin 19

20 Viikin tutkimus (3) Kaksi ruokintakoetta Viikin opetus- ja tutkimustilan navetassa ja Maitonäytteet kerättiin joka toinen päivä progesteronimäärityksiä varten Maksasta ja ihonalaisesta rasvasta kerättiin kudosnäytepaloja RNA:n eristystä varten 8 päivää ennen poikimista ja 1 ja 9 päivää poikimisen jälkeen 20

21 Viikin tutkimus (4) Geenitoiminnan tutkimus kvantitatiivisella PCR:llä ja naudan geenitoimintasirulla (Affymetrix Bovine GeneChip) Kvantitatiivisella PCR:llä kandidaattigeeniä ja sirututkimuksen varmennuksia Tähän mennessä mitattu kvantitatiivisella PCR:llä: Rasvakudoksesta adiponektiini, IL-6, leptiini, resistiini, TNF-alfa, CPT1, IRS1, PPAR, RBP4 ja PCK Maksakudoksesta CPT1, G6PC, GLUT4, PC, PCK1, IL-6, IRS1, NfkB, PPAR ja RPB4 21

22 Viikin tutkimus (5) Geenitoimintasirulla 32 yksilön maksanäytteet: - 8 pv näytteitä 5 koe- + 6 kontrollilehmää 1 pv näytteitä 5 koe- + 5 kontrollilehmää 9 pv näytteitä 5 koe- + 6 kontrollilehmää 22

23 Kirjallisuusviitteet Beam ja Butler Biology of Reproduction 56: Gutierrez ym Animal Reproduction Science 95: Hägg Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto. Maataloustieteiden laitos. Koenen ym Journal of Dairy Science 84: Mäntysaari ja Mäntysaari Acta Agriculturae Scandinavica Section A 60: Opsomer ym Animal Reproduction Science 56: Sjaastad ym Physiology of Domestic Animals. Scandinavian Veterinary Press. 735 s. Vanholder ym Reproduction in Domestic Animals 40:

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi

Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi Anna-Maija Heikkilä Luke ProAgria Maito -valmennus Vantaa 8.9.2016 1 Teppo Tutkija 14.09.2016 Maailmalla tutkittua (1) Pääsääntöisesti siemennysten aloittaminen

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Siirtymäkauden ajan ruokinta Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,

Lisätiedot

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy

Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy Siru Salin Maataloustieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto Esityksen sisältö 1. Tutkimushanke

Lisätiedot

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015 PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT

Lisätiedot

HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON

HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON Tiina Reilas ja Susanna Särkijärvi Jalostuspäivät 13.-14.13 Kuopio Laihat/laihtuvat/ rajoitetulla ruokinnalla olevat Alhaisempia hormonipitoisuuksia Vähemmän

Lisätiedot

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 ProAgriassa ovat mukana ProAgria keskukset 20 kpl Faba ProAgria Maatalouden Laskentakeskus

Lisätiedot

Tiineystesti helposti tuotosseurannan maitonäytteestä

Tiineystesti helposti tuotosseurannan maitonäytteestä Tiineystesti helposti tuotosseurannan maitonäytteestä Kuva: Kirsi Leppikorpi ProAgria Maito valmennus 4.9.2015 Seija Perasto, ELL, MMM ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoen kaupunki Esityksen sisältö Naudan

Lisätiedot

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Kiimantarkkailurutiinien pohjaksi tarvitaan Säännölliset tiineystarkastukset (6 vkoa, viim.2

Lisätiedot

Suomenkarjan ruokintasuositukset

Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenlehmä-päivä Jokioinen 14.2.2014 Marketta Rinne ja Annu Palmio MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta EuroMaito-hankkeen webinaari 2.10.2017 Annu Palmio Sisältö Umpeenpano Umpikaudenruokinta Poikimahalvausriski Umpikauden pituus Poikimisen

Lisätiedot

POIKIMISTA EDELTÄVÄN RUOKINNAN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN RASVAKUDOKSEN ENERGIA- AINEENVAIHDUNTAAN LIITTYVIEN GEENIEN TOIMINTAAN

POIKIMISTA EDELTÄVÄN RUOKINNAN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN RASVAKUDOKSEN ENERGIA- AINEENVAIHDUNTAAN LIITTYVIEN GEENIEN TOIMINTAAN POIKIMISTA EDELTÄVÄN RUOKINNAN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN RASVAKUDOKSEN ENERGIA- AINEENVAIHDUNTAAN LIITTYVIEN GEENIEN TOIMINTAAN Katariina Vara Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Lisätiedot

Siirtymäkauden hoito

Siirtymäkauden hoito Genetics for Life Umpilehmien hoidon tavoitteena on positiivinen energiatase poikimisen jälkeen. Siirtymäkauden hoito Anne Terpstra 1 Miten määritellään ummessa oleva lehmä? Umpilehmä on lehmä, joka viettää

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava

Lisätiedot

Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla

Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka Taustaa Maitotilojen

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

Pohjoismaisten punaisten rotujen hedelmällisyysarvostelu genomisella eläinmallilla

Pohjoismaisten punaisten rotujen hedelmällisyysarvostelu genomisella eläinmallilla Pohjoismaisten punaisten rotujen hedelmällisyysarvostelu genomisella eläinmallilla Kaarina Matilainen 1), Ismo Strandén 1), Anna-Maria Tyrisevä 1) ja Esa Mäntysaari 1) 1) Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

LYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN

LYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA LYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Martti Suvilehto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

LYPSYLEHMÄN ENERGIATASEEN MALLINTAMINEN TUOTOSKAUDEN ALKUVAIHEESSA

LYPSYLEHMÄN ENERGIATASEEN MALLINTAMINEN TUOTOSKAUDEN ALKUVAIHEESSA LYPSYLEHMÄN ENERGIATASEEN MALLINTAMINEN TUOTOSKAUDEN ALKUVAIHEESSA Kirsi Niemelä Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten ravitsemustiede syyskuu 2011 HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer  ProAgria Oulu HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.

Lisätiedot

Ummessaolokauden energian saannin vaikutus lypsylehmien kudosvarastojen käyttöön ja maitotuotokseen

Ummessaolokauden energian saannin vaikutus lypsylehmien kudosvarastojen käyttöön ja maitotuotokseen Ummessaolokauden energian saannin lypsylehmien kudosvarastojen käyttöön ja maitotuotokseen Tuomo Kokkonen Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, PL 28, 00014 Helsinki etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätiedot

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto

Lisätiedot

Päivi Kandelberg. Luomulypsylehmän hedelmällisyys

Päivi Kandelberg. Luomulypsylehmän hedelmällisyys Päivi Kandelberg Luomulypsylehmän hedelmällisyys Luomulypsylehmän hedelmällisyys Päivi Kandelberg Opinnäytetyö Syksy 2016 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seija Jaakkola, Tuomo Kokkonen, Marjo Toivonen ja Lea Puumala 2 ) Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

VÄKIREHUN RAAKAVALKUAISPITOISUUDEN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN SÄILÖREHUN SYÖNTIIN, TUOTOKSEEN JA ENERGIATASEESEEN

VÄKIREHUN RAAKAVALKUAISPITOISUUDEN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN SÄILÖREHUN SYÖNTIIN, TUOTOKSEEN JA ENERGIATASEESEEN VÄKIREHUN RAAKAVALKUAISPITOISUUDEN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN SÄILÖREHUN SYÖNTIIN, TUOTOKSEEN JA ENERGIATASEESEEN Vilma-Riikka Ojala Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten

Lisätiedot

Asiasanat: Elopaino, lypsylehmä, energiatase, rehun hyväksikäyttö. Maataloustieteen Päivät 2014. www.smts.fi 1

Asiasanat: Elopaino, lypsylehmä, energiatase, rehun hyväksikäyttö. Maataloustieteen Päivät 2014. www.smts.fi 1 Lehmien elopainon ja painonmuutosten mallintaminen päivittäisten punnitusten avulla Päivi Mäntysaari 1) ja Esa Mäntysaari 2) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen, etunimi.sukunimi@mtt.fi

Lisätiedot

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden

Lisätiedot

Tiineyden haasteet lehmillä

Tiineyden haasteet lehmillä Raila Lakso ja Tarja Oja-Nisula Tiineyden haasteet lehmillä Uusimattomuusprosentti Opinnäytetyö Kevät 2016 SeAMK maatalous Agrologi (AMK) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Ongelmatamman tiineyttäminen

Ongelmatamman tiineyttäminen Ongelmatamman tiineyttäminen Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 1 Ongelmatamman tiineyttäminen Hyvä lihavuuskunto Ei kilpailuteta Huolellinen kiimakontrolli Aloitetaan viimeistään vapun jälkeen Keinosiemennys

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Luomumaito tutkimuskohteena

Luomumaito tutkimuskohteena Luomumaito tutkimuskohteena Tuomo Tupasela, erikoistutkija, Luke 17.1.2017, Luomumaidon arvoketjutyöryhmän kokous, Helsinki, Viikki, kokoushuone Savotta, Latokartanonkaari 9 Maito-Inno hanke, MMM 2016-2019

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA Tuotospotentiaali on noussut Eri tuotos- ja kehitysvaiheiden oikea ruokinta pitää geenien säätelyn tavoitteen mukaisella uralla Poikimisen aika on riski

Lisätiedot

Märehtimistä mittaavat laitteet

Märehtimistä mittaavat laitteet Märehtimistä mittaavat laitteet Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Joensuu/Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu Maanantaina 14.4.2014 MobiAmmusta/- Pihvistä julkaistaan uusi versio Windows Phone 7.5, 7.8 ja 8.0 käyttöjärjestelmiin Uusi versio tulee MarketPlace kaupan kautta,

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

SIKIÖN VAIKUTUS EMÄN MAITOTUOTOKSEN VAIHTELUUN SUOMALAISILLA AYRSHIRELEHMILLÄ

SIKIÖN VAIKUTUS EMÄN MAITOTUOTOKSEN VAIHTELUUN SUOMALAISILLA AYRSHIRELEHMILLÄ SIKIÖN VAIKUTUS EMÄN MAITOTUOTOKSEN VAIHTELUUN SUOMALAISILLA AYRSHIRELEHMILLÄ Sanni Virtanen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten jalostustiede Tammikuu 2017 HELSINGIN

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

PIILEVÄ KETOOSI PIILEVÄ UTARETULEHDUS KIIMA. Uudenaikaisin tekniikka tuotannon seurantaan

PIILEVÄ KETOOSI PIILEVÄ UTARETULEHDUS KIIMA. Uudenaikaisin tekniikka tuotannon seurantaan PIILEVÄ KETOOSI PIILEVÄ UTARETULEHDUS KIIMA Uudenaikaisin tekniikka tuotannon seurantaan Mielenrauhaa - Herd Navigator näyttää tietä parantaen karjan suorituskykyä ja kannattavuutta saaden sinut pysymään

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Jalostettavien ominaisuuksien sekä residuaalisen syönnin taloudelliset arvot suomalaisessa maidontuotannossa

Jalostettavien ominaisuuksien sekä residuaalisen syönnin taloudelliset arvot suomalaisessa maidontuotannossa Jalostettavien ominaisuuksien sekä residuaalisen syönnin taloudelliset arvot suomalaisessa maidontuotannossa P. Hietala 1, M. Wolfová 2, J. Wolf 2, J. Kantanen 3 ja J. Juga 1 1. Maataloustieteiden laitos,

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Eläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta

Eläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta Eläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta Anna-Maija Heikkilä Luke ProAgria Maito -valmennus Helsinki 4.9.2015 1 Teppo Tutkija 03.09.2015 Näkökulmia (Vaaralliset) tarttuvat taudit Utaretulehduksen

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

LYPSYKARJAN TUOTOSSEURANNAN OHJESÄÄNTÖ

LYPSYKARJAN TUOTOSSEURANNAN OHJESÄÄNTÖ LYPSYKARJAN TUOTOSSEURANNAN OHJESÄÄNTÖ 1. Tuotosseuranta Lypsylehmien tuotosseurantaa, jonka tuloksille hyväksytään julkinen arvo, voi tätä ohjesääntöä noudattaen harjoittaa kukin ProAgria keskus. ProAgria

Lisätiedot

Elopaino, kuntoluokka ja maidon pitoisuudet lehmän energiataseen kuvaajana

Elopaino, kuntoluokka ja maidon pitoisuudet lehmän energiataseen kuvaajana Elopaino, kuntoluokka ja maidon pitoisuudet lehmän energiataseen kuvaajana Päivi Mäntysaari 1,Tuomo Kokkonen 2, Martin Lidauer 1, Esa Mäntysaari 1 1 Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

Lypsykarjan hedelmällisyys

Lypsykarjan hedelmällisyys Lypsykarjan hedelmällisyys Anu Auhtola Opinnäytetyö Marraskuu 2014 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala KUVAILULEHTI Tekijä(t) Auhtola, Anu Työn nimi Lypsykarjan hedelmällisyys

Lisätiedot

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Maidosta Maitoon MaMa -hanke Maitovalmennus 8.9.2016 Anne Anttila Erityisasiantuntija: ruokinta, maitotilat Esityksen sisältö 1. Mikä piilevä ketoosi? 2. Maidosta Maitoon

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistyksen asiantuntijatiedon ketju Ravitsemus & gastronomia Maidon laatu Ympäristöasiat

Lisätiedot

YLEISIMMÄT UMMESSAOLOKAUDEN RUOKINTA- STRATEGIAT SEKÄ NIIDEN VAIKUTUS METABOLISEN STRESSIN JA INSULIINIRESISTENSSIN SYNTYYN.

YLEISIMMÄT UMMESSAOLOKAUDEN RUOKINTA- STRATEGIAT SEKÄ NIIDEN VAIKUTUS METABOLISEN STRESSIN JA INSULIINIRESISTENSSIN SYNTYYN. YLEISIMMÄT UMMESSAOLOKAUDEN RUOKINTA- STRATEGIAT SEKÄ NIIDEN VAIKUTUS METABOLISEN STRESSIN JA INSULIINIRESISTENSSIN SYNTYYN ELK Jussi Nummi Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Tuotantoeläinten terveyden-

Lisätiedot

Maidon aineosien vaihteluun vaikuttavat tekijät ja perinnölliset tunnusluvut Suomen lypsykarjaroduissa

Maidon aineosien vaihteluun vaikuttavat tekijät ja perinnölliset tunnusluvut Suomen lypsykarjaroduissa KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE No 90 Maidon aineosien vaihteluun vaikuttavat tekijät ja perinnölliset tunnusluvut Suomen lypsykarjaroduissa Päivi Torniainen Helsingin Yliopisto Kotieläinten jalostustieteen

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Six Sigma Ongelmanratkaisu tuotantodataa hyödyntämällä

Six Sigma Ongelmanratkaisu tuotantodataa hyödyntämällä Six Sigma Ongelmanratkaisu tuotantodataa hyödyntämällä MAATILAYRITYKSEN MENESTYSTEKIJÄT Loppuseminaari 8.9.2008 Pentti Meriläinen, ProAgria Kainuu pentti.merilainen@proagria.fi 044-320 00 Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Ketoosi (asetonemia, asetonitauti)

Ketoosi (asetonemia, asetonitauti) NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Ketoosi 1 (6) Ketoosi (asetonemia, asetonitauti) Märehtijän energia-aineenvaihdunta Märehtijällä glukoosi hajoaa pötsissä ja pääosa siitä saadaankin tärkkelyksenä (polysakkaridi).

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Kolmivuotinen seurantakoe tukee lypsylehmien lisäfosforista luopumista

Kolmivuotinen seurantakoe tukee lypsylehmien lisäfosforista luopumista Kolmivuotinen seurantakoe tukee lypsylehmien lisäfosforista luopumista Samu Palander 1), Susanna Tauriainen 2), Pekka Huhtanen 3), Kirsi Suhonen 1), Eero Mäkäräinen 4) 1) Seinäjoen ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Poikimaväli ja/tai siemennysten määrä tiineyttä kohti lehmien hedelmällisyyden mittoina sonnien jälkeläisarvostelussa

Poikimaväli ja/tai siemennysten määrä tiineyttä kohti lehmien hedelmällisyyden mittoina sonnien jälkeläisarvostelussa KOTIELÄINJALOST-U-K-SEN TIEDOTE NO 29 J Poikimaväli ja/tai siemennysten määrä tiineyttä kohti lehmien hedelmällisyyden mittoina sonnien jälkeläisarvostelussa Kyllikki Lampinen Kotieläinten jalostustieteen

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

AKTIIVISUUSMITTAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KIIMANTARKKAILUSSA JA SIEMENNYSAJANKOHDAN VALINNASSA

AKTIIVISUUSMITTAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KIIMANTARKKAILUSSA JA SIEMENNYSAJANKOHDAN VALINNASSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA AKTIIVISUUSMITTAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KIIMANTARKKAILUSSA JA SIEMENNYSAJANKOHDAN VALINNASSA Lely Qwes H -Aktiivisuusmittausjärjestelmä

Lisätiedot