Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen
|
|
- Juha-Pekka Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen Kari Elo Maataloustieteiden laitos Kotieläintiede 1
2 Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen 1. Tausta 1.1 Energiavaje 1.2 Hedelmällisyys 1.3 Energiavajeen ja hedelmällisyyden väliset yhteydet 1.4 Vaikutusmekanismien tutkimus 2. Viikin tutkimus Kuva: Jarmo Juga 2
3 1. Tausta 1.1 Energiavaje Energiatase = syöty energia maidon energia ylläpitoenergia Lypsylehmillä esiintyy energiavajetta eli energiatase on negatiivinen poikimisen jälkeen Maidontuotannon alkaessa energiantarve kasvaa nopeammin kuin rehunsyöntikyky 3
4 Energiavajeen mittaaminen Koejärjestelyt Kontrolloitu rehunsyönti ja maitotuotos Tilaolosuhteissa Maidon rasva/valkuaissuhde Kuntoluokka 4
5 Maidon rasva/valkuaissuhde energiataseen arvioinnissa Ensimmäisestä koelypsystä laskettu maidon rasva/valkuaissuhde arvioi hyvin energiatasetta, mutta paras arvio saadaan jos mukana kuntoluokan muutos ja eläimen paino (Mäntysaari ja Mäntysaari 2010) 5
6 Esimerkiksi kuntoluokan muutos (Kokkonen ym. (2010), julkaisematon) 6
7 Energiavajeen kestoaika (1) Laskennallinen energiatase muuttuu positiiviseksi 2-3 kuukauden kuluttua poikimisesta Esimerkiksi Ensikoilla 8 viikolla (Mäntysaari ja Mäntysaari 2010) Ensimmäistä, toista ja kolmatta kertaa poikivilla 72, 75 ja 95 päivänä poikimisesta (Coffey ym. 2002) Poikimakerran vaikutuksesta julkaistut tulokset ovat ristiriitaisia 7
8 Energiavajeen kestoaika (2) Maitotuotos (kg/pv) tai pitoisuus (g/l) Maito (kg/pv) Rasva (g/l) Proteiini (g/l) Lypsykauden kuukausi energiavaje Kuva: Sjaastad ym. 2003, mukaellen 8
9 Syvimmän energiavajeen ajoittuminen Syvin energiavaje ajoittuu viikoille 1-2 poikimisesta Beam ja Butlerin (1997) tutkimuksessa 6-13 päivää poikimisesta Mäntysaari ja Mäntysaari (2010) toisella viikolla poikimisesta 9
10 1.2 Hedelmällisyys Tässä tutkimuksessa hedelmällisyysominaisuudet Tyhjäkauden pituus (aika poikimisesta hedelmöittymiseen päivinä) Lepokauden pituus (aika poikimisesta ensimmäiseen siemennykseen päivinä) Siemennysten lukumäärä Progesteronin pitoisuus maitonäytteessä (kiimakierron käynnistyminen) 10
11 Heikentynyt hedelmällisyys Esimerkiksi lepokauden pituus Suomessa ayrshirellä keskimäärin 90 päivää ja holsteinfriisiläisellä 92 päivää (Hägg 2011) Fysiologian perusteella käytännön ohje on 60 päivän lepokausi Aikaisintaan siemennykset voidaan aloittaa noin 6 viikon kuluttua poikimisesta kun kohtu on täydellisesti palautunut tiineydestä ja poikimisesta Tyhjäkauden pituus ayrshirellä 129 päivää ja holstein-friisiläisellä 127 päivää (Hägg 2011) 11
12 1.3 Energiavajeen ja hedelmällisyyden väliset yhteydet Useissa tutkimuksissa 1980-luvulta alkaen on osoitettu energiavajeen haitallinen vaikutus hedelmällisyyteen, erityisesti kiimakiertojen käynnistymiseen Korkean maitotuotoksen valintajalostus pidentää ensimmäiseen poikimisen jälkeiseen ovulaatioon kuluvaa aikaa (Gutierrez ym. 2006) 12
13 Energiavajeen ja hedelmällisyyden väliset yhteydet (2) Miten energiavajetta voidaan pienentää tai hedelmällisyyttä parantaa? Energiatasapainon periytymisaste 0,33 (Veerkamp ym. 2000) Kuntoluokan periytymisaste 0,27-0,37 (Koenen ym. 2001) Hedelmällisyysominaisuuksien periytymisasteet 0,02-0,05 (Hägg 2011) 13
14 Energiavajeen ja hedelmällisyyden väliset yhteydet (3) Energiatasapainoa ja hedelmällisyyttä mittaavien ominaisuuksien välillä epäsuotuisat geneettiset korrelaatiot Maidon tuotosominaisuuksien (maito-, valkuais- ja rasvatuotos) ja energiatasapainon välillä -0,27-0,13 (Veerkamp ym. 2000) Poikimisen jälkeisen keltarauhasen toiminnan alkamisen (ensimmäisen ovulaation) ja tuotosominaisuuksien välillä 0,48-0,65 (Veerkamp ym. 2000) 14
15 Energiavajeen ja hedelmällisyyden väliset yhteydet (4) Maitotuotokseen, energiatasapainoon ja hedelmällisyysominaisuuksiin liittyvät epäsuotuisat geneettiset korrelaatiot tekevät hedelmällisyyden parantamisesta eläinjalostuksen keinoin hyvin haastavaa Hedelmällisyyden parantamisessa ruokinnan ja hoitokäytäntöjen rooli korostuu Ennen poikimista Poikimisen jälkeen 15
16 1.4 Vaikutusmekanismien tutkimus Fysiologisten mittausten (insuliini, glukoosi, NEFA) lisäksi geenitoimintaan liittyvät mittaukset Keskittyy erityisesti insuliinin toiminnan, insuliiniresistenssin ja rasva-aineenvaihdunnan sekä hedelmällisyysominaisuuksien välisiin vaikutusmekanismeihin Varsinkin insuliiniresistenssin roolista hedelmällisyyden häiriöissä on runsaasti tutkimustuloksia paitsi naudalta myös lääketieteen tutkimustuloksia ihmiseltä 16
17 Insuliiniresistenssin rooli hedelmällisyydessä Insuliiniresistenssillä on ilmeinen vaikutus munasarjojen toimintaan ja erityisesti häiriötiloihin (Opsomer ym. 1999, Vanholder ym. 2005) Munasarjakystan muodostaneilla lehmillä heikko insuliinivaste ja insuliinipitoisuudet alhaisemmat kuin normaalisti ovuloivilla (Opsomer ym. 1999, Vanholder ym. 2005) 17
18 2. Viikin tutkimus (1) Kuva: Jarmo Juga 18
19 2. Viikin tutkimus (2) Tavoitteena on tutkia poikimista edeltävän ruokinnan vaikutusta energiavajeeseen ja hedelmällisyysominaisuuksiin Erityisesti mitataan insuliinin vaikutusmekanismeihin ja rasva-aineenvaihduntaan liittyvää geenitoimintaa ja tutkitaan sen yhteyttä hedelmällisyysominaisuuksiin 19
20 Viikin tutkimus (3) Kaksi ruokintakoetta Viikin opetus- ja tutkimustilan navetassa ja Maitonäytteet kerättiin joka toinen päivä progesteronimäärityksiä varten Maksasta ja ihonalaisesta rasvasta kerättiin kudosnäytepaloja RNA:n eristystä varten 8 päivää ennen poikimista ja 1 ja 9 päivää poikimisen jälkeen 20
21 Viikin tutkimus (4) Geenitoiminnan tutkimus kvantitatiivisella PCR:llä ja naudan geenitoimintasirulla (Affymetrix Bovine GeneChip) Kvantitatiivisella PCR:llä kandidaattigeeniä ja sirututkimuksen varmennuksia Tähän mennessä mitattu kvantitatiivisella PCR:llä: Rasvakudoksesta adiponektiini, IL-6, leptiini, resistiini, TNF-alfa, CPT1, IRS1, PPAR, RBP4 ja PCK Maksakudoksesta CPT1, G6PC, GLUT4, PC, PCK1, IL-6, IRS1, NfkB, PPAR ja RPB4 21
22 Viikin tutkimus (5) Geenitoimintasirulla 32 yksilön maksanäytteet: - 8 pv näytteitä 5 koe- + 6 kontrollilehmää 1 pv näytteitä 5 koe- + 5 kontrollilehmää 9 pv näytteitä 5 koe- + 6 kontrollilehmää 22
23 Kirjallisuusviitteet Beam ja Butler Biology of Reproduction 56: Gutierrez ym Animal Reproduction Science 95: Hägg Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto. Maataloustieteiden laitos. Koenen ym Journal of Dairy Science 84: Mäntysaari ja Mäntysaari Acta Agriculturae Scandinavica Section A 60: Opsomer ym Animal Reproduction Science 56: Sjaastad ym Physiology of Domestic Animals. Scandinavian Veterinary Press. 735 s. Vanholder ym Reproduction in Domestic Animals 40:
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotOnko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu
Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotTaloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi
Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi Anna-Maija Heikkilä Luke ProAgria Maito -valmennus Vantaa 8.9.2016 1 Teppo Tutkija 14.09.2016 Maailmalla tutkittua (1) Pääsääntöisesti siemennysten aloittaminen
LisätiedotUtareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä
Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa
LisätiedotSiirtymäkauden ajan ruokinta
Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,
LisätiedotKiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007
Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto
LisätiedotLYPSYLEHMIEN REHUNKÄYTTÖKYVYN PARANTAMINEN JALOSTUKSEN AVULLA
LYPSYLEHMIEN REHUNKÄYTTÖKYVYN PARANTAMINEN JALOSTUKSEN AVULLA Terhi Mehtiö ProAgria Maitovalmennus 7.9.2018 LUENNON SISÄLTÖ Tausta Jalostuksen haasteet Määrittely Kehitetyt ratkaisut Yhteenveto MIKSI REHUNKÄYTTÖKYKYÄ
LisätiedotMaitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine
Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380
LisätiedotLapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne
Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman
LisätiedotHedelmällisyys ja talous
Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotHärkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotLypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy
Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy Siru Salin Maataloustieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto Esityksen sisältö 1. Tutkimushanke
LisätiedotLehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien
Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,
LisätiedotHIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015
PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT
LisätiedotHEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON
HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON Tiina Reilas ja Susanna Särkijärvi Jalostuspäivät 13.-14.13 Kuopio Laihat/laihtuvat/ rajoitetulla ruokinnalla olevat Alhaisempia hormonipitoisuuksia Vähemmän
LisätiedotPerustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi
Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 ProAgriassa ovat mukana ProAgria keskukset 20 kpl Faba ProAgria Maatalouden Laskentakeskus
LisätiedotTiineystesti helposti tuotosseurannan maitonäytteestä
Tiineystesti helposti tuotosseurannan maitonäytteestä Kuva: Kirsi Leppikorpi ProAgria Maito valmennus 4.9.2015 Seija Perasto, ELL, MMM ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoen kaupunki Esityksen sisältö Naudan
LisätiedotOsu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta
Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Kiimantarkkailurutiinien pohjaksi tarvitaan Säännölliset tiineystarkastukset (6 vkoa, viim.2
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotHEDELMÄLLISYYDEN SEKÄ RUNKORAKENTEEN JA MAITO- TUOTOKSEN VÄLISET PERINNÖLLISET YHTEYDET AYRSHIRE- RODULLA
HEDELMÄLLISYYDEN SEKÄ RUNKORAKENTEEN JA MAITO- TUOTOKSEN VÄLISET PERINNÖLLISET YHTEYDET AYRSHIRE- RODULLA Minna Tikkanen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten jalostustiede
LisätiedotSuomenkarjan ruokintasuositukset
Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenlehmä-päivä Jokioinen 14.2.2014 Marketta Rinne ja Annu Palmio MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman
LisätiedotLypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta
Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta EuroMaito-hankkeen webinaari 2.10.2017 Annu Palmio Sisältö Umpeenpano Umpikaudenruokinta Poikimahalvausriski Umpikauden pituus Poikimisen
LisätiedotPOIKIMISTA EDELTÄVÄN RUOKINNAN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN RASVAKUDOKSEN ENERGIA- AINEENVAIHDUNTAAN LIITTYVIEN GEENIEN TOIMINTAAN
POIKIMISTA EDELTÄVÄN RUOKINNAN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN RASVAKUDOKSEN ENERGIA- AINEENVAIHDUNTAAN LIITTYVIEN GEENIEN TOIMINTAAN Katariina Vara Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
LisätiedotKestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.
LisätiedotKarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava
LisätiedotJalostus on merkittävä tuotantopanos
Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset
LisätiedotProgesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla
Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka Taustaa Maitotilojen
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotLYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA LYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Martti Suvilehto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotLYPSYLEHMÄN ENERGIATASEEN MALLINTAMINEN TUOTOSKAUDEN ALKUVAIHEESSA
LYPSYLEHMÄN ENERGIATASEEN MALLINTAMINEN TUOTOSKAUDEN ALKUVAIHEESSA Kirsi Niemelä Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten ravitsemustiede syyskuu 2011 HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotDeLaval aktiivisuusmittaus älykäs tapa varmistaa hedelmällisyys ja pitää karja terveenä
DeLaval aktiivisuusmittaus älykäs tapa varmistaa hedelmällisyys ja pitää karja terveenä Paranna karjasi terveyttä ja jalostuksen tehokkuutta Lehmien seuranta on osa nykyaikaista maidontuotantoa. Lehmän
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2013
Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän
LisätiedotHIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu
HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.
LisätiedotUmmessaolokauden energian saannin vaikutus lypsylehmien kudosvarastojen käyttöön ja maitotuotokseen
Ummessaolokauden energian saannin lypsylehmien kudosvarastojen käyttöön ja maitotuotokseen Tuomo Kokkonen Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, PL 28, 00014 Helsinki etunimi.sukunimi@helsinki.fi
LisätiedotPohjoismaisten punaisten rotujen hedelmällisyysarvostelu genomisella eläinmallilla
Pohjoismaisten punaisten rotujen hedelmällisyysarvostelu genomisella eläinmallilla Kaarina Matilainen 1), Ismo Strandén 1), Anna-Maria Tyrisevä 1) ja Esa Mäntysaari 1) 1) Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä
LisätiedotRehuopas. isompi maitotili
Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Kuva: Sanna Nokka Tuotosseuranta 2017 5028 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen - 7%. 218 498 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän vähennys verrattuna edelliseen
LisätiedotHärkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa
Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi
LisätiedotEmojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy
Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto
LisätiedotPäivi Kandelberg. Luomulypsylehmän hedelmällisyys
Päivi Kandelberg Luomulypsylehmän hedelmällisyys Luomulypsylehmän hedelmällisyys Päivi Kandelberg Opinnäytetyö Syksy 2016 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Sanna.nokka@proagria.fi p. 040 167 6363 Vuosi 2018 oli Tuotosseurannan 120. toimintavuosi Suomessa Lypsykarjan
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotTiineyden haasteet lehmillä
Raila Lakso ja Tarja Oja-Nisula Tiineyden haasteet lehmillä Uusimattomuusprosentti Opinnäytetyö Kevät 2016 SeAMK maatalous Agrologi (AMK) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:
LisätiedotSeosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa
Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seija Jaakkola, Tuomo Kokkonen, Marjo Toivonen ja Lea Puumala 2 ) Helsingin yliopisto,
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotUmpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012
Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotVÄKIREHUN RAAKAVALKUAISPITOISUUDEN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN SÄILÖREHUN SYÖNTIIN, TUOTOKSEEN JA ENERGIATASEESEEN
VÄKIREHUN RAAKAVALKUAISPITOISUUDEN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN SÄILÖREHUN SYÖNTIIN, TUOTOKSEEN JA ENERGIATASEESEEN Vilma-Riikka Ojala Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten
LisätiedotGenetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra
Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden
LisätiedotAsiasanat: Elopaino, lypsylehmä, energiatase, rehun hyväksikäyttö. Maataloustieteen Päivät 2014. www.smts.fi 1
Lehmien elopainon ja painonmuutosten mallintaminen päivittäisten punnitusten avulla Päivi Mäntysaari 1) ja Esa Mäntysaari 2) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen, etunimi.sukunimi@mtt.fi
LisätiedotOivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus
Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus 6.9.2018 Petri Koivisto projektipäällikkö MaitoLiideri-hanke ProAgria Oulu ASKELMERKKEJÄ, MaitoLiideri
LisätiedotLehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien
Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,
LisätiedotOngelmatamman tiineyttäminen
Ongelmatamman tiineyttäminen Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 1 Ongelmatamman tiineyttäminen Hyvä lihavuuskunto Ei kilpailuteta Huolellinen kiimakontrolli Aloitetaan viimeistään vapun jälkeen Keinosiemennys
LisätiedotTerveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino
Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus 5.9.2019 Virpi Seppänen, Kalle Leino Miksi eläinten terveyttä /hedelmällisyyttä hoidetaan? Eläin ei saa kärsiä. Ihmisiin ei saa tarttua tauteja. Maidon laatu
LisätiedotLuomumaito tutkimuskohteena
Luomumaito tutkimuskohteena Tuomo Tupasela, erikoistutkija, Luke 17.1.2017, Luomumaidon arvoketjutyöryhmän kokous, Helsinki, Viikki, kokoushuone Savotta, Latokartanonkaari 9 Maito-Inno hanke, MMM 2016-2019
LisätiedotTerve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma
Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.
LisätiedotInfopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen
Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK
LisätiedotRECEPTAL vet 4 mikrog/ml
VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti
LisätiedotTernimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)
Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito
LisätiedotRASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA
RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45
LisätiedotRUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI
RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA Tuotospotentiaali on noussut Eri tuotos- ja kehitysvaiheiden oikea ruokinta pitää geenien säätelyn tavoitteen mukaisella uralla Poikimisen aika on riski
LisätiedotMärehtimistä mittaavat laitteet
Märehtimistä mittaavat laitteet Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Joensuu/Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
LisätiedotEmolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,
Lisätiedot6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden
LisätiedotMärehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys
Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotMobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014
MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu Maanantaina 14.4.2014 MobiAmmusta/- Pihvistä julkaistaan uusi versio Windows Phone 7.5, 7.8 ja 8.0 käyttöjärjestelmiin Uusi versio tulee MarketPlace kaupan kautta,
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotSIKIÖN VAIKUTUS EMÄN MAITOTUOTOKSEN VAIHTELUUN SUOMALAISILLA AYRSHIRELEHMILLÄ
SIKIÖN VAIKUTUS EMÄN MAITOTUOTOKSEN VAIHTELUUN SUOMALAISILLA AYRSHIRELEHMILLÄ Sanni Virtanen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten jalostustiede Tammikuu 2017 HELSINGIN
LisätiedotRuokinnan teemavuosi
Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa
LisätiedotLYPSYLEHMIEN KETOOSIN YHTEYS MAITOTUOTOKSEEN JA MÄREHTIMISAIKAAN
LYPSYLEHMIEN KETOOSIN YHTEYS MAITOTUOTOKSEEN JA MÄREHTIMISAIKAAN Johanna Metsälä Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto Kotieläinten ravitsemustiede Elokuu 2018 HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotEläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013
Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä
LisätiedotPIILEVÄ KETOOSI PIILEVÄ UTARETULEHDUS KIIMA. Uudenaikaisin tekniikka tuotannon seurantaan
PIILEVÄ KETOOSI PIILEVÄ UTARETULEHDUS KIIMA Uudenaikaisin tekniikka tuotannon seurantaan Mielenrauhaa - Herd Navigator näyttää tietä parantaen karjan suorituskykyä ja kannattavuutta saaden sinut pysymään
Lisätiedot1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Dalmarelin 25 mikrogrammaa/ml injektioneste, liuos lehmille ja kaneille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dalmarelin 25 mikrogrammaa/ml injektioneste, liuos lehmille ja kaneille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Lesireliiniasetaatti vastaten lesireliiniä
LisätiedotNurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa
Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotJalostettavien ominaisuuksien sekä residuaalisen syönnin taloudelliset arvot suomalaisessa maidontuotannossa
Jalostettavien ominaisuuksien sekä residuaalisen syönnin taloudelliset arvot suomalaisessa maidontuotannossa P. Hietala 1, M. Wolfová 2, J. Wolf 2, J. Kantanen 3 ja J. Juga 1 1. Maataloustieteiden laitos,
LisätiedotLypsylehmien ontuminen
Lypsylehmien ontuminen Lilli Frondelius 1 EuroMaito/OmaNauta Sisältö 1. Miksi ontuminen kiinnostaa? 2. Ontumisen havainnointi 3. Ontumisen vaikutus lehmän käyttäytymiseen 4. Mitä hyötyä ontumisen varhaisesta
LisätiedotEläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta
Eläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta Anna-Maija Heikkilä Luke ProAgria Maito -valmennus Helsinki 4.9.2015 1 Teppo Tutkija 03.09.2015 Näkökulmia (Vaaralliset) tarttuvat taudit Utaretulehduksen
LisätiedotSuomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.
Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.
LisätiedotPoikima-aika haaste ja mahdollisuus
Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Maidosta Maitoon MaMa -hanke Maitovalmennus 8.9.2016 Anne Anttila Erityisasiantuntija: ruokinta, maitotilat Esityksen sisältö 1. Mikä piilevä ketoosi? 2. Maidosta Maitoon
LisätiedotLYPSYKARJAN TUOTOSSEURANNAN OHJESÄÄNTÖ
LYPSYKARJAN TUOTOSSEURANNAN OHJESÄÄNTÖ 1. Tuotosseuranta Lypsylehmien tuotosseurantaa, jonka tuloksille hyväksytään julkinen arvo, voi tätä ohjesääntöä noudattaen harjoittaa kukin ProAgria keskus. ProAgria
LisätiedotElopaino, kuntoluokka ja maidon pitoisuudet lehmän energiataseen kuvaajana
Elopaino, kuntoluokka ja maidon pitoisuudet lehmän energiataseen kuvaajana Päivi Mäntysaari 1,Tuomo Kokkonen 2, Martin Lidauer 1, Esa Mäntysaari 1 1 Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, 31600 Jokioinen,
LisätiedotRuotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english
Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistyksen asiantuntijatiedon ketju Ravitsemus & gastronomia Maidon laatu Ympäristöasiat
Lisätiedot+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi
+1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon
LisätiedotLypsykarjan hedelmällisyys
Lypsykarjan hedelmällisyys Anu Auhtola Opinnäytetyö Marraskuu 2014 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala KUVAILULEHTI Tekijä(t) Auhtola, Anu Työn nimi Lypsykarjan hedelmällisyys
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotYLEISIMMÄT UMMESSAOLOKAUDEN RUOKINTA- STRATEGIAT SEKÄ NIIDEN VAIKUTUS METABOLISEN STRESSIN JA INSULIINIRESISTENSSIN SYNTYYN.
YLEISIMMÄT UMMESSAOLOKAUDEN RUOKINTA- STRATEGIAT SEKÄ NIIDEN VAIKUTUS METABOLISEN STRESSIN JA INSULIINIRESISTENSSIN SYNTYYN ELK Jussi Nummi Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Tuotantoeläinten terveyden-
Lisätiedot