NAUDAN ENSIAPU RUOKINTAHÄIRIÖT, UTARESAIRAUDET JA SORKAT. Naudan ensiapu: Ruokintahäiriöt, utaresairaudet ja sorkat, Ann-Janette Ukkonen 31.3.

Transkriptio

1 NAUDAN ENSIAPU RUOKINTAHÄIRIÖT, UTARESAIRAUDET JA SORKAT

2 SISÄLLYS ASETONITAUTI 3 PUHALTUMINEN 4-6 TERÄVÄ ESINE 7 YLENSYÖNTI 8 SORKKAKUUME 9 VEDINPOLKEMAT VEDIN LUOKITUS UTARETULEHDUS VERINEN MAITO 21 SORKAT 22 SORKKAVÄLIN AJOTULEHDUS23 SORKKAPAISE 24 KANTASYÖPYMÄ

3 ASETONITAUTI AIHEUTTAA POIKIMISEN JÄLKEEN ALKANUT RUNSAS MAIDONTUOTANTO. OIREET Ruokahaluttomuus Tuotos vähenee Laihtuu nopeasti Sonta kuivaa ja kiiltävää Asetoni haisee hengityksessä, virtsassa ja maidossa Lehmä käy veltoksi ENSIAPU Yhteys eläinlääkäriin Hoitoon voi käyttää propionihappoa, propylenglygolia tai glyserolia, joita saa reseptivapaasti apteekista Erittäin vaikeassa tapauksessa vähennä lypsyä Syömättömyyteen voi antaa pötsivalmisteita Ruoaksi tarjotaan hyvää kuivaa heinää

4 PUHALTUMINEN SYKSYLLÄ PAKKASÖIDEN JÄLKEEN TAI HUONON REHUN AIHEUTTAMAA. OIREET Ruokahaluttomuus Vasen puoli turpoaa Mitä puhaltuneempi sitä vaikeampi hengittää ja sitä pyöreämpi Voi johtaa nopeaan kuolemaan. ENSIAPU Eläimelle juotetaan Cuplaton- valmistetta Lehmän annos on teelusikallinen ja vasikan annos vain muutama tippa Annetaan laimennettuna noin puoleen litraan vettä Ellei lääkettä ole saatavilla, juotetaan yksi litra ruokaöljyä tai muuta vastaavaa öljyä

5 PUHALTUMINEN Huom! Lääkkeen jälkeen tärkeää, että lehmä seisotetaan vinolavalle etupää kohotettuna tai kävelytetään. Asennossa kaasu siirtyy lähemmäksi ruokatorven suuta ja poistuu helpommin röyhtäisyjen mukana. Röyhtäilyä voidaan auttaa pitämällä oksaa tai köysikuolainta lehmän suussa niin, että lehmä pureskelee sitä. Hoito tehoaa puolessa tunnissa, muuten yhteys eläinlääkäriin. Lehmä pidetään hoidon jälkeen paastolla puoli vuorokautta

6 PUHALTUMINEN Jos olo ei parane eikä eläinlääkäriä kuulu, pötsiin tehtävä pisto voi pelastaa eläimen hengen. Puukkoa tai pötsipistintä apuna käyttäen tehdään vasempaan nälkäkuoppaan pullistuneimpaan kohtaan reikä, josta kaasu mahtuu ulos. Eläinlääkäri huolehtii pistohaavan jatkohoidosta (ja ompelusta) ehdittyään paikalle

7 TERÄVÄ ESINE : LEHMÄ ON SYÖNYT JOTAIN TERÄVÄÄ ESIM. NAULA. OIREET Ruokahaluttomuus Selkä koukussa maha sisään vedettynä Puhaltumista Hengitys lyhyttä varovaista Valittaa tai on hiljaa Lievä kuume Äkillinen kuolema jos sydän vahingoittuu ENSIAPU Seisotetaan lehmä lavalle etupää 40 cm takapäätä korkeammalle. Näin helpotetaan esineen koteloitumista ja estetään esinettä pistämästä sydämeen Ei lisätä ruokahalua, parin päivän paasto Yhteys eläinlääkäriin Antibioottikuuri, magneetti, leikkaus

8 YLENSYÖNTI: LEHMÄ ON SYÖNYT LIIKAA VÄKIREHUJA. OIREET Oireet Ripuli Väsynyt Hoipertelee Voi jäädä makaamaan Voi jopa kuolla ENSIAPU Hoito on aloitettava välittömästi Sekoita 1-2kg hiivaa liotettuna kylmään veteen Lisäksi juotetaan 10l pellavansiemenlimaa (lehmän annos) ja Rumelania tai muuta pötsivalmistetta. Soita eläinlääkärille

9 SORKKAKUUME AIHEUTTAA RAJU RUOKINNAN MUUTOS. OIREET Ruokahaluttomuus Arastelee sorkkia Jalkojen verisuonet tulevat näkyviin, niistä on helppo tuntea pulssi Hieman lämpöä Eläin seisoo selkä köyryssä ja nostelee jalkojaan ENSIAPU Korjataan häiriö esim. ruokinnassa Siirretään eläin pehmeämmälle alustalle Annetaan kipulääkitystä Omistaja saa antaa kipulääkettä vain suun kautta Kuumeettomissa tapauksissa voi auttaa parin päivän heinäruokinta Sorkille kylmiä kylpyjä Jatkohoitona liikunta tekee hyvää

10 VEDINPOLKEMAT AIHEUTTAVAT UTARETULEHDUSTA. VAURION SATTUESSA Odotellessa eläinlääkäriä katso, ettei nännin haavaan pääse likaa. Pese haava esim. vedinkastolla ja pidä lehmän alusta puhtaana. Laita lehmälle utareliivit voi polkea nännin uudestaan. Suojaa nänni puhtaalla kankaalla. Älä yritä itse avata utaretiehyttä, se lisää tulehdusriskiä ja pahentaa vauriota. ENSIAPU Pinnalliset haavat paranevat yleensä itsekseen puhdistuksen jälkeen. Vetimen ollessa arka voi neljänneksen rauhoittaa lypsyltä pariksi viikoksi. Syvemmät haavat joudutaan ompelemaan. Pahoissa tilanteissa eläinlääkäri voi joutua amputoimaan koko vetimen ja neljännes jää kokonaan umpeen

11 Oikean mittaiset parret. Parsiin välipuomit niin naapuri ei pääse polkemaan vetimiä. Kuivikkeita pehmikkeeksi. Utareliivit lehmille, jotka ovat alttiita polkemille. Terveet jalat ja sorkat. Hyvä valaistus. VEDINPOLKEMIEN EHKÄISY:

12 VEDINLUOKITUS Kertoo meneekö lypsy niinkuin pitää vai onko lypsyssä korjattavaa. Tee tämä kuukausittain. Luokka 1 Ei kovettumaa. Luokka 2 Pehmeä, paksuhko kovettunut rengas. Luokka 3 Kohtalaisen kova rengas, lievää röpelöä reunoilla. Luokka 4 Hyvin kova rengas, Paljon röpelöä. cow+comfort.htm

13 KOVETTUNEET RENKAAT VEDINAUKOLLA LISÄÄVÄT UTARETULEHDUKSEN RISKIÄ Ne johtuvat: Liian suuresta alipaineesta. Pitkästä lypsyajasta. Tyhjälypsystä. Lypsykoneen tykytyssuhde ei ole oikein säädetty. Nännikumit eivät sovi (epänormaali vetimen muoto tai väärä nännikumi)

14 UTARETULEHDUS SYYNÄ USEIN BAKTEERIEN AIHEUTTAMA TARTUNTA. ÄKILLINEN TULEHDUS Yleiskunto heikkenee nopeasti Kuume Huono ruokahalu Utare turvonnut, kova ja aristava Maito hiutaleisesta puuromaiseen tai kirkkaan vetistä, värivaihtelua Pahimmassa tapauksessa lehmä voi saada verenmyrkytyksen ja kuolla KROONINEN TULEHDUS Seurausta äkillisestä tulehduksesta tai ilmenee vähitellen Maidossa muutoksia Neljännes on kova ja myhkyräinen

15 UTARETULEHDUS ENSIAPU ÄKILLINEN TULEHDUS Eläinlääkäri paikalle Otetaan maitonäyte ja aloitetaan antibiootti Maitohormonin käyttö auttaa utareen tyhjäksi lypsämistä Utare tyhjennetään toistuvasti tunnin välein, lisäksi lämmittävää voidetta 1-2 kertaa päivässä KROONINEN TULEHDUS Maitonäyte lähetetään laboratorioon Jos neljänneksen maidontuotanto ehtyy, se on laitettava umpeen Joskus lämmittävät utarevoiteet auttaa pitkällä aikavälillä

16 UTARETULEHDUKSEN SYNTYYN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT: Kasvatusmenetelmä Lehmän vastustuskyky: Heikentynyt. Tuotantovaihe: Korkea tuotanto. Bakteerit: Yleisimmät ovat stafylokokit ja streptokokit. Ruokinta: Pilaantunut rehu ja vesi, muu virheellinen ruokinta. Ympäristö ja hoito: Likainen märkä parsi, vaihteleva lämpötila, kärpäset, stressi. Perinnölliset syyt: Vuotavat vetimet. Kroonista tulehdusta poteva lehmä on yleensä korkeatuottoinen. Siitä on siksi vaikea luopua. Vaikka tiedetään sen tartuttavan tulehdusta toisiin lehmiin. Lypsykoneen huollon laiminlyönti, väärä lypsytekniikka

17 UTARETULEHDUKSEN TOTEAMINEN: Ennen jokaista lypsyä on tutkittava utareen kunto. Parhaiten sen näkee alkusuihkeista. Jos maidossa havaitaan muutoksia esim. kokkareita, puuromaisuutta, verta tai vetisyyttä. On suoritettava tarkempi tutkimus. Tulehdus muuttaa maidon suolaiseksi. Lypsyn jälkeen voidaan tunnustella utareesta, onko kyseessä äkillinen vai pitkäaikainen tulehdus. Äkillinen tulehdus muuttaa neljänneksen laajentuneeksi kovaksi alueeksi. Krooninen pitkäaikainen tulehdus muuttaa utareen kuivaksi ja kovaksi, mutta normaalikokoiseksi, josta löytyy eri kokoisia pieniä kovettumia ja pesäkkeitä

18 UTARETULEHDUKSEN TESTAAMINEN: Lehmän maidossa on aina jokin verran soluja. Solupitoisuus kertoo lehmän terveydentilasta. Terveellä lehmällä maidon solupitoisuus on yleensä alle kpl/ml. Tulehdukset utareessa kohottavat herkästi maidon solupitoisuutta. Solutesti Maidon solupitoisuuden voi tutkia solutestillä, eli CMT- testillä. Testi tehdään ns. lettupannussa. Testin toiminta perustuu siihen, että solut muodostavat testiliuoksen kanssa sitkeän liman. Mitä kokkareisemmaksi ja limaisemmaksi maito muuttuu, sitä enemmän siinä on soluja. Tulehdusmaito on happamampaa kuin normaali maito. Tämä näkyy testissä testiliuoksen värimuutoksena. Maitonäytteen voi lähettää myös laboratorioon, jossa näyte tutkitaan ja näin saadaan lehmälle oikea lääkitys

19 UTARETULEHDUKSEN EHKÄISY: Jos utaretulehdusta esiintyy usein poikimisen aikaan karjassa voi E-vitamiinin anto lehmälle tiineyden viimeisinä päivinä ja lypsykauden ensimmäisinä päivinä auttaa. Pitkävaikutteinen antibiootti ummessa olevalle lehmälle, joka on edellisen poikimisen jälkeen sairastanut utaretulehdusta. Vedinkasto lypsyn jälkeen. Jos vedinkastoa käyttää satunnaisesti tai lopettaa käytön yhtäkkiä voi tulehdukset lisääntyä

20 VERINEN MAITO Lehmä voi lypsää veristä maitoa poikimisen jälkeen tai jos toinen lehmä on puskenut utareeseen. Hoito Paranee parissa viikossa. Maitoa ei saa lähettää meijeriin, mutta voi juottaa vasikoille. Lypsetään vain kerran päivässä tai kahteen kertaan, mutta ei kummallakaan kerralla tyhjäksi asti. Jos lehmällä on muita oireita esim. kuumetta ota yhteyttä eläinlääkäriin

21 SORKAT Ennaltaehkäisynä toimii hyvä sorkanhoito ja oikea ruokinta. Ei seisoteta kovalla alustalla ja liassa. Talvella on hyväksi lumessa kävely. Ongelmat sorkissa vaikuttavat suoraan tuotokseen ja aiheuttavat lehmille suurta kipua. Siksi sorkat tulisi pitää hyvässä kunnossa ja oireet havaita ajoissa

22 SORKKAVÄLIN AJOTULEHDUS OIREET Aluksi ontuu lievästi, pahenee nopeasti Liikkuminen vaikeaa jo vuorokauden kuluessa Sairastunut alue punoittaa ja turpoaa Yleiskunto heikkenee, ruokahaluttomuutta, ruumiin lämpötila nousee, maitotuotos laskee, sorkkaväli huomattavasti leventynyt Hoitamattomana voi levitä kudoksiin ja sorkkaniveleen asti ENSIAPU Jos oireet havaitaan ajoissa voi hoidoksi riittää sorkan puhdistaminen, makuualustan puhdistaminen, desinfioiminen ja runsas kuivittaminen Sorkan sairaat alueet puhdistetaan päivittäin desinfiointiaineella Tarttuva tauti Lisäksi annetaan antibioottihoito

23 SORKKAPAISE YLEINEN LAIDUNKAUDELLA. OIREET Yllättäen alkava ontuminen ei halua liikkua Aristaa sorkkaa Sorkkaa vuollessa havaitaan martosorkkaan asti ulottuva pistokanava Yleiskunto heikentyy ENSIAPU Sorkka vuollaan niin, että pistokanava avautuu Paise tyhjennetään ja desinfioidaan. Huolehditaan, että paise pysyy puhtaana ja alkaa parantua. Eläimen kunnon huonontuessa ota yhteys eläinlääkäriin

24 KANTASYÖPYMÄ TALVISIN YLEISIMMILLÄÄN KUN ON LIKAINEN KOSTEA ALUSTA. OIREET Pistävä haju, jonka aiheuttaa mätäneminen Yleiskunto laskee Eläin ontuu Makaa Maidontuotanto laskee ENSIAPU Lievä tapaus hoidetaan sorkanhoidon yhteydessä Jos eläimellä on ontumista ja makaamista, sorkat hoidetaan heti Yhteys eläinlääkäriin, jos eläin huononee

25 LÄHTEET: Rönkkö, K., Herva, T. & Seppänen, V Nautojen ensiapuopasliite. Maatilan Pellervo Hulsen, J Lehmähavaintoja: Lehmälähtöisen karjanhoidon opas 2.p, ProAgria Keskusten Liitto Riihikoski, U Kotieläinten rakenne ja terveydenhuolto. Helsinki: Kirjayhtymä. Rautala, H Tavoitteena terve karja. 3p. Suomenkotieläinjalostusosuusk. Alenius, T. & Reinvaldt, T. 1989: Onko lehmäsi sairas? Ikkala, V Ensiapua eläimille. A4k%C3%A4rineuvooomaehtoistahoitoa. Kuva: