Suomen Eläinlääkärilehti 2004, 110, 7 8 ELÄINLÄÄKÄRI S UOMEN E LÄINLÄÄKÄRILEHTI 7 8/2004 F INSK V ETERINÄRTIDSKRIFT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Eläinlääkärilehti 2004, 110, 7 8 ELÄINLÄÄKÄRI S UOMEN E LÄINLÄÄKÄRILEHTI 7 8/2004 F INSK V ETERINÄRTIDSKRIFT"

Transkriptio

1 ELÄINLÄÄKÄRI Suomen Eläinlääkärilehti 2004, 110, 7 8 S UOMEN E LÄINLÄÄKÄRILEHTI 7 8/2004 F INSK V ETERINÄRTIDSKRIFT 357

2 BYE BYE Suomen Eläinlääkärilehti 2004, 110, 7 8 PUNKIT HYVÄSTI HYTTYSET JA KIRPUT Kolmoissuoja: tehoaa punkkeihin, kirppuihin ja hyttysiin Kaksi vaikuttavaa ainetta: imidaklopridi ja permetriini Vähentää loisten mahdollisesti kantamien sairauksien tarttumisriskiä Neljä eri annoskokoa eri kokoisille koirille Ei läpäise ihoa, on koirille myrkytön UUTUUS PUOLUSTAJA MYÖS PIENILLE KOIRILLE Ei sovi kissoille. Vaikuttavat aineet: Bayvantic Vet. koirille <4 kg imidaklopridi 40 mg, permetriini 200 mg; koirille 4 10 kg imidaklopridi 100 mg, permetriini 500 mg; koirille kg imidaklopridi 250 mg, permetriini 1250 mg; koirille kg imidaklopridi 400 mg, permetriini 2000 mg. Lääkemuoto: Paikallisvaleluliuos. Kohde-eläinlaji: Koira. Käyttöaiheet: 4 viikkoa kestävä akarisidinen ja karkottava vaikutus Ixodes ricinus ja Rhipicephalus sanguienus -punkkeja vastaan. Dermacentor reticulatus punkkeja vastaan teho säilyy 3 viikkoa. Yksi hoitokerta torjuu hyttyset lajista riippuen 2 4 viikkoa sekä hietasääsket (Phlebotomus papatasi) 2 viikkoa. Koirien kirpputartuntojen ehkäisyyn ja hoitoon. Yksi hoitokerta riittää estämään uudet kirpputartunnat 4 viikoksi. Vasta-aiheet: Ei alle 7 viikon ikäisille tai alle 1,5 kg:n painoisille koiranpennuille. Ei kissoille. Varotoimet: Kissojen tahattoman altistumisen estämiseksi tulee valmisteella käsitellyt koirat 358 pitää erossa kissoista, kunnes annostelukohta on kuiva. Varo ettei pipetin sisältöä joudu hoidettavien koirien silmiin tai suuhun. Koiraa ei tule päästää uimaan ennen kuin annostelusta on kulunut 48 tuntia. Pakkaukset: 4 x 0,4 ml; 4 x 1,0 ml; 4 x 2,5 ml; 4 x 4,0 ml.

3 Oikein lukijoille Kun jaksaa ampua, osuu maaliin. Viime lehden Microglossus sattui napakymppiin siihen, mistä palvelu alkaa ja mihin valta loppuu. Päivärinnan kolumnia käsitelleessä jutussaan hän otti ansiokkaasti kantaa eläinlääkinnän ja kaikkien muidenkin asiantuntija- ja palveluammattien nollapisteeseen. Laatu on asiakkaan kuuntelemista, ei asiantuntijaroolin tuomaa ehdottoman totuuden julistamista. Migroglossuksen tarjoamat avaimet eläinlääkinnän laatuun olivat riittäviä. Tässä lehdessä pohditaan palvelunäkökulmaa ja muita eläinten lopettamiseen liittyviä kysymyksiä. Minä voin siis kajota laatutyön sudenkuoppiin. Laatujärjestelmiä työni puolesta kehittäessäni ja vahtiessani olen jatkuvasti törmännyt laatukäsitteen kaksijakoisuuteen. Jokamies pitää laatua hyvän synonyymina. Järjestelmän näkökulmasta se on ennen kaikkea asiakaslähtöisyyttä, tae luvattujen ominaisuuksien täyttymisestä. Hinta on laadun vaiettu lakipiste, jossa asiakkaan ja järjestelmän laatukäsitteet yhteensovitetaan. Asiakas on useimmiten valmis laskemaan rimaansa pörssinsä sanelemalle tasolle. Tämä hintakilpailun tuoma laadun inflaatio on arkea. Esimerkiksi hometalot ovat eräs surullinen luku tuosta tarinasta. Laatujärjestelmät eivät ole pystyneet takaamaan samaa kuin ikimuistoinen ammattiylpeys. Onneksemme lainsäädännön tuomat kilpailurajoitukset suojelevat meitä eläinlääkäreitä laadun rappiolta. Meidän kompastuskivenämme on ennemminkin tuo Migroglossuksen mainitsema autoritaarisyys. Se syö meiltä töitä. Vain asiakaslähtöisyyttä lisäämällä voimme taata itsellemme kysyntää. Akuutin, välttämättömän eläinlääkinnän tarve vähenee vääjäämättä maatalouden rakennemuutoksen edetessä. Meidän on siis osattava kumartaa asiakkaan suuntaan. Samalla on silti pysyttävä tarkkana, ettei eläinlääkärin etiikka petä ja kieli työnny turhan ulos suusta. On osattava olla työlle nöyrä ja yhtä aikaa ylpeä omasta laajaa ammattitaitoa vaativasta harkintakyvystään. Yllä mainitut laatuhaasteet koskevat myös Eläinlääkärilehteä. Toimitusneuvosto on päättänyt vastata lukijoiden toiveisiin. Lehteä kehitetään ammattilehden suuntaan. Lehden luettavuuteen on satsattu tuomalla kevyempää otetta muut artikkelit -osioon. Tieteellisten artikkelien rinnalle pyritään saamaan myös ajankohtaisempia, helpommin toteutettavia ja luettavia osia. Toimitusneuvosto on järjestäytynyt tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitystyötä urakoi, ulkoasusta ja toimitustyöstä vastaa Anna Parkkari. Toimitusneuvoston jäsenet ovat toimitussihteerin tukena ja ideoivat lehden sisältöä, hakevat kirjoittajia ja avustavat oman alansa juttujen toimittamisessa. Sioista vastaa Mari Heinonen, naudoista Tuomas Herva, yliopistoyhteyksistä Raisa Iivonen, pieneläimistä Leena Saijonmaa-Koulumies, hygieniajutuista Janne Lunden, ay- ja virkaeläinlääkäriasioista Ari-Matti Pyyhtiä ja hevosista Minna Viitanen. Mikäli sinulla on juttuideoita, pyydän ottamaan yhteyttä. Tieteellisen osuuden tulevaisuutta luodataan syksyllä yhteistyössä tiedekunnan kanssa. Tiedän, että tällaista kehitysintoa on Suomen kansan syvissä riveissä tapana tervehtiä tietyllä varauksella. Moni saattaa katsoa alta kulmien ja miettiä, että ovat oikein Eläinlääkärilehteä tekemässä. Heille muistutettakoon laatuajattelun hengessä, että oikein lukijoillehan sitä tehdään. Tuomas Herva toimitusneuvoston puheenjohtaja 359

4 360

5 E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I Suomen Eläinlääkärilehti 2004, 110, 7 8 S U O M E N E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I L E H T I F I N S K V E T E R I N Ä R T I D S K R I F T tieteelliset artikkelit 363 Naudan kliinisen utaretulehduksen bakteerietiologia Saaren ambulatorisen klinikan aineisto vuonna Bacterial etiology of bovine clinical mastitis data from Saari Ambulatory Clinic in Marika Nevala, Suvi Taponen ja Satu Pyörälä muut artikkelit 378 Eläimen lopettaminen ei jätä ketään kylmäksi Maarit Huovinen 386 Eläinlääkäri Engelberg, konikapinan konna Katri Helminen 392 Harjoittelua pieneläinklinikalla New Yorkissa Henna ja Helka Heikkilä 395 Mielenkiintoinen tapaus: Paltamolaisesta navetasta Jyrki Lappalainen vakiot 359 Pääkirjoitus: Oikein lukijoille 377 Valtuuskunnan vaali EELAsta: Poron terveydenhuolto, osa pohjoista ulottuvuutta 390 Puheenjohtajan palsta: Hinnoittelemmeko palveluksemme oikein? 391 Microglossus: Työelämä on kehittynyt, vai onko? 396 Ylpeinä unelma-ammattiin 398 Henkilöuutiset 402 Fennovet järjestää 403 Muisteluksia Pohjois-Suomen eläinlääkäriseuran 40-vuotistaipaleelta 405 Uusia julkaisuja 406 Kurssit 408 Apurahat 410 Erikoisyhdistykset Paikallisseurat 413 Ajantasaista tietoa eläinlääkkeistä TABUa eläinlääkäreille 415 Avoimet työpaikat 7 8/ Raakavihannesten mikrobiologia Raakavihannesten mikrobifl oora ja pilaantuminen kirjallisuuskatsaus Microbiology of fresh produce Microbial fl ora and spoilage of fresh produce a rewiew Tiina Tiainen Eläimen lopettaminen puhuttaa s. 378 Konikapinan salaperäinen eläinlääkäri s. 386 Mielenkiintoinen Tapaus Paltamolaisesta navetasta s. 395 De vetenskapligt granskade artiklarna behandlar bakterielogin vid klinisk juverinfl ammation och mikrobiologin hos råa grönsaker. I avdelningen övriga artiklar lodas frågan om att avliva djur samt veterinärens roll och samvetsaspekter i denna fråga. Historiens vingslag kan höras i artikeln om veterinär Engelberg och hästupproret. Det intressanta fallet härstammar från en ladugård i Paltamo och studenternas reseberättelse från en välmående smådjursklinik i New York. I det regelbundet återkommande avsnittet återfi nns nya kolleger, likaså de bekanta kolumnerna av ordförande, från EELA, Microglossus samt annat hör och hänt. Tieteellisesti tarkistettu Genomgått ve tens kap lig granskning Kansikuva/Pärmbild: Kalatiira/Fisktärna. Asko Hämäläinen Kannessa on ilmoitus. Det finns reklam på pärmen. Kirjoitusohjeet voi tulostaa lehden kohdalta, tilata sähköpostitse riitta.puro@sell.fi tai puhelimella Riitta Puro (09)

6 362 För läsarna Orkar man skjuta träffar man. I senaste tidning träffar Microglossus mitt i prick i frågan om var kundservice vidtar och makten tar slut. I sitt inlägg som behandlar Päivärintas kolumn var han i nollpunkten för veterinärmedicin samt alla övriga expert- och serviceyrken och tog ställning på ett förtjänstfullt sätt. Kvalitet består av att lyssna till kunden, inte av att förkunna en absolut expertsanning. De nycklar Microglossus erbjöd för kvalitet inom veterinärmedicin var tillräckliga. I denna tidning begrundas serviceaspekten och övriga frågor i samband med att avliva djur. Jag kan alltså ta mig an fallgroparna i kvalitetsarbetet. I mitt arbete, där jag har utvecklat och övervakat kvalitetssystem, har jag stött på tudelningen i begreppet. Mannen på gatan anser att kvalitet är synonymt med bra. Ur processens synvinkel är det framförallt kundtillvändhet, en garanti för att uppfylla utlovade egenskaper. Priset är den kulminationspunkt för kvalitet man tiger om, punkten där kundens och processens kvalitetsuppfattningar sammanjämkas. För det mesta är kunden färdig att sänka ribban till den nivå penningpungen medger. Denna kvalitetsinflation som priskonkurrensen medför hör till vardagen. Ett sorligt kapitel i den historien utgör t.ex. mögelhusen. Kvalitetssystemen har inte kunnat garantera det samma som urminnes yrkesstolthet. Konkurrensbegränsningarna som lagstiftningen medför skyddar lyckligtvis oss veterinärer mot kvalitetsförfall. En större stötesten för oss är däremot just det auktoritära Microglossus nämner. Det tär på våra jobb. Endast genom att öka på kundtillvändhet kan vi garantera efterfrågan på våra tjänster. Behovet av akut nödtvungen veterinärvård minskar obönhörligt då omstruktureringen av jordbruket fortskrider. Vi måste alltså klara av att buga oss i kundens riktning. Samtidigt är det skäl att vara på alerten så att inte veterinärens etik ger efter och tungan sträcks för långt ut ur munnen. Man måste kunna vara ödmjuk inför arbete och samtidigt stolt över den omdömesförmåga som förutsätter en omfattande yrkeskunskap. Ovan nämnda kvalitetsutmaningar gäller också Veterinärtidskriften. Redaktionsrådet har beslutat hörsamma läsarnas önskemål. Tidningen utvecklas i riktning mot yrkestidning. Man har satsat på tidningens läsbarhet genom ett lättare grepp i avdelningen övriga artiklar. Vid sidan av vetenskapliga artiklar strävar vi efter att få mera aktuella delar som låter sig lättare göras och är mera lättlästa. Redaktionsrådet har konstituerat sig för att uppnå målen. Utvecklingsarbetet, utformningen och redaktionsarbetet står Anna Parkkari för. Medlemmarna i redaktionsrådet står redaktionssekreteraren bi och ger idéer om tidningsinnehållet, letar efter skribenter och hjälper till vid redigeringen av artiklar som berör det egna området. Mari Heinonen står för svinen, Tuomas Herva för nötkreatur, Raisa Iivonen för universitetskontakterna, Leena Saijonmaa-Koulumies för smådjuren, Janne Lunden för hygienisakerna, Ari-Matti Pyyhtiä för fack- och tjänsterelaterade saker och Minna Viitanen för hästar. Om du har uppslag till artiklar ber jag dig ta kontakt. Den vetenskapliga sektionens framtid skapas på hösten tillsammans med fakulteten. Jag är medveten om att man i det finska folkets djupa led brukar hälsa en dylik utvecklingsiver med en viss skepticism. Mången kan plira under lugg och fundera om det verkligen är Veterinärtidskrifter de håller på och gör. I kvalitetstänkandets anda kan dessa påminnas om det är för läsaren vi gör den. Tuomas Herva redaktionsrådets ordförande Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n jäsenlehti Medlemsblad för Finlands Veterinärförbund r.f. Vuodesta Päätoimittaja Huvudredaktör: Ari-Matti Pyyhtiä puh ari-matti.pyyhtia@sell.fi Toimitussihteeri Anna Parkkari puh. (09) faksi (09) toimitus@sell.fi Kirjoitusohjeet lehden kohdalta tai tilaa riitta.puro@sell.fi Ilmoitusasiat Pirkko Nousiainen puh. (09) pirkko.nousiainen@sell.fi Tieteellinen toimituskunta Vetenskapligt re dak tions råd: dosentti Marja-Liisa Hänninen ELT Liisa Kaar ti nen professori Terttu Katila professori Hannu Kor kea la do sent ti Sven Ni kan der pro fes so ri Satu Pyörälä ELT Mirja Ruohoniemi professori Hannu Sa lo nie mi ELT Timo Soveri ELT Veikko Tuovinen Toimitusneuvosto Redaktionsråd: puheenjohtaja Tuomas Herva jäsenet Mari Heinonen, Janne Lunden, Leena Saijonmaa- Koulumies, Minna Viitanen Raisa Iivonen asian tun ti ja ja Anna Parkkari sihteeri Toimitus Re dak tion: Suomen Eläin lää kä ri liit to Mäkelänkatu 2 C, 4. krs Hel sin ki puh. tel. (09) faksi (09) toimitus@sell.fi Pääkirjoituksen ruotsinnos/ Översättning av ledaren Leif Wikman Painos Upplaga: 2200 Tilaushinnat 2004 Prenumerationspriser 2004: 85, eläin lää ke tie teen opis ke li joil le, jot ka ei vät vielä ole lii ton jäseniä ja liiton eläk keel lä oleville jä se nil le 28, poh jois mais ten eläin lää kä ri - liit to jen jä se nil le , för vet.med. stu de ran de och pen sio ne ra de 28, för med lem nordis ka ve te ri när för bund 40. ISSN Painopaikka Kalevaprint Oy Oulu Aikakauslehtien liiton jäsen

7 Marika Nevala, Suvi Taponen ja Satu Pyörälä Naudan kliinisen utaretulehduksen bakteerietiologia Saaren ambulatorisen klinikan aineisto vuosilta Bacterial etiology of bovine clinical mastitis data from Saari Ambulatory Clinic in YHTEENVETO Kliinisen utaretulehduksen aiheuttajabakteereita koskevia tilastoja ei ole systemaattisesti kerätty missään maassa. Yksittäisten tutkimusten perusteella kliinisen utaretulehduksen aiheuttajien jakauma näyttää muuttuneen aikojen kuluessa, ja eri maiden jakaumissa on selviä eroja. Tämän työn tarkoituksena oli syventävien opintojen projektina tutkia Saaren ambulatorisella klinikalla diagnosoiduista kliinisistä utaretulehduksista eristettyjen bakteerien jakaumaa vuosina Aineisto koostui 1017 kliinisestä utaretulehdustapauksesta (terveystarkkailun diagnoosikoodi 301). Sairaista neljänneksistä otetuista maitonäytteistä eristettyjen bakteerien suhteelliset osuudet olivat seuraavat: Staphylococcus aureus 10,7 prosenttia, koagulaasi-negatiivinen stafylokokki (KNS) 15,6 prosenttia, Streptococcus uberis 13,7 prosenttia, Streptococcus dysgalactiae 9,5 prosenttia, koliformit 11,6 prosenttia, Arcanobacterium pyogenes 3,8 prosenttia ja jokin muu bakteeri tai sekakasvu 7,9 prosenttia. Negatiivinen viljelytulos saatiin 27,1 prosentissa näytteistä. Stafylokokkien penisilliiniherkkyys testattiin betalaktamaasitestillä. S. aureuksista 22,9 prosenttia ja KNS-bakteereista 13,2 prosenttia oli penisilliiniresistenttejä. Verrattuna luvun puolivälissä tehtyyn tutkimukseen S. aureus on kliinisen utaretulehduksen aiheuttajana selvästi harvinaistunut. KNS-bakteerien aiheuttamia tulehduksia oli enemmän kuin 1980-luvulla, mutta suurin piirtein yhtä paljon kuin 1990-luvulla. Negatiivisia viljelytuloksia oli aiempaa enemmän. Stafylokokkien penisilliiniresistenssiä oli selvästi vähemmän kuin maanlaajuisessa kartoitustutkimuksessa. Tuloksia verrataan ja 1990-luvulla samalla alueella tehdyissä tutkimuksissa saatuihin tuloksiin, EELAn vuonna 2001 tekemään utaretulehduskartoitukseen sekä muista maista saatavilla oleviin tietoihin. SUMMARY Comprehensive data on the distribution of bacteria causing clinical bovine mastitis are not available for any country. According to the results from individual studies, the bacterial etiology of clinical mastitis changes over time and there are clear differences between countries. The aim of the present study was to investigate the bacterial etiology of clinical mastitis in in the practice area of Saari Ambulatory Clinic. The material comprised 1017 cases of clinical mastitis (code 301 in the diagnosis list of the Finnish health recording system), from which aseptic milk samples were collected. The distribution of bacteria isolated from the samples was as follows: Staphylococcus aureus 10.7 %, coagulase-negative staphylococci (CNS) 15.6 %, Streptococcus uberis 13.7 %, Streptococcus dysgalactiae 9.5 %, coliforms 11.6 %, Arcanobacterium pyogenes 3.8 %, and other bacteria or mixed growth 7.9 %. No bacterial growth was recorded for 27.1 % of the samples. Susceptibility of staphylococci to penicillin G in vitro was tested using a beta-lactamase test: 22.9 % of S. aureus and 13.2 % of CNS were resistant to penicillin. Compared with the situation in the 1980's, the proportion of S. aureus as a clinical mastitis causing agent is lower and CNS have become more common. Samples with no bacterial growth were found more frequently than before. Penicillin-resistance of staphylococci was clearly lower than reported in the nationwide survey. The results are compared with those from earlier studies carried out during the 1980's and 1990's in the same area. Literature on the bacterial etiology of clinical mastitis is reviewed and the present results are compared with those from other countries as well as with the results from the Finnish mastitis survey on subclinical mastitis from

8 JOHDANTO Utaretulehdus määritellään kliiniseksi (terveystarkkailussa koodi 301), kun voidaan havaita vähintään makroskooppisia muutoksia maidossa ja/tai paikallisoireita utareessa. Piilevässä utaretulehduksessa (koodi 302) kliinisiä oireita ei havaita ja vain maidon soluluku, jota arvioidaan Californian Mastitis Test (CMT) -testin avulla, on kohonnut. Utaretulehdus on kuitenkin dynaaminen ilmiö, lehmän reaktio infektioon. Kliininen utaretulehdus on yleensä lyhytkestoinen, mutta se voi muuttua piileväksi ja myöhemmin krooniseksi utaretulehdukseksi (koodi 303), kun tulehdusvaste heikkenee. Kliinisen utaretulehduksen bakteerietiologiaa on aikaisemmin tutkittu Hautjärven ambulatorisen klinikan alueella, eli samalla prak- Satu Pyörälä tiikka-alueella kuin tässä tutkimuksessa, 1980-luvulla (Pyörälä & Syväjärvi 1987) sekä 1990-luvun puolivälissä (Pyörälä 1995). Näissä tutkimuksissa seurattiin eri bakteerien aiheuttamien kliinisten utaretulehdusten paranemista, tulehdusvasteen voimakkuutta ja eri utaretulehdusparametrien yhteyksiä keskenään. Eläinlääkärin kokemus ja henkilökohtainen näkemys ohjaavat hoitokoodin valintaa. Todennäköisesti akuutin, piilevän ja kroonisen utaretulehduksen suhteelliset osuudet tilastoissa poikkeavat todellisuudesta. Myös hoitosuositusten muuttuminen vaikuttaa osaltaan utaretulehdushoitojen rekisteröintiin. Paikallishoitojen yleistyessä apteekkiin määrättyjen antibioottireseptien kirjanpidon merkitys korostuu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kliinisen utaretulehduksen bakteriologista etiologiaa Saaren klinikan praktiikka-alueella. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineisto koostui utaretulehduksista, joita oli hoidettu Saaren klinikan omalla, noin 135 tilaa ja lehmää käsittävällä praktiikka-alueella sekä noin 80:lla päivystysaikana praktiikka-alueeseen kuuluvalla tilalla vuosina 2002 ja Varsinaisella praktiikka-alueella ja päivystysalueella oli tuolloin yhteensä noin lehmää. Diagnoosikohtaiset bakteeriviljelytulokset kirjattiin aiemmin käsin potilaskortteihin sekä laboratoriopäiväkirjaan ilman terveystarkkailudiagnoosia. Klinikkakäyttöön muunnetun Provet-tietokoneohjelman (Esa Stenroos, Clinivet Oy, Lohja) käyttöönoton jälkeen syksyllä 2001 utaretulehdustapaukset on ollut mahdollista eritellä bakteeridiagnoosin ja hoitokoodin mukaan. Utaretulehduksista otettiin seurantajaksolla tilakäynneillä yhteensä maitonäytettä. Näistä maitonäytettä oli peräisin äkilliseen, kliiniseen utaretulehdukseen sairastuneilta lehmiltä (diagnoosikoodi 301), ja nämä näytteet muodostavat tutkimusaineiston. Tapauksia, joissa lehmällä oli jonkin muun primäärisairauden lisäksi utaretulehdus, yleensä piilevä (n = 444), ei otettu mukaan aineistoon. Muut näytteet olivat peräisin subkliinisistä (koodi 302) tai kroonisista (koodi 303) tulehduksista. Omistajien klinikalle tuomat maitonäytteet eivät myöskään ole mukana aineistossa, koska niille ei kirjattu diagnoosikoodia; nämä näytteet olivat valtaosin peräisin piilevästä utaretulehduksesta. Utaretulehduksen hoitoa intramammaareilla/utaretuubeilla. Treating mastitis with intramammaries. Laboratoriodiagnostiikka Maitonäytteet viljeltiin muovisilmukalla (0,01 ml) verilevylle mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen. Alustava tunnistus tehtiin pesäkkeen ulkonäön, hemolyysin ja gramvärjäyksen avulla (Honkanen- 364

9 Buzalski & Seuna 1995). Streptokokit eroteltiin katalaasitestillä stafylokokeista ja S. aureus muista stafylokokeista Slidex-pikatestin avulla (Slidex-Staph-Plus; Bio Merieux). Streptokokit eroteltiin toisistaan hemolyysin ja CAMP-reaktion perusteella eskuliini- tai Edwardsin agarilla. Epävarmat tapaukset tyypitettiin Streptex-testillä (Streptex; Murex Biotech Limited, UK). Gramnegatiiviset bakteerit jatkoviljeltiin EMB-agarille E. colin ja klebsiellojen erottamiseksi. Lääkeherkkyysmääritykset tehtiin vain stafylokokeille ja enterokokeille. S. aureus ja KNS-bakteerien betalaktamaasin tuotto (penisilliiniherkkyys) testattiin nitrocephin-testillä (Myllys 1995). TULOKSET Taulukossa 1 on esitetty akuuttia, kliinistä utaretulehdusta aiheuttaneiden bakteerien jakauma Saaren klinikan praktiikka-alueella vuosina Kliinistä utaretulehdusta aiheuttaneista S. aureuksista 22,9 prosenttia ja KNS-bakteereista 13,2 prosenttia oli penisilliiniresistenttejä. E. colin osuus koliformeista oli 84 prosenttia. POHDINTA TAULUKKO 1 TABLE Saaren klinikan praktiikka-alueella on aiemmin tehty kliinisestä mastiitista kaksi tutkimusta (Pyörälä & Syväjärvi 1987, Pyörälä 1995), joiden aineistoihin sisältyi valtaosa praktiikka-alueella tutkimusaikana ilmenneistä kliinisistä utaretulehduksista (taulukko 2). Edellisiin tutkimuksiin verrattuna S. aureuksen osuus on kliinisen utaretulehduksen aiheuttajana selvästi pienentynyt. Tähän lienee yhtenä syynä pienten, vanhanaikaisten parsinavettojen väheneminen, mutta myös tuotantoa jatkavien navetoiden peruskorjaukset sekä terveydenhuoltotyö ja sen yhteydessä tehdyt karjojen S. aureus -saneeraukset. KNS-bakteerien osuus utaretulehduksen aiheuttajana on vastaavasti kasvanut. Koliformien aiheuttamien kliinisten utaretulehdusten osuus on hieman pienentynyt. Aiemmissa tutkimuksissa voimakkaat kliiniset oireet aiheuttavien bakteerien osuus on saattanut tutkimusten luonteen vuoksi korostua, mutta koliformi-tulehdukset ovat luultavasti harvinaistuneetkin navettaremonttien ja terveydenhuoltotyön myötä. EELAn tekemissä kansallisissa utaretulehduskartoituksissa vuosilta 1988, 1995 ja 2001 (Myllys ym. 1998, Pitkälä ym. 2004) havaitaan stafylokokkien suhteellisissa osuuksissa sama suuntaus kuin Saaren praktiikka-alueen aineistossa. Kartoitustutkimuksessa vuonna 2001 (Pitkälä ym. 2004) S. aureuksen suhteellinen osuus oli pienentynyt, mutta esiintyvyys pysynyt suunnilleen ennallaan edelliseen kartoitukseen verrattuna. Valtakunnallisessa tutkimusaineistossa satunnaisotoksella valittujen karjojen kaikista lehmistä otettiin näytteet (Pitkälä ym. 2004) ja utaretulehduslöydökset painottuvat piilevään utaretulehdukseen. Tuloksia ei näin voi suoraan verrata kliinisen utaretulehduksen bakteerijakaumaan. Eri maiden utaretulehdustilastojen vertailua vaikeuttaa epäyhtenäinen terveystietojen rekisteröinti: esimerkiksi Ruotsissa käytetään utaretulehdukselle kahta koodia, Suomessa ja Norjassa neljää ja Tanskassa kahdeksaa koodia. Utaretulehduksen aiheuttajabakteerien osuuksia sekä kliinisessä että piilevässä utaretulehduksessa on seurattu systemaattisesti ainoastaan Sveitsissä (Schällibaum 2001). Siellä S. Saaren ambulatorisen klinikan praktiikka-alueella kliinisestä utaretulehduksesta (terveystarkkailun koodi 301) eristettyjen bakteerien jakauma The distribution of bacteria isolated from clinical mastitis (code 301 in the health recording system) in the practice area of Saari ambulatory clinic Bakteeri Bacterium n a) % S. aureus ,7 KNS CNS ,6 Str. dysgalactiae 97 9,5 Str. uberis ,7 Koliformit Coliforms ,6 A. pyogenes 39 3,8 Muu bakteeri/sekakasvu Other bacteria/mixed growth 80 7,9 Ei kasvua No growth ,1 Yhteensä Total ,0 a) n on näytteiden lukumäärä a) n is the number of samples 365

10 aureus -tulehdusten määrä on hitaasti laskenut, ja niiden osuus kliinisistä utaretulehduksissa oli 26 prosenttia vuonna Hollannissa kliinisen S. aureus -utaretulehduksen insidenssiksi on satunnaisotantatutkimuksessa saatu 14,4 prosenttia (Miltenburg ym. 1996). Norjalaisessa hiehotutkimuksessa (Waage ym. 1999) todetiin S. aureuksen olevan hiehojen yleisin kliinisen utaretulehduksen aiheuttaja (45,8 prosenttia utaretulehdustapauksista). Ruotsissa vuosina kautta maan kerätyssä otoksessa tutkittiin yhteensä 987 kliinisestä mastiitista otettua maitonäytettä, joista 21,3 prosentissa eristettiin S. aureus (Ekman ym. 2004). Luku on samaa luokkaa kuin Ruotsissa 10 vuotta aikaisemmin tehdyssä tutkimuksessa. KNS-bakteerien yleistyminen utaretulehduksen aiheuttajana on jossain määrin yleismaailmallinen ilmiö, jota ei ole pystytty hyvin selittämään. Taustalla saattaa olla muiden, pahempien aiheuttajabakteerien, kuten S. aureuksen harvinaistuminen, mutta myös lehmien pitoon liittyvät muutokset kuten yksiköiden suureneminen, pihattojen yleistyminen ja lypsyteknologian kehitys. Sveitsissä KNSbakteerien osuus kliinisten utaretulehdusten aiheuttajana oli 17 prosenttia (Schällibaum 2001). Israelissa, jossa koliformiset bakteerit lehmien pito-olosuhteiden vuoksi ovat yleinen kliinisen utaretulehduksen aiheuttaja, KNS-bakteerien osuus oli vain 8,7 prosenttia (Shpigel ym. 1998). Ruotsissakin KNSbakteerien osuuden kliinisissä utaretulehduksissa on todettu olevan hämmästyttävän alhainen, 6,2 prosenttia (Ekman ym. 2004). KNS-lajien tunnistaminen on vielä mahdotonta käytännön praktiikassa. Tutkimusprojekteissa eri lajien esiintyvyyttä on kuitenkin vertailtu. Saaren alueella tällä hetkellä yleisin utaretulehduksesta eristetty KNSlaji on S. simulans, seuraavaksi S. chromogenes ja kolmanneksi yleisin S. hyicus (Taponen, S. julkaisematon). Samat lajit ovat utaretulehdusmaitonäytteissä yleisimpiä myös Norjassa (Waage ym. 1999). Tässä tutkimuksessa S. aureuksista 22,9 prosenttia ja KNS-bakteereista 13,2 prosenttia oli penisilliiniresistenttejä. Suomessa utaretulehdusbakteerien penisilliiniresistenssiä on seurattu valtakunnallisissa kartoituksissa. Sekä S. aureuksen että KNS-bakteerien penisilliiniresistenssi on ollut nousussa: vuonna 1988 S. aureuksista 32 prosenttia oli penisilliiniresistenttejä, 51 prosenttia vuonna 1995 ja 52 prosenttia vuonna Koagulaasi-negatiivisista stafylokokeista penisilliiniresistenttejä oli 24 prosenttia vuonna 1988, 37 prosenttia (nimesulidi) ON UUSI ASKEL AKUUTIN KIVUN HOITOON on HELLÄVARAINEN Sulidene on COX-2 selektiivisin tulehduskipulääke koirille (1, 2 Sulidene vähentää myös rustoa hajottavien entsyymien toimintaa Annostelu 5 mg nimesulidia painokiloa kohti kerran vuorokaudessa 3-5 päivän ajan. Katso tarkemmat tiedot Suomen eläinlääkkeet 2004 kirjasta. Sulidene 50 mg 10 tabl. 4,90 + alv. 8%. Sulidene 100 mg 10 tabl. 7,30 + alv. 8%. 366 Markkinoija: on NOPEA JA TEHOKAS T-max 3 tuntia vertailevassa tutkimuksessa poistaa kipua erittäin tehokkaasti (3 1) Brideau. C., Van Staden. C. & Chan. C. C. (2001), In vitro effects of cyclooxygenase inhibiors in whole blood of horses, dogs and cats. Am J Vet Res. 62, ) Toutain. P.L., Cester. C.C., Haak. T. & Metge. S. (2001) Pharmacokinetic profile and in vitro selective cyclooxygenase-2 inhibition by nimesulide in the dog. J. vet. Pharmacol. Therap. 24, ) Bonneau S. - Comparative efficacy of Nimesulide vs. Carprofen and Meloxicam in a canine arthritis experimental model by injection of urate cristals - EAVPT Congress 2003 Myyntiluvan haltija: submitted Karkkila, puh. (09)

11 vuonna 1995 ja 32 prosenttia vuonna Saaren klinikan alueella kliinisestä mastiitista eristetyt stafylokokit olivat siis selvästi herkempiä penisilliinille. Samalla ajanjaksolla Saaren alueella piilevää utaretulehdusta (koodi 302) aiheuttaneista S. aureuksista (n = 61) 34,4 prosenttia ja KNS-bakteereista (n = 77) 23,4 prosenttia oli penisilliinille resistenttejä, eli luvut ovat korkeampia kuin kliinisen mastiitin aineistossa. Muuallakin on todettu, että subkliinisistä utaretulehduksista eristetyistä stafylokokeista suurempi osuus on penisilliinille resistenttejä kuin kliinisistä utaretulehduksista eristetyistä (Jarp 1991). S. aureuksen penisilliiniresistenssi on Suomessa yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Norjassa sekä piilevää että kliinistä utaretulehdusta aiheuttaneista S. aureuksista vain 6,5 prosenttia on penisilliinille resistenttejä (NORM-VET 2001), Ruotsissa 7 18 prosenttia (SVARM 2002, Bengtsson 2003, Ekman & Østerås 2003) ja Tanskassa prosenttia (DANMAP 2001, DANMAP 2002). KNS-bakteerien penisilliiniresistenssi tuntuu sen sijaan olevan muissa Pohjoismaissa suunnilleen yhtä yleistä kuin meidän tutkimuksessamme, mutta vähäisempää kuin suomalaisen kartoitustutkimuksen KNS-aineistossa. Tanskassa kaikista utaretulehdusta aiheuttaneista KNS-bakteereista penisilliiniresistenttejä oli 25 prosenttia (DANMAP 2001), Norjassa 24 (NORM-VET 2001) ja Ruotsissa 12,5 prosenttia (Bengtsson 2003). Syitä S. aureuksien muita Pohjoismaita huonompaan resistenssitilanteeseen Suomessa voidaan pohtia. Laajakirjoisten intramammaarien käyttö on 1960-luvulta lähtien ollut erittäin runsasta, vaikka tarkkoja kulutuslukuja ei aikaisemmilta vuosikymmeniltä ole saatavilla. Esimerkiksi 1980-luvun lopulla Suomessa oli markkinoilla 29 erilaista intramammaarivalmistetta, jotka sisälsivät yhteensä 14 eri antibioottia (Pharmaca Fennica Veterinaria ). Samaan aikaan Ruotsissa oli saatavilla lypsykauden hoitoon vain kaksi valmistetta, jotka molemmat sisälsivät penisilliiniamnoglykosidi-yhdistelmää ja Norjassa neljä valmistetta. Tanskassa oli markkinoilla hieman enemmän valmisteita, mutta siellä utaretulehdustuubin laitto oli sallittua vain eläinlääkäreille, joten hoitoja tehtiin suhteellisen vähän ja ne olivat lyhyitä. Muissa Pohjoismaissa markkinoilla ei ollut, toisin kuin Suomessa, useamman kuin kahden antibiootin yhdistelmiä. Bakteerien antibioottiherkkyyteen vaikuttaa myös antibioottien käyttömäärä eli tässä mastiitin hoitoinsidenssi. Yhtenäisen, valtakunnallisen utaretulehdustilaston puut- Kondroitiinisulfaatti ja kitosaani on ravintolisä sisältäen kondroitiinisulfaattia ja kitosaania. Ainutlaatuinen, patentoitu pec-koostumus (PolyElectrolyte Complex) varmistaa kondroitiinisulfaatin imeytymisen ja tehon. Markkinoija: soveltuu käytettäväksi erityisesti vanhoille ja/ tai ylipainoisille koirille, roduille joilla on taipumusta niveltauteihin tai ortopedisen vamman jälkeen. 367 Karkkila, puh. (09)

12 TAULUKKO 2 TABLE Kliinisistä utaretulehduksista eristettyjen bakteerien jakauma vuosina 1987 ja 1995 julkaistuissa tutkimuksissa (Pyörälä & Syväjärvi 1987, Pyörälä 1995), joiden aineistot on kerätty Hautjärven/Saaren praktiikka-alueelta. The distribution of bacteria isolated from clinical mastitis in the practice are of Saari ambulatory clinic in studies published 1987 and 1995 (Pyörälä & Syväjärvi 1987, Pyörälä 1995). Bakteeri Bacterium n a) % n a) % S. aureus ,7 KNS ,2 CNS Str. dysgalactiae ,2 Str. uberis ,2 Koliformit Coliforms ,0 A. pyogenes ,8 Muu bakteeri/sekakasvu Other bacteria/mixed growth ,9 Ei kasvua No growth ,0 Yhteensä Total ,0 a) n on näytteiden lukumäärä a) n is the number of samples tuessa kliinisen utaretulehduksen hoitoinsidenssiä Suomessa ei tunneta tarkkaan, mutta erityisesti intramammaarihoito on ollut runsasta (Räsänen 2000). Terveystarkkailusta saatavien lukujen perusteella voidaan arvioida eläinlääkärien sairaskäynneillä hoitamien utaretulehdusten määrä. Utaretulehdusta koskevia hoitomerkintöjä oli vuonna 2001 rekisteröity yhteensä tapausta (Anon. 2002). Näistä noin 82 prosenttia oli akuutteja, kliinisiä utaretulehduksia (koodi 301) (Rautala, H., suullinen tiedonanto). Toinen hoitotietoja koskeva lähde ovat eläinlääkärien kuukausi-ilmoitukset, joiden mukaan vuonna 2001 hoidettiin sairaskäynneillä yhteensä utaretulehdustapausta (MMM 2002). Lukujen perusteella voidaan arvioida, että sataa lehmää kohti vuodessa on hoidettu noin 40 utaretulehdustapausta. Tämä arvio ei sisällä umpeenpanohoitoja. Ruotsissa ja Norjassa utaretulehduksen hoitoinsidenssit ovat tällä hetkellä 28 prosenttia (Ekman & Østerås 2003). Meidän tutkimuksessamme ei ollut mahdollista tutkia utaretulehduksen hoitoinsidenssiä alueella. On epäilty patogeenisten bakteerien suhteellisten osuuksien muuttuneen maidon soluluvun laskiessa: koliformit ja ympäristöperäiset streptokokit ovat vallanneet alaa tartunnallisilta aiheuttajabakteereilta (Gonzales ym. 1990, Kossabaiti ym. 1998, Peeler ym. 2002, Dingwell ym. 2004). Koliutaretulehdus ei meidän tutkimuksemme perusteella näytä yleistyneen, eikä muistakaan Pohjoismaista sellaista ole raportoitu. E. coli aiheuttaa Norjassa 12 ja Ruotsissa prosenttia kliinisistä utaretulehduksista (Ekman & Østerås 2003, Ekman ym. 2004). Hollannissa satunnaisesti valituilla tiloilla E. coli eristettiin 17 prosentissa kliinisistä utaretulehduksista (Miltenburg ym. 1996), mutta monissa alhaisen solupitoisuuden karjoissa koliformien osuus kliinisen utaretulehduksen aiheuttajana on huomattavasti suurempi (Schukken ym. 1989, Suriyasathaporn ym. 2000). Israelissa Shpigel ym. (1998) tutkivat laajassa retrospektiivisessä tutkimuksessa kliinisen utaretulehduksen bakteriologiaa ja epidemiologiaa: siellä koliformit aiheuttivat yli 60 prosenttia kliinisistä utaretulehduksista. Koliformien suuri osuus Israelissa johtunee lehmien runsaasta tuotoksesta, pito-olosuhteista ja lypsykäytännöistä. Todennäköisesti koliformisten bakteerien aiheuttamat utaretulehdukset Suomessa jäävät jatkossakin satunnaisiksi tapauksiksi, kunhan lehmien lähiympäristöstä huolehditaan. Negatiivinen viljelytulos saatiin yli neljäsosassa tutkituista maitonäytteistä eli selvästi useammin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, joissa näiden näytteiden osuudet olivat 17 ja 9 prosenttia (Pyörälä & Syväjärvi 1987, Pyörälä 1995). Tulos selittynee sillä, että tässä aineistossa olivat mukana lievätkin tapaukset. Osassa tutkituista näytteistä bakteeriviljelytulos oli negatiivinen akuutin utaretulehduksen oireista huolimatta. Bakteerien vähäinen määrä maidossa tai antibioottijäämät ovat mahdollisia syitä tälle. Kaikki bakteerit eivät myöskään säily näytteenoton jälkeen hengissä viljelyyn saakka. Eläimen sairastuessa eläinlääkärin tehtävänä on arvioida hoidon kannattavuus, opastaa tuottajaa ja valita hoito siten, ettei bakteerien resistenssitilanne Suomessa enää huonontuisi (Pyörälä 2003). Karja- 368

13 koon kasvaessa utaretulehduksen ennaltaehkäisyn merkitys korostuu. Saaren klinikan praktiikka-alueella tuntuu terveydenhuoltotyö jo tuottaneen tulosta, kun S. aureuksen osuus utaretulehduksen aiheuttajana on saatu pienenemään. Myös penisilliiniresistenttien kantojen osuus oli selvästi pienempi kuin koko maan kattaneessa kartoitustutkimuksessa, mikä saattaa heijastaa pitkään harjoitettua pidättyväistä antibioottien käyttöä ambulatorisen klinikan alueella. KIRJALLISUUS Anon. Kotieläinten terveys Valio s. DANMAP Use of antimicrobial agents and occurrence of antimicrobial resistance in bacteria from food animals, foods and humans in Denmark. Bager, F. ym. (toim.) Danish zoonosis centre and Danish veterinary institute. Copenhagen s. DANMAP Use of antimicrobial agents and occurrence of antimicrobial resistance in bacteria from food animals, foods and humans in Denmark. Bager, F. ym. (toim.) Danish zoonosis centre and Danish veterinary institute. Copenhagen s. Dingwell, R.T., Leslie, K.E., Schukken, Y.H., Sargeant, J.M., Timms, L.L., Duffield, T.F., Keefe, G.P., Kelton, D.F, Lissemore, K.D. & Conclin, J. Association of cow and quarterlevel factors at drying-off with new intramammary infections during the dry period. Prev. Vet. Med. 63, 2004: Ekman, T. & Østerås, O. Mastitis control and dry cow therapy in the nordic countries. National Mastitis Council, 42 nd Annual Meeting, Fort Worth, Texas, USA, Proceedings. S Ekman, T., Bengtsson, B., Lindberg, A., Persson Waller, K., Unnerstad, H., Artursson, K., Jovanovic, J. & Nilsson Öst, M. Microbial etiology and correlation with environmental factors in cases of acute clinical mastitis in Swedish dairy cows. National Mastitis Council, 43 rd Annual Meeting, Charlotte, North Carolina, USA, Proceedings. S Gonzalez, R. N., Jasper, D. E., Kronlund, N. C., Farver, T. B., Cullor, J. S., Bushnell, R. B. & Dellinger, J. D. Clinical mastitis in two California dairy herds participating in contagious mastitis control programs. J. Dairy Sci. 73, 1990: Honkanen-Buzalski T. & Seuna E. Isolation and identification of pathogens from milk. Teoksessa: Sandholm, M. ym. (toim.): The bovine udder and mastitis. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä, Finland, s Jarp, J. Classification of coagulase-negative staphylococci isolated from bovine clinical and subclinical mastitis. Vet. Microbiol. 27, 1991: Kossabaiti, M. A., Hovi, M. & Esslemont, R. J. Incidence of clinical mastitis in dairy herds in England. The Veterinary Record 12, 1998: Miltenburg, J. D., de Lange, D., Crauwels, A. P. P., Bongers, J. H., Tielen, M. J. M., Schukken, Y. H. & Elbers, A. R. W. Incidence of clinical mastitis in a random sample of dairy herds in the southern of Netherlands. Vet. Rec. 31, 1996: MMM. Eläinlääkintötiedote 2002, (2): 20. Myllys, V. Methods for testing antimicrobial susceptibility. Teoksessa: Sandholm, M. ym (toim.) The bovine udder and mastitis. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä, Finland, s Myllys, V., Asplund, K., Brofeldt, E., Hirvelä- Koski, V., Honkanen-Buzalski, T., Junttila, J., Kulkas, L., Myllykangas, O., Niskanen, M., Saloniemi, H., Sandholm, M. & Saranpää T. Bovine mastitis in Finland in Changes in prevalence and antimicrobial resistance. Acta vet. Scand. 39, 1998: NORM-VET Consumption of antimicrobial agents and occurrence of antimicrobial resistance in Norway. Kruse, H. (toim.) The Norwegian zoonosis centre s. Peeler, E. J., Green, M. J., Fitzpatrick, J. L. & Green, L. E. Study of clinical mastitis in British dairy herds with bulk milk somatic cell counts less than 150,000 cells/ml. Vet. Rec. 10, 2002: Pharmaca Fennica Veterinaria Lääketeollisuusyhdistys ja Kansainvälisen lääketeollisuuden Suomen yhdistys KLY ry. Karisto Oy, Hämeenlinna Pitkälä, A., Haveri, M., Pyörälä, S., Myllys, V. & Honkanen-Buzalski, T. Bovine mastitis in Finland 2001 prevalence, distribution of bacteria and antimicrobial resistance. J. Dairy Sci Painossa. Pyörälä, S. & Syväjärvi, J. Bovine acute mastitis. J. Vet. Med. B 34, 1987: Pyörälä, S. Utaretulehduksen ennaltaehkäisy ja hoidon suuntaviivat. Suomen eläinlääkäriliiton luentokokoelma. Eläinlääkäripäivät s Räsänen, N. Utaretulehduksen hoitokäytännöt Suomessa. Syventävien opintojen tutkielma, Helsinki s. Schällibaum, M. Mastitis-pathogens isolated in Switzerland: IDF Mastitis Newsletter 2001, (24): 38. Schukken, Y. H., Van de Geer, D., Grommers, F., J., Smit, J. A. H. & Brand, A. Intramammary infections and risk factors for clinical mastitis in herd with low somatic cell counts in bulk milk. Vet. Rec. 125, 1989: Shpigel, N. Y., Winkler, M., Ziv, G. & Saran, A. Clinical, bacteriological and epidemiological aspects of clinical mastitis in Israeli dairy herds. Prev. Vet. Med. 1998, 35: 1 9. Suriyasathaporn, W., Schukken, Y. H., Nielen, M. & Brand, A. Low somatic cell count: a risk factor for subsequent clinical mastitis in a dairy herd. J. Dairy Sci. 83, 2000: SVARM Swedish veterinary antimicrobial resistance monitoring Bengtsson, B., Franklin, A., Greko, C., Karlsson, M. & Wallen, C. (toim.) The National Veterinary Institute (SVA), Uppsala, Sweden. 45 s. sva@sva.se Waage, S., Mørk, T., Røros, A., Aasland, D., Hunshamar, A. & Ødegaard, S. A. Bacteria associated with clinical mastitis in dairy herds. J. Dairy Sci. 82, 1999: KIRJOITTAJIEN OSOITTEET ELL Marika Nevala Humalniementie 5 C Helsinki puh marika.nevala@pp.inet.fi ELL Suvi Taponen Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen eläinlääketieteen laitos, kotieläinhygienia PL Helsingin yliopisto puh. (09) Professori Satu Pyörälä Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö Pohjoinen pikatie Saarentaus puh. (019) faksi (019)

14 Tiina Tiainen Raakavihannesten mikrobiologia Raakavihannesten mikrobifloora ja pilaantuminen kirjallisuuskatsaus Microbiology of fresh produce Microbial flora and spoilage of fresh produce a review JOHDANTO Ruokatottumukset ovat myös Suomessa muuttuneet viime vuosina ja vuosikymmeninä enemmän tuoreita kasviksia ja hedelmiä suosiviksi (Käferstein ym. 1997, Räsänen 2001). Tuoreiden kasvisten ympärivuotisen tarjonnan mahdollistamiseksi niitä tuodaan ulkomailta hyvinkin kaukaa: elintarviketuotanto on muuttunut maailmanlaajuiseksi (Käferstein ym. 1997, Liang ym. 2001). Nykyinen maailmanlaajuinen kauppa ei olisi mahdollista ilman kasvisten säilyvyyttä pidentäviä toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan muun muassa niiden mikrobiflooraan. Yleiseen kulutukseen tarjottavien raakojen YHTEENVETO Raakasalaattien ympärivuotinen käyttö on voimakkaasti lisääntynyt. Suomen maantieteellisestä sijainnista johtuvan vuodenaikaisvaihtelun aiheuttamat saatavuusongelmat on ratkaistu tuontia lisäämällä. Tuonnin mahdollistaa muun muassa se, että kasvisten normaalien pilaajamikrobien lisääntymistä voidaan nykymenetelmillä hillitä tehokkaasti. Tässä kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi raakojen kasvisten normaalia mikrobiflooraa ja kasvisten pilaantumiseen vaikuttavia tekijöitä. SUMMARY The use of fresh produce all year round has increased enourmously. Availability problems due to seasonal change because of Finland s geographical position, have been solved by the increasing import from distant countries. For example, new methods, which enable an effective reduction of the growth of spoilage microbes, have made it possible to import fresh produce from all over the world. This literature review treats normal microbial flora in fresh produce and factors that affect spoilage of fresh produce. kasvistuotteiden hygieenisen laadun arvioimisen pohjaksi tarvitaan tietoa kasvisten normaalifloorasta ja säilytyksen vaikutuksista siihen. RAAKOJEN VIHANNESTEN NORMAALIT MIKROBI- PITOISUUDET Kasvisten bakteerifloora on peräisin niiden kasvuympäristöstä (maaperä, ilma, vesi, hyönteiset, eläimet) tai käsittely-ympäristöstä (työntekijät, työkalut ja -laitteet, sekä työtilat). Mikrobipitoisuudet ovat yleensä suhteellisen suuria kasvisten pintaosissa, mutta eräät mikrobit voivat tunkeutua myös kasvisten sisäosiin pintavaurioiden kautta, eräissä tapauksissa myös terveeseen kasviin (ICMSF 1998). Vahingoittumattoman kasvin pintaan voivat kiinnittyä erityisesti sellaiset bakteerit, jotka voivat muodostaa biofilmin suojakseen ympäristötekijöitä vastaan (Carmichael ym. 1999). Biofilmi voi tarjota suojaisan elinympäristön myös patogeenisille bakteereille. Kasvisten mikrobifloorassa on todettu useita eri bakteerilajeja, hiivoja ja homeita, joskin homeiden ja hiivojen määrä on tutkimuksissa ollut kokonaisbakteeripitoisuutta pienempi (Koburger & Farhat 1975, Splittstoesser ym. 1977, Dennis 1987, Garg ym. 1990). Mikrobiflooran koostumus on kuitenkin tuotekohtainen ja siihen vaikuttavat muun muassa tuotteen ominaisuudet sekä ulkoiset tekijät (Martinez ym. 2000). Sadonkorjuun aikaan kasvisten homepitoisuuksien on todettu vaihtelevan välillä 10 3 ja 10 4 pmy/g. Kasvisten pinnalla oleva multa lisää mikrobimääriä (Webb & Mundt 1978). Kesällä vaikuttaisivat pilkottujen kasvisten kokonaisbakteeripitoisuudet olevan korkeampia kuin talvikuukausina (Manvell & Ackland 1986). Ennen jatkoprosessointia (pilkkominen ym.) on raaoissa kasviksissa todettu seuraavia kokonaisbakteeripitoisuuksia: kaali log 10 3,6 6,3; salaatti log 10 4,3; pinaatti log 10 6,3 7,4; porkkanat log 10 5,6 ja pavut log 10 5,3 7,5 (Splittstoesser 1970, Garg ym. 1990). Itujen bakteeripitoisuudet ovat yleensä varsin korkeat verrattuna vihanneksiin. 370

15 Manvell & Ackland (1986) totesivat, että pakattujen, kylmäsäilytettyjen salaattien mikrobifloorasta 78 prosenttia on bakteereita, 17 prosenttia hiivoja ja 5 prosenttia homeita. Bakteereista on gramnegatiivisia 82 prosenttia ja streptokokkeja 15 prosenttia. Gargin ym. (1990) mukaan suurin osa vihannesten eri teollisissa käsittelyvaiheissa todetuista mikrobeista oli psykrotrofisia bakteereja. Maitohappobakteerien pitoisuudet olivat pieniä. Sienet edustivat näissä näytteissä porkkanatikkuja lukuun ottamatta vain pientä osaa kokonaismikrobeista. Sienistä noin 80 prosenttia oli hiivoja. RAAKOJEN VIHANNES- TEN PILAANTUMINEN Tuoreet kasvikset pilaantuvat suhteellisen nopeasti, minkä jälkeen niitä ei aistinvaraisten muutosten vuoksi voi enää käyttää elintarvikkeena. Pilaantuminen liittyy usein kasvin rakenteen hajoamiseen joko fysikaalisen vaurion tai ikääntymisen vuoksi, jolloin ravinteita ja vettä vapautuu kasvisoluista mikrobien käyttöön ja mikrobit pääsevät lisääntymään. Samalla pilaajamikrobit sekä patogeeniset bakteerit pääsevät kiinnittymään kasvin solukkoon (ICMSF 1998). Carmichaelin ym. (1999) mukaan biofilmi laajenee ja kerrostuu varastoinnin aikana salaatinlehtien pinnalla ja usein biofilmi on runsasta vahingoittuneen kasvisolukon pinnalla. Wun ym. (1972) tutkimusten mukaan suurin osa vihannesten pilaantumisesta johtuu homeista. Homeiden ja hiivojen pitoisuudet lisääntyvät merkittävästi ainakin porkkanoissa kylmäsäilytyksen aikana (Beuchat & Bracket 1990, Garg ym. 1990). Haon ym. (1998) tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että homeiden ja hiivojen pitoisuuden lähetessä arvoa log 10 6 alkaa salaatissa ja kaalissa esiintyä aistinvaraisia pilaantumismuutoksia. Pilaantumista aiheuttavia homesienisukuja ovat muun muassa Penicillium, Sclerotinia, Botrytis ja Rhizopus (Wu ym. 1972) ja pilaajahiivoja muun muassa Rhodotorula spp., Candida spp. sekä Kloeckera apiculata (Dennis 1987). Erityisesti happamissa tai hapotetuissa vihannesvalmisteissa voivat hiivat lisääntyä nopeasti, mikäli happipitoisuutta ei ole rajoitettu. Hiivat nostavat tuotteen ph:ta ja muokkaavat siten olosuhteita muille pilaajaorganismeille sopiviksi (ICMSF 1998). Noin kolmannes pilaantumisista johtuu bakteereista: yleisiä pilaajia ovat muun muassa koliformit, Erwinia carotovora sekä tietyt pektinolyyttiset pseudomonakset (Brocklehurst & Lund 1981). Muita kasviksissa todettuja pilaajabakteereja ovat koryneformit, maitohappobakteerit, itiölliset bakteerit ja mikrokokit (Dennis 1987). Kasvisten säilyttäminen huoneenlämpötilassa mahdollistaa mesofiilisten bakteerien nopean lisääntymisen, jolloin pilaantuminen on nopeampaa (Manvell & Ackland 1986). Mikrobit lisääntyvät nopeammin pilkotuissa ja paloitelluissa kasviksissa verrattuna käsittelemättömiin kasviksiin. Myös pesusta johtuva jäännöskosteus voi antaa jäljelle jääneille mikrobeille mahdollisuuden lisääntyä nopeasti (Bolin ym. 1977, ICMSF 1998). SÄILYTYSLÄMPÖTILAN VAIKUTUS RAAKA- KASVISTEN MIKROBI- PITOISUUTEEN Kylmäsäilytys hidastaa useiden tutkimuksien mukaan bakteerien lisääntymistä raaoissa kasviksissa (Kader 1980 ja 1986, Masson 1988, Little ym. 1999). Osasyy lienee bakteerilajiston valikoituminen hitaammin lisääntyviin sekä mikrobien aineenvaihdunnan hidastuminen. Kylmäsäilytys vaikuttaa kuitenkin myös kasvisten soluhengitykseen ja siten hidastaa aistinvaraisia laatumuutoksia (Hao & Bracket 1993), minkä vuoksi mikrobien käyttöön vapautuu hitaammin ravinteita kuin lämpimässä säilytetyissä kasviksissa. Vallitsevat bakteerilajit näyttävät vaihtelevan eri säilytyslämpötiloissa. Manvellin & Acklandin (1986) mukaan korkeat maitohappopitoisuudet pilkotuissa vihanneksissa kuvaavat puutteita tuotteen säilytyslämpötiloissa: 30 o C:n lämpötilassa suurin osa bakteerifloorasta vaikutti heidän tutkimuksensa mukaan olevan maitohappobakteereita, kun taas alhaisissa lämpötiloissa gramnegatiiviset bakteerit olivat vallitsevia. Kuitenkin Littlen ym. (1999) sekä Massonin (1988) tutkimuksissa todettiin myös gramnegatiivisten bakteerien lisääntyvän nopeammin noin 20 o C:n lämpötilassa verrattuna kylmäsäilytykseen. Masson (1988) totesi, että koliformisten bakteerien pitoisuudet olivat nousseet tasolle log 10 6 pmy/g kun tuotetta säilytettiin 20 o C:n lämpötilassa kuuden päivän ajan. Little ym. (1999) taas havaitsivat tutkimuksessaan kylmäsäilytettyjen salaattien enterobakteeripitoisuuksien pysyvän alle log 10 4 pmy/g, kun huoneenlämpötilassa säilytettyjen salaattien pitoisuudet kohosivat 17 prosentissa tutkituista näytteistä yli log 10 4 pmy/g. Brocklehurst ym. (1987) sekä Nguen-The & Prunier (1989) havaitsivat sekä maitohappobakteeri- että Pseudomonas sp. -pitoisuuksien nousevan tasolle log 10 8 pmy/g säilyvyysaikojen loppupuolella 7 10 o C:n varastointilämpötilassa. Muita säilytyksen aikana todettuja muutoksia olivat ph:n laskun (Manvell & Ackland 1986, Hao ym. 1998) sekä etanolipitoisuuden nousun (Hagenmeier & Baker 1998) yhteys säilytysaikaan. RAAKOJEN KASVIS- TUOTTEIDEN MIKROBI- PITOISUUKSIEN HALLINTA Kylmäsäilytyksen lisäksi voidaan pilkottujen raakavihannesten bakteeripitoisuuksien nousua hidastaa laskemalla varastotilojen O 2 -pitoisuutta 1 5 prosenttiin ja nostamalla samalla CO 2 -pitoisuutta noin

16 prosenttiin (Kader 1980 ja 1986, IFST 1990). Mikrobipitoisuuksia (ICMSF 1998) ja jopa biofilmiä (Carmichael ym. 1999) voidaan raakakasviksista vähentää pesulla, kunhan huolellisella kuivauksella ehkäistään tuotteen laadun heikkeneminen (Soriano ym. 2001). Myös kloorivesikäsittelyllä (Soriano ym. 2000, Beuchat & Bracket 1990), hapottamalla ja säilöntäaineilla (ICMSF 1998) sekä bakteriosiineillä (Bennik ym. 2000) voidaan bakteeripitoisuuksia joissain tapauksissa hillitä. Tehokkain keino vähentää mikrobipitoisuuksia on kuitenkin vahingoittuneiden ja likaisten osien poisto mahdollisimman nopeasti (Adams ym. 1989). Myös kasvisten huolellinen ja hellävarainen käsittely vähentää ravinteiden vapautumista mikrobien käyttöön ja pilaajamikrobien kiinnittymistä kasviin (Bolin ym. 1977). KIRJALLISUUS Adams, M. R., Hartley, A. D. & Cox, J. L. Factors affecting the efficacy of washing procedures used in the producton of prepared salads. Food Microbiol. 6, 1989: Bennik, H. J., Smid, E. J. & Gorris, L. Use of biopreservation in minimal processing of vegetables. Teoksessa: Alzarmora, S. M. ym. (toim.) Minimally processen fruits and vegetables, An Aspen Publication, Inc. US, s Beuchat, L. R. & Bracket, R. E. Inhibitory effects of raw carrots on Listeria monocytogenes. Appl. Environ. Microbiol. 56, 1990: Bolin, H. R., Stafford, A. E., King, A. D. Jr & Huxsoll, C. C. Factors affecting the storage stability of shredded lettuce, J. Food Sci. 4, 1977: Brocklehurst, T. F. & Lund, B. M. Properties of pseudomonads causing spoilage of vegetables stored at low temperature. J. Appl. Bacteriol. 50, 1981: Brocklehurst, T. F., Zaman-Wong, C. M. & Lund, B. M. A note on the microbiology of retail packs of prepared vegetables. J. Appl. Bacteriol. 63, 1987: Carmichael, I., Harper, I. S, Coventry, M. J., Taylor, P. W., Wan, J. & Hickey, M. W. Bacterial colonization and biofilm development on minimally processed vegetables. Symposium Supplement. J. Appl. Microbiol. 85, 1999: Dennis, C. Microbiology of fruits and vegetables, Teoksessa: Norris J. R. ym. (toim.) Essays in Agricultural and food Microbiology. J. Wiley & Sons, UK, 1987, Garg, N., Churey, J. J. & Splittstoesser, D. F. Effect of processing conditions on the microflora of fresh-cut vegetables. J. Food Prot. 53, 1990: Hagenmaier, R. & Baker, R. A Survey of Microbial Population and Ethanol Content of Bagged Salad. J. Food Prot. 61, 1998: Hao Y.-Y. & Brackett R.E. Influence of modified athmosphere on growth of vegetable spoilage bacteria in media. J. Food Prot. 56, 1993: Hao Y.-Y., Brackett R.E., Beuchat L. R. & Doyle M. P. Microbiologial quality and the inability of proteolytic Clostridium botulinum to procuce toxin in film-packaged fresh-cut cabbage and lettuce. J. Food Prot. 61, 1998: ICMSF, Micro-organsims in Foods 6: Vegetables and vegetable products, Blackie Academic and Professional, International Commission on Microbiological Specifications for Foods. 2, 1998, s Kader, A. A. Prevention in ripening in fruits by use of controlled atmosphere. Food Technol. 34, 1980: Kader, A. A. Biochemical and physiological basis for effects of controlled and modified atmospheres on fruits and vegetables. Food Technol. 40, 1986: Koburger, J. A. & Farhat, B. Y. Fungi in foods, VI. A comparison of media to enumerate yeasts and moulds. J. Milk Technol. 38, 1975: Käferstein, F. K., Motarjemi, Y. & Bettcher, D. W. Foodborne disease control: A transnational challenge. Emerg. Inf. Dis. 3, 1997: Liang, A., Koopmans, M. Doyle, M., Bernard, D. & Brewer, C. Teaming up to prevent foodborne disease. Emerg. Inf. Dis. 7, s. Little, C., Roberts, D., Youngs, E. & de Louvois, J. Microbiological quality of retail imported unprepared whole lettuces: a PHLS food working group study. J. Food Prot. 62, 1999: Manvell, P. M. & Ackland, M. R. Rapid detection of microbial growth in vegetable salads at chill and abuse temperatures. Food Microbiol. 3, 1986: Martínez, A., Diaz, R. V. & Tapia, M. S. Microbial Ecology of spoilage and pathogenic flora associated to fruits and vegetables. Teoksessa: Alzamora, S. M. ym. (toim.) Minimally processed fruits and vegetables, fundamental aspects and applications, Aspen Publishers, Inc. U.S. 2000, s Masson, A. Microbiologie de legumes frais predecoupes (Microbiology of fresh ready cut vegetables). Microbial. Alim. Nutr. 6, 1988: Nguyen-The, C. & Prunier, J. P. Involvement of pseudomonads in deterioration of readyto-use salads. Int. J. Food Sci. Technol. 24, 1989: Räsänen, L. Perinneruoasta nykysuosituksiin. Kansanterveyslehti 5 /1999, s Soriano J., Rico H., Moltó J. & Manês J. Assessment of the microbiological quality and wash treatments of lettuce served in university restaurants. Int. J. Food. Microbiol. 58, 2000: Soriano J., Rico H., Moltó J. & Manês J. Listeria Species in Raw and Ready-to-Eat Foods from Restaurants. J. Food Prot. 64, 2001: Splittstoesser, D. F. Predominant microorganisms on raw plant foods. J. Milk Food. Technol. 33, 1970: Splittstoesser, D. F., Groll, M., Downing, D. L. & Kamiski, J. Viable counts versus the incidence of machinery mold (Geotrichum) on processed fruits and vegetables. J. Milk food. Technol. 40, 1977: Webb, T. A. & Mundt, J. O. Moulds on vegetables at the time of harvest. Appl. Environ. Microbiol. 35, 1978: Wu, C. M., Koehler, P. E. & Ayres, J. C. Isolation and identification of xanthotoxin (8- mehoxypsoralen) and bergapten (5-methoxypsoralen) from celery infected with Sclerotinia Sclerotiorum. App Microbiol. 23, 1972: KIRJOITTAJAN OSOITE Tiina Tiainen, ELL Apulaiseläinlääkäri, ELTDK, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Kukankaari PORVOO Puhelin: työ (019)

17 NEWMED OY myy ultraäänilaitteet eläinlääkäreille : Pie Medical on nyt ESAOTEPieMedical. Se on veterinääri-ultraäänilaitteiden ykkönen maailmalla ja myös Suomessa. Laaja laitevalikoima maailman pienimmästä TRINGA-ultraäänilaitteesta, vain 800 g, huippudigitaaliseen TECHNOS-sarjan ultraäänitutkimuslaitteeseen. NEWMED OY, Tähdenlennonkuja 1, ESPOO, newmed.fi P , F , newmed@newmed.fi TRINGA LINEAR o o o Uusi TRINGA-versio 5-7,5 MHz lineaarianturi Teräväkuva LCD-näyttö ARVOISA KOLLEGA EPÄILETKÖ, ETTÄ HEVOSPOTILAALLASI ON SUOLESSA HIEKKAA? YES Hevossairaalassa on käynnissä tutkimus, miten eri medisiiniset hoitomenetelmät tehoavat hevosen suolistohiekan poistumiseen. Otamme tutkimukseen hevosia, joiden suolistossa todetaan röntgenkuvassa merkittävä määrä hiekkaa. Hevoset jaetaan satunnaisesti neljään ryhmään, joista yksi on kontrolliryhmä. Mikäli hevosella todetaan hiekkaa alkututkimuksessa, kaikki tutkimukseen liittyvä hoito on ilmaista asiakkaalle.hoitojakson pituus sairaalassa on 7 päivää. (Hoidon normaalikustannus olisi noin 750.) Tutkimuksiin tarjottavilta potilailta peritään alkuröntgenkuvauksesta 20. Tutkimus- ja hoitotulokset raportoidaan sekä lähettävälle eläinlääkärille että hevosen omistajalle. Mikäli haluat lähettää potilaasti tutkittavaksi hiekan varalta, ota yhteys hevossairaalan ajanvaraukseen tai jätä soittopyyntö tutkimuksesta vastaavalle eläinlääkärille Kati Niinistölle (sähköpostitse kati.niinisto@helsinki.fi ). Suomen Kunnaneläinlääkäriliitto järjestää jäsenilleen SYYSPÄIVÄT Rantasipi Joutsenlammella Joutsassa. Työpajatyyppistä keskustelua ja ideointia, ulkoilua, rentoa yhdessäoloa. Varaa aika allakkaan. Tarkemmat tiedot jäsenkirjeessä elokuussa. 373

18 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE NOVA-KURSSI SAARELLA SIKOJEN HENGITYSTIESAIRAUKSISTA Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Saaren yksikössä riitti säpinää. Pohjoismaiset väitöskirjantekijät ja joukko terveydenhuoltoeläinlääkäreitä kokoontuivat Saarelle pohtimaan sikojen hengitystiesairauksia. Kaikki pohjoismaat olivat edustettuina, samoin Viro. Lisäksi osallistujien joukossa oli yksi australialaistaustainen britti. Tähtiluennoitsijoina toimivat Barbara Straw Michiganin yliopistosta (Michigan State University) ja Ian Gardner Davisin yliopistosta Kaliforniasta. Lisäksi kutsuttuina ulkomaisina opettajina kurssille osallistuivat Poul Bäckbo ja Per Wallgren. Barbara Straw muun muassa toi elävästi esille PRRS:n historian ja miten tilanne on edennyt epidemiologisesta näkökulmasta katsottuna. Tautihan löydettiin 1990-luvun alkupuolella, mutta vanhoja näytteitä nyt jälkikäteen tutkimalla on voitu osoittaa, että viruksen aiheuttamia vasta-aineita on ollut Pohjois-Amerikassa jo 1970-luvun loppupuolella. Itse asiassa taudin epidemiologia on läheisesti sidoksissa sikaloiden yksikkökokoon. Tämä sikatauti on erittäin harvinainen/epätodennäköinen alueilla, joissa sikalakoko on pieni, mutta riski epidemioille on kasvanut sittemmin yksikkökoon kasvaessa. 374

19 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE Ian Gardner toi tuttuun tapaansa epidemiologian saloja esille soveltamalla niitä käytännön sikalatason eläinlääkintään ja tällä kertaa erityisesti sikojen hengitystieinfektioihin kahden päivän ajan. Eri diagnostisten menetelmien luotettavuutta tällä alueella käytiin huolellisesti lävitse eri näkökulmista. Per Wallgren toi esille, kuinka eri mikrobilääkkeiden kliinistä tehoa voidaan mitata käyttäen hyväksi akuutin faasin proteiinien käyttäytymistä hoidon jälkeisenä aikana. Mieleenpainuvimpia yksityiskohtia kurssilla oli Veikko Tuovisen esittämä "palkintojen jako" porsasyskäsaneerausohjelmien läpiviennistä kansallisella tasolla siten, että maa pääsee kokonaan eroon porsasyskästä. Voiton on jo käytännössä varmistanut Sveitsi. Tiukka kisa Suomen ja Norjan kesken hopeasijasta näyttää päätyvän Norjan eduksi Suomen saadessa pronssia. Vertailun vuoksi todettakoon, että Ruotsissa ei olla vielä alkua pidemmällä, vaan porsasyskän tilaesiintyvyys lähentelee edelleen 90 prosenttia. Yksi kurssin päivistä vietettiin jo perinteeksi käyvällä tavalla Tuohilammella, sen luonnonkauniissa maisemassa. Seminaarin lisäksi kurssilaisilla oli mahdollisuus sulkapalloilla, uida, saunoa ja samoilla lähimaastossa, joka olikin suosittu vaihtoehto. Tuohilammen kurssipäivä sai paljon ansaittua kiitosta kurssilaisilta. Tämän kurssin järjestivät Mari Heinonen (vetäjä), Olli Peltoniemi ja Veikko Tuovinen. Seuraavana tässä kurssisarjassa on vuorossa Norja vuonna 2005, jossa teemana tulee olemaan sikojen hyvinvointi. Tämän jälkeen kurssisarja palaa Suomeen vuonna 2006, jolloin teemana ovat muun muassa lisääntymiseen liittyvät tarttuvat sairaudet, tilatason hedelmällisyyden tunnuslukujen analysointi sekä niveltulehdukset sioilla. Vuonna 2007 on vuorossa Tanska, jossa kurssi tulee keskittymään muun muassa sikojen kautta leviäviin zoonoosi-tyyppisiin tarttuviin eläintauteihin. Olli Peltoniemi NIMITYKSIÄ ORION PHARMA ELÄINLÄÄKKEISSÄ Orion Pharma Eläinlääkkeiden Turun paikallisjohtajaksi on nimitetty johtaja Lasse Koskenniska alkaen. Hän jatkaa myös Eläinlääkkeiden R&D:n johtajana. Myynti- ja markkinointipäälliköksi kotimaan markkinointiin on nimitetty markkinointipäällikkö Jari Pajula alkaen. Kehityspäälliköiksi tuotekehitykseen on nimitetty eläinlääkäri Katja Hautala alkaen ja eläinlääkäri Terttu Lamminen alkaen. Heidän toimipaikkansa on Turku. Eläinlääketieteelliseksi asiantuntijaksi kotimaan markkinointiin on nimitetty eläinlääkäri Agata Makowiecka alkaen. Hänen toimipaikkansa on Turku. 375

20 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE JÄMI-JUKOLA 2004 Orion Pharma Eläinlääkärit osallistui nyt neljännen kerran sekä Venlojen että Jukolan viestiin, ja mukana oli konkareita ja ensikertalaisia. Viesti juostiin melko tasaisessa ja nopeassa maastossa. Osa Jämi-Jukolan suunnistusreitistä oli kangasmaastoa ja osa pienipiirteistä suo- ja avokallioaluetta. Jämin lähialueen maastoa voi luonnehtia jääkauden muovaamaksi erikoisteokseksi. Maasto oli täynnä erikokoisia suppia, kumpareita ja harjanteita. Venlat Venlojen viestissä oli 814 joukkuetta. Orion Pharma Eläinlääkäreillä oli tänä vuonna kaksi joukkuetta. Hienoa naiset! Joukkueessa yksi suunnistivat Pirkko Taipale, Kirsi Henttu, Kaisa Hartikainen ja Sara Syyrakki, sijoitus 722. Joukkueessa kaksi suunnistivat Virve Salonen-Simpanen, Mirja Huhtinen, Netta Tammisalo ja Riina Nieminen, sijoitus 681. Jukola Jukolan viestissä oli kaikkiaan 1324 joukkuetta. Orion Pharma Eläinlääkäreiden joukkueessa suunnistivat Jyrki Juntunen, Juha-Pekka Jalli, Jukka Houttu, Matti Nyberg, Kalle Savo, Kimmo Elfving ja Matti Tikka. Matti Tikka antaa viimehetken suunnistusohjeita Riina Niemiselle, Netta Tammisalolle ja Mirja Huhtiselle. Matti Nyberg kuuntelee tarkkaavaisena. Suunnistussää oli suotuisa, mitä nyt Jukolan viestin viimeinen viejä sai sateesta osansa. Huollosta vastasi tänä vuonna Mirja Huhtinen. Ensi vuonna Sippu-Jukola suunnistetaan Anjalankoskella, vaihtelevassa metsämaastossa, jota muutamat peltoalueet rikkovat. Lisätietoja: 376

Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin Yliopisto 2008 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos

Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin Yliopisto 2008 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus: tartunnan kesto, bakteerilajien väliset erot ja vaikutus maidon somaattisten solujen pitoisuuteen Syventävien opintojen tutkielma Tiina

Lisätiedot

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen Sivu/sivut 1 / 6 1 Menetelmä T. Honkanen-Buzalski and E. Seuna: Isolation and identification of pathogens from milk. Teoksessa The bovine udder and mastitis, 1995, 121-141. Muunnos. 2 Poikkeamat viitemenetelmästä

Lisätiedot

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle.

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ruiskullinen (= 10 g) valmistetta sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Utaretulehdus on ongelma muuallakin

Utaretulehdus on ongelma muuallakin Utaretulehdus on ongelma muuallakin Prof. Päivi Rajala-Schultz Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto ProAgrian Maitovalmennus 6.9.2018 ProAgrian

Lisätiedot

Kolmannen polven kefalosporiinien käyttö seuraeläimillä. päivitys

Kolmannen polven kefalosporiinien käyttö seuraeläimillä. päivitys Kolmannen polven kefalosporiinien käyttö seuraeläimillä päivitys Miten pitäisi käyttää? Kolmannen polven kefalosporiinit ovat reservilääkkeitä ja luokiteltu kriittisen tärkeiksi mikrobilääkkeiksi Lainsäädännössä

Lisätiedot

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien

Lisätiedot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot Tehotippi Soft Utareterveys ja vedinkastot HIVEN OY Utaretulehdus valitettavan yleinen sairaus Heikentää merkittävästi eläinten hyvinvointia Utaretulehdus on eläinlääkärihoitojen ja poistojen yleisin syy.

Lisätiedot

Umpeenpanohoito utaretulehdusten hoidossa ja ennaltaehkäisyssä

Umpeenpanohoito utaretulehdusten hoidossa ja ennaltaehkäisyssä Satu Pyörälä, Tanja Lehtolainen ja Kristiina Dredge Umpeenpanohoito utaretulehdusten hoidossa ja ennaltaehkäisyssä Dry cow therapy in the treatment of mastitis and prevention of new intramammary infections

Lisätiedot

Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä

Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä 1. Mikrobilääkkeiden kulutus eläimille Suomessa 2010-10-09 Antibioottipäivä KKM 2 Kokonaiskulutus Suomessa

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA T022/A16/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA VALIO LTD, R&D, CHEMISTRY AND MICROBIOLOGY Tunnus

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO [Version 7.2, 12/2008] LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Mastitar retard vet. intramammaarisuspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ruisku (8 g) sisältää vaikuttavina aineina:

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA T022/A19/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA VALIO LTD, R&D, CHEMISTRY AND MICROBIOLOGY Tunnus

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T126/M25/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, KVVY-RAUMALAB WATER PROTECTION ASSOCIATION

Lisätiedot

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä. 1 (5) ELÄIMILLE KÄYTETTÄVIEN MIKROBILÄÄKKEIDEN MYYNTI LISÄÄNTYI HIEMAN Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan

Lisätiedot

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden määrää on seurattu Suomessa vuodesta 1995. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Fimealle toimittamiin

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI

PAKKAUSSELOSTE 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI PAKKAUSSELOSTE Fucithalmic vet. 1% silmätipat, suspensio koirille ja kissoille 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA,

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA T022/M18/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA VALIO LTD, R&D, CHEMISTRY AND MICROBIOLOGY Tunnus

Lisätiedot

Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015

Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015 Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015 Workshop 3: Elintarvikkeiden mikrobiologiset ohjearvot Vuonna 2014 elintarviketeollisuuden, laboratorioiden ja Eviran

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Utaretulehdusten PCR diagnostiikka - miten tuloksia tulkitaan?

Utaretulehdusten PCR diagnostiikka - miten tuloksia tulkitaan? Utaretulehdusten PCR diagnostiikka - miten tuloksia tulkitaan? Heidi Hiitiö 1*, Rauna Riva 2, Tiina Autio 2, Tarja Pohjanvirta 2, Jani Holopainen 3, Satu Pyörälä 1, Sinikka Pelkonen 2 1 Department of production

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden Suvi Nykäsenoja Erikoistutkija Antibioottijaosto, Mikrobiologian tutkimusyksikkö, Laboratoriopalveluiden tutkimusosasto Ajankohtaista

Lisätiedot

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS Contents 1 Resultater 3 2 Usikkerhed og basestørrelser 7 2 1 Resultater Metode Feltperiode: Uge 12 og 13 2014 Målgruppe: Repræsentativt udvalgte vælgere i hhv. Sverige og Finland på 18 eller derover. Metode:

Lisätiedot

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com Lely Caring - huomio vedinkastoon www.lely.com innovators in agriculture LELY CARING UTARETERVEYS Terve utare on parhaan mahdollisen maitotuotoksen perusta. Vuosittain keskimäärin joka kolmas lehmä sairastaa

Lisätiedot

Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin Yliopisto 2008 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos

Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin Yliopisto 2008 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus: tartunnan kesto, bakteerilajien väliset erot ja vaikutus maidon somaattisten solujen pitoisuuteen Syventävien opintojen tutkielma Tiina

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T042/A24/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, KVVY-PORILAB WATER PROTECTION ASSOCIATION

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä.

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä. ELÄIMILLE KÄYTETTIIN VÄHEMMÄN MIKROBILÄÄKKEITÄ Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle

Lisätiedot

Utaretulehdusnäytteiden analyysitulosten tuloksista ja tulkinnasta joulukuu 2011, Laura Kulkas Valio Oy

Utaretulehdusnäytteiden analyysitulosten tuloksista ja tulkinnasta joulukuu 2011, Laura Kulkas Valio Oy Utaretulehdusnäytteiden analyysitulosten tuloksista ja tulkinnasta joulukuu 2011, Laura Kulkas Valio Oy Valion Aluelaboratoriot ottivat 1.2.2010 käyttöön uuden geeniteknologisen, PCR (Polymerase Chain

Lisätiedot

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. Vastuuhenkilöt Hakola Satu, Sivu/sivut 1 / 5 Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 6888-1:1999,/ Amd 1:2003, muunnos. (Baird-Parker

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin.

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD T205/M17/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

SmartStore TM ROBUST. As unbreakable as it gets. SmartStore. orthex

SmartStore TM ROBUST. As unbreakable as it gets. SmartStore. orthex SmartStore TM ROBUST As unbreakable as it gets SmartStore orthex Laatikko kovaan käyttöön SmartStore TM Robust kestää niin iskuja kuin suuria lämpötilan vaihteluita. Laatikot pinoutuvat tukevasti päällekkäin

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm) Sivu 1 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 AMINOGLYKOSIDIT Gentamysiini Koira Enterobacteriacae 10 g 16 13-15 12 Pseudomonas aeruginosa 10 g 16 13-15 12 Hevonen Enterobacteriacae

Lisätiedot

Utaretulehdus eli mastiitti

Utaretulehdus eli mastiitti NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Utaretulehdus eli mastiitti 1 (15) Utaretulehdus eli mastiitti Kliinisellä mastiitilla tarkoitetaan utaretulehdusta, jossa on piilevien oireiden lisäksi ainakin yksi seuraavista,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttavat aineet:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttavat aineet: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Orbifloksasiini Mometasonifuroaatti (monohydraattina) Posakonatsoli 8,5 mg/ml 0,9

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 50 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää

Lisätiedot

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita

Lisätiedot

Mikrobiologisia näkökohtia luomumaidosta ja luomujuustosta

Mikrobiologisia näkökohtia luomumaidosta ja luomujuustosta Tapani Alatossava Elintarviketeknologian laitos Helsingin yliopisto Luomuelintarvikepäivät 13.-14.2.2006 Helsinki Taustaa: Mikrobiologisia näkökohtia Ns. luomujuustohanke eli Luomujuustojen tuotantoketjun

Lisätiedot

Hyvä tietää biofilmistä

Hyvä tietää biofilmistä Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Campylobacter jejunin antibioottiresistenssi Suomessa

Campylobacter jejunin antibioottiresistenssi Suomessa Campylobacter jejunin antibioottiresistenssi Suomessa Satu Olkkola, ELL Elintarvikehygienian ja Ympäristöterveyden osasto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto Yleistä * Yleensä ei tarvita

Lisätiedot

Utareterveyden hallinta tilatasolla. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu

Utareterveyden hallinta tilatasolla. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Utareterveyden hallinta tilatasolla Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Utaretulehdus Eniten tappioita aiheuttava sairaus maidontuotannossa Suurin uhka tavoitteelle tuottaa laadukasta

Lisätiedot

Exspot permetriini 744 mg/ml

Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot - permetriini 744 mg/ml Eläinlääkevalmiste Paikallisvaleluliuos koiralle Vaikuttava-aine permetriini 744 mg/ml Kantoaine Dowanol, uudistunut 2005 Vaikutus on täysin

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD T205/A16/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Pihkauutteen mikrobiologiaa

Pihkauutteen mikrobiologiaa Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

Salaattiprojekti 2015

Salaattiprojekti 2015 Kalajoen kaupunki Raportti 1 (7) Salaattiprojekti 2015 1. Johdanto Kalajoen kaupungin toteutti yhteistoiminta-alueellaan (Kalajoki, Pyhäjoki, Merijärvi, Raahe, Siikajoki) näytteenottoprojektin, jonka avulla

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Caremast vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Caremast vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Caremast vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 10 g intramammaariruisku sisältää: Vaikuttava aine:

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 11.2.2009 2008/0108(CNS) TARKISTUKSET 2-5 Lausuntoluonnos Bogusław Sonik (PE419.909v01-00) maatalouden

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

LIITE 5: VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEITA VALMISTAVA ELINTARVIKEHUONEISTO, KASVIPERÄISTEN ELINTARVIKKEIDEN MAAHANTUOJAT

LIITE 5: VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEITA VALMISTAVA ELINTARVIKEHUONEISTO, KASVIPERÄISTEN ELINTARVIKKEIDEN MAAHANTUOJAT OMAVALVONNAN NÄYTTEENOTTOTIHEYDET KASVISTUOTTEITA VALMISTAVASSA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA LIITE 5 VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEET, KASVIPERÄISTEN ELINTARVIKKEIDEN MAAHANTUONTI (6) LIITE 5: VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEITA

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Elintarvike-, rehu- ja lannoitenäytteet sekä mikrobiologiset näytteet yleensä

Elintarvike-, rehu- ja lannoitenäytteet sekä mikrobiologiset näytteet yleensä FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 89 (129) Elintarvike-, rehu- ja lannoitenäytteet sekä mikrobiologiset näytteet yleensä FINAS S51/2000 Opas näytteenoton

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fusidic Acid Orifarm 20 mg/g, emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää fusidiinihappoa hemihydraattina, joka vastaa

Lisätiedot

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Data quality points. ICAR, Berlin,

Data quality points. ICAR, Berlin, Data quality points an immediate and motivating supervision tool ICAR, Berlin, 22.5.2014 Association of ProAgria Centres Development project of Milk Recording Project manager, Heli Wahlroos heli.wahlroos@proagria.fi

Lisätiedot

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg) VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA 2016 JOHDANTO Projektin tavoitteena oli selvittää kebabravintoloiden kebabin mikrobiologista laatua. Vantaan lisäksi projektiin osallistui Helsingin

Lisätiedot

1. Hygieniapassikoulutus. Aiheena: hygieniapassi ja elintarvikkeiden käsittely

1. Hygieniapassikoulutus. Aiheena: hygieniapassi ja elintarvikkeiden käsittely 1. Hygieniapassikoulutus Aiheena: hygieniapassi ja elintarvikkeiden käsittely Materiaalia testiä varten http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/lupa-kokata-elintarvikehygienian-perusteet -> Googleen hakusana

Lisätiedot

Valtuuskunta eläinlääkintähuoltoa

Valtuuskunta eläinlääkintähuoltoa Valtuuskunta eläinlääkintähuoltoa kasaamassa Uusi valtuuskunta kokoontui toukokuun alussa. Tällä kertaa ei tarvinnut avaintuloksia erikseen hakea. Jo melko pitkälle edenneen eläinlääkintähuoltolain uudistuksen

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, February Nights spent by foreign tourists in Finland down by 2.5 per cent in February 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Gap-filling methods for CH 4 data

Gap-filling methods for CH 4 data Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling

Lisätiedot

MRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla

MRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla Vastuuhenkilö Nykäsenoja Suvi Sivu/sivut 1 / 6 MRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat Euroopan yhteisön referenssilaboratorion

Lisätiedot

LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI

LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI Keskustelutilaisuus Kiteellä 28.10.2015 Elina Felin Ympäristöterveydenhuollon johtaja Ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistä myös Keski- Euroopassa. Tästä huolimatta vain

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

Luennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti VIB LS6 EPI p Ti oma tila epi Ke VIB LS6 EPI

Luennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti VIB LS6 EPI p Ti oma tila epi Ke VIB LS6 EPI Pvm Aika Paikka Kurssi Aihe Luennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti 5.9. 8.15 1200 VIB LS6 EPI p Ti 5.9. 12 16 oma tila epi Ke 6.9. 8.15 10.00 VIB LS6 EPI Ke 6.9. 10.15 12.00 VIB LS6 NPE p KAIKKI MUKAAN

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD T205/M18/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www

Lisätiedot

Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa

Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa Martin Täubel, Anne M Karvonen, Tiina Reponen, Stephen Vesper, Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen 24.3.2016 SIS FERMI Hyvärinen 1 Mikä

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot