teisiin voidaan ryhtyä viipymättä (Radostits ym 1994) Osuuskunta Maitojalosteen toteuttaman lypsykarjojen terveydenhuoltoprojektin tarkoituksena oli t

Transkriptio

1 Virve Toikka, Mervi Yli-Hynnilä, Kristiina Dredge ja Satu Pyörälä Etelä-Pohjanmaan lypsykarjojen terveydenhuoltoprojektin tuloksia vuosilta The results of a health management project in dairy cattle farms in South Pohjanmaa, Finland during YHTEENVETO Etelä-Pohjanmaalla Osuuskunta Maitojalosteella toteutettiin vuosina lypsykarjojen terveydenhuoltoprojekti Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää projektiin osallistuneiden tilojen (95 kpl) alkutilanne sekä terveydenhuoltotyöstä saatava hyöty kyseisillä tiloilla Tilojen tiedot kerättiin uusimmista karjantarkkailu- ja terveysraporteista, haastattelemalla tuottajia ja eläinlääkärin sekä meijerin tuotantoneuvojan havainnoista Tilakäynneillä kartoitettiin karjan olosuhteet ja terveys ja laadittiin terveydenhuoltosuunnitelma Tilakäyntien perusteella määritettiin eri terveydenhuollon osa-alueille terveystavoitteet Nämä osa-alueet olivat utareterveys, jalkaterveys, loisongelmat, vasikkaterveys, hedelmällisyys, ruokintaperäiset ongelmat, tarttuvat taudit, eläinlääkejäämät sekä tuotanto-olosuhteet Noin vuoden kuluttua tehdyllä seurantakäynnillä selvitettiin tavoitteiden toteutuminen Kaikilla osa-alueilla pääsi terveystavoitteisiin 14 tilaa vuonna 1998 ja 42 tilaa seurantavuonna 1999 Eri osa-alueiden terveysongelmien lukumäärä väheni 56 tilalla, pysyi samana 20 tilalla ja lisääntyi 10 tilalla Terveydenhuoltokäynneillä kerättyjä tunnuslukuja arvioitiin tilastollisesti Tilastollisesti merkitsevää oli keskituotoksen kasvu, utareen tulehdusprosentin pieneneminen sekä utaretulehduksen antibioottihoitojen väheneminen SUMMARY A health management project in dairy cattle herds was carried out in 1998 and 1999 in South Pohjanmaa, Finland, by Cooperative Maitojaloste This article covers information about 95 dairy farms, which participated in the project The farms were visited twice at a yearly interval The purpose of this study was to specify the health state of the farms in the first year and the benefit from the health management work after one year Farm data was collected from the latest herd production and health reports, by interviewing the producers and from observations made by the veterinarians and dairy s production advisers The herd health was charted and health management plans were made during the farm visits The targets for the different sectors of health management were specified on the grounds of these visits The sectors were udder health, foot health, parasite problems, calf health, reproduction, nutrition, infectious diseases, animal drug residues and housing conditions In the year 1998 fourteen farms, and in the follow-up year 42 farms, reached the health goals of all sectors The number of health problems in different sectors decreased on 56 farms, remained the same on 20 farms and increased on 10 farms The data collected at the farms was estimated statistically The increase in the average milk production, the decrease in the udder inflammation percentage, and the decrease in the use of antibiotic treatment for mastitis were statistically significant JOHDANTO Terveydenhuollon päämäärä on pitää eläinten terveys ja tuotanto- kyky optimaalisella tasolla siten, että saavutetaan taloudellisesti paras mahdollinen tulos Tämä tapahtuu seuraamalla eläinten terveyttä ja tuotosta jatkuvasti, jolloin tuotoksen lasku tai sairastuvuuden lisääntyminen huomataan nopeasti ja tarpeellisiin toimenpi- 161

2 teisiin voidaan ryhtyä viipymättä (Radostits ym 1994) Osuuskunta Maitojalosteen toteuttaman lypsykarjojen terveydenhuoltoprojektin tarkoituksena oli terveydenhuoltotoiminnan käynnistäminen Etelä-Pohjanmaalla sekä lypsykarjan terveydenhuoltotyön käytännön toimintamallien kehittäminen tiloilla yhteistyössä praktikoiden ja neuvojien kanssa Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää projektiin osallistuneiden tilojen alkutilanne sekä terveydenhuoltotyöstä saatava hyöty kyseisillä tiloilla Osa tästä tutkimuksesta toteutettiin eläinlääketieteellisen tiedekunnan syventävien opintojen projektina AINEISTO JA MENETELMÄT Kaikilla Osuuskunta Maitojalosteen tiloilla oli mahdollisuus lähteä mukaan projektin toimintaan, johon kuului tilakäyntejä, koulutusta ja opintomatkoja Projektiin liittyi 103 vapaaehtoista tilaa, joista seurantavuonna 1999 oli mukana 98 Maitojalosteen terveydenhuoltoeläinlääkäri teki kaksi tilakäyntiä vuoden välein Ensimmäisellä tilakäynnillä vuonna 1998 kartoitettiin alkutilanne käyttäen terveydenhuoltotyöhön erityisesti kehitettyä tilakäyntikaavaketta (Yli-Hynnilä 1998, julkaisematon) Tulokset saatiin ajoissa tulosten laskentaan 95 tilalta Näistä tiloista parsinavetoita oli 76, lämminpihattoja 15 ja kylmäpihattoja neljä Parsinavetoista uusia tai vasta peruskorjattuja oli 16 ja pihatoista 18 Viiden karjan parsinavetat muutettiin projektin aikana uuteen pihattoon Uuden navetan suunnittelun aloitti 15 tilaa Vuonna 1998 projektitiloista kuusi ei kuulunut tarkkailuun, ja seurantavuonna tarkkailuun kuulumattomia tiloja oli yksi Tilojen keskituotokset, keskilehmäluvut, keskipoikimakerrat sekä lehmämäärä työntekijää kohden molemmilta vuosilta on esitetty taulukossa 1 Työntekijöitä tiloilla oli keskimäärin kaksi (vaihtelu 1 4) Tilastollisessa tarkastelussa tunnuslukujen tilakohtaista muutosta arvioitiin parillisen t-testin avulla (muuttujat normaalijakautuneita) TERVEYSTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY OSA- ALUEITTAIN TAULUKKO 1 TABLE Projektitilojen keskituotokset, keskilehmäluvut, keskipoikimakerrat sekä lehmämäärä työntekijää kohden vuosilta 1997 ja 1999 The average milk production, average number of the cows, average number of lactations and cows per milker in surveyed farms during years 1997 and x Min Max x Min Max Keskituotos/kg Average milk production/kg Keskilehmäluku/kpl 21 7,6 102,4 24 9,1 114,4 Average number of cows Keskipoikimakerta 2, ,4 1,1 3,5 Average number of lactations Lehmiä/työntekijä/kpl Number of cows/milker Maitohygienia- ja eläinsuojelulainsäädännön vaatimusten täyttyminen asetettiin tuotanto-olosuhteiden tavoitteeksi Lisäksi edellytettiin, ettei karjan terveyden parantamiseen tarvita tuotantorakennusten korjaamista tai uudisrakennusta Eläinlääkejäämien suhteen tilojen katsottiin täyttävän asetetut tavoitteet, mikäli ne testasivat lääkityn eläimen maidon ennen meijeriin toimittamista Tuottajia opastettiin kirjaamaan kaikki lääkitykset, merkitsemään antibiootilla lääkitty eläin, testaamaan maito T101- testillä varoajan jälkeen sekä kirjaamaan negatiivinen testitulos päiväyksineen Karjassa ei saanut esiintyä tarttuvia tauteja, kuten pälvisilsaa, salmonellaa tai EHEC-tartuntaa (enterohemorraaginen E coli), jotta se täytti tarttuvien tautien terveystavoitteet, ja tilalle tuli ostaa vain positiivilistan rehuja Ostoeläinten oli oltava tutkittuja salmonellan varalta Tuottajia opastettiin vaatimaan dokumentti myyjätilan salmonella- (alle 2 kk) ja BVD-statuksesta (Bovine Virus Diarrhoea) eläintä ostaessaan Tilan tuli kuulua karjantarkkailuun saavuttaakseen ruokinnalle asetetut tavoitteet Tilalla oli oltava ruokintasuunnitelma eikä karjassa saanut esiintyä ruokintaperäisiä sairauksia muutoin kuin yksittäistapauksina Lisäksi suositeltiin rehujen analysointia, ruokintasuunnitelman noudattamista ja ruokinnan onnistumisen seurantaa sekä analyysituloksista että eläimistä Tilojen lehmät kuntoluokitettiin molempina vuosina (Edmonson ym 1989) Ruokinnan suunnittelua ja toteutusta pohdittiin erityisesti hedelmällisyyden taustatekijänä (energiavaje) Hedelmällisyyden terveystavoitteeksi asetettiin tunnuslukujen pysyminen alle hälytysrajan Tiinehtymättömiä eläimiä ei myöskään tullut poistaa yksittäistapauksia 163

3 TAULUKKO 2 TABLE Hedelmällisyyden tunnusluvut projektitiloilla Fertility parameters in the surveyed farms in gelmien lukumäärä väheni 56 tilalla, pysyi samana 20 tilalla ja lisääntyi 10 tilalla Ensimmäisenä vuonna moniongelmaisia tiloja oli yhdeksän, seurantavuonna ei yhtään Tuotanto-olosuhteissa tavoitteet saavutti 64 tilaa vuonna 1998 ja seurantavuonna 71 tilaa Yleisimpiä, terveyttä heikentäviä olosuhdetekijöitä olivat tavoitetta (10 l/ min) vähäisempi vedensaanti, liian pienet parret sekä ahtaat ja/tai eläinsuojelulain vastaiset vasikkaja nuorkarjatilat Seurantavuonna vesihuolto oli kunnostettu parhaiten Kaikki tilat saavuttivat eläinlääkejäämille asetetut tavoitteet Lääkittyjen eläinten merkitsemättä jättäminen umpeenpanohoitojen yhteydessä sekä lääkekirjanpidon laiminlyönti olivat yleisimpiä puutteita Tarttuvien tautien osalta neljä tilaa ei yltänyt tavoitteisiin vuonna 1998 Ongelmatiloista kaksi ei noudattanut eläinkaupan sääntöjä, yhdellä oli pälvisilsatartunta ja toisella EHEC Näistä muut ongelmat korjaantuivat, mutta pälvisilsatilaa ei saneerattu Huomautta- Hälytys Tavoite raja/alarm x Min Max x Min Max Goal level Poikimaväli/pv Calving interval/days Lepokausi/pv Rest period/days Siemennyskausi/pv <20 30 Insemination period/days Siemennyksiä/poikiminen 1,78 1,05 2,41 1,75 1,15 2,59 <1,6 2 Number of inseminations/calving Uusimattomuus-% (60 pv) Non-return rate (60 d) Hiehojen keskipoikimaikä 24,9 22,3 30,7 25,0 21,1 29, >28 Average age of heifers at first calving enempää Hedelmällisyyden parantamiseksi suositeltiin ruokintatoimien lisäksi progesteronitestien käyttöä ja tehokkaampaa yhteistyötä eläinlääkärin kanssa Huomiota kiinnitettiin myös siemennysajankohdan valintaan ja kiimantarkkailuun Projektitilojen hedelmällisyyden tunnusluvut on esitetty taulukossa 2 Vasikkaterveystavoitteet täyttävän tilan vasikoiden tuli kasvaa silmämääräisesti arvioiden normaalisti, ja niiden sairastuvuuden ja kuolleisuuden tuli olla vähäistä Kasvatusolosuhteiden oli oltava vähintään eläinsuojelulain mukaiset Loiset määriteltiin ongelmaksi, jos tilan laitumelta palanneet eläimet olivat aliravittuja sisäloisten takia Jalkaterveyden tavoitteeksi asetettiin säännölliset sorkkahoidot vähintään kerran vuodessa Jalkasairauksia kuten sorkkakuumetta, hiertymiä ja niveltulehduksia sai esiintyä vain yksittäistapauksia Utareterveyden tavoitteet saavuttava tila poisti eläimiä heikentyneen utareterveyden takia ainoastaan yksittäistapauksissa Str agalactiaen aiheuttamia tapauksia ei saanut esiintyä lainkaan ja S aureuksen aiheuttamia tartunnallisia infektioita vain yksittäistapauksina Lehmien neljänneskohtaisen tulehdusprosentin tuli olla alle 15, karjan vetimien kunnon hyvä ja utaretulehdushoitoja alle kolme hoitoa kymmentä lehmää kohti vuodessa Taulukossa 3 kuvataan tilojen utareterveystilanne vuosina 1998 ja 1999 Tila määriteltiin moniongelmaiseksi, jos terveysongelmien määrä oli viisi tai enemmän TULOKSET Terveystavoitteiden toteutuminen Kaikilla osa-alueilla pääsi terveystavoitteisiin vuonna tilaa (15 prosenttia) ja vuonna tilaa (44 prosenttia) Yhdeksän tilaa saavutti terveystavoitteet molempina vuosina Terveysongelmien jakaantuminen molemmilta vuosilta on esitetty kuvassa 1 On- 164

4 Projektitilojen utareterveys vuosina 1998 ja 1999 TAULUKKO 3 TABLE Udder health of the surveyed farms in years 1998 and x Min Max x Min Max Tulehtuneiden neljännesten 1) osuus (%) 7, , Percentage of inflamed quarters Umpeutettujen neljännesten osuus (%) 4, , Percentage of dried-off quarters Neljännesten tulehdusprosentti 11,5 1 32,5 10, Quarter inflammation percentage Utaretulehdus antibioottihoitojen määrä / 10 lehmää 3, ,5 0 9 Number of antibiotic treatments for mastitis/10 cows Poistoprosentti utarevian takia 16, , Culling rate because of udderproblems 1) tulehtunut neljännes = CMT-lukema ž 3 misen aihetta oli eniten väkirehuja viljavarastojen suojauksessa sekä vierailijoiden jalkineiden suojauksessa Parannusta tapahtui etenkin varastojen peittelyssä Ensimmäisenä vuonna saavutti ruokinnalle asetetut tavoitteet 81 tilaa ja seurantavuonna 90 tilaa Karjantarkkailuun kuulumattomat tilat yhtä lukuun ottamatta liittyivät tuotannon tarkkailuun, ja säilörehun analysointi otettiin käyttöön useimmilla sen laiminlyönneillä tiloilla Varsin yleistä oli tunnutusvaiheen ruokinta liian suurilla väkirehumäärillä Kivennäisruokinnan virheenä oli kalsiumkivennäisen antaminen ummessa olevalle Joillakin tiloilla väkirehuja jaettiin vain kaksi kertaa päivässä Viidesosalla tiloista vuonna 1998 maidon ureapitoisuus oli suositusrajojen ulkopuolelle Lehmien kuntoluokittaminen koettiin uudeksi asiaksi Melkein puolella tiloista lehmien kunnossa havaittiin puutteita, tavallisimmin lihomista loppulypsykaudella ja ummessa ollessa Useille tiloille suositeltiin ruokintamallien löytämiseksi jatkotoimia maatilaneuvojien kanssa Hedelmällisyydelle asetetut tavoitteet saavutti ensimmäisenä vuonna 63 tilaa ja seurantavuonna 73 tilaa Monet tilat aloittivat säännölliset kuukausitarkastukset ja kuntoluokan seurannan Hedelmällisyyden tunnuslukujen (poikimaväli, lepokausi, siemennyskausi, siemennyksiä poikimista kohti, uusimattomuusprosentti, hiehojen poikimaikä sekä hedelmällisyyshoidot) muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä KUVA 1 FIGURE Ensimmäisenä vuonna vasikoiden terveydelle asetettuihin tavoitteisiin ylsi 81 tilaa ja seurantavuonna 85 tilaa Vähäisen tiedonkeruun takia vasikoiden terveyden seuranta oli muita osa-alueita heikompaa ja pitkälti liittyi karjanomistajan havaintoihin Tutilla juottaminen lisääntyi selvästi Syksyllä 1998 todettiin kahdella tilalla hiehojen olevan huonokuntoisia, ja laitumia epäiltiin loisten saastuttamiksi Vuonna 1999 ei löytynyt yhtään Terveysongelmien jakautuminen tiloilla vuosina 1998 ja 1999 The distribution of health problems on the surveyed farms in 1998 and

5 ongelmatilaa Kolmasosalla tiloista todettiin häntäkutkaa Jalkaterveydelle asetetut tavoitteet saavutti ensimmäisenä vuonna 68 tilaa ja seurantavuonna 82 Useimmissa tapauksissa ongelmat johtuivat liian pienistä parsista tai kuivikkeiden puutteesta Utareterveyden osalta vuonna 1998 tavoitteet saavutti 44 tilaa ja seurantavuonna 74 tilaa Ensimmäisenä vuonna 14 tilalla tankkimaidon solupitoisuus oli yli /ml, vuonna 1999 kyseisiä tiloja oli viisi Lypsytavassa havaittiin puutteita, etenkin esikäsittelyssä ja lypsyjärjestyksessä sekä tyhjälypsyä Vedinvaurioiden esiintyvyydessä oli vuonna 1998 huomauttamista 20 tilalla Tiloille suositeltiin utareliivien käyttöä ja lypsyn rasitustekijöiden, kuten tyhjälypsyn korjaamista Vuonna 1999 huomautettavaa ilmeni vain neljällä tilalla Utareterveyden tunnusluvuista tulehdusprosentti laski merkitsevästi; keskimäärin 1,6 prosenttiyksikköä (p = 0 033) Soluttavien neljännesten (CMT ž 3) määrä väheni keskimäärin 1,7 prosenttiyksikköä, kun taas umpeutettujen neljännesten osuus nousi 0,1 prosenttiyksikköä Utaretulehdusten antibioottihoidot olivat ennen terveydenhuoltokäyntiä keskimäärin 3,2/10 lehmää ja seurantavuonna 2,5/10 lehmää Muutos oli 0,8 hoitoa vähemmän / 10 lehmää (p < 0 001), ja ero on tilastollisesti merkitsevä Projektitiloilla keskituotos kasvoi keskimäärin 348 kilogrammaa (p < 0 001) Samanaikaisesti Etelä- Pohjanmaan lypsykarjojen (2867 tilaa) keskituotos kasvoi keskimäärin 198 kilogrammaa Projektitilojen ja Etelä-Pohjanmaan keskituotosten muutosta testattiin yhden otoksen t-testillä Projektitilojen keskituotos kasvoi 150 kilogrammaa enemmän kuin saman alueen tiloilla keskimäärin (p = 0 035), eli tämäkin ero on tilastollisesti merkitsevä POHDINTA Tuloksista voidaan päätellä, että ennaltaehkäisevällä terveydenhuollolla pystytään vaikuttamaan eläinten hyvinvointiin ja terveyteen Lyhyellä aikavälillä muutos tapahtuu selkeimmin asioissa, jotka eläinten omistajan on helppo toteuttaa ja joissa hyöty tulee välittömästi esiin (esimerkiksi vedinvaurioiden ennaltaehkäisy) Osoitetut puutteet oli helppo korjata, kun miellettiin toimenpiteiden merkitys Toisaalta esimerkiksi hedelmällisyyden tunnuslukujen parantaminen vaatii usein ruokinta- ja hoitotapojen muutoksia, jotka kohottavat hedelmällisyyttä pitkällä aikavälillä, usein vasta seuraavalla maidontuotantokaudella Koska terveysraportin tunnuslukujen muutokset tapahtuvat viiveellä, etenkin hedelmällisyyttä kuvaavien, on vuosi liian lyhyt seurantajakso tulosten havainnoimiseen Suurehkoa panostusta vaativat toimenpiteet, kuten parren pituuden muuttaminen, eivät myöskään tapahdu hetkessä Vanhojen navetoiden mitat ovat auttamattomasti jääneet pieniksi eläinten kasvaessa jalostuksen myötä Virheiden toistumisen välttämiseksi on tärkeää, että neuvonta on mukana, kun uusia navettaratkaisuja suunnitellaan Usein yhdistetään virheellisesti eläinten terveydentilan ja tuotoksen huononeminen tilakoon kasvuun ja työmäärän lisääntymiseen Projektissa mukana olleiden tilojen koko suureni, mutta silti niissä pystyttiin parantamaan karjan terveyttä ja tuotosta terveydenhuollon kokonaisvaltaisella ajattelutavalla Apuvälineenä oli myös tilallisille järjestetty laatusopimuskoulutus, jossa opastettiin maidon laatupoikkeamien ehkäisyä määrittämällä kriittiset työvaiheet ja laatimalla työohjeet Karjanomistajalle on tärkeää tietää, etteivät hänen terveydenhuoltoon sijoittamansa rahat mene hukkaan Tilastollisen tarkastelun perusteella karjanomistaja sai konkreettista taloudellista hyötyä keskituotoksen kasvusta, utareterveyden paranemisesta ja turhien antibioottihoitojen poisjäämisestä Kirjoitus on osa syventäviä opintoja KIRJALLISUUS Brand, A, Noordhuizen, J P T M ja Schukken, Y H (toim ) Herd Health and Production Management in Dairy Practice Wageningen Pers 1996 s Edmonson, A J, Lean, I J, Weaver, L D, Farver, T, & Webster, G A body condition scoring chart for Holstein dairy cows 1989, J Dairy Sci 1989, 72: Radostits, O M, Leslie, K E & Fetrow, J Herd Health Food Animal Production Medicine 2 painos W B Saunders Company, Philadelphia 1994 s 2 KIRJOITTAJIEN OSOITTEET Virve Toikka, ELK Ritaniemenkatu 10 D Lahti Mervi Yli-Hynnilä, ELL Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri, terveydenhuoltoeläinlääkäri Osuuskunta Maitojaloste PL Seinäjoki Puh Kristiina Dredge, ELL Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö Satu Pyörälä, professori Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö Saaren yksikkö, Pohjoinen pikatie 800, Saarentaus Puh , l 166