MULTIPLEX PCR:N KEHITTÄMINEN MASTIITIN DIAGNOSOIMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MULTIPLEX PCR:N KEHITTÄMINEN MASTIITIN DIAGNOSOIMISEEN"

Transkriptio

1 MULTIPLEX PCR:N KEHITTÄMINEN MASTIITIN DIAGNOSOIMISEEN Tuulia Lindroos Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Kesäkuu 2016

2 Esipuhe Tein tämän tutkimuksen Itä-Suomen yliopistolla, Lääketieteen laitoksella, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä, Elintarvikebiotekniikan tutkimuslaboratoriossa. Aiheen valinta Pro gradu tutkimukseen oli vaikeaa, sillä halusin, että työstäni todella olisi konkreettista hyötyä jollekin. Lopulta aihe varmistui, aika yllättäenkin, syksyllä 2015, kun Movet Oy:stä sitä tarjottiin. Alussa aihe tuntui melko haastavalta, sillä en entuudestaan tiennyt siitä juuri mitään, mutta tehdyn työn ansiosta olen oppinut paljon sekä mastiitista että PCR menetelmästä ja jotain myös tutkimuksen tekemisestä. Laboratoriossa vietetyt viikot menivät nopeasti eikä kirjallisen osuuden kirjoittaminenkaan, alun kankeuden jälkeen, lopulta ollut mikään tuskien taival. Suuret kiitokset työni ohjaajille FM Kristiina Kinnuselle, joka auttoi minua laboratoriossa koko kevään ajan sekä FT Jenni Korhoselle ja FT Hanna Leschille ohjeista, kommenteista ja korjauksista. Erityiskiitos myös Jari Huuskoselle ja Movet Oy:lle, jotka tarjosivat tutkimusaiheen.

3 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO KIRJALLISUUSKATSAUS Mastiitti Mastiitin yleisyys ja sen aiheuttamat seuraukset Mastiitin aiheuttajat Mastiitin diagnosointi Taudinaiheuttajien tunnistaminen Mastiitin ennaltaehkäisy ja hoito PCR-menetelmä Geelielektroforeesi TUTKIMUKSEN TAVOITTEET MATERIAALIT JA MENETELMÄT Tutkimuksessa käytetyt bakteerikannat DNA:n eristys PCR TULOKSET DNA-pitoisuudet PCR ja geelielektroforeesi POHDINTA DNA:n eristys Onnistuneeseen PCR:ään vaikuttavat tekijät Johtopäätökset LÄHTEET... 45

4 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta Ravitsemustiede LINDROOS, TUULIA A: Multiplex PCR:n kehittäminen mastiitin diagnosoimiseen Pro gradu-tutkielma Ohjaajat: FM Kristiina Kinnunen, FT Jenni Korhonen ja FT Hanna Lesch Kesäkuu 2016 Avainsanat: bakteeri, mastiitti, utaretulehdus, multiplex pcr MULTIPLEX PCR:N KEHITTÄMINEN MASTIITIN DIAGNOSOIMISEEN Maitorauhasten tulehtuminen aiheuttaa mastiittia eli utaretulehdusta. Sen voivat aiheuttaa yli 150 eri mikro-organismia. Eri karjatiloilla ja eri puolilla maailmaa mastiitin esiintyvyys vaihtelee suuresti. Suomessa mastiitin esiintyvyys laski vuosien 1995 ja 2001 välillä 38 %:sta 31 %:een, mutta on edelleen varsin yleinen sairaus lypsykarjatiloilla. Tavallisesti mastiitti vaatii mikrobilääkitystä, ja mastiitti-infektiot ovatkin pääasiallisin lypsykarjan antibioottien käytön syy. Mastiitti aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä (mm. hoidon kustannukset, poisheitetty maito, maidon laadun heikkeneminen), ja myös eläinten hyvinvointi saattaa kärsiä mastiitin mahdollisesti aiheuttamista muista sairauksista. PCR eli polymeraasiketjureaktio on entsymaattinen reaktio, jolla monistetaan DNA- tai RNAjaksoja. Tunnistettava jakso toimii mallina, jolle polymeraasientsyymi rakentaa alukkeiden avulla vastakkaisen juosteen vapaista nukleotideista, kun nukleiinihappojuosteet ovat ensin lämpötilamuutosten avulla erotettu toisistaan. Multiplex PCR on PCR-menetelmä, jossa on samassa reaktiossa mukana useita, eri DNA-jaksoille (eri mikrobilajeille) spesifisiä alukkeita. Tämä mahdollistaa useamman DNA-sekvenssipätkän tunnistamisen samassa määrityksessä. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää multiplex PCR-menetelmä mastiitin diagnosoimiseen. Vastaavia menetelmiä on jo olemassa useille eri bakteerikannoille, mutta ei Lactococcus lactis - bakteerille. Tarkoituksena olikin suunnitella multiplex PCR, jossa jo ennalta tutkittujen bakteerien lisäksi olisi mukana maitohappobakteeri L. lactis. Multiplex PCR kehitettiin kuudelle eri taudinaiheuttajabakteerille. Bakteerikannoista eristettiin DNA, ja sen pitoisuus mitattiin NanoDrop-laitteella. Kirjallisuudesta saatujen tietojen avulla määritettiin kullekin bakteerille spesifiset alukkeet. Eristettyä DNA:ta monistettiin PCR-laitteella. Tulokset tulkittiin geelielektroforeesin avulla. Multiplex PCR-reaktioseoksia kehitettiin useita erilaisia, jotka sisälsivät eri bakteerikantoja ja - alukkeita. Onnistuneimmat tulokset saatiin neljälle eri bakteerille kahdessa eri multiplex PCR:ssä: ensimmäisessä olivat bakteerit Staphylococcus aureus (894 bp), Lactococcus lactis (391 bp), Staphylococcus chromogenes (222 bp) ja Staphylococcus epidermis (130 bp), toisessa Staphylococcus aureus (894 bp), Escherichia coli (468 bp), Staphylococcus epidermis (130 bp) ja Lactococcus lactis (91 bp). Multiplex PCR:n kehittäminen onnistui käytettävissä olevan ajan puitteissa melko hyvin. L. lactis bakteeri saatiin samaan multiplex PCR:ään jo ennalta tutkittujen bakteerien kanssa. Menetelmän jatkokehitykselle tutkielma antaa hyvän pohjan. Seuraavaksi multiplex PCR:ää voi laajentaa ottamalla siihen mukaan yhä useampia mastiittia aiheuttavia bakteerikantoja.

5 UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Health Sciences Nutrition Science LINDROOS, TUULIA A: Development of multiplex PCR assay for detection of bovine mastitis Master s thesis Supervisors: MSc Kristiina Kinnunen, PhD Jenni Korhonen and PhD Hanna Lesch June 2016 Keywords: bacteria, bovine mastitis, multiplex pcr DEVELOPMENT OF MULTIPLEX PCR ASSAY FOR DETECTION OF BOVINE MASTITIS Mastitis is defined as the inflammatory response resulting of the infection of the udder and it is reported in numerous species, namely domestic dairy animals. Bovine mastitis is the most frequent disease of dairy cattle and can potentially be fatal. The disease is caused by the invasion of bacteria through the teat canal. Mastitis is an economically important disease associated with reduced milk production, changes in milk composition and quality, being considered to be one of the most costly to dairy industry. The prevalence of mastitis varies very much in different cattle ranches. In Finland the prevalence of mastitis decreased from 38 % in 1995 to 31 % in 2001 being still a very common disease among cattle. Antibiotics are widely used to combat mastitis and it is the main reason to use antibiotics. PCR (polymerase chain reaction) is a process to amplify a single copy or few copies of a piece of DNA or RNA across several orders of magnitude, generating thousands to millions of copies of a particular DNA or RNA sequence. The method is based on using the ability of DNA polymerase to synthesize new strand of DNA complementary to the offered template strand. The method relies on thermal cycling. Multiplex PCR consists of multiple primer sets within a single PCR mixture to produce amplicons of varying sizes that are specific to different DNA sequences. In multiplex PCR it is possible to recognize several DNAs at the same time. The aim of this study was to develop a multiplex PCR for the diagnosis of mastitis. Similar methods already exists for different bacterial strains but not for Lactococcus lactis. The aim was to plan a reaction mixture that includes already studied bacteria and lactic acid bacteria L. lactis. Multiplex PCR was optimized for six different bacterial strains causing mastitis. DNA was purified from the strains and their concentration was measured by NanoDrop. Specific primers for each strains were defined using literature. Purified DNA was multiplied via PCR and the results were determined through gel electrophoresis. Different kind of multiplex PCR reaction mixture were developed. Mixtures included different bacterial strains and primers. The best result included four bacteria in two multiplex PCR: the first included Staphylococcus aureus (894 bp), Lactococcus lactis (391 bp), Staphylococcus chromogenes (222 bp) and Staphylococcus epidermis (130 bp), the second Staphylococcus aureus (894 bp), Escherichia coli (468 bp), Staphylococcus epidermis (130 bp) and Lactococcus lactis (91 bp). The development of multiplex PCR were managed quite well considering the time available. It was possible to add L. lactis bacteria to the same multiplex reaction with already studied bacteria. The further development of the method the thesis provides a good foundation. Next, multiplex PCR should be extended to other mastitis pathogens.

6 LYHENTEET CMT, The Californian Mastitis Test, lettupannutesti DCC, differential cell count ddpcr, droplet digital PCR E. coli, Escherichia coli KNS, koagulaasinegatiiviset stafylokokit L. lactis, Lactococcus lactis PCR, polymerase chain reaction, polymeraasiketjureaktio PFGE, pulsed-field gel electrophoresis, pulssikenttäelektroforeesi qpcr, quantitative PCR, kvantitatiivinen PCR RFLP, restriction fragment length polymorphism SCC, Somatic Cell Count, somaattisten solujen lukumäärä S. aureus, Staphylococcus aureus S. chromogenes, Staphylococcus chromogenes S. epidermis, Staphylococcus epidermis S. haemolyticus, Staphylococcus haemolyticus S. simulans, Staphylococcus simulans Str. agalactiae, Streptococcus agalactiae Str. dysgalactiae, Streptococcus dysgalactiae Str. uberis, Streptococcus uberis WMT, The Wisconsin Mastitis test

7 7 1 JOHDANTO Mastiitti eli utaretulehdus on merkittävin sairaus lypsykarjan keskuudessa. Sen on arvioitu aiheuttavan vuosittain noin 172 euron tappiot yhtä lehmää kohden. Kustannuksia aiheuttavat mm. hoito (useimmiten antibiootti), poisheitetty maito ja käytetty työaika. Vuonna 2001 mastiitin esiintyvyys Suomessa oli 31 %. Mastiitti-infektioita voi aiheuttaa yli 150 eri mikro-organismia: bakteerit, levät, hiivat, homeet ja mykoplasma. Suomessa tulehduksia aiheuttavat lähinnä grampositiiviset bakteerit, yleisimpinä S. aureus ja KNS:t (koagulaasinegatiiviset stafylokokit). Mahdollisimman varhainen mastiitin diagnosointi on erittäin tärkeää sekä eläinten hyvinvoinnin että kustannusten kannalta. Diagnostisten menetelmien avulla voidaan tarkastaa maidon laatu, mahdolliset infektiot sekä taudinaiheuttajat. Diagnostisia menetelmiä on useita, ja yleisin menetelmä on edelleen soluviljely. Yksi tunnetuimmista testeistä on nk. Californian mastitis test (CMT, lettupannutesti), joka perustuu maidon solujen määrään. Testi sisältää detergentin, joka infektoituneeseen maitoon lisättäessä edistää sekä solujen hajoamista että nukleiinihappojen vapautumista ja muodostaa paksun geelin. Tulosten tulkinta on kuitenkin subjektiivista ja voi johtaa vääriin päätelmiin. PCR eli polymeraasiketjureaktio on entsymaattinen reaktio, jossa monistetaan DNA- tai RNAjaksoja. Tunnistettava jakso toimii mallina, jolle polymeraasientsyymi rakentaa alukkeiden avulla vastakkaisen juosteen vapaista nukleotideista. Multiplex PCR on PCR-menetelmä, jossa on samassa reaktiossa mukana useita, eri DNA-jaksoille spesifisiä alukkeita. Tämä mahdollistaa useamman DNA-sekvenssipätkän tunnistamisen samassa määrityksessä. PCR on diagnosointimenetelmänä erittäin herkkä ja tarkka. Tällä hetkellä yli 90 % kaikista Suomessa tutkituista maitonäytteistä tehdään PCR-menetelmällä. Tämän tutkielman tavoitteena oli kehittää multiplex PCR-menetelmä mastiitin diagnosoimiseen. Menetelmän avulla voidaan saada spesifistä tietoa mastiitin aiheuttajista, joten sen avulla voidaan löytää eläimelle oikea lääkitys nopeasti ja näin välttää turhia antibioottikuureja. Tutkimus antaa pohjan menetelmän jatkokehitykselle. Jatkossa tutkimukseen voidaan liittää mukaan myös muita mastiittia aiheuttavia patogeeneja, kuin mitä tämän tutkimuksen puitteissa oli mahdollista testata ja optimoida.

8 8 2 KIRJALLISUUSKATSAUS 2.1 Mastiitti Mastiitin yleisyys ja sen aiheuttamat seuraukset Maitorauhasten tulehtuminen aiheuttaa mastiittia eli utaretulehdusta (Viguier ym. 2009). Mastiitti voidaan luokitella tulehduksen vakavuuden mukaan subkliiniseen, kliiniseen ja krooniseen muotoon. Luokitteluun vaikuttavat mm. eläimen ikä, laji ja terveydentila sekä taudinaiheuttajan luonne. Subkliinisessa mastiitissa oireet ovat piileviä, joten se on erittäin vaikea havaita. Krooninen mastiitti taas johtuu maitorauhasten jatkuvasta tulehduksesta, mutta on onneksi sairauden harvinaisempi muoto (Viguier ym. 2009). Kliinisellä mastiitilla tarkoitetaan utaretulehdusta, jossa on piilevien oireiden lisäksi ainakin yksi seuraavista, kliinisessä tutkimuksessa havaittavista oireista: yleisoireet (kuume, syömättömyys), paikallisoireet utareessa (lämpö, turvotus, arkuus) tai makroskooppiset muutokset maidossa (vetisyys, kokkareet) (Pyörälä ja Tiihonen 2005). Eri karjatiloissa mastiitin esiintyvyys vaihtelee (Pyörälä ja Tiihonen 2005). Yleisenä tavoitteena on alle 2,5 kliinistä mastiittitapausta 10 lehmää kohti vuodessa. Pitkälän ym. (2004) tekemässä tutkimuksessa mastiitin esiintyvyys Suomessa oli laskenut vuosien 1995 ja 2001 välillä 38 %:sta 31 %:een, mutta on siis edelleen varsin yleinen sairaus karjatiloilla. Mastiitti on merkittävin sairaus lypsykarjan keskuudessa (Gomes ja Henriques 2016, Viguier ym. 2009) ja sen on arvioitu aiheuttavan vuosittain noin 184 dollarin (noin 172 ) tappiot yhtä lehmää kohden (Lee ym. 2008). Utaretulehduksen aiheuttamat taloudelliset vahingot voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin menetyksiin. Suoria menetyksiä ovat hoidon kustannukset, poisheitetty maito, käytetty työaika ja lehmien kuolemantapaukset. Epäsuorina menetyksinä taas voidaan pitää maidon määrän vähenemistä, maidon laadun heikkenemistä ja eläinkannan vähentymistä. Myös eläinten hyvinvointi saattaa kärsiä mastiitin mahdollisesti aiheuttamista muista sairauksista (Gomes ja Henriques 2016). Taulukkoon 1 on koottu merkittävimmät maidon koostumuksessa tapahtuvat muutokset mastiitin aikana (Pyörälä 2003, Seegers ym. 2003).

9 9 Taulukko 1. Merkittävimmät maidon koostumuksessa tapahtuvat muutokset mastiitin aikana (muokattu Pyörälä 2003). Laskee Muutoksen voimakkuus Nousee Muutoksen voimakkuus Maidon määrä ( ) Somaattisten solujen määrä Laktoosi Heraproteiini Rasva Vapaat rasvahapot + + Pitkäketjuiset rasvahapot Lyhytketjuiset rasvahapot + Kokonaiskaseiini Natrium + + Kalsium Kloridi + + Magnesium Laktaatti Fosfori Lipaasi + + Sinkki NAG-entsyymi Kalium Mastiitin aikana maidon rasvapitoisuus laskee maidon kokonaistilavuuden pienentyessä (Seegers 2003). Proteiinipitoisuuden muutokset eivät ole yhtä selkeitä, sillä se arvioidaan typen määrän avulla. Mastiitissa maidon kokonaiskaseiinipitoisuus laskee, mutta tulehduksellisten, hyytymättömien proteiinien määrä nousee. Tästä johtuen maidon proteolyyttinen aktiivisuus nousee, mikä vaikuttaa mm. juuston valmistukseen. Myös maidon mineraalipitoisuudet voivat muuttua: natrium- ja kloridipitoisuudet nousta, kalium- ja kalsiumpitoisuudet laskea (Coulon ym. 2002, Pyörälä 2003, Bruckmaier ym ja Ogola ym. 2007). Muutokset voivat heikentää maitorauhasten eritysaktiivisuutta ja suurentaa maitorauhasepiteelin läpäisevyyttä.

10 Mastiitin aiheuttajat Mastiittia voivat aiheuttaa yli 150 eri mikro-organismia, jotka voidaan luokitella eri ryhmiin (Kuang ym. 2009). Tartunnallisia utaretulehdusbakteereita eli lehmästä toiseen tarttuvia ovat mm. Staphylococcus aureus ja Streptococcus agalagtiae (Hintukainen, 2009). Ympäristöperäisiä eli normaalisti ympäristössä eläviä, mutta mahdollisesti utareen infektoivia ja tulehdusta aiheuttavia ovat mm. Escherichia coli ja Streptococcus uberis (Gomes ja Henriques 2016). Mastiittia aiheuttavat bakteerit ovat yhä useammin ympäristöperäisiä (Pyörälä 2002). Bakteerien lisäksi utaretulehduksen aiheuttajina voivat olla mykoplasma, hiivat, homeet ja levät (Hiitiö ym. 2013). Useimmissa maissa suurimman osan infektioista aiheuttavat kuitenkin bakteerit Str. agalactiae, Str. dysgalactiae, Str. uberis, S. aureus ja E. coli (Zadoks ja Fitzpatrick 2009, Gomes ja Henriques 2016). Mastiitin aiheuttajat vaihtelevat eri maiden välillä (Zadoks ja Fitzpatrick 2009) (Taulukko 2). Joissain Euroopan maissa, mm. Belgiassa, Tanskassa, Norjassa ja Englannissa, Str. agalactiae on vain harvoin mastiitin syy (Andersen ym. 2003, Østerås ym. 2006, Bradley ym ja Piepers ym. 2007), kun taas monilla muilla alueilla, mm. Saksassa ja Yhdysvalloissa, sen aiheuttamat mastiitti-infektiot ovat varsin yleisiä (Wilson ym. 1997, Tenhagen ym. 2006). Englannissa utaretulehdusta aiheuttavat eniten E. coli ja Str. uberis (Milne ym. 2002, Bradley ym. 2007, Breen ym. 2009). Myös Uudessa-Seelannissa Str. uberis on pääasiallisin mastiitin syy, mutta E. coli aiheuttaa infektioita vain harvoin (McDougall 2003). Norjassa taas kumpikaan näistä bakteereista ei mastiittia juuri aiheuta, vaan S. aureus ja Str. dysgalactiae (Whist ym. 2007). Myös Ruotsissa ja Alankomaissa S. aureus on yleisin mastiitin aiheuttaja, jota seuraavat E. coli ja Str. dysgalactiae (Barkema ym. 1998, Persson Waller ym. 2009). Yhdysvalloissa huolta aiheuttavat E. colin lisäksi mykoplasma ja Klebsiella (González ja Wison 2003, Munoz ym. 2007). Euroopassa nämä taas ovat erittäin harvinaisia (Sampimon ym. 2006). Eri maiden väliset vaihtelut selittyvät suurimmaksi osaksi sillä, että eri maissa on erilainen lainsäädäntö ja erilaiset eläinlääkintä- ja laboratoriopalvelut (Zadoks ja Fitzpatrick 2009). Myös lypsykarjan koko, ympäristöolosuhteet ja hoitomenetelmät ovat erilaisia (Lehtolainen ym. 2003).

11 Taulukko 2. Mastiittia aiheuttavien bakteereiden esiintyvyys (%) eri maissa. 11 Irlanti Englanti Ruotsi Saksa Yhdysvallat Kanada Suomi Barret ym Breen ym Persson Waller ym Tenhagen ym Gröhn ym Olde Riekerink ym Koivula ym n a 987 b 574 c Ei kasvua (%) KNS S. aureus Str. dysgalactiae 2 0, (Str. spp) 4 8 Str. uberis E. coli/koliformit ,5 a Kliininen mastiitti b Kliininen mastiitti, laskennalliset arvot c Näyte lehmistä, joilla vähintään toinen raskaus

12 12 Suomessa utaretulehduksia aiheuttavat lähinnä gram-positiiviset bakteerit, yleisimpänä stafylokokit (Koivula ym. 2007). Koivulan ym. (2007) tekemän tutkimuksen mukaan S. aureus ja KNS:t olivat yleisimmät mastiitin aiheuttajat Suomessa. Muita taudinaiheuttajia olivat Str. dysgalactiae, Str. uberis, Str. agalactiae, E. coli, Arcanobacterium pyogenes ja Corynebacterium spp. Patogeenin esiintyvyyteen vaikuttavat mm. lehmien sijainti ja vuodenaika, joten esimerkiksi Suomessa S. aureus ja KNS bakteereiden esiintyvyys on korkeinta talvella (lehmät sisätiloissa). Parhaiten tunnettu ja yleisin tartunnallinen mastiittia aiheuttava bakteeri on S. aureus, joka on stafylokokkeihin kuuluva gram-positiivinen kokkibakteeri (Beecher ym. 2011). Bakteeri on katalaasi- ja koagulaasipositiivinen (verenhyydyttämiskyky) (Foster 1996). S. aureus kasvaa sekä hapellisissa että hapettomissa olosuhteissa (Elintarviketurvallisuusvirasto 2013b). Lisäksi se sietää hyvin kuivia olosuhteita ja korkeita suolapitoisuuksia. S. aureus pystyy lisääntymään ja tuottamaan enterotoksiinia eli myrkkyä laajalla ph- ja lämpötila-alueella. S. aureus on yleinen bakteeri ihmisten ja lämminveristen eläinten iholla, nenän ja suun limakalvoilla sekä ulosteessa. Se kykenee tunkeutumaan maitorauhaskudokseen ja muodostamaan sinne paiseita, mikä on yksi syy bakteerin yleisyyteen nimenomaan mastiitti-infektioissa (Gomes ja Henriques 2016). Useimmiten S. aureuksen aiheuttama infektio on subkliininen, joten se on vaikea havaita (Barkema ym. 2006). S. aureus aiheutti Suomessa vuonna ,7 % kaikista mastiittitapauksista (Koivula ym. 2007). Koagulaasinegatiivisilla stafylokokeilla tarkoitetaan hyvin heterogeenista stafylokokkibakteeriryhmää (Becker ym. 2014), johon kuuluu yli 50 lajia ja alalajia (Pyörälä ja Taponen 2009). KNS:t ovat gram-positiivisia kokkibakteereita (Foster 1996), ja ne eroavat S. aureusbakteerista plasman hyydyttämiskykynsä perusteella (Pyörälä ja Taponen 2009). KNS:t ovat normaaleja ihon bakteereja (Devriese ja de Keyser 1980). Yleisimpiä mastiittia aiheuttavia KNSbakteereita ovat Staphylococcus epidermis, Staphylococcus chromogenes ja Staphylococcus simulans (Sansano luettu ). Perinteisesti KNS- bakteerien on ajateltu eroavan S. aureus -bakteerista patogeenisuutensa takia, sillä niitä on pidetty vähemmän patogeenisina kuin S. aureusta. Lisäksi KNS:n aiheuttama tulehdus pysyy yleensä subkliinisena (Taponen ym. 2006). Nykyään kuitenkin myös KNS-bakteereilla on todettu olevan taudinaiheuttamiskykyä, ja useissa maissa ne ovatkin yksi yleisimpiä mastiittia aiheuttavia bakteereita (Myllys ym. 1998). KNS:t aiheuttivat Suomessa vuonna ,5 % kaikista mastiittitapauksista (Koivula ym. 2007).

13 13 Eniten tutkittu ympäristöperäinen mastiitin aiheuttajabakteeri on E. coli (Beecher ym. 2011). E. coli kuuluu enterobakteereihin ja on gram-negatiivinen sauvabakteeri. Se luokitellaan fakultatiivisesti anaerobiseksi normaalin suolistoflooran bakteeriksi ihmisillä ja muilla nisäkkäillä, ja tavallisesti se ei ole patogeeninen (Kaper ym. 2004). Heti syntymän jälkeen E. coli kolonisoituu mahasuolikanavaan ja jää isännän normaaliflooran bakteeriksi. Tavallisesti E. coli-bakteerista on isännälleen hyötyä, mutta myös patogeenisia kantoja tunnetaan. Patogeeniset E. coli-kannat ovat hankkineet itselleen spesifisiä virulenssitekijöitä, joiden avulla ne pystyvät sopeutumaan erilaisiin ympäristöolosuhteisiin ja aiheuttamaan monia erilaisia infektioita. Myös ei-patogeeniset E. coli-bakteerikannat voivat aiheuttaa utaretulehduksia ja voidaan olettaa, että niilläkin on joitakin virulenssitekijöitä, jotka auttavat niitä kolonisoitumisessa ja vuorovaikutuksessa isännän kanssa (Shpigel ym. 1998). E. coli-bakteereiden aiheuttamat utaretulehdukset voivat olla pieniä paikallisia tulehdusreaktioita utarekudoksessa tai ne voivat aiheuttaa hyvin merkittäviä systeemisiä oireita, kuten kuivumista, ruoansulatuksen pysähtymistä, shokkia ja jopa kuoleman (Wenz ym. 2006). Suomessa koliformisten (lähinnä E. coli) bakteereiden aiheuttamien utaretulehdusosuus oli vuonna ,6 % (Nevala ym. 2004). Lactococcus lactis on gram-positiivinen maitohappobakteeri ja läheistä sukua streptokokeille (Bolotin ym. 2001). Maitohappobakteerit ovat suuri heterogeeninen mikro-organismien ryhmä, jotka muuttavat hiilihydraatteja maitohapoiksi (Bolotin ym. 2001). Laktokokit ovat maitohappobakteereja, joiden aiheuttamaa käymistä ja maitohapon muodostumista käytetään hyväksi mm. hapanmaitotuotteiden ja juustojen valmistuksessa (Elintarviketurvallisuusvirasto 2013a). Lactococcus lactis -laji on EFSA:n (European Food Safety Authority) ylläpitämällä QPS (Qualified presumption of safety) -listalla, jossa on lueteltuna kaikki sallitut mikrobit elintarvikkeissa ja eläinten rehussa (EFSA 2013). L. lactis-bakteerin on havaittu yhä useammin olevan yhteydessä myös ihmisten ja eläinten tulehduksiin (mm. mastiittiin) ja sairauksiin (Mofredj ym 2007), mikä johtuu todennäköisesti mikroorganismien parantuneesta tunnistamisesta (Plumed-Ferrer ym 2013). Plumed-Ferrerin ym. (2013) tekemän tutkimuksen mukaan kannan alkuperä (maitotuotteissa käytetty bakteeri vs. kasvi- /eläinjohdannainen) voisi vaikuttaa bakteerin patogeenisuuteen: maitotuotteissa käytetyt bakteerit ovat turvallisia, kun taas kasvi-/eläinjohdannaiset voivat olla patogeenisia tai ei-patogeenisia.

14 Mastiitin diagnosointi Mahdollisimman varhainen mastiitin diagnosointi on erittäin tärkeää sekä eläinten hyvinvoinnin että kustannusten kannalta (Viguier ym. 2009). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 määrää, että ihmisille tarkoitetun raakamaidon on oltava peräisin terveestä eläimestä. Diagnostisten menetelmien avulla voidaan tarkastaa maidon laatu, mahdolliset infektiot ja taudinaiheuttajat (Viguier ym. 2009). Diagnostisia menetelmiä mastiitin tunnistamiseen on useita, ja somaattisten solujen lukumäärä (maidon soluluku, somatic cell count, SCC) on jo vuosikymmenten ajan ollut yksi eniten käytetyimmistä menetelmistä (Pyörälä 2003, Duarte ym. 2015). Somaattisilla soluilla tarkoitetaan soluja, jotka eivät ole sukupuolisoluja tai sen kantasoluja (Solunetti 2006). Somaattisten solujen määrä voidaan laskea suorilla ja epäsuorilla menetelmillä (Duarte ym. 2015). Suorilla menetelmillä tarkoitetaan automaattisia solumittareita, jotka voivat olla siirrettäviä tai laboratoriossa olevia. Siirrettävät solumittarit ovat edullisia, nopeita ja käyttäjäystävällisiä, mutta niiden herkkyys alhaisilla solumäärillä on heikko (Viguier ym. 2009). Laboratoriossa käytettävät solumittarit perustuvat fluoresenssiin, ja niiden toistettavuus on siirrettäviä solumittareita parempi (Duarte ym. 2015). Lisäksi ne ovat objektiivisia ja tarkkoja. Toisaalta diagnosointi vie paljon aikaa, kun näytteet pitää lähettää laboratorioon. Myös laboratoriolaitteista aiheutuvat kustannukset ovat korkeita. DCC (differential cell count) on toinen suora menetelmä somaattisten solujen määrittämiseen (Duarte ym. 2015). Menetelmä osoittaa sytometrin avulla muutokset solujen suhteissa, ja sen avulla voidaan erottaa terveet rauhaset tulehtuneista. Menetelmä on erittäin herkkä ja tarkka jopa pienille (SCC = 1000 solua/ml) solumäärille (Pilla ym. 2012). DCC kertoo SCC:tä tarkemmin eläimen terveydentilasta, mutta menetelmän käyttäminen käytännön olosuhteissa on mahdotonta (Pyörälä 2003). Somaattisten solujen lukumäärä ei kuitenkaan aina korreloi utaretulehduksen kanssa, sillä siihen voivat vaikuttaa myös mm. imetysaika, ruokinta ja stressi (Duarte ym 2015). Heti synnytyksen jälkeen SCC on korkea, mutta laskee normaalille tasolle 4-5 päivää poikimisen jälkeen (Barkema ym. 1999). Imetysajan loppua kohden SCC taas nousee hieman (Brolund 1985, Miller ja Paape 1988). Myös lypsytiheydellä on maidon solulukuun vaikutusta (Hogeveen ym. 2001). SCC laskee, kun lypsytiheys muuttuu kahdesta kerrasta vuorokaudessa kolmeen kertaan vuorokaudessa. Toisaalta taas erittäin lyhyet (alle 4 h) lypsyvälit nostavat solulukua (Hamann 2001).

15 15 Se, mikä soluluku määritellään mastiitiksi, vaihtelee maittain (Duarte ym. 2015). Yleisenä arvona voidaan kuitenkin pitää yli solua/ml. Terveen lehmän somaattiset solut maidossa ovat pääasiassa makrofageja (66-88 %) (Pyörälä 2003). Neutrofiilien osuus on noin 1-11 %, mikä mastiittiinfektion myötä nousee jopa yli 90 %:iin. Yksi yleisimmistä epäsuorista menetelmistä on CMT (The Californian Mastitis Test, lettupannutesti), joka mittaa maidon solujen määrää (Duarte ym. 2015, Viguier ym. 2009). Testi sisältää detergentin, joka infektoituneeseen maitoon lisättäessä edistää sekä solujen hajoamista että nukleiinihappojen vapautumista ja muodostaa paksun geelin. Tulosten tulkinta on kuitenkin subjektiivista ja voi johtaa vääriin päätelmiin (Kulkas 2009, Duarte ym. 2015). WMT (The Wisconsin Mastitis Test) on toinen epäsuora menetelmä ja siinä käytetään samaa detergenttiä kuin CMT-testissä (Duarte ym. 2015). Reaktion tulosta ei kuitenkaan arvioida vaan se mitataan, joten tulokset ovat tarkempia kuin CMT:ssä. Mastiitti voidaan havaita myös mm. sähkönjohtavuuden avulla (Viguier ym. 2009). Maidon sähkönjohtavuus perustuu siinä tapahtuviin natrium- ja kloridi-ionien konsentraation nousuun mastiitin aikana (Kitchen 1981). Ionien lisäksi sähkönjohtavuuteen vaikuttavat myös monet muut asiat, kuten ph:n muutos, rasvan määrän aleneminen, lehmän ikä ja imetystila (Nielen ym. 1992). Näistä johtuen sähkönjohtavuutta voidaankin käyttää luotettavana mastiitin diagnosointimenetelmänä vain, jos kaikki siihen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon ja mitattuja tuloksia muokataan niiden mukaan (Pyörälä 2003). Monien maidossa olevien entsyymien pitoisuudet nousevat utaretulehduksen aikana (mm. NAGentsyymi, erilaiset lipaasit, fosfataasit jne.) (Pyörälä 2003). NAG (N-asetyyli-β-D-glukosaminidaasi) on solunsisäinen, lysosomaalinen entsyymi, jonka neutrofiilit vapauttavat maitoon fagosytoosin aikana. Maidon NAG-entsyymiaktiivisuus korreloi somaattisten solujen määrään, joten myös sen avulla mastiitti voidaan diagnosoida (Kitchen, 1981). Vaikka entsyymien aktiivisuuteen perustuvat diagnosointimenetelmät ovatkin nopeita ja helppoja, ne ovat myös melko epätarkkoja (Viguier ym. 2009). Koska maidon laktoosipitoisuus laskee mastiitin aikana, myös sitä voidaan käyttää utaretulehduksen diagnosointiin. Laktoosin prosentuaalinen lasku on kuitenkin melko pientä, mikä aiheuttaa diagnosoinnille haasteita (Berning ja Shook 1992).

16 Taudinaiheuttajien tunnistaminen Mastiitin diagnosointiin on useita eri menetelmiä, mutta yleensä niiden avulla ei pystytä tunnistamaan taudinaiheuttajia (Duarte ym. 2015). Taudinaiheuttajien tunnistaminen on erittäin tärkeää, jotta patogeenien kontrollointiin osataan tehdä oikeanlaisia toimenpiteitä, kroonisten infektioiden esiintymisriskiä osataan vähentää ja voidaan antaa kohdennettua antimikrobista hoitoa. Bakteereiden viljely on jo pitkään ollut käytetyin fenotyypin (ulkoasun) tarkastelumenetelmä (Duarte ym. 2015). Fenotyyppinen tunnistaminen perustuu morfologian arviointiin, kasvun luonnehtimiseen, substraattien metabolointikykyyn, antimikrobiseen resistenssiin ja muihin DNA:n ilmentymisestä johtuviin merkkeihin (Zadoks ja Watts 2009). Fenotyyppien tarkasteluun perustuvia kaupallisia testejä on useita (mm. API Microbial Identification Kits, BioMérieux ja BBL Crystal Identification Systems, BD). Menetelmä perustuu bakteereiden yleisiin, lajikohtaisiin, biokemiallisiin piirteisiin, ja testien tekeminen on yleensä helppoa ja edullista. Toisaalta saman lajin sisällä voi olla myös fenotyyppistä vaihtelevuutta (Gonzalo ym. 2006), ja koska tulkinta on subjektiivista (Bourry ja Poutrel 1996), testien tulokset eivät ole täysin paikkansapitäviä. Maitotiloilla tehtävät testit ovat tilallisille taloudellisesti kannattavia (Lago ym. 2011), sillä viljelyyn perustuvat menetelmät ovat usein työläitä ja aikaavieviä (Gillespie ja Oliver 2005). Tiloilla tehtävät testit ovat tehokkaita, mutta niiden spesifisyys on suhteellisen heikko (McCarron ym. 2009). Massaspektroskopialla (matrix-assisted laser desorption ionization-time of flight, MALDI-TOF MS) voidaan tunnistaa bakteerilajeja ja -kantoja muutamassa minuutissa (Böhme ym. 2012). Menetelmä on luotettava, helppokäyttöinen ja kustannustehokas (Bizzini ja Greub 2010), ja sen herkkyys ja tarkkuus ovat jopa 100 %. Menetelmällä on kuitenkin rajallinen bakteereiden tunnistuskyky, ja tarvittavien laitteiden hinta on liian korkea monille laboratorioille. Genotyyppiset menetelmät bakteerilajien- ja kantojen tunnistukseen perustuvat DNA:han (Zadoks ja Watts 2009). Koska bakteerikantojen genomi on selvitetty, on bakteerien tunnistukseen pystytty kehittämään erilaisia nukleotideihin perustuvia testejä. PCR (polymeraasiketjureaktio) on nykyään yksi käytetyimmistä menetelmistä, jolla nukleiinihappo voidaan havaita tulehdusta aiheuttavasta mikrobista (Malou ja Raoult 2011). PCR on menetelmänä erittäin herkkä ja sen avulla voidaan havaita yksittäinenkin DNA-molekyyli. PCR:n avulla pystytään havaitsemaan myös kasvurajoitteiset ja näkymättömät bakteerit, jotka perinteisellä viljelyllä jäisivät huomaamatta (van Belkum ym. 2007). Lisäksi PCR:stä saatujen tulosten tarkastelu on objektiivista. Toisaalta perinteisen PCR:n heikkoutena voidaan pitää geelielektroforeesin käyttöä tulosten tulkinnassa, sillä geelin erottelukyky

17 17 on melko heikko (Willey ym. 2007). Omat hankaluutensa aiheuttavat myös geneettisesti lähellä toisiaan olevat taudinaiheuttajat, jotka voi olla vaikea erottaa toisistaan (Koskinen ym. 2009). Lisäksi PCR-menetelmää varten pitää käyttää eristettyä, puhdasta DNA:ta, koska maito sisältää paljon PCR:ää inhiboivia aineita. Tällä hetkellä yli 90 % kaikista Suomessa tutkituista maitonäytteistä tehdään PCR-menetelmällä (Hiitiö, 2013). Thermo Scientificin PCR-analyysillä (PathoProof Mastitis Complete-16 KingFisher Kit) voidaan tunnistaa 16 eri taudinaiheuttajaa, jotka ovat: Staphylococcus aureus Staphylococcus spp. (sis. kaikki merkittävät koagulaasinegatiiviset stafylokokit) Streptococcus agalactiae Streptococcus dysgalactiae Streptococcus uberis Escherichia coli Enterococcus spp. (sis. E. faecalis and E. faecium) Klebsiella oxytoca ja K. pneumoniae Serratia marcescens Corynebacterium bovis Arcanobacter pyogenes ja Peptoniphilus (Peptostreptococcus) indolicus Stafylokokkien β-laktamaasigeeni (penisilliiniresistenssi geeni) Mycoplasma bovis Mycoplasma spp. Hiiva Prototheca spp (levä) Maailmanlaajuisesti 95 % kaikista kliinisistä ja subkliinisistä mastiiteista johtuu näistä taudinaiheuttajista. Mastiitin taudinaiheuttajien tunnistukseen on PCR:n lisäksi monia muitakin menetelmiä. Bakteerilajeja voidaan tunnistaa mm. AFLP-analyysilla (amplified fragment length polymorphism) (Taponen ym. 2007), bakteerikantoja taas RFLP-analyysilla (restriction fragment length polymorphism) (Saei ym. 2010), MLVA-analyysilla (multiplse locus variable-number tandem repeat) (Pinho ym. 2012) ja PFGE:llä (pulssikenttäelektroforeesi) (Douglas ym. 2000), jota käytetäänkin paljon eri alalajien tunnistukseen. Viime aikoina taudinaiheuttajien tunnistamiseen on kehitetty myös erilaisia transkriptomi- ja proteomianalyyseja (Duarte ym. 2015). Näihin perustuvien testien avulla voidaan tunnistaa biomarkkereita, profiloida geenien ilmentymistä ja ymmärtää monimutkaisia molekulaarisia

18 18 mekanismeja solun fysiologiassa ja patologiassa (Klopfleisch ja Gruber 2012). Tekniikoiden ansiosta on pystytty tunnistamaan uusia, mastiittiin liittyviä proteiineja. Myös biosensoreiden kehitys on yleistymässä (Lazcka ym. 2007). Ne hyödyntävät erilaisia biologisia reseptorimolekyylejä (mm. vasta-aine, entsyymi ja nukleiinihappo) yhdessä muuntajien kanssa ja näin saavat aikaan signaalin, joka osoittaa tarkasti biologisen tapahtuman (esim. vasta-aine-antigeeni vuorovaikutus). Uusien tekniikoiden käyttö vaatii kuitenkin paljon harjoittelua ja kokemusta, jotta niistä saaduista tuloksista voidaan tehdä oikeita johtopäätöksiä. Fenotyyppisiä menetelmiä käytetään taudinaiheuttajien tunnistukseen edelleen useammin kuin genotyyppisiä (Duarte ym. 2015). Tunnistukseen liittyy kuitenkin muutamia haasteita. Nykyään yhä useampi infektoitunut maitonäyte antaa negatiivisen tuloksen (Taponen ym. 2009), jolloin sairastuneet lehmät jäävät huomaamatta. Fenotyyppiseen tunnistamiseen kannattaakin yhdistää genotyyppisten menetelmien käyttö, jotta tulokset olisivat entistä varmempia. Bakteerikantojen välillä, mutta myös niiden sisällä, on suurta genomista vaihtelua, mikä luo haastetta taudinaiheuttajien diagnosointiin (Katsuda ym. 2005). Myös kantojen identifiointi on tärkeää oikean lääkityksen ja immunisaation kannalta. Bakteerikantojen sekvensointiin on useita eri menetelmiä ja usein täydelliseen tunnistukseen vaaditaankin käytettäväksi useampaa kuin yhtä tekniikkaa (Tenover ym. 1994). Silveira-Filhon ym. (2014) tekemässä tutkimuksessa määritettiin 94:n S. aureus-kannan yleisyys, resistenttiys ja toksisuuskapasiteetti. Kannat olivat eristetty lehmän maidosta, raa`asta juustosta ja lypsykoneesta. Eri geenien (mm. koagulaasi- ja 16S-23S-geenien) määritykseen käytettiin erilaisia menetelmiä (mm. RFLP ja PFGE). Verrattaessa saatuja tuloksia muuhun kirjallisuuteen saatiin selville eri geenien yleisyys ja niiden taudinaiheuttamiskyky.

19 Mastiitin ennaltaehkäisy ja hoito Maailman väkiluku kasvaa koko ajan etenkin kehitysmaissa Afrikassa ja Aasiassa (Zadoks ja Fitzpatrick 2009). Väkimäärän kasvaessa myös ruoantuotannon tulee kasvaa. Maidon tuotanto onkin kasvanut maailman laajuisesti noin 2 % joka vuosi (Bulletin of the International Dairy Federation 2013). Vuonna 2014 maailmalla tuotettiin lehmän maitoa noin 670 miljoonaa tonnia, kun vuonna 2005 vastaava luku oli noin 540 miljoonaa tonnia (Summit Daily 2015). Utaretulehduksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon olisikin siis erittäin tärkeää kiinnittää huomiota erilaisten tappioiden välttämiseksi. Lehmän oma puolustuskyky muodostuu luontaisesta ja hankitusta immuniteetista (Kehrli ja Harp 2001). Luontaiseen immuniteettiin kuuluvat utareen fysikaaliset tekijät kuten utareen koostumus (Pyörälä 2002). Hankittu immuniteetti taas koostuu makrofageista, lymfosyyteista ja neutrofiileista (Kehrli ja Harp 2001). Maidon antibakteeriset tekijät koostuvat sekä luontaisista että hankituista tekijöistä. Esimerkiksi immunoglobuliinit, jotka mm. estävät bakteereiden kolonisaatiota ja neutraloivat myrkkyjä, tunkeutuvat utareeseen tulehduksen aikana, mutta lisäksi niitä muodostuu paikallisesti. Luontaiseen immuniteettiin kuuluvat mm. lysotsyymi (maidon bakterisidinen eli bakteereita tappava proteiini) ja laktoferriini (proteiini, joka sitoo rautaa ja estää sen tarjoamista bakteereille). Yhdessä IgA:n kanssa lysotsyymin on todettu estävän E. coli-bakteerin kasvua maidossa in vitro. Lehmän maidossa lysotsyymin, laktoferriinin ja IgA:n konsentraatiot ovat kuitenkin melko alhaiset, joten niiden merkitys mastiitin ehkäisyssä on vähäinen (Reiter 1985). Parhaiten mastiittia voidaan ehkäistä vaikuttamalla lypsylehmien ravintoon, ympäristöön ja hoitoon (Pyörälä 2002). Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta (Eläintenterveys ). Koska ravintoaineilla on hyvin monenlaisia ja erilaisia tehtäviä ja myös yhteisvaikutuksia, yksittäisen ravintoaineen vaikutusta mastiitti-infektioon on hyvin vaikea tutkia (Sordillo ym. 1997). Ravintoaineiden ja niiden puutosten on kuitenkin todettu vaikuttavan eläinten immuunijärjestelmään, joten kiinnostus oikeanlaiseen ruokintaan on kasvanut. Taulukkoon 3 on koottu eri hivenaineiden ja vitamiinien merkitys immuunipuolustukseen. Esimerkiksi seleenin, sinkin ja E-vitamiinin puutosten on todettu altistavan mastiitille (Sordillo ym. 1997).

20 20 Taulukko 3. Hivenaineiden ja vitamiinien merkitys lehmien immuunipuolustukseen (muokattu Sordillo ym. 1997). Ravintoaine Seleeni E-vitamiini A-vitamiini β-karoteeni Kupari Sinkki Havainto Mastiitin kesto ja vakavuus alentuneet Vähemmän kliinisiä mastiitteja Yhteisvaikutus seleenin kanssa: Poikimisen aikana mastiitin yleisyys laskenut Alentunut somaattisten solujen lukumäärä Fagosyyttien lisääntynyt toiminta Puutos heikentää neutrofiilien tuhoamiskykyä Puutos heikentää leukosyyttien toimintaa E-vitamiinilisän on todettu lisäävän sekä S. aureuksen että E. colin solunsisäistä tuhoamista (Hogan ym. 1993) ja vähentävän kliinisen mastiitin ilmaantuvuutta 37 %:lla (lisä 1g/vrk), joten ravintolisän antamisesta voi olla hyötyä mastiitin ehkäisyssä (Sordillo ym. 1997). Lehmien elinolosuhteiden (ml. lypsytila) pitäisi olla mahdollisimman puhtaat ja kuivat (Crist ym. 1997, Pyörälä 2002). Lehmillä ei pitäisi olla pääsyä mutaan, lantaan tai seisovaan veteen, ja niiden karsinat tulisi suunnitella asianmukaisesti (Crist ym. 1997). Karsinoissa olevien bakteereiden määrään vaikuttavat ravinteiden lisäksi kontaminaatiot, kosteus ja lämpötila. Niinpä karsinoissa tulisikin suosia epäorgaanisia materiaaleja, kuten hiekkaa, joissa kosteus ja näin ollen myös bakteeripitoisuus on alhainen. Lehmille ei pitäisi aiheuttaa stressiä, sillä se saattaa vaikuttaa niiden immuunipuolustukseen (Pyörälä 2002). Myös oikeanlainen lypsäminen on tärkeää. Utareiden ja nännien hygieniasta tulee huolehtia, samoin lypsykoneiden toimivasta muotoilusta. Kaikki edellä mainitut tekijät edistävät sekä eläinten että utareiden terveyttä. Lehmän puolustuskyky mastiittia vastaan on kuitenkin rajallinen (Pyörälä 2002), joten akuutti kliininen mastiitti vaatii hoitoa, tavallisesti mikrobilääkitystä. Joissain tapauksissa hoito voi olla myös pelkkää tukihoitoa, kuten tiheää lypsyä (Pyörälä ja Tiihonen 2005). Mastiitti-infektiot ovat lypsykarjan pääasiallisin syy antibioottien käyttöön (Gomes ja Henriques 2016). Antibioottien liikaja väärinkäyttö saattavat kuitenkin aiheuttaa myös ongelmia. Mastiittia aiheuttavat bakteerit voivat tulla antibiooteille resistenteiksi, jolloin niiden käyttö on hyödytöntä. Joistakin antibiooteista voi myös jäädä jäämiä maitoon, mikä taas huolestuttaa kuluttajia ja vaikuttaa maidon prosessointiin. Antibioottien lisäksi mastiitin hoitoon olisikin siis tärkeää löytää myös vaihtoehtoisia hoitokeinoja.

21 21 Bakteriofagit ovat viruksia, jotka voivat tartuttaa ja tappaa bakteereita (Chibani-Chennoufi ym. 2004). Bakteriofagit ovat yleensä bakteerispesifisiä ja myrkyttömiä kasveille ja eläimille (Beecher ym. 2011). Jotta bakteriofageja voidaan käyttää mastiitin hoitoon, niiden pitää pystyä toimimaan maitorauhasessa ja raa`assa maidossa, mikä aiheuttaa haasteen niiden käytölle (Chibani-Chennoufi ym. 2004). Mastiitin ehkäisyyn on myös yritetty löytää tehokasta rokotusta (Gomes ja Henriques 2016). Rokotuksen tulisi suojata hyvin monenlaisilta bakteereilta ja eri kannoilta, mikä aiheuttaa sen kehittämiselle suuria haasteita. Johtuen eri bakteerikannoista rokotuksen tulisi myös olla erilainen eri maissa. Immunoglobuliinit kulkeutuvat utareeseen vasta mastiitti-infektion aikana, mikä selittää vanhojen, parenteraalisten rokotusten tehottomuuden (Yancey 1999). Viime aikoina erityisesti S. aureusta ja E. colia vastaan on yritetty kehittää tehokasta rokotusta (Gomes ja Henriques 2016). Rokotusten tehokkuus riippuu kuitenkin monista eri tekijöistä, kuten rokotuksen tyypistä (mistä rokotus on tehty), lehmän iästä ja ympäristöolosuhteista. DNA:sta ja proteiineista tehdyn rokotuksen S. aureusta vastaan on todettu suojaavan mastiitti-infektiolta (Shkreta ym. 2004, Talbot ja Lacasse 2005). E. colia vastaan olevan rokotteen (E. coli J5) on todettu vähentävän koliformisia mastiitteja % (Crist ym. 1997, Wilson ja González 2003). Viime vuosina myös nanopartikkelit ovat herättäneet kiinnostusta, sillä ne voivat toimia antimikrobisten aineiden kuljettajana ja näin ehkäistä mastiitti-infektioita (Gomes ja Henriques 2016). Hopeananopartikkeleiden on todettu vähentävän S. aureuksen aiheuttamia subkliinisia mastiitteja (Dehkordi ym. 2011). Proteiinien translaatiota estävien antibioottien (esim. erytromysiini) ja hopeananopartikkeleiden yhteisvaikutuksella on todettu vastaava vaikutus (Kazemi ym. 2014). Sytokiinit ovat pieniä proteiineja ja toimivat solun signaloinnissa (Sordillo ym. 1997). Jotkin sytokiinit ovat vastuussa sekä synnynnäisessä että hankitussa maitorauhasen immuniteetissa. Sytokiinit pystyvät vaikuttamaan mastiittiin värväämällä efektorisoluja maitorauhaseen, tehostamalla fagosyyttien toimintaa ja osallistumalla akuutteihin tulehdusreaktioihin. Erityisesti yhdessä antibioottien kanssa sytokiinit voivat tarjota tehokkaan hoidon mastiittiin (Alluwaimi 2004). Myös monilla luonnollisilla yhdisteillä (kasviperäiset, eläinperäiset (mm. laktoferriini), bakteeriperäiset) on todettu antibakteerisia ominaisuuksia, joista voi olla hyötyä mastiitin hoidossa (Gomes ja Henriques 2016). Kasviperäisten lääkkeiden käytöllä on se etu, että ne eivät johda resistenttiyteen, vaikka altistus olisikin pitkäaikaista (Ohno ym. 2003, Domadia ym. 2007).

22 22 Kasviperäisistä molekyyleistä mm. entkopalik-hapon, trans-cinnamaldehydin, karvakrolin ja tymolin on todettu vaikuttavan mikro-organismeja vastaan (Baskaran ym. 2009, Fonseca ym. 2013). Probiootit ovat mikrobeja, joilla on elävänä nautittuna myönteinen vaikutus isäntäorganismin terveyteen (FAO 2006). Terveen lehmän utareista on eristetty monenlaisia bakteereita, joilla on antimikrobista aktiivisuutta ja oletettua hyötyä mastiitin ehkäisyyn (Al-Qumber ja Tagg 2006). Klostermannin ym. (2008) artikkelissa tutkittiin maitohappobakteereiden kykyä hoitaa mastiittia. Tutkimuksen mukaan maitohappobakteerit olivat hoitokeinona yhtä tehokkaita kuin antibioottikuuri. Yhtenä mekanismina voidaan pitää probioottien kykyä stimuloida isännän immuunijärjestelmää (Beecher ym. 2009). Maitohappobakteereista mm. Weisella confusa ja Lactobacillus casei ovat hyödyllisiä etenkin S. aureuksen aiheuttamia infektioita vastaan (Serna-Cock ym. 2012, Bouchard ym. 2013).

23 PCR-menetelmä PCR eli polymeraasiketjureaktio on entsymaattinen reaktio, jossa monistetaan DNA- tai RNA-jaksoja (Hintukainen 2009). Menetelmää on käytetty jo 1980-luvulta asti ja sillä on useita eri sovelluksia mm. molekyylibiologiassa. Tunnistettava jakso toimii mallina, jolle polymeraasientsyymi rakentaa alukkeiden avulla vastakkaisen juosteen vapaista nukleotideista, kun nukleiinihappojuosteet on ensin lämpötilamuutosten avulla erotettu toisistaan. Alukkeet muodostetaan PCR-reaktiota varten niin, että ne kykenevät tarttumaan vain nukleiinihappojaksoon, jossa on tietty emäsjärjestys. Jokaisen halutun DNA- tai RNA-jakson monistamiseksi on siis oltava tarkoitusta varten sopivat alukkeet. Monistussyklejä toistetaan haluttu määrä. Reaktio-olot, kuten käytettävät lämpötilat ja syklin vaiheiden kesto suunnitellaan monistettavan geneettisen jakson rakenteen, reaktiossa käytettävien komponenttien ja välineistön perusteella mahdollisimman sopiviksi. Tavallinen PCR-reaktio sisältää seuraavat komponentit: templaatti DNA, alukkeet, polymeraasientsyymi ja nukleotidit (Lawley 2009). Templaatti DNA on monistusreaktion kohde eli itse näyte. Alukkeet ovat synteettisiä DNA-jaksoja, jotka tunnistavat monistettavan DNA-alueen päät ja kiinnittyvät niihin emäsparisäännön mukaisesti. Polymeraasientsyymi monistaa halutun DNApätkän alukkeiden rajaaman alueen mukaan. Näiden lisäksi tarvitaan magnesiumia DNApolymeraasin kofaktoriksi (Altshuler 2006). PCR-reaktiossa toistetaan yksinkertaisimmillaan kolmea vaihetta: denaturaatiovaihe, alukkeiden kiinnittymisvaihe ja pidentymisvaihe eli elongaatiovaihe (Solunetti 2006, Lawley 2009). Denaturaatiovaiheessa reaktioseoksen lämpötila nostetaan niin korkealle (90-95 C), että DNA denaturoituu eli juosteet irtoavat toisistaan. Toisessa vaiheessa lämpötilaa lasketaan (50-65 C) niin, että alukkeet voivat sitoutua yksijuosteisiin DNA-molekyyleihin. Elongaatiovaiheessa lämpötila nostetaan DNA-polymeraasin toiminnalle optimaaliseksi (70-74 C), jolloin DNA-polymeraasi syntetisoi yksijuosteisesta DNA:sta kaksijuosteista DNA:ta. Näitä vaiheita peräkkäin toistamalla monistettavan alueen kopiomäärä kasvaa eksponentiaalisesti (Kuva 1).

24 24 Kuva 1. PCR:n eteneminen (muokattu Lawley 2009).

25 25 PCR-menetelmästä on useita eri muunnoksia (Kubista ym. 2006, Hindson ym. 2011, Pinheiro ym. 2012). Kvantitatiivinen (reaaliaikainen) PCR (qpcr) on PCR-menetelmä, jossa monistuvan tuotteen määrää seurataan reaaliajassa jokaisessa syklissä (Kubista ym. 2006). Menetelmä perustuu fluoresoivaan väriaineeseen, joka reagoi muodostuvan tuotteen kanssa. Monistustuotteen kertymistä verrataan lähtöpitoisuuksilta tunnettujen standardien monistumiseen. Perinteisellä PCR:llä saadaan eroteltua positiiviset ja negatiiviset näytteet. qpcr:llä voidaan tämän lisäksi määrittää kohde-dna:n määrä alkuperäisessä näytteessä, mikä on sen huomattava etu perinteiseen PCR:ään verrattuna. ddpcr (droplet digital PCR) mahdollistaa nukleiinihappojen täydellisen määrittämisen näytteessä (Hindson ym. 2011). ddpcr-menetelmä jakaa PCR:n noin osaan (pisaraan), joista jokainen osa toimii itsenäisenä reaktiona (Pinheiro ym. 2012). Jokainen osa on määritelty fluoresentin voimakkuuden perusteella joko positiiviseksi tai negatiiviseksi. Poissonin tilastojen avulla voidaan laskea ja määrittää todelliset DNA-tasot ilman standardikäyriä. qpcr:ään verrattuna ddpcr on herkempi ja tarkempi alhaisilla templaattikopiomäärillä (Strain ym. 2013). Multiplex PCR on PCR-menetelmä, jossa on samassa reaktiossa mukana useita, eri DNA-jaksoille spesifisiä alukkeita (Hintukainen 2009). Tämä mahdollistaa useamman DNA-sekvenssijakson tunnistamisen samassa määrityksessä. Monistettavat alueet voivat olla eri lajeille spesifisiä. Monistettavien sekvenssien on kuitenkin oltava ominaisuuksiltaan riittävän samankaltaisia, jotta samat reaktio-olosuhteet sopivat niille. Tavalliseen PCR:ään verrattuna multiplex PCR on varsin tehokas (Premier biosoft luettu ). Menetelmän avulla säästetään aikaa ja reagensseja eli kustannuksia, kun jokaiselle näytteelle ei tarvitse tehdä omaa reaktioseosta. Myös alukkeiden laatu ja määrä saadaan tehokkaammin selville multiplex PCR:ssä. Koskisen ym. (2009) tekemässä tutkimuksessa analysoitiin Thermo Scientificin PCR-testin (PathoProof Mastitis Complete-16 KingFisher Kit) herkkyys ja tarkkuus mastiittia aiheuttavien bakteereiden osalta. Mikro-organismit Mycoplasma bovis, Mycoplasma spp, hiiva ja Prototheca spp (levä) jätettiin siis arvioinnin ulkopuolelle. Kyseinen testi sisältää neljä multiplex PCR-reaktiota, joissa kussakin on kolme bakteerikantaa tai -ryhmää. Lopulliset tulokset saadaan siis yhdistämällä näiden reaktioiden tulokset. Tutkimuksen mukaan kyseisen PCR-testin herkkyys ja tarkkuus olivat 100 % kaikille kohteena oleville bakteereille. Tulokset siis puoltavat PCRmenetelmän käyttöä mastiitin diagnosoimiseen.

26 Geelielektroforeesi Geelielektroforeesi on paljon käytetty menetelmä, jolla voidaan erotella proteiineja, DNA:ta tai RNA:ta (Kryndushkin ym. 2003) (Kuva 2). Nukleiinihappomolekyylit erotellaan koon mukaan käyttäen apuna sähkökenttää, jossa negatiivisesti varautuneet molekyylit kulkeutuvat kohti anodia. Kulkeutumisnopeus määräytyy pelkästään molekyylipainon mukaan. Suurten molekyylien vauhti hidastuu eniten niiden kulkiessa pienten geelihuokosten läpi, kun taas pienemmät nukleiinihapot ajautuvat nopeammin ja pidemmälle (Solunetti 2006). Elektroforeesilla on monia etuja, joiden vuoksi sen käyttö on yleistä (Magdeldin 2012). Nukleiinihapoille ei esimerkiksi geeliajon aikana tapahdu mitään kemiallisia muutoksia, ja lisäksi geelillä olevat tulokset on helposti nähtävillä. Myös geelien säilytys myöhempää tarkastelua varten onnistuu. DNA:n ja RNA:n elektroforeesi tehdään polyakryyliamidi- tai agaroosigeeleissä (Solunetti 2006). Agaroosi on luonnollinen, merilevästä eristetty polymeeri, joka muodostaa geelin vetysidosten avulla (Magdeldin 2012). Yleisimmin geelit valmistetaan agaroosista sen helppouden, nopeuden ja myrkyttömyytensä vuoksi. Lisäksi agaroosigeeli on hyvä erottelemaan suuria molekyylejä. Sopiva agaroosigeelin konsentraatio (0,2-3 %) riippuu tuotteiden koosta (mitä pienempi tuote, sitä suurempi konsentraatio). Polyakryyliamidigeelit muodostuvat kemiallisesti akryyliamidin polymerisaation avulla. Geeli on työläämpi valmistaa agaroosiin verrattuna, mutta sen erotuskyky on parempi ja sen avulla myös pienet fragmentit voidaan erotella toisistaan. Toisaalta polyakryyliamidi on myrkky, joten sen käsittely vaatii erityistä varovaisuutta. Sopiva polyakryyliamidigeelin konsentraatio riippuu tuotteiden koon lisäksi siitä, onko käytetty DNA/RNA alkuperäistä vai denaturoitunutta. Agaroosigeeli valmistetaan sekoittamalla agaroosi ja väriaine puskuriliuokseen ja kuumentamalla seosta mikroaaltouunissa kunnes kaikki agaroosi on saatu liuotettua. Tämän jälkeen seos jäähdytetään + 60 C:een ja kaadetaan elektroforeesilaitteistoon jähmettymään. Tehokas nukleiinihappojen erottaminen geelielektroforeesissa riippuu ympäristön ph:sta, ja tämän takia puskurit ovatkin olennainen osa elektroforeesiajoa (Magdeldin 2012). Yleisesti käytössä olevia puskuriliuoksia ovat mm. TAE (tris-asetaatti-edta) ja TBE (tris-boraatti-edta). DNA:n liikkuvuuteen vaikuttavat puskurin koostumus ja ionivahvuus (suolapitoisuus). Ilman suolaa sähkönjohtavuus on minimaalista eivätkä DNA-fragmentit liiku juuri lainkaan. Liikkumisnopeuteen voidaan vaikuttaa myös jännitteen avulla (mitä suurempi jännite, sitä nopeammin DNA liikkuu). Erittäin suuri jännite nostaa puskurin lämpötilaa ja virtausta lyhyessä ajassa, mikä voi johtaa geelin sulamiseen ja epäselviin tuloksiin. Suositeltava jännite on 5-8 V/cm ja 75 ma.

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot Tehotippi Soft Utareterveys ja vedinkastot HIVEN OY Utaretulehdus valitettavan yleinen sairaus Heikentää merkittävästi eläinten hyvinvointia Utaretulehdus on eläinlääkärihoitojen ja poistojen yleisin syy.

Lisätiedot

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen Sivu/sivut 1 / 6 1 Menetelmä T. Honkanen-Buzalski and E. Seuna: Isolation and identification of pathogens from milk. Teoksessa The bovine udder and mastitis, 1995, 121-141. Muunnos. 2 Poikkeamat viitemenetelmästä

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

Utaretulehdusten PCR diagnostiikka - miten tuloksia tulkitaan?

Utaretulehdusten PCR diagnostiikka - miten tuloksia tulkitaan? Utaretulehdusten PCR diagnostiikka - miten tuloksia tulkitaan? Heidi Hiitiö 1*, Rauna Riva 2, Tiina Autio 2, Tarja Pohjanvirta 2, Jani Holopainen 3, Satu Pyörälä 1, Sinikka Pelkonen 2 1 Department of production

Lisätiedot

Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin Yliopisto 2008 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos

Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin Yliopisto 2008 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus: tartunnan kesto, bakteerilajien väliset erot ja vaikutus maidon somaattisten solujen pitoisuuteen Syventävien opintojen tutkielma Tiina

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten

Lisätiedot

Tissit kuntoon! Tissit ovat kunnossa, kun: Solut utareessa. Tulkitse bakteeritulos oikein: Ota näyte puhtaasti! Tutkijat sanovat: soluluku nousee jos

Tissit kuntoon! Tissit ovat kunnossa, kun: Solut utareessa. Tulkitse bakteeritulos oikein: Ota näyte puhtaasti! Tutkijat sanovat: soluluku nousee jos Tissit kuntoon! Ell Kirsi Vartia Jalostuskurssi Vuokatti 2015 Tissit ovat kunnossa, kun: Utarerakenne: lypsy sujuvaa ja nopeaa Ei vuoda maitoa Maitomäärä riittävä Utarekudos on terve sähkönjohtokyky Solut

Lisätiedot

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com Lely Caring - huomio vedinkastoon www.lely.com innovators in agriculture LELY CARING UTARETERVEYS Terve utare on parhaan mahdollisen maitotuotoksen perusta. Vuosittain keskimäärin joka kolmas lehmä sairastaa

Lisätiedot

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001. Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat

Lisätiedot

ESCHERICHIA COLI utare-epiteelisoluviljelmässä. Persistoivien ja transienttien kantojen adheesio, invaasio ja elinkykyisyys

ESCHERICHIA COLI utare-epiteelisoluviljelmässä. Persistoivien ja transienttien kantojen adheesio, invaasio ja elinkykyisyys ESCHERICHIA COLI utare-epiteelisoluviljelmässä Persistoivien ja transienttien kantojen adheesio, invaasio ja elinkykyisyys Riikka Frilander-Keinänen Pro gradu -tutkielma Ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikka

Lisätiedot

Nautojen utaretulehdusdiagnostiikka PCRmenetelmällä

Nautojen utaretulehdusdiagnostiikka PCRmenetelmällä Nautojen utaretulehdusdiagnostiikka PCRmenetelmällä ELK Sanna Pasma Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

Utaretulehdusnäytteiden analyysitulosten tuloksista ja tulkinnasta joulukuu 2011, Laura Kulkas Valio Oy

Utaretulehdusnäytteiden analyysitulosten tuloksista ja tulkinnasta joulukuu 2011, Laura Kulkas Valio Oy Utaretulehdusnäytteiden analyysitulosten tuloksista ja tulkinnasta joulukuu 2011, Laura Kulkas Valio Oy Valion Aluelaboratoriot ottivat 1.2.2010 käyttöön uuden geeniteknologisen, PCR (Polymerase Chain

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA T022/A16/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA VALIO LTD, R&D, CHEMISTRY AND MICROBIOLOGY Tunnus

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

NEGATIIVISET VILJELYTULOKSET LEHMIEN UTARETULEHDUSDIAGNOSTIIKASSA

NEGATIIVISET VILJELYTULOKSET LEHMIEN UTARETULEHDUSDIAGNOSTIIKASSA HELSINGIN YLIOPISTO Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos NEGATIIVISET VILJELYTULOKSET LEHMIEN UTARETULEHDUSDIAGNOSTIIKASSA Joanna Hintukainen Eläinlääketieteen lisensiaatin

Lisätiedot

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi)

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) CHEM-A1310 Biotieteen perusteet Heli Viskari 2017 DNA-harjoitustöiden aikataulu, valitse yksi näistä

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. Vastuuhenkilöt Hakola Satu, Sivu/sivut 1 / 5 Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 6888-1:1999,/ Amd 1:2003, muunnos. (Baird-Parker

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, elintarvikkeet Kuopion laboratorio Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833:2003 Anaerobiset

Lisätiedot

Utaretulehduksen tunnistamiseen tarkoitettujen PathoProof-tuotteiden DNA-eristysosan laadunvalvonnan kehittäminen. Susanna Ahola

Utaretulehduksen tunnistamiseen tarkoitettujen PathoProof-tuotteiden DNA-eristysosan laadunvalvonnan kehittäminen. Susanna Ahola Susanna Ahola Utaretulehduksen tunnistamiseen tarkoitettujen PathoProof-tuotteiden DNA-eristysosan laadunvalvonnan kehittäminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Laboratorioanalyytikko (AMK) Laboratorioanalytiikka

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT

GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 48 LIITE IV GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Geenitekniikalla muunnettujen mikro-organismien suunnitellun käytön

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA T022/M18/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA VALIO LTD, R&D, CHEMISTRY AND MICROBIOLOGY Tunnus

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA T022/A19/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA VALIO LTD, R&D, CHEMISTRY AND MICROBIOLOGY Tunnus

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten

Lisätiedot

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta Mitä hiiva on? 1860 luvun loppupuolella Louis Pasteur tunnisti hiivan eläväksi, mikroskooppiseksi, yksisoluiseksi organismiksi, joka aiheutti alkoholikäymisen ja taikinan nousemisen Pian tuli mahdolliseksi

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

(Jatkotutkinto-opiskelija, Helsingin yliopisto: eläinlääketieteen tohtorin tutkinto 2.6.2007 )

(Jatkotutkinto-opiskelija, Helsingin yliopisto: eläinlääketieteen tohtorin tutkinto 2.6.2007 ) CURRICULUM VITAE Opetustehtävät Tuija Kantala, yliopisto-opettaja (sijainen), jatkotutkinto-opiskelija KOULUTUS Eläinlääketieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto, 2006 (Jatkotutkinto-opiskelija, Helsingin

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD T205/M17/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle.

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ruiskullinen (= 10 g) valmistetta sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI. AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI. AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml valmistetta sisältää: Vaikuttavat aineet: Marbofloksasiini... 3,0 mg Klotrimatsoli...

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Utaretulehdus on ongelma muuallakin

Utaretulehdus on ongelma muuallakin Utaretulehdus on ongelma muuallakin Prof. Päivi Rajala-Schultz Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto ProAgrian Maitovalmennus 6.9.2018 ProAgrian

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 SeiLab Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006

Lisätiedot

MEPA Soft Spray D. Suihkutettava kosmeettinen emulsio vedinten suojaamiseen lypsyn jälkeen. Kuvaus. Ominaisuudet

MEPA Soft Spray D. Suihkutettava kosmeettinen emulsio vedinten suojaamiseen lypsyn jälkeen. Kuvaus. Ominaisuudet MEPA Soft Spray D Kuvaus Suihkutettava kosmeettinen emulsio vedinten suojaamiseen lypsyn jälkeen Ominaisuudet MEPA Soft Spray D:llä on erittäin hyvä suorityskyky koostumuksensa ansiosta: todellinen vesi-öljy

Lisätiedot

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. SeiLab Oy, Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Vaasantie 1 C SEINÄJOKI Puh.

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. SeiLab Oy, Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Vaasantie 1 C SEINÄJOKI Puh. 1 SeiLab Oy, Seinäjoen elintarvike- ja ympäristö Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2013 Ei maitotuotteet

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

Uutta pikadiagnostiikkaan

Uutta pikadiagnostiikkaan Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset

Lisätiedot

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy SARA SUBAKUUTTI HAPAN PÖTSI (SubAcute Ruminal Acidosis) Timo Soveri Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Lypsykarjan nykyaikainen ruokinta (II osa) Kuopio 19.11.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

LIITE 1. REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Elintarvike- ja vesilaboratorio Kallionkatu 10-16 C 11100 Riihimäki EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006

Lisätiedot

HIEHOAJAN OLOSUHTEIDEN MERKITYS ENSIKON VARHAISEEN UTARE- TULEHDUKSEEN

HIEHOAJAN OLOSUHTEIDEN MERKITYS ENSIKON VARHAISEEN UTARE- TULEHDUKSEEN HIEHOAJAN OLOSUHTEIDEN MERKITYS ENSIKON VARHAISEEN UTARE- TULEHDUKSEEN Mirva Kautonen Maaliskuu 2012 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke 1 SISÄLTÖ 1 TARTUNNASTA ALKUSUIHKEISIIN... 4 2 KAIKKI

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKIELMA STAPHYLOCOCCUS EPIDERMIDIS - VIRULENSSITEKIJÄT JA TAUDINAIHEUTUSKYKY NAUDAN UTARETULEHDUKSESSA

ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKIELMA STAPHYLOCOCCUS EPIDERMIDIS - VIRULENSSITEKIJÄT JA TAUDINAIHEUTUSKYKY NAUDAN UTARETULEHDUKSESSA ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKIELMA STAPHYLOCOCCUS EPIDERMIDIS - VIRULENSSITEKIJÄT JA TAUDINAIHEUTUSKYKY NAUDAN UTARETULEHDUKSESSA Katariina Pietilä Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina)

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina) VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Tsefalen 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Kefaleksiini

Lisätiedot

Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta

Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta 2. Yleistietoa Aloe Verasta MITÄ ALOE VERA SISÄLTÄÄ Mono- ja polysakkaridit (useita) Antrakinonit (ainakin 13 erilaista) Ligniinit Saponiinit Salisyylihappo Entsyymit

Lisätiedot

Hyvä tietää biofilmistä

Hyvä tietää biofilmistä Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Jyväskylän ympäristölaboratorio Eeronkatu 10 40720 JYVÄSKYLÄ Puh. 014 626650 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit) akkr

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Joensuun laboratorio Jokikatu 8 80220 JOENSUU Puh. 017 2647200 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, ja aktino), pitoisuus

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Bentsoehappo akkr Sisäinen menetelmä, perustuu NMKL 124:1987. Bromidi, epäorgaaninen akkr Sisäinen menetelmä, perustuu EN 13191-2:1998

Bentsoehappo akkr Sisäinen menetelmä, perustuu NMKL 124:1987. Bromidi, epäorgaaninen akkr Sisäinen menetelmä, perustuu EN 13191-2:1998 Bentsoehappo Sisäinen menetelmä, perustuu NMKL 124:1987 Bromidi, epäorgaaninen Sisäinen menetelmä, perustuu EN 13191-2:1998 Campylobacter jejuni/coli Sisäinen menetelmä, VIDAS Campylobacter jejuni/coli,

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot