Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta

Transkriptio

1 Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta RAY:n rahoittama sopeutumisvalmennustoiminta Järjestökyselyiden tuloksia avustusvalmistelijat Marika Heimo ja Niina Pajari, RAY Johtopäätöksiä kehittämispäällikkö Elina Varjonen, RAY Marika Heimo, Niina Pajari,

2 Miten kursseista tiedotetaan? Sopeutumisvalmennuskurssiesitteellä, joka lähetetään mm. kuntien terveydenhuollon ja sosiaalitoimien virkailijoille, sairaaloille, terveyskeskuksille, Kelan toimistoille, kolmannen sektorin osaajille erityiskouluihin ja palveluasuntoihin yhdistyksen jäsenille Kursseista tiedotetaan myös: nettisivuilla, yhdistyksen lehdessä kohdennetulla kirje- ja sähköpostimarkkinoinnilla mm. jäsenyhdistyksille ilmaisjakelulehdissä, messuilla Marika Heimo, Niina Pajari,

3 Miten kursseille haetaan? Täyttämällä liiton oma hakulomake ja hakemalla tarvittavat lääkärintodistukset ym. liitteet. Asiakirjat toimitetaan järjestölle esim. kuntoutussuunnittelijalle tms. työntekijälle / vapaaehtoiselle, joka jatkaa esivalinta- ja hyväksymisprosessia. Kursseille haetaan Kelan lomakkeella Ku 102 / 104. Hakemukseen liitetään lääkärin lähete josta ilmenee sopeutumisvalmennuskurssin tarpeellisuus. Marika Heimo, Niina Pajari,

4 Ovatko kurssit jäsenetu? Onko hakijoita vuosittain enemmän kuin kurssipaikkoja? RAY:n rahoittamien sopeutumisvalmennuskurssien tulee olla avoimia kaikille, jotka kurssia tarvitsevat. Hakijoita on usein enemmän kuin mitä paikkoja on tarjolla. Harvinaisemmille kohderyhmille tarkoitetut kurssit sekä aivan uudet kurssimuodot voivat olla sellaisia, etteivät käytettävissä olevat kurssipaikat niissä aina täyty. Marika Heimo, Niina Pajari,

5 Millaiset valintakriteerit järjestöllä on osallistujille? Hyväksymisen kriteereitä ovat mm. Sopivuus kurssille, hakija kuuluu kurssin kohderyhmään. Hakijaa ei voida valita, jos hänen arvellaan olevan vahingollinen muita kohtaan (väkivaltaisuus, päihdeongelma, tms.) tai jos osallistujan sairauden tila vaatii akuutteja hoitotoimenpiteitä. Hakemuksessa esille tulleet motiivit / perustelut kurssille hakeutumiseen. Hakija tarvitsee kurssia nykyisessä elämäntilanteessaan. Kurssi on hoitavan lääkärin lausunnon mukaan sopiva. Hakija ei ole edellisenä vuonna ollut kurssilla. Hakujärjestys huomioidaan eli aiemmin hakeneet huomioidaan ensin. Marika Heimo, Niina Pajari,

6 Kuka / ketkä käytännössä valitsevat osallistujat kursseille? Järjestön kuntoutussuunnittelija sekä hänen apunaan kuntoutuksen ammattilaisia talon ulkopuolelta vapaaehtoistyönä. Yhdistyksen sope-työryhmä ja / tai tulevan kurssin vetäjät (jotka ovat sosiaali- ja terveysalan sekä kuntoutustyön ammattilaisia). Kurssin vastuuhenkilö, vastuuohjaaja ja kuntoutussihteeri valmistelevat valinnan ja esittelevät sen perusteluineen kuntoutustoiminnan päällikölle joka valitsee kurssilaiset. Valinnasta tehdään muistio. Marika Heimo, Niina Pajari,

7 Kuinka usein ja millaisilla perusteilla sama henkilö voi päästä kurssille? Vuosittain sama henkilö ei pääse kurssille; käytännössä enintään joka kolmas vuosi. Riippuen siitä kuinka paljon kurssilaisia hakee tietylle kurssille, karsitaan useamman kerran hakeutuvia herkemmin kuin ensikertalaisia. Hakijan elämäntilanne muuttunut tai toimintakyky heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi niin että kurssin tarve on edelleen. Perhekursseille on mahdollista päästä eri vaiheissa: vammaisen lapsen syntymä perheeseen tai diagnoosin varmistuminen, koulun aloittaminen, murrosiän lähestyminen tai jokin erityinen syy esim. lapsen tilanteen muuttuminen lisävammojen ilmaantuessa tai perhetilanteen muuttuminen. Vammaisten nuorten ja aikuisten kohdalla useamman kerran kurssille pääsyyn vaikuttavat eri ikävaiheet, elämäntilanteet sekä erityiset tarpeet. Henkilö saattaa päästä kurssille, jos hän on valmis muutaman päivän varoitusajalla tulemaan peruutuspaikalle. Marika Heimo, Niina Pajari,

8 Järjestääkö yhdistys sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa omissa tiloissaan? Kyllä: Tilat (kuntoutus-, majoitus-, ryhmätoimintatilat) ovat esteettömät ja suunnitellut kohderyhmän tarpeisiin sopiviksi. Ei: Suuren tilan- ja majoitustarpeen vuoksi vuokratilat. Kurssin teema vaatii toisenlaista paikkaa kuin oma kurssipaikka. Esim. varhaisnuorten kurssit pidetään hotellissa, koska kurssin teeman mukainen toiminta tapahtuu kaupunkiympäristössä. Joitakin lyhyempiä viikonlopun kursseja pidämme myös hotellissa esim. isovanhemmat. Käytettyjä tiloja: seurakunnan kurssikeskukset, kuntoutumis-, liikunta-, leirikeskukset ja kylpylät, eri järjestöjen omistamat tilat. Tilat valitaan sijainnin ja kulkuyhteyksien, pyydettyjen tarjousten ja tilojen tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Marika Heimo, Niina Pajari,

9 Käyttääkö järjestönne sopeutumisvalmennustoimintaan säännöllisesti tiettyä kuntoutuslaitosta? Sopetoiminnassa ei tarvita kuntoutuslaitosten tarjoamia palveluita. Niiden majoitus-, ateria- ja tilavuokrahinnat eivät pärjää kilpailussa muiden paikkojen kanssa. Katsomme, että sosiaalisen kuntoutuksen tulee tapahtua siellä, missä muutkin ihmiset ovat. Laitosmaisia rakennuksia ja toimintaympäristöjä kohderyhmän ihmiset näkevät elämässään tarpeeksi. Marika Heimo, Niina Pajari,

10 Kurssien luennoitsijat ja henkilökunta Kursseilla työskentelee kurssin teemasta riippuen kurssin johtaja, kurssiohjaaja, ryhmätyöntekijä, eri alojen ohjaajia jne. Kursseille palkataan erikseen kunkin kurssin tarpeen mukainen henkilökunta, mm. vertaisohjaajat, lastenhoitajat. Kursseilla työskentelee omasta henkilökunnasta 1-2 henkilöä. Kursseilla ei tarvita lainkaan hoitohenkilökuntaa. Osallistujien suuren avuntarpeen tähden tarvitaan vammaisavustajia. Ostopalveluina kursseille ei hankita ohjelmaa, henkilökuntaa tms. Tarvittaessa tilataan retkipalveluja sekä yksittäisiä ohjauksia, esim. vesijumppa kurssipaikalta. Käytämme kursseillamme tarpeen mukaan ulkopuolisia luennoitsijoita, joille korvaamme oman palkkiojärjestelmämme mukaisesti. / Kurssityöntekijöiden osalta noudatamme työehtosopimusta. Marika Heimo, Niina Pajari,

11 Onko toimintaa kilpailutettu esim. tilojen ja kouluttajien osalta? Kuinka usein? Kyllä, kilpailutetaan vuosittain tilat. Vastuuohjaaja kilpailuttaa paikat kurssikohtaisesti. Paikkoja, joissa toiminta on mahdollista tilojen esteettömyys sekä majoitus- ja ruokapalveluiden riittävyys huomioiden, on yllättävän vähän. Tästä johtuen tarjouskierroksien jälkeenkin kurssipaikat ovat osin vakiintuneet. Kouluttajia ei voi kovin paljon kilpailuttaa, sillä osaajia on rajallisesti olemassa; freelancerit ovat usein pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Jotkut luennoitsijat antavat työpanoksensa kulukorvausta vastaan tai muulla pienellä korvauksella. Marika Heimo, Niina Pajari,

12 Miten kurssin tavoitteiden toteutumista seurataan? Kurssijaksoa ennen/sen aikana kurssilaiset täyttävät omakohtaisen tilannearviolomakkeen (kuntoutujan nykytilanne mm. hoitosuhde, tavoitteet sekä tulevaisuuden suunnitelmat). Joillakin käytössä myös GAS-tavoiteseurantalomake. Kurssin loputtua palautelomake. Myös läheisten muutosprosessia seurataan (tunneilmapiiri, asenne sairauteen, selviytymiskeinot). Palaute kurssien vetäjiltä. Palautteita työstetään: koulutuspäivillä keskusteluilla sope-työryhmän arviointikeskusteluissa Marika Heimo, Niina Pajari,

13 Miten asiakkaan kuntoutumisessa tapahtuneita muutoksia seurataan? Ei juurikaan johtuen rajallisista resursseista. Kuntoutujan jatkoseuranta ja mahdollisten muutosten seuranta nähdään yksittäisen kurssilaisen kuntoutumisen osalta julkiselle terveydenhuollolle; kurssit ovat yksittäinen osa asiakkaan kuntoutusprosessia. Seuranta ilman erillistä (tutkimus)rahoitusta ei nähdä kannattavaksi (Kelan mukaan % vastaa jälkikyselyihin). Tärkeintä on pyrkiä varmistamaan, että asiakas saa kurssin jälkeen tarvittavan hoidollisen tuen kotipaikkakunnallaan esim. lähettämällä kurssilaisen niin halutessaan omaan hoitopaikkaan tieto mm. kurssinsisällöstä, asiakkaan nyk. kunnosta. Kurssilaiset toivovat seurantakurssia tai viikonloppua esim. vuoden kuluttua. Lasten kursseille pyritään muodostamaan kurssilaisista vertaistuellisia jatkoryhmiä. Marika Heimo, Niina Pajari,

14 Pystyykö järjestö tarjoamaan jotain muuta tukea kuntoutumiseen sopeutumisvalmennuskurssille osallistuneille? Ei juuri itse kuntoutumiseen. Osallistujia ohjataan osallistumaan yhdistystoimintaan kotipaikkakunnallaan: kursseilla vierailee mm. eri yhdistysten edustajia kertomassa toiminnasta ja kannustamassa mukaan osallistumaan ja harrastamaan (kurssikokoonpanossa pyritään huomiomaan alueet/samankaltaiset kokemukset jo ennakkoon). Osa kurssilaisista muodostaa oman verkoston, jonka kautta pitävät yhteyttä/tapaavat itsenäisesti myöhemmin. Marika Heimo, Niina Pajari,

15 Onko Kelan kursseja täydennetty RAY:n kurssilaisilla tai päinvastoin? Ei ole, kursseille on omat hakunsa ja hakumenettelynsä. Em. Kurssien täydennykset ovat hyvin harvinaisia, ja niihin päädytään Kelan ja RAY:n käymien erillisneuvotteluiden kautta. Marika Heimo, Niina Pajari,

16 Eroavatko Kelan ja RAY:n rahoittamat sopeutumisvalmennuskurssit toisistaan? 1) Eroavat sisällöllisesti: Kelan kurssit toteutetaan kuntoutuskeskuksissa, joissa usein kk:n työntekijät tuottavat palvelut ja täten sisältö sekä rakenne ovat erilaiset kuin RAY-rahoitteisilla kursseilla (ei yksilökuntoutusta) RAY:n rahoittamat kurssit suunnataan henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä Kelan kuntoutukseen. Ero on tällöin sopeutumisvalmennuksen kohderyhmässä (mm. yli 65-vuotiaat, sairastavien lasten isovanhemmat, henkilöllä ei ole hoitosuhdetta julkisella puolella), omaishoitajakurssilla myös hoidettava henkilö on huomioitu kurssiohjelmassa RAY-kursseilla huomioidaan alueellisuus sekä ryhmämuotoisuus, mikä mahdollistaa paremmin vertaisuuden hyödyntämisen mm. arjen kokemusten vaihdon kautta RAY:n kurssit ovat mitaltaan lyhyempiä ja joustavat tarvittaessa hakijoiden tarpeet huomioiden RAY:n kursseilla myös kokeileva kurssitoiminta on mahdollista 2) Ovat sisällöllisesti samanlaiset: Ikä ainoa erottava tekijä (yli 65-vuotiaat) Näin taataan, että Kelan asettamat laatuvaatimukset sopeutumisvalmennukselle saavutetaan > varmistetaan Kelan maksamat matkakorvaukset ja kuntoutusraha Marika Heimo, Niina Pajari,

17 Onko kurssitoiminnoissa tapahtunut järjestönne kohderyhmän kannalta haitallisia / ei niin toivottuja muutoksia? 1 / 2 Hakijoilla on ollut vaikeaa saada resurssipulan takia. lääkärinlausuntoja terveyskeskuksesta ja lausunnot ovat maksullisia Kelarahoitteisille sopeutumisvalmennuskursseille on entistä vaikeampaa päästä. Joiden kohderyhmien osalta terveydenhuollon sekä kuntien sosiaalitoimen järjestämien ja rahoittamien. sopeutumisvalmennuskurssien toiminta on loppunut lähes kokonaan Kelan sisäiset muutokset toiminnassa ovat heijastuneet eri tavoin eri puolille Suomea (etuuksien maksatus). Marika Heimo, Niina Pajari,

18 Onko kurssitoiminnoissa tapahtunut järjestönne kohderyhmän kannalta haitallisia / ei niin toivottuja muutoksia? 2 / 2 Rahoituksen vähenemisen ja kustannusten kasvamisen myötä joudutaan hakemaan yhä halvempia kurssipaikkoja, jolloin laatu toteutuksen suhteen heikkenee. Osa on vähentänyt kurssiosallistujien määrää. Rahoituksen vähenemisen myötä on siirrytty puolihoitoon (majoitus, aamiainen ja lounas), eli osallistujat maksavat osan aterioista itse. Myös ostopalveluita on karsittu eli on osin luovuttu freelancerohjaajien palkkaamisesta. Marika Heimo, Niina Pajari,

19 Saavatko RAY:n kustantamille SOPE-kursseille osallistuvat Kelan tukia esim. kuntoutusrahaa, matkakorvauksia? Osa osallistujista saa, osa ei - riippuu standardien tulkinnoista tms.: siksi osa käyttää kurssihakukaavakkeena Kelan lomaketta ja muutoinkin kurssisisältö täyttää Kelan asettamat kriteerit kuntoutusrahaa haettaessa hakijalle on täytynyt tulla ansionmenetyksiä kurssiajalta Kela korvaa matkat sopeutumisvalmennuskursseille vain silloin, kun kurssille hakeudutaan lääkärin lähetteen perusteella lisäksi kurssin sisällön tulee täyttää sairausvakuutuslain mukaiset edellytykset siitä, että ohjelmassa on lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa hoitoa, tutkimusta tai hoidon opastusta -> em. Rahalliset korvaukset ovat useille olennaisia, muutoin osallistuminen olisi mahdotonta Marika Heimo, Niina Pajari,

20 Minkälaisia järjestölähtöisiä elementtejä sopeutumisvalmennustoiminnoissa on mielestänne tällä hetkellä? Järjestöillä on vahva myötäelämisen kyky ja ne osaavat tukea osallistujia kokonaisuutena (ei vain sairauden, vian, vamman hoitamisen kautta) Vahva yhteisöllisyys, vertaisuuden ja vertaistuen mahdollisuus Ryhmämuotoisuus ja ryhmän käyttö vammaisuuden/sairauden ja itsensä hyväksymisessä Juuri tiettyä vammaryhmää koskeva tieto/taito, vammaisten henkilöiden täysivaltaisuuden ja yhdenvertaisuuden mahdollistaminen, osallistujien rohkaisu ja tukeminen, jotta voimaantuminen ja valtaistuminen onnistuu SOPE-toiminta pohjautuu TRIO-ajatteluun, jonka mukaisesti kurssitoiminnassa hyödynnetään kuntoutuksen kolmea asiantuntijuutta eli kuntoutujan itsensä, toisten kuntoutujien sekä ammattityöntekijöiden tietoa kuntoutumisesta Kursseilla annetaan tietoa (myös edunvalvonnasta ja sosiaaliturvasta) sekä kannustetaan osallistumaan yhdistystoimintaan Kursseilla annetaan virikkeitä yhdistysten oma-apu ryhmien pitämiseen Toiminta on matalankynnyksen auttamista, osalle kursseista ei tarvita lähetteitä, oma kokemus tuen tarpeesta riittää hakeutumiseen Ryhmässä toimiminen on lähtökohta; laitoksessa mennään tarjottava toiminta edellä yksilökeskeisesti RAY-kurssit mahdollistavat irtioton arjesta ja virkistymisen Marika Heimo, Niina Pajari,

21 Minkä tyyppisille SOPE-toiminnoille näette olevan erityisesti tarvetta lähitulevaisuudessa? Avomuotoinen sopeutumisvalmennus ja ryhmämuotoiset kurssit sopisivat monenlaisissa elämäntilanteissa oleville (kotoa käsin, omien tilojen hyödyntäminen, viikonloppukurssit ulkopaikkakuntalaisille Ikääntyneiden toimintakykyyn liittyvät kurssit Nuoret ja lapsiperheet, joista osa jää ilman tarvitsemaansa tukea ja mahdollisuutta tavata vertaisiaan (mm. perheiden viikonlopputapaamiset) Lievästi vammaiset henkilöt ovat usein väliinputoajia. Kela rahoittaa rajoitetusti harkinnanvaraista kuntoutusta Kurssit, joissa traumaattisen tilanteen tapahduttua perheenjäsenet / lähiomaiset voisivat osallistua samalle kurssille Verkkopohjaisiin sovellutuksiin pohjautuvat kurssit sekä erilaiset työkirjakurssit Elintapaohjaukset Kaksoisdiagnostiikka, eri liitännäissairauksien huomioiminen Paikallisen yhteistyön kehittäminen Virossa järjestettävien kurssien mahdollisuus Marika Heimo, Niina Pajari,

22 Loppuhuipentuma Sopeutumisvalmennuksen juuret ovat vammais- ja potilasjärjestöissä. Sen perinteeseen kuuluu ryhmämuotoisuus, vertaisuuden hyödyntäminen, itse tekeminen ja kokemalla oppiminen. Näkökulma on ihmisen ja yhteisön / yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen sujuminen ja ihmisen aktiivisuuden sekä osallisuuden lisääminen, voimaantuminen. Keskeisessä roolissa on ihminen itse ja hänen elämänsä. Sopeutumisvalmennuksen tarpeesta nousevissa sisällöissä on painottanut ihmisen elämänkaari ja hänen elämäntilanteensa sekä myös läheisten osuus. Marika Heimo, Niina Pajari,

23 Avustusstrategia Hyvinvoinnin edistäminen ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Strategiset painoalueet 1) Järjestöjen perustoiminnan turvaaminen 2) Hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen Strategiset painoalueet 3) Merkittävien kansanterveysongelmien ehkäiseminen 4) Sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen ehkäiseminen Strategiset painoalueet 5) Muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien auttaminen 6) Palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittäminen Marika Heimo, Niina Pajari,

24 Toimintaympäristö Perustoiminta Markkinaehtoiset palvelut Järjestötoiminta Palvelutoiminnasta järjestölähtöinen auttamistyö Edunvalvonta ja vaikuttaminen Vapaaehtoistoiminta Kehittäminen Asiantuntijatoiminta Kunnille selvästi kuuluvat tehtävät Kuntien tuottamat peruspalvelut Ostopalvelut Julkiselle sektorille kuuluvat tehtävät Marika Heimo, Niina Pajari,

25 Johtopäätöksiä Pääosin voidaan sanoa avustusten kohdentuvan oikein Esille tulleisiin selkeisiin epäkohtiin on jo puututtu (avustusten väärinkäyttö) Kelan kanssa on tehty selkiyttävää roolijakoa, ja yhteistyö jatkuu. RAY:n käyttötarkoitusteksti säilyy edelleen sopeutumisvalmennuskurssina. Toiminta tulkitaan siis jatkossakin sopeksi eikä esim. lomatoiminnaksi tms. Joitakin huomioitavia asioita: kurssi ei ole jäsenetu Samalle kurssille ei voida ohjata RAY- ja Kela-varoja RAY- ja Kela-kursseilla on erilaiset tavoitteet, jotkut käyttävät Kela-hakulomaketta? Vaikka Kela supistaa jonkin kohderyhmän sopetoimintaa, ei RAY automaattisesti voi lisätä omia varoja ko. kohderyhmälle. Sope-kurssin tulee erota lomatoiminnasta: sisällöt (kuntoutukselliset tavoitteet) Kurssin pituus: internaatissa min 2 vrk, avosopet jaksoissa Sope ei voi olla ammattihenkilöiden koulutusta, vaan se kohdistuu aina yksityishenkilöihin Avustusosasto, Elina Varjonen,

26 RAY-sopekurssien elementtejä: 1) niiden tulee hyödyntää mahdollisimman laajasti järjestölähtöisen auttamistyön keinoja 2) niissä tulee olla mahdollisuus vertaistukeen 3) niiden osanottajien ei tarvitse täyttää Kelan vaikeavammaisuuden kriteerejä 4) ne on pääsääntöisesti kohdennettu työelämän ulkopuolella oleville (ja heidän omaisilleen) 5) ne voivat olla kohdennettuja myös yli 65-vuotiaille 6) kursseilla etusija on ensikertalaisilla. Osallistuminen ei voi perustua järjestön jäsenyyteen. 7) niissä on tavoitteellinen ennaltaehkäisyn ja aktivoinnin näkökulma ja kuntoutuksellinen elementti (toisin kuin esim. lomatoiminnassa) 8) niissä tulee painottua sosiaalinen aspekti, ei lääkinnällisyys ja niiden tulee antaa eväitä muuttuneeseen elämäntilanteeseen sopeutumiseksi ja tukea elämänhallintaa 9) niissä tulee olla mahdollisimman selkeä rajapinta Kelan kursseihin ja terveydenhuollon toimintaan. 10) suositellaan muutakin kuin perinteistä laitosmaista toteuttamistapaa, kunhan tilat ovat tarkoituksenmukaiset kullekin kohderyhmälle ja saatavilla on tarvittavat apuvälineet 11) ottaen huomioon avustamisen tarve ja vuotuinen jaettavissa oleva määräraha sopeutumisvalmennustoimintaa voidaan jatkossa avustaa muille(kin) sairausryhmille ja järjestöille kuin niille, jotka jo nyt ovat avustamisen piirissä Marika Heimo, Niina Pajari,

27 Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kelan sopeutumisvalmennustoiminta RAY:n järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Leena Poikkeus 1

28 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestj rjestää täll llä hetkellä 1. Sopeutumisvalmennuskursseja aikuisille, nuorille ja lapsille eri sairausryhmissä Kursseja on hankittu tarjouskilpailussa vuonna 2008 ja neuvottelumenettelyllä suorahankinnoissa Standardi 15/2008 (sairausryhmäkohtaiset kurssit) 2. Vaikeavammaisten yksilöllisi llisiä sopeutumisvalmennusjaksoja Standardi 12/2006 (vaikeavammaisten laitosmuotoinen lää ääkinn kinnällinen kuntoutus) kuvattu yksilölliset lliset jaksot Vaikeavammaisten laitosmuotoisen lää l ääkinn kinnällisen kuntoutuksen standardin uusi versio tulee voimaan Siinä ei ole enää erikseen yksilöllisi llisiä sopeutumisvalmennus- jaksoja, vaan sopeutumisvalmennus sisältyy yksilöllisten llisten kuntoutusjaksojen teemoihin. 2

29 Yksilölliset sopeutumisvalmennusjaksot Standardi 12/2006 Yksilöllisist llisistä sopeutumisvalmennuskuntoutuksesta todetaan seuraavaa standardissa 12/2006: Yksilöllisen llisen sopeutumisvalmennusjakson kesto on enintää ään 12 arkipäiv ivää ää. Yksilölliset lliset sopeutumisvalmennusjaksot voidaan toteuttaa palvelulinjasta riippuen joko laitos- tai avomuotoisesti. Yksilöllist llistä sopeutumisvalmennusta on aikuisille ja lapsille ja nuorille 3

30 Yksilölliset vaikeavammaisten kuntoutusjaksot (uusi standardi 2011) Uusi standardi/palvelulinja vuodesta 2011 alkaen: Vaikeavammaisten en yksilöllisen llisen kuntoutusjakson palvelulinja 1. Aikuiset: aistivammaisten linja, neurologinen linja, tules- ja reumalinja, aikuisen yleislinja 2. Lapset ja nuoret: aistivammat ja yleislinja Yhtenä teemana näiss issä em. linjoissa on sopeutumisvaiheen tukeminen, jonka asiakokonaisuuteen kuuluvat mm. tietoa sairaudesta tai vamman vaikutuksista, elämäntilanteen muutosten kartoittamista ja tarvittavien tukikeinojen etsimistä, keskustelua tukiverkoston rakentamisen keinoista, oman asennoitumisen merkityksestä, keinojen ja toimintatapojen työst stämist mistä, joilla perhe voi vaikuttaa ympärist ristöss ssä oleviin fyysisiin ja sosiaalisiin esteisiin. 4

31 Sopeutumisvalmennuskurssit, standardi 15 Standardissa 15/2008 sopeutumisvalmennuskursseista todetaan mm. seuraavaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat moniammatillista ryhmämuotoista muotoista toimintaa, jossa parannetaan ja tuetaan kuntoutujan ja hänen läheisens heisensä edellytyksiä jatkaa mahdollisimman täysipainoisesti elämää ääns nsä sairauden tai vamman muuttamassa elämäntilanteessaan. Kurssit painottuvat psykososiaaliseen kuntoutukseen. Sopeutumisvalmennus sisält ltää kuntoutujan ja perheen voimavaroja, toimintakykyä ja toimintamahdollisuuksia kartoittavia ja parantavia keskusteluja, tiedon antamista, arviointia sekä vertaistuen hyödynt dyntämist mistä. 5

32 Sopeutumisvalmennuskurssit, standardi 15 Standardi 15 eri palvelulinjakohtaisissa luvuissa on omat mää äärittelyt kurssien rakenteesta, työryhm ryhmäst stä, henkilöst stöst stä, ohjelmasta ja mittareista. Aivohalvaus (luku 1), muistihäiri iriöt (luku 2), Autismi-Asperger Asperger (luku 3), diabetes (luku 4), hengityssairaus (luku 7), MS (luku 10), Parkinsonin tauti (luku 12), sydänvika (luku 14), syöpä (luku 15), muut sairausryhmät (luku 19) Sopeutumisvalmennuskurssin osallistuu yleensä 6 12 kuntoutujaa ja perhekursseilla lisäksi omaisia tai läheisi heisiä. Mikäli kurssin osallistujamää äärä on suurempi kuin 8 kuntoutujaa, kurssilla järjestet rjestetää ään pienryhmäty työskentely skentelyä. (Standardi 15/luku 19) Perhekursseille omaiset tai läheiset osallistuvat joko osan aikaa tai koko kurssin ajan. 6

33 Sopeutumisvalmennuskurssit, rakenne, standardi 15/luku 19 (muut sairausryhmät) Sopeutumisvalmennuskurssi kestää enintää ään 12 arkipäiv ivää tai käyntikertaa. Laitosmuotoiset kurssit voidaan toteuttaa yhtäjaksoisesti tai jaksotettuina. Avomuotoiset kurssit voidaan toteuttaa yhtäjaksoisesti tai jaksoissa 12 kk aikana. Avopäivi iviä tai käyntikertoja voidaan pitää esimerkiksi 1 2 viikon välein. Avo- ja laitosjaksoja sisält ltävät t kurssit voivat sisält ltää sekä avopäivi iviä, käyntikertoja ja laitosjaksoja. Jaksot voidaan toteuttaa yhtäjaksoisesti tai jaksoissa noin vuoden kuluessa. 7

34 Sopeutumisvalmennuskurssit, henkilöstö, standardi 15/luku 19 (muut sairausryhmät) Kurssin työryhm ryhmää ään kuuluu ainakin kaksi erityistyöntekij ntekijää ää, jotka ovat perehtyneet kohderyhmän sairauden tai vamman kuntoutukseen. Nämä kaksi työryhm ryhmää ään kuuluvaa erityistyöntekij ntekijää voivat olla : psykologi tai neuropsykologi, sosiaalityöntekij ntekijä tai sosionomi (AMK), fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti tai kommunikaatiotaitojen asiantuntija, perheterapeutti, sairaanhoitaja aja tai terveydenhoitaja, erikoislää ääkäri. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien toteutukseen osallistuvien muiden erityistyöntekij ntekijöiden iden tarve arvioidaan kohderyhmän ja kurssin tavoitteiden perusteella. Näit itä erityistyöntekij ntekijöit itä voivat olla esimerkiksi erikoislää ääkäri, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, neuropsykologi, liikunnanohjaaja, erityisopettaja, perheterapeutti, psykoterapeutti, tti, musiikkiterapeutti, seksuaaliterapeutti, jalkaterapeutti, kuntoutusohjaaja tusohjaaja tai työel elämän asiantuntija. 8

35 Sopeutumisvalmennuskurssit, henkilöstö, standardi 15/luku 19 (muut sairausryhmät) Lää ääkärin konsultaatio (luku 19 Muut sairausryhmät) Vaikeavammaisten sopeutumisvalmennuskursseilla tulee olla kyseiseen sairauteen tai vammaan perehtyneen lää l ääkärin konsultaatiomahdollisuus. (Suorahankinnalla hankituissa neuvottelun mukaan) Myös muilla sopeutumisvalmennuskursseilla on hyvä järjest rjestää tarvittaessa kuntoutujien tarpeen perusteella kyseisen sairausryhmän lää l ääkäreiden konsultaatioita, jolloin lääl ääkäri pitää esim. luentoja tai alustuksia. 9

36 Sopeutumisvalmennuskurssit, ohjelma, standardi 15/luku 19 (muut sairausryhmät) Haastattelut ja tavoitteen laatiminen Vähint hintää ään yksi työryhm ryhmän jäsenist j senistä tapaa ja haastattelee kuntoutujan ja hänen omaisensa kurssin alkaessa. Pohditaan kuntoutujan ja perheen tavoitteita kurssin ajalle (GAS ( GAS-lomake lomake) Kuntoutujille järjestet j rjestetää ään tarvittaessa muita erityistyöntekij ntekijöiden iden ja lää ääkärin yksilö- tai ryhmätapaamisia ensimmäisen isen jakson tai muiden jaksojen aikana. Laitos- ja avomuotoisessa kuntoutuksessa tapaamiset järjestet j rjestetää ään tarvittaessa toistamiseen myöhemmill hemmillä jaksoilla. Kurssin viimeisen jakson pää äätösvaiheessa työryhm ryhmän avainhenkilöt (2 4 henkilöä öä) pitävät t kuntoutujien tai kuntoutujan kanssa yhteispalaverin, jossa käyd ydää ään läpi l mm. toteutunut ohjelma ja jatkosuunnitelmat. Perhekursseilla omaiset tai läheiset l ovat tarvittaessa mukana yhteispalavereissa. Kurssilla voidaan käsitell sitellä erilaisia teemoja: Arjessa selviytyminen, tietoa sairaudesta ja terveysneuvonta, fyysinen ysinen aktivointi, psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta, sosiaalinen aktivointi, verkostotyö, väliteht litehtävät 10

37 Sopeutumisvalmennuskurssit, mittaukset, standardi 15/luku 19 (muut sairausryhmät) Luku 19, muut sairausryhmät: Sopeutumisvalmennuskursseilla tehdää ään aina seuraavat mittaukset: 1. yleisen elämänlaadun mittarit: elämänlaatutesti 15-D tai RAND-36 tai WHOQOL-BREF tai vastaava ruotsinkielinen 2. mielialakysely: Beck, DEPS tai RBDI (Suomen oloihin Beckin depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely) 3. tavoitelomake (GAS= Goal Attainment Scale) Näiden lisäksi voidaan käytt yttää myös muita soveltuvia mittareita. Testit ja mittaukset tulee suorittaa tarkoituksenmukaisuus-, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat kohdat huomioon ottaen. Työryhm ryhmä arvioi, mitkä testit ja mittaukset eivät sovi kuntoutujalle. Mittaajalla on oltava riittävä kokemus ja koulutus testaamiseen sekä kyseisten testien tekemiseen ja tulkintaan. Standardin 15 muissa luvussa on mää ääritelty omat mittarit eri sairausryhmissä, esim. syöpäkurssit jne. 11

38 Sopeutumisvalmennuskurssit, mittaukset, standardi 15/luku 19 (muut sairausryhmät) Lasten ja nuorten kurssien erityispiirteet (luku 19) 1. Lasten ja nuorten kursseilla voidaan tarvittaessa standardissa mää ääriteltyjen mittareiden ja tarjouksessa hyväksyttyjen mittareiden sijaan käytt yttää vastaavia, kyseiseen kuntoutukseen soveltuvia arviointi- ja mittausmenetelmiä. Vaihtoehtoiset arviointimenetelmät t tulee perustella ja sopia Kelan kuntoutusryhmän n kanssa sairaus-ryhm ryhmäkohtaisesti. 2. Lasten ja nuorten kurssien mittareiden käyt ytöst stä tarkennus internetissä kohdassa Standardit >Lisätietoja> Kysymyksiä ja vastauksia liittyen standardiin 15. Standardi 15/luku19 mukaisilla lasten kursseilla ei tehdä elämänlaadun ja mielialan mittauksia lapsille eikä heidän vanhemmilleen. Nuorten kursseilla tulee harkita iän i mukaisesti mittausten tekemisen soveltuvuutta. Lasten ja nuorten kursseilla voi käytt yttää myös 16-D -mittaria, joka on vuotiaiden versio, tai 17-D-mittaria, joka on vuotiaiden versio. 12

39 Sairausryhmäkohtaisten kurssien erityispiirteitä Kurssien esivalinta Osassa kursseja on käyt ytöss ssä esivalinta V yhteensä noin 260 kurssia/vuosi (50 %) V yhteensä noin 340 kurssia/vuosi (40 %) Esivalintataho laatii ehdotukset (KU107 ) Keskitetyt vakuutuspiirit tekevät t lopullisen valinnan Kursseille hakeminen Lomake KU102 Enintää ään vuoden vanha lääl ääkärinlausunto B tai vastaavat tiedot sisält ltävä lää ääketieteellinen selvitys tai vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelma (KU207 ) 13

40 Sairausryhmäkohtaisten kurssien erityispiirteitä Toistamiseen vastaaville Kelan kursseille hakeminen Kuntoutujaa ei yleensä voida valita toistuvasti samansisält ltöiselle vastaavalle kurssille. Poikkeuksena ovat lapset ja nuoret, joiden kuntoutustarve voi muuttua uttua ikäkausittaisen kausittaisen kehityksen myötä. Täst stä on esimerkkinä päiv iväkodin tai koulun aloittaminen tai murrosikä. Lisäksi aikuisilla, nuorilla ja lapsilla voi tulla kyseeseen toistuva kurssi, jos sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi elämäntilanne on olennaisesti muuttunut. Muuttuneessa tilanteessa voi olla tarvetta osallistua samansisältöiselle kurssille uudelleen yksin tai yhdessä omaisten tai läheisten l kanssa. Samoin, jos kyseessä on vaikea, etenevä tai tilanteeltaan vaihteleva sairaus, joka kuormittaa kuntoutujan ja perheen jaksamista työss ssä tai arkipäiv iväss ssä ja he tarvitsevat uutta tietoa ja lisätukea. Pelkäst stää ään vertaistuen saaminen ei ole riittävä peruste toistuvalle kurssin myönt ntämiselle. 14

41 Kurssijärjestelmä Sopeutumisvalmennuskurssien määrät vuosina Sope-kurssit

42 Kurssijärjestelmä: Sopeutumisvalmennuskurssit, vaikeavammaisten ja harkinnanvaraisten kustannusten suunniteltu rahamäärä (arvio) ja toteutuneet kustannukset euroina (arvio) Vaikeavammaiset suunniteltu Vaikeavammaiset toteutunut Harkinnanvaraiset suunniteltu Harkinnanvaraiset toteutunut 16

43 Kurssijärjestelmä Sopeutumisvalmennuskurssit, avo- ja laitosmuotoisten kurssien määrät Avom. Laitosm

44 Kurssijärjestelmä Sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssien ja muiden kurssien määrä v Perhekurssit Muut kurssit

45 Kurssijärjestelmä Sopeutumisvalmennuskurssit, aikuisten ja lasten/nuorten laskennallinen kuntoutujien määrä v Aikuiset Lapset ja nuoret

46 Tilastotietoa Sopeutumisvalmennuskurssit, kuntoutujien määrä v Vaikeavammaiset kuntoutujat Harkinnanvaraiset kuntoutujat Saajat Saajat Saajat

47 Kurssijärjestelmä Sopeutumisvalmennuskurssien sairausryhmät Kasvaimet Diabetes yms MT ja käytt.häiriöt Hermosto Aistivammat AVH-/sydäns. Astma/allergia, psori Tules, reuma Harvinaiset Vammat Muut

48 Tilastotietoa Sopeutumisvalmennuskurssit, vaikeavammaiset kuntoutujat, sairausryhmittäin v Koko maa: Sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneet vaikeavammaiset kuntoutujat v yhteensä Kasvaimet Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasair. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hermoston sairaudet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Synnynn. epämuod. ja kromosomipoikkeavuudet Muut tautiluokat 0 1 Sairausryhmittäin kuntoutuksen saajat yhteensä 22

49 Tilastotietoa Sopeutumisvalmennuskurssit, harkinnanvaraiset kuntoutujat, sairausryhmittäin v Sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneet harkinnanvaraiset kuntoutujat yhteensä vuonna Sairausryhmittäin jaoteltuna kuntoutuksen saajat yhteensä Kasvaimet Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntas. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hermoston sairaudet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Hengityselinten sairaudet Ruoansulatuselinten sairaudet Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Tuki- ja liikuntael. sekä sidekudoksen sair. Synnynn. epäm. ja kromosomipoikkeavuudet Muut tautiluokat 23

50 Tilastotietoa Sopeutumisvalmennuskurssit, vaikeavammaiset kuntoutujat, iän ja sairauden mukaan v Sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneet vaikeavammaiset kuntoutujat vuonna 2009 jaoteltuna iän ja sairauden mukaan Kasvaimet Aineenvaihduntasairaudet 150 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hermoston sairaudet Silmän ja korvan sairaudet 100 Verenkiertoelinten sairaudet Synnynnäiset epämuodostumat 50 Muut tautiluokat v 7-15 v v v 24

51 Tilastotietoa Sopeutumisvalmennuskurssit, harkinnanvaraiset kuntoutujat, iän ja sairauden mukaan v Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuneet harkinnanvaraiset kuntotujat sairausryhmittäin jaoteltuna vuonna Kasvaimet Aineenvaihduntasairaudet Mielenterveyden ja käyt. häiriöt Hermoston sairaudet Silmän sairaudet Korvan sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Hengityselinten sairaudet Ruoansulatusel. ja ihon sairaudet Tules sairaudet Synnynn. epämuod. Muut tautiluokat v v v yli 65 v 25

52 Kurssijärjestelmä Sopeutumisvalmennuskurssien kuntoutujien katoprosentteja, vuosina (ei sisällä kokonaan peruuntuneita kursseja) 18 17, , ,5 Käyttämättä jääneet yksittäiset kuntoutujapaikat, % 15 14,

53 Kuntoutus tie parempaan elämää ään

54 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi Suomen Mielenterveysseuran varhaiskuntoutus järjestää ammatillisesti ohjattuja ryhmiä traumaattisia menetyksiä kokeneille sekä vaikeissa elämäntilanteissa oleville 1. Osallistujien valinta 2. Kurssitoiminnan itsearviointivälineet 3. Osallistujien seuranta ja sen kehittäminen Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

55 Suomen Mielenterveysseuran varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi 1. Osallistujien valinta Jokainen hakija täyttt yttää hakukaavakkeen Kurssinohjaaja haastattelee hakijan hakukaavakkeen pohjalta puhelimitse tai kasvokkain, 15 min 1 h Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

56 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi Haastattelun tavoitteena: Saada tuntuma hakijoihin Saada riittävästi tietoja hakijoista valintaprosessiin Tarkistaa hakijan soveltuvuus kurssille Varmistaa: oikea kurssi oikeaan aikaan Hakijalla mahdollisuus saada tietoa kurssista Madaltaa osallistumiskynnystä ja vaikuttaa osallistujien sitoutumiseen Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

57 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi Osallistujien valintakriteerit: Traumaattisen kriisin kohdanneilla menetyksestä vähintään n puoli vuotta Etusijalla ne, joilla on akuutein tuen tarve Psyykkisen ja fyysisen kunnon riittävyys Mahdollisuus sitoutua ryhmää ään n sen keston ajan sekä valmius käsitellk sitellä asioita ryhmäss ssä Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

58 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi 2. Kurssitoiminnan itsearviointivälineet: Osallistujien palautelomakkeen osa-alueet: alueet: Ennakkotiedon saaminen ja ryhmän n tavoitteet Ryhmän n sisält ltö ja toimivuus Toiminnan puitteet Ohjaajien toiminta Koetut vaikutukset Yleisarvosana ja vapaa sana Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

59 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi Ohjaajien itsearviointilomakkeen osa-alueet alueet (ohjaajapari täyttt yttää yhdessä): Toiminnan tavoite ja yhteinen näkemysn Toiminnan suunnittelu ja resurssit Hakijoiden valintaprosessi Toiminnan puitteet Ryhmän n sisält ltö ja toimivuus Ohjaajien työskentely Toiminnan vaikutuksen ja tavoitt.. saavuttaminen Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

60 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi Itsearviointien hyödynt dyntäminen: Webropol-koosteiden läpikäynti työryhm ryhmän kanssa sekä ohjaajien työpajoissa Tavoitteena seurata ja kehittää toimintaa havaintojen pohjalta Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

61 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi 3. Osallistujien jatkoseuranta: 2011 alusta lähetetl hetetään n vuosittain sovittaville kohderyhmille palautelomake myös s kk kurssin pääp äättymisen jälkeenj Tavoitteena saada kokemustietoa kurssin pitempiaikaisista vaikutuksista ja verrata tuloksia juuri kurssin pääp äättymisen jälkeen j saatuihin tuloksiin Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

62 PASSI-OHJELMA PASSI-ohjelma / RAY seminaari EML Viittomakielisille kuuroille ja kuurosokeille tietoa ja ohjausta omasta pitkäaikaissairaudesta, sen itsehoidosta ja sairauden kanssa selviytymisestä. Kokemusten jakamista ja tuen saamista samankielisessä vertaisryhmässä. Etukäteen pelkäsin, jään täällä makaamaan, hoidot vielä kesken, olen tuntenut itseni toisen luokan kansalaiseksi. Täällä tapasin tuttuja, minut on hyväksytty tällaisena, olen viikon aikana löytänyt itseni uudestaan. Kiitos teille, olette tukeneet, nostaneet minut, olen saanut rohkeuteni takaisin.

63 Taustaa Viittomakielisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön puuttuminen. Suomessa ei yhtään viittomakielistä sairaanhoitajaa, psykologia tai lääkäriä. Tärkeä on viittomakieli. Kuurot ja kuurosokeat henkilöt asuvat hajallaan eri puolilla Suomea. Oli kiva tutustua uusia kuuroja ihmisiä ja tärkeitä asioita epilepsia asiat, hoitoasiat, muut asiat ja ryhmäkeskustelut.

64 Viittomakielisten asiakkaiden käytännön ongelmatilanteet yhteisen kielen puuttumisen takia. Suomen kieli monella heikko, käsitteet vieraita. Luennot nopeasti etenivät, suunnittelussa huomioitava, pitää muokata selkokielelle. Lääkärin käyttämä kieli korkeatasoista, ei tullut meidän tasolle. Lääkärin luennot vauhdilla, en ehtinyt vastaanottaa, osa meni yli. Kaikki kuurot eivät osaa tai rohkene käyttää tulkkipalveluja esim. terveydenhoitajan vastaanotolla.

65 Väärää tietoa sairaudesta ja sen hoidosta. Merkittävin asia minulle oli, että kurssin aikana sairaus tarkentui tyypin 2 diabeteksesta 1 tyypin diabetekseksi. Se muutti tietenkin myös taudin hoidon. Tablettihoidon sijasta pistän nyt insuliinia viisi kertaa päivässä.

66 Usein osallistujilla myös muita somaattisia sairauksia, liikuntavaikeuksia sekä psyykkisiä ongelmia.

67 Sopeutumisvalmennusta pitkäaikaissairaille viittomakielisille kuuroille ja kuurosokeille Vuosibudjetti noin euroa Suurimmat menoerät ovat kurssiohjelma täysihoitoineen ja tulkkauskulut 1 osa-aikainen kurssivastaava Vuodessa 2-3 sopeutumisvalmennuskurssia Selkokielistä ja viittomakielistä materiaalia

68 Pitäisi lisää liikuntaa. Hyviä ruokia ja juomia. Hyvä sauna ja uima-allas. Myöskin suihku.

69 Projektista ohjelmaksi Passi-projekti Passi-ohjelma Sopeutumisvalmennuskurssit 5-10 pvää: syöpä, sydänsairaus, diabetes, tuki- ja liikuntaelinsairaus, painonhallinta sekä mielenterveys Lukumääräselvitys viittomakielisistä pitkäaikaissairasta, Turun yo Selkokielistä ja viittomakielistä materiaalia Hengityselinsairaudet, epilepsia, diabetes, sydänsairaudet Seurantajaksot 2 päivää Selkokielistä ja viittomakielistä materiaalia

70 Tietoa sai paljon, asiat selkenivät, en tiennyt ennen mitään. Hyvää tieto olen tyytyväinen koska halusin juuri tieto.

71 Kurssin käytännönjärjestelyt 1/3 Kuurojen Palvelusäätiö yhteydessä asiantuntijajärjestöön. Neuvottelut järjestettävästä kurssista. Asiantuntijärjestöjen kurssit muokataan yhteistyössä viittomakielisille sopiviksi. Työryhmätyöskentely oli huippuhienoa.

72 Kurssijärjestelyt 2/3 Asiantuntijajärjestön henkilökunnan kouluttaminen kohtaamaan kuuroja ja kuurosokeita kurssilaisia sekä tiedon antaminen viittomakielestä ja kuurojen kulttuurista. Viittomakielisten kanssa työskentely on tarjonnut meille puhumiseen tottuneille työntekijöille mahdollisuuden kehittää omia ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojamme. Yhdessä laadittu kurssiohjelma, jossa huomioidaan kohderyhmä, viittomakielen tulkkaukset, visuaalisuus opetuksessa ja käytettävän materiaalin muokkaus. Visuaalisen materiaalin käyttöä enemmän, kuvat auttavat asioiden käsittelyssä.

73 Kurssijärjestelyt 3/3 Passi-ohjelman viittomakielentaitoinen työntekijä paikalla 24 tuntia koko kurssin ajan. Passi-työntekijän viittomakielentaito, ammattitaito ja tieto eri järjestöistä ja lämmin persoona olivat kullanarvoisia. Yleistulkkeja 2. Samat tulkit koko kurssin ajan. Usein toinen tulkeista yöpyy kurssipaikalla. Lisäksi 2-3 tulkkia pienryhmiin ja yksityisvastaanotoille. Tulkkien työskentely oli erinomaista ja saumatonta. En ole ennen työskennellyt tulkkaus avulla, mutta alkuharjoitteluun jälkeen omasta mielestä se sujui hyvin.

74 Kurssilaiset olivat 110% sitoutuneita kurssiin.

75 Toivottavasti saan vielä uuden tilaisuuden olla ohjaajana yhteistyössä järjestetyllä kurssilla.

76 Kotona ei kukaan neuvo. Tuntuu kivalta, masennus helpottanut. Täällä ahdistus hävinnyt. Kurssi katkaisi pelolta selän. Viikko ei riitä, tarvitaan vielä toinen viikkoa. VÄRIKÄSTÄ SYKSYÄ!

77 Avomuotoinen sopeutumisvalmennus -seuranta ja itsearviointi Anne Mäkinen Projektipäällikkö