Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta 31.8.2010"

Transkriptio

1 Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta RAY:n rahoittama sopeutumisvalmennustoiminta Järjestökyselyiden tuloksia avustusvalmistelijat Marika Heimo ja Niina Pajari, RAY Johtopäätöksiä kehittämispäällikkö Elina Varjonen, RAY Marika Heimo, Niina Pajari,

2 Miten kursseista tiedotetaan? Sopeutumisvalmennuskurssiesitteellä, joka lähetetään mm. kuntien terveydenhuollon ja sosiaalitoimien virkailijoille, sairaaloille, terveyskeskuksille, Kelan toimistoille, kolmannen sektorin osaajille erityiskouluihin ja palveluasuntoihin yhdistyksen jäsenille Kursseista tiedotetaan myös: nettisivuilla, yhdistyksen lehdessä kohdennetulla kirje- ja sähköpostimarkkinoinnilla mm. jäsenyhdistyksille ilmaisjakelulehdissä, messuilla Marika Heimo, Niina Pajari,

3 Miten kursseille haetaan? Täyttämällä liiton oma hakulomake ja hakemalla tarvittavat lääkärintodistukset ym. liitteet. Asiakirjat toimitetaan järjestölle esim. kuntoutussuunnittelijalle tms. työntekijälle / vapaaehtoiselle, joka jatkaa esivalinta- ja hyväksymisprosessia. Kursseille haetaan Kelan lomakkeella Ku 102 / 104. Hakemukseen liitetään lääkärin lähete josta ilmenee sopeutumisvalmennuskurssin tarpeellisuus. Marika Heimo, Niina Pajari,

4 Ovatko kurssit jäsenetu? Onko hakijoita vuosittain enemmän kuin kurssipaikkoja? RAY:n rahoittamien sopeutumisvalmennuskurssien tulee olla avoimia kaikille, jotka kurssia tarvitsevat. Hakijoita on usein enemmän kuin mitä paikkoja on tarjolla. Harvinaisemmille kohderyhmille tarkoitetut kurssit sekä aivan uudet kurssimuodot voivat olla sellaisia, etteivät käytettävissä olevat kurssipaikat niissä aina täyty. Marika Heimo, Niina Pajari,

5 Millaiset valintakriteerit järjestöllä on osallistujille? Hyväksymisen kriteereitä ovat mm. Sopivuus kurssille, hakija kuuluu kurssin kohderyhmään. Hakijaa ei voida valita, jos hänen arvellaan olevan vahingollinen muita kohtaan (väkivaltaisuus, päihdeongelma, tms.) tai jos osallistujan sairauden tila vaatii akuutteja hoitotoimenpiteitä. Hakemuksessa esille tulleet motiivit / perustelut kurssille hakeutumiseen. Hakija tarvitsee kurssia nykyisessä elämäntilanteessaan. Kurssi on hoitavan lääkärin lausunnon mukaan sopiva. Hakija ei ole edellisenä vuonna ollut kurssilla. Hakujärjestys huomioidaan eli aiemmin hakeneet huomioidaan ensin. Marika Heimo, Niina Pajari,

6 Kuka / ketkä käytännössä valitsevat osallistujat kursseille? Järjestön kuntoutussuunnittelija sekä hänen apunaan kuntoutuksen ammattilaisia talon ulkopuolelta vapaaehtoistyönä. Yhdistyksen sope-työryhmä ja / tai tulevan kurssin vetäjät (jotka ovat sosiaali- ja terveysalan sekä kuntoutustyön ammattilaisia). Kurssin vastuuhenkilö, vastuuohjaaja ja kuntoutussihteeri valmistelevat valinnan ja esittelevät sen perusteluineen kuntoutustoiminnan päällikölle joka valitsee kurssilaiset. Valinnasta tehdään muistio. Marika Heimo, Niina Pajari,

7 Kuinka usein ja millaisilla perusteilla sama henkilö voi päästä kurssille? Vuosittain sama henkilö ei pääse kurssille; käytännössä enintään joka kolmas vuosi. Riippuen siitä kuinka paljon kurssilaisia hakee tietylle kurssille, karsitaan useamman kerran hakeutuvia herkemmin kuin ensikertalaisia. Hakijan elämäntilanne muuttunut tai toimintakyky heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi niin että kurssin tarve on edelleen. Perhekursseille on mahdollista päästä eri vaiheissa: vammaisen lapsen syntymä perheeseen tai diagnoosin varmistuminen, koulun aloittaminen, murrosiän lähestyminen tai jokin erityinen syy esim. lapsen tilanteen muuttuminen lisävammojen ilmaantuessa tai perhetilanteen muuttuminen. Vammaisten nuorten ja aikuisten kohdalla useamman kerran kurssille pääsyyn vaikuttavat eri ikävaiheet, elämäntilanteet sekä erityiset tarpeet. Henkilö saattaa päästä kurssille, jos hän on valmis muutaman päivän varoitusajalla tulemaan peruutuspaikalle. Marika Heimo, Niina Pajari,

8 Järjestääkö yhdistys sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa omissa tiloissaan? Kyllä: Tilat (kuntoutus-, majoitus-, ryhmätoimintatilat) ovat esteettömät ja suunnitellut kohderyhmän tarpeisiin sopiviksi. Ei: Suuren tilan- ja majoitustarpeen vuoksi vuokratilat. Kurssin teema vaatii toisenlaista paikkaa kuin oma kurssipaikka. Esim. varhaisnuorten kurssit pidetään hotellissa, koska kurssin teeman mukainen toiminta tapahtuu kaupunkiympäristössä. Joitakin lyhyempiä viikonlopun kursseja pidämme myös hotellissa esim. isovanhemmat. Käytettyjä tiloja: seurakunnan kurssikeskukset, kuntoutumis-, liikunta-, leirikeskukset ja kylpylät, eri järjestöjen omistamat tilat. Tilat valitaan sijainnin ja kulkuyhteyksien, pyydettyjen tarjousten ja tilojen tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Marika Heimo, Niina Pajari,

9 Käyttääkö järjestönne sopeutumisvalmennustoimintaan säännöllisesti tiettyä kuntoutuslaitosta? Sopetoiminnassa ei tarvita kuntoutuslaitosten tarjoamia palveluita. Niiden majoitus-, ateria- ja tilavuokrahinnat eivät pärjää kilpailussa muiden paikkojen kanssa. Katsomme, että sosiaalisen kuntoutuksen tulee tapahtua siellä, missä muutkin ihmiset ovat. Laitosmaisia rakennuksia ja toimintaympäristöjä kohderyhmän ihmiset näkevät elämässään tarpeeksi. Marika Heimo, Niina Pajari,

10 Kurssien luennoitsijat ja henkilökunta Kursseilla työskentelee kurssin teemasta riippuen kurssin johtaja, kurssiohjaaja, ryhmätyöntekijä, eri alojen ohjaajia jne. Kursseille palkataan erikseen kunkin kurssin tarpeen mukainen henkilökunta, mm. vertaisohjaajat, lastenhoitajat. Kursseilla työskentelee omasta henkilökunnasta 1-2 henkilöä. Kursseilla ei tarvita lainkaan hoitohenkilökuntaa. Osallistujien suuren avuntarpeen tähden tarvitaan vammaisavustajia. Ostopalveluina kursseille ei hankita ohjelmaa, henkilökuntaa tms. Tarvittaessa tilataan retkipalveluja sekä yksittäisiä ohjauksia, esim. vesijumppa kurssipaikalta. Käytämme kursseillamme tarpeen mukaan ulkopuolisia luennoitsijoita, joille korvaamme oman palkkiojärjestelmämme mukaisesti. / Kurssityöntekijöiden osalta noudatamme työehtosopimusta. Marika Heimo, Niina Pajari,

11 Onko toimintaa kilpailutettu esim. tilojen ja kouluttajien osalta? Kuinka usein? Kyllä, kilpailutetaan vuosittain tilat. Vastuuohjaaja kilpailuttaa paikat kurssikohtaisesti. Paikkoja, joissa toiminta on mahdollista tilojen esteettömyys sekä majoitus- ja ruokapalveluiden riittävyys huomioiden, on yllättävän vähän. Tästä johtuen tarjouskierroksien jälkeenkin kurssipaikat ovat osin vakiintuneet. Kouluttajia ei voi kovin paljon kilpailuttaa, sillä osaajia on rajallisesti olemassa; freelancerit ovat usein pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Jotkut luennoitsijat antavat työpanoksensa kulukorvausta vastaan tai muulla pienellä korvauksella. Marika Heimo, Niina Pajari,

12 Miten kurssin tavoitteiden toteutumista seurataan? Kurssijaksoa ennen/sen aikana kurssilaiset täyttävät omakohtaisen tilannearviolomakkeen (kuntoutujan nykytilanne mm. hoitosuhde, tavoitteet sekä tulevaisuuden suunnitelmat). Joillakin käytössä myös GAS-tavoiteseurantalomake. Kurssin loputtua palautelomake. Myös läheisten muutosprosessia seurataan (tunneilmapiiri, asenne sairauteen, selviytymiskeinot). Palaute kurssien vetäjiltä. Palautteita työstetään: koulutuspäivillä keskusteluilla sope-työryhmän arviointikeskusteluissa Marika Heimo, Niina Pajari,

13 Miten asiakkaan kuntoutumisessa tapahtuneita muutoksia seurataan? Ei juurikaan johtuen rajallisista resursseista. Kuntoutujan jatkoseuranta ja mahdollisten muutosten seuranta nähdään yksittäisen kurssilaisen kuntoutumisen osalta julkiselle terveydenhuollolle; kurssit ovat yksittäinen osa asiakkaan kuntoutusprosessia. Seuranta ilman erillistä (tutkimus)rahoitusta ei nähdä kannattavaksi (Kelan mukaan % vastaa jälkikyselyihin). Tärkeintä on pyrkiä varmistamaan, että asiakas saa kurssin jälkeen tarvittavan hoidollisen tuen kotipaikkakunnallaan esim. lähettämällä kurssilaisen niin halutessaan omaan hoitopaikkaan tieto mm. kurssinsisällöstä, asiakkaan nyk. kunnosta. Kurssilaiset toivovat seurantakurssia tai viikonloppua esim. vuoden kuluttua. Lasten kursseille pyritään muodostamaan kurssilaisista vertaistuellisia jatkoryhmiä. Marika Heimo, Niina Pajari,

14 Pystyykö järjestö tarjoamaan jotain muuta tukea kuntoutumiseen sopeutumisvalmennuskurssille osallistuneille? Ei juuri itse kuntoutumiseen. Osallistujia ohjataan osallistumaan yhdistystoimintaan kotipaikkakunnallaan: kursseilla vierailee mm. eri yhdistysten edustajia kertomassa toiminnasta ja kannustamassa mukaan osallistumaan ja harrastamaan (kurssikokoonpanossa pyritään huomiomaan alueet/samankaltaiset kokemukset jo ennakkoon). Osa kurssilaisista muodostaa oman verkoston, jonka kautta pitävät yhteyttä/tapaavat itsenäisesti myöhemmin. Marika Heimo, Niina Pajari,

15 Onko Kelan kursseja täydennetty RAY:n kurssilaisilla tai päinvastoin? Ei ole, kursseille on omat hakunsa ja hakumenettelynsä. Em. Kurssien täydennykset ovat hyvin harvinaisia, ja niihin päädytään Kelan ja RAY:n käymien erillisneuvotteluiden kautta. Marika Heimo, Niina Pajari,

16 Eroavatko Kelan ja RAY:n rahoittamat sopeutumisvalmennuskurssit toisistaan? 1) Eroavat sisällöllisesti: Kelan kurssit toteutetaan kuntoutuskeskuksissa, joissa usein kk:n työntekijät tuottavat palvelut ja täten sisältö sekä rakenne ovat erilaiset kuin RAY-rahoitteisilla kursseilla (ei yksilökuntoutusta) RAY:n rahoittamat kurssit suunnataan henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä Kelan kuntoutukseen. Ero on tällöin sopeutumisvalmennuksen kohderyhmässä (mm. yli 65-vuotiaat, sairastavien lasten isovanhemmat, henkilöllä ei ole hoitosuhdetta julkisella puolella), omaishoitajakurssilla myös hoidettava henkilö on huomioitu kurssiohjelmassa RAY-kursseilla huomioidaan alueellisuus sekä ryhmämuotoisuus, mikä mahdollistaa paremmin vertaisuuden hyödyntämisen mm. arjen kokemusten vaihdon kautta RAY:n kurssit ovat mitaltaan lyhyempiä ja joustavat tarvittaessa hakijoiden tarpeet huomioiden RAY:n kursseilla myös kokeileva kurssitoiminta on mahdollista 2) Ovat sisällöllisesti samanlaiset: Ikä ainoa erottava tekijä (yli 65-vuotiaat) Näin taataan, että Kelan asettamat laatuvaatimukset sopeutumisvalmennukselle saavutetaan > varmistetaan Kelan maksamat matkakorvaukset ja kuntoutusraha Marika Heimo, Niina Pajari,

17 Onko kurssitoiminnoissa tapahtunut järjestönne kohderyhmän kannalta haitallisia / ei niin toivottuja muutoksia? 1 / 2 Hakijoilla on ollut vaikeaa saada resurssipulan takia. lääkärinlausuntoja terveyskeskuksesta ja lausunnot ovat maksullisia Kelarahoitteisille sopeutumisvalmennuskursseille on entistä vaikeampaa päästä. Joiden kohderyhmien osalta terveydenhuollon sekä kuntien sosiaalitoimen järjestämien ja rahoittamien. sopeutumisvalmennuskurssien toiminta on loppunut lähes kokonaan Kelan sisäiset muutokset toiminnassa ovat heijastuneet eri tavoin eri puolille Suomea (etuuksien maksatus). Marika Heimo, Niina Pajari,

18 Onko kurssitoiminnoissa tapahtunut järjestönne kohderyhmän kannalta haitallisia / ei niin toivottuja muutoksia? 2 / 2 Rahoituksen vähenemisen ja kustannusten kasvamisen myötä joudutaan hakemaan yhä halvempia kurssipaikkoja, jolloin laatu toteutuksen suhteen heikkenee. Osa on vähentänyt kurssiosallistujien määrää. Rahoituksen vähenemisen myötä on siirrytty puolihoitoon (majoitus, aamiainen ja lounas), eli osallistujat maksavat osan aterioista itse. Myös ostopalveluita on karsittu eli on osin luovuttu freelancerohjaajien palkkaamisesta. Marika Heimo, Niina Pajari,

19 Saavatko RAY:n kustantamille SOPE-kursseille osallistuvat Kelan tukia esim. kuntoutusrahaa, matkakorvauksia? Osa osallistujista saa, osa ei - riippuu standardien tulkinnoista tms.: siksi osa käyttää kurssihakukaavakkeena Kelan lomaketta ja muutoinkin kurssisisältö täyttää Kelan asettamat kriteerit kuntoutusrahaa haettaessa hakijalle on täytynyt tulla ansionmenetyksiä kurssiajalta Kela korvaa matkat sopeutumisvalmennuskursseille vain silloin, kun kurssille hakeudutaan lääkärin lähetteen perusteella lisäksi kurssin sisällön tulee täyttää sairausvakuutuslain mukaiset edellytykset siitä, että ohjelmassa on lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa hoitoa, tutkimusta tai hoidon opastusta -> em. Rahalliset korvaukset ovat useille olennaisia, muutoin osallistuminen olisi mahdotonta Marika Heimo, Niina Pajari,

20 Minkälaisia järjestölähtöisiä elementtejä sopeutumisvalmennustoiminnoissa on mielestänne tällä hetkellä? Järjestöillä on vahva myötäelämisen kyky ja ne osaavat tukea osallistujia kokonaisuutena (ei vain sairauden, vian, vamman hoitamisen kautta) Vahva yhteisöllisyys, vertaisuuden ja vertaistuen mahdollisuus Ryhmämuotoisuus ja ryhmän käyttö vammaisuuden/sairauden ja itsensä hyväksymisessä Juuri tiettyä vammaryhmää koskeva tieto/taito, vammaisten henkilöiden täysivaltaisuuden ja yhdenvertaisuuden mahdollistaminen, osallistujien rohkaisu ja tukeminen, jotta voimaantuminen ja valtaistuminen onnistuu SOPE-toiminta pohjautuu TRIO-ajatteluun, jonka mukaisesti kurssitoiminnassa hyödynnetään kuntoutuksen kolmea asiantuntijuutta eli kuntoutujan itsensä, toisten kuntoutujien sekä ammattityöntekijöiden tietoa kuntoutumisesta Kursseilla annetaan tietoa (myös edunvalvonnasta ja sosiaaliturvasta) sekä kannustetaan osallistumaan yhdistystoimintaan Kursseilla annetaan virikkeitä yhdistysten oma-apu ryhmien pitämiseen Toiminta on matalankynnyksen auttamista, osalle kursseista ei tarvita lähetteitä, oma kokemus tuen tarpeesta riittää hakeutumiseen Ryhmässä toimiminen on lähtökohta; laitoksessa mennään tarjottava toiminta edellä yksilökeskeisesti RAY-kurssit mahdollistavat irtioton arjesta ja virkistymisen Marika Heimo, Niina Pajari,

21 Minkä tyyppisille SOPE-toiminnoille näette olevan erityisesti tarvetta lähitulevaisuudessa? Avomuotoinen sopeutumisvalmennus ja ryhmämuotoiset kurssit sopisivat monenlaisissa elämäntilanteissa oleville (kotoa käsin, omien tilojen hyödyntäminen, viikonloppukurssit ulkopaikkakuntalaisille Ikääntyneiden toimintakykyyn liittyvät kurssit Nuoret ja lapsiperheet, joista osa jää ilman tarvitsemaansa tukea ja mahdollisuutta tavata vertaisiaan (mm. perheiden viikonlopputapaamiset) Lievästi vammaiset henkilöt ovat usein väliinputoajia. Kela rahoittaa rajoitetusti harkinnanvaraista kuntoutusta Kurssit, joissa traumaattisen tilanteen tapahduttua perheenjäsenet / lähiomaiset voisivat osallistua samalle kurssille Verkkopohjaisiin sovellutuksiin pohjautuvat kurssit sekä erilaiset työkirjakurssit Elintapaohjaukset Kaksoisdiagnostiikka, eri liitännäissairauksien huomioiminen Paikallisen yhteistyön kehittäminen Virossa järjestettävien kurssien mahdollisuus Marika Heimo, Niina Pajari,

22 Loppuhuipentuma Sopeutumisvalmennuksen juuret ovat vammais- ja potilasjärjestöissä. Sen perinteeseen kuuluu ryhmämuotoisuus, vertaisuuden hyödyntäminen, itse tekeminen ja kokemalla oppiminen. Näkökulma on ihmisen ja yhteisön / yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen sujuminen ja ihmisen aktiivisuuden sekä osallisuuden lisääminen, voimaantuminen. Keskeisessä roolissa on ihminen itse ja hänen elämänsä. Sopeutumisvalmennuksen tarpeesta nousevissa sisällöissä on painottanut ihmisen elämänkaari ja hänen elämäntilanteensa sekä myös läheisten osuus. Marika Heimo, Niina Pajari,

23 Avustusstrategia Hyvinvoinnin edistäminen ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Strategiset painoalueet 1) Järjestöjen perustoiminnan turvaaminen 2) Hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen Strategiset painoalueet 3) Merkittävien kansanterveysongelmien ehkäiseminen 4) Sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen ehkäiseminen Strategiset painoalueet 5) Muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien auttaminen 6) Palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittäminen Marika Heimo, Niina Pajari,

24 Toimintaympäristö Perustoiminta Markkinaehtoiset palvelut Järjestötoiminta Palvelutoiminnasta järjestölähtöinen auttamistyö Edunvalvonta ja vaikuttaminen Vapaaehtoistoiminta Kehittäminen Asiantuntijatoiminta Kunnille selvästi kuuluvat tehtävät Kuntien tuottamat peruspalvelut Ostopalvelut Julkiselle sektorille kuuluvat tehtävät Marika Heimo, Niina Pajari,

25 Johtopäätöksiä Pääosin voidaan sanoa avustusten kohdentuvan oikein Esille tulleisiin selkeisiin epäkohtiin on jo puututtu (avustusten väärinkäyttö) Kelan kanssa on tehty selkiyttävää roolijakoa, ja yhteistyö jatkuu. RAY:n käyttötarkoitusteksti säilyy edelleen sopeutumisvalmennuskurssina. Toiminta tulkitaan siis jatkossakin sopeksi eikä esim. lomatoiminnaksi tms. Joitakin huomioitavia asioita: kurssi ei ole jäsenetu Samalle kurssille ei voida ohjata RAY- ja Kela-varoja RAY- ja Kela-kursseilla on erilaiset tavoitteet, jotkut käyttävät Kela-hakulomaketta? Vaikka Kela supistaa jonkin kohderyhmän sopetoimintaa, ei RAY automaattisesti voi lisätä omia varoja ko. kohderyhmälle. Sope-kurssin tulee erota lomatoiminnasta: sisällöt (kuntoutukselliset tavoitteet) Kurssin pituus: internaatissa min 2 vrk, avosopet jaksoissa Sope ei voi olla ammattihenkilöiden koulutusta, vaan se kohdistuu aina yksityishenkilöihin Avustusosasto, Elina Varjonen,

26 RAY-sopekurssien elementtejä: 1) niiden tulee hyödyntää mahdollisimman laajasti järjestölähtöisen auttamistyön keinoja 2) niissä tulee olla mahdollisuus vertaistukeen 3) niiden osanottajien ei tarvitse täyttää Kelan vaikeavammaisuuden kriteerejä 4) ne on pääsääntöisesti kohdennettu työelämän ulkopuolella oleville (ja heidän omaisilleen) 5) ne voivat olla kohdennettuja myös yli 65-vuotiaille 6) kursseilla etusija on ensikertalaisilla. Osallistuminen ei voi perustua järjestön jäsenyyteen. 7) niissä on tavoitteellinen ennaltaehkäisyn ja aktivoinnin näkökulma ja kuntoutuksellinen elementti (toisin kuin esim. lomatoiminnassa) 8) niissä tulee painottua sosiaalinen aspekti, ei lääkinnällisyys ja niiden tulee antaa eväitä muuttuneeseen elämäntilanteeseen sopeutumiseksi ja tukea elämänhallintaa 9) niissä tulee olla mahdollisimman selkeä rajapinta Kelan kursseihin ja terveydenhuollon toimintaan. 10) suositellaan muutakin kuin perinteistä laitosmaista toteuttamistapaa, kunhan tilat ovat tarkoituksenmukaiset kullekin kohderyhmälle ja saatavilla on tarvittavat apuvälineet 11) ottaen huomioon avustamisen tarve ja vuotuinen jaettavissa oleva määräraha sopeutumisvalmennustoimintaa voidaan jatkossa avustaa muille(kin) sairausryhmille ja järjestöille kuin niille, jotka jo nyt ovat avustamisen piirissä Marika Heimo, Niina Pajari,

27 Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kelan sopeutumisvalmennustoiminta RAY:n järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Leena Poikkeus 1

28 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestj rjestää täll llä hetkellä 1. Sopeutumisvalmennuskursseja aikuisille, nuorille ja lapsille eri sairausryhmissä Kursseja on hankittu tarjouskilpailussa vuonna 2008 ja neuvottelumenettelyllä suorahankinnoissa Standardi 15/2008 (sairausryhmäkohtaiset kurssit) 2. Vaikeavammaisten yksilöllisi llisiä sopeutumisvalmennusjaksoja Standardi 12/2006 (vaikeavammaisten laitosmuotoinen lää ääkinn kinnällinen kuntoutus) kuvattu yksilölliset lliset jaksot Vaikeavammaisten laitosmuotoisen lää l ääkinn kinnällisen kuntoutuksen standardin uusi versio tulee voimaan Siinä ei ole enää erikseen yksilöllisi llisiä sopeutumisvalmennus- jaksoja, vaan sopeutumisvalmennus sisältyy yksilöllisten llisten kuntoutusjaksojen teemoihin. 2

29 Yksilölliset sopeutumisvalmennusjaksot Standardi 12/2006 Yksilöllisist llisistä sopeutumisvalmennuskuntoutuksesta todetaan seuraavaa standardissa 12/2006: Yksilöllisen llisen sopeutumisvalmennusjakson kesto on enintää ään 12 arkipäiv ivää ää. Yksilölliset lliset sopeutumisvalmennusjaksot voidaan toteuttaa palvelulinjasta riippuen joko laitos- tai avomuotoisesti. Yksilöllist llistä sopeutumisvalmennusta on aikuisille ja lapsille ja nuorille 3

30 Yksilölliset vaikeavammaisten kuntoutusjaksot (uusi standardi 2011) Uusi standardi/palvelulinja vuodesta 2011 alkaen: Vaikeavammaisten en yksilöllisen llisen kuntoutusjakson palvelulinja 1. Aikuiset: aistivammaisten linja, neurologinen linja, tules- ja reumalinja, aikuisen yleislinja 2. Lapset ja nuoret: aistivammat ja yleislinja Yhtenä teemana näiss issä em. linjoissa on sopeutumisvaiheen tukeminen, jonka asiakokonaisuuteen kuuluvat mm. tietoa sairaudesta tai vamman vaikutuksista, elämäntilanteen muutosten kartoittamista ja tarvittavien tukikeinojen etsimistä, keskustelua tukiverkoston rakentamisen keinoista, oman asennoitumisen merkityksestä, keinojen ja toimintatapojen työst stämist mistä, joilla perhe voi vaikuttaa ympärist ristöss ssä oleviin fyysisiin ja sosiaalisiin esteisiin. 4

31 Sopeutumisvalmennuskurssit, standardi 15 Standardissa 15/2008 sopeutumisvalmennuskursseista todetaan mm. seuraavaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat moniammatillista ryhmämuotoista muotoista toimintaa, jossa parannetaan ja tuetaan kuntoutujan ja hänen läheisens heisensä edellytyksiä jatkaa mahdollisimman täysipainoisesti elämää ääns nsä sairauden tai vamman muuttamassa elämäntilanteessaan. Kurssit painottuvat psykososiaaliseen kuntoutukseen. Sopeutumisvalmennus sisält ltää kuntoutujan ja perheen voimavaroja, toimintakykyä ja toimintamahdollisuuksia kartoittavia ja parantavia keskusteluja, tiedon antamista, arviointia sekä vertaistuen hyödynt dyntämist mistä. 5

32 Sopeutumisvalmennuskurssit, standardi 15 Standardi 15 eri palvelulinjakohtaisissa luvuissa on omat mää äärittelyt kurssien rakenteesta, työryhm ryhmäst stä, henkilöst stöst stä, ohjelmasta ja mittareista. Aivohalvaus (luku 1), muistihäiri iriöt (luku 2), Autismi-Asperger Asperger (luku 3), diabetes (luku 4), hengityssairaus (luku 7), MS (luku 10), Parkinsonin tauti (luku 12), sydänvika (luku 14), syöpä (luku 15), muut sairausryhmät (luku 19) Sopeutumisvalmennuskurssin osallistuu yleensä 6 12 kuntoutujaa ja perhekursseilla lisäksi omaisia tai läheisi heisiä. Mikäli kurssin osallistujamää äärä on suurempi kuin 8 kuntoutujaa, kurssilla järjestet rjestetää ään pienryhmäty työskentely skentelyä. (Standardi 15/luku 19) Perhekursseille omaiset tai läheiset osallistuvat joko osan aikaa tai koko kurssin ajan. 6

33 Sopeutumisvalmennuskurssit, rakenne, standardi 15/luku 19 (muut sairausryhmät) Sopeutumisvalmennuskurssi kestää enintää ään 12 arkipäiv ivää tai käyntikertaa. Laitosmuotoiset kurssit voidaan toteuttaa yhtäjaksoisesti tai jaksotettuina. Avomuotoiset kurssit voidaan toteuttaa yhtäjaksoisesti tai jaksoissa 12 kk aikana. Avopäivi iviä tai käyntikertoja voidaan pitää esimerkiksi 1 2 viikon välein. Avo- ja laitosjaksoja sisält ltävät t kurssit voivat sisält ltää sekä avopäivi iviä, käyntikertoja ja laitosjaksoja. Jaksot voidaan toteuttaa yhtäjaksoisesti tai jaksoissa noin vuoden kuluessa. 7

34 Sopeutumisvalmennuskurssit, henkilöstö, standardi 15/luku 19 (muut sairausryhmät) Kurssin työryhm ryhmää ään kuuluu ainakin kaksi erityistyöntekij ntekijää ää, jotka ovat perehtyneet kohderyhmän sairauden tai vamman kuntoutukseen. Nämä kaksi työryhm ryhmää ään kuuluvaa erityistyöntekij ntekijää voivat olla : psykologi tai neuropsykologi, sosiaalityöntekij ntekijä tai sosionomi (AMK), fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti tai kommunikaatiotaitojen asiantuntija, perheterapeutti, sairaanhoitaja aja tai terveydenhoitaja, erikoislää ääkäri. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien toteutukseen osallistuvien muiden erityistyöntekij ntekijöiden iden tarve arvioidaan kohderyhmän ja kurssin tavoitteiden perusteella. Näit itä erityistyöntekij ntekijöit itä voivat olla esimerkiksi erikoislää ääkäri, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, neuropsykologi, liikunnanohjaaja, erityisopettaja, perheterapeutti, psykoterapeutti, tti, musiikkiterapeutti, seksuaaliterapeutti, jalkaterapeutti, kuntoutusohjaaja tusohjaaja tai työel elämän asiantuntija. 8

35 Sopeutumisvalmennuskurssit, henkilöstö, standardi 15/luku 19 (muut sairausryhmät) Lää ääkärin konsultaatio (luku 19 Muut sairausryhmät) Vaikeavammaisten sopeutumisvalmennuskursseilla tulee olla kyseiseen sairauteen tai vammaan perehtyneen lää l ääkärin konsultaatiomahdollisuus. (Suorahankinnalla hankituissa neuvottelun mukaan) Myös muilla sopeutumisvalmennuskursseilla on hyvä järjest rjestää tarvittaessa kuntoutujien tarpeen perusteella kyseisen sairausryhmän lää l ääkäreiden konsultaatioita, jolloin lääl ääkäri pitää esim. luentoja tai alustuksia. 9

36 Sopeutumisvalmennuskurssit, ohjelma, standardi 15/luku 19 (muut sairausryhmät) Haastattelut ja tavoitteen laatiminen Vähint hintää ään yksi työryhm ryhmän jäsenist j senistä tapaa ja haastattelee kuntoutujan ja hänen omaisensa kurssin alkaessa. Pohditaan kuntoutujan ja perheen tavoitteita kurssin ajalle (GAS ( GAS-lomake lomake) Kuntoutujille järjestet j rjestetää ään tarvittaessa muita erityistyöntekij ntekijöiden iden ja lää ääkärin yksilö- tai ryhmätapaamisia ensimmäisen isen jakson tai muiden jaksojen aikana. Laitos- ja avomuotoisessa kuntoutuksessa tapaamiset järjestet j rjestetää ään tarvittaessa toistamiseen myöhemmill hemmillä jaksoilla. Kurssin viimeisen jakson pää äätösvaiheessa työryhm ryhmän avainhenkilöt (2 4 henkilöä öä) pitävät t kuntoutujien tai kuntoutujan kanssa yhteispalaverin, jossa käyd ydää ään läpi l mm. toteutunut ohjelma ja jatkosuunnitelmat. Perhekursseilla omaiset tai läheiset l ovat tarvittaessa mukana yhteispalavereissa. Kurssilla voidaan käsitell sitellä erilaisia teemoja: Arjessa selviytyminen, tietoa sairaudesta ja terveysneuvonta, fyysinen ysinen aktivointi, psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta, sosiaalinen aktivointi, verkostotyö, väliteht litehtävät 10

37 Sopeutumisvalmennuskurssit, mittaukset, standardi 15/luku 19 (muut sairausryhmät) Luku 19, muut sairausryhmät: Sopeutumisvalmennuskursseilla tehdää ään aina seuraavat mittaukset: 1. yleisen elämänlaadun mittarit: elämänlaatutesti 15-D tai RAND-36 tai WHOQOL-BREF tai vastaava ruotsinkielinen 2. mielialakysely: Beck, DEPS tai RBDI (Suomen oloihin Beckin depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely) 3. tavoitelomake (GAS= Goal Attainment Scale) Näiden lisäksi voidaan käytt yttää myös muita soveltuvia mittareita. Testit ja mittaukset tulee suorittaa tarkoituksenmukaisuus-, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat kohdat huomioon ottaen. Työryhm ryhmä arvioi, mitkä testit ja mittaukset eivät sovi kuntoutujalle. Mittaajalla on oltava riittävä kokemus ja koulutus testaamiseen sekä kyseisten testien tekemiseen ja tulkintaan. Standardin 15 muissa luvussa on mää ääritelty omat mittarit eri sairausryhmissä, esim. syöpäkurssit jne. 11

38 Sopeutumisvalmennuskurssit, mittaukset, standardi 15/luku 19 (muut sairausryhmät) Lasten ja nuorten kurssien erityispiirteet (luku 19) 1. Lasten ja nuorten kursseilla voidaan tarvittaessa standardissa mää ääriteltyjen mittareiden ja tarjouksessa hyväksyttyjen mittareiden sijaan käytt yttää vastaavia, kyseiseen kuntoutukseen soveltuvia arviointi- ja mittausmenetelmiä. Vaihtoehtoiset arviointimenetelmät t tulee perustella ja sopia Kelan kuntoutusryhmän n kanssa sairaus-ryhm ryhmäkohtaisesti. 2. Lasten ja nuorten kurssien mittareiden käyt ytöst stä tarkennus internetissä kohdassa Standardit >Lisätietoja> Kysymyksiä ja vastauksia liittyen standardiin 15. Standardi 15/luku19 mukaisilla lasten kursseilla ei tehdä elämänlaadun ja mielialan mittauksia lapsille eikä heidän vanhemmilleen. Nuorten kursseilla tulee harkita iän i mukaisesti mittausten tekemisen soveltuvuutta. Lasten ja nuorten kursseilla voi käytt yttää myös 16-D -mittaria, joka on vuotiaiden versio, tai 17-D-mittaria, joka on vuotiaiden versio. 12

39 Sairausryhmäkohtaisten kurssien erityispiirteitä Kurssien esivalinta Osassa kursseja on käyt ytöss ssä esivalinta V yhteensä noin 260 kurssia/vuosi (50 %) V yhteensä noin 340 kurssia/vuosi (40 %) Esivalintataho laatii ehdotukset (KU107 ) Keskitetyt vakuutuspiirit tekevät t lopullisen valinnan Kursseille hakeminen Lomake KU102 Enintää ään vuoden vanha lääl ääkärinlausunto B tai vastaavat tiedot sisält ltävä lää ääketieteellinen selvitys tai vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelma (KU207 ) 13

40 Sairausryhmäkohtaisten kurssien erityispiirteitä Toistamiseen vastaaville Kelan kursseille hakeminen Kuntoutujaa ei yleensä voida valita toistuvasti samansisält ltöiselle vastaavalle kurssille. Poikkeuksena ovat lapset ja nuoret, joiden kuntoutustarve voi muuttua uttua ikäkausittaisen kausittaisen kehityksen myötä. Täst stä on esimerkkinä päiv iväkodin tai koulun aloittaminen tai murrosikä. Lisäksi aikuisilla, nuorilla ja lapsilla voi tulla kyseeseen toistuva kurssi, jos sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi elämäntilanne on olennaisesti muuttunut. Muuttuneessa tilanteessa voi olla tarvetta osallistua samansisältöiselle kurssille uudelleen yksin tai yhdessä omaisten tai läheisten l kanssa. Samoin, jos kyseessä on vaikea, etenevä tai tilanteeltaan vaihteleva sairaus, joka kuormittaa kuntoutujan ja perheen jaksamista työss ssä tai arkipäiv iväss ssä ja he tarvitsevat uutta tietoa ja lisätukea. Pelkäst stää ään vertaistuen saaminen ei ole riittävä peruste toistuvalle kurssin myönt ntämiselle. 14

41 Kurssijärjestelmä Sopeutumisvalmennuskurssien määrät vuosina Sope-kurssit

42 Kurssijärjestelmä: Sopeutumisvalmennuskurssit, vaikeavammaisten ja harkinnanvaraisten kustannusten suunniteltu rahamäärä (arvio) ja toteutuneet kustannukset euroina (arvio) Vaikeavammaiset suunniteltu Vaikeavammaiset toteutunut Harkinnanvaraiset suunniteltu Harkinnanvaraiset toteutunut 16

43 Kurssijärjestelmä Sopeutumisvalmennuskurssit, avo- ja laitosmuotoisten kurssien määrät Avom. Laitosm

44 Kurssijärjestelmä Sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssien ja muiden kurssien määrä v Perhekurssit Muut kurssit

45 Kurssijärjestelmä Sopeutumisvalmennuskurssit, aikuisten ja lasten/nuorten laskennallinen kuntoutujien määrä v Aikuiset Lapset ja nuoret

46 Tilastotietoa Sopeutumisvalmennuskurssit, kuntoutujien määrä v Vaikeavammaiset kuntoutujat Harkinnanvaraiset kuntoutujat Saajat Saajat Saajat

47 Kurssijärjestelmä Sopeutumisvalmennuskurssien sairausryhmät Kasvaimet Diabetes yms MT ja käytt.häiriöt Hermosto Aistivammat AVH-/sydäns. Astma/allergia, psori Tules, reuma Harvinaiset Vammat Muut

48 Tilastotietoa Sopeutumisvalmennuskurssit, vaikeavammaiset kuntoutujat, sairausryhmittäin v Koko maa: Sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneet vaikeavammaiset kuntoutujat v yhteensä Kasvaimet Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasair. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hermoston sairaudet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Synnynn. epämuod. ja kromosomipoikkeavuudet Muut tautiluokat 0 1 Sairausryhmittäin kuntoutuksen saajat yhteensä 22

49 Tilastotietoa Sopeutumisvalmennuskurssit, harkinnanvaraiset kuntoutujat, sairausryhmittäin v Sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneet harkinnanvaraiset kuntoutujat yhteensä vuonna Sairausryhmittäin jaoteltuna kuntoutuksen saajat yhteensä Kasvaimet Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntas. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hermoston sairaudet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Hengityselinten sairaudet Ruoansulatuselinten sairaudet Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Tuki- ja liikuntael. sekä sidekudoksen sair. Synnynn. epäm. ja kromosomipoikkeavuudet Muut tautiluokat 23

50 Tilastotietoa Sopeutumisvalmennuskurssit, vaikeavammaiset kuntoutujat, iän ja sairauden mukaan v Sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneet vaikeavammaiset kuntoutujat vuonna 2009 jaoteltuna iän ja sairauden mukaan Kasvaimet Aineenvaihduntasairaudet 150 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hermoston sairaudet Silmän ja korvan sairaudet 100 Verenkiertoelinten sairaudet Synnynnäiset epämuodostumat 50 Muut tautiluokat v 7-15 v v v 24

51 Tilastotietoa Sopeutumisvalmennuskurssit, harkinnanvaraiset kuntoutujat, iän ja sairauden mukaan v Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuneet harkinnanvaraiset kuntotujat sairausryhmittäin jaoteltuna vuonna Kasvaimet Aineenvaihduntasairaudet Mielenterveyden ja käyt. häiriöt Hermoston sairaudet Silmän sairaudet Korvan sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Hengityselinten sairaudet Ruoansulatusel. ja ihon sairaudet Tules sairaudet Synnynn. epämuod. Muut tautiluokat v v v yli 65 v 25

52 Kurssijärjestelmä Sopeutumisvalmennuskurssien kuntoutujien katoprosentteja, vuosina (ei sisällä kokonaan peruuntuneita kursseja) 18 17, , ,5 Käyttämättä jääneet yksittäiset kuntoutujapaikat, % 15 14,

53 Kuntoutus tie parempaan elämää ään

54 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi Suomen Mielenterveysseuran varhaiskuntoutus järjestää ammatillisesti ohjattuja ryhmiä traumaattisia menetyksiä kokeneille sekä vaikeissa elämäntilanteissa oleville 1. Osallistujien valinta 2. Kurssitoiminnan itsearviointivälineet 3. Osallistujien seuranta ja sen kehittäminen Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

55 Suomen Mielenterveysseuran varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi 1. Osallistujien valinta Jokainen hakija täyttt yttää hakukaavakkeen Kurssinohjaaja haastattelee hakijan hakukaavakkeen pohjalta puhelimitse tai kasvokkain, 15 min 1 h Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

56 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi Haastattelun tavoitteena: Saada tuntuma hakijoihin Saada riittävästi tietoja hakijoista valintaprosessiin Tarkistaa hakijan soveltuvuus kurssille Varmistaa: oikea kurssi oikeaan aikaan Hakijalla mahdollisuus saada tietoa kurssista Madaltaa osallistumiskynnystä ja vaikuttaa osallistujien sitoutumiseen Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

57 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi Osallistujien valintakriteerit: Traumaattisen kriisin kohdanneilla menetyksestä vähintään n puoli vuotta Etusijalla ne, joilla on akuutein tuen tarve Psyykkisen ja fyysisen kunnon riittävyys Mahdollisuus sitoutua ryhmää ään n sen keston ajan sekä valmius käsitellk sitellä asioita ryhmäss ssä Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

58 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi 2. Kurssitoiminnan itsearviointivälineet: Osallistujien palautelomakkeen osa-alueet: alueet: Ennakkotiedon saaminen ja ryhmän n tavoitteet Ryhmän n sisält ltö ja toimivuus Toiminnan puitteet Ohjaajien toiminta Koetut vaikutukset Yleisarvosana ja vapaa sana Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

59 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi Ohjaajien itsearviointilomakkeen osa-alueet alueet (ohjaajapari täyttt yttää yhdessä): Toiminnan tavoite ja yhteinen näkemysn Toiminnan suunnittelu ja resurssit Hakijoiden valintaprosessi Toiminnan puitteet Ryhmän n sisält ltö ja toimivuus Ohjaajien työskentely Toiminnan vaikutuksen ja tavoitt.. saavuttaminen Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

60 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi Itsearviointien hyödynt dyntäminen: Webropol-koosteiden läpikäynti työryhm ryhmän kanssa sekä ohjaajien työpajoissa Tavoitteena seurata ja kehittää toimintaa havaintojen pohjalta Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

61 SMS:n varhaiskuntoutus: osallistujien valinta, seuranta ja toiminnan itsearviointi 3. Osallistujien jatkoseuranta: 2011 alusta lähetetl hetetään n vuosittain sovittaville kohderyhmille palautelomake myös s kk kurssin pääp äättymisen jälkeenj Tavoitteena saada kokemustietoa kurssin pitempiaikaisista vaikutuksista ja verrata tuloksia juuri kurssin pääp äättymisen jälkeen j saatuihin tuloksiin Järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta - Hyviä käytäntöjä järjestöissä

62 PASSI-OHJELMA PASSI-ohjelma / RAY seminaari EML Viittomakielisille kuuroille ja kuurosokeille tietoa ja ohjausta omasta pitkäaikaissairaudesta, sen itsehoidosta ja sairauden kanssa selviytymisestä. Kokemusten jakamista ja tuen saamista samankielisessä vertaisryhmässä. Etukäteen pelkäsin, jään täällä makaamaan, hoidot vielä kesken, olen tuntenut itseni toisen luokan kansalaiseksi. Täällä tapasin tuttuja, minut on hyväksytty tällaisena, olen viikon aikana löytänyt itseni uudestaan. Kiitos teille, olette tukeneet, nostaneet minut, olen saanut rohkeuteni takaisin.

63 Taustaa Viittomakielisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön puuttuminen. Suomessa ei yhtään viittomakielistä sairaanhoitajaa, psykologia tai lääkäriä. Tärkeä on viittomakieli. Kuurot ja kuurosokeat henkilöt asuvat hajallaan eri puolilla Suomea. Oli kiva tutustua uusia kuuroja ihmisiä ja tärkeitä asioita epilepsia asiat, hoitoasiat, muut asiat ja ryhmäkeskustelut.

64 Viittomakielisten asiakkaiden käytännön ongelmatilanteet yhteisen kielen puuttumisen takia. Suomen kieli monella heikko, käsitteet vieraita. Luennot nopeasti etenivät, suunnittelussa huomioitava, pitää muokata selkokielelle. Lääkärin käyttämä kieli korkeatasoista, ei tullut meidän tasolle. Lääkärin luennot vauhdilla, en ehtinyt vastaanottaa, osa meni yli. Kaikki kuurot eivät osaa tai rohkene käyttää tulkkipalveluja esim. terveydenhoitajan vastaanotolla.

65 Väärää tietoa sairaudesta ja sen hoidosta. Merkittävin asia minulle oli, että kurssin aikana sairaus tarkentui tyypin 2 diabeteksesta 1 tyypin diabetekseksi. Se muutti tietenkin myös taudin hoidon. Tablettihoidon sijasta pistän nyt insuliinia viisi kertaa päivässä.

66 Usein osallistujilla myös muita somaattisia sairauksia, liikuntavaikeuksia sekä psyykkisiä ongelmia.

67 Sopeutumisvalmennusta pitkäaikaissairaille viittomakielisille kuuroille ja kuurosokeille Vuosibudjetti noin euroa Suurimmat menoerät ovat kurssiohjelma täysihoitoineen ja tulkkauskulut 1 osa-aikainen kurssivastaava Vuodessa 2-3 sopeutumisvalmennuskurssia Selkokielistä ja viittomakielistä materiaalia

68 Pitäisi lisää liikuntaa. Hyviä ruokia ja juomia. Hyvä sauna ja uima-allas. Myöskin suihku.

69 Projektista ohjelmaksi Passi-projekti Passi-ohjelma Sopeutumisvalmennuskurssit 5-10 pvää: syöpä, sydänsairaus, diabetes, tuki- ja liikuntaelinsairaus, painonhallinta sekä mielenterveys Lukumääräselvitys viittomakielisistä pitkäaikaissairasta, Turun yo Selkokielistä ja viittomakielistä materiaalia Hengityselinsairaudet, epilepsia, diabetes, sydänsairaudet Seurantajaksot 2 päivää Selkokielistä ja viittomakielistä materiaalia

70 Tietoa sai paljon, asiat selkenivät, en tiennyt ennen mitään. Hyvää tieto olen tyytyväinen koska halusin juuri tieto.

71 Kurssin käytännönjärjestelyt 1/3 Kuurojen Palvelusäätiö yhteydessä asiantuntijajärjestöön. Neuvottelut järjestettävästä kurssista. Asiantuntijärjestöjen kurssit muokataan yhteistyössä viittomakielisille sopiviksi. Työryhmätyöskentely oli huippuhienoa.

72 Kurssijärjestelyt 2/3 Asiantuntijajärjestön henkilökunnan kouluttaminen kohtaamaan kuuroja ja kuurosokeita kurssilaisia sekä tiedon antaminen viittomakielestä ja kuurojen kulttuurista. Viittomakielisten kanssa työskentely on tarjonnut meille puhumiseen tottuneille työntekijöille mahdollisuuden kehittää omia ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojamme. Yhdessä laadittu kurssiohjelma, jossa huomioidaan kohderyhmä, viittomakielen tulkkaukset, visuaalisuus opetuksessa ja käytettävän materiaalin muokkaus. Visuaalisen materiaalin käyttöä enemmän, kuvat auttavat asioiden käsittelyssä.

73 Kurssijärjestelyt 3/3 Passi-ohjelman viittomakielentaitoinen työntekijä paikalla 24 tuntia koko kurssin ajan. Passi-työntekijän viittomakielentaito, ammattitaito ja tieto eri järjestöistä ja lämmin persoona olivat kullanarvoisia. Yleistulkkeja 2. Samat tulkit koko kurssin ajan. Usein toinen tulkeista yöpyy kurssipaikalla. Lisäksi 2-3 tulkkia pienryhmiin ja yksityisvastaanotoille. Tulkkien työskentely oli erinomaista ja saumatonta. En ole ennen työskennellyt tulkkaus avulla, mutta alkuharjoitteluun jälkeen omasta mielestä se sujui hyvin.

74 Kurssilaiset olivat 110% sitoutuneita kurssiin.

75 Toivottavasti saan vielä uuden tilaisuuden olla ohjaajana yhteistyössä järjestetyllä kurssilla.

76 Kotona ei kukaan neuvo. Tuntuu kivalta, masennus helpottanut. Täällä ahdistus hävinnyt. Kurssi katkaisi pelolta selän. Viikko ei riitä, tarvitaan vielä toinen viikkoa. VÄRIKÄSTÄ SYKSYÄ!

77 Avomuotoinen sopeutumisvalmennus -seuranta ja itsearviointi Anne Mäkinen Projektipäällikkö

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)

Lisätiedot

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Harkinnanvaraiset yksilölliset Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 Hankkeen taustaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeinen

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI FIBROMYALGIAA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Fibromyalgiaa sairastavien

Lisätiedot

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Standardit kuntoutuksen toteutuksessa Palveluntuottajien koulutuspäivä 22.1.2015 Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Villakoiran ydin Miten standardia luetaan? Mikä on oleellista standardista? (Tarjousta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA GAS- TAVOITEASETTELUSTA AVOKUNTOUTUKSESSA GAS-koulutus, Oulu 8.12. 2010 Tuula Rantakari, kuntoutussuunnittelija Suomen MS-liitto ry GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI IHON SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA -

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistukset

Kuntoutuksen uudistukset Kuntoutuksen uudistukset 1 Kuntoutuksen verkosto KUVE 10.2.2016 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelan kuntoutuksen uudistukset Tilastotietoja 2014 ja 2015 Mikä muuttuu? Uudistukset lainsäädännössä Miten harkinnanvaraisen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI SELKÄRANKAREUMAA, NIVELREUMAA JA LÄHEISESTI NIIDEN KALTAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN KUNTOUTUS-

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ SAIRASTAVIEN NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA - Aikuisten

Lisätiedot

Palvelulinjakohtaiset standardit

Palvelulinjakohtaiset standardit kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI SYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Ruuansulatuselimistön syöpää sairastavien

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI HARVINAISTA AINEENVAIHDUNTASAIRAUTTA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI EPILEPSIAA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Epilepsiaa

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Yleistä

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Mitä muuttuu kuntoutuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula

Mitä muuttuu kuntoutuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula Mitä muuttuu kuntoutuksessa? 19.1.2017 Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula 1 Kohti avointa yhteistyötä Kelan kuntoutuksen ryhmät ovat siirtymässä

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI ALS -SAIRAUTTA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti Jalava Janne, 6.3.2015 1 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta/ nykytilanne

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Sisällys VALIDIA KUNTOUTUS LAHTI ESTEETTÖMYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Sisällys VALIDIA KUNTOUTUS LAHTI ESTEETTÖMYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ KUNTOUDU KAUPUNGISSA Validia Kuntoutus Lahti Kuntoutuspalvelut 2016 Sisällys Tervetuloa kuntoutumaan Lahteen 3 Tietoa meistä 4 Ohjeet hakijalle 6 Lasten ja perheiden sopeutumisvalmennus 9 Nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

KUNTOUTUS ON MAHDOLLISUUS Härmän Kuntoutus Oy

KUNTOUTUS ON MAHDOLLISUUS Härmän Kuntoutus Oy KUNTOUTUS ON MAHDOLLISUUS Härmän Kuntoutus Oy Riitta Puumala Kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntija Riitta.puumala@harmankuntokeskus.fi, 050 371 4712, Terveisiä Härmästä, ajankohtaisista kuntoutuksista

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MS-TAUTIA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN KUNTOUTUS-/SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA MS-tautia sairastavien

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI ÄÄREISHERMO- JA LIHASSAIRAUTTA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI ASPERGERIN OIREYHTYMÄÄ ja ADHD:TA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJAT

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI LIIKEHÄIRIÖSAIRAUTTA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN KUNTOUTUS-/ SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Liikehäiriösairautta

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ SAIRASTAVIEN NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Mielenterveyden

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUULOVAMMAISTEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUS- JA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Kuulovammaisten

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 15.10.2013 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA - Muistisairauksia sairastavien

Lisätiedot

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 28.1.2014 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa

Lisätiedot

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi

Lisätiedot

Sisällys VALIDIA KUNTOUTUS LAHTI ESTEETTÖMYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Sisällys VALIDIA KUNTOUTUS LAHTI ESTEETTÖMYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ KUNTOUDU KAUPUNGISSA Validia Kuntoutus Lahti Kuntoutuspalvelut 2016 1 Sisällys Tervetuloa kuntoutumaan Lahteen 3 Tietoa meistä 4 Ohjeet hakijalle 6 Lasten ja perheiden sopeutumisvalmennus 8 Nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa. Onko kuntoutus jäämässä soteuudistuksen

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa. Onko kuntoutus jäämässä soteuudistuksen AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa Tiina Huusko Rovaniemi 1 20.4.2015 Onko kuntoutus jäämässä soteuudistuksen jalkoihin? Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)? 1 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen ja keväällä 2012 päättyvän moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista palvelujen toteuttajien näkökulmasta. Kaikki

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot