Pirkkalan Haikanniemen luontoselvitys 2018

Transkriptio

1 Pirkkalan Haikanniemen luontoselvitys 2018 Lasse Kosonen Tmi Luonto-Lasse

2 Haikanniemen tutkimusalue on 2,7 ha:n suuruinen, niemen länsipuolelle keskittyvä metsäalue. Niemen pohjoisosassa sijaitseva tanssilava-alue ei kuulunut tutkittavaan alueeseen. Kuikurasaari on niemen länsipuolella sijaitseva pikkusaari, johon on maayhteys. Saaren silmiinpistävin osa on sen keskellä oleva jyrkkä kallio. Saari on muuten mäntyvaltainen, ja vain rannoilla on jonkin verran koivuja ja harmaaleppää. Saarella lienee kuluneisuudesta päätellen ehkä tanssilavaan ym. iltamatapahtumiin liittyvää virkistyskäyttöä. Saaressa on myös yksi rakennettu nuotiopaikka. Rantavyöhykkeessä oli niukasti kasvillisuutta, eniten isosorsimoa, mutta myös muutama mätäs Pirkanmaalla harvinaisehkoa siniheinää ja rantayrttiä. Haikanniemen päästä etelään eli pysäköintipaikan pohjoispuolinen alue on kuusivaltaista tuoretta kivikkoista kangasta, jossa on vähemmistönä mäntyjä, koivuja ja harmaaleppää sekä pihlajaa. Pysäköintipaikan reunassa on kymmeniä, osa järeitäkin, haapoja. Kenttäkerros on mustikkavaltaista, seassa metsäkastikkaa ym. Pysäköintipaikan eteläpuolella oli enemmän lehtipuuta, myös lehtilahopuuta. Pääasiassa alue oli koivuvaltaista, mutta pysäköintipaikan lounaisosassa oli toista kymmentä isoa kuusta ja muutama iso mänty. Kenttäkerroksessa oli paljon mustikkaa, suursaniaisia, kieloa ym. Sammalista metsäliekosammal oli runsas. Haikanlahden perukassa oli puustoa vähän, lähinnä koivuja ja harmaaleppiä ja jokunen yksittäinen mänty. Kynäjalavia kasvoi tiivis ryhmä. 1. Linnusto (12.5., 11.6.) Haikanniemen linnusto oli hyvin tavanomaista lehtomaisten rantametsien lajistoa, eikä mitään erityistä lajistosta voi mainita. Pajulintu ja peippo olivat jälleen runsaimmat lajit. Viherpeippo tosin luetaan nykytarkastelussa vaarantuneeksi lajiksi (VU). Aiemmin alueella on havaittu harmaapäätikkapariskunta ( , Jimmy Träskelin), joilla selvää reviirinmuodostusta. Pariskunta voi liittyä kartanonpuiston esiintymään. Yhtä kaikki kuluneena kesänä niistä ei havaittu jälkeäkään.

3 Rannoilla tavataan säännöllisesti erilaisia vesilintuja, lokkeja, kalatiiroja ja esim. meriharakka (Haematopus ostralegus) lentelee alueella. Se pesii jossakin lähisaarissa tai pelloilla. Pirkanmaan pesivä kanta on nykyisin kymmenen parin luokkaa. Lisäksi alueen liepeillä liikkui myös fasaanikukko. Haikanniemen linnusto Laji Tieteellinen nimi Reviirimäärä Pajulintu Phylloscopus trochilus 6 Peippo Fringilla coelebs 4 Talitiainen Parus major 4 Räkättirastas Turdus pilaris 4 Västäräkki Motacilla alba 3 Punakylkirastas Turdus iliacus 2 Mustarastas Turdus merula 2 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 2 Sinitiainen Parus caeruleus 2 Kuusitiainen Parus ater 1 Lehtokerttu Sylvia borin 1 Harmaasieppo Muscicapa striata 1 Laulurastas Turdus philomelos 1 Viherpeippo Chloris chloris 1 Varis Corvus cornix 1 2. Kasvisto Taulukossa on esitetty Haikanniemessä tavattu putkilokasvilajisto. Alueelta löydettiin 151 lajia/taksonia. Lajisto oli varsin tavanomaista kuivahkon ja tuoreen kankaan lajistoa ilman erikoisuuksia. Joitakin lehtokasveja kasvoi, kuten lehtokorte, mustakonnanmarja, taikinamarja, koiranvehniö ja lehtonurmikka. Pähkinäpensaan kasvaminen viittaa karkulaisuuteen. Yllättävin lajeista oli ehkäpä Kuikurasaaren tyvellä kasvanut siniheinä, jota kasvaa Pirkanmaalla vain harvakseltaan. Asutuksen läheisyydestä johtuen alueella kasvoi melko paljon kulttuurikasveja ja myös koristekarkulaisia, kuten jättitatar, tuhkapensas, pensaskanukka ja vuorikaunokki. Mikään näistä vieraslajeista ei ollut kuitenkaan levinnyt vallattomasti. Haikanlahden perukassa kasvaa ryhmä kynäjalavia. Vanhassa rantatörmässä on ainakin 18 kynäjalavaa, joista yksi on kantovesaryhmä. Kuusi puuta on melko isokokoisia. Neljä suurinta puuta on yli 20 metrisiä ja rungonympärystältään cm (Järventausta 2017). Suurin kynäjalava kasvaa kuitenkin Haikanniemen pysäköintipaikan länsireunassa (ks. kuva). 22-metrisen puun paksumman rungon ympärys on 232 cm. Paksusta rungosta haarautuu kolme ohuempaa runkoa. Kynäjalava lienee Pirkkalan kunnan komein. Haikanniemen kasvilajisto ( , ) K koristekasvi Acer platanoides Metsävaahtera

4 Achillea millefolium Siankärsämö Actaea spicata Mustakonnanmarja Aegopodium podagraria Vuohenputki Agrostis capillaris Nurmirölli Alchemilla monticola Laidunpoimulehti Alchemilla vulgaris Piennarpoimulehti Alnus glutinosa Tervaleppä Alnus incana Harmaaleppä Alopecurus pratensis Nurmipuntarpää Amelanchier spicata Isotuomipihlaja K Angelica sylvestris Karhunputki Anthoxanthum odoratum Tuoksusimake Anthriscus sylvestris Koiranputki Aquilegia vulgaris Lehtoakileija K Athyrium filix-femina Soreahiirenporras Artemisia vulgaris Pujo Betula pendula Rauduskoivu Betula pubescens Hieskoivu Calamagrostis arundinacea Metsäkastikka Calamagrostis purpurea Korpikastikka Caltha palustris Rentukka Calystegium sepium Karhunköynnös K Campanula persicifolia Kurjenkello Campanula rotundifolia Kissankello Campanula rapunculoides Vuohenkello K Cardamine pratensis Luhtalitukka Carduus crispus Kyläkarhiainen Carex acuta Viiltosara Carex canescens Harmaasara Carex digitata Sormisara

5 Carex echinata Tähtisara Carex elongata Pitkäpääsara Carex vaginata Tuppisara Centaurea montana Vuorikaunokki K Cicuta virosa Myrkkykeiso Cirsium heterophyllum Huopaohdake Convallaria majalis Kielo Cornus alba Pensaskanukka K Corylus avellana Pähkinäpensas Cotoneaster sp Tuhkapensas K Dactylis glomerata Koiranheinä Descampsia cespitosa Nurmilauha Deschampsia flexuosa Ahdelauha Dryopteris carthusiana Metsänalvejuuri Elymus caninus Koiranvehniö Elymus repens Juolavehnä Epilobium angustifolium Maitohorsma Epilobium montanum Lehtohorsma Equisetum arvense Peltokorte Equsietum fluviatile Järvikorte Equisetum pratense Lehtokorte Equisetum sylvaticum Metsäkorte Festuca ovina Lampaannata Festuca pratensis Nurminata Fallopia sachalinensis Jättitatar K Festuca rubra Punanata Filipendula ulmaria mesiangervo Fragaria vesca Ahomansikka Galium boreale Ahomatara Galium mollugo Paimenmatara

6 Galium palustre Rantamatara Galium x pomeranicum Piennarmatara Geranium sylvaticum Metsäkurjenpolvi Geum rivale Ojakellukka Geum urbanum Kyläkellukka Glyceria maxima Isosorsimo Gymnocarpium dryopteris Metsäimarre Hesperis matronalis Illakko K Hieracium umbellatum Sarjakeltano Hieracium vulgatum gr Ahokeltano Hierochloe hirta Niittymaarianheinä Hypericum maculatum Särmäkuisma Juniperus communis Kotikataja Lapsana communis Linnunkaali Lathyrus pratensis Niittynätkelmä Leontodon autumnalis Syysmaitiainen Leucanthemum vulgare Päivänkakkara Lupinus polyphyllus Komealupiini K Luzula pilosa Kevätpiippo Lycopus europaeus rantayrtti Lythrum salicaria Rantakukka Lysimachia vulgaris Ranta-alpi Maianthemum bifolium Oravanmarja Melampyrum sylvaticum Metsämaitikka Melampyrum pratense Kangasmaitikka Melica nutans Nuokkuhelmikkä Milium effusum Tesma Molinia caerulea Siniheinä Myosotis scorpioides Luhtalemmikki Orthilia secunda Nuokkutalvikki

7 Oxalis acetosella Käenkaali Paris quadrifolia Sudenmarja Peucedanum palustre Suoputki Phalaris arundinacea Ruokohelpi Phleum pratense Timotei Picea abies Metsäkuusi Pinus sylvestris Metsämänty Plantago major Piharatamo Poa nemoralis Lehtonurmikka Poa palustris Rantanurmikka Poa pratensis Niittynurmikka Polygonum amphibium Vesitatar Polypodium vulgare Kallioimarre Populus tremula Haapa Potentilla palustris Kurjenjalka Prunus padus Tuomi Pyrola minor Pikkutalvikki Quercus robur Tammi Ranunculus acris Niittyleinikki Ranunculus repens Rönsyleinikki Rhamnus frangula Korpipaatsama Ribes alpinum Taikinamarja Ribes rubrum Punaherukka Rorippa sylvestris Rantanenätti Rubus idaeus Vadelma Rubus odoratus Tuoksuvatukka K Rubus saxatilis Lillukka Rumex acetosella Ahosuolaheinä Salix caprea Raita Salix nigricans Mustuvapaju

8 Salix pentandra Halava Salix phylicifolia Kiiltolehtipaju Scrophularia nodosa Syyläjuuri Scutellaria galericulata Luhtavuohennokka Sedum telephium Isomaksaruoho K Solidago virga-aurea Kultapiisku Sorbus aucuparia Kotipihlaja Stellaria graminea Heinätähtimö Stellaria media Pihatähtimö Tanacetum vulgare Pietaryrtti Taraxacum officinale coll Voikukka Trientalis europaea Metsätähti Trifolium hybridum Alsikeapila Trifolium medium Metsäapila Trifolium pratense Puna-apila Trifolium repens Valko-apila Tussilago farfara Leskenlehti Ulmus laevis Kynäjalava Urtica dioica Pihanokkonen Vaccinum myrtillus Mustikka Vaccinium vitis-idaea Puolukka Valeriana officinalis Rohtovirmajuuri Valeriana sambucifolia Lehtovirmajuuri Veronica chamaedrys Nurmitädyke Veronica officinalis Rohtotädyke Veronica serpyllifolia Orvontädyke Viburnum opulus Koiranheisi Vicia cracca Hiirenvirna Vicia sepium Aitovirna Viola riviniana Metsäorvokki

9 Kuva vas. Haikanniemen pysäköintipaikan länsireunalla on alueen kookkain kynäjalavayksilö. Oikeanpuolimmainen kolmihaara on samaa runkoa.

10 3. Sienistö Helttasienilajeja/taksoneita tavattiin 53. Ainoa harvinainen löytö oli kotelosieni, pikiliimakka (Bulgaria inquinans), joka kasvoi runsaana kasvustona Haikanlahden perukassa kaatuneella koivulla. Laji on tavattu Pirkanmaalla aiemmin neljä kertaa (Tampere kaksi kertaa, Viljakkala ja Nokia). Laji on levinneisyydeltään eteläinen. Myös karhunkääpä männyn juurella oli huomionarvoinen havainto. Harvinainen pikiliimakka löytyi runsaana kasvustona kaatuneelta koivulta Haikanlahden perukasta. Haikanniemen sienilajisto (14.9., 29.9.,27.10.) Agaricus sylvaticus Tapioherkkusieni Amanita fulva Ruostekärpässieni Amanita muscaria Punakärpässieni Armillaria borealis Pohjanmesisieni Clitocybe metachroa Harmaamalikka Coprinus micaceus Kiillemustesieni Cortinarius anomalus Koivuseitikki Cortinarius bivelus Kaksivyöseitikki

11 Cortinarius croceus Keltahelttaseitikki Cortinarius raphanoides Naurisseitikki Cortinarius saturninus Kyyhkyseitikki Cortinarius semisanguineus Verihelttaseitikki Cortinarius triumphans Monivyöseitikki Flammulina elastica gr. Talvijuurekas Gomphidius glutinosus Limanuljaska Gymnopus dryophilus Kalpeajuurekas Hygrophoropsis aurantiaca Valevahvero Hygrophoropsis rufa Ruskovalevahvero Hygrophorus melizeus Koivuseitikki Kuehneromyces mutabilis Koivunkantosieni Laccaria laccata gr. Lohisieni Lactarius camphoratus Sikurirousku Lactarius rufus Kangasrousku Lactarius flexuosus Nurmirousku Lactarius torminosus Karvarousku Lactarius rufus Kangasrousku Lactarius tabidus Pikkurousku Lactarius turpis Mustarousku Lactarius vietus Harmaarousku Leccinum scabrum Lehmäntatti Marasmius epiphyllus Ruotinahikas Marasmius scorodonius Laukkanahikas Micromphale perforans Kuusenneulasnahikas Mycena galericulata Poimuhiippo Mycena speirea Risuhiippo Mycena metata Hallahiippo Mycena viridimarginata Meripihkahiippo Paxillus involutus Pulkkosieni

12 Pholiota alnicola Leppähelokka Pleurotus pulmonarius Koivuvinokas Russula adusta Savuhapero Russula aeruginea Koivuhapero Russula chloroides Vihersuppilohapero Russula claroflava Keltahapero Russula foetens Haisuhapero Russula pelargonia Pelargonihapero Russula versicolor Monivärihapero Russula violaceoincarnata Polkuhapero Russula xerampelina gr. Sillihapero Sarcomyxa serotina Talvivinokas Tubaria furfuracea Oksalaholakki Tricholoma fulvum Täplähelttavalmuska Tricholoma stiparophyllum Retikkavalmuska Muita lajeja Bulgaria inquinans Pikiliimakka Cantharellus cibarius Keltavahvero Fomes fomentarius Taulakääpä Fomitopsis pinicola Kantokääpä Hydnellum ferrugineum Ruosteorakas Hydnum repandum Vaaleaorakas Hydnum rufescens-gr. Rusko-orakas Inonotus obliquus Pakurikääpä Lycoperdon perlatum Känsätuhkelo Lycoperdon pyriforme Ryhmätuhkelo Phaeolus schweinitzii Karhunkääpä Phellinus igniarius Arinakääpä Phellinus punctatus Kuhmukääpä Piptoporus betulinus Pökkelökääpä