PITKÄ HUUASKARIN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 Uudenkaupungin kaupunki Rka Hallinto- ja Kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu PITKÄ HUUASKARIN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Selostus koskee päivättyä kaavakarttaa.

2 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Ranta-asemakaava kiinteistöille Huuvaskari Huuvaskari 1.2 Ranta-asemakaava-alueen sijainti Kaavoitettava saari sijaitsee Lepäisten itäpuolella, Uudenkaupungin keskustasta n. 10 km linnuntietä länsiluoteeseen. 1.3 Ranta-asemakaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Pitkä Huuaskarin ranta-asemakaava ja rantaasemakaavan muutos. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevassa ranta-asemakaavassa osoitettujen kahden rantarakennuspaikan sijaintia sekä laatia ranta-asemakaava jo osittain rakennettuun saaren länsiosaan. Uudella asemakaavalla osoitetaan olemassa oleva ja yksi uusi lomarakennuspaikka. 1.4 Ranta-asemakaavan tilaaja ja laatija Uudenkaupungin kaupunki on myynyt kiinteistön v ja tuolloin on sovittu, että kaupunki kaavoittaa alueen. 2

3 Kiinteistön osalta ranta-asemakaavamuutos laaditaan yksityisen toimeksiannosta. Kaavan laatijana toimii Uudenkaupungin kaupungin kaupunkisuunnittelu. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Muut liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Poistuva kaava Ranta-asemakaavan muutoskartta Mitoitus Ranta-asemakaavan seurantalomake Luontoselvitys; S. Hinneri P. Alho Lausunnot Huomautukset ja muistutukset Kuulutukset Kirjeet 2 Tiivistelmä 2.1 Ranta-asemakaavaprosessin vaiheet - vireilletulo; khall osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä valmisteluvaiheen aineisto nähtävänä - kaavaehdotus nähtävänä - hvyäksymispäätös 2.2 Ranta-asemakaavan ja kaavan muutoksen keskeinen sisältö Ranta-asemakaavalla tarkistetaan edellytykset kahteen (2) lomarakennuspaikkaan kiinteistön alueella ja kahden (2) lomarakennuspaikan sijainnin muuttamiselle ja rakennusoikeuden korottamiseen kiinteistön alueella. Alueelle laadittava ranta-asemakaavan muutos noudattaa Uudenkaupungin rakennusjärjestystä rantarakentamisen, sijoittumisen ja rakennustyylin (sopeutuminen luonnon- ja rantamaisemaan) osalta ranta-alueilla. Rakennusoikeuden korottamisen perusteita rakennusjärjestyksen mukaiseen 150 k- m 2 :iin 100 k-m 2 :stä on tutkittu tonttikohtaisesti kaavamuutosalueella. 2.3 Ranta-asemakaavan toteutuminen Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos voidaan toteuttaa heti kaavan vahvistumisen jälkeen. 3

4 3. Lähtökohdat Ranta-asemakaavan laadinnassa tulee tutkia, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. On myös katsottava, että luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesi-huollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon ja että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. (MRL 73 ) Rantakaavan laatii Uudenkaupungin kaupunki, hallinto- ja kehittämiskeskuksen kaupunkisuunnittelu. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Saarten pinta-ala on yhteensä 12,97 ha ja muunnettu rantaviiva on 1900 m Luonnonympäristö Pitkä Huuaskari on alun perin kahdesta kallioluodosta yhteenkasvanut, karu, somerikkorantainen kalliosaari. Saari on tyypillinen ns. välisaaristovyöhykkeen kallioluoto, jolla on sekä sisäettä ulkosaariston piirteitä. Alueella ei ole luontoselvityksen perusteella ole uhanalaista lajistoa tai suojeltavia luontotyyppejä. Myöskään tavatut kansallisen uhanalaisluokittelun mukaiset saariston lintulajit eivät pesineet siinä laajuudessa tai siten sijoittuen, että suunnitellut rakennuspaikat niitä mainittavasti häiritsisivät (liite 6) Rakennettu ympäristö Väestö ja yhdyskuntarakenne Suunnittelualueella ei ole vakituista asumista ja alue on selkeästi loma-asutus ja maa- ja metsätalousaluetta. Pitkä Huuaskari Kiinteistön pinta-ala on n. 6,06 ha, alueella on yksi rakennettu lomarakennuspaikka. Käytetty kerrosala on n. 150 m². Pitkä Huuaskari

5 Kiinteistön pinta-ala on 6,91 ha. Kiinteistö on rakentamaton Maanomistus Alueen kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaava on vahvistettu Pitkä Huuaskarin saari on merkitty MRV alueiksi eli maa- ja metsätalous- / retkeily- / virkistysalueiksi. Loma-asutuksen mitoituksen osalta alue kuuluu 1 vyöhykkeeseen 7-10 lay/km ja vapaata rantaa 40% Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin keskeisen alueen yleiskaavan Yleiskaavassa saari on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA) ja maaja metsätalousalueeksi (M). Yleiskaavassa alue kuuluu lomaasutuksen mitoitusluokkaan IV; 4 las/rantakm tai 1 las/4ha maaaluetta. 5

6 3.2.3 Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on osittain voimassa vahvistettu Otavanpää- Matala Kekokari- Pitkä Huuaskari-Lanholmi - rantaasemakaava. Aluetta koskevat seuraavat varaukset: RA-1 Loma-asuntojen korttelialue, jonka rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisen loma-asunto- ja saunarakennuksen ja loma-asuntoon liittyviä talousrakennuksia. M Maa- ja metsätalousalue 6

7 3.2.4 Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys on vahvistettu Rakennusjärjestyksessä ei ole erityisiä alueita koskevia määräyksiä. Rakennusjärjestyksen muuttaminen on vireillä Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Blom Kartta Oy mittakaavaan 1:2000. Kartta on hyväksytty Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelussa Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutokseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. 4.2 Osalliset ja yhteistyö (Täydennetään tarvittaessa) Osalliset ja vireilletulo Uudenkaupungin kaupunginhallitus on tehnyt päätökset rantaasemakaavoituksen aloittamisesta. Vireilletulosta on kuulutettu. Lisäksi osallisille on ilmoitettu vireilletulosta kirjeitse. Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavasta on pidetty Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa viranomaisneuvottelu Lausunnot on pyydetty seuraavilta viranomaisilta Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Lausunnot: 7

8 4.3 Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Alueelle laadittava ranta-asemakaavan muutoksen tarkoituksena on sijoittaa olemassa olevat, rakentamattomat lomarakennuspaikat saaren etelärannalta pohjoisrannalle. Samalla tutkitaan rakennusoikeuden nostamista nykyisestä 100 k-m²:stä rakennusjärjestyksen mukaiseen 150 k-m²:iin. Saaren itäosa ( ) on kaavoittamatonta aluetta, jolla sijaitsee 1 rakennettu lomarakennuspaikka. Tarkoitus on tutkia mahdollisuus toiseen rakennuspaikkaan kiinteistön alueella. 5 Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Ranta-asemakaavan rakenne Ranta-asemakaavan ranta-alueet on kaavoitettu omarantaisiksi rakennuspaikoiksi kantatilamitoitus, rantaviiva ja/tai pinta-ala sekä vapaan rannan osuus huomioiden. Alueelle on osoitettu 1 uusi lomarakennuspaikka, kahden lomarakennuspaikan sijainti muuttuu ja 1 säilyy entisellään. 5.2 Mitoitus Ranta-asemakaavassa on toteutettu yleiskaavan mukaista mitoitusta 4 loma-asuntoa / rantakilometriä tai 1 loma-asunto / 4 ha maaaluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 75 % tulee jättää vapaaksi. Saaren pinta-ala on yhteensä 13 ha ja muunnettu rantaviiva on 1900 m. Liite 4. Kiinteistö on muodostunut v ja sillä on rakennusoikeutta rantaviivan perusteella 3,9 lay ja pinta-alan perusteella 1,51 lay. 5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu 4 omarantaista loma-asunnon tonttia (RA). Rakentamattomat alueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla ei ole rakennusoikeutta, ja joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 8

9 Alueen kaavoituksella ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Ranta-asemakaavamuutoksen määräyksissä on huomioitu Uudenkaupungin rakennusjärjestys ja yleiskaavan määräykset koskien rakennusten sijoittelua ja rakennustyyliä rantavyöhykkeellä. Näin ollen voidaan todeta, että rantaasemakaavan muutoksella on pyritty muodostamaan mahdollisimman yhtenäinen ja ympäristökuvallisesti sopusuhtainen kokonaisuus Kokonaisrakenne Alueelle osoitetaan 1 uusi lomarakennuspaikka ja kahden rakentamattoman lomarakennuspaikan sijaintia muutetaan. Ranta-asemakaavamuutoksen pinta-ala on 6,91 ha ja rantaasemakaavoitettavan alueen 6,06 ha. Loma-asuntojen korttelialuetta RA: 2,5 ha Muu osa maa- ja metsätalousaluetta Maankäyttö Rakennuspaikoille, jotka kaavassa on merkitty RA- alueiksi, on osoitettu rakennusoikeutta 150 k-m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa lomarakennuksen, jonka koko saa olla korkeintaan 100 k- m 2, vierasmajan, sauna-rakennuksen sekä niihin liittyviä talousrakennuksia. Vierasmajan ja saunan kerrosalat saavat olla enintään 25 k-m2. RA-1- alueen kokonaisrakennusoikeus on 185 k-m². Alueelle saa rakentaa yhden 85 k-m² lomarakennuksen sekä neljä pienempää, enintään 25 k-m²:n vierasmajaa/ saunaa, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 100 k-m². Rakennusalueet on rajattu. Veneliikenne rakennuspaikoille tapahtuu pääasiassa kaupungin venesatamista Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut ovat Uudenkaupungin keskustassa Yhdyskuntatekninen huolto Ranta-asemakaava-alueen vesi- ja jätehuolto hoidetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Kaavassa on annettu määräykset pesuja jätevesien maahan imeyttämisestä sekä jätteiden käsittelemisestä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 9

10 Luonnonympäristö on huomioitu kaavassa sitä varten erikseen laaditun luontoselvityksen mukaan (professori Sakari Hinneri ja ympäristöinsinööri Pekka Alho). Kaavalla ei ole vaikutuksia saaren eikä laajemmankaan alueen luontoarvoihin. liite Kaavamerkinnät ja määräykset Merkinnät ja määräykset ovat ohjeistuksen mukaiset. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Rakennuspaikkojen lisärakentaminen toteutuu vuokralaisen toimesta tarpeen mukaan ranta-asemakaavan mukaisesti. Rakennusvalvonta valvoo kaavan toteutuksen lupamenettelyissä. Tarkoitus on, että kaavan vahvistumisen jälkeen kaupunki myy tontit vuokralaisille. Uusikaupunki lisäykset , kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén 10