Hankekuvaus Suuntana työ

Transkriptio

1 Hankekuvaus Suuntana työ Toteutusaika ja alue Toteutusaika Toiminta-alueena Pohjois-Satakunta. 1. Hankkeen laadulliset tavoitteet Kohderyhmä Satakunnan Te-toimiston Pohjois-Satakunnan alueen pitkään työttömänä olleet, maahanmuuttajat, osatyökykyiset sekä nuoret, jotka ovat vaarassa jäädä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle ja näin ollen syrjäytyä. Ensisijaisesti hankkeen kohderyhmänä ovat 2 ja 3 palvelulinjan asiakkaat. Laadulliset tavoitteet Suuntana työ hankkeen tavoitteena on tarjota konkreettinen työväline Te-toimiston virkailijoille, joiden tarkoituksena on löytää ratkaisu asiakkaan työllistymiseen. Hanke on suunnattu erityisesti sellaisille asiakkaille, joilla perinteiset aktivointikäynnit ja ohjauksellisuus eivät ole tuottaneet tulosta työllistymisessä. Valmennuksen piiriin ohjaamisella ja pajalla tapahtuvan tekemällä oppimisen avulla pyritään parantamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden valmiuksia hakeutua työelämään tähtääviin jatkopolkuihin, työllistämistä edistäviin palveluihin, koulutuksiin tai työhön. Asiakaskohtaiset arvioinnit tehdään tarvittaessa. Hankkeen tavoitteena on alueen välityömarkkinoiden kehittäminen avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Yhteistyössä oppilaitosten opettajien, kuraattorien ja ohjaajien kanssa voidaan opiskelijalle laatia tuettu pajajakso, mikäli heillä on elämänhallinnallisia tai opintojen etenemiseen liittyviä ongelmia koulunkäynnin suhteen. Tämän toiminnan avulla lisätään oppilaitoksista valmistuvien määrää ja vähennetään syrjäytymisuhan alla olevien erityisesti nuorten lukumäärää. Alueen alle 25-vuotiaiden virrassa yli 3 kuukauden työttömyyteen (18,8 %) oli syyskuussa 2012 nousua. Hanke pyrkii vastaamaan tähän ja vähentämään alueen nuorisotyöttömyyttä. Hankkeen tavoitteena on edesauttaa nuorien työttömänä olevien suuntautumista työelämään osallistamisen avulla, joka edesauttaa nuorisotakuun toteuttamista alueella. Tekemällä oppiminen sosiaalisessa ympäristössä Hankkeen kautta tarjotaan valmennuksellista työpajatoimintaa Pohjois-Satakunnan alueella asuville pitkään työttömänä olleille, nuorille, maahanmuuttajille sekä osatyökykyisille. Työpaja tarjoaa matalankynnyksen aktivointitoimenpiteitä ja mahdollisuuden uraohjaukseen. Hankkeen kautta tarjotaan myös palkkatyöpaikkoja työpajoilla. Valmennusjakso tarjoaa lisäksi kokemusta erilaisten töiden tekemisestä sekä yksilön tarpeiden mukaista tukea ja ohjausta arjenhallinnan eri osa-alueille. Valmennusjakson kesto 1

2 määritellään yksilöllisten tarpeiden mukaan jatkumaan 1-12 kuukautta, jos jaksoon on kytkeytynyt palkkatukityö. 2. Määrälliset tavoitteet Hanke tarjoaa valmennusjaksoja kuukausittain n henkilölle eri työllistymistä edistävien palveluiden tai oppilaitosjaksojen kautta Pohjois-Satakunnan alueella. Valmentautuja tulevat ensisijaisesi seitsemän kunnan alueelta; Kankaanpää, Karvia, Honkajoki, Jämijärvi, Lavia, Siikainen ja Pomarkku. Keskimääräinen valmennusjakson kesto arvioidaan olevan 3-4 kk:ta, maksimissaan se voi olla työllistymistä edistävien palveluiden kautta 6 kk:ta/ henkilö. Vuosittainen asiakasmäärä on eri henkilöä. Hanke pyrkii tarjoamaan nopeita väliintuloja myös nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Työpaja on välivaiheen paikka, josta siirrytään joustavasti kohti avoimia työmarkkinoita. Määrällisenä tavoitteena on, että vähintään 70% toiminnan piirissä olleista henkilöistä löytävät uusia reittejä elämälleen ja työllistymiselleen. Näistä Palkkatyöhön työmarkkinoille sijoittumisen tavoite on 10%, koulutukseen 20% ja muihin yksilöllisiin polkuihin (kuten kuntouttava työtoiminta, työllistymistä edistävät palvelut, eläke, äitiysloma, varusmies- / siviilipalvelus jne.) ohjautumisen prosentuaalinen tavoite on 40%. 3. Asiakkaille kohdennetut toimenpiteet ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi Osallisuuden kautta osaamisen vahvistamiseen Valmennus tarjoaa väliintuloja niin työttömyyden keskeyttämiseen kuin mahdollisen syrjäytymisen pysäyttämiseen. Valmennus tarjoaa keinoja omien tavoitteiden selkeytymiseen. Työpajatoiminnan tavoitteena on tarjota töitä ja valmennuksellista työotetta työttömille työnhakijoille työllistämistä edistävien palveluiden ja tukityöllistämisen muodossa. Pajatoiminta tarjoaa monipuolista työtä sosiaalisessa ympäristössä. Työtoiminnan kautta valmentautuja päivittää ja kehittää osaamistaan, ylittää omia rajojaan, etsii omia voimavarojaan, selkeyttää tavoitteitaan, totuttautuu työrytmiin ja opettelee tarvittaessa työelämän pelisääntöjä. Virikkeellinen pajaympäristö ja sosiaalisesti aktiivinen yhteisö parantavat asiakkaiden sosiaalisia taitoja, vahvistavat itsetuntoa ja lisäävät heidän osallisuuttaan yhteiskuntaan. 2

3 Työpaja tarjoaa eri oppilaitosten opiskelijoille mahdollisuuksia työelämäjaksojen sekä tutkinnonantotilaisuuksien toteuttamiseen soveltuvien alojen osalta. Maahanmuuttajille tarjotaan työpajajaksoja suomalaiseen työkulttuuriin ja kieleen sopeutumisen välineenä sekä ammatillisten taitojen kartoituksessa. Maahanmuuttajille hanke tarjoaa usein ensikosketuksen suomalaiseen työkulttuurin omaksumiseen ja suomenkielen käytön rohkaistumiseen. Suomalaisessa työympäristössä toimiminen lisää maahanmuuttajien kielellisiä valmiuksia ja edesauttaa heidän tulevaisuuden sijoittumistaan ja on näin osa heidän kotouttamisprosessiaan. Ryhmävalmennuksena toteutetaan työnhakuun ja elämänhallintaan sekä terveyteen liittyviä teemapäiviä, jotka sisältävät mm. työhakemuksen teon opettelua, erilaisia mielialaluentoja sekä atk-taitojen päivitystä sekä työelämäpasseja. Elämänhallinnan tukeminen Valmentautujaa tuetaan elämänhallinnallisissa asioissa kokonaisvaltaisesti ja häntä pyritään ohjaamaan oikeiden palveluiden piirin. Tavoitteena on elämän peruspilareiden kuntoon saamisen kautta saavuttaa mahdollisesti puuttuva työkuntoisuus. Kokonaisvaltaisen tukemisen kautta halutaan havainnollistaa valmentautujan omat vahvuudet ja työllistymismahdollisuudet ja purkaa mahdollisia työllistymisen esteitä. Arjenhallinta on merkittävä tekijä onnistuneen työelämään siirtymisen näkökulmasta. Työaikojen ja työelämänpelisääntöjen noudattaminen on tärkeä havainnoinnin kohta. Päivittäisen havainnoinnin ja asiakkaan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta voidaan yksilöllisen tarpeen mukaan ohjata eri yhteistyötoimijoiden eri palveluiden piiriin, kuten velkaneuvontaan, terveydenhuoltopalveluihin, päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Työ itsessään toimii fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti työkykyä nostavana elementtinä. Sen lisäksi tavoitteelliseen valmennusjaksoon sisällytetään työaikana henkilöstön ohjaamaa viikoittaista liikuntaa sekä työkykypäiviä. Terveyden ja työkunnon nostattajana työpajalla on mahdollisuus nauttia pajan ruokalassa valmistetusta edullisesta työkykyä ylläpitävästä ateriasta. Moniammatillisen yhteistyön avulla ja asiakaslähtöisen työskentelyn kautta tavoitteena on asettaa valmennusjakson ajalle selkeät tavoitteet, joita kohti asiakas saa tuetussa ympäristössä kulkea. Tavoitteiden seuraaminen ja toimintasuunnitelmassa pysyminen korostavat yksilöllistä tuensaantia ja kartuttavat tulevaisuudennäkymiä. 3

4 Jatkosuunnitelmat Työpajajakson aikana arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa hänen tavoitteidensa etenemistä ja toteutumista väli- ja loppuarvioinneissa. Niiden pohjalta yhteistyössä Satakunnan Te-toimiston ja asiakkaan kanssa suunnitellaan ja etsitään yksilöllisiä polkuja kohti työllistymistä ja/tai koulutusta. Mikäli työkuntoisuus ja asiakkaan ammatilliset valmiudet riittävät, ensisijaisesti tähdätään avoimille/tuetuille työelämämarkkinoille joko suoraan tai työllistämistä edistävien palveluiden kautta kohti työelämää. Yhteistyötä oppilaitoksen suuntaan tehdään myös erityisesti niiden henkilöiden osalta, jotka ovat keskeyttäneet opinnot. Heidän kohdallaan tavoitteena on ohjata nuori takaisin oppilaitoksen opintojen pariin. Työvalmentajat tarjoavat asiakkaalle pajajakson jälkeen tukea työllisyyspolun alkuun keskimäärin 3-5 ohjauskertaa yksilöllisen tarpeen mukaan. Palkkatuella olevia henkilöitä voidaan ohjata työhön muihin yrityksiin, tavoitteena edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille valmennusjakson aikana tai jälkeen. Palkkatyötä hanke tarjoaa määräaikaisiin tai projektiluontoisiin työtehtäviin keskimäärin 6 henkilölle /kk. Tavoitteena on tarjota työtä 10 eri henkilölle/ vuosi. Keskimääräinen palkkatukijakso on 6 kk:ta. 4. Menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi Tapa/ tavat joilla hanke tekee yhteistyötä Te-toimistojen kanssa Te-toimistot toimivat ohjaavina tahoina valmennusjaksoille ja ovat osa moniammatillista verkostoyhteistyötä asiakkaan työllisyyspolun kartoituksessa ja toteuttamisessa. Valmennuksen aikana käydään neuvotteluja virkailijoiden kanssa asiakkaan tavoitteiden etenemisestä ja mahdollisista valmennusjaksojen jatkoista asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Etsitään yhteistyössä ratkaisuja, jos valmentautujan työkunto ei riitä työelämään siirtymiseen ja ohjataan muiden palveluiden piiriin. Valmennuksen päättyessä käydään palautekeskustelu asiakkaan ja Te-toimiston kanssa ja täydennetään työllistymissuunnitelmaa, jos valmennuksen aikana ei ole löytynyt ratkaisua työllisyystavoitteiden toteuttamiseen. Muut mahdolliset yhteistyötahot Hanke tarjoaa työvälineitä alueen toimijoille työttömyyden hoitoon ja oppilaitoksille tavoitteellisten tuettujen työelämäjaksojen ja tutkintotilaisuuksien toteuttamiseen. Moniammatillista yhteistyötä tehdään yksilöllisistä tarpeista lähtien tarvittaessa lisäksi sosiaalitoimien, A-klinikan, mielenterveystoimiston, terveydenhuollon, Kelan, velkaneuvojan, yhdistysten ja järjestöjen, projektien/hankkeiden, asunnonhankinnan, työhön valmentajien, oppilaitosten, kouluttajien, yrittäjien sekä lähiomaisten kanssa. 4

5 Miten edellä mainitut tahot liittyvät toimintaan Verkostoyhteistyö on osa valmennuksellista työotetta. Verkostoyhteistyöllä varmistetaan asiakaskohtaisen polun muodostuminen työllisyyden esteiden purkamiseen ja työpolun löytymiseen. Verkostojen kanssa pidetään asiakaskohtaisesti tarpeen mukaan yhteyttä palavereiden muodossa, sähköpostitse sekä puhelimitse. 5. Hankkeen henkilöstö Hankehenkilöstö muodostuu eri alojen ammattilaisista. Henkilöstö kehittää omaa osaamistaan aktiivisesti. Henkilöstöllä on vahva kokemus valmennustyöstä nuorten ja aikuisten parissa. Henkilöstöllä on myös pedagogista näkemystä valmennustyöhön ja he työskentelevät kehittävällä työotteella. Toteutuksesta vastaavien henkilöiden työnkuvat: Hankevetäjä Hankevetäjä on kokonaisvastuussa hankkeen toiminnasta ja tuloksista sekä raportoinneista. Hankevetäjä on vastuussa toiminnan toteuttamiseen liittyvistä hallinnollisista kokonaisuuksista ja hankesuunnitelman mukaisesta toteutuksesta. Vetäjä ohjaa projektitiimiä ratkaisu- ja voimavarakeskeisessä valmennuksellisessa työotteessa. Hankevetäjä kehittää toimintaa aktiivisesti yhdessä projektitiimin ja ohjausryhmän kanssa. Hankevetäjä koordinoi moniammatillista verkostoyhteistyötä, ylläpitää suhteita verkostoihin ja neuvottelee tarvittaessa muutoksista ja asiakaskohtaisista tavoitteista sekä toimii projektitiimin lähiesimiehenä. Hankevetäjä seuraa aktiivisesti työllisyyspolitiikassa tapahtuvia muutoksia ja muokkaa toimintaa niiden suuntaan. Hankevetäjän toimenkuvaan kuuluu asiakasprosessikuvausten laatiminen ja työn näkyväksi tekeminen. Hankevetäjä kutsuu koolle hankkeen ohjausryhmän n. 2 krt/vuodessa ja toimii kokouksissa esittelijänä. Hankevetäjä toimii uraohjaajana yritysyhteistyön näkökulmasta. Hän toimii työhön valmentajana ja etsii piilotyöpaikkoja, työharjoittelu- ja koulutuspaikkoja asiakkaan lähtökohdista yhteistyössä valmentautujan ja työvalmentajan sekä Te-toimiston kanssa ja kontaktoi yritykset. Työvalmentajat (2 henkilöä) Työvalmentaja keskittyy substanssiosaamiseen ja ohjaa valmentautujan työskentelyä, oppimista ja työturvallisuutta pajalla. Työvalmentaja ohjaa valmentautujaa asenteiden muodostumisessa ja pelisääntöjen noudattamisessa. Työvalmentaja tarjoaa pajalla oikeanlaisia töitä asiakaskohtaisesti ja ohjaa työn kulkua haluttuun lopputulokseen asti. Vähitellen nostetaan uskallusta aloittaa uusia työtehtäviä ja sitä kautta laajentaa omaa osaamista ja koneiden käyttöä turvallisesti. Ohjauskeskusteluja ja palautteen antoa käydään koko ajan työtehtävien lomassa sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa. Etsitään valmentautujan vahvuuksia ja tarjotaan onnistumisen kokemuksia. Päätavoitteena on kohottaa valmentautujan itsetuntoa onnistumisen kokemuksien 5

6 kautta ja nostattaa valmiuksia ja kiinnostusta työelämään siirtymiseen. Työvalmentaja kehittää omaa työtään asiakaslähtöisen ja tavoitteellisen valmennuksen suuntaan. Työvalmentaja etsii jatkoratkaisuja yhdessä valmentautujan ja uraohjaajan kanssa, tuoden oman näkemyksensä valmentautujan vahvuuksista, työtaidoista ja soveltuvuudesta eri työtehtäviin. Työvalmentaja ylläpitää aktiivisesti suhteita yrittäjiin. Työvalmentaja ohjaa valmentautujaa työllisyyden esteiden purkamisessa ja elämänhallinnallisten asioiden käsittelyssä. Työtä tehdään asiakaslähtöisesti. Palautekeskustelut ja verkostopalaverien koollekutsuminen ja niihin osallistuminen kuuluu työvalmentajan toimenkuvaan. Tarvittaessa hän toimii valmentautujan henkilökohtaisena tukijana ja on käytettävissä ratkaisujen kartoittamisessa ja tavoitekeskusteluissa. Työvalmentaja on mukana yksilöllisessä työnhaussa ja hakemusten tekemisessä. Uraohjaus käynnistyy, kun valmentautujan tavoitteet työllistymisnäkökulmasta alkavat hahmottua. Tuki jatkuu tarvittaessa valmentautujan siirtyessä eteenpäin työllisyyspolullaan, puhelinkonsultaation ja tarvittaessa henkilökohtaisten tapaamisten merkeissä. Jatko-ohjauksen tavoitteena on tukea työssä selviytymistä. 6. Seuranta Seurannan ja mahdollisen arvioinnin toteuttaminen Tavoitteet työpajajaksolle laaditaan yhteistyössä ohjaavien tahojen ja valmentautujan kanssa. Tavoitteet voivat olla kuntoutumiseen tähtääviä, ammatillisten valmiuksien kohentamista/ täydentämistä tai suoraan työelämään tähtääviä. Työ- ja yksilövalmentajat antavat päivittäin tapahtuvan ohjauksen yhteydessä välitöntä palautetta töistä ja valmentautujan kehittymisestä. Lisäksi valmennustiimin palavereissa valmentautuja arvioi omaa työskentelyään ja saa palautetta valmentajilta edistymisestään sekä kehittämiskohteista. Seuranta toteutetaan jatkopolkujen kirjaamisella ja raportoinnilla yhteistyötahoille. Asetetut määrälliset tavoitteet antavat mittarin onnistumisprosentista jatkopolkujen suhteen. Tämän lisäksi kehitetään asiakaskohtaista tavoitteiden seurantaa, joka kertoo yksilöllisten tavoitteiden toteutumisesta. Tähän kehitetään hankkeen aikana menetelmä, jolla todennetaan tavoitteiden toteutuminen. Menetelmänä valmentautujan itsearviointi, asteikkokysymykset ja tavoitekeskustelut. Vat- asiakastietojärjestelmän kautta kerätään 2 kertaa vuodessa kaikilta valmentautujilta palautetta kokemuksista ja omien tavoitteiden toteutumisesta ja valmentajien työskentelystä. Palautteiden mukaisesti toimintaa pyritään kehittämään asiakaslähtöisempään suuntaan ja tekemään tarvittaessa suuntamuutoksia työtoiminnan ja valmennuksen toteutuksessa. 6

7 Tarvittaessa toteutetaan yhteistyössä Te-toimiston kanssa vaikuttavuuden pitkäaikaisempaa seurantaa valmennusjakson päätyttyä 6 kuukauden, vuoden ja 2 vuoden periodeilla valmennusjakson päätyttyä, joko satunnaisotoksella eri toimenpiteisiin sijoittuneiden osalta, jolloin nähdään mihin eri valinnat ovat valmentautujat ohjanneet työllisyyspolullaan. Vaihtoehtoisesti seuranta voidaan toteuttaa kaikille valmentautujille Te-toimiston resurssimahdollisuuksista riippuen. 7. Hankkeen toteuttamiseen liittyvät muut rahoituspäätökset Ei ole olemassa muita rahoituspäätöksiä, mutta kuntarahoitusta on haettu Kankaanpään kaupungilta 25% omarahoitusosuuteen ja työntekijöiden ylimeneviin palkkauskustannuksiin, jotka ylittävät Ely-keskuksen hyväksymät palkkakustannukset. Muut toiminnot, jotka eivät ole hankkeen kannalta hyväksyttäviä kustannuksia, mutta toiminnan kannalta oleellisia kustannuksia asiakastyön näkökulmasta, rahoitetaan kuntaosuudesta. Hankkeesta saadut pienimuotoisista tulot käytetään palkkatukityöntekijöiden palkkakustannusten kattamiseen. 8. Yksilöity kustannuserittely ja selvitys kustannusten laskentaperusteista Erillisessä liitteessä 9. Neuvottelut paikallisen Te-toimiston kanssa Neuvottelut käytiin Pohjois-Satakunnan Te-toimiston johtajan Jouko Jokisen kanssa. Lisäksi neuvotteluja sisällöstä on käyty puhelinkeskusteluina työvoimaneuvojien Eija Vuorion ja Päivi Lepistön kanssa sisällöllisistä tavoitteista. Te-toimisto koki työllisyyspoliittisen avustuksen tarjoaman toimintamallisuuden tärkeäksi työkaluksi omassa työssään asiakkaiden ohjauksessa, silloin kun ratkaisuja ei löydy perinteisillä keinoilla. Yhteistyön todettiin toimivan hyvin ja toiminnan toivottiin jatkuvan. Yhteisenä kehittämisenpaikkana nähtiin palautteiden antaminen Te-toimistolle valmennusjaksosta. Tämä on osoittautunut haasteelliseksi, koska kolmikantakeskusteluihin, joissa on mukana valmentautuja, työvalmentaja ja työvoimaneuvoja, on vaikea löytää aikaa myös Te-toimiston näkökulmasta. Tähän toivottiin panostusta tulevalla hankekaudella. Hankkeen toivottiin vastaavaan osaltaan nuorten yhteiskuntatakuun tarpeeseen tarjoamalla joustavasti valmennuksellisia työpajapaikkoja erityisesti nuorille, unohtamatta kuitenkaan aikuisten ja maahanmuuttajien kohderyhmää. Elämänhallinnalliseen näkökulmaan toivottiin panostusta ja myös muut ratkaisut, kuin suorat työllistymiseen tähtäävät jatkopolut, katsottiin tarkoituksenmukaisiksi ja 7

8 riittäväksi tuloksiksi ottaen huomioon kohderyhmän yksilölliset tarpeet. Hankkeelta toivottiin vastauksia kuntoutus- valmennus- ja työllistämispalveluihin asiakaslähtöisesti. Hankesuunnitelman tiivistelmä Suuntana työ hanke tarjoaa Pohjois-Satakunnan alueen pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille, osatyökykyisille sekä työelämän/koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille yksilökohtaista tukea oman urasuunnitelman tekemiseen ja omien voimavarojen löytymiseen työpainotteisen toiminnan kautta. Eri työpajoille tutustumisen avulla on myös mahdollisuus edesauttaa ammatinvalinnan helpottumista ja selkeytymistä. Sosiaaliseen ympäristöön sijoittumisen kautta voidaan tukea erilaisissa elämänhallinnallisissa asioissa. Yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan moniammattillisen verkoston kanssa. Valmennusjaksolle tehdään yksilölliset tavoitteet, joita yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa seurataan. Valmennusjaksolta on mahdollisuus työllistyä palkkatyöhön työpajalle ja näin ollen kartuttaa työkokemusta. Kankaanpäässä Niina Veko Pauli Kamppi 8