ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

Transkriptio

1 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA TYÖELÄKETURVA TUTUKSI JA TEHOA TOIMEENPANOON Tausta Seuraavan parinkymmenen vuoden kehitykselle on leimaa-antavaa väestön ikärakenteen muutos. Työikäisen väestön määrä alenee, mutta paljon tätä merkittävämpää on eläkeikäisen väestön määrän ja osuuden nopea kasvu. Eläkkeiden tasoa ja niiden rahoitusta koskevat kysymykset ovat näkyvästi esillä 2010-luvun Suomessa. Eläketurvassa varautuminen ikärakenteen muutokseen alkoi jo 1990-luvulla. Muutokset kulminoituivat vuoden 2005 eläkeuudistukseen. Eläketurvakeskuksen strategia vuosina painotti työeläkeuudistusten toteuttamista. Tämän jälkeen oli aika kiinnittää huomiota Eläketurvakeskuksen omien palveluiden kehittämiseen, johon ei edellisellä viisivuotiskaudella juuri ollut mahdollisuuksia. Vuosina Eläketurvakeskus toteutti tehokkaan palvelun strategiaa. Sen tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, mutta eräät pitkäkestoiset hankkeet jatkuvat edelleen. Jos väestön ikääntyminen on jokseenkin varmaa, niin muutoin tulevaisuuden näkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat. Talous ja työllisyys voivat kehittyä myönteisesti, mutta myös päinvastainen kehityskulku on mahdollinen. Euroopan unionin tilanne voi arvaamattomasti muuttua. Myös työeläkejärjestelmän keskeinen toimintaympäristö on muuttumassa. Työmarkkinoiden ja valtiovallan kolmikantaiseen sopimisen toimivuutta on epäilty, mikä voi heijastua myös eläkepoliittiseen yhteistyöhön. Ansiosidonnaista ja etuusperusteista eläketurvaa haastetaan eri suunnista. Erityisesti nuorten keskuudessa työeläkejärjestelmän tuntemuksessa ja luottamuksessa on parantamisen varaa. Lakisääteisen työeläkejärjestelmän kykyyn turvata eläkkeiden riittävä taso ei aina luoteta. Tieto- ja viestintätekniikan kehitys antaa sekä uusia mahdollisuuksia että kasvattaa odotuksia sähköisten palvelujen kehittämiseen. Julkinen hallinto on aktiivisesti kehittämässä sekä kansalaisten että yritysten sähköisiä palveluja. Vähintään samaa palvelutasoa odotetaan myös työeläkejärjestelmältä. Viranomaisten välisen yhteistyön ja sujuvan tietojenvaihdon merkitys kasvaa sähköisten asiointipalvelujen taustalla. Samalla kun palveluodotukset kasvavat työeläkealan tietojärjestelmäyhteistyö elää murrosvaihetta. Arek Oy:tä perustettaessa ja Eläketurvakeskuksen tietojärjestelmäsiirtoa tehtäessä yhtenä tärkeimpänä tavoitteena oli alan tietojärjestelmäyhteistyön laajentaminen ja sitä kautta kustannusten säästö pitkällä aikavälillä. Alan halukkuus yhteisten palvelujen rakentamiseen näyttäisi kuitenkin vähentyneen. Päätöksenteko olemassa olevien palvelujen kehittämisestä ja ylläpidosta on hidasta, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelujen tason heikkenemiseen. Toisaalta työeläkejärjestelmän tietojärjestelmäkustannukset uhkaavat kasvaa kohtuuttoman korkeiksi, jollei sopivia hallintakeinoja löydetä ja oteta käyttöön.

2 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Toiminta-ajatus Visio Tämänkaltaisiin näkymiin Eläketurvakeskus reagoi luotettavan ja tehokkaan työeläketurvan strategialla, jota aletaan toteuttaa vuodesta 2012 alkaen. Strategiatyön pohjaksi on haastateltu työntekijöiden, työnantajien ja yrittäjien järjestöjohtajia, johtavia virkamiehiä sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä työeläketoimijoista lähes kaikki työeläkevakuuttajat, ESY ja Porasto. Eläketurvakeskuksen henkilöstö, esimiehet ja yritysjohto ovat eri vaiheissa osallistuneet strategian uudistamiseen. Eläketurvakeskus on työeläketurvan kehittämisen ja toimeenpanon lakisääteinen yhteistyöelin, asiantuntija ja yhteisten palveluiden tuottaja. Tätä tavoittelemme Työeläketurva on Työeläketurva on oikeudenmukainen ja tehokkaasti järjestetty. Siihen luotetaan ja se on keskeinen osa hyvinvointia ja vakaata taloutta. oikeudenmukainen tehokkaasti järjestetty luotettava Oikeudenmukaisen työeläketurvan täsmällinen määritteleminen ei ole yksiselitteistä. Käsitykset vaihtelevat eri ikä- ja väestöryhmissä ja muuttuvat ajan myötä. Siitä huolimatta oikeudenmukainen eläketurva on tavoittelemisen arvoista. Kohtuullinen eläkkeiden taso, maksujen ja etuuksien oikea suhde ja eri sukupolvien reilu kohtelu ovat yleisesti hyväksyttyjä oikeudenmukaisen eläketurvan tavoitteita. Toiset korostavat työeläkkeen ansaintaperiaatetta, toiset taas katsovat, että työeläkkeen tulisi tasata tuloeroja. Joskus oikeudenmukaisena pidetään etuuksien parantamista, toisinaan taas kustannusten hillitsemistä ja etuuksien tehokasta kohdentumista. Työeläketurvan tehokas järjestäminen edellyttää, että eläkeoikeudet on työeläkejärjestelmässä rekisteröity oikein, tarvittavat tiedot ovat nopeasti ja vaivattomasti käytettävissä, eläkkeet ja vakuutusmaksut maksetaan oikean suuruisina ja ajallaan ja asiakkaita palvellaan hyvin ja nopeasti. Tehokkuutta on myös työeläketurvan järjestäminen mahdollisimman pienin kustannuksin. Vakuutettujen ja vakuutuksenottajien tulee voida luottaa siihen, että työeläketurvasta annetut lupaukset pitävät. Luottamus kärsii, jos työeläketurvan periaatteita ei pidetä oikeudenmukaisina tai maksujen ja etujen suhdetta perusteltuna.

3 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) keskeinen osa hyvinvointia ja vakaata taloutta Eläkkeiden riittävyys ja eläkelupauksen kestävyys muodostavat tärkeän osan hyvinvointia. Työssä käyville työeläketurva järjestyy vaivattomasti. Se on keskeinen osa tulevaisuuden turvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Riittävän pitkän työuran aikana karttunut eläke mahdollistaa toimeentulon säilymisen kohtuullisena eläkeaikana. Työeläketurva tukee vakaata taloutta. Yhtenäinen, pakollinen ja riittävä työeläketurva edistää työvoiman liikkuvuutta ja antaa yrityksille mahdollisuuden keskittyä ydintoimintoihinsa. Työeläkemaksujen kehitys on hallinnassa. Eläketulot vakauttavat kulutuskysyntää. Edut ja maksut ovat saman kolikon eri puolia. Mitä me Eläketurvakeskuksessa teemme vision toteuttamiseksi? Eläketurvakeskus Visio riittävästä, kestävästä ja tehokkaasti järjestetystä eläketurvasta määrittelee laajan ja jatkuvasti muotoaan muuttavan tavoitteen. Eläkepolitiikan päätöksentekijöiden tehtävänä on määritellä visiossa kuvattua sisältöä esimerkiksi oikeudenmukaisuudesta ja tehokkuudesta. Eläketurvakeskus työskentelee päätöksentekijöiden tukena ja osana työeläkejärjestelmää työeläketurvan vision toteutumiseksi. Eläketurvakeskus onnistuu, kun tuottaa korkeatasoista ja laajasti hyödynnettyä asiantuntijatietoa eläketurvan arvioimiseen ja kehittämiseen Eläketurvakeskuksen tuottama tieto on luotettavaa, käyttökelpoista, ajankohtaista ja ymmärrettävää. Sitä käytetään laajasti eläketurvaa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja hyödynnetään päätöksenteon tukena. Tietoa tuotetaan myös muutosten vaikutuksista toimeenpanoon ja sen kustannuksiin. Eläketurvakeskuksen tuottamaa tietoa käytetään kansalaisten tietämyksen lisäämiseen työeläketurvasta ja sen periaatteista. Yhteiskunnan muutokset nostavat esiin uusia kysymyksiä. Tiedontuotannon vaatimukset, menetelmät, aineistot, esittämistavat ja tiedonvälityksen keinot kehittyvät jatkuvasti. Ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä. palvelee asiakkaitaan laadukkaasti ja edistää työeläketurvan kokonaisuuden toimivuutta Kehitämme palvelujamme asiakkaidemme tarpeista lähtien kustannustehokkaasti. Työeläkevakuuttajat vastaavat ensisijaisesti vakuutuksen ottajien ja vakuutettujen palvelusta, ja Eläketurvakeskus tukee palveluillaan niitä tässä tehtävässä. Työeläkealan toimijoilla on omista lähtökohdistaan nousevia ja osin eriäviä näkemyksiä yhteisiin palveluihin. Työeläkealan yhteiselimenä edistämme järjestelmän kokonaisuuden toimivuutta ja tehokkuutta. Työeläkejärjestelmän kokonaisuuden etu on meille Eläketurvakeskuksen välitöntä etua tärkeämpää.

4 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Arvot toimii yhteistyökykyisesti, aktiivisesti ja luotettavasti Selvitämme käsiteltäviin asioihin vaikuttavat olennaiset näkökohdat ja tuomme ne avoimesti esiin. Sovittelemme yhteen erilaisia näkökantoja ja etsimme aktiivisesti tarkoituksenmukaisia ja laajasti hyväksyttävissä olevia ratkaisuja. Pidämme mitä lupaamme. Toimimme puolueettomasti. on vetovoimainen ja hyvinvoiva työyhteisö Osaava henkilöstö on keskeinen voimavaramme. Kilpailussa osaavasta työvoimasta menestymme pitämällä huolta, että Eläketurvakeskus on houkutteleva työpaikka. Taitava johtaminen, hyvä työilmapiiri sekä toimiva työterveyshuolto ovat hyvinvoivan työyhteisön piirteitä, joita haluamme edelleen kehittää. Arvojen avulla määrittelemme meille ominaisen tavan tehdä työtä. Eläketurvakeskuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Rohkeasti tulevaisuuteen asiakkaita kuunnellen ja osaamista kehittäen

5 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Eläketurvakeskuksen asiakkaat ja sidosryhmät Keiden kanssa ja kenelle työtä tehdään Eläketurvakeskuksen asiakkaat ja sidosryhmät voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, painottuvatko heidän saamansa palvelut työeläketurvan toimeenpanoon vai eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen. Käytännössä jako ei ole näin selkeä. Esimerkiksi työeläkevakuuttajat käyttävät myös eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen liittyviä Eläketurvakeskuksen palveluja. Arviointi- ja kehittämispalvelujen ja toimeenpanopalveluiden yhteen kytkeytyminen on Eläketurvakeskuksen vahvuus. Eläketurvakeskuksen palvelut Eläketurvakeskuksen palveluja ja asiakkaita tarkastellaan yhtenäisessä kehikossa. Palvelut voidaan jakaa kolmeen ryhmään: työeläketurvan toimeenpanoon liittyviin palveluihin, eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen liittyviin palveluihin sekä näitä tukeviin palveluihin.

6 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Strategiset tavoitteet Eläketurvakeskuksessa käytetään tulossuunnittelun välineenä tasapainoisen onnistumisen menetelmää. Menetelmässä on neljä näkökulmaa. Ensinnäkin kuvataan, mitä halutaan saada aikaiseksi (vaikuttavuus ja palvelukyky). Muissa näkökulmissa kuvataan, minkälaisia resursseja tarvitaan, miten organisoidutaan ja millaista osaamista vaikuttavuus ja palvelukyky -tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan. Näiden neljän näkökulman tavoitteet on tasapainotettava keskenään. Seuraavassa kuvassa on kiteytetty Eläketurvakeskuksen strategiset tavoitteet vuosille

7 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Vaikuttavuus ja palvelukyky 1. Eläketurvaa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa käytetään luotettavaa ja ajankohtaista asiantuntijatietoa Eläkepoliittisen keskustelun ja päätöksenteon perustaksi tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa. Eläketurvakeskus on tällaisen tiedon keskeisimpiä tuottajia. Tavoitteena on, että Eläketurvakeskuksessa tuotetaan eläketurvan arvioinnin ja kehittämisen kannalta tarpeelliset selvitykset. Tärkeäksi arvioituja selvitystehtäviä asetetaan muiden töiden edelle. Eläketurvakeskus tuottaa mittarit, joilla voidaan arvioida eläkepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Tutkimuksen painoalueet on määritelty ajankohtaisten eläkepoliittisten haasteiden ja sidosryhmien näkemysten pohjalta. Tutkimusta suunnataan kolmelle painoalueelle: työurat ja eläkkeelle siirtyminen, eläkkeiden rahoituksen kestävyys ja eläketurvan riittävyys. Euroopan unionin talouksien integroituminen ja syventynyt sisämarkkinakehitys on virittänyt keskustelua siitä, miten kansallisia eläkejärjestelmiä tulisi uudistaa. Kansallinen liikkumavara saattaa kaventua. Eläketurvakeskus kehittää EU:n eläkepolitiikan seurantaa ennakoivampaan suuntaan ja tukee Suomen osallistumista eläkepolitiikan valmisteluun. Talouden globalisaatio ja Euroopan unionin piirissä harjoitettu avoimen koordinaation mukainen eläkepoliittinen yhteistyö on korostanut kansainvälisten vertailujen merkitystä. Suomen työeläkejärjestelmä kuuluu lakisääteisenä, pakollisena ja koko työssä käyvän väestön kattavana eläkejärjestelmänä ensimmäiseen pilariin. Kansainvälisesti katsoen Suomen työeläkejärjestelmä täyttää kuitenkin myös toiseen pilariin kuuluvien eläkejärjestelmien tehtävää. Eläketurvan arvioimisen ja kehittämisen tarpeisiin teetetään Suomen työeläkejärjestelmän kansainvälinen arviointi, jonka lähtökohtana on näiden molempien näkökulmien huomioon otto. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin rahoitustarkastelut ovat toistaiseksi rajoittuneet pitkälti yksityisten alojen rahoitukseen. Tavoitteena on, että julkisten eläkkeiden rahoitus otetaan aiempaa laajemmin huomioon. Tämä edellyttää yhteistyötä julkisen alan eläkevakuuttajien kanssa. Eläketurvakeskuksen tuottamassa ja välittämässä asiantuntijatiedossa painotetaan aiempaa laajemmin eläketurvan ja sen muutosten kansantaloudellisia ja yksilötason vaikutuksia. Suuri osa Eläketurvakeskuksen tiedontuotannosta ja sen tarjonnasta on päätöksentekijöille, asiantuntijoille ja medialle suunnattua. Tavoitteena on ottaa tiedon tarjoamisessa aiempaa paremmin huomioon eri kohderyhmien tarpeet sekä koota yhteen tiettyä teemaa koskevaa tietoa. Tiedon ymmärrettävyyden ja käytettävyyden varmistamiseksi asiantuntijatiedon viestintätapa otetaan huomioon jo tutkimushankkeiden alkuvaiheessa.

8 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) 2. Työeläketurva ja sen merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle tunnetaan Eläketurvakeskuksen yhtenä tehtävänä on tehdä tutuksi työeläketurvan merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. Parhaiten tämä työ tapahtuu joko yhteistyökumppaneiden kanssa tai niiden avulla. Sidosryhmien kanssa käydään vuoropuhelua, jotta Eläketurvakeskus pystyy kohdistamaan tiedon tuotantoa entistä paremmin ja parantamaan sen käytettävyyttä. Julkisuudessa käydään koventuvaa kilpailua kansalaisten huomiosta heidän tulevaisuuden turvansa suhteen. Eläketurvakeskuksen tavoitteena on parantaa kansalaisten tietämystä omasta eläketurvastaan. Eläketurvakeskus kartoittaa mahdollisuuksia rakentaa alan eri toimijoiden kanssa yhteistä verkkopalvelua, jossa henkilöt saisivat tietoa kokonaiseläketurvastaan. Myös muuta kommunikatiivista palvelua kuten kansalaisen työeläke.fi -portaalia kehitetään ja kansalaisviestintää eläke-eduista vahvistetaan. Kaikki eivät tiedä, miten työeläketurva rakentuu ja kuinka se järjestetään. Sen vuoksi Eläketurvakeskuksessa kartoitetaan eniten tiedontarpeessa olevia kansalaisryhmiä ja tuotetaan työeläkejärjestelmän perusteista aineistoa, jota voidaan suunnata erityisesti näille ryhmille, esimerkiksi nuorille ja maahanmuuttajille. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on paljon esillä julkisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Eläketurvakeskus tuottaa asiantuntijatietoa tähän keskusteluun ja huolehtii siitä, että työeläketurvan muutosten sukupolvivaikutukset selvitetään. 3. Eläketurvakeskus edistää työeläketurvan toimeenpanon tehokkuutta ja sähköisten palveluiden kehittymistä Osallistuessaan eläketurvan kehittämiseen Eläketurvakeskus pyrkii edistämään sellaisia ratkaisuja, jotka lisäävät työeläkelainsäädännön ymmärrettävyyttä ja selkeyttä. Eläketurvakeskus selvittää paitsi esitettyjen muutosten vaikutukset eläketurvaan ja vakuutusmaksuun myös käytännön toimeenpanon näkökulmat ja vaikutukset tietojärjestelmiin. Kustannusvaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon koko työeläkejärjestelmän kustannukset. Työeläkejärjestelmän toimeenpanon kustannustason arvioimiseksi Eläketurvakeskus tuottaa kansainvälisiä vertailuja. Työeläkealalla on yhteinen huoli alan tietojärjestelmäkustannusten jatkuvasta noususta. Eläketurvakeskukselta odotetaan aktiivisuutta kustannusten pienentämisessä. Eläketurvakeskus vaikuttaa siihen, että alan tietotekniikkakustannuksista ja niiden kehityksestä on kokonaiskuvan saamiseksi käytettävissä riittävän kattavasti tietoa. Tavoitteena on, että alan yhteisten tietojärjestelmien kustannusten hallintaan ja seurantaan sekä tehokkaaseen päätöksentekoon määritellään asianmukaiset menetelmät ja toimintatavat sekä selkeä vastuutaho riittävin valtuuksin. Julkinen hallinto on panostamassa kansalaisille ja yrityksille tarjottaviin sähköisiin asiointipalveluihin. Julkishallinnon sähköisen asioinnin kehittämislinjauksissa tavoitellaan, että kansalaiset ja yritykset löytäisivät helposti ja yhden-

9 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) vertaisesti tarvitsemansa verkkopalvelut ja esimerkiksi eri elämäntilanteeseen liittyvät palvelukokonaisuudet. Kansalaisten ja yritysten käyttöön suunnitellaan asiointipalvelua, joka kokoaa eri viranomaisilla olevat asiointitiedot asiakkaan kannalta yhteen paikkaan ja mahdollistaa sähköisten asiakirjojen välittämisen. Tavoitteena on myös, että samat palvelut ja tiedot tuotetaan vain yhteen kertaan, mikä edellyttää julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden voimakasta kehittämistä. Eläketurvakeskuksen mielestä edellä kuvatut julkishallinnon sähköisen asioinnin tavoitteet ovat kannatettavia ja Eläketurvakeskus edistää vähintään niiden mukaisen tason saavuttamista työeläkejärjestelmän sähköisissä asiointipalveluissa. Julkishallinnossa on käynnissä eräitä sähköisiin palveluihin liittyviä hankkeita, joilla saattaa olla merkitystä myös työeläkejärjestelmälle. Eläketurvakeskus toimii työeläkealan näkemysten kokoajana ja niiden välittäjänä viranomaisten ja ministeriöiden suuntaan ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että näissä hankkeissa otetaan huomioon työeläkejärjestelmän etu ja työeläketurvan toimeenpanon tarpeet. Julkishallinnon tietohallintolaki ei koske työeläkejärjestelmän toimijoita. Eläketurvakeskus edistää työeläkejärjestelmän mahdollisuuksia hyödyntää palveluissaan julkishallinnon tarjoamia asiointipalveluita. Tavoitetilassa vakuutetut, eläkkeensaajat ja yritykset voivat halutessaan asioida sähköisesti työeläkejärjestelmän kanssa käyttäen samoja palvelureittejä kuin asioidessaan eri viranomaisten kanssa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sähköisen eläkepäätöksen välittämistä vakuutetun asiointitilille. Eläketurvakeskus edistää työeläkejärjestelmän sähköisen tietojenvaihdon sujuvuutta viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Kansalaisen kannalta tämä tarkoittaa, ettei hänen asioidessaan tarvitse itse toimittaa tietoja, jotka ovat saatavissa viranomaisten ja työeläkejärjestelmän keskinäisellä tietojenvaihdolla. Viranomaisyhteistyössä pyritään myös keventämään yritysten lakisääteisistä ilmoitusvelvollisuuksista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Eläketurvakeskus toimii aktiivisesti potilastietojen saamiseksi sähköisesti työeläkejärjestelmän käyttöön (KanTa-arkisto). Sähköiset potilastiedot mahdollistavat myös työeläke.fi:n hakemispalvelun edelleen kehittämisen. Sähköisten asiakirjojen välitystä myös työeläkejärjestelmän sisällä edistetään. EU:n edellyttämä sähköinen tietojenvaihto käynnistyy Ensi vaiheessa toteutetaan tietojenvaihdon minimitaso, jolla mahdollistetaan EU-maiden välinen tiedonkulku ja toisaalta riittävä tietojen välitys Suomen työeläkejärjestelmän sisällä. Sähköisen tietojenvaihdon yhtenä tavoitteena on hakemusten käsittelyaikojen lyhentyminen. Näillä ensi vaiheen ratkaisulla ei vielä juurikaan tueta tämän tavoitteen toteutumista. Strategiakauden aikana etsitään ratkaisuja, joilla pystytään lyhentämään EU-hakemusten käsittelyaikoja ja automatisoimaan prosesseja, mutta jotka silti ovat kustannustehokkaita ottaen huomioon Suomen EU-hakemusten pienet volyymit. Tämä vaatii yhteistyötä paitsi kotimaassa myös EU-tasolla.

10 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Tehokkaalla työeläkevakuuttamisen valvonnalla varmistetaan työntekijöiden eläketurvan ja vakuutusmaksujen oikeellisuutta sekä edistetään työnantajien tasapuolista kilpailuasemaa. Työeläkevakuuttamisen valvonnan toimintatapoja kehitetään edelleen yhteistyössä työeläkevakuuttajien kanssa. Yrittäjien vakuuttamisen valvontaa uudistetaan. Viranomaisyhteistyö lisääntyy. Valvontayhteistyössä panostetaan aiempaa systemaattisempaan ulkomaisen työvoiman vakuuttamisen valvontaan. 4. Asiakastyytyväisyys Eläketurvakeskukseen ja sen palveluihin paranee Eläketurvakeskuksessa on tehty asiakastutkimuksia pitkään. Asiakastyytyväisyyden seurantasuunnitelman mukaisesti jatketaan asiakkaiden ja sidosryhmien ylimmän johdon haastattelututkimuksia ja osastojen palvelukohtaisia asiakaskyselyjä. Asiakastyytyväisyydelle asetettavien tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuonna 2013 ja 2015 tehtävien tutkimusten avulla. Viime strategiakaudella kehitettiin palvelukykyä tulevaisuudessa parantavia sähköisiä työkaluja, muun muassa uutta asianhallintaa ja asiakirjahallintaa. Suuret kehittämispanokset suunnattiin lähetetyn työntekijän todistuskäsittelyyn, EU-tietoliikenteen ja vakuuttamisen valvonnan menetelmien kehittämiseen sekä tilastorekisterin uudistamiseen. Myös työeläkelakipalvelun kehittäminen käynnistyi viime strategiakaudella. Nämä kehittämishankkeet jatkuvat. Kun valitaan uusia palvelujen kehittämiskohteita, painotetaan strategisia tavoitteita, investointien kannattavuutta ja asiakkaan saaman palvelun laatua. Uudet palvelut rakennetaan mahdollisimman paljon olemassa olevia tietojärjestelmärakenteita ja palveluita hyödyntäen. Kehittämishankkeet ajoitetaan ja priorisoidaan niin, että ne pystytään viemään läpi olemassa olevilla resursseilla. Eläketurvakeskus voi tarvittaessa tuottaa kustannusvastaavasti asiakaskohtaisia palveluja. Resurssit ja talous 5. Eläketurvakeskuksen osuus työeläkejärjestelmän kustannuksista ei kasva Eläketurvakeskuksen kustannukset ovat vahvasti sidoksissa koko työeläkealan kustannuskehitykseen. Strateginen tavoite asettaa katon kustannuskehitykselle edellyttäen, että Eläketurvakeskuksen tehtävissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Tavoite edellyttää, että kustannustehokkuus otetaan edelleen huomioon kaikessa toiminnassa. Kustannustehokkuutta arvioidaan koko työeläkejärjestelmän näkökulmasta. Joissakin tapauksissa tämä voi edellyttää alan yhteisesti rakennettujen palvelujen käyttämistä silloinkin, kun niiden tuottaminen muulla tavoin olisi Eläketurvakeskuksen omien kustannusten kannalta halvempaa. Eläketurvakeskuksen kuluista tietotekniikka- ja tietojärjestelmäkustannukset muodostavat huomattavan osan. Merkittävimmistä investoinneista tehdään

11 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) kannattavuuslaskelma ja hankinnan kannattavuutta seurataan ja arvioidaan myös käyttöönoton jälkeen. Vuonna 2011 aloitettua Eläketurvakeskuksen palveluiden kustannustehokkuuden arviointia jatketaan vertailuilla muihin organisaatioihin. Lisäksi vertailujen tavoitteena on työtapojen tehokkuuden kehittäminen. Eläketurvakeskuksessa levitetään myös omassa organisaatiossa hyviksi havaittuja toimintatapoja. Eläketurvakeskuksen tulot muodostuvat valtaosaltaan kustannusosuuksista ja vähemmässä määrin palveluiden myynnistä. Palveluhinnoittelun periaatteet ja laajuus arvioidaan. Kysymys on erityisesti siitä, onko sellaisia nykyisin kustannusosuudesta rahoitettavia palveluja, jotka olisi parempi rahoittaa palveluiden käytön perusteella. Eläketurvakeskus arvioi myös palvelutarjontansa laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Tämä koskee niin ulkoisille asiakkaille annettavia palveluja kuin tukipalvelujakin. Tarjoaako Eläketurvakeskus palveluja, jotka olisivat tehokkaammin hoidettavissa hajautetusti tai ulkoistamalla? Onko työeläkejärjestelmässä palveluja, joiden keskittäminen Eläketurvakeskukseen olisi tarkoituksenmukaista? Strategiakaudella henkilöstötarvetta koskevat näkymät päivitetään. Palvelujen sähköistämisen vuoksi lähtökohtana on henkilöstömäärän hallittu väheneminen, jollei Eläketurvakeskukselle tule uusia tehtäviä. Rakenne ja prosessit 6. Eläketurvakeskuksella on toimivat yhteistyömuodot työeläkevakuuttajien ja sidosryhmien kanssa Eläketurvakeskus siirsi työeläkevakuuttajia suoraan palvelevat tietojärjestelmänsä Arek Oy:n hoidettavaksi vuoden 2008 alusta. Siirron yhteydessä sovittiin, että vastuu palvelujen kattavuudesta ja lainmukaisuudesta sekä sisällön oikeellisuudesta säilyy Eläketurvakeskuksella. Tämä palveluvastuu on käytännössä ymmärretty eri tavoin. Työeläkevakuuttajien odotukset Eläketurvakeskuksen toimintaa kohtaan ovat siirron jälkeen poikenneet toisistaan. Kaikki työeläkevakuuttajat odottavat Eläketurvakeskuksen toimivan yhteisten tietojärjestelmäkustannusten hillitsemiseksi ja useat myös järjestelmäkokonaisuuden valvojana. Tavoitteena on, että Eläketurvakeskuksen rooli työeläkealan tietotekniikkayhteistyössä saadaan määritellyksi ja laajasti hyväksytyksi. On tärkeää, että Eläketurvakeskuksen vaikutusmahdollisuudet ja siihen kohdistuvat odotukset yhteisten tietojärjestelmien kehittämisessä ovat tasapainossa keskenään. Eläketurvakeskus pyrkii hillitsemään alan tietojärjestelmien kustannusten nousua. Strategiakauden aikana työeläkealan tulee päättää muun muassa asianhallinta-, eläkehakemus- ja päätösrekisterien palveluiden uudistamisesta. Eläketurvakeskus edistää uudistuksissa yhteistä tekemistä silloin, kun se on tarpeen kustannustehokkuuden ja kokonaisuuden toimivuuden kannalta. Eläke-

12 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) turvakeskuksen tavoitteena uudistuksissa on kustannustehokkaat ja välttämättömät palvelut kaikille työeläkejärjestelmän toimijoille ja sidosryhmille. Eläketurvakeskus varmistaa työeläkevakuuttajien kokemuksen välittymisen eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen sekä säädösvalmisteluun. Säädösvalmistelun käynnistymisestä ja etenemisestä tiedotetaan työeläkevakuuttajille hyvissä ajoin ja kootaan työeläkevakuuttajien näkemykset säännöksistä, niiden toimeenpanosta ja toimeenpanokustannuksista. Riittävän monipuolisen tiedon tuottamiseksi Eläketurvakeskus kehittää käytäntöjä, joilla eläketurvan arvioinnissa ja kehittämisessä tarvittavien muiden tiedontuottajien aineistojen käyttö ja yhdistäminen Eläketurvakeskuksen aineistoihin saadaan joustavammaksi ja nopeammaksi. 7. Eläketurvakeskuksella on tehokkaat toimintatavat ja välineet Eläketurvakeskus tukee eläketurvan arviointia ja kehittämistä asiantuntijatiedolla. Asiantuntijatiedon tarve muuttuu ja tiedon tuottamisen tavat ja menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Tavoitteena on turvata, että Eläketurvakeskuksessa on erilaisiin suunnittelu- ja tutkimustarpeisiin mahdollisimman pätevät menetelmät ja ajankohtaiset sekä laadukkaat aineistot. Eläketurvakeskus kehittää laskenta- ja tutkimusmalleja ottamaan aiempaa paremmin huomioon yksilötason vaikutukset. Kansantaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi jatketaan yhteistyötä taloudellisten tutkimuslaitosten kanssa. Ansaintatietojen tilastorekisterin kehittäminen ja valmistuminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia tilastoinnille, tutkimukselle ja suunnittelulle. Näitä mahdollisuuksia hyödynnetään arvioinnin ja kehittämisen tarpeisiin. Sähköisen asioinnin, asianhallinnan ja sähköisten asiakirjojen käyttöä laajennetaan toimintoihin, joissa sähköistämisestä saatavat hyödyt ovat suurimmat. Yleensä tämä tarkoittaa suuren volyymin toimintoja. Kehitysprojektien organisointia parannetaan: projekteihin varattujen henkilöiden tulee voida keskittyä projektin töihin ja toteutuksia tehdään pienemmissä osissa, jolloin varmistutaan nopeammin tuloksista. Palvelujen tuottamistapoja arvioidaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta, jotta voimavaroja voidaan kohdentaa tehokkaammin. Sisäistä liikkuvuutta ja työkiertoa edistetään. Työeläketurvan toimeenpanossa varmistetaan, että Eläketurvakeskuksen prosessit ovat tehokkaita ja tukevat tarkoituksenmukaisella tavalla työeläkevakuuttajien prosesseja.

13 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Osaaminen ja työhyvinvointi 8. Osaaminen tukee strategian toteuttamista Ammattitaidon ja osaamisen jatkuvalla kehittämisellä varmistetaan, että työntekijöiden osaaminen vastaa muuttuvia työn vaatimuksia ja että työntekijöiden työmarkkinakelpoisuus säilyy tai paranee Eläketurvakeskuksessa työskennellessä. Osaamisen kehittämisellä, hyvällä johtamisella ja joustavuudella varmistetaan myös menestyminen osaavaa työvoimaa koskevassa kilpailussa. Näin Eläketurvakeskuksen työnantajakuva säilyy hyvänä. Sähköistämisen tavoitteena on kustannussäästöjen aikaansaaminen ja aikaisempaa laadukkaampi palvelu. Rutiininomaisia tehtäviä automatisoidaan ja työtapoja ja prosesseja kehitetään. Näin työ sisältää aikaisempaa suuremman osan asiantuntijuutta ja itsenäistä ratkaisukykyä edellyttäviä tehtäviä. Työntekijöiden kykyä toimia kustannustehokkaasti vahvistetaan. Osaamista syvennetään sisäisellä liikkuvuudella. Työtehtävien muuttuessa työntekijöiden odotetaan siirtyvän joustavasti tehtäviin, joissa tarve on työn ruuhkautumisen takia omaa yksikköä suurempi. Tätä tuetaan kehittämällä laaja-alaista ammattitaitoa ja osaamista. Sähköistäminen muuttaa työprosesseja ja työtapoja, joten esimiehiltä edellytetään muutosten hyvää johtamista ja työntekijöiden valmentamista uusien välineiden käyttöön ja uusiin työtapoihin. Samalla huolehditaan, että työntekijöiden työkokonaisuudet säilyvät riittävän monipuolisina ja riittävä autonomia työn tekemisessä säilyy. Prosessiosaamista ja projektityön osaamista vahvistetaan. Verkkopalvelut edellyttävät uudenlaisia kommunikaatiotaitoja. Verkossa asiat on ilmaistava lyhyesti, täsmällisesti ja yksiselitteisesti. Työntekijöiden valmiuksia verkkokommunikaatioon ja sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseen vahvistetaan. Laskenta- ja suunnittelumallien ja eläketurvan kansantaloudellisten ja yksilötason vaikutusten arvioinnin osaaminen varmistetaan. 9. Eläketurvakeskus pysyy vetovoimaisena työpaikkana Monimuotoisuuden lisääntyminen työyhteisössä haastaa esimiestyötä. Johtamistaitojen kehittämistä jatketaan tavoitteena tasalaatuinen ja hyvä johtaminen. Esimiesten valmiuksia varhaiseen puuttumiseen ja ongelmaratkaisuun vahvistetaan ja varmistetaan esimiesten tuki ongelmatilanteissa. Valmentavaa johtamisotetta vahvistetaan. Osaamisen johtaminen korostuu asiantuntijatyön lisääntyessä. Esimiehet huolehtivat työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen kehittymisestä työn vaatimuksia vastaavasti. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan työntekijän kehittymistoiveita ja ammatillisia tavoitteita. Eläketurvakeskuksen kehittymisen edellytyksenä on, että työntekijät tuovat omaa osaamistaan aktiivisesti ja laajasti erilaisiin kehityshankkeisiin. Avointa

14 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) ja vuorovaikutteista ilmapiiriä ja kaikkien työntekijöiden osallistumista Eläketurvakeskuksen kehittämiseen edistetään. Työntekijöiden odotetaan hyödyntävän osaamistaan ja toimivan tuloksellisesti. Motivoitunut työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, sitoutuu ja on aktiivinen työtapojen ja työyhteisön kehittäjä. Tavoitteena on, että Eläketurvakeskus säilyy yhtenä parhaista työpaikoista. Tavoitteena on kasvattaa työsuorituksen merkitystä palkkauksessa ja palkankorotuksissa. Hyvien työsuoritusten palkitsemista kehitetään uudistamalla palkkausjärjestelmää ja valmentamalla esimiehiä palkitsemisen kokonaisuuteen. Henkilöstöä informoidaan aikaisempaa enemmän palkkapolitiikasta ja palkitsemisen perusteista. Eläketurvakeskuksessa tehdään jo nykyisin paljon työhyvinvoinnin eteen. Vakiintuneita toimintamalleja hyödynnetään ja kehitetään edelleen työkyvyn, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Esimiehet varmistavat työn hyvän organisoinnin ja työkuormien tasaisen jakautumisen sekä puuttuvat työssä jaksamisen ja työkyvyn ongelmiin ajoissa. Työterveyshuolto toimii ennaltaehkäisevästi.