ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2012 2016"

Transkriptio

1 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA TYÖELÄKETURVA TUTUKSI JA TEHOA TOIMEENPANOON Tausta Seuraavan parinkymmenen vuoden kehitykselle on leimaa-antavaa väestön ikärakenteen muutos. Työikäisen väestön määrä alenee, mutta paljon tätä merkittävämpää on eläkeikäisen väestön määrän ja osuuden nopea kasvu. Eläkkeiden tasoa ja niiden rahoitusta koskevat kysymykset ovat näkyvästi esillä 2010-luvun Suomessa. Eläketurvassa varautuminen ikärakenteen muutokseen alkoi jo 1990-luvulla. Muutokset kulminoituivat vuoden 2005 eläkeuudistukseen. Eläketurvakeskuksen strategia vuosina painotti työeläkeuudistusten toteuttamista. Tämän jälkeen oli aika kiinnittää huomiota Eläketurvakeskuksen omien palveluiden kehittämiseen, johon ei edellisellä viisivuotiskaudella juuri ollut mahdollisuuksia. Vuosina Eläketurvakeskus toteutti tehokkaan palvelun strategiaa. Sen tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, mutta eräät pitkäkestoiset hankkeet jatkuvat edelleen. Jos väestön ikääntyminen on jokseenkin varmaa, niin muutoin tulevaisuuden näkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat. Talous ja työllisyys voivat kehittyä myönteisesti, mutta myös päinvastainen kehityskulku on mahdollinen. Euroopan unionin tilanne voi arvaamattomasti muuttua. Myös työeläkejärjestelmän keskeinen toimintaympäristö on muuttumassa. Työmarkkinoiden ja valtiovallan kolmikantaiseen sopimisen toimivuutta on epäilty, mikä voi heijastua myös eläkepoliittiseen yhteistyöhön. Ansiosidonnaista ja etuusperusteista eläketurvaa haastetaan eri suunnista. Erityisesti nuorten keskuudessa työeläkejärjestelmän tuntemuksessa ja luottamuksessa on parantamisen varaa. Lakisääteisen työeläkejärjestelmän kykyyn turvata eläkkeiden riittävä taso ei aina luoteta. Tieto- ja viestintätekniikan kehitys antaa sekä uusia mahdollisuuksia että kasvattaa odotuksia sähköisten palvelujen kehittämiseen. Julkinen hallinto on aktiivisesti kehittämässä sekä kansalaisten että yritysten sähköisiä palveluja. Vähintään samaa palvelutasoa odotetaan myös työeläkejärjestelmältä. Viranomaisten välisen yhteistyön ja sujuvan tietojenvaihdon merkitys kasvaa sähköisten asiointipalvelujen taustalla. Samalla kun palveluodotukset kasvavat työeläkealan tietojärjestelmäyhteistyö elää murrosvaihetta. Arek Oy:tä perustettaessa ja Eläketurvakeskuksen tietojärjestelmäsiirtoa tehtäessä yhtenä tärkeimpänä tavoitteena oli alan tietojärjestelmäyhteistyön laajentaminen ja sitä kautta kustannusten säästö pitkällä aikavälillä. Alan halukkuus yhteisten palvelujen rakentamiseen näyttäisi kuitenkin vähentyneen. Päätöksenteko olemassa olevien palvelujen kehittämisestä ja ylläpidosta on hidasta, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelujen tason heikkenemiseen. Toisaalta työeläkejärjestelmän tietojärjestelmäkustannukset uhkaavat kasvaa kohtuuttoman korkeiksi, jollei sopivia hallintakeinoja löydetä ja oteta käyttöön.

2 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Toiminta-ajatus Visio Tämänkaltaisiin näkymiin Eläketurvakeskus reagoi luotettavan ja tehokkaan työeläketurvan strategialla, jota aletaan toteuttaa vuodesta 2012 alkaen. Strategiatyön pohjaksi on haastateltu työntekijöiden, työnantajien ja yrittäjien järjestöjohtajia, johtavia virkamiehiä sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä työeläketoimijoista lähes kaikki työeläkevakuuttajat, ESY ja Porasto. Eläketurvakeskuksen henkilöstö, esimiehet ja yritysjohto ovat eri vaiheissa osallistuneet strategian uudistamiseen. Eläketurvakeskus on työeläketurvan kehittämisen ja toimeenpanon lakisääteinen yhteistyöelin, asiantuntija ja yhteisten palveluiden tuottaja. Tätä tavoittelemme Työeläketurva on Työeläketurva on oikeudenmukainen ja tehokkaasti järjestetty. Siihen luotetaan ja se on keskeinen osa hyvinvointia ja vakaata taloutta. oikeudenmukainen tehokkaasti järjestetty luotettava Oikeudenmukaisen työeläketurvan täsmällinen määritteleminen ei ole yksiselitteistä. Käsitykset vaihtelevat eri ikä- ja väestöryhmissä ja muuttuvat ajan myötä. Siitä huolimatta oikeudenmukainen eläketurva on tavoittelemisen arvoista. Kohtuullinen eläkkeiden taso, maksujen ja etuuksien oikea suhde ja eri sukupolvien reilu kohtelu ovat yleisesti hyväksyttyjä oikeudenmukaisen eläketurvan tavoitteita. Toiset korostavat työeläkkeen ansaintaperiaatetta, toiset taas katsovat, että työeläkkeen tulisi tasata tuloeroja. Joskus oikeudenmukaisena pidetään etuuksien parantamista, toisinaan taas kustannusten hillitsemistä ja etuuksien tehokasta kohdentumista. Työeläketurvan tehokas järjestäminen edellyttää, että eläkeoikeudet on työeläkejärjestelmässä rekisteröity oikein, tarvittavat tiedot ovat nopeasti ja vaivattomasti käytettävissä, eläkkeet ja vakuutusmaksut maksetaan oikean suuruisina ja ajallaan ja asiakkaita palvellaan hyvin ja nopeasti. Tehokkuutta on myös työeläketurvan järjestäminen mahdollisimman pienin kustannuksin. Vakuutettujen ja vakuutuksenottajien tulee voida luottaa siihen, että työeläketurvasta annetut lupaukset pitävät. Luottamus kärsii, jos työeläketurvan periaatteita ei pidetä oikeudenmukaisina tai maksujen ja etujen suhdetta perusteltuna.

3 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) keskeinen osa hyvinvointia ja vakaata taloutta Eläkkeiden riittävyys ja eläkelupauksen kestävyys muodostavat tärkeän osan hyvinvointia. Työssä käyville työeläketurva järjestyy vaivattomasti. Se on keskeinen osa tulevaisuuden turvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Riittävän pitkän työuran aikana karttunut eläke mahdollistaa toimeentulon säilymisen kohtuullisena eläkeaikana. Työeläketurva tukee vakaata taloutta. Yhtenäinen, pakollinen ja riittävä työeläketurva edistää työvoiman liikkuvuutta ja antaa yrityksille mahdollisuuden keskittyä ydintoimintoihinsa. Työeläkemaksujen kehitys on hallinnassa. Eläketulot vakauttavat kulutuskysyntää. Edut ja maksut ovat saman kolikon eri puolia. Mitä me Eläketurvakeskuksessa teemme vision toteuttamiseksi? Eläketurvakeskus Visio riittävästä, kestävästä ja tehokkaasti järjestetystä eläketurvasta määrittelee laajan ja jatkuvasti muotoaan muuttavan tavoitteen. Eläkepolitiikan päätöksentekijöiden tehtävänä on määritellä visiossa kuvattua sisältöä esimerkiksi oikeudenmukaisuudesta ja tehokkuudesta. Eläketurvakeskus työskentelee päätöksentekijöiden tukena ja osana työeläkejärjestelmää työeläketurvan vision toteutumiseksi. Eläketurvakeskus onnistuu, kun tuottaa korkeatasoista ja laajasti hyödynnettyä asiantuntijatietoa eläketurvan arvioimiseen ja kehittämiseen Eläketurvakeskuksen tuottama tieto on luotettavaa, käyttökelpoista, ajankohtaista ja ymmärrettävää. Sitä käytetään laajasti eläketurvaa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja hyödynnetään päätöksenteon tukena. Tietoa tuotetaan myös muutosten vaikutuksista toimeenpanoon ja sen kustannuksiin. Eläketurvakeskuksen tuottamaa tietoa käytetään kansalaisten tietämyksen lisäämiseen työeläketurvasta ja sen periaatteista. Yhteiskunnan muutokset nostavat esiin uusia kysymyksiä. Tiedontuotannon vaatimukset, menetelmät, aineistot, esittämistavat ja tiedonvälityksen keinot kehittyvät jatkuvasti. Ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä. palvelee asiakkaitaan laadukkaasti ja edistää työeläketurvan kokonaisuuden toimivuutta Kehitämme palvelujamme asiakkaidemme tarpeista lähtien kustannustehokkaasti. Työeläkevakuuttajat vastaavat ensisijaisesti vakuutuksen ottajien ja vakuutettujen palvelusta, ja Eläketurvakeskus tukee palveluillaan niitä tässä tehtävässä. Työeläkealan toimijoilla on omista lähtökohdistaan nousevia ja osin eriäviä näkemyksiä yhteisiin palveluihin. Työeläkealan yhteiselimenä edistämme järjestelmän kokonaisuuden toimivuutta ja tehokkuutta. Työeläkejärjestelmän kokonaisuuden etu on meille Eläketurvakeskuksen välitöntä etua tärkeämpää.

4 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Arvot toimii yhteistyökykyisesti, aktiivisesti ja luotettavasti Selvitämme käsiteltäviin asioihin vaikuttavat olennaiset näkökohdat ja tuomme ne avoimesti esiin. Sovittelemme yhteen erilaisia näkökantoja ja etsimme aktiivisesti tarkoituksenmukaisia ja laajasti hyväksyttävissä olevia ratkaisuja. Pidämme mitä lupaamme. Toimimme puolueettomasti. on vetovoimainen ja hyvinvoiva työyhteisö Osaava henkilöstö on keskeinen voimavaramme. Kilpailussa osaavasta työvoimasta menestymme pitämällä huolta, että Eläketurvakeskus on houkutteleva työpaikka. Taitava johtaminen, hyvä työilmapiiri sekä toimiva työterveyshuolto ovat hyvinvoivan työyhteisön piirteitä, joita haluamme edelleen kehittää. Arvojen avulla määrittelemme meille ominaisen tavan tehdä työtä. Eläketurvakeskuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Rohkeasti tulevaisuuteen asiakkaita kuunnellen ja osaamista kehittäen

5 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Eläketurvakeskuksen asiakkaat ja sidosryhmät Keiden kanssa ja kenelle työtä tehdään Eläketurvakeskuksen asiakkaat ja sidosryhmät voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, painottuvatko heidän saamansa palvelut työeläketurvan toimeenpanoon vai eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen. Käytännössä jako ei ole näin selkeä. Esimerkiksi työeläkevakuuttajat käyttävät myös eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen liittyviä Eläketurvakeskuksen palveluja. Arviointi- ja kehittämispalvelujen ja toimeenpanopalveluiden yhteen kytkeytyminen on Eläketurvakeskuksen vahvuus. Eläketurvakeskuksen palvelut Eläketurvakeskuksen palveluja ja asiakkaita tarkastellaan yhtenäisessä kehikossa. Palvelut voidaan jakaa kolmeen ryhmään: työeläketurvan toimeenpanoon liittyviin palveluihin, eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen liittyviin palveluihin sekä näitä tukeviin palveluihin.

6 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Strategiset tavoitteet Eläketurvakeskuksessa käytetään tulossuunnittelun välineenä tasapainoisen onnistumisen menetelmää. Menetelmässä on neljä näkökulmaa. Ensinnäkin kuvataan, mitä halutaan saada aikaiseksi (vaikuttavuus ja palvelukyky). Muissa näkökulmissa kuvataan, minkälaisia resursseja tarvitaan, miten organisoidutaan ja millaista osaamista vaikuttavuus ja palvelukyky -tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan. Näiden neljän näkökulman tavoitteet on tasapainotettava keskenään. Seuraavassa kuvassa on kiteytetty Eläketurvakeskuksen strategiset tavoitteet vuosille

7 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Vaikuttavuus ja palvelukyky 1. Eläketurvaa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa käytetään luotettavaa ja ajankohtaista asiantuntijatietoa Eläkepoliittisen keskustelun ja päätöksenteon perustaksi tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa. Eläketurvakeskus on tällaisen tiedon keskeisimpiä tuottajia. Tavoitteena on, että Eläketurvakeskuksessa tuotetaan eläketurvan arvioinnin ja kehittämisen kannalta tarpeelliset selvitykset. Tärkeäksi arvioituja selvitystehtäviä asetetaan muiden töiden edelle. Eläketurvakeskus tuottaa mittarit, joilla voidaan arvioida eläkepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Tutkimuksen painoalueet on määritelty ajankohtaisten eläkepoliittisten haasteiden ja sidosryhmien näkemysten pohjalta. Tutkimusta suunnataan kolmelle painoalueelle: työurat ja eläkkeelle siirtyminen, eläkkeiden rahoituksen kestävyys ja eläketurvan riittävyys. Euroopan unionin talouksien integroituminen ja syventynyt sisämarkkinakehitys on virittänyt keskustelua siitä, miten kansallisia eläkejärjestelmiä tulisi uudistaa. Kansallinen liikkumavara saattaa kaventua. Eläketurvakeskus kehittää EU:n eläkepolitiikan seurantaa ennakoivampaan suuntaan ja tukee Suomen osallistumista eläkepolitiikan valmisteluun. Talouden globalisaatio ja Euroopan unionin piirissä harjoitettu avoimen koordinaation mukainen eläkepoliittinen yhteistyö on korostanut kansainvälisten vertailujen merkitystä. Suomen työeläkejärjestelmä kuuluu lakisääteisenä, pakollisena ja koko työssä käyvän väestön kattavana eläkejärjestelmänä ensimmäiseen pilariin. Kansainvälisesti katsoen Suomen työeläkejärjestelmä täyttää kuitenkin myös toiseen pilariin kuuluvien eläkejärjestelmien tehtävää. Eläketurvan arvioimisen ja kehittämisen tarpeisiin teetetään Suomen työeläkejärjestelmän kansainvälinen arviointi, jonka lähtökohtana on näiden molempien näkökulmien huomioon otto. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin rahoitustarkastelut ovat toistaiseksi rajoittuneet pitkälti yksityisten alojen rahoitukseen. Tavoitteena on, että julkisten eläkkeiden rahoitus otetaan aiempaa laajemmin huomioon. Tämä edellyttää yhteistyötä julkisen alan eläkevakuuttajien kanssa. Eläketurvakeskuksen tuottamassa ja välittämässä asiantuntijatiedossa painotetaan aiempaa laajemmin eläketurvan ja sen muutosten kansantaloudellisia ja yksilötason vaikutuksia. Suuri osa Eläketurvakeskuksen tiedontuotannosta ja sen tarjonnasta on päätöksentekijöille, asiantuntijoille ja medialle suunnattua. Tavoitteena on ottaa tiedon tarjoamisessa aiempaa paremmin huomioon eri kohderyhmien tarpeet sekä koota yhteen tiettyä teemaa koskevaa tietoa. Tiedon ymmärrettävyyden ja käytettävyyden varmistamiseksi asiantuntijatiedon viestintätapa otetaan huomioon jo tutkimushankkeiden alkuvaiheessa.

8 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) 2. Työeläketurva ja sen merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle tunnetaan Eläketurvakeskuksen yhtenä tehtävänä on tehdä tutuksi työeläketurvan merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. Parhaiten tämä työ tapahtuu joko yhteistyökumppaneiden kanssa tai niiden avulla. Sidosryhmien kanssa käydään vuoropuhelua, jotta Eläketurvakeskus pystyy kohdistamaan tiedon tuotantoa entistä paremmin ja parantamaan sen käytettävyyttä. Julkisuudessa käydään koventuvaa kilpailua kansalaisten huomiosta heidän tulevaisuuden turvansa suhteen. Eläketurvakeskuksen tavoitteena on parantaa kansalaisten tietämystä omasta eläketurvastaan. Eläketurvakeskus kartoittaa mahdollisuuksia rakentaa alan eri toimijoiden kanssa yhteistä verkkopalvelua, jossa henkilöt saisivat tietoa kokonaiseläketurvastaan. Myös muuta kommunikatiivista palvelua kuten kansalaisen työeläke.fi -portaalia kehitetään ja kansalaisviestintää eläke-eduista vahvistetaan. Kaikki eivät tiedä, miten työeläketurva rakentuu ja kuinka se järjestetään. Sen vuoksi Eläketurvakeskuksessa kartoitetaan eniten tiedontarpeessa olevia kansalaisryhmiä ja tuotetaan työeläkejärjestelmän perusteista aineistoa, jota voidaan suunnata erityisesti näille ryhmille, esimerkiksi nuorille ja maahanmuuttajille. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on paljon esillä julkisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Eläketurvakeskus tuottaa asiantuntijatietoa tähän keskusteluun ja huolehtii siitä, että työeläketurvan muutosten sukupolvivaikutukset selvitetään. 3. Eläketurvakeskus edistää työeläketurvan toimeenpanon tehokkuutta ja sähköisten palveluiden kehittymistä Osallistuessaan eläketurvan kehittämiseen Eläketurvakeskus pyrkii edistämään sellaisia ratkaisuja, jotka lisäävät työeläkelainsäädännön ymmärrettävyyttä ja selkeyttä. Eläketurvakeskus selvittää paitsi esitettyjen muutosten vaikutukset eläketurvaan ja vakuutusmaksuun myös käytännön toimeenpanon näkökulmat ja vaikutukset tietojärjestelmiin. Kustannusvaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon koko työeläkejärjestelmän kustannukset. Työeläkejärjestelmän toimeenpanon kustannustason arvioimiseksi Eläketurvakeskus tuottaa kansainvälisiä vertailuja. Työeläkealalla on yhteinen huoli alan tietojärjestelmäkustannusten jatkuvasta noususta. Eläketurvakeskukselta odotetaan aktiivisuutta kustannusten pienentämisessä. Eläketurvakeskus vaikuttaa siihen, että alan tietotekniikkakustannuksista ja niiden kehityksestä on kokonaiskuvan saamiseksi käytettävissä riittävän kattavasti tietoa. Tavoitteena on, että alan yhteisten tietojärjestelmien kustannusten hallintaan ja seurantaan sekä tehokkaaseen päätöksentekoon määritellään asianmukaiset menetelmät ja toimintatavat sekä selkeä vastuutaho riittävin valtuuksin. Julkinen hallinto on panostamassa kansalaisille ja yrityksille tarjottaviin sähköisiin asiointipalveluihin. Julkishallinnon sähköisen asioinnin kehittämislinjauksissa tavoitellaan, että kansalaiset ja yritykset löytäisivät helposti ja yhden-

9 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) vertaisesti tarvitsemansa verkkopalvelut ja esimerkiksi eri elämäntilanteeseen liittyvät palvelukokonaisuudet. Kansalaisten ja yritysten käyttöön suunnitellaan asiointipalvelua, joka kokoaa eri viranomaisilla olevat asiointitiedot asiakkaan kannalta yhteen paikkaan ja mahdollistaa sähköisten asiakirjojen välittämisen. Tavoitteena on myös, että samat palvelut ja tiedot tuotetaan vain yhteen kertaan, mikä edellyttää julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden voimakasta kehittämistä. Eläketurvakeskuksen mielestä edellä kuvatut julkishallinnon sähköisen asioinnin tavoitteet ovat kannatettavia ja Eläketurvakeskus edistää vähintään niiden mukaisen tason saavuttamista työeläkejärjestelmän sähköisissä asiointipalveluissa. Julkishallinnossa on käynnissä eräitä sähköisiin palveluihin liittyviä hankkeita, joilla saattaa olla merkitystä myös työeläkejärjestelmälle. Eläketurvakeskus toimii työeläkealan näkemysten kokoajana ja niiden välittäjänä viranomaisten ja ministeriöiden suuntaan ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että näissä hankkeissa otetaan huomioon työeläkejärjestelmän etu ja työeläketurvan toimeenpanon tarpeet. Julkishallinnon tietohallintolaki ei koske työeläkejärjestelmän toimijoita. Eläketurvakeskus edistää työeläkejärjestelmän mahdollisuuksia hyödyntää palveluissaan julkishallinnon tarjoamia asiointipalveluita. Tavoitetilassa vakuutetut, eläkkeensaajat ja yritykset voivat halutessaan asioida sähköisesti työeläkejärjestelmän kanssa käyttäen samoja palvelureittejä kuin asioidessaan eri viranomaisten kanssa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sähköisen eläkepäätöksen välittämistä vakuutetun asiointitilille. Eläketurvakeskus edistää työeläkejärjestelmän sähköisen tietojenvaihdon sujuvuutta viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Kansalaisen kannalta tämä tarkoittaa, ettei hänen asioidessaan tarvitse itse toimittaa tietoja, jotka ovat saatavissa viranomaisten ja työeläkejärjestelmän keskinäisellä tietojenvaihdolla. Viranomaisyhteistyössä pyritään myös keventämään yritysten lakisääteisistä ilmoitusvelvollisuuksista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Eläketurvakeskus toimii aktiivisesti potilastietojen saamiseksi sähköisesti työeläkejärjestelmän käyttöön (KanTa-arkisto). Sähköiset potilastiedot mahdollistavat myös työeläke.fi:n hakemispalvelun edelleen kehittämisen. Sähköisten asiakirjojen välitystä myös työeläkejärjestelmän sisällä edistetään. EU:n edellyttämä sähköinen tietojenvaihto käynnistyy Ensi vaiheessa toteutetaan tietojenvaihdon minimitaso, jolla mahdollistetaan EU-maiden välinen tiedonkulku ja toisaalta riittävä tietojen välitys Suomen työeläkejärjestelmän sisällä. Sähköisen tietojenvaihdon yhtenä tavoitteena on hakemusten käsittelyaikojen lyhentyminen. Näillä ensi vaiheen ratkaisulla ei vielä juurikaan tueta tämän tavoitteen toteutumista. Strategiakauden aikana etsitään ratkaisuja, joilla pystytään lyhentämään EU-hakemusten käsittelyaikoja ja automatisoimaan prosesseja, mutta jotka silti ovat kustannustehokkaita ottaen huomioon Suomen EU-hakemusten pienet volyymit. Tämä vaatii yhteistyötä paitsi kotimaassa myös EU-tasolla.

10 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Tehokkaalla työeläkevakuuttamisen valvonnalla varmistetaan työntekijöiden eläketurvan ja vakuutusmaksujen oikeellisuutta sekä edistetään työnantajien tasapuolista kilpailuasemaa. Työeläkevakuuttamisen valvonnan toimintatapoja kehitetään edelleen yhteistyössä työeläkevakuuttajien kanssa. Yrittäjien vakuuttamisen valvontaa uudistetaan. Viranomaisyhteistyö lisääntyy. Valvontayhteistyössä panostetaan aiempaa systemaattisempaan ulkomaisen työvoiman vakuuttamisen valvontaan. 4. Asiakastyytyväisyys Eläketurvakeskukseen ja sen palveluihin paranee Eläketurvakeskuksessa on tehty asiakastutkimuksia pitkään. Asiakastyytyväisyyden seurantasuunnitelman mukaisesti jatketaan asiakkaiden ja sidosryhmien ylimmän johdon haastattelututkimuksia ja osastojen palvelukohtaisia asiakaskyselyjä. Asiakastyytyväisyydelle asetettavien tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuonna 2013 ja 2015 tehtävien tutkimusten avulla. Viime strategiakaudella kehitettiin palvelukykyä tulevaisuudessa parantavia sähköisiä työkaluja, muun muassa uutta asianhallintaa ja asiakirjahallintaa. Suuret kehittämispanokset suunnattiin lähetetyn työntekijän todistuskäsittelyyn, EU-tietoliikenteen ja vakuuttamisen valvonnan menetelmien kehittämiseen sekä tilastorekisterin uudistamiseen. Myös työeläkelakipalvelun kehittäminen käynnistyi viime strategiakaudella. Nämä kehittämishankkeet jatkuvat. Kun valitaan uusia palvelujen kehittämiskohteita, painotetaan strategisia tavoitteita, investointien kannattavuutta ja asiakkaan saaman palvelun laatua. Uudet palvelut rakennetaan mahdollisimman paljon olemassa olevia tietojärjestelmärakenteita ja palveluita hyödyntäen. Kehittämishankkeet ajoitetaan ja priorisoidaan niin, että ne pystytään viemään läpi olemassa olevilla resursseilla. Eläketurvakeskus voi tarvittaessa tuottaa kustannusvastaavasti asiakaskohtaisia palveluja. Resurssit ja talous 5. Eläketurvakeskuksen osuus työeläkejärjestelmän kustannuksista ei kasva Eläketurvakeskuksen kustannukset ovat vahvasti sidoksissa koko työeläkealan kustannuskehitykseen. Strateginen tavoite asettaa katon kustannuskehitykselle edellyttäen, että Eläketurvakeskuksen tehtävissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Tavoite edellyttää, että kustannustehokkuus otetaan edelleen huomioon kaikessa toiminnassa. Kustannustehokkuutta arvioidaan koko työeläkejärjestelmän näkökulmasta. Joissakin tapauksissa tämä voi edellyttää alan yhteisesti rakennettujen palvelujen käyttämistä silloinkin, kun niiden tuottaminen muulla tavoin olisi Eläketurvakeskuksen omien kustannusten kannalta halvempaa. Eläketurvakeskuksen kuluista tietotekniikka- ja tietojärjestelmäkustannukset muodostavat huomattavan osan. Merkittävimmistä investoinneista tehdään

11 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) kannattavuuslaskelma ja hankinnan kannattavuutta seurataan ja arvioidaan myös käyttöönoton jälkeen. Vuonna 2011 aloitettua Eläketurvakeskuksen palveluiden kustannustehokkuuden arviointia jatketaan vertailuilla muihin organisaatioihin. Lisäksi vertailujen tavoitteena on työtapojen tehokkuuden kehittäminen. Eläketurvakeskuksessa levitetään myös omassa organisaatiossa hyviksi havaittuja toimintatapoja. Eläketurvakeskuksen tulot muodostuvat valtaosaltaan kustannusosuuksista ja vähemmässä määrin palveluiden myynnistä. Palveluhinnoittelun periaatteet ja laajuus arvioidaan. Kysymys on erityisesti siitä, onko sellaisia nykyisin kustannusosuudesta rahoitettavia palveluja, jotka olisi parempi rahoittaa palveluiden käytön perusteella. Eläketurvakeskus arvioi myös palvelutarjontansa laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Tämä koskee niin ulkoisille asiakkaille annettavia palveluja kuin tukipalvelujakin. Tarjoaako Eläketurvakeskus palveluja, jotka olisivat tehokkaammin hoidettavissa hajautetusti tai ulkoistamalla? Onko työeläkejärjestelmässä palveluja, joiden keskittäminen Eläketurvakeskukseen olisi tarkoituksenmukaista? Strategiakaudella henkilöstötarvetta koskevat näkymät päivitetään. Palvelujen sähköistämisen vuoksi lähtökohtana on henkilöstömäärän hallittu väheneminen, jollei Eläketurvakeskukselle tule uusia tehtäviä. Rakenne ja prosessit 6. Eläketurvakeskuksella on toimivat yhteistyömuodot työeläkevakuuttajien ja sidosryhmien kanssa Eläketurvakeskus siirsi työeläkevakuuttajia suoraan palvelevat tietojärjestelmänsä Arek Oy:n hoidettavaksi vuoden 2008 alusta. Siirron yhteydessä sovittiin, että vastuu palvelujen kattavuudesta ja lainmukaisuudesta sekä sisällön oikeellisuudesta säilyy Eläketurvakeskuksella. Tämä palveluvastuu on käytännössä ymmärretty eri tavoin. Työeläkevakuuttajien odotukset Eläketurvakeskuksen toimintaa kohtaan ovat siirron jälkeen poikenneet toisistaan. Kaikki työeläkevakuuttajat odottavat Eläketurvakeskuksen toimivan yhteisten tietojärjestelmäkustannusten hillitsemiseksi ja useat myös järjestelmäkokonaisuuden valvojana. Tavoitteena on, että Eläketurvakeskuksen rooli työeläkealan tietotekniikkayhteistyössä saadaan määritellyksi ja laajasti hyväksytyksi. On tärkeää, että Eläketurvakeskuksen vaikutusmahdollisuudet ja siihen kohdistuvat odotukset yhteisten tietojärjestelmien kehittämisessä ovat tasapainossa keskenään. Eläketurvakeskus pyrkii hillitsemään alan tietojärjestelmien kustannusten nousua. Strategiakauden aikana työeläkealan tulee päättää muun muassa asianhallinta-, eläkehakemus- ja päätösrekisterien palveluiden uudistamisesta. Eläketurvakeskus edistää uudistuksissa yhteistä tekemistä silloin, kun se on tarpeen kustannustehokkuuden ja kokonaisuuden toimivuuden kannalta. Eläke-

12 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) turvakeskuksen tavoitteena uudistuksissa on kustannustehokkaat ja välttämättömät palvelut kaikille työeläkejärjestelmän toimijoille ja sidosryhmille. Eläketurvakeskus varmistaa työeläkevakuuttajien kokemuksen välittymisen eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen sekä säädösvalmisteluun. Säädösvalmistelun käynnistymisestä ja etenemisestä tiedotetaan työeläkevakuuttajille hyvissä ajoin ja kootaan työeläkevakuuttajien näkemykset säännöksistä, niiden toimeenpanosta ja toimeenpanokustannuksista. Riittävän monipuolisen tiedon tuottamiseksi Eläketurvakeskus kehittää käytäntöjä, joilla eläketurvan arvioinnissa ja kehittämisessä tarvittavien muiden tiedontuottajien aineistojen käyttö ja yhdistäminen Eläketurvakeskuksen aineistoihin saadaan joustavammaksi ja nopeammaksi. 7. Eläketurvakeskuksella on tehokkaat toimintatavat ja välineet Eläketurvakeskus tukee eläketurvan arviointia ja kehittämistä asiantuntijatiedolla. Asiantuntijatiedon tarve muuttuu ja tiedon tuottamisen tavat ja menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Tavoitteena on turvata, että Eläketurvakeskuksessa on erilaisiin suunnittelu- ja tutkimustarpeisiin mahdollisimman pätevät menetelmät ja ajankohtaiset sekä laadukkaat aineistot. Eläketurvakeskus kehittää laskenta- ja tutkimusmalleja ottamaan aiempaa paremmin huomioon yksilötason vaikutukset. Kansantaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi jatketaan yhteistyötä taloudellisten tutkimuslaitosten kanssa. Ansaintatietojen tilastorekisterin kehittäminen ja valmistuminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia tilastoinnille, tutkimukselle ja suunnittelulle. Näitä mahdollisuuksia hyödynnetään arvioinnin ja kehittämisen tarpeisiin. Sähköisen asioinnin, asianhallinnan ja sähköisten asiakirjojen käyttöä laajennetaan toimintoihin, joissa sähköistämisestä saatavat hyödyt ovat suurimmat. Yleensä tämä tarkoittaa suuren volyymin toimintoja. Kehitysprojektien organisointia parannetaan: projekteihin varattujen henkilöiden tulee voida keskittyä projektin töihin ja toteutuksia tehdään pienemmissä osissa, jolloin varmistutaan nopeammin tuloksista. Palvelujen tuottamistapoja arvioidaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta, jotta voimavaroja voidaan kohdentaa tehokkaammin. Sisäistä liikkuvuutta ja työkiertoa edistetään. Työeläketurvan toimeenpanossa varmistetaan, että Eläketurvakeskuksen prosessit ovat tehokkaita ja tukevat tarkoituksenmukaisella tavalla työeläkevakuuttajien prosesseja.

13 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Osaaminen ja työhyvinvointi 8. Osaaminen tukee strategian toteuttamista Ammattitaidon ja osaamisen jatkuvalla kehittämisellä varmistetaan, että työntekijöiden osaaminen vastaa muuttuvia työn vaatimuksia ja että työntekijöiden työmarkkinakelpoisuus säilyy tai paranee Eläketurvakeskuksessa työskennellessä. Osaamisen kehittämisellä, hyvällä johtamisella ja joustavuudella varmistetaan myös menestyminen osaavaa työvoimaa koskevassa kilpailussa. Näin Eläketurvakeskuksen työnantajakuva säilyy hyvänä. Sähköistämisen tavoitteena on kustannussäästöjen aikaansaaminen ja aikaisempaa laadukkaampi palvelu. Rutiininomaisia tehtäviä automatisoidaan ja työtapoja ja prosesseja kehitetään. Näin työ sisältää aikaisempaa suuremman osan asiantuntijuutta ja itsenäistä ratkaisukykyä edellyttäviä tehtäviä. Työntekijöiden kykyä toimia kustannustehokkaasti vahvistetaan. Osaamista syvennetään sisäisellä liikkuvuudella. Työtehtävien muuttuessa työntekijöiden odotetaan siirtyvän joustavasti tehtäviin, joissa tarve on työn ruuhkautumisen takia omaa yksikköä suurempi. Tätä tuetaan kehittämällä laaja-alaista ammattitaitoa ja osaamista. Sähköistäminen muuttaa työprosesseja ja työtapoja, joten esimiehiltä edellytetään muutosten hyvää johtamista ja työntekijöiden valmentamista uusien välineiden käyttöön ja uusiin työtapoihin. Samalla huolehditaan, että työntekijöiden työkokonaisuudet säilyvät riittävän monipuolisina ja riittävä autonomia työn tekemisessä säilyy. Prosessiosaamista ja projektityön osaamista vahvistetaan. Verkkopalvelut edellyttävät uudenlaisia kommunikaatiotaitoja. Verkossa asiat on ilmaistava lyhyesti, täsmällisesti ja yksiselitteisesti. Työntekijöiden valmiuksia verkkokommunikaatioon ja sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseen vahvistetaan. Laskenta- ja suunnittelumallien ja eläketurvan kansantaloudellisten ja yksilötason vaikutusten arvioinnin osaaminen varmistetaan. 9. Eläketurvakeskus pysyy vetovoimaisena työpaikkana Monimuotoisuuden lisääntyminen työyhteisössä haastaa esimiestyötä. Johtamistaitojen kehittämistä jatketaan tavoitteena tasalaatuinen ja hyvä johtaminen. Esimiesten valmiuksia varhaiseen puuttumiseen ja ongelmaratkaisuun vahvistetaan ja varmistetaan esimiesten tuki ongelmatilanteissa. Valmentavaa johtamisotetta vahvistetaan. Osaamisen johtaminen korostuu asiantuntijatyön lisääntyessä. Esimiehet huolehtivat työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen kehittymisestä työn vaatimuksia vastaavasti. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan työntekijän kehittymistoiveita ja ammatillisia tavoitteita. Eläketurvakeskuksen kehittymisen edellytyksenä on, että työntekijät tuovat omaa osaamistaan aktiivisesti ja laajasti erilaisiin kehityshankkeisiin. Avointa

14 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) ja vuorovaikutteista ilmapiiriä ja kaikkien työntekijöiden osallistumista Eläketurvakeskuksen kehittämiseen edistetään. Työntekijöiden odotetaan hyödyntävän osaamistaan ja toimivan tuloksellisesti. Motivoitunut työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, sitoutuu ja on aktiivinen työtapojen ja työyhteisön kehittäjä. Tavoitteena on, että Eläketurvakeskus säilyy yhtenä parhaista työpaikoista. Tavoitteena on kasvattaa työsuorituksen merkitystä palkkauksessa ja palkankorotuksissa. Hyvien työsuoritusten palkitsemista kehitetään uudistamalla palkkausjärjestelmää ja valmentamalla esimiehiä palkitsemisen kokonaisuuteen. Henkilöstöä informoidaan aikaisempaa enemmän palkkapolitiikasta ja palkitsemisen perusteista. Eläketurvakeskuksessa tehdään jo nykyisin paljon työhyvinvoinnin eteen. Vakiintuneita toimintamalleja hyödynnetään ja kehitetään edelleen työkyvyn, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Esimiehet varmistavat työn hyvän organisoinnin ja työkuormien tasaisen jakautumisen sekä puuttuvat työssä jaksamisen ja työkyvyn ongelmiin ajoissa. Työterveyshuolto toimii ennaltaehkäisevästi.

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kevan strategia 1 (5) HALLITUS HYVÄKSYNYT Missio

Kevan strategia 1 (5) HALLITUS HYVÄKSYNYT Missio 1 (5) Kevan strategia Missio Kehitämme ja toimeenpanemme julkisen sektorin työeläketurvan muuttuvassa toimintaympäristössä sekä tarjoamme asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut. Vastaamme kuntien, maakuntien

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot