ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2012 2016"

Transkriptio

1 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA TYÖELÄKETURVA TUTUKSI JA TEHOA TOIMEENPANOON Tausta Seuraavan parinkymmenen vuoden kehitykselle on leimaa-antavaa väestön ikärakenteen muutos. Työikäisen väestön määrä alenee, mutta paljon tätä merkittävämpää on eläkeikäisen väestön määrän ja osuuden nopea kasvu. Eläkkeiden tasoa ja niiden rahoitusta koskevat kysymykset ovat näkyvästi esillä 2010-luvun Suomessa. Eläketurvassa varautuminen ikärakenteen muutokseen alkoi jo 1990-luvulla. Muutokset kulminoituivat vuoden 2005 eläkeuudistukseen. Eläketurvakeskuksen strategia vuosina painotti työeläkeuudistusten toteuttamista. Tämän jälkeen oli aika kiinnittää huomiota Eläketurvakeskuksen omien palveluiden kehittämiseen, johon ei edellisellä viisivuotiskaudella juuri ollut mahdollisuuksia. Vuosina Eläketurvakeskus toteutti tehokkaan palvelun strategiaa. Sen tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, mutta eräät pitkäkestoiset hankkeet jatkuvat edelleen. Jos väestön ikääntyminen on jokseenkin varmaa, niin muutoin tulevaisuuden näkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat. Talous ja työllisyys voivat kehittyä myönteisesti, mutta myös päinvastainen kehityskulku on mahdollinen. Euroopan unionin tilanne voi arvaamattomasti muuttua. Myös työeläkejärjestelmän keskeinen toimintaympäristö on muuttumassa. Työmarkkinoiden ja valtiovallan kolmikantaiseen sopimisen toimivuutta on epäilty, mikä voi heijastua myös eläkepoliittiseen yhteistyöhön. Ansiosidonnaista ja etuusperusteista eläketurvaa haastetaan eri suunnista. Erityisesti nuorten keskuudessa työeläkejärjestelmän tuntemuksessa ja luottamuksessa on parantamisen varaa. Lakisääteisen työeläkejärjestelmän kykyyn turvata eläkkeiden riittävä taso ei aina luoteta. Tieto- ja viestintätekniikan kehitys antaa sekä uusia mahdollisuuksia että kasvattaa odotuksia sähköisten palvelujen kehittämiseen. Julkinen hallinto on aktiivisesti kehittämässä sekä kansalaisten että yritysten sähköisiä palveluja. Vähintään samaa palvelutasoa odotetaan myös työeläkejärjestelmältä. Viranomaisten välisen yhteistyön ja sujuvan tietojenvaihdon merkitys kasvaa sähköisten asiointipalvelujen taustalla. Samalla kun palveluodotukset kasvavat työeläkealan tietojärjestelmäyhteistyö elää murrosvaihetta. Arek Oy:tä perustettaessa ja Eläketurvakeskuksen tietojärjestelmäsiirtoa tehtäessä yhtenä tärkeimpänä tavoitteena oli alan tietojärjestelmäyhteistyön laajentaminen ja sitä kautta kustannusten säästö pitkällä aikavälillä. Alan halukkuus yhteisten palvelujen rakentamiseen näyttäisi kuitenkin vähentyneen. Päätöksenteko olemassa olevien palvelujen kehittämisestä ja ylläpidosta on hidasta, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelujen tason heikkenemiseen. Toisaalta työeläkejärjestelmän tietojärjestelmäkustannukset uhkaavat kasvaa kohtuuttoman korkeiksi, jollei sopivia hallintakeinoja löydetä ja oteta käyttöön.

2 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Toiminta-ajatus Visio Tämänkaltaisiin näkymiin Eläketurvakeskus reagoi luotettavan ja tehokkaan työeläketurvan strategialla, jota aletaan toteuttaa vuodesta 2012 alkaen. Strategiatyön pohjaksi on haastateltu työntekijöiden, työnantajien ja yrittäjien järjestöjohtajia, johtavia virkamiehiä sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä työeläketoimijoista lähes kaikki työeläkevakuuttajat, ESY ja Porasto. Eläketurvakeskuksen henkilöstö, esimiehet ja yritysjohto ovat eri vaiheissa osallistuneet strategian uudistamiseen. Eläketurvakeskus on työeläketurvan kehittämisen ja toimeenpanon lakisääteinen yhteistyöelin, asiantuntija ja yhteisten palveluiden tuottaja. Tätä tavoittelemme Työeläketurva on Työeläketurva on oikeudenmukainen ja tehokkaasti järjestetty. Siihen luotetaan ja se on keskeinen osa hyvinvointia ja vakaata taloutta. oikeudenmukainen tehokkaasti järjestetty luotettava Oikeudenmukaisen työeläketurvan täsmällinen määritteleminen ei ole yksiselitteistä. Käsitykset vaihtelevat eri ikä- ja väestöryhmissä ja muuttuvat ajan myötä. Siitä huolimatta oikeudenmukainen eläketurva on tavoittelemisen arvoista. Kohtuullinen eläkkeiden taso, maksujen ja etuuksien oikea suhde ja eri sukupolvien reilu kohtelu ovat yleisesti hyväksyttyjä oikeudenmukaisen eläketurvan tavoitteita. Toiset korostavat työeläkkeen ansaintaperiaatetta, toiset taas katsovat, että työeläkkeen tulisi tasata tuloeroja. Joskus oikeudenmukaisena pidetään etuuksien parantamista, toisinaan taas kustannusten hillitsemistä ja etuuksien tehokasta kohdentumista. Työeläketurvan tehokas järjestäminen edellyttää, että eläkeoikeudet on työeläkejärjestelmässä rekisteröity oikein, tarvittavat tiedot ovat nopeasti ja vaivattomasti käytettävissä, eläkkeet ja vakuutusmaksut maksetaan oikean suuruisina ja ajallaan ja asiakkaita palvellaan hyvin ja nopeasti. Tehokkuutta on myös työeläketurvan järjestäminen mahdollisimman pienin kustannuksin. Vakuutettujen ja vakuutuksenottajien tulee voida luottaa siihen, että työeläketurvasta annetut lupaukset pitävät. Luottamus kärsii, jos työeläketurvan periaatteita ei pidetä oikeudenmukaisina tai maksujen ja etujen suhdetta perusteltuna.

3 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) keskeinen osa hyvinvointia ja vakaata taloutta Eläkkeiden riittävyys ja eläkelupauksen kestävyys muodostavat tärkeän osan hyvinvointia. Työssä käyville työeläketurva järjestyy vaivattomasti. Se on keskeinen osa tulevaisuuden turvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Riittävän pitkän työuran aikana karttunut eläke mahdollistaa toimeentulon säilymisen kohtuullisena eläkeaikana. Työeläketurva tukee vakaata taloutta. Yhtenäinen, pakollinen ja riittävä työeläketurva edistää työvoiman liikkuvuutta ja antaa yrityksille mahdollisuuden keskittyä ydintoimintoihinsa. Työeläkemaksujen kehitys on hallinnassa. Eläketulot vakauttavat kulutuskysyntää. Edut ja maksut ovat saman kolikon eri puolia. Mitä me Eläketurvakeskuksessa teemme vision toteuttamiseksi? Eläketurvakeskus Visio riittävästä, kestävästä ja tehokkaasti järjestetystä eläketurvasta määrittelee laajan ja jatkuvasti muotoaan muuttavan tavoitteen. Eläkepolitiikan päätöksentekijöiden tehtävänä on määritellä visiossa kuvattua sisältöä esimerkiksi oikeudenmukaisuudesta ja tehokkuudesta. Eläketurvakeskus työskentelee päätöksentekijöiden tukena ja osana työeläkejärjestelmää työeläketurvan vision toteutumiseksi. Eläketurvakeskus onnistuu, kun tuottaa korkeatasoista ja laajasti hyödynnettyä asiantuntijatietoa eläketurvan arvioimiseen ja kehittämiseen Eläketurvakeskuksen tuottama tieto on luotettavaa, käyttökelpoista, ajankohtaista ja ymmärrettävää. Sitä käytetään laajasti eläketurvaa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja hyödynnetään päätöksenteon tukena. Tietoa tuotetaan myös muutosten vaikutuksista toimeenpanoon ja sen kustannuksiin. Eläketurvakeskuksen tuottamaa tietoa käytetään kansalaisten tietämyksen lisäämiseen työeläketurvasta ja sen periaatteista. Yhteiskunnan muutokset nostavat esiin uusia kysymyksiä. Tiedontuotannon vaatimukset, menetelmät, aineistot, esittämistavat ja tiedonvälityksen keinot kehittyvät jatkuvasti. Ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä. palvelee asiakkaitaan laadukkaasti ja edistää työeläketurvan kokonaisuuden toimivuutta Kehitämme palvelujamme asiakkaidemme tarpeista lähtien kustannustehokkaasti. Työeläkevakuuttajat vastaavat ensisijaisesti vakuutuksen ottajien ja vakuutettujen palvelusta, ja Eläketurvakeskus tukee palveluillaan niitä tässä tehtävässä. Työeläkealan toimijoilla on omista lähtökohdistaan nousevia ja osin eriäviä näkemyksiä yhteisiin palveluihin. Työeläkealan yhteiselimenä edistämme järjestelmän kokonaisuuden toimivuutta ja tehokkuutta. Työeläkejärjestelmän kokonaisuuden etu on meille Eläketurvakeskuksen välitöntä etua tärkeämpää.

4 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Arvot toimii yhteistyökykyisesti, aktiivisesti ja luotettavasti Selvitämme käsiteltäviin asioihin vaikuttavat olennaiset näkökohdat ja tuomme ne avoimesti esiin. Sovittelemme yhteen erilaisia näkökantoja ja etsimme aktiivisesti tarkoituksenmukaisia ja laajasti hyväksyttävissä olevia ratkaisuja. Pidämme mitä lupaamme. Toimimme puolueettomasti. on vetovoimainen ja hyvinvoiva työyhteisö Osaava henkilöstö on keskeinen voimavaramme. Kilpailussa osaavasta työvoimasta menestymme pitämällä huolta, että Eläketurvakeskus on houkutteleva työpaikka. Taitava johtaminen, hyvä työilmapiiri sekä toimiva työterveyshuolto ovat hyvinvoivan työyhteisön piirteitä, joita haluamme edelleen kehittää. Arvojen avulla määrittelemme meille ominaisen tavan tehdä työtä. Eläketurvakeskuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Rohkeasti tulevaisuuteen asiakkaita kuunnellen ja osaamista kehittäen

5 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Eläketurvakeskuksen asiakkaat ja sidosryhmät Keiden kanssa ja kenelle työtä tehdään Eläketurvakeskuksen asiakkaat ja sidosryhmät voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, painottuvatko heidän saamansa palvelut työeläketurvan toimeenpanoon vai eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen. Käytännössä jako ei ole näin selkeä. Esimerkiksi työeläkevakuuttajat käyttävät myös eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen liittyviä Eläketurvakeskuksen palveluja. Arviointi- ja kehittämispalvelujen ja toimeenpanopalveluiden yhteen kytkeytyminen on Eläketurvakeskuksen vahvuus. Eläketurvakeskuksen palvelut Eläketurvakeskuksen palveluja ja asiakkaita tarkastellaan yhtenäisessä kehikossa. Palvelut voidaan jakaa kolmeen ryhmään: työeläketurvan toimeenpanoon liittyviin palveluihin, eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen liittyviin palveluihin sekä näitä tukeviin palveluihin.

6 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Strategiset tavoitteet Eläketurvakeskuksessa käytetään tulossuunnittelun välineenä tasapainoisen onnistumisen menetelmää. Menetelmässä on neljä näkökulmaa. Ensinnäkin kuvataan, mitä halutaan saada aikaiseksi (vaikuttavuus ja palvelukyky). Muissa näkökulmissa kuvataan, minkälaisia resursseja tarvitaan, miten organisoidutaan ja millaista osaamista vaikuttavuus ja palvelukyky -tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan. Näiden neljän näkökulman tavoitteet on tasapainotettava keskenään. Seuraavassa kuvassa on kiteytetty Eläketurvakeskuksen strategiset tavoitteet vuosille

7 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Vaikuttavuus ja palvelukyky 1. Eläketurvaa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa käytetään luotettavaa ja ajankohtaista asiantuntijatietoa Eläkepoliittisen keskustelun ja päätöksenteon perustaksi tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa. Eläketurvakeskus on tällaisen tiedon keskeisimpiä tuottajia. Tavoitteena on, että Eläketurvakeskuksessa tuotetaan eläketurvan arvioinnin ja kehittämisen kannalta tarpeelliset selvitykset. Tärkeäksi arvioituja selvitystehtäviä asetetaan muiden töiden edelle. Eläketurvakeskus tuottaa mittarit, joilla voidaan arvioida eläkepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Tutkimuksen painoalueet on määritelty ajankohtaisten eläkepoliittisten haasteiden ja sidosryhmien näkemysten pohjalta. Tutkimusta suunnataan kolmelle painoalueelle: työurat ja eläkkeelle siirtyminen, eläkkeiden rahoituksen kestävyys ja eläketurvan riittävyys. Euroopan unionin talouksien integroituminen ja syventynyt sisämarkkinakehitys on virittänyt keskustelua siitä, miten kansallisia eläkejärjestelmiä tulisi uudistaa. Kansallinen liikkumavara saattaa kaventua. Eläketurvakeskus kehittää EU:n eläkepolitiikan seurantaa ennakoivampaan suuntaan ja tukee Suomen osallistumista eläkepolitiikan valmisteluun. Talouden globalisaatio ja Euroopan unionin piirissä harjoitettu avoimen koordinaation mukainen eläkepoliittinen yhteistyö on korostanut kansainvälisten vertailujen merkitystä. Suomen työeläkejärjestelmä kuuluu lakisääteisenä, pakollisena ja koko työssä käyvän väestön kattavana eläkejärjestelmänä ensimmäiseen pilariin. Kansainvälisesti katsoen Suomen työeläkejärjestelmä täyttää kuitenkin myös toiseen pilariin kuuluvien eläkejärjestelmien tehtävää. Eläketurvan arvioimisen ja kehittämisen tarpeisiin teetetään Suomen työeläkejärjestelmän kansainvälinen arviointi, jonka lähtökohtana on näiden molempien näkökulmien huomioon otto. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin rahoitustarkastelut ovat toistaiseksi rajoittuneet pitkälti yksityisten alojen rahoitukseen. Tavoitteena on, että julkisten eläkkeiden rahoitus otetaan aiempaa laajemmin huomioon. Tämä edellyttää yhteistyötä julkisen alan eläkevakuuttajien kanssa. Eläketurvakeskuksen tuottamassa ja välittämässä asiantuntijatiedossa painotetaan aiempaa laajemmin eläketurvan ja sen muutosten kansantaloudellisia ja yksilötason vaikutuksia. Suuri osa Eläketurvakeskuksen tiedontuotannosta ja sen tarjonnasta on päätöksentekijöille, asiantuntijoille ja medialle suunnattua. Tavoitteena on ottaa tiedon tarjoamisessa aiempaa paremmin huomioon eri kohderyhmien tarpeet sekä koota yhteen tiettyä teemaa koskevaa tietoa. Tiedon ymmärrettävyyden ja käytettävyyden varmistamiseksi asiantuntijatiedon viestintätapa otetaan huomioon jo tutkimushankkeiden alkuvaiheessa.

8 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) 2. Työeläketurva ja sen merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle tunnetaan Eläketurvakeskuksen yhtenä tehtävänä on tehdä tutuksi työeläketurvan merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. Parhaiten tämä työ tapahtuu joko yhteistyökumppaneiden kanssa tai niiden avulla. Sidosryhmien kanssa käydään vuoropuhelua, jotta Eläketurvakeskus pystyy kohdistamaan tiedon tuotantoa entistä paremmin ja parantamaan sen käytettävyyttä. Julkisuudessa käydään koventuvaa kilpailua kansalaisten huomiosta heidän tulevaisuuden turvansa suhteen. Eläketurvakeskuksen tavoitteena on parantaa kansalaisten tietämystä omasta eläketurvastaan. Eläketurvakeskus kartoittaa mahdollisuuksia rakentaa alan eri toimijoiden kanssa yhteistä verkkopalvelua, jossa henkilöt saisivat tietoa kokonaiseläketurvastaan. Myös muuta kommunikatiivista palvelua kuten kansalaisen työeläke.fi -portaalia kehitetään ja kansalaisviestintää eläke-eduista vahvistetaan. Kaikki eivät tiedä, miten työeläketurva rakentuu ja kuinka se järjestetään. Sen vuoksi Eläketurvakeskuksessa kartoitetaan eniten tiedontarpeessa olevia kansalaisryhmiä ja tuotetaan työeläkejärjestelmän perusteista aineistoa, jota voidaan suunnata erityisesti näille ryhmille, esimerkiksi nuorille ja maahanmuuttajille. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on paljon esillä julkisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Eläketurvakeskus tuottaa asiantuntijatietoa tähän keskusteluun ja huolehtii siitä, että työeläketurvan muutosten sukupolvivaikutukset selvitetään. 3. Eläketurvakeskus edistää työeläketurvan toimeenpanon tehokkuutta ja sähköisten palveluiden kehittymistä Osallistuessaan eläketurvan kehittämiseen Eläketurvakeskus pyrkii edistämään sellaisia ratkaisuja, jotka lisäävät työeläkelainsäädännön ymmärrettävyyttä ja selkeyttä. Eläketurvakeskus selvittää paitsi esitettyjen muutosten vaikutukset eläketurvaan ja vakuutusmaksuun myös käytännön toimeenpanon näkökulmat ja vaikutukset tietojärjestelmiin. Kustannusvaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon koko työeläkejärjestelmän kustannukset. Työeläkejärjestelmän toimeenpanon kustannustason arvioimiseksi Eläketurvakeskus tuottaa kansainvälisiä vertailuja. Työeläkealalla on yhteinen huoli alan tietojärjestelmäkustannusten jatkuvasta noususta. Eläketurvakeskukselta odotetaan aktiivisuutta kustannusten pienentämisessä. Eläketurvakeskus vaikuttaa siihen, että alan tietotekniikkakustannuksista ja niiden kehityksestä on kokonaiskuvan saamiseksi käytettävissä riittävän kattavasti tietoa. Tavoitteena on, että alan yhteisten tietojärjestelmien kustannusten hallintaan ja seurantaan sekä tehokkaaseen päätöksentekoon määritellään asianmukaiset menetelmät ja toimintatavat sekä selkeä vastuutaho riittävin valtuuksin. Julkinen hallinto on panostamassa kansalaisille ja yrityksille tarjottaviin sähköisiin asiointipalveluihin. Julkishallinnon sähköisen asioinnin kehittämislinjauksissa tavoitellaan, että kansalaiset ja yritykset löytäisivät helposti ja yhden-

9 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) vertaisesti tarvitsemansa verkkopalvelut ja esimerkiksi eri elämäntilanteeseen liittyvät palvelukokonaisuudet. Kansalaisten ja yritysten käyttöön suunnitellaan asiointipalvelua, joka kokoaa eri viranomaisilla olevat asiointitiedot asiakkaan kannalta yhteen paikkaan ja mahdollistaa sähköisten asiakirjojen välittämisen. Tavoitteena on myös, että samat palvelut ja tiedot tuotetaan vain yhteen kertaan, mikä edellyttää julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden voimakasta kehittämistä. Eläketurvakeskuksen mielestä edellä kuvatut julkishallinnon sähköisen asioinnin tavoitteet ovat kannatettavia ja Eläketurvakeskus edistää vähintään niiden mukaisen tason saavuttamista työeläkejärjestelmän sähköisissä asiointipalveluissa. Julkishallinnossa on käynnissä eräitä sähköisiin palveluihin liittyviä hankkeita, joilla saattaa olla merkitystä myös työeläkejärjestelmälle. Eläketurvakeskus toimii työeläkealan näkemysten kokoajana ja niiden välittäjänä viranomaisten ja ministeriöiden suuntaan ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että näissä hankkeissa otetaan huomioon työeläkejärjestelmän etu ja työeläketurvan toimeenpanon tarpeet. Julkishallinnon tietohallintolaki ei koske työeläkejärjestelmän toimijoita. Eläketurvakeskus edistää työeläkejärjestelmän mahdollisuuksia hyödyntää palveluissaan julkishallinnon tarjoamia asiointipalveluita. Tavoitetilassa vakuutetut, eläkkeensaajat ja yritykset voivat halutessaan asioida sähköisesti työeläkejärjestelmän kanssa käyttäen samoja palvelureittejä kuin asioidessaan eri viranomaisten kanssa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sähköisen eläkepäätöksen välittämistä vakuutetun asiointitilille. Eläketurvakeskus edistää työeläkejärjestelmän sähköisen tietojenvaihdon sujuvuutta viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Kansalaisen kannalta tämä tarkoittaa, ettei hänen asioidessaan tarvitse itse toimittaa tietoja, jotka ovat saatavissa viranomaisten ja työeläkejärjestelmän keskinäisellä tietojenvaihdolla. Viranomaisyhteistyössä pyritään myös keventämään yritysten lakisääteisistä ilmoitusvelvollisuuksista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Eläketurvakeskus toimii aktiivisesti potilastietojen saamiseksi sähköisesti työeläkejärjestelmän käyttöön (KanTa-arkisto). Sähköiset potilastiedot mahdollistavat myös työeläke.fi:n hakemispalvelun edelleen kehittämisen. Sähköisten asiakirjojen välitystä myös työeläkejärjestelmän sisällä edistetään. EU:n edellyttämä sähköinen tietojenvaihto käynnistyy Ensi vaiheessa toteutetaan tietojenvaihdon minimitaso, jolla mahdollistetaan EU-maiden välinen tiedonkulku ja toisaalta riittävä tietojen välitys Suomen työeläkejärjestelmän sisällä. Sähköisen tietojenvaihdon yhtenä tavoitteena on hakemusten käsittelyaikojen lyhentyminen. Näillä ensi vaiheen ratkaisulla ei vielä juurikaan tueta tämän tavoitteen toteutumista. Strategiakauden aikana etsitään ratkaisuja, joilla pystytään lyhentämään EU-hakemusten käsittelyaikoja ja automatisoimaan prosesseja, mutta jotka silti ovat kustannustehokkaita ottaen huomioon Suomen EU-hakemusten pienet volyymit. Tämä vaatii yhteistyötä paitsi kotimaassa myös EU-tasolla.

10 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Tehokkaalla työeläkevakuuttamisen valvonnalla varmistetaan työntekijöiden eläketurvan ja vakuutusmaksujen oikeellisuutta sekä edistetään työnantajien tasapuolista kilpailuasemaa. Työeläkevakuuttamisen valvonnan toimintatapoja kehitetään edelleen yhteistyössä työeläkevakuuttajien kanssa. Yrittäjien vakuuttamisen valvontaa uudistetaan. Viranomaisyhteistyö lisääntyy. Valvontayhteistyössä panostetaan aiempaa systemaattisempaan ulkomaisen työvoiman vakuuttamisen valvontaan. 4. Asiakastyytyväisyys Eläketurvakeskukseen ja sen palveluihin paranee Eläketurvakeskuksessa on tehty asiakastutkimuksia pitkään. Asiakastyytyväisyyden seurantasuunnitelman mukaisesti jatketaan asiakkaiden ja sidosryhmien ylimmän johdon haastattelututkimuksia ja osastojen palvelukohtaisia asiakaskyselyjä. Asiakastyytyväisyydelle asetettavien tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuonna 2013 ja 2015 tehtävien tutkimusten avulla. Viime strategiakaudella kehitettiin palvelukykyä tulevaisuudessa parantavia sähköisiä työkaluja, muun muassa uutta asianhallintaa ja asiakirjahallintaa. Suuret kehittämispanokset suunnattiin lähetetyn työntekijän todistuskäsittelyyn, EU-tietoliikenteen ja vakuuttamisen valvonnan menetelmien kehittämiseen sekä tilastorekisterin uudistamiseen. Myös työeläkelakipalvelun kehittäminen käynnistyi viime strategiakaudella. Nämä kehittämishankkeet jatkuvat. Kun valitaan uusia palvelujen kehittämiskohteita, painotetaan strategisia tavoitteita, investointien kannattavuutta ja asiakkaan saaman palvelun laatua. Uudet palvelut rakennetaan mahdollisimman paljon olemassa olevia tietojärjestelmärakenteita ja palveluita hyödyntäen. Kehittämishankkeet ajoitetaan ja priorisoidaan niin, että ne pystytään viemään läpi olemassa olevilla resursseilla. Eläketurvakeskus voi tarvittaessa tuottaa kustannusvastaavasti asiakaskohtaisia palveluja. Resurssit ja talous 5. Eläketurvakeskuksen osuus työeläkejärjestelmän kustannuksista ei kasva Eläketurvakeskuksen kustannukset ovat vahvasti sidoksissa koko työeläkealan kustannuskehitykseen. Strateginen tavoite asettaa katon kustannuskehitykselle edellyttäen, että Eläketurvakeskuksen tehtävissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Tavoite edellyttää, että kustannustehokkuus otetaan edelleen huomioon kaikessa toiminnassa. Kustannustehokkuutta arvioidaan koko työeläkejärjestelmän näkökulmasta. Joissakin tapauksissa tämä voi edellyttää alan yhteisesti rakennettujen palvelujen käyttämistä silloinkin, kun niiden tuottaminen muulla tavoin olisi Eläketurvakeskuksen omien kustannusten kannalta halvempaa. Eläketurvakeskuksen kuluista tietotekniikka- ja tietojärjestelmäkustannukset muodostavat huomattavan osan. Merkittävimmistä investoinneista tehdään

11 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) kannattavuuslaskelma ja hankinnan kannattavuutta seurataan ja arvioidaan myös käyttöönoton jälkeen. Vuonna 2011 aloitettua Eläketurvakeskuksen palveluiden kustannustehokkuuden arviointia jatketaan vertailuilla muihin organisaatioihin. Lisäksi vertailujen tavoitteena on työtapojen tehokkuuden kehittäminen. Eläketurvakeskuksessa levitetään myös omassa organisaatiossa hyviksi havaittuja toimintatapoja. Eläketurvakeskuksen tulot muodostuvat valtaosaltaan kustannusosuuksista ja vähemmässä määrin palveluiden myynnistä. Palveluhinnoittelun periaatteet ja laajuus arvioidaan. Kysymys on erityisesti siitä, onko sellaisia nykyisin kustannusosuudesta rahoitettavia palveluja, jotka olisi parempi rahoittaa palveluiden käytön perusteella. Eläketurvakeskus arvioi myös palvelutarjontansa laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Tämä koskee niin ulkoisille asiakkaille annettavia palveluja kuin tukipalvelujakin. Tarjoaako Eläketurvakeskus palveluja, jotka olisivat tehokkaammin hoidettavissa hajautetusti tai ulkoistamalla? Onko työeläkejärjestelmässä palveluja, joiden keskittäminen Eläketurvakeskukseen olisi tarkoituksenmukaista? Strategiakaudella henkilöstötarvetta koskevat näkymät päivitetään. Palvelujen sähköistämisen vuoksi lähtökohtana on henkilöstömäärän hallittu väheneminen, jollei Eläketurvakeskukselle tule uusia tehtäviä. Rakenne ja prosessit 6. Eläketurvakeskuksella on toimivat yhteistyömuodot työeläkevakuuttajien ja sidosryhmien kanssa Eläketurvakeskus siirsi työeläkevakuuttajia suoraan palvelevat tietojärjestelmänsä Arek Oy:n hoidettavaksi vuoden 2008 alusta. Siirron yhteydessä sovittiin, että vastuu palvelujen kattavuudesta ja lainmukaisuudesta sekä sisällön oikeellisuudesta säilyy Eläketurvakeskuksella. Tämä palveluvastuu on käytännössä ymmärretty eri tavoin. Työeläkevakuuttajien odotukset Eläketurvakeskuksen toimintaa kohtaan ovat siirron jälkeen poikenneet toisistaan. Kaikki työeläkevakuuttajat odottavat Eläketurvakeskuksen toimivan yhteisten tietojärjestelmäkustannusten hillitsemiseksi ja useat myös järjestelmäkokonaisuuden valvojana. Tavoitteena on, että Eläketurvakeskuksen rooli työeläkealan tietotekniikkayhteistyössä saadaan määritellyksi ja laajasti hyväksytyksi. On tärkeää, että Eläketurvakeskuksen vaikutusmahdollisuudet ja siihen kohdistuvat odotukset yhteisten tietojärjestelmien kehittämisessä ovat tasapainossa keskenään. Eläketurvakeskus pyrkii hillitsemään alan tietojärjestelmien kustannusten nousua. Strategiakauden aikana työeläkealan tulee päättää muun muassa asianhallinta-, eläkehakemus- ja päätösrekisterien palveluiden uudistamisesta. Eläketurvakeskus edistää uudistuksissa yhteistä tekemistä silloin, kun se on tarpeen kustannustehokkuuden ja kokonaisuuden toimivuuden kannalta. Eläke-

12 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) turvakeskuksen tavoitteena uudistuksissa on kustannustehokkaat ja välttämättömät palvelut kaikille työeläkejärjestelmän toimijoille ja sidosryhmille. Eläketurvakeskus varmistaa työeläkevakuuttajien kokemuksen välittymisen eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen sekä säädösvalmisteluun. Säädösvalmistelun käynnistymisestä ja etenemisestä tiedotetaan työeläkevakuuttajille hyvissä ajoin ja kootaan työeläkevakuuttajien näkemykset säännöksistä, niiden toimeenpanosta ja toimeenpanokustannuksista. Riittävän monipuolisen tiedon tuottamiseksi Eläketurvakeskus kehittää käytäntöjä, joilla eläketurvan arvioinnissa ja kehittämisessä tarvittavien muiden tiedontuottajien aineistojen käyttö ja yhdistäminen Eläketurvakeskuksen aineistoihin saadaan joustavammaksi ja nopeammaksi. 7. Eläketurvakeskuksella on tehokkaat toimintatavat ja välineet Eläketurvakeskus tukee eläketurvan arviointia ja kehittämistä asiantuntijatiedolla. Asiantuntijatiedon tarve muuttuu ja tiedon tuottamisen tavat ja menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Tavoitteena on turvata, että Eläketurvakeskuksessa on erilaisiin suunnittelu- ja tutkimustarpeisiin mahdollisimman pätevät menetelmät ja ajankohtaiset sekä laadukkaat aineistot. Eläketurvakeskus kehittää laskenta- ja tutkimusmalleja ottamaan aiempaa paremmin huomioon yksilötason vaikutukset. Kansantaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi jatketaan yhteistyötä taloudellisten tutkimuslaitosten kanssa. Ansaintatietojen tilastorekisterin kehittäminen ja valmistuminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia tilastoinnille, tutkimukselle ja suunnittelulle. Näitä mahdollisuuksia hyödynnetään arvioinnin ja kehittämisen tarpeisiin. Sähköisen asioinnin, asianhallinnan ja sähköisten asiakirjojen käyttöä laajennetaan toimintoihin, joissa sähköistämisestä saatavat hyödyt ovat suurimmat. Yleensä tämä tarkoittaa suuren volyymin toimintoja. Kehitysprojektien organisointia parannetaan: projekteihin varattujen henkilöiden tulee voida keskittyä projektin töihin ja toteutuksia tehdään pienemmissä osissa, jolloin varmistutaan nopeammin tuloksista. Palvelujen tuottamistapoja arvioidaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta, jotta voimavaroja voidaan kohdentaa tehokkaammin. Sisäistä liikkuvuutta ja työkiertoa edistetään. Työeläketurvan toimeenpanossa varmistetaan, että Eläketurvakeskuksen prosessit ovat tehokkaita ja tukevat tarkoituksenmukaisella tavalla työeläkevakuuttajien prosesseja.

13 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) Osaaminen ja työhyvinvointi 8. Osaaminen tukee strategian toteuttamista Ammattitaidon ja osaamisen jatkuvalla kehittämisellä varmistetaan, että työntekijöiden osaaminen vastaa muuttuvia työn vaatimuksia ja että työntekijöiden työmarkkinakelpoisuus säilyy tai paranee Eläketurvakeskuksessa työskennellessä. Osaamisen kehittämisellä, hyvällä johtamisella ja joustavuudella varmistetaan myös menestyminen osaavaa työvoimaa koskevassa kilpailussa. Näin Eläketurvakeskuksen työnantajakuva säilyy hyvänä. Sähköistämisen tavoitteena on kustannussäästöjen aikaansaaminen ja aikaisempaa laadukkaampi palvelu. Rutiininomaisia tehtäviä automatisoidaan ja työtapoja ja prosesseja kehitetään. Näin työ sisältää aikaisempaa suuremman osan asiantuntijuutta ja itsenäistä ratkaisukykyä edellyttäviä tehtäviä. Työntekijöiden kykyä toimia kustannustehokkaasti vahvistetaan. Osaamista syvennetään sisäisellä liikkuvuudella. Työtehtävien muuttuessa työntekijöiden odotetaan siirtyvän joustavasti tehtäviin, joissa tarve on työn ruuhkautumisen takia omaa yksikköä suurempi. Tätä tuetaan kehittämällä laaja-alaista ammattitaitoa ja osaamista. Sähköistäminen muuttaa työprosesseja ja työtapoja, joten esimiehiltä edellytetään muutosten hyvää johtamista ja työntekijöiden valmentamista uusien välineiden käyttöön ja uusiin työtapoihin. Samalla huolehditaan, että työntekijöiden työkokonaisuudet säilyvät riittävän monipuolisina ja riittävä autonomia työn tekemisessä säilyy. Prosessiosaamista ja projektityön osaamista vahvistetaan. Verkkopalvelut edellyttävät uudenlaisia kommunikaatiotaitoja. Verkossa asiat on ilmaistava lyhyesti, täsmällisesti ja yksiselitteisesti. Työntekijöiden valmiuksia verkkokommunikaatioon ja sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseen vahvistetaan. Laskenta- ja suunnittelumallien ja eläketurvan kansantaloudellisten ja yksilötason vaikutusten arvioinnin osaaminen varmistetaan. 9. Eläketurvakeskus pysyy vetovoimaisena työpaikkana Monimuotoisuuden lisääntyminen työyhteisössä haastaa esimiestyötä. Johtamistaitojen kehittämistä jatketaan tavoitteena tasalaatuinen ja hyvä johtaminen. Esimiesten valmiuksia varhaiseen puuttumiseen ja ongelmaratkaisuun vahvistetaan ja varmistetaan esimiesten tuki ongelmatilanteissa. Valmentavaa johtamisotetta vahvistetaan. Osaamisen johtaminen korostuu asiantuntijatyön lisääntyessä. Esimiehet huolehtivat työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen kehittymisestä työn vaatimuksia vastaavasti. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan työntekijän kehittymistoiveita ja ammatillisia tavoitteita. Eläketurvakeskuksen kehittymisen edellytyksenä on, että työntekijät tuovat omaa osaamistaan aktiivisesti ja laajasti erilaisiin kehityshankkeisiin. Avointa

14 ELÄKETURVAKESKUS STRATEGIA (14) ja vuorovaikutteista ilmapiiriä ja kaikkien työntekijöiden osallistumista Eläketurvakeskuksen kehittämiseen edistetään. Työntekijöiden odotetaan hyödyntävän osaamistaan ja toimivan tuloksellisesti. Motivoitunut työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, sitoutuu ja on aktiivinen työtapojen ja työyhteisön kehittäjä. Tavoitteena on, että Eläketurvakeskus säilyy yhtenä parhaista työpaikoista. Tavoitteena on kasvattaa työsuorituksen merkitystä palkkauksessa ja palkankorotuksissa. Hyvien työsuoritusten palkitsemista kehitetään uudistamalla palkkausjärjestelmää ja valmentamalla esimiehiä palkitsemisen kokonaisuuteen. Henkilöstöä informoidaan aikaisempaa enemmän palkkapolitiikasta ja palkitsemisen perusteista. Eläketurvakeskuksessa tehdään jo nykyisin paljon työhyvinvoinnin eteen. Vakiintuneita toimintamalleja hyödynnetään ja kehitetään edelleen työkyvyn, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Esimiehet varmistavat työn hyvän organisoinnin ja työkuormien tasaisen jakautumisen sekä puuttuvat työssä jaksamisen ja työkyvyn ongelmiin ajoissa. Työterveyshuolto toimii ennaltaehkäisevästi.

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013 Melan strategia 2014-2017 Hallitus 4.6.2013 2 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän eri vaiheissa.

Lisätiedot

Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä. Bo Lundqvist Eläketurvakeskus 22.9.2005

Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä. Bo Lundqvist Eläketurvakeskus 22.9.2005 Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä Bo Lundqvist Eläketurvakeskus Toiminta-ajatus 2 - eläketurvaa yhteistyössä - Eläketurvakeskus on yksityisten alojen työeläkejärjestelmän

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO Asiantuntevia, mutkattomia ihmisiä, joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Tilastopuoli on Suomessa omaa luokkaansa. Luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani. Asiakastyytyväisyystutkimus

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Toiminta-ajatuksemme

Toiminta-ajatuksemme Toiminta-ajatuksemme Elämässä mukana muutoksissa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. 13.2.2012 2 Kelan strategia 2012 2015: visio Parasta palvelua,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Miten muutoksia johdetaan Itellassa Miten muutoksia johdetaan Itellassa KaMu Mira Pakarinen Lisätietoja KaMu-mallista antaa: Hankejohtaja Mira Pakarinen mira.pakarinen@itella.com gsm 0400-288 232 Miksi malli? Toimintaympäristön muutosvauhti

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot